Onko kellään kokemuksia ko. kattilasta yhdistettynä pieneen varaajaan. Toimiiko?
Tällä hetkellä käytössä on Jäspin kaksoispesäkattila, jota lämmitetään puulla / öljyllä. Öljyä 350 l/ vuosi, puuta loput, edellisen asukkaan kulutus oli 2500 l öljyä / vuosi.
Alkaa pikkuhiljaa kyllästyttämään suuritöisyys. Tilat on tiukilla, kuten usein tämän ikäluokan taloissa. 70 cm ovesta ei saa mitä tahansa kattilaa sisäänkään. Varaajaa ei saa pannuhuoneeseen tilojen takia. Puuvarastoon saisi 500l lisävaraajia 70 cm ovesta, mutta kaikki tila on pois lämpimästä puiden säilytystilasta. Varaajaakaan en halua suurentaa, koska tilaa on vähän. Öljyn ajattelin laittaa kokonaan pois ja saada öljysäiliön viemän tilan hyötykäyttöön. Eli puun lisäksi jäisi sähkö. Olen nyt testaillut 6 kW sähkövastus kaksoispesäkattilayhdistelmää ja pitänyt öljyn pois ja todennut, että silläkin pärjää helposti kovillakin pakkasilla.
Investointina pitäisi päästä mahdollisimman halvalla. Vuoden puut maksaa ostopuina alle 200€/vuosi, eli hyötysuhde ei ole tärkein tekijä. Samoin jaksan kyllä pelata 33 cm klapien kanssa. Teen puut metrisinä kuivumaan ja siiten kuivina klapisirkkelillä 33 cm pituisiksi ja sisälle.
Eniten askarruttaa paloaika, eli kuinka paksuja puita voi ko kattilassa polttaa. Kokemukseni mukaan pikkupakkasilla yli 100l varastopesän pitäisi helposti riittää vuorokaudeksi, mutta saako puut palamaan riittävän pienellä teholla, siten, että 500 l varaaja ei ala kiehumaan. Takaporttina on tehdä oumannin säätimeen kiehumisenestotoiminto huijaamalla sitä luulemaan, että lämpöä tarvitaan paljon ja ajamalla ylimääräinen lämpö patteriverkostoon ja käyttää näin taloa varaajana. Sisäläpö on pidetty tasan 18 asteessa, joka riittää meille 17 on liian vähän ja yli 21 liikaa, kun on tottunut viileään. Eli pelivaraa on riittävästi lämmön hukkaamiseen.
Tehonsäätö olisi tarkoitus tehdä samalla tavalla, kuin kaksoispesäkattilassa, eli puun paksuutta kasvattamalla. Paksuilla kuivilla koivuhaloilla tuon kaksoispesäkattilan saa palamaan 3 tuntia savuttomasti ja hajuttomasti. (olen tehnyt parannuksia polttotekniikkaan, eli tehdaskunnossa kattila ei ole). Asun omakotitaloalueella, eli naapurisovun takia mielellään mahdollisimman vähän savua. Valituksia ei ole tullut minusta, muista savuttavista puunpolttajista alueella kylläkin, eli valittaja-ainesta on ja siksi uusi kattila pitää olla käytännössä mahdollisimman savuton. Tuossa kaksoispesäkattilassahan on ongelma puiden lisäyshetki ja hetki sen jälkeen. Suurimman osan ajasta sekin palaa savuttomasti.
Taloudellisista syitä EN ole tekemässä isompaa remonttia, vaan jatkossakin sekä lämmin käyttövesi, että talon lämmitys tullaan ottamaan kattilasta. Ainoa lisäinvestointi kattilan lisäksi voisi olla isompi varaaja.
Talossa on lisäksi itserakennettu aurinkokeräinsysteemi, jolla tuli viime syksynä kaikki lämpö lokakuun puoliväliin saakka, vaikka lämpö ajetaan keräimistä varaajaan ja vielä varaajasta kattilaan.
Eli vaihtoehdot
a) jatkaa nykyisellä
b) investoida maksimissaan muutama tonni parempaan kattilaan.
Tuo veto B-28 laajennetulla vesitilalla houkuttaa ja on tällä hetkellä ainoana vaihtoehtona, kun reunaehdot on seuraavat:
-70 cm ovi
-pieni varaaja 500l, 1000l maksimi
-piipun pituus vain 5,5-6m
-lämminvesi ja talon lämmitys kattilasta.
Lopuksi vielä, että ihan pelkällä puulla en aio pärjätä jatkossakaan, vaan sähkö saa olla auttamassa kovilla pakkasilla. Olen laskenut, että isompi varaaja kaikki muutostyöt maksaa niin paljon, että minun tapauksessani tulee halvemmaksi auttaa sähköllä, kuin investoida. Jos sähkön hinta karkaa käsistä, niin sitten pitää harkita isompaa varaajaa ja hankittavan kattilan pitäisi pärjätä siinäkin tilanteessa, eli riittävä iso varastopesä lienee varsin oleellinen työmäärää ajatellen.
Veto B-28 ja 500l varaaja?
20
6130
Vastaukset
- .....
On kyllä aika pieni, melkoinen vahtiminen, että ei pääse kiehumaan. Taas tuo tehonsäätö alas, jotta ei kiehuta,menee kitupoltoksi ja kattila terveentuu.
Kaksi 500 litran varaajaa sarjakytkennällä, lähes tuplahinta verrattuna yhden kuution varaajaan, mutta mahtuu ovista sisään. Itselläni 35 kilowatin Veda ja kuution varaaja, siis kaksi 500 litraista sarjakytkennällä. Täysillä tehoilla ajan ja kun varaaja tulee täyteen, termostaatti sammuttaa puhaltimen, joka sitten taas lähtee käyntiin, kun kattilaveden lämpötila on alentunut 6 astetta. Ja lopullisesti puhallin sammuu, kun savukaasujen lämpötila on alentunut alle säädetyn(puut pesässä palaneet loppuun. Tuolla systeemillä Veda kyllä pelasi jopa 500 litraisen varaajan kanssa, mutta tuo kuution varaaja pelittää aika hyvin, pääsee näilläkin pakkasilla varmaankin pesällisen polttamisella(koivuklapia) sellaset lähes parikymmentä tuntia.
Vedan leveys taitaa olla 69 senttiä, pesään menee maksimissaan 65 senttinen puu ja puu saa olla aika isokokoista, ehkä jopa parempi, jotta ei ole "silppua", palaa pesällinen kauemmin ja teho tasaisempaa.
Hintaa Vedalla Vs. Alatalkkari on varmaankin tonni enemmän, hyötysuhde samaa luokkaa ja huollettavuus taas huomattavasti helpompi. Tuota lämpötermostaattia Vedassa ei ole vakiona, mutta minä otin sen vanhasta kaksoispesäkattilasta, siis sen poltintemostaatin eli hinta oli 0 euroa. Vedan mukana ostin Laddomat latauspaketin ja siellä Laddomaatin kaapissa on valmis liitäntä tälle poltintermostaatille. Toinen liitäntä on se savukaasulämpötila anturi.
Että jos vähätöisyyteen pyrit, niin tuo systeemi on sellainen. Kun tulet pesään sytytät, niin hyvin voi lähteä näilläkin pakkasilla puoleksi vuorokaudeksi pois kotoa. Varajärjestelmänä minulla on 6 kW:n vastus toisessa vesivaraajassa.Ja ohituspellin ansiosta ei pöllyttele savuja sisään ja sivusta lataaminen on ergonomisempaa.- puulämmittäjä
Lisävaraaja on ollut harkinnassa ja sen hankinta ei ole poissuljettu. Jos meinaa varaajan ottaa siälle, niin 500l isompaa ei saa seiniä purkamatta oli muoto mikä tahansa. Kaikki seinät vielä kantavia. Ongelmana kun ei ole pelkästään tuo 70 cm ovi, vaan alkuun ulkoovi 80 cm, heti perään 90 mutka, rappuset alas, 90 mutka jne. Ei ole hellppoa. Autotalli on pannuhuoneen vieressä olevan lämpimän puuvaraston takana, siine saisi vaikka 3000 litran varaajan. Miinuksena se että putkea kuluu 20 m, eli 10 m/ suunta.
Kävin katselemassa tuon vedan tietoja ja kattila näytti tosiaan aika mielenkiitoiselta pienen kokonsa takia. Sen saisi todennäköisesti ovista sisään, rappusia alas jne. Mataluuden takia sen päälle pystyisi todennäköisesti sijoittelmaan myös paisuntasäliöitä ja niiden kohdalta saisi tilaa varaajalle...
Pitkä ja paksu puu houkuttaa, vaikka joutuisinkin tekemään kahta eri pituutta Takka/saunapuut ja polttopuut. Tuo ei kuitenkaan ole ongelma, kun nytkin teen alkuun puut metrisiksi ja pätkin vasta sisälleotettaessa. Ongelmia voi kuitenkin tuottaa piippu. Piipun pituus on 5m (6 m lattiasta) ja se on tällä hetkellä varustettu 125 mm sisäputkella. Hormi putken ympärillä on luultavasti 170x170 tai 180x180.
Miksei käänteispalon merkkiä voi mainita? No asialla ei sinänsä väliä, käänteispaloisista muistan kaksi merkkiä, jotka tulevat ovista sisään, mutta niissäkin on edessä varaajaongelma, enkä ole oikein vakuuttunut ovatko ne niin paljon parempia, että tienaisivat hintaeron paremmuudellaan.
Yksi oleellinen poitti miksi olen miettinyt juuri tuota alatlkkarin laajennetulla vesitilalla olevaa on raha.
Alatalkkarin tapauksessa remppa menisi seuraavsti:
Kaksoispesäkattila pihalle
kattila sisälle
sähkövastus kattilaan
ja jos lisavaraaja, niin niin silloin myös itse varaaja isompi paisuntasäiliö
Kaikki muut tuntemani ovesta sisälle mahtuvat tarkoittaisi käytännössä seuraavaa:
Kaksoispesäkattila pihalle
kattila sisälle
varaaja isompi paisuntasäiliö sisälle
sähkövastus varajaan
lämminvesikierukka varaajaan
talon lämmön ulosotto varaajaan
Jokainen kohta vie tilaa pannuhuoneesta ja jossain vaiheessa tulee eteen tilanne, että pannuhuoneeseen ei mahdu. Jokaiseen kohtaan kuluu myös lainaeuroja, joista joutuu maksamaan myös korot. Sinänsä raha ei ole ongelma, jos sille on osoitettavissa joku takaisinmaksuaika tavalla taikka toisella. Fakta on kuitenkin se, että kaksoipesäkattilan 8 pesällistä kovilla pakkasilla on liian työläs ja jotain pitää tehdä.
Kunhan pääsen pidemmälle, niin voin laittaa tänne laskelmia, jonka pohjalta tulen tekemään päätöksen. Hankinta ja työt tullaan tekemään kesällä aikana jolloin lämmitystä ei tarvita ja käyttövesikin lämpiää toivottavasti kokonaan auringolla.
Kaikki ehdotukset kiinnostaa edelleen.
Toistaiseksi kiitän jo tulleista kommenteista ja myöskin etukäteen mahdollisesti tulevista lisäkommenteista. Alan nyt vertailemaan eri vaihtoehtojen kannattavuutta. - vieltyytyväinen
puulämmittäjä kirjoitti:
Lisävaraaja on ollut harkinnassa ja sen hankinta ei ole poissuljettu. Jos meinaa varaajan ottaa siälle, niin 500l isompaa ei saa seiniä purkamatta oli muoto mikä tahansa. Kaikki seinät vielä kantavia. Ongelmana kun ei ole pelkästään tuo 70 cm ovi, vaan alkuun ulkoovi 80 cm, heti perään 90 mutka, rappuset alas, 90 mutka jne. Ei ole hellppoa. Autotalli on pannuhuoneen vieressä olevan lämpimän puuvaraston takana, siine saisi vaikka 3000 litran varaajan. Miinuksena se että putkea kuluu 20 m, eli 10 m/ suunta.
Kävin katselemassa tuon vedan tietoja ja kattila näytti tosiaan aika mielenkiitoiselta pienen kokonsa takia. Sen saisi todennäköisesti ovista sisään, rappusia alas jne. Mataluuden takia sen päälle pystyisi todennäköisesti sijoittelmaan myös paisuntasäliöitä ja niiden kohdalta saisi tilaa varaajalle...
Pitkä ja paksu puu houkuttaa, vaikka joutuisinkin tekemään kahta eri pituutta Takka/saunapuut ja polttopuut. Tuo ei kuitenkaan ole ongelma, kun nytkin teen alkuun puut metrisiksi ja pätkin vasta sisälleotettaessa. Ongelmia voi kuitenkin tuottaa piippu. Piipun pituus on 5m (6 m lattiasta) ja se on tällä hetkellä varustettu 125 mm sisäputkella. Hormi putken ympärillä on luultavasti 170x170 tai 180x180.
Miksei käänteispalon merkkiä voi mainita? No asialla ei sinänsä väliä, käänteispaloisista muistan kaksi merkkiä, jotka tulevat ovista sisään, mutta niissäkin on edessä varaajaongelma, enkä ole oikein vakuuttunut ovatko ne niin paljon parempia, että tienaisivat hintaeron paremmuudellaan.
Yksi oleellinen poitti miksi olen miettinyt juuri tuota alatlkkarin laajennetulla vesitilalla olevaa on raha.
Alatalkkarin tapauksessa remppa menisi seuraavsti:
Kaksoispesäkattila pihalle
kattila sisälle
sähkövastus kattilaan
ja jos lisavaraaja, niin niin silloin myös itse varaaja isompi paisuntasäiliö
Kaikki muut tuntemani ovesta sisälle mahtuvat tarkoittaisi käytännössä seuraavaa:
Kaksoispesäkattila pihalle
kattila sisälle
varaaja isompi paisuntasäiliö sisälle
sähkövastus varajaan
lämminvesikierukka varaajaan
talon lämmön ulosotto varaajaan
Jokainen kohta vie tilaa pannuhuoneesta ja jossain vaiheessa tulee eteen tilanne, että pannuhuoneeseen ei mahdu. Jokaiseen kohtaan kuluu myös lainaeuroja, joista joutuu maksamaan myös korot. Sinänsä raha ei ole ongelma, jos sille on osoitettavissa joku takaisinmaksuaika tavalla taikka toisella. Fakta on kuitenkin se, että kaksoipesäkattilan 8 pesällistä kovilla pakkasilla on liian työläs ja jotain pitää tehdä.
Kunhan pääsen pidemmälle, niin voin laittaa tänne laskelmia, jonka pohjalta tulen tekemään päätöksen. Hankinta ja työt tullaan tekemään kesällä aikana jolloin lämmitystä ei tarvita ja käyttövesikin lämpiää toivottavasti kokonaan auringolla.
Kaikki ehdotukset kiinnostaa edelleen.
Toistaiseksi kiitän jo tulleista kommenteista ja myöskin etukäteen mahdollisesti tulevista lisäkommenteista. Alan nyt vertailemaan eri vaihtoehtojen kannattavuutta.Se aurinkokin kiinnostaa niin melkein suosittelisin Akvatermin varaajaa.
Itselle ainakin tuli aikas sopiva kanttimalli(2000l) sieltä,kierukan lisäys meni helposti nyt 4 kierukkaa(2aurinko 2kv)...
Tuossa kanttimallissa oli jo vakiona tehokkaammat kierukat,tai ainakin pikaisesti kilpailijoihin verratessa näytti.Tuo 750l vakiohan saattais mennä jos sen ottais irto eristeillä? alaluukkuun saneeraus(tupla)kierukka aurinkoa varten ja käyttöveden esilämmitykseen,vaikka 35-45l 45l...
- En kerro merkkiä
ja paljon paremempi kuin alapaloinen.
Koita vaan tehdä/teettää kantikas ja noin kuution tai jopa mieluummin yli.
Näin jouduin itse menettelemään, toimii.- ......
Tekeehän esim. http://www.akvaterm.fi/fin/Akvaterm.1.html nettisivujensa mukaan eristettyjä lämminvesivaraajia mittojen mukaan. Usein kuitenkin ei yksin oviaukko ole rajoittava tekijä, vaan saattaa olla sokkeloinen reitti matkalla sijoituspaikalle ja mutkissa tekee säiliön pituus ongelmia.
Aritermillä oli lyhyt lieriönmuotoinen ja lyhyt 1100 litran varaaja valmistusohjelmassa, joka sopi hienosti sisään normaaliovesta, mutta lienee firma luopunut tyystin lämminvesivaraajien valmistuksesta. - 20.02
...... kirjoitti:
Tekeehän esim. http://www.akvaterm.fi/fin/Akvaterm.1.html nettisivujensa mukaan eristettyjä lämminvesivaraajia mittojen mukaan. Usein kuitenkin ei yksin oviaukko ole rajoittava tekijä, vaan saattaa olla sokkeloinen reitti matkalla sijoituspaikalle ja mutkissa tekee säiliön pituus ongelmia.
Aritermillä oli lyhyt lieriönmuotoinen ja lyhyt 1100 litran varaaja valmistusohjelmassa, joka sopi hienosti sisään normaaliovesta, mutta lienee firma luopunut tyystin lämminvesivaraajien valmistuksesta.helvetin kallis ,likempänä kolmea tonnia. Toisaalta se on tosi kätevä liittää Arithermin omiin vehkeisiin.
- puulämmittäjä
On käynyt mielessä, että kun vanha pannu on purettu pois ja uusi tiedossa, niin sitten vaan teräslevyä ja muuta rautaa mittojen mukaan ja hitsaus ja kokonpano pannuhuoneessa ennen uuden sisäänkantoa. Varaajasta tulisi tässä tapauksessa todennäköisesti L mallinen.
- .......
puulämmittäjä kirjoitti:
On käynyt mielessä, että kun vanha pannu on purettu pois ja uusi tiedossa, niin sitten vaan teräslevyä ja muuta rautaa mittojen mukaan ja hitsaus ja kokonpano pannuhuoneessa ennen uuden sisäänkantoa. Varaajasta tulisi tässä tapauksessa todennäköisesti L mallinen.
On sitten muistettava, että varaajassa on maksimissaan 1,5 baarin paine ja suoraseinäinen säiliö tarvitsee tukirautoja sisäänsä, muuten se ensimmäsen käyttökerran jälkeen on kuin tiine emakko. Lieriömuoto on aina helpoin noiden panevaikutusten suhteen.
Olen myös sellaisen ihmeen nähnyt kuin katossa roikkuvan varaajan ihan pannun yläpuolella ja ilman latauspumppua. Harvoin kuitenkaan löytyy noin korkeita pannuhuoneita. Mutta jos säiliön korkeus on puoli meriä ja pohjapinta-ala vaikkapa kolme neiliötä, mahtuu sinne vettä 1500 litraa. Ja varaajan ei pakko ole sijaita pannuhuoneessa, voi sen sijoittaa lattiakaivolliseen tilaan pannuhuoneen läheisyyteen, itselläni varaajat ovat pannuhuoneen viereisessä tilassa, jossa oli sellainen muuten hyödytön tila käytössä.
- Veto 40 + stokeri
Veto 28 Vetomat 450 stokeri. Siinä lisänä 500 litran varaaja. Kesällä klapilämmitys 500 litraa riittää.
Ai niin se tila puuttuu stokerilta.
Varaaja pois ja pieni stokeri 20 kw varaajan paikalle. Kyllä onkin vaikea tehdä työtä säästävä kattila pieneen tilaan.- ......
Tuon stokerin voi liittää vaikka siihen kaksoispesäkattilaan, jos tila riittää ja kustannus luokkaa 2500-3000 eur. Silloin pannun jatkuva päivystys loppuu, eikä edes varaaja ole ihan pakollinen, joskin hyvä puskuri, jos sattuu tulemaan häiriö hakkeen syötössä. Hake tarvitsse sitten toki varaston, mieluummin muualta kuin sieltä asutusta tilasta. Hyvä hake 500 litraa sisältää energiaa noin 400 kWh, jolla varmaankin normaalitalo pääsee kovalla pakksella ainakin kaksi vuorokautta.. 500 litrainen on tuollasen stokeripolttimen säiliö.
- lisää vaihtoehtoja
http://www.hemeltron.fi/index.php?option=com_virtuemart&page=shop.browse&category_id=3&Itemid=2
toisessa viestiketjussa oli hyvä linkki ja Veto 28B sai vähän kilpailioita ja kattilan voit saada pari tonnia halvemmallakin (tuolta kattelin Veton hintaa)
http://www.puuenergia.fi/koneet/kiinteat_kattilat_09.pdf- Puulämmittäjä
Onko kellään kokemusta? Minun kielitäito loppui hiukan kesken noiden mitälie kielisten dokujen kanssa. Jos jollain olisi suomen-, englannin- tai ruotsinkielistä dokumentaatiota ko kattiloista, niin kiinnostaa. En ainakaan pikaisella googletuksella löytänyt. Tuollaiset alvin kanssa alle kahden tonnin hintaluokan kattilat kilpailisi siinä mielessä veto kattilan kanssa, että hintaerolla saisi lisävaraajan kilkkeineen.
Hyvä, että vaihtoehtoja ilmaatuu lisää. Laittakaa lisää linkkejä vaan, niin tulee samalla valintaankin lisää vaikeutta. Taitaa tässä kevät mennä rattoisasti eri vaihtoehtoja punnitessa ja vertailtaessa :)
Kiitos mielenkiitoisista linkeistä. - puulämmittäjä
Tuo piippu aiheuttaa muiden rajoitteiden lisäksi harmaita hiuksia.
Hyvin moni vaihtoehtokattila kaatuu liian matalaan ja pieneen piippuun. Onko kellään kokemusta miten Veto B-28 kattila toimii valmistajan ilmoittamalla minimipiipulla ilman puhallinta.
Jostain löysin että puukattiloissa olisi yleisesti n. 50% säätövara ilman, että mennään kitupolton puolelle. Säätö tehdään klapin paksuudella. Samantyyppisiin tuloksiin olen päässyt itsekin tuolla kaksoispesäkattilalla.
Tein jonkin verran laskelmia ja tulin siihen lopputulemaan, että ko kattilalla voisi pärjätä kohtuullisesti jopa 500l varaajalla, kuten valmistaja ilmoittaa. Tosin noin pienellä varaajalla ei voi varsastopesää täyttää täyteen muuta kuin kovimmilla pakkasilla.
Ajatuksena on kuitenkin kasvattaa varaajaa myöhemmin, jollain keinolla, minkä takia suurin kysymysmerkki on tuo pieni ja matala piippu.
Olisin todella kiitollinen, jos jolllain olisi kertoa kokemuksi ko kattilasta pienlla ja matlalla piipulla. Samoin muiden alapalo/känntesipalokattiloiden toiminta pienillä piipuilla kiinnostaa. - ......
puulämmittäjä kirjoitti:
Tuo piippu aiheuttaa muiden rajoitteiden lisäksi harmaita hiuksia.
Hyvin moni vaihtoehtokattila kaatuu liian matalaan ja pieneen piippuun. Onko kellään kokemusta miten Veto B-28 kattila toimii valmistajan ilmoittamalla minimipiipulla ilman puhallinta.
Jostain löysin että puukattiloissa olisi yleisesti n. 50% säätövara ilman, että mennään kitupolton puolelle. Säätö tehdään klapin paksuudella. Samantyyppisiin tuloksiin olen päässyt itsekin tuolla kaksoispesäkattilalla.
Tein jonkin verran laskelmia ja tulin siihen lopputulemaan, että ko kattilalla voisi pärjätä kohtuullisesti jopa 500l varaajalla, kuten valmistaja ilmoittaa. Tosin noin pienellä varaajalla ei voi varsastopesää täyttää täyteen muuta kuin kovimmilla pakkasilla.
Ajatuksena on kuitenkin kasvattaa varaajaa myöhemmin, jollain keinolla, minkä takia suurin kysymysmerkki on tuo pieni ja matala piippu.
Olisin todella kiitollinen, jos jolllain olisi kertoa kokemuksi ko kattilasta pienlla ja matlalla piipulla. Samoin muiden alapalo/känntesipalokattiloiden toiminta pienillä piipuilla kiinnostaa.Voi kyllä ihan mittarilla mitata ja kattilan valmistajilla on mininarvot, jolla kattila pelaa. Myös talon sijainti vaikuttaa vetoon, ei yksin röölin fyysiset mitat. Sijaitseeko talo painateessa vai mäen päällä, onko ymparillä sankka metsä vai paikka ihan "pohjanmaan lakeutta". Kait sitä tuo 5 metriä lienee minimi, jos haluaa kattilan pelata luonnollisella vedolla
Itselläni on noin 8 metrinen piippu ja poikkipinta suuri, joten kaikki kattilat pelaavt ja veto todella kova.. Savukaauimuri piipun päähän on yksi ratkaisu ja ainakin puhaltimella tai immurilla varustetun käänteispalokattilan kanssa helppo toteuttaa, kun samalla napin painalluksella kummatkin menevät päälle, ei siis pääse unohtumaan ja sammuvat samaan aikaan. - puulämmittäjä
...... kirjoitti:
Voi kyllä ihan mittarilla mitata ja kattilan valmistajilla on mininarvot, jolla kattila pelaa. Myös talon sijainti vaikuttaa vetoon, ei yksin röölin fyysiset mitat. Sijaitseeko talo painateessa vai mäen päällä, onko ymparillä sankka metsä vai paikka ihan "pohjanmaan lakeutta". Kait sitä tuo 5 metriä lienee minimi, jos haluaa kattilan pelata luonnollisella vedolla
Itselläni on noin 8 metrinen piippu ja poikkipinta suuri, joten kaikki kattilat pelaavt ja veto todella kova.. Savukaauimuri piipun päähän on yksi ratkaisu ja ainakin puhaltimella tai immurilla varustetun käänteispalokattilan kanssa helppo toteuttaa, kun samalla napin painalluksella kummatkin menevät päälle, ei siis pääse unohtumaan ja sammuvat samaan aikaan.Miten saan tuon helpoiten mitattua, vai onnistuuko lainkaan kotikonstein eli saako tuollaisia mittareita jostain järjelliseen hintaan tai mahdollisesti lainaksi vai pitääkö koittaa saada joku mittaamaan asennustyön tarjouspyynnön yhteydessä.
En haluaisi lisämurhetta (raha, sähkönkulutus, huolto, toiminta sähkökatkon aikana jne) ylimääräisistä savukaasupuhaltimista. Toki sellainen on pakko hankkia, jos kattila on paikallaan ja homma ei pelitä, mutta lähtökohtaisesti haluan yrittää ratkaisulla, jossa ei ole ylimääräisiä puhaltimia. Mielellänn kokonaan lman puhallinta tai sitten pelkkä kattilan puhallin.
Talon on tasaisella paikalla ja puita ympärillä. Piippu on alimittainen myös nykyiselle puukattilalle. Silti varsinkin kovalla pakkasella veto on mielestäni todella kova. Kattilan säätö on kokoajan ja joka säällä parhaan hyötysuhteen asennossa, eli savukaasuilla pisin reitti. Lisäksi olen pakkasilla käyttänyt välillä ylimääräsita peltiä, joka tekee lisää mutkia savukaasun reittiin. Tosin nyt olen siirtynyt paksumpiin puihin, joilla ko pelti ei paranna hyötysuhdetta. Ohuilla puilla tuo ylimääräinen pelti paransi hyötysuhdetta jonkin verran. Muutaman kerran vuodessa on ollut niin paha sää, että vedossa ei ole ollut kehumista, mutta nuo kerrat vuodessa mahtuu yhden käden sormiin. - ....
puulämmittäjä kirjoitti:
Miten saan tuon helpoiten mitattua, vai onnistuuko lainkaan kotikonstein eli saako tuollaisia mittareita jostain järjelliseen hintaan tai mahdollisesti lainaksi vai pitääkö koittaa saada joku mittaamaan asennustyön tarjouspyynnön yhteydessä.
En haluaisi lisämurhetta (raha, sähkönkulutus, huolto, toiminta sähkökatkon aikana jne) ylimääräisistä savukaasupuhaltimista. Toki sellainen on pakko hankkia, jos kattila on paikallaan ja homma ei pelitä, mutta lähtökohtaisesti haluan yrittää ratkaisulla, jossa ei ole ylimääräisiä puhaltimia. Mielellänn kokonaan lman puhallinta tai sitten pelkkä kattilan puhallin.
Talon on tasaisella paikalla ja puita ympärillä. Piippu on alimittainen myös nykyiselle puukattilalle. Silti varsinkin kovalla pakkasella veto on mielestäni todella kova. Kattilan säätö on kokoajan ja joka säällä parhaan hyötysuhteen asennossa, eli savukaasuilla pisin reitti. Lisäksi olen pakkasilla käyttänyt välillä ylimääräsita peltiä, joka tekee lisää mutkia savukaasun reittiin. Tosin nyt olen siirtynyt paksumpiin puihin, joilla ko pelti ei paranna hyötysuhdetta. Ohuilla puilla tuo ylimääräinen pelti paransi hyötysuhdetta jonkin verran. Muutaman kerran vuodessa on ollut niin paha sää, että vedossa ei ole ollut kehumista, mutta nuo kerrat vuodessa mahtuu yhden käden sormiin.On ongelmia vedon suhteen, niin käänteispalo/alapalokattilalla niitä on varmasti enemmän. Käänteispalokattiloissa on tuliputkissa nk. turbulenssilevyt ja ne poistamalla kattila pelaa pienemmällä vedolla, mutta samalla hyötysuhde alenee ja savukaasulämpötila nousee.
Mitä kylmempi on ilma, sitä kovempi on veto eli kesällä ongelmat ovat suurimmat ja paukkupakkasilla saattaa pelittää ihan hvvin.
Sähköä nuo puhaltimet/imurit eivät paljon vie. Esim. Veda 35:n kattilapuhallin on ainoastaan 30 W:n tehoinen, tuskin se piipunpääpuhallin on paljon isompi. Lämmitystyön määrä näillä alapalo/käänteispalokattiloilla on murto-osa esim. verrattuna yläpaloiseen kaksoiskattilaan puunpoltossa. Itsellä on ennen nykyistä kattilaa kokemusta toistakymmentä vuotta kaksoiskattilasta.
Enpä ole koskaan nähnyt, minkäläinen laite on mittari, jolla vetoa voi testata, mutta mutta lukemia 20-30 VP mm näkyy kattilaesitteissä. - ne sivut
Puulämmittäjä kirjoitti:
Onko kellään kokemusta? Minun kielitäito loppui hiukan kesken noiden mitälie kielisten dokujen kanssa. Jos jollain olisi suomen-, englannin- tai ruotsinkielistä dokumentaatiota ko kattiloista, niin kiinnostaa. En ainakaan pikaisella googletuksella löytänyt. Tuollaiset alvin kanssa alle kahden tonnin hintaluokan kattilat kilpailisi siinä mielessä veto kattilan kanssa, että hintaerolla saisi lisävaraajan kilkkeineen.
Hyvä, että vaihtoehtoja ilmaatuu lisää. Laittakaa lisää linkkejä vaan, niin tulee samalla valintaankin lisää vaikeutta. Taitaa tässä kevät mennä rattoisasti eri vaihtoehtoja punnitessa ja vertailtaessa :)
Kiitos mielenkiitoisista linkeistä.http://translate.google.fi/#
tuolla saat raakakäännettyä itselle tekstiä (joka aiheuttaa hilpeyttä lukiessa) mistä pääset kärryille enemmän. - vgfa
.... kirjoitti:
On ongelmia vedon suhteen, niin käänteispalo/alapalokattilalla niitä on varmasti enemmän. Käänteispalokattiloissa on tuliputkissa nk. turbulenssilevyt ja ne poistamalla kattila pelaa pienemmällä vedolla, mutta samalla hyötysuhde alenee ja savukaasulämpötila nousee.
Mitä kylmempi on ilma, sitä kovempi on veto eli kesällä ongelmat ovat suurimmat ja paukkupakkasilla saattaa pelittää ihan hvvin.
Sähköä nuo puhaltimet/imurit eivät paljon vie. Esim. Veda 35:n kattilapuhallin on ainoastaan 30 W:n tehoinen, tuskin se piipunpääpuhallin on paljon isompi. Lämmitystyön määrä näillä alapalo/käänteispalokattiloilla on murto-osa esim. verrattuna yläpaloiseen kaksoiskattilaan puunpoltossa. Itsellä on ennen nykyistä kattilaa kokemusta toistakymmentä vuotta kaksoiskattilasta.
Enpä ole koskaan nähnyt, minkäläinen laite on mittari, jolla vetoa voi testata, mutta mutta lukemia 20-30 VP mm näkyy kattilaesitteissä.Se mittari tule letkusta ja vedestä?
Toinenpää kattilaan ja toinen vapaasti ilmaan ,vetoa sit mittaillaan pinnankorkeuksien eroista
1mm= 10Pa - .....
vgfa kirjoitti:
Se mittari tule letkusta ja vedestä?
Toinenpää kattilaan ja toinen vapaasti ilmaan ,vetoa sit mittaillaan pinnankorkeuksien eroista
1mm= 10PaTuo Pascal näyttää olevan käytetty yksikkö. Tuollainen letkusysteemi periaatteessa mittari on ja kyllä tuon itsekin pystuyy rakentamaan. Letku vaan jostain kohteen U-muotoon ja kiinni siitä kohdin johonkin levyyn ja milliasteikko, josta voi nähdä pintojen taso-eron. Mittaus kyllä kannttaa suorittaa useampaan kertaa eri sääolosuhteissa.
- puulämmittäjä
..... kirjoitti:
Tuo Pascal näyttää olevan käytetty yksikkö. Tuollainen letkusysteemi periaatteessa mittari on ja kyllä tuon itsekin pystuyy rakentamaan. Letku vaan jostain kohteen U-muotoon ja kiinni siitä kohdin johonkin levyyn ja milliasteikko, josta voi nähdä pintojen taso-eron. Mittaus kyllä kannttaa suorittaa useampaan kertaa eri sääolosuhteissa.
tässä tulevina viikkoina. Katsotaan mitä tulee tuloksiksi. Helppohan noita arvoja on kirjailla ylös samalla kun tuolla pannuhuoneessa käy.
Kiitoksia vastauksista.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Rasismia kaikkialla näkevät ovat Suomen tyhmimpiä ihmisiä
ja monillahan kuluu myös mielialalääkkeitä, eli päässä on ongelmia. Mutta he eivät tajua kuinka paljon ja ihan todellis4187316Ei kahta sanaa etteikö Petteri Orpo hyväksy rasismia
Koska jatkaa hallituksessa rasistisen perussuomalaisiksi itseään kutsuvan puolueen kanssa. Se on Petteri Orpon arvomaai926126Mitkäs nuorisoporukat ovat toisia nuoria ryöstelleet (selvää rassismia)
No poliisi kertoo, että maahanmuuttajataustaisia ovat, ja isot porukat sillä yhden suomalaisen uhrin kimpussa on ollut j2065594Pitkän linjan yritysjohtaja: Suomen tapahtumat eivät ole Aasian kärkiuutinen
Viimeaikaista kohua on käytetty sisäpoliittisena lyömäaseena, Thomas Zilliacus sanoo. – Koska asiaa kuitenkin kommentoi894339Nasima löi Jussille luun kurkkuun
Nasima kertoi ettei Jussi sovi puhemieheksi, koska sallii rasismin. Mihin toimiin perussuomalaiset ryhtyvät? Kuka nouse654044Razmyar on säälittävä - puhemiehellä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tähän "silmäkohuun"
jonka toimittajat sai aikaan. Asia ei kuulu puhemiehelle millään lailla. Razmyar haluaa taas vaan huomiota. Mutta jos r213612Demarit ovat oikeasti törppöjä eli heikkoälyisiä
ja todistavat sitä päivittäin täällä lapsellisilla jutuillaan. Kauheasti on hehkuttaneet kuinka demarien kannatus vaan673568Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun
ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta943523Perussuomalaiset eivät harrasta maalittamista kuten vasemmisto
Huomaa tässä keinotekoisessa "rasismi"-kohussakin kuinka vasemmistolaiset maalittavat Perussuomalaisia. Me emme vastaava203470HS 12/25 kysely: persut romahti, demarit raketoi
Kyyti on kylmää persuleirissä, saattaa vetää siellä silmätkin viirulleen. Sen sijaan SDP:n puoluetoimistolla voidaan pok703469