Syntinen tai vanhurskas

Selitän vielä kerran vanhurskautta. Vanhurskaalla tarkoitetaan Jumalalle kelpaavaa ja otollista ihmistä. Jeesus oli vanhurskas. Jumalan vanhurskaudella tarkoitetaan Jeesuksen Kristuksen täysin synnitöntä Jumalaa miellyttävää elämää. Jokainen aikuinen ihminen on joko

1. Syntinen Jumalan vihollinen (Kol 1:21).
2. Vanhurskas ja pyhä Jumalan lapsi (Room 5:1, 1 Kor 1:2, 30, 6:11).

Välimuotoja ei ole. Jumalan lapsi on vanhurskas ja pyhä. Sinä siis olet joko vanhurskas ja pyhä tai sinä olet syntinen. Jos olet syntinen, olet myös Jumalan vihollinen. Jos olet uudestisyntynyt Jumalan lapseksi (Joh 3:3-8) olet vanhurskas ja pyhä. Tämä on Raamatun oppi.

Paavali erotti syntiset ja vanhurskaat toisistaan. Paavalille oli kahdenlaisia ihmisiä; syntisiä ja vanhurskaita. Ihminen ei voi olla samanaikaisesti syntinen ja vanhurskas. Hän on joko syntinen tai hän on vanhurskas. Myös Herra Jeesus puhui syntisistä ja vanhurskaista (Luuk 15:7).

1 Kor 6:9-11 "Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa. Ja tuommoisia TE OLITTE, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, TE OLETTE PYHITETYT, te OLETTE VANHURSKAUTETUT meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä."

Room 3:7 "Sillä jos Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta selvemmin julki hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin VIELÄ SYNTISENÄ tuomitaan?"

Paavali luki itsensä vanhurskaiden joukkoon:

Gal 2:16 ”mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin OLEMME MEKIN uskoneet Kristukseen Jeesukseen TULLAKSEMME VANHURSKAIKSI uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.”

Tässä Paavali ottaa itsensä mukaan uskosta vanhurskaiksi tulleiden joukkoon: ”Olemme mekin uskoneet…tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen”. Näin Paavali uskoi tulleensa vanhurskaaksi uskosta Kristukseen. Paavalin sana: Olen SYNTISISTÄ suurin (1 Tim 1:15) viittaa hänen aikaisempaan asemaansa SYNTISENÄ Jumalan edessä. Hän oli silloin syntinen seurakunnan vainooja eikä hän ollut uskossa Jeesukseen. Siksi hän oli syntinen. Mutta huomaa mitä Paavali kirjoittaa tuossa jakeessa: ”Kristus Jeesus on tullut maailmaan SYNTISIÄ pelastamaan.” Pelastettu syntinen on vanhurskautettu (Room 3:19-26). Siksi hän ei voi olla syntinen. Hän on VANHURSKAS. Et voi olla samaan aikaan pelastettu ja syntinen. Se on Raamatun Sanan vastainen väite. Olet armosta pelastettu Jumalan lapsi jos olet uskossa Jeesukseen Kristukseen (Ef 2:8, 19, 1 Joh 3:1). Koska olet pelastettu, olet myös Jumalan lapsi ja Jumalan perheen jäsen. Silloin asemasi Jumalan edessä on muuttunut syntisestä vanhurskaaksi. Paavali ymmärsi vanhurskauttamisen koska hän opetti sitä toisille. Paavalin selvä vanhurskauttamisoppi on: usko Jeesukseen ilman lain tekoja vanhurskauttaa ihmisen. JUMALAN VANHURSKAUS tulee ihmiseen uskon kautta Jeesukseen (3:21-22).

41

691

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pittsburgh

      Vaikka olemme vanhurskaita niin olemme myös syntisiä. Olemme yhtäaikaa pyhiä ja syntisiä, vanhurskaita ja syntisiä. Maailmanihmiset ovat meidän syntiveljiämme.

      • Et sinä vastusta minua jos vastustat Jumalan sinulle hankkimaa ja lahjoittamaa vanhurskautta.

        Eikö olisi mieletöntä jos minä tarjoaisin sinulle kymmenen miljoona euroa rahaa ja
        sinä kauhistuisit ja sanoisit minulle: "Ei, en minä voi otta vastaan noin suurta rahasummaa. Minä olen köyhä, en tahdo tulla rikkaaksi."
        Teetkö näin Jumalalle kun Hän tarjoaa sinulle lahjavanhurskauttaan?


      • 19+1
        jaikal kirjoitti:

        Et sinä vastusta minua jos vastustat Jumalan sinulle hankkimaa ja lahjoittamaa vanhurskautta.

        Eikö olisi mieletöntä jos minä tarjoaisin sinulle kymmenen miljoona euroa rahaa ja
        sinä kauhistuisit ja sanoisit minulle: "Ei, en minä voi otta vastaan noin suurta rahasummaa. Minä olen köyhä, en tahdo tulla rikkaaksi."
        Teetkö näin Jumalalle kun Hän tarjoaa sinulle lahjavanhurskauttaan?

        Sananlaskut 21:6 Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.


    • 11+2

      Jaikal kolistelee tyhjää tynnyriään.

      Matteuksen evankeliumi 22:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille:
      "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa."

      Jaakobin kirje 3:1 "Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi,
      sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion."


      Miksi Jaikal kirjoitat sellaisesta asiasta, josta et ole perillä?

      Kirjoitat läpiä päähäsi.

      Antaisit jo tuon asian olla, kunnes saat lisää ymmärrystä ylhäältä.

    • Ennen uskoa Jeesukseen on jokainen ihminen syntinen (Gal 3:22, Room 3:23). Käsitteet syntinen ja vanhurskas eivät tarkoita ihmisen suoritustasoa niin että syntinen on paha ihminen ja vanhurskas on sitten hyvä ihminen.

      SYNTINEN TAI VANHURSKAS ON IHMISEN ASEMA JUMALAN EDESSÄ.

      Se ei ole hänen hyvyytensä tai pahuutensa tason arviointi. Sinun asemasi on siis joko syntinen tai vanhurskas pyhän Jumalan silmissä ja Hänen edessään. Tämä riippuen siitä oletko uskossa vai etkö ole uskossa.
      Syntinen elämä ei tee kenestäkään syntistä koska kaikista, niin hyvistä kuin pahoistakin ihmisistä tulee heti syntisiä kun he rikkovat ensimmäisen kerran jotakin Jumalan käskyä vastaan. "Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla" (Room 3:23)." Ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on ei yhden yhtäkään" (Room 3:12). Kenestäkään ei myöskään tule vanhurskasta Jumalan edessä omalla hyvällä elämällään (Gal 2:16, 3:11, 22). Vanhurskaaksi tullaan yksinkertaisesti uskomalla Jeesukseen. Ihminen, joka ei usko Jeesukseen Kristukseen, on syntinen vaikka hän omasta ja toistenkin mielestä olisi hyvä ihminen. Se että ihminen ei usko Jeesukseen tekee hänestä syntisen Jumalan edessä, (Joh 16:8-9). Näin usko Jeesukseen muuttaa radikaalisti ihmisen aseman Jumalan edessä syntisestä vanhurskaaksi.

      Uskomalla Jeesukseen saadaan synnit anteeksi ja pois pestyä. Sitten JUMALA VANHURSKAUTTAA sen jolla on usko Jeesukseen (Room 3:26). Tämä merkitsee sitä että Jumala pukee Jeesuksen viattomuuden ihmisen päälle. Tästä on hyvä esikuva tuhlaajapoikakertomus (Luuk 15:11-32). Tuhlaajapoika OLI syntinen. Syntiensä tähden hän oli kuollut isälleen. Palaamalla Isän luokse katuen syntejään parannuksessa, isä armahti hänet heti. Näin Pojasta tuli elävä jälleen. Välittömästi isä puki hänet juhlavaatteisiin ts. vanhurskautti hänet (Luuk 15:21-24, 32). Vertaa Ef 2:1-8.

      Jeesus herätettiin kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden (Room 4:25). Syntisestä tulee VANHURSKAS uskosta Jeesukseen (Room 5:1).

      Uskova on vanhurskas Kristuksessa Jeesuksessa koska hän on sovitettu ja hän on ottanut vastaan sovituksen (2 Kor 5:19-21). Sovituksen vastaan ottanut on ottanut vastaan Jumalan vanhurskauden. OMISTAMME siis JEESUKSESSA JUMALAN VANHURSKAUDEN (2 Kor 5:21). Jumala nimittää omaa vanhurskauttaan uskovan omaksi vanhurskaudeksi. Jes 54:17 "Tämä on Herran palvelijain perintöosa, tämä HEIDÄN VANHURSKAUTENSA, minulta saatu, sanoo Herra.” Tämä Jumalan vanhurskauden, Jeesuksen viattomuuden ja puhtauden, Jumala pukee Jeesukseen uskovan ihmisen päälle.

      Jeesuksen viattomuus on myös se Jumalan kirkkaus jonka ihminen menetti syntiinlankeemuksessa (1 Ms 3:6-7, Room 3:23). Tämän Jumalan kirkkauden ts. vanhurskauden menettämisen seurauksena ihminen on ”alasti” Jumalan edessä. Syntiemme häpeä näkyy ja on paljastettua Jumalan edessä (Ilm 3:18). Alastomuus, Jumalan vanhurskauden menettäminen aiheuttaa ihmiselle pelkoa (1 Ms 3:7-10). Uskomalla Herraan Jeesukseen syntinen saa synnit pois pyyhityksi ja Jumala pukee hänet menetettyyn puhtauteen ja viattomuuteen. Silloin uskovalla on rauha Jumalan kanssa (Room 5:1-2). Uskova saa kokea Jumalan rakkauden syytösten ja tuomioiden sijaan (Room 5:5, 8:15, 31-39). Tämän puhtauden on Herra Jeesus Kristus hankkinut meille ristin sovitustyön kautta. HALLELUJAA KIITOS JA KUNNIA JEESUKSELLE!!!

      Tästä johtuen syntisestä tulee vanhurskas Jumalan edessä. Hän on silloin vanhurskas koska JUMALA ON TEHNYT HÄNESTÄ VANHURSKAAN. Tästä syystä uskovan ei tule puhua itsestään tai toisesta uskovasta syntisenä. Ei edes armosta pelastettuna syntisenä koska Raamattu ei tunne tuota käsitettä.
      Käsite ”Armosta pelastettu syntinen” halventaa Jeesuksen Kristuksen sovitustyötä ellei se jopa mitätöi sitä. Jos Jumala on vanhurskauttanut sinut ja minut, me olemme vanhurskaita, emme syntisiä. Puhuttelemalla Jumalan seurakuntaa ja itseäänkin vanhurskaina ja pyhinä, kunnioitamme Herran Jeesuksen ristin sovitustyötä ja Jumalan meille lahjoittamaa vanhurskautta. Paavali puhutteli aina Herran omia uskovia vanhurskaina ja pyhinä.

      • Miksi jatkat?

        Menisit nukkumaan ja lopettaisit tuon tolkuttoman jaarituksen, joka vain todistaa oman korvasyyhysi yhä jatkuvan.

        Omien inhimillisten ajatustesi samealla tonavalla ei ole mitään tekemistä ylhäältä tulevan viisauden kanssa.


      • funtsija.

        ihminen voi olla vanhurskas, joka uskoo muuta kuin Jeesuksen oppia. Onko se pelkkää kuvittelua vai mitä, että juuri minä olen vanhurskas.


      • funtsija. kirjoitti:

        ihminen voi olla vanhurskas, joka uskoo muuta kuin Jeesuksen oppia. Onko se pelkkää kuvittelua vai mitä, että juuri minä olen vanhurskas.

        >>>Mitenkä sellainen ihminen voi olla vanhurskas, joka uskoo muuta kuin Jeesuksen oppia.>>>

        Ei mitenkään. Ainoa mahdollisuus tulla vanhurskaaksi ja Jumalalle kelpaavaksi on tehdä tuhlaajapojan ratkaisu ja tulla Taivaallisen Isän luokse (Jumalan luokse) Jeesuksen kautta (Joh 14;6) katumuksessa ja parannuksessa uskossa turvaten Jumalan Poikaan (Joh 3:16-17, Apt 2:38, 3:19).

        >>>Onko se pelkkää kuvittelua vai mitä, että juuri minä olen vanhurskas.


      • Nimim.Miksi jatkat
        Miksi jatkat? kirjoitti:

        Menisit nukkumaan ja lopettaisit tuon tolkuttoman jaarituksen, joka vain todistaa oman korvasyyhysi yhä jatkuvan.

        Omien inhimillisten ajatustesi samealla tonavalla ei ole mitään tekemistä ylhäältä tulevan viisauden kanssa.

        Et näy pystyvän ymmärtämään,etkä vastaanottamaan
        syvällisempää opetusta Raamatusta,kun tuollaisia väität.


    • Yks-tämmönen

      Raamatussa on, niinkuin Johanneksen kirjeessäkin käännetty teksti siten, että kyseessä on synnin tekeminen.
      Jos kyse olisi synnin tekemisestä ainoastaan, niin silloin Johannes olisi ristiriidassa omassa kirjeessään jos puhutaan vain ihmisestä sen tarkemmin erottelematta vanhaa ja uutta Hengestä syntynyttä ihmistä.
      Jumalan Hengestä syntynyt uusi ihminen ei tietenkään tee syntiä, mutta meissä oleva vanha ihminen voi tehdä, jos se pääsee nostamaan päätään.
      Sitten on vielä toinen pointti.

      Hes. 18:19
      Ja vielä te kysytte: 'Minkätähden ei poika kanna isän syntivelkaa?' Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, noudattanut kaikkia minun käskyjäni ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää. Se sielu, joka syntiä tekee-sen on kuoltava.

      Tässä on käännetty: Se sielu, joka syntiä tekee-sen on kuoltava.
      Alkukielestä voidaan kääntää: Se sielu, joka syntiä harjoittaa sen on kuoltava.

      On eri asia langeta syntiin ja on eri asia harjoittaa syntiä.
      Nyt kaikki kreikan kielen tuntijat voisitte tutkia Johanneksen kirjeestä, miten asia on käännetty alkukielestä.

      • on eriasia, kuin olla syntinen. Kun me olemme Jeesuksessa me olemme puhtaita, emme syntisiä, koska Jeesuksen täytetty työ luetaan meidän hyväksemme. Saamme sen lahjana, minkä Jeesus taisteli. Lankesiko Jeesus ? Jos lankesi, niin silloin mekin olemme syntisiä. Jos ei, niin silloin mekin olemme onnistuneet. Ymmärrätkö kuinka yksyhteen me saamme omistaa tämän täyteyn työn. Vanhurskaus ei ole ihmisen luonteenpiirre, tai ominaisuus. Se ei täydellisessä merkityksessään kuulu ihmiselle lainkaan, koska se on Jumalan ominaisuus. Kun me saamme lahjavanhurskauden, me saamme jotain sellaista mikä ei todellakaan kuulu meille. Saamme siis lahjan. Jos Jumala antaa sinulle lahjan, niin puuttuuko siitä jotain ? Ei se on täydellinen ja nyt sinä olet saanut täydellisen puhtauden Hänessä. Teet syntiä.. joo, niin minäkin joskus huomaan langenneeni. Olenko syntinen ? En ole, mutta tein syntiä ! Ymmärrätkö. Tein syntiä, mutta en ole syntinen, koska olen yhdessä Jeesuksen kanssa kuollut ja myös ylösnoussut.Et enään elä sinä, vaan Kristus sinussa ja vaikka oletkin heikko olet silti täydellinen, teet joskus syntiä ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin mehän olemme kokonaan kelvottomia itsessämme Jumalan edessä, mutta oletko syntinen, ET OLE, vaan HURSKAS, sinulla on lahjaksi saatu hurskaus ja olet kuollut pois synnistä ja laista. Hän nousi kuolleista, että meidät vanhurskautettaisiin.

        Saanko tehdä syntiä tahallani ? En, koska Raamattu sanoo, ettei ole mitään uhria, jos tahallamme teemme syntiä. Ei siis ole mitään uhria, joka voisi sovittaa tahallaan tehdyt synnit. Mitä on tämä tahallinen synti ? Johannes kirjoittaa siitä, että me emme voi tehdä syntiä, koska olemme uudestisyntyneitä. Hän kuitenkin käyttää aikamuotona jatkuvaa preesensiä. Hän ei puhu jostain mikä on tehty kerran, vaan siitä mitä tehdään jatkuvasti. Tälläinen synnissä eläminen johtaa siihen, ettei meillä enään olekkaan uhria syntiemme edestä. Kuka on uhri ? Jeesus, joka on meidän vanhurskautemme, joten menetämme vanhurskautemme tahallisella ja jatkuvalla synninteolla. Olemme siis aina ja jatkuvasti vain jompaa kumpaa, joko syntisiä, tai synnittömiä. Jos kilvoittelet, olet synnitön, jos lankeat(vihmontaveri), olet synnitön, jos luovut, jätät kesken, tai teet tahallasi jatkuvasti syntiä, ilman parannuksen tekoa, olet syntinen.


      • Minua siunaa
        Psalmi50.15 kirjoitti:

        on eriasia, kuin olla syntinen. Kun me olemme Jeesuksessa me olemme puhtaita, emme syntisiä, koska Jeesuksen täytetty työ luetaan meidän hyväksemme. Saamme sen lahjana, minkä Jeesus taisteli. Lankesiko Jeesus ? Jos lankesi, niin silloin mekin olemme syntisiä. Jos ei, niin silloin mekin olemme onnistuneet. Ymmärrätkö kuinka yksyhteen me saamme omistaa tämän täyteyn työn. Vanhurskaus ei ole ihmisen luonteenpiirre, tai ominaisuus. Se ei täydellisessä merkityksessään kuulu ihmiselle lainkaan, koska se on Jumalan ominaisuus. Kun me saamme lahjavanhurskauden, me saamme jotain sellaista mikä ei todellakaan kuulu meille. Saamme siis lahjan. Jos Jumala antaa sinulle lahjan, niin puuttuuko siitä jotain ? Ei se on täydellinen ja nyt sinä olet saanut täydellisen puhtauden Hänessä. Teet syntiä.. joo, niin minäkin joskus huomaan langenneeni. Olenko syntinen ? En ole, mutta tein syntiä ! Ymmärrätkö. Tein syntiä, mutta en ole syntinen, koska olen yhdessä Jeesuksen kanssa kuollut ja myös ylösnoussut.Et enään elä sinä, vaan Kristus sinussa ja vaikka oletkin heikko olet silti täydellinen, teet joskus syntiä ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin mehän olemme kokonaan kelvottomia itsessämme Jumalan edessä, mutta oletko syntinen, ET OLE, vaan HURSKAS, sinulla on lahjaksi saatu hurskaus ja olet kuollut pois synnistä ja laista. Hän nousi kuolleista, että meidät vanhurskautettaisiin.

        Saanko tehdä syntiä tahallani ? En, koska Raamattu sanoo, ettei ole mitään uhria, jos tahallamme teemme syntiä. Ei siis ole mitään uhria, joka voisi sovittaa tahallaan tehdyt synnit. Mitä on tämä tahallinen synti ? Johannes kirjoittaa siitä, että me emme voi tehdä syntiä, koska olemme uudestisyntyneitä. Hän kuitenkin käyttää aikamuotona jatkuvaa preesensiä. Hän ei puhu jostain mikä on tehty kerran, vaan siitä mitä tehdään jatkuvasti. Tälläinen synnissä eläminen johtaa siihen, ettei meillä enään olekkaan uhria syntiemme edestä. Kuka on uhri ? Jeesus, joka on meidän vanhurskautemme, joten menetämme vanhurskautemme tahallisella ja jatkuvalla synninteolla. Olemme siis aina ja jatkuvasti vain jompaa kumpaa, joko syntisiä, tai synnittömiä. Jos kilvoittelet, olet synnitön, jos lankeat(vihmontaveri), olet synnitön, jos luovut, jätät kesken, tai teet tahallasi jatkuvasti syntiä, ilman parannuksen tekoa, olet syntinen.

        niin suuresti sinun, Psalmi50.15,kuin Jaikalinkin kirjoitukset palstalla!

        Kiitän Jumalaa siitä,että Hän on johdattanut teidät tuomaan palstalle
        syvällistä ja tervettä opetusta!

        Siunausta teille molemmille!

        t.eräs uskova


      • Minua siunaa kirjoitti:

        niin suuresti sinun, Psalmi50.15,kuin Jaikalinkin kirjoitukset palstalla!

        Kiitän Jumalaa siitä,että Hän on johdattanut teidät tuomaan palstalle
        syvällistä ja tervettä opetusta!

        Siunausta teille molemmille!

        t.eräs uskova

        Tarkoitus oli vastata Tapio522:n veistiin Psalmin ketjussa mutta päätin tehdä aiheesta oman
        aloituksen. Muutenhan tämä tärkeä aihe olisi jäänyt taka-alalle eikä sitä olisi monikaan huomannut.

        Tapion viesti johon tarkoitin vastata:

        >>>En vieläkään ole saanut selvyyttä, miksi jaikal muuttaa Paavalin sanomisen (1.Tim.1:15) preesens-aikamuodosta (OLEN) imperfekti-muotoon (OLI).
        Jaikal opettaa: "Paavali OLI SYNTINEN syntisten joukossa ennen uskooontuloa".


      • Psalmi50.15 kirjoitti:

        on eriasia, kuin olla syntinen. Kun me olemme Jeesuksessa me olemme puhtaita, emme syntisiä, koska Jeesuksen täytetty työ luetaan meidän hyväksemme. Saamme sen lahjana, minkä Jeesus taisteli. Lankesiko Jeesus ? Jos lankesi, niin silloin mekin olemme syntisiä. Jos ei, niin silloin mekin olemme onnistuneet. Ymmärrätkö kuinka yksyhteen me saamme omistaa tämän täyteyn työn. Vanhurskaus ei ole ihmisen luonteenpiirre, tai ominaisuus. Se ei täydellisessä merkityksessään kuulu ihmiselle lainkaan, koska se on Jumalan ominaisuus. Kun me saamme lahjavanhurskauden, me saamme jotain sellaista mikä ei todellakaan kuulu meille. Saamme siis lahjan. Jos Jumala antaa sinulle lahjan, niin puuttuuko siitä jotain ? Ei se on täydellinen ja nyt sinä olet saanut täydellisen puhtauden Hänessä. Teet syntiä.. joo, niin minäkin joskus huomaan langenneeni. Olenko syntinen ? En ole, mutta tein syntiä ! Ymmärrätkö. Tein syntiä, mutta en ole syntinen, koska olen yhdessä Jeesuksen kanssa kuollut ja myös ylösnoussut.Et enään elä sinä, vaan Kristus sinussa ja vaikka oletkin heikko olet silti täydellinen, teet joskus syntiä ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin mehän olemme kokonaan kelvottomia itsessämme Jumalan edessä, mutta oletko syntinen, ET OLE, vaan HURSKAS, sinulla on lahjaksi saatu hurskaus ja olet kuollut pois synnistä ja laista. Hän nousi kuolleista, että meidät vanhurskautettaisiin.

        Saanko tehdä syntiä tahallani ? En, koska Raamattu sanoo, ettei ole mitään uhria, jos tahallamme teemme syntiä. Ei siis ole mitään uhria, joka voisi sovittaa tahallaan tehdyt synnit. Mitä on tämä tahallinen synti ? Johannes kirjoittaa siitä, että me emme voi tehdä syntiä, koska olemme uudestisyntyneitä. Hän kuitenkin käyttää aikamuotona jatkuvaa preesensiä. Hän ei puhu jostain mikä on tehty kerran, vaan siitä mitä tehdään jatkuvasti. Tälläinen synnissä eläminen johtaa siihen, ettei meillä enään olekkaan uhria syntiemme edestä. Kuka on uhri ? Jeesus, joka on meidän vanhurskautemme, joten menetämme vanhurskautemme tahallisella ja jatkuvalla synninteolla. Olemme siis aina ja jatkuvasti vain jompaa kumpaa, joko syntisiä, tai synnittömiä. Jos kilvoittelet, olet synnitön, jos lankeat(vihmontaveri), olet synnitön, jos luovut, jätät kesken, tai teet tahallasi jatkuvasti syntiä, ilman parannuksen tekoa, olet syntinen.

        helposti ymmärrettävä määritelmä siitä, kuka tekee syntiä ja kuka on syntinen. Tämä on sanottu meidän kaikkien lihalle;

        Johannes 8:
        44 "Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä."

        1. Johanneksen kirje 3:
        8 "Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot."

        Heillä oli myös selvä määritelmä siitä, kuka on oikeamielinen ja tekee vanhurskauden;

        1. Johanneksen kirje 2:
        29 "Jos tiedätte, että hän on vanhurskas, niin te ymmärrätte, että myös jokainen, joka vanhurskauden tekee, on hänestä syntynyt."

        1. Johanneksen kirje 3:
        7 "Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas."

        Roomalaiskirje 3:
        26 "jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
        30 koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta."

        Roomalaiskirje 8:
        33 "Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa."

        ´


      • jaikal kirjoitti:

        Tarkoitus oli vastata Tapio522:n veistiin Psalmin ketjussa mutta päätin tehdä aiheesta oman
        aloituksen. Muutenhan tämä tärkeä aihe olisi jäänyt taka-alalle eikä sitä olisi monikaan huomannut.

        Tapion viesti johon tarkoitin vastata:

        >>>En vieläkään ole saanut selvyyttä, miksi jaikal muuttaa Paavalin sanomisen (1.Tim.1:15) preesens-aikamuodosta (OLEN) imperfekti-muotoon (OLI).
        Jaikal opettaa: "Paavali OLI SYNTINEN syntisten joukossa ennen uskooontuloa".

        jaikal: "Paavalille oli kahdenlaisia ihmisiä; syntisiä ja vanhurskaita. Ihminen ei voi olla samanaikaisesti syntinen ja vanhurskas. Hän on joko syntinen tai hän on vanhurskas".
        ---------
        Vieläkin ihmettelen, miksi jaikal edelleen muutat Paavalin sanomisen (1.Tim.1:15) preesens-aikamuodosta (OLEN) imperfekti-muotoon (OLI).
        Jaikal opettaa: "Paavali OLI SYNTINEN syntisten joukossa ennen uskooontuloa".

        Itse en menisi muuttamaan Paavalin sanomisia eri aikamuotoon:
        "Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä OLEN suurin" (1.Tim 1:15).

        Paavali oli siis samalla kertaa vanhurskas ja syntinen.
        Miksi et jaikal voi tätä myöntää todeksi?


    • lihaa, siis luonnollista ihmistä, koska "luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti."
      [1.Kor.2:14; 1.Kor.15:50]

      Jumala vanhurskauttaa vain Jumalasta alkuisin olevan, salatun sydämen ihmisen, (1.Piet. 3:4) jotka Jumala on tuntenut jo ennen maailman perustamista, (Room.8:28-30; Ef.1:4,5; Ilm.17:8). Vain Jumalan iankaikkisuushengestä syntyneet pelastuvat (Jaak. 4:5; 1.Joh.3:9; 5:4).

      Kun joku täällä lihassa eläessään kerskaa pelastuksestaan ja osoittaa sormella toisia, että "sinä et ole pelastettu", niin sillä hän tuomitsee myös itsensä, sillä;

      Roomalaiskirje 2:1
      Sen tähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja. ...
      3 Vai luuletko, ihminen, sinä, joka tuomitset niitä, jotka sen kaltaisia tekevät, ja itse samoja teet, että sinä vältät Jumalan tuomion? "

      .

    • ml213.

      Ihmiselle tärkein asia on tiedostaa ja tietää miten tulisi tehdä ja ajatuksin ajatella tilanteissa.Uudestisyntynyt ihmiknen poikkeaa uudestisyntymisestä siin-, että hän Pyhän Hengen kautta mahdollisuu tiedostamaan mikä on Jumalan tahto.

      Kun ymmärtää, mitä todeliisuudessa arjen keskellä tarkoittaa; Vanhurskas on ELÄVÄ USKOSTA; niin tämä asia on tärkeämpi kuin se tieto onko mieltääkö uudestisyntynyt ihminen itsensä syntiseksi vai ei. Joka tapauksessa uudestisyntynyt ihminen KASVAA ARMON KAUTTA JA ARMOSSA. Siis armo kasvattaa ihmistä hylkäämään syntikäyttäytmistään eli vanhurskas on todella elävä uskosta. Jos ihminen ei elä uskosta, niin hän ei ole vanhurskauden valtakunnassa,- eikä tietenkään vanhurskas.

      Tänä aikana on laajasti teorioita,- jopa oppeja, jotka pyrkivät vähättelemään tai, jopa mitätöimään valvomisen ja uskossa elämisen tärkeyttä.Jos ihminen unohtaa tai ohjaantuu lihalisuudessaan/opissaan uskon merkitysksen ja sen vaikutuksen arjen tasolla, niin tämä tie johtaa vääjäämättömästi laittomuuteen,

      Eli vanurskas on elävä uskosta ja kaihtaa siten syntiä.Olipa hän/luokitellaanko hänet teoriassa syntiseksi tai ei. Sillä ei ole merkitystä lopputulokseen.Lopputulos kuitenkin on; Vanhurskas on elävä uskosta.- ei lihallisuudesta.

      • ml213.

        Jos ihminen unohtaa tai ohjaantuu lihalisuudessaan/opissaan uskon merkitysksen ja sen vaikutuksen arjen tasolla, niin tämä tie johtaa vääjäämättömästi laittomuuteen,
        --
        Tulisi olla

        Jos ihminen unohtaa tai ohjaantuu lihallisuudessaan/opissaan uskon merkityksen ja sen vaikutuksen vääristyneeksi arjen tasolla eli ei ymmärrä miten uskon tulisi ohjata hänen tekojaan. Käytttäytymistä ja ajatusmaailmaa.Tämä tie ohjaa ihmisen laittomuuteen.Hedelmät ei todista uskosta.

        Tästä väärästä vanhurskauttamisesta ja vanhurskaudessa elämisestä on hyvä esimerkki Luterilaisuus.Siinä olissa todelllisuudessa on unohtunut ihmisen osuus eli usko ja sen merkitys vanhurskaudessa.Jumala vanhurskauttaa vain Jumalan aivoiutuksiin uskovan ihmisen.


      • ml213: "Eli vanhurskas on elävä uskosta ja kaihtaa siten syntiä.Olipa hän/luokitellaanko hänet teoriassa syntiseksi tai ei. Sillä ei ole merkitystä lopputulokseen".
        --
        ml213, kysyn sinulta myös, miksi Paavali käyttää seuraavassa jakeessa OLEN-aikamuotoa (siis preesensiä):
        "Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä OLEN suurin" (1.Tim 1:15).

        Kokiko Paavali vanhurskautettunakin OLEVANSA "syntisistä suurin"?
        Jos oli syntinen, niin oliko se Paavalille pelkää "teoriaa", mutta ei todellisuutta?

        Vastaa lyhyesti ilman "psykologista" selittelyä!


      • Jos joku tahtoo vaeltaa Jumalan tahdon mukaan, mutta tietämättään ja tahattomasti tekee pahaa, se pahan "tekijä en ole 'minä', vaan synti, joka minussa asuu". [Room.7:17]
        Ja jos minä olen kuuliainen ja tottelevainen Jumalan puheelle ja teen jotakin hyvää, mitä sana on käskenyt minun tehdä, senkään tekijä en ole minä, vaan Jumala, koska käsky on Jumalan sanasta;

        Johannes 6:
        29 "Jeesus vastasi ja sanoi heille: »Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt«".

        Olemme siis kaikki joko synnin tai vanhurskauden "heittopusseja"!

        ´


      • ml213.
        Tapio522 kirjoitti:

        ml213: "Eli vanhurskas on elävä uskosta ja kaihtaa siten syntiä.Olipa hän/luokitellaanko hänet teoriassa syntiseksi tai ei. Sillä ei ole merkitystä lopputulokseen".
        --
        ml213, kysyn sinulta myös, miksi Paavali käyttää seuraavassa jakeessa OLEN-aikamuotoa (siis preesensiä):
        "Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä OLEN suurin" (1.Tim 1:15).

        Kokiko Paavali vanhurskautettunakin OLEVANSA "syntisistä suurin"?
        Jos oli syntinen, niin oliko se Paavalille pelkää "teoriaa", mutta ei todellisuutta?

        Vastaa lyhyesti ilman "psykologista" selittelyä!

        Lyhyesti. Lue viestini uudestaan, niin tiedät miten ymmärrän asian.

        Pohdin aiemminkin, miten ihmiselle ei ole edes tärkeää tietää onko hön syntinen tai ei uudestisyntyneeenä.Tärkeintä on tietää ja ymmärtää, miten hänellä on armossa ja armon sisällä kasvaa pois syntikäyttäytymisestään.Siis kasvaa tuntemaan ja elämään Jumnalan tahdon mukaan eli ; Vanhurskas on elävä uskosta.

        Siis ainakin minulle on yks hailee ymmärränkö itseni syntiseksi uudestisyntyneenäkin vai en.- koska todellisuus on se, miten lankean syntiin, mutta en elä synnissä ja siten tahtoni on kaihtaa syntiä.Siis edelleen painotansanaa USKO ja USKOMINEN. en sitä onko vanhurskas ihminen syntinen vai ei.


      • ml213.
        ekivaari kirjoitti:

        Jos joku tahtoo vaeltaa Jumalan tahdon mukaan, mutta tietämättään ja tahattomasti tekee pahaa, se pahan "tekijä en ole 'minä', vaan synti, joka minussa asuu". [Room.7:17]
        Ja jos minä olen kuuliainen ja tottelevainen Jumalan puheelle ja teen jotakin hyvää, mitä sana on käskenyt minun tehdä, senkään tekijä en ole minä, vaan Jumala, koska käsky on Jumalan sanasta;

        Johannes 6:
        29 "Jeesus vastasi ja sanoi heille: »Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt«".

        Olemme siis kaikki joko synnin tai vanhurskauden "heittopusseja"!

        ´

        Kaikki mitä lisäisin olisi pahasta eli juuri noin. Tahto ja toive meillä on , ettemme tekisi Jumalan tahdon vastaista, mutta silti me lankeamme.


      • ml213. kirjoitti:

        Lyhyesti. Lue viestini uudestaan, niin tiedät miten ymmärrän asian.

        Pohdin aiemminkin, miten ihmiselle ei ole edes tärkeää tietää onko hön syntinen tai ei uudestisyntyneeenä.Tärkeintä on tietää ja ymmärtää, miten hänellä on armossa ja armon sisällä kasvaa pois syntikäyttäytymisestään.Siis kasvaa tuntemaan ja elämään Jumnalan tahdon mukaan eli ; Vanhurskas on elävä uskosta.

        Siis ainakin minulle on yks hailee ymmärränkö itseni syntiseksi uudestisyntyneenäkin vai en.- koska todellisuus on se, miten lankean syntiin, mutta en elä synnissä ja siten tahtoni on kaihtaa syntiä.Siis edelleen painotansanaa USKO ja USKOMINEN. en sitä onko vanhurskas ihminen syntinen vai ei.

        ml213: "...ihmiselle ei ole edes tärkeää tietää onko hän syntinen tai ei uudestisyntyneeenä".
        ---
        Kovin kepeästi otat syntikysymyksen päin vastoin kuin Paavali, joka uudestisyntyneenäkin tunnusti OLEVANSA "syntisistä suurin".
        --
        Jeesus paransi syntymästään sokean miehen (Joh.9:1-41)
        Tällä parantamisihmeellään Hän halusi osoittaa fariseuksille heidän todellisen tilansa.
        Fariseuksethan korottivat itsensä muitten yläpuolelle, olivat ns. "parempaa väkeä".
        ---
        9:39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi".
        9:40 Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"
        9:41 Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy".
        --
        Jeesus ei jättänyt ihmettä erilliseksi tapahtumaksi, vaan aloittaa jatkokeskustelun hengellisestä sokeudesta ja näkökyvystä.
        Sokeana syntyneen parantamisella oli aivan vastakkainen vaikutus fariseuksiin kuin parannettuun.

        Samalla kun Jeesus teki sokeana syntyneen ruumiillisesti ja hengellisesti näkeväksi, teki ihmetyö fariseukset, jotka sanoivat ”me tiedämme” (Joh.9:24,29) ja ”me näemme” (41), entistä enemmän sokeiksi. Ulkokultaisuudessaan fariseukset eivät nähneet omaa syntisyyttään. Heidän ei tarvinnut etsiä pelastusta synnistä, josta ei kukaan ole vapaa.


      • ml213.
        Tapio522 kirjoitti:

        ml213: "...ihmiselle ei ole edes tärkeää tietää onko hän syntinen tai ei uudestisyntyneeenä".
        ---
        Kovin kepeästi otat syntikysymyksen päin vastoin kuin Paavali, joka uudestisyntyneenäkin tunnusti OLEVANSA "syntisistä suurin".
        --
        Jeesus paransi syntymästään sokean miehen (Joh.9:1-41)
        Tällä parantamisihmeellään Hän halusi osoittaa fariseuksille heidän todellisen tilansa.
        Fariseuksethan korottivat itsensä muitten yläpuolelle, olivat ns. "parempaa väkeä".
        ---
        9:39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi".
        9:40 Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"
        9:41 Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy".
        --
        Jeesus ei jättänyt ihmettä erilliseksi tapahtumaksi, vaan aloittaa jatkokeskustelun hengellisestä sokeudesta ja näkökyvystä.
        Sokeana syntyneen parantamisella oli aivan vastakkainen vaikutus fariseuksiin kuin parannettuun.

        Samalla kun Jeesus teki sokeana syntyneen ruumiillisesti ja hengellisesti näkeväksi, teki ihmetyö fariseukset, jotka sanoivat ”me tiedämme” (Joh.9:24,29) ja ”me näemme” (41), entistä enemmän sokeiksi. Ulkokultaisuudessaan fariseukset eivät nähneet omaa syntisyyttään. Heidän ei tarvinnut etsiä pelastusta synnistä, josta ei kukaan ole vapaa.

        ml213: "...ihmiselle ei ole edes tärkeää tietää onko hän syntinen tai ei uudestisyntyneeenä".
        -------

        Tarkoitan tätä. Itseäni ei kiinnosta yhtään ihmisten määritlmät tai arvioinnit,- olenko syntinen vai en ollessani vanhurskas eli elän elämääni uskossa. "Vanhurskas on elävä uskosta".

        Niin, ei kiinnosta siksi,- koska tiedän saavani synnit anteeksi,- joita havainnoin itsessäni.Elänhän Jumalan armossa.Juuri tämä tekijä,- ARMO ja sen vaikuttaminen siihen,- että minusta SAA löytyä syntikäytäytymistä/kin, niin avaa mahtavan rohkeuden tutkia itseäni. Siis minun ei tarvite näytellä parempaa tai huonompaa kuin todellisuudessa olen.Olen vapaa ihmisten mittapuista. Kiitos Jumalalle!!!!

        Mutta, Tapio,- jos haluat korostaa syntisyyttä ja elää siitä, niin tätäkään vastaan en ole.Itse vaan en ymmärrä mitä hyötyä ihmiselle on tiedostaa vanhoja asioita/syntisyyttä. Itse iloitsen erikoisesti siitä,- miten minulle/meille on avautunuty mahdollisuus vapautua jostain rikkomuksesta - synnistä. ja luopua sen turmiolisesta vaikutuksesta kehitykseemme.

        Lienen toisaalta itsekäs tai mukavuuteen taipuvainen,- mutta monasti pohdin tätä syntikäsitystä siten,- että jokin havaimmani synti estää terveen ja hyvän kehityksen kulun itsessäni/ihmisessä ja siksi,- jo tästä syystä haluan elää mahdollisimman Jumalan tahdon mukaista arkea,- nauttien elämästä ja vapaudesta aina puuhumista myöten.

        Ymmärrän, miten synti estää todella elä'män onnen ja tasapainoisen mielen ja iloisuuden löytämisen ja kehittymiosen siihen tilaan.Ihmiselle olisi erikoisen tärkeää tuntea ,-myös turmeltuneen ihmisemme käyttäytymistä ja sen vaikutusta kehitykseen.Jos tämän ihminen oivaltaa,- niin hän todella pyrkii pois synbnin vaikutuksesta.
        No, itselläni tästä on suurin vaikutus ollut puhunmisen vapautumisessa ja toisalta ymmärrän,- jos ihminen on "tavallinen", niin häön ei koe tai näe synnin vaikutusta kehossaan/ruumiissaan ja siksi tämäkin tekijä jo vaikuttaa siihen miten asennoidumme syntiin. Siis kehon muutokset ihmisessä avaa laajemmin ymmärrystä,- näkemään synnin vaikutusta ja toisaalta sen orjuuden.


      • ml213.
        ml213. kirjoitti:

        ml213: "...ihmiselle ei ole edes tärkeää tietää onko hän syntinen tai ei uudestisyntyneeenä".
        -------

        Tarkoitan tätä. Itseäni ei kiinnosta yhtään ihmisten määritlmät tai arvioinnit,- olenko syntinen vai en ollessani vanhurskas eli elän elämääni uskossa. "Vanhurskas on elävä uskosta".

        Niin, ei kiinnosta siksi,- koska tiedän saavani synnit anteeksi,- joita havainnoin itsessäni.Elänhän Jumalan armossa.Juuri tämä tekijä,- ARMO ja sen vaikuttaminen siihen,- että minusta SAA löytyä syntikäytäytymistä/kin, niin avaa mahtavan rohkeuden tutkia itseäni. Siis minun ei tarvite näytellä parempaa tai huonompaa kuin todellisuudessa olen.Olen vapaa ihmisten mittapuista. Kiitos Jumalalle!!!!

        Mutta, Tapio,- jos haluat korostaa syntisyyttä ja elää siitä, niin tätäkään vastaan en ole.Itse vaan en ymmärrä mitä hyötyä ihmiselle on tiedostaa vanhoja asioita/syntisyyttä. Itse iloitsen erikoisesti siitä,- miten minulle/meille on avautunuty mahdollisuus vapautua jostain rikkomuksesta - synnistä. ja luopua sen turmiolisesta vaikutuksesta kehitykseemme.

        Lienen toisaalta itsekäs tai mukavuuteen taipuvainen,- mutta monasti pohdin tätä syntikäsitystä siten,- että jokin havaimmani synti estää terveen ja hyvän kehityksen kulun itsessäni/ihmisessä ja siksi,- jo tästä syystä haluan elää mahdollisimman Jumalan tahdon mukaista arkea,- nauttien elämästä ja vapaudesta aina puuhumista myöten.

        Ymmärrän, miten synti estää todella elä'män onnen ja tasapainoisen mielen ja iloisuuden löytämisen ja kehittymiosen siihen tilaan.Ihmiselle olisi erikoisen tärkeää tuntea ,-myös turmeltuneen ihmisemme käyttäytymistä ja sen vaikutusta kehitykseen.Jos tämän ihminen oivaltaa,- niin hän todella pyrkii pois synbnin vaikutuksesta.
        No, itselläni tästä on suurin vaikutus ollut puhunmisen vapautumisessa ja toisalta ymmärrän,- jos ihminen on "tavallinen", niin häön ei koe tai näe synnin vaikutusta kehossaan/ruumiissaan ja siksi tämäkin tekijä jo vaikuttaa siihen miten asennoidumme syntiin. Siis kehon muutokset ihmisessä avaa laajemmin ymmärrystä,- näkemään synnin vaikutusta ja toisaalta sen orjuuden.

        Tänä aikana liian vähän opetetaan ja tuodaanesille sitä , miten synti ihmisen elämässä ohjaa ihmisen kehitystä ongelmoitumisen suuntaan. Siis pitkäkestoisesti ajatellen. No,m on tietyusti syntejä,- jotka antava nautinnon ja hyvän mielen,- mutta lyhytkestoisesti.

        Tärkeintä tietysti on se,- että ihminen on saanut syntinsä anteeksi ja on pelastettu, mutta erittäin tärkeää' on myös tiet'' ja ymmärtää,mitentämä synti vaikuttaa kielteisesti ihmisen keitykseen.


        IHMISEN MIELENTASAPAINON JA ONNELLISUUDEN JA ILOISUUDEN LÖYTÄMINEN JA SIIHEN KASVAMINEN,---- EI OLE RISTIRIIDASSA JUMALAN AIVOITUSTEN KANSSA. Jumala oikein tahtoo,- että eläisimme onnellisena ja iloisena, "Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanoniloitkaa" (fil 4:4) ja pyrkisimme siihen.Mutta, moasti juuri synti onse,- joka ihmisen mieltä painaa ja estää iloisuuden. (Muuten naurulla/reagoimisella on yllättävän vähän tekemistä iloisuuden kanssa. Nauru on reagoimistapa mielikuvaan,- mutta iloisuus on mielenlaatu/sydämentila)


      • ml213.
        Tapio522 kirjoitti:

        ml213: "...ihmiselle ei ole edes tärkeää tietää onko hän syntinen tai ei uudestisyntyneeenä".
        ---
        Kovin kepeästi otat syntikysymyksen päin vastoin kuin Paavali, joka uudestisyntyneenäkin tunnusti OLEVANSA "syntisistä suurin".
        --
        Jeesus paransi syntymästään sokean miehen (Joh.9:1-41)
        Tällä parantamisihmeellään Hän halusi osoittaa fariseuksille heidän todellisen tilansa.
        Fariseuksethan korottivat itsensä muitten yläpuolelle, olivat ns. "parempaa väkeä".
        ---
        9:39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi".
        9:40 Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"
        9:41 Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy".
        --
        Jeesus ei jättänyt ihmettä erilliseksi tapahtumaksi, vaan aloittaa jatkokeskustelun hengellisestä sokeudesta ja näkökyvystä.
        Sokeana syntyneen parantamisella oli aivan vastakkainen vaikutus fariseuksiin kuin parannettuun.

        Samalla kun Jeesus teki sokeana syntyneen ruumiillisesti ja hengellisesti näkeväksi, teki ihmetyö fariseukset, jotka sanoivat ”me tiedämme” (Joh.9:24,29) ja ”me näemme” (41), entistä enemmän sokeiksi. Ulkokultaisuudessaan fariseukset eivät nähneet omaa syntisyyttään. Heidän ei tarvinnut etsiä pelastusta synnistä, josta ei kukaan ole vapaa.

        Ulkokultaisuudessaan fariseukset eivät nähneet omaa syntisyyttään. Heidän ei tarvinnut etsiä pelastusta synnistä, josta ei kukaan ole vapaa.
        ------
        Niin, on aivan kaksi eri asiaa kun ihminen ottaa pelastuksen vastaan todettuaan ihmisen syntiseksi. Toinen tila on kun ihminen jatkaa elämäänsä syntinsä anteeksi saaneena.Ymmärräthän Tapio. Jos uudestisyntymisessä olet saanut aiemmin tekemäsi synnit anteeksi, niin luonnollisesti ARMOSSA kasvaen saat tulevaisuudessa tekemäsi /lankeamiset myös anteeksi.
        Ymmärrtäkö,miten tämä koko syntikäsite muuttuu uudestisyntymisessä?? Ihmisellä AINA tulisi olla positiivinen asenne itsensä valvomiseen (ja opetuksen).Ei siksi,- että voisi todeta itsensä suureksi syntiseksi eli opikeinmuistella mitä ja m,iten pajon syntejä on tehnyt,- ei,- vaan valvoa itseään, ettei synti turmelisi puhdasta mieltä. Krisuksen mieltä ja mielisyyttä.


      • ml213. kirjoitti:

        Tänä aikana liian vähän opetetaan ja tuodaanesille sitä , miten synti ihmisen elämässä ohjaa ihmisen kehitystä ongelmoitumisen suuntaan. Siis pitkäkestoisesti ajatellen. No,m on tietyusti syntejä,- jotka antava nautinnon ja hyvän mielen,- mutta lyhytkestoisesti.

        Tärkeintä tietysti on se,- että ihminen on saanut syntinsä anteeksi ja on pelastettu, mutta erittäin tärkeää' on myös tiet'' ja ymmärtää,mitentämä synti vaikuttaa kielteisesti ihmisen keitykseen.


        IHMISEN MIELENTASAPAINON JA ONNELLISUUDEN JA ILOISUUDEN LÖYTÄMINEN JA SIIHEN KASVAMINEN,---- EI OLE RISTIRIIDASSA JUMALAN AIVOITUSTEN KANSSA. Jumala oikein tahtoo,- että eläisimme onnellisena ja iloisena, "Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanoniloitkaa" (fil 4:4) ja pyrkisimme siihen.Mutta, moasti juuri synti onse,- joka ihmisen mieltä painaa ja estää iloisuuden. (Muuten naurulla/reagoimisella on yllättävän vähän tekemistä iloisuuden kanssa. Nauru on reagoimistapa mielikuvaan,- mutta iloisuus on mielenlaatu/sydämentila)

        ml213 kirjotat: "Tärkeintä tietysti on se,- että ihminen on saanut syntinsä anteeksi ja on pelastettu, mutta erittäin tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, miten tämä synti vaikuttaa kielteisesti ihmisen kehitykseen".

        Toisessa viestissäsi sanot päinvastoin:
        "Siis ainakin minulle on yks hailee ymmärränkö itseni syntiseksi uudestisyntyneenäkin vai en...".
        --
        Viestisi ovat kovin sekavia ja jopa ristiriidassa keskenään.

        Sanot:
        "....vanhurskas on elävä uskosta ja kaihtaa siten syntiä.Olipa hän/luokitellaanko hänet teoriassa syntiseksi tai ei".

        Paavalille syntisyys ei ollut "teoriaa".
        Hän oli todellisesti ja oikeasti uskovanakin joka hetki vain syntinen ("syntisistä suurin"/aikamuoto preesens).
        Mutta samaan aikaan- uskossa Jumalan sanan lupauksiin- myös joka hetki vanhurskas ja autuas Jumalan lapsi.
        Toivo voittaa hänellä nykyisen todellisuuden eli synnin.
        Room. 4:8
        "Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"

        Olla uskosta vanhurskas ja autuas tarkoittaa, että kelpaamme Jumalalle, meillä on syntien armollinen sovitus.
        Olemme saaneet lahjana syntimme anteeksi, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.
        Olemme ottaneet kaiken tämän vastaan uskomalla evankeliumiin.


      • ekivaari kirjoitti:

        Jos joku tahtoo vaeltaa Jumalan tahdon mukaan, mutta tietämättään ja tahattomasti tekee pahaa, se pahan "tekijä en ole 'minä', vaan synti, joka minussa asuu". [Room.7:17]
        Ja jos minä olen kuuliainen ja tottelevainen Jumalan puheelle ja teen jotakin hyvää, mitä sana on käskenyt minun tehdä, senkään tekijä en ole minä, vaan Jumala, koska käsky on Jumalan sanasta;

        Johannes 6:
        29 "Jeesus vastasi ja sanoi heille: »Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt«".

        Olemme siis kaikki joko synnin tai vanhurskauden "heittopusseja"!

        ´

        >>>Olemme siis kaikki joko synnin tai vanhurskauden "heittopusseja"!


      • ml213. kirjoitti:

        Lyhyesti. Lue viestini uudestaan, niin tiedät miten ymmärrän asian.

        Pohdin aiemminkin, miten ihmiselle ei ole edes tärkeää tietää onko hön syntinen tai ei uudestisyntyneeenä.Tärkeintä on tietää ja ymmärtää, miten hänellä on armossa ja armon sisällä kasvaa pois syntikäyttäytymisestään.Siis kasvaa tuntemaan ja elämään Jumnalan tahdon mukaan eli ; Vanhurskas on elävä uskosta.

        Siis ainakin minulle on yks hailee ymmärränkö itseni syntiseksi uudestisyntyneenäkin vai en.- koska todellisuus on se, miten lankean syntiin, mutta en elä synnissä ja siten tahtoni on kaihtaa syntiä.Siis edelleen painotansanaa USKO ja USKOMINEN. en sitä onko vanhurskas ihminen syntinen vai ei.

        >>>Pohdin aiemminkin, miten ihmiselle ei ole edes tärkeää tietää onko hön syntinen tai ei uudestisyntyneeenä.Tärkeintä on tietää ja ymmärtää, miten hänellä on armossa ja armon sisällä kasvaa pois syntikäyttäytymisestään.


      • jaikal kirjoitti:

        >>>Olemme siis kaikki joko synnin tai vanhurskauden "heittopusseja"!

        puhtauden tärkeyttä, "hengellistä neitsyyttä" olen yrittänyt kirjoituksissani arvostaa:

        Room. 8:5
        "Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli."

        Room. 8:13
        "Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää."

        Hepr. 3:1
        Sen tähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, - k i i n n i t t ä k ä ä
        m i e l e n n e - meidän tunnustuksemme - a p o s t o l i i n - ja - y l i m m ä i s e e n
        p a p p i i n, - J e e s u k s e e n,"

        Siis välimieheen, Jumalan sanaan, koska mitenkään muuten on mahdotonta salatusta Jumalasta kiinni pitää!

        ´


      • Tapio522 kirjoitti:

        ml213: "Eli vanhurskas on elävä uskosta ja kaihtaa siten syntiä.Olipa hän/luokitellaanko hänet teoriassa syntiseksi tai ei. Sillä ei ole merkitystä lopputulokseen".
        --
        ml213, kysyn sinulta myös, miksi Paavali käyttää seuraavassa jakeessa OLEN-aikamuotoa (siis preesensiä):
        "Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä OLEN suurin" (1.Tim 1:15).

        Kokiko Paavali vanhurskautettunakin OLEVANSA "syntisistä suurin"?
        Jos oli syntinen, niin oliko se Paavalille pelkää "teoriaa", mutta ei todellisuutta?

        Vastaa lyhyesti ilman "psykologista" selittelyä!

        >>>ml213, kysyn sinulta myös, miksi Paavali käyttää seuraavassa jakeessa OLEN-aikamuotoa (siis preesensiä):
        "Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä OLEN suurin" (1.Tim 1:15).


      • ml213.
        Tapio522 kirjoitti:

        ml213 kirjotat: "Tärkeintä tietysti on se,- että ihminen on saanut syntinsä anteeksi ja on pelastettu, mutta erittäin tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, miten tämä synti vaikuttaa kielteisesti ihmisen kehitykseen".

        Toisessa viestissäsi sanot päinvastoin:
        "Siis ainakin minulle on yks hailee ymmärränkö itseni syntiseksi uudestisyntyneenäkin vai en...".
        --
        Viestisi ovat kovin sekavia ja jopa ristiriidassa keskenään.

        Sanot:
        "....vanhurskas on elävä uskosta ja kaihtaa siten syntiä.Olipa hän/luokitellaanko hänet teoriassa syntiseksi tai ei".

        Paavalille syntisyys ei ollut "teoriaa".
        Hän oli todellisesti ja oikeasti uskovanakin joka hetki vain syntinen ("syntisistä suurin"/aikamuoto preesens).
        Mutta samaan aikaan- uskossa Jumalan sanan lupauksiin- myös joka hetki vanhurskas ja autuas Jumalan lapsi.
        Toivo voittaa hänellä nykyisen todellisuuden eli synnin.
        Room. 4:8
        "Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"

        Olla uskosta vanhurskas ja autuas tarkoittaa, että kelpaamme Jumalalle, meillä on syntien armollinen sovitus.
        Olemme saaneet lahjana syntimme anteeksi, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.
        Olemme ottaneet kaiken tämän vastaan uskomalla evankeliumiin.

        ml213 kirjotat: "Tärkeintä tietysti on se,- että ihminen on saanut syntinsä anteeksi ja on pelastettu, mutta erittäin tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, miten tämä synti vaikuttaa kielteisesti ihmisen kehitykseen".



        Toisessa viestissäsi sanot päinvastoin:
        "Siis ainakin minulle on yks hailee ymmärränkö itseni syntiseksi uudestisyntyneenäkin vai en...".
        -----

        Tuossa lopussa tarkoitan jaikalin pohdintaa eli minulle on yks hailee miellänkö minä itseni tai jaikal ihmisen syntiseksi tai ei. Ymmärtänet, miten jaikal tuo esille asian siten,- ettei uudestisyntynyt ihminen ole enää syntinen.

        Siis minulla on sama miten tämä tila määritellään teoreettisesti,- koska uudestisyntynyt ihminenkin tekee/lankeaa syntiin. Siis kysymys on määritteestä,- jolla ei ole vaikutusta uskovan ihmisen uskonelämään.

        Siis määritelläänkö uudestisyntynyt ihminen syntiseksi tai ei, niin joka tapauksessa hönen tulee tyehdä paranus, jos lankeaa syntiin ja vanhurskaan ihmisen kehitykseen synti vaikuttaa aivan samalla lailla kuin uskomattomaan ihmiseen.


      • jaikal kirjoitti:

        >>>ml213, kysyn sinulta myös, miksi Paavali käyttää seuraavassa jakeessa OLEN-aikamuotoa (siis preesensiä):
        "Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä OLEN suurin" (1.Tim 1:15).

        jaikal sanoo Paavalista: "Jumala oli pelastanut hänet ja nostanut hänen jalkansa autuuden kalliolle. Nyt hän ei ollut enään syntinen".
        ---
        Paavali siis erehtyi, jos väitteesi pitää paikkaansa, kun hän piti itseään "syntisistä suurimpana" (1.Tim.1:15).
        --
        KIELIOPPIA (Kertausta)

        PREESENS

        Paavali käyttää itsestään ”OLEN”- verbiä (1.Tim.1:15), eli preesensiä. (Ei "OLIN", kuten jaikal opettaa)
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Preesens:
        ”Preesens on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu NYT taikka YLEISESTI, AINA".


      • ml213.
        Tapio522 kirjoitti:

        jaikal sanoo Paavalista: "Jumala oli pelastanut hänet ja nostanut hänen jalkansa autuuden kalliolle. Nyt hän ei ollut enään syntinen".
        ---
        Paavali siis erehtyi, jos väitteesi pitää paikkaansa, kun hän piti itseään "syntisistä suurimpana" (1.Tim.1:15).
        --
        KIELIOPPIA (Kertausta)

        PREESENS

        Paavali käyttää itsestään ”OLEN”- verbiä (1.Tim.1:15), eli preesensiä. (Ei "OLIN", kuten jaikal opettaa)
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Preesens:
        ”Preesens on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu NYT taikka YLEISESTI, AINA".

        Sitä vain jäin miettimään, että mitä merkitystä ihmisen arkeen tai mieleen ontällä määritteellä eli onko oikea termi syntinen vai synnitön.Joka tapauksessa UUDESTISYNTYNYT ihminen saa kaikki synnit anteksi ja elää tulevaisuuttaan ARMOSSA VAELTAEN.

        Kun Tapio näytätä reagoivan tähän asiaan voimakkaasti, niin oetko tietoinen siitä,- että myös uskonnollisuus tai väärin ymmärrettynä usko ja synnin tiedostuminen ihmisen mieleen, niin tämä voi masentaa ihmisen mieltä tai jopa estää löytämästä terveen mielialan ja milen tasapainon.

        Kauheinta mitä ihminen voi kohdata itsessään,---- on tiedostaa syntinsä laajasti eli nähdä laajasti itsessään syntikäyttäytymisen,- mutta ei voi uskoa,että hän mahdollisuuu saamaan syntinsä anteeksi. Siis tavallaan ihminen tiedostaa laajasti sairauksia itsessään, muta huomaakin, ettei näihin sairauksiin ole löydetty lääkitystä.Ihminen siis on ohjautunut elämään sairauksin alle/ohjaamana.

        Sama on syntikäsitteen.On ohmisiä, jotka eivät voi vapautua menneisyydessä tapahtuvista asioista,- koska eivät usko, että KAIKKI synnit ihminen on saanut anteeksi eli on synnitön menneisyyttä ajatellen.Synti nimittäin ohjaa ihmistä voimakkaisiin itsesyytöksiin ja monasti tämä tie ohjaa ihmisen itsetuhoisuutta kohden ajatustasolla.

        Niin, tuon Paavalin sanoinnan ymmärrän siten, että Paavali tiedollisella tasolla tiedosti menneisyyttään kun vainosi Jumalan seurakuntaa/uskovia ihmisiä.Ymmärtänet, mitenPaavali on saanut tämän vainoamisenkin anteeksi ja siten tämä ei ole enää synti hänelle.

        Ihminen,- joka kokee jatkuvasti syntisyyttä,- niin ei mahdollistu iloitsemaan.Synnin kokeminen ihmisen mielessä on erittäin ahdistava ja ihmistä ongelmoittava asia ja siksi parannuksen tekeminen on tie iloitsemiseen ja mielentasapainoon.


      • ml213. kirjoitti:

        Sitä vain jäin miettimään, että mitä merkitystä ihmisen arkeen tai mieleen ontällä määritteellä eli onko oikea termi syntinen vai synnitön.Joka tapauksessa UUDESTISYNTYNYT ihminen saa kaikki synnit anteksi ja elää tulevaisuuttaan ARMOSSA VAELTAEN.

        Kun Tapio näytätä reagoivan tähän asiaan voimakkaasti, niin oetko tietoinen siitä,- että myös uskonnollisuus tai väärin ymmärrettynä usko ja synnin tiedostuminen ihmisen mieleen, niin tämä voi masentaa ihmisen mieltä tai jopa estää löytämästä terveen mielialan ja milen tasapainon.

        Kauheinta mitä ihminen voi kohdata itsessään,---- on tiedostaa syntinsä laajasti eli nähdä laajasti itsessään syntikäyttäytymisen,- mutta ei voi uskoa,että hän mahdollisuuu saamaan syntinsä anteeksi. Siis tavallaan ihminen tiedostaa laajasti sairauksia itsessään, muta huomaakin, ettei näihin sairauksiin ole löydetty lääkitystä.Ihminen siis on ohjautunut elämään sairauksin alle/ohjaamana.

        Sama on syntikäsitteen.On ohmisiä, jotka eivät voi vapautua menneisyydessä tapahtuvista asioista,- koska eivät usko, että KAIKKI synnit ihminen on saanut anteeksi eli on synnitön menneisyyttä ajatellen.Synti nimittäin ohjaa ihmistä voimakkaisiin itsesyytöksiin ja monasti tämä tie ohjaa ihmisen itsetuhoisuutta kohden ajatustasolla.

        Niin, tuon Paavalin sanoinnan ymmärrän siten, että Paavali tiedollisella tasolla tiedosti menneisyyttään kun vainosi Jumalan seurakuntaa/uskovia ihmisiä.Ymmärtänet, mitenPaavali on saanut tämän vainoamisenkin anteeksi ja siten tämä ei ole enää synti hänelle.

        Ihminen,- joka kokee jatkuvasti syntisyyttä,- niin ei mahdollistu iloitsemaan.Synnin kokeminen ihmisen mielessä on erittäin ahdistava ja ihmistä ongelmoittava asia ja siksi parannuksen tekeminen on tie iloitsemiseen ja mielentasapainoon.

        ml213: "Niin, tuon Paavalin sanonnan ymmärrän siten, että Paavali tiedollisella tasolla tiedosti menneisyyttään kun vainosi".
        --
        En usko, että Paavali ajatteli pelkästään yksittäisiä tekosyntejä.

        Syntiturmelus oli vielä jäljellä Paavalissakin, vaikka hän oli pyhä ja puhdas Jumalan edessä.

        Sanoohan hän toisaalla pakanoille olevansa yhtä vajavainen (siis syntinen), kuin hekin:
        "Mekin olemme ihmisiä, YHTÄ VAJAVAISIA kuin te, ja julistamme teille evankeliumia" (Apt 14:15).


    • ihminen on sekä syntinen että vanhurskas yhtä aikaa. Itsessään hän on syntinen mutta Kristuksessa armahdettu syntinen, jonka syntejä ei lueta: hänet on "puettu" Kristuksen vanhurskauteen. - Paavalikin sanoo olevansa syntisitä suurin ja Johannes kirjoittaa meidän pettävän itseämme jos sanomme ettei meillä ole syntiä.

      • Epiktetos: "Paavalikin sanoo olevansa syntisistä suurin...".
        ---
        Niinpä!
        --
        1.Joh.1:8-2:2
        --
        SYNTIEN TUNNUSTAMINEN JA SOVITUS

        1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
        1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
        1:10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
        2:1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
        2:2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.
        --
        ”Totuuden tekeminen” ei ole synnittömänä elämistä (8).
        Juuri valkeudessa eläminen paljastaa meidän syntisyytemme (8).

        Monet luulevat, että kun ihminen tulee uskoon, on hän heti täydellinen (synnitön).
        Ihmisen on vaikea tunnustaa syntisyyttään. Tämä johtuu ihmisen luontaisesta puolustusjärjestelmästä. Sen tähden toistuu yhä uudelleen sama tilanne: ”sanomme, ettemme ole syntiä tehneet” (10). Varokaamme etsimästä sellaista pyhyyttä, ettemme enää pidä itseämme syntisinä.

        ”Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (9).
        Tämän jakeen kirjoitti eräs uskonveli Raamattuni loppuun. Se muistuttaa minua Jumalan uskollisuudesta ja anteeksiantamuksesta.
        --
        Uskovissakin asuu synti (Room.7:17)
        Ruumiimme on vielä ”alennustilassa” (Filipp.3:21).
        Uskontie on kasvuntie, vaikka monet luulevat, että kun ihminen tulee uskoon, on hän heti täydellinen (synnitön).
        Paavali tyrmää tällaisen ajattelun. Täydellisiksi emme tule koskaan tässä ajassa, vaan riennämme sitä kohti (Filipp.3:12-14).

        Kristittyinä joudumme jatkuvasti taistelemaan turmeltunutta luontoamme vastaan.
        Jumalan Hengen avulla uskova voi elää Jumalan tahdon mukaista elämää.
        Paavali sanoo, että ”olemme moitteettomia ja puhtaita ja tahrattomia Jumalan lapsia kieron ja nurjan sukukunnan keskellä” (Fil.2:15).

        Elämme jatkuvassa anteeksiantamuksen osallisuudessa ja olemme pyhiä ja puhtaita Jumalan edessä-vaikka syntiturmelus onkin meissä vielä jäljellä.
        ---
        "...kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa" (2.Piet. 3:18).


    • meissä on — niin kauan kuin tässä maallisessa majassa asumme — kaksi ihmistä; "luonnollinen ihminen", joka on lihaa ja verta, on se ihminen, josta Jeesus sanoi, että "Te olette isästä perkeleestä" ja "te olette alhaalta". Mutta uusi ihminen, l. "uusi luomus", joka on henkeä ja hengellinen "Luojansa kuva", tämä on se ihminen, joka "ei syntiä tee, koska on Jumalasta syntynyt" (1.Joh.3:9)

      Luonnollisen ihmisen "mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, koska se ei alistu Jumalan lain alle, vaan on "tästä maailmasta" joka on maallinen. "Sisällinen ihminen" sen sijaan tekee ilolla Jumalan tahdon, koska on syntynyt Jumalasta ja on hengellinen.

      Roomalaiskirje 7:
      22 "sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin," [Ef.3:16]

      ´

      • ml213.

        Noin on,miten kuvasit asian ja ymmärrän miten valvominen on tässä mielessä erittäin tärkeää. Jos ihminen ei valvo itseään terveellä tasolla, niin uudestisyntynyt ihminenkin ohjaantu lihallisuuteen, koska ei ole Hengellä kuolettanut lihansa tekoja.

        Jokainen uudestisyntynyt ihminen tietäköön,- että vain hänellä on mahdollisuus vaikuttaa siihen puhuuko tai kirjoittelekko hän lihallisella mielellä Raamatun/kin asioista vai Hengellisesti.Tässä nimittäin on suuri ero ja erikoisesti ero myös siinä, mitä niittää.

        Muuten sekin tulee huomioida ja ymmärtää miten Jujmala on suunnitellut ihmisen siten,- että ihmisen toistaessa samaa käyttäytymistä ja mielen tilaa samanlaisessa tilanteessa, niin ihminen sisäistää/kasvaa tähän käyttäytymiseen eli ihmiselle tulee tästä luontainen käyttäytyminen. Muta, tätä luontaista/kin käyttäytymistä voi ihminenmuuttaa myöhemmin.

        Niin, tuon käyttäytymisen omaksuminen tapahtuu niin kielteiseen suuntaan kuin myönteiseen. Eli Hengellä kuolettaen lihan tekoja, ihmisen mieli ja käyttäytyminen muuttuu/ohjaantuu kohden Krisuksen mieltä yhä laajemmin ja syvemmin. Sama valitettavasti pätee ihmisen LUONTAISEEN perusihmisen kehitykseenkin eli kun ihminen antaa pikkusormen, niin se lopulta vie koko käden.Siis jonkun kielteisen ,- jopa pienen asian tekeminen, ohjaa ihmistä tekemään suurempa kielteistä käyttäytymistä."Minussa ei asu mitään hyvää",- tilaa kohden.

        Niin, kuten ekivaarikin totesi, niin meissä on kaksi ihmistä ja kumpi sisäinen ihminen saa suuremman osion tahtotilastamme käyttöön arjen pyörityksessä ja arjessa olevissa tilanteissa, niin me kasvamme siihen suuntaan.Kasvaminenb on hidasta, mutta kuitenkin.

        "Vanhurskaan polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydän päivään saakka".


      • Koska näyttää siltä,
        ml213. kirjoitti:

        Noin on,miten kuvasit asian ja ymmärrän miten valvominen on tässä mielessä erittäin tärkeää. Jos ihminen ei valvo itseään terveellä tasolla, niin uudestisyntynyt ihminenkin ohjaantu lihallisuuteen, koska ei ole Hengellä kuolettanut lihansa tekoja.

        Jokainen uudestisyntynyt ihminen tietäköön,- että vain hänellä on mahdollisuus vaikuttaa siihen puhuuko tai kirjoittelekko hän lihallisella mielellä Raamatun/kin asioista vai Hengellisesti.Tässä nimittäin on suuri ero ja erikoisesti ero myös siinä, mitä niittää.

        Muuten sekin tulee huomioida ja ymmärtää miten Jujmala on suunnitellut ihmisen siten,- että ihmisen toistaessa samaa käyttäytymistä ja mielen tilaa samanlaisessa tilanteessa, niin ihminen sisäistää/kasvaa tähän käyttäytymiseen eli ihmiselle tulee tästä luontainen käyttäytyminen. Muta, tätä luontaista/kin käyttäytymistä voi ihminenmuuttaa myöhemmin.

        Niin, tuon käyttäytymisen omaksuminen tapahtuu niin kielteiseen suuntaan kuin myönteiseen. Eli Hengellä kuolettaen lihan tekoja, ihmisen mieli ja käyttäytyminen muuttuu/ohjaantuu kohden Krisuksen mieltä yhä laajemmin ja syvemmin. Sama valitettavasti pätee ihmisen LUONTAISEEN perusihmisen kehitykseenkin eli kun ihminen antaa pikkusormen, niin se lopulta vie koko käden.Siis jonkun kielteisen ,- jopa pienen asian tekeminen, ohjaa ihmistä tekemään suurempa kielteistä käyttäytymistä."Minussa ei asu mitään hyvää",- tilaa kohden.

        Niin, kuten ekivaarikin totesi, niin meissä on kaksi ihmistä ja kumpi sisäinen ihminen saa suuremman osion tahtotilastamme käyttöön arjen pyörityksessä ja arjessa olevissa tilanteissa, niin me kasvamme siihen suuntaan.Kasvaminenb on hidasta, mutta kuitenkin.

        "Vanhurskaan polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydän päivään saakka".

        että ekivaari ja ml213 ovat siirtyneet tähän ketjuun Raamattua vääristelemään, ehdotan seuraavaa.

        Kun näillä eksyttäjillä on tarve kasata jonnekin valheitaan ja seriffin mielestä heillekin vähän tilaa pitäisi olla, niin pidettäköön heidät yhdessä ketjussa. Annetaan heille karsina, jossa voivat rypeä saastassaan. Sinne voi joku heitellä helmiä noille, jos tuntee tarvetta siihen. Kun ketju kasvaa lopulta noin 400 viestin kokoiseksi, se aina leikataan pois ja häiriköt siirtyvät uuteen ketjuun.

        Jos häiriköt yrittävät samanaikaisesti ängetä muihin ketjuihin, seriffi leikkaa viestit heti pois. Näin se on maailmassa myös. Saatanalla on vain rajoitettua valtaa ja saa tehdä vain sitä minkä Jumalan suunnitelmiin kuuluu. Miksi sitten nämä saatanan pikku apulaiset saisivat omaa herraansa parempaa kohtelua?

        Menettely on hyvin oikeudenmukainen, kun se sallii häiriköiden itse kuitenkin valita topiikin, jonne menevät sitten vääntävät skeidaansa.

        Ja muissa ketjuissa palstan tervejärkisillä kirjoittajilla on mahdollista keskustella rauhassa. Mainiota :)


      • Koska näyttää siltä, kirjoitti:

        että ekivaari ja ml213 ovat siirtyneet tähän ketjuun Raamattua vääristelemään, ehdotan seuraavaa.

        Kun näillä eksyttäjillä on tarve kasata jonnekin valheitaan ja seriffin mielestä heillekin vähän tilaa pitäisi olla, niin pidettäköön heidät yhdessä ketjussa. Annetaan heille karsina, jossa voivat rypeä saastassaan. Sinne voi joku heitellä helmiä noille, jos tuntee tarvetta siihen. Kun ketju kasvaa lopulta noin 400 viestin kokoiseksi, se aina leikataan pois ja häiriköt siirtyvät uuteen ketjuun.

        Jos häiriköt yrittävät samanaikaisesti ängetä muihin ketjuihin, seriffi leikkaa viestit heti pois. Näin se on maailmassa myös. Saatanalla on vain rajoitettua valtaa ja saa tehdä vain sitä minkä Jumalan suunnitelmiin kuuluu. Miksi sitten nämä saatanan pikku apulaiset saisivat omaa herraansa parempaa kohtelua?

        Menettely on hyvin oikeudenmukainen, kun se sallii häiriköiden itse kuitenkin valita topiikin, jonne menevät sitten vääntävät skeidaansa.

        Ja muissa ketjuissa palstan tervejärkisillä kirjoittajilla on mahdollista keskustella rauhassa. Mainiota :)

        jonkun puolueettoman lukijan suulla, kummanko puolen kirjoittajat, ml213;n ja ekivaarin, vaiko itseään tervejärkiseksi ja meitä häiriköiksi nimittelevä kirjoittaja on tervejärkisempiä!

        ´


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Näin kun katsoit salaa ja

      Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku
      Ikävä
      66
      5485
    2. Povipommi, ex-Playboy-malli Susanna Penttilä avoimena - Paljastaa suhteestaan miehiin: "Olen..."

      No nyt! Susanna Penttilä on OnlyFans-vaikuttaja ja yrittäjä sekä yksi uuden Petolliset-kauden kisaajista. Onpa 53-vuoti
      Kotimaiset julkkisjuorut
      89
      2789
    3. Kuvaa yhdellä sanalla meidän välejä tällä hetkellä

      Vastaa kuin vastaisit Hänelle.
      Ikävä
      274
      2561
    4. Katu täyttyy...

      Hei, oli pakko laittaa vielä tää. Huomaan että olet suuttunut. Minähän sanoin että poistun, olit paikalla. Olin pettynyt
      Ikävä
      36
      2419
    5. Korjaa toki jos...

      Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä
      Ikävä
      19
      1964
    6. Ympäristötuhoministeri Multala: "Olin humalassa"

      Ruisrockin rokkimimmi myöntää: https://www.is.fi/politiikka/art-2000011407835.html Nämä ministerikuvatukset saavat ilm
      Maailman menoa
      237
      1626
    7. Taas joku junan alle

      Piltolan tasoristeyksessä: https://www.tilannehuone.fi/ Uutinen Iltalehdessä, Iltasanomissa, MTV:llä, Ylellä jne. Jossai
      Loimaa
      57
      1263
    8. Harmittaa...Lampsiinjoen sillat

      Tulva vei toisen ja toinenkin hajosi. Mielellään korjaisin molemmat, mutta ei ole resursseja siihen hommaan. Ikää jo 72v
      Imatra
      13
      1153
    9. Jalat alta

      Multa kun veit 😎 👘 🦵🦵🤏
      Ikävä
      88
      1125
    10. Joko luovutat

      Mun suhteen?
      Ikävä
      90
      1116
    Aihe