Maanviljelijä, mitä mieltä tehotuotannosta?

aiheesta ulkona kuin tamp..in naru ;D

Täytyy ajatella eläinten parasta. Naudat voivat kylläkin käydä jaloittelemassa talvisin ulkona, muttei ainakaan lehmiä voitaisi pitää talvisin ulkona koko päivää. Eläimet sairastuisivat.

Ajattelija... kirjoitti:

Täytyy ajatella eläinten parasta. Naudat voivat kylläkin käydä jaloittelemassa talvisin ulkona, muttei ainakaan lehmiä voitaisi pitää talvisin ulkona koko päivää. Eläimet sairastuisivat.

Lue lisää

Mulla on lehmät kokoajan ulkona, eikä ne ole sairastunu.
Samoin on ulkona sonnit ja vasikatkin.

miten niiin kirjoitti:

Mulla on lehmät kokoajan ulkona, eikä ne ole sairastunu.
Samoin on ulkona sonnit ja vasikatkin.

Miten sitten lypsät ulkona lehmät talvisin kovilla pakkasilla vai jäävätkö lehmäsi silloin lypsämättä? Eikö sormesi palellu vai oletko laittanut lypsyaseman ulos??? Eikö putket jäädy???? Entä lehmiesi utareterveys ?

Kyselijä.......- kirjoitti:

Miten sitten lypsät ulkona lehmät talvisin kovilla pakkasilla vai jäävätkö lehmäsi silloin lypsämättä? Eikö sormesi palellu vai oletko laittanut lypsyaseman ulos??? Eikö putket jäädy???? Entä lehmiesi utareterveys ?

Lue lisää

Kato mulla ponki emolehmiä, ei niitä lypsetä ollenkaan.
Pärjää ulkona ihan hyvin, syö ja kasvaa paremmin kun on aina ulkona.

miten niiin kirjoitti:

Kato mulla ponki emolehmiä, ei niitä lypsetä ollenkaan.
Pärjää ulkona ihan hyvin, syö ja kasvaa paremmin kun on aina ulkona.

Joudut siis ostamaan maidon kaupasta. Täytyy olla sellaisiakin lehmiä, joita lypsetään, jotta meillä olisi maitoa. Ei varmaankaan lypsylehmiä voida pitää ulkona koko päivää talvisin.

Maidonjuoja kirjoitti:

Joudut siis ostamaan maidon kaupasta. Täytyy olla sellaisiakin lehmiä, joita lypsetään, jotta meillä olisi maitoa. Ei varmaankaan lypsylehmiä voida pitää ulkona koko päivää talvisin.

Lue lisää

Kyllä maito ostetaan kaupasta, lehmiä pidetään vain vasikoiden takia.

Ihmiset soittelisivat viranomaisille, ettei naudoista välitetä vaan ne on ulkona talvipakkasilla. Navetoissa eläimillä on hyvä olla talvisin. Pitäisikö siis naudat olla mielestäsi kesäisin sisällä, koska navetoissa on kesäisin viileämpää kuin ulkona?? Sanoithan, että kuumuus on naudalle epämiellyttävä ja vaarallinen.

Ajattelija... kirjoitti:

Ihmiset soittelisivat viranomaisille, ettei naudoista välitetä vaan ne on ulkona talvipakkasilla. Navetoissa eläimillä on hyvä olla talvisin. Pitäisikö siis naudat olla mielestäsi kesäisin sisällä, koska navetoissa on kesäisin viileämpää kuin ulkona?? Sanoithan, että kuumuus on naudalle epämiellyttävä ja vaarallinen.

Lue lisää

Tosi on, että helteellä olsi parempi pitää lehmät päivät sisällä ja yöt ulkona.

Ajattelija... kirjoitti:

Ihmiset soittelisivat viranomaisille, ettei naudoista välitetä vaan ne on ulkona talvipakkasilla. Navetoissa eläimillä on hyvä olla talvisin. Pitäisikö siis naudat olla mielestäsi kesäisin sisällä, koska navetoissa on kesäisin viileämpää kuin ulkona?? Sanoithan, että kuumuus on naudalle epämiellyttävä ja vaarallinen.

Lue lisää

Se on ihan rotu kysymys, jotkut rodut pärjää paremmin ulkona kuin sisällä.

Esim. Hereford, agnus ja highland pärjää ihan hyvin ulkona ympäri vuoden ja jopa kasvaa paremmin kun pitää niitä ulkona kokoajan.

Vääriä käsityksiä tehotuotannosta (intensive farming) taitaa olla sekä kaupunkilaisilla että maalaisilla. Jos eläimistä puhutaan, tehotuotannolla tarkoitetaan teollista tai tehdasmaista eläintuotantoa, josta USA on hyvä esimerkki.

Tehotuotantoon liittyy seuraavaa: eläinten pitäminen ahtaasti yleensä sisätiloissa, pitkälle jalostettujen eläinrotujen käyttö, korkeatuottoisuus (esim. nopeakasvuisuus, suuri maidon tai munien tuotto) eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella (puhutaan tuotantorasitussairauksista), töiden koneellistaminen ja ihmis/eläin-kontaktien vähäisyys (ml. eläinten yksilöllisen tarkkailun vähäisyys).

Tehokas tuotanto on mahdollista ilman eläinten hyvinvoinnin vaarantamista myös laajaperäisessä systeemissä, mutta silloin ei ole kyse varsinaisesta tehotuotannosta. Tehokasta teollista eläintuotantoa ei koskaan pidä suosia eikä siihen pyrkiä, vaan tehotuotannon on pysyttäväkin kirosanana.

Luomupossu kirjoitti:

Vääriä käsityksiä tehotuotannosta (intensive farming) taitaa olla sekä kaupunkilaisilla että maalaisilla. Jos eläimistä puhutaan, tehotuotannolla tarkoitetaan teollista tai tehdasmaista eläintuotantoa, josta USA on hyvä esimerkki.

Tehotuotantoon liittyy seuraavaa: eläinten pitäminen ahtaasti yleensä sisätiloissa, pitkälle jalostettujen eläinrotujen käyttö, korkeatuottoisuus (esim. nopeakasvuisuus, suuri maidon tai munien tuotto) eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella (puhutaan tuotantorasitussairauksista), töiden koneellistaminen ja ihmis/eläin-kontaktien vähäisyys (ml. eläinten yksilöllisen tarkkailun vähäisyys).

Tehokas tuotanto on mahdollista ilman eläinten hyvinvoinnin vaarantamista myös laajaperäisessä systeemissä, mutta silloin ei ole kyse varsinaisesta tehotuotannosta. Tehokasta teollista eläintuotantoa ei koskaan pidä suosia eikä siihen pyrkiä, vaan tehotuotannon on pysyttäväkin kirosanana.

Lue lisää

mitä usan olot Suomeen liikuttaa?
entä jos tehotuotanto onkin sitä että tuotannosta on karsittu kaikki turha pois,esim.minkä takia harjata käsin kaikkia eläimiä kun eläin tässätapauksessa lehmä voi sen koneellisen harjan avulla tehdä itsekin juuri silloin kun haluaa eli näin otetaan elä'inkin huomioon...

"töiden koneellistaminen ja ihmis/eläin-kontaktien vähäisyys (ml. eläinten yksilöllisen tarkkailun vähäisyys)."
tässä tulevat vastaan jo työsuojelurajoituksetkin eli esim. liian painavaa ei saa nostaa siksi on apuna koneet niinkuin monessa muussakin asiassa.et ole tainnut moisesta kuullakaan?meinaan työsuojelupykäliä.
mistä muuten tiedät miten paljon kukakin eläintenhoitaja/omistaja eläimiään tarkkailee?taas jokseenkin perätön juttu kirjoituksessasi eli paljon melua tyhjästä.

niin. kirjoitti:

mitä usan olot Suomeen liikuttaa?
entä jos tehotuotanto onkin sitä että tuotannosta on karsittu kaikki turha pois,esim.minkä takia harjata käsin kaikkia eläimiä kun eläin tässätapauksessa lehmä voi sen koneellisen harjan avulla tehdä itsekin juuri silloin kun haluaa eli näin otetaan elä'inkin huomioon...

"töiden koneellistaminen ja ihmis/eläin-kontaktien vähäisyys (ml. eläinten yksilöllisen tarkkailun vähäisyys)."
tässä tulevat vastaan jo työsuojelurajoituksetkin eli esim. liian painavaa ei saa nostaa siksi on apuna koneet niinkuin monessa muussakin asiassa.et ole tainnut moisesta kuullakaan?meinaan työsuojelupykäliä.
mistä muuten tiedät miten paljon kukakin eläintenhoitaja/omistaja eläimiään tarkkailee?taas jokseenkin perätön juttu kirjoituksessasi eli paljon melua tyhjästä.

Lue lisää

Koneellistaminen oli vain yksi esimerkki, joka ei vielä tee tuotannosta tehotuotantoa. Kokonaisuus ratkaisee. Jos haluat muuttaa tehotuotannon määritelmää niin siitä vaan. Mutta varaudu sitten siihen, että sinua ei enää ymmärretä senkään vertaa kuin ennen - koska et puhu samaa kieltä muiden kanssa.

Luomupossu kirjoitti:

Koneellistaminen oli vain yksi esimerkki, joka ei vielä tee tuotannosta tehotuotantoa. Kokonaisuus ratkaisee. Jos haluat muuttaa tehotuotannon määritelmää niin siitä vaan. Mutta varaudu sitten siihen, että sinua ei enää ymmärretä senkään vertaa kuin ennen - koska et puhu samaa kieltä muiden kanssa.

Lue lisää

edes ylläpito mikäli olen väärässä niin oikaise toki mutta viime aikoina näyttää kirjoituksiasi kadonneen palstoilta useampia kuin yksi?
mutta asiaan mikä siitä sitten tekee tehotuotantoa jos ei mainitsemasi esimerkit sitä tee?
miksi edes mainitsit koneellistamisen tehotutannon esimerkkinä jos se ei sitä ole?

ei ymmärrä kirjoitti:

edes ylläpito mikäli olen väärässä niin oikaise toki mutta viime aikoina näyttää kirjoituksiasi kadonneen palstoilta useampia kuin yksi?
mutta asiaan mikä siitä sitten tekee tehotuotantoa jos ei mainitsemasi esimerkit sitä tee?
miksi edes mainitsit koneellistamisen tehotutannon esimerkkinä jos se ei sitä ole?

Lue lisää

ottaa huomioon, ettei nykysuomalaiset puhu mistään muusta kuin tehotuotannosta ja luomusta. ja silloin kun tehotuotannolla tarkoitetaan kaikkea muuta kuin luomua niin se aiheuttaa vastareaktioita.

senkin voisit kirjoitti:

ottaa huomioon, ettei nykysuomalaiset puhu mistään muusta kuin tehotuotannosta ja luomusta. ja silloin kun tehotuotannolla tarkoitetaan kaikkea muuta kuin luomua niin se aiheuttaa vastareaktioita.

Lue lisää

Mielestäni tehotuotantoa on esim. Amerikassa, jossa karjojen koko on tuhansissa eläimissä. Suomessa on muutaman kymmenen eläimen karjoja suurin osa.

niin. kirjoitti:

mitä usan olot Suomeen liikuttaa?
entä jos tehotuotanto onkin sitä että tuotannosta on karsittu kaikki turha pois,esim.minkä takia harjata käsin kaikkia eläimiä kun eläin tässätapauksessa lehmä voi sen koneellisen harjan avulla tehdä itsekin juuri silloin kun haluaa eli näin otetaan elä'inkin huomioon...

"töiden koneellistaminen ja ihmis/eläin-kontaktien vähäisyys (ml. eläinten yksilöllisen tarkkailun vähäisyys)."
tässä tulevat vastaan jo työsuojelurajoituksetkin eli esim. liian painavaa ei saa nostaa siksi on apuna koneet niinkuin monessa muussakin asiassa.et ole tainnut moisesta kuullakaan?meinaan työsuojelupykäliä.
mistä muuten tiedät miten paljon kukakin eläintenhoitaja/omistaja eläimiään tarkkailee?taas jokseenkin perätön juttu kirjoituksessasi eli paljon melua tyhjästä.

Lue lisää

Työsuojeluasiat ovat kunnossa myöskin suurimmalla osalla tiloista. Työterveyshuolto tarkastaa tiloilla asiat 3 vuoden välein. Yksilöllinen hoito on parhainta hoitoa ja sitäpaitsi arat eläimet jäävät aina alakynteen eivätkä saa milloinkaan harjausta ja saavat olla peloissaa kiusaajista.

Www.sikatehtaat.fi siinä sinulle tehotuotantoa..

Olen kuullut pihatoissa kävijöiltä, että eläimet ovat tosi arkoja. Eläimiä ei voinut rapsutella, kun lähtivät karkuun. Parsinavetoissa eläimet tosiaankin nauttivat, kun eläimiä harjaillaan ja niille jutellaan. Menisin itsekin mieluummin parturiin kuin robottiparturiin. Parsinavetoissakin eläimillä on hyvä ja turvallinen olla. Arat yksilöt hoidetaan, mutta pihatoissa arat eivät uskalla mennä lypsylle kiusaajien puskiessa koko ajan. Kestävä karja on A JA O. Voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että sekä pihatoissa että parsinavetoissa on sekä huonoja että hyviä puolia.

Kahdessakymmenessä lehmässä nuorikarja on varmaan kahdelle henkilölle töitä tarpeeksi. Riippuu tietenkin hoitajista, kuinka hoitavat. Navetoissa aikaa kuluu muuhunkin kuin lypsämiseen ja ruokintaan. Miksi pitäisi olla valtava määrä eläimiä? Valtavat investoinnit ja velat päällä. Työuupumus ovelaa......

Siis kirjoitti:

Kahdessakymmenessä lehmässä nuorikarja on varmaan kahdelle henkilölle töitä tarpeeksi. Riippuu tietenkin hoitajista, kuinka hoitavat. Navetoissa aikaa kuluu muuhunkin kuin lypsämiseen ja ruokintaan. Miksi pitäisi olla valtava määrä eläimiä? Valtavat investoinnit ja velat päällä. Työuupumus ovelaa......

Lue lisää

Sen hoitaa kyllä yksi ihminen ihan helposti.
Jos on kaksi ihmistä, niin eikö se ole sama hoitaa sitten vähän useampi, kun kerran on niihin hommiin lähteny.

niiimpäniiin kirjoitti:

Sen hoitaa kyllä yksi ihminen ihan helposti.
Jos on kaksi ihmistä, niin eikö se ole sama hoitaa sitten vähän useampi, kun kerran on niihin hommiin lähteny.

Eipä todellakaan hoida yksin. Silloin laistaa joistakin tehtävistä eivätkä eläimet voikaan hyvin. Tällaisia pieniä karjoja on paljon. Keskituotos on korkea ja eläimet kestäviä, koska kaikkia eläimiä ehditään hoitamaan. Kaikilla ei ole kiire pois navetasta.....

Siis kirjoitti:

Eipä todellakaan hoida yksin. Silloin laistaa joistakin tehtävistä eivätkä eläimet voikaan hyvin. Tällaisia pieniä karjoja on paljon. Keskituotos on korkea ja eläimet kestäviä, koska kaikkia eläimiä ehditään hoitamaan. Kaikilla ei ole kiire pois navetasta.....

Lue lisää

Hoituu kyllä yksin, mutta vaatii tietenki sen, että kaikki on kunnossa ja on nykyaikaiset vehkeet ja vermeet navetassa.

niiimpäniiin kirjoitti:

Hoituu kyllä yksin, mutta vaatii tietenki sen, että kaikki on kunnossa ja on nykyaikaiset vehkeet ja vermeet navetassa.

Tarkoitus ei tietenkään ole, että maitotilit menevät velkojen maksuun. Eläimet voidaan ruokkia vallan hyvin ja yksilöllisesti ja huolehtia, että kaikki eläimet syövät. Karjasilmää vaaditaan myös ja kaikki toiminnot vievät aikaansa. Poi`ittamiset, siemennykset, kiimantarkkailut ym. vievät oman aikansa ja tietenkin kaikki paperityöt. Entä sitten lypsämiset, kun lypsettävänä on ensikertalainen eli potkii lypsykoneen pois. Kun toinen juttelee eläimelle ja toinen lypselee, on on kaikilla hyvä olla. Lisäksi kaikki ylimääräiset työt, huh huh. Hoitajillekin täytyy jäädä aikaa levähtämiseen ja virkistäytymiseen. Pitää muistaa, ettei ihminen ole kone.

No tuota noin - kirjoitti:

Tarkoitus ei tietenkään ole, että maitotilit menevät velkojen maksuun. Eläimet voidaan ruokkia vallan hyvin ja yksilöllisesti ja huolehtia, että kaikki eläimet syövät. Karjasilmää vaaditaan myös ja kaikki toiminnot vievät aikaansa. Poi`ittamiset, siemennykset, kiimantarkkailut ym. vievät oman aikansa ja tietenkin kaikki paperityöt. Entä sitten lypsämiset, kun lypsettävänä on ensikertalainen eli potkii lypsykoneen pois. Kun toinen juttelee eläimelle ja toinen lypselee, on on kaikilla hyvä olla. Lisäksi kaikki ylimääräiset työt, huh huh. Hoitajillekin täytyy jäädä aikaa levähtämiseen ja virkistäytymiseen. Pitää muistaa, ettei ihminen ole kone.

Lue lisää

Miksei noinkin, mutta kysehän oli siitä, että hoituuko homma yksin vai ei, kyllä se hoituu yksin, mutta hommat luistaa paremmin kaksin, näin on monessa muussakin hommassa, kaksi miestä tulee hommiin vaikka ykskin siitä ehkä selviäisi.

niiimpäniiin kirjoitti:

Miksei noinkin, mutta kysehän oli siitä, että hoituuko homma yksin vai ei, kyllä se hoituu yksin, mutta hommat luistaa paremmin kaksin, näin on monessa muussakin hommassa, kaksi miestä tulee hommiin vaikka ykskin siitä ehkä selviäisi.

Lue lisää

Pitkän päälle ei hoidu, joko hoitaja palaa loppuun tai eläimet kärsivät. Mutta jokaiselle tilalle onkin laskettu tietokoneella työhön kuluva aika ja niin kuuluu ollakin. Tosin tietokone tekee nopeammin työt kuin ihminen.

No tuota noin - kirjoitti:

Pitkän päälle ei hoidu, joko hoitaja palaa loppuun tai eläimet kärsivät. Mutta jokaiselle tilalle onkin laskettu tietokoneella työhön kuluva aika ja niin kuuluu ollakin. Tosin tietokone tekee nopeammin työt kuin ihminen.

Lue lisää

Kuuleppas sinä tietokone-expertti. Minä tulostin kyseisen lomakkeen Mela:n sivuilta ja väänsin sen täyteen, melkein joka kohtaan tuli muutos, kun tilalla on kaksi navettaa pihatto ja parsinavetta, lehmät käyvät lypsyllä parressa. Sitten ruokitaan vielä täysrehulla lypsyn aikaan.
Aikansa lomatoimistolla sitä pähkäilivät ja varmaan jo soittelivat sinne Melallekin, kun tunteja tuli aivan älyttömästi. Ei sopinut kaavoihin tämä meidän systeemi ja elukoitakin alkoi olla liikaa, vaikka totuuden mukaisesti on tilaa, vaikka kolmannes lisätä.
Eli tämä tietokoneohjelma on jälleen kerran susiversio. Toimii vain navetoissa, missä ei ole poikkeavia työmenetelmiä eikä tilaratkaisuja. Aiempi versio oli samankaltainen, ja sillä tuli toisille tiloille älyttömästi tunteja, meidän entinen tila sai työtunneiksi 11,15 ja työt teki yksi ihminenkin 7 tuntiin. Toisilla tiloilla sait mennä juoksujalkaa niin sait puristettua työt laskennallisiin tunteihin.
Mielestäni on ihan turhaa touhua edes yrittää laskea työaikoja ohjelmalla, mikä ei taivu poikkeuksiin, mitä nykyäänkin návetoihin mahtuu aika paljon.
Ja tätä ketjun tehotuotantoa ei edes Suomessa ole. Sitten kun poikimiset ajastetaan hormooneilla ja lehmät saadaan kiimaan hormooneilla yhtäaikaa voidaan puhua kunnon tehotuotannosta.

navettapiika kirjoitti:

Kuuleppas sinä tietokone-expertti. Minä tulostin kyseisen lomakkeen Mela:n sivuilta ja väänsin sen täyteen, melkein joka kohtaan tuli muutos, kun tilalla on kaksi navettaa pihatto ja parsinavetta, lehmät käyvät lypsyllä parressa. Sitten ruokitaan vielä täysrehulla lypsyn aikaan.
Aikansa lomatoimistolla sitä pähkäilivät ja varmaan jo soittelivat sinne Melallekin, kun tunteja tuli aivan älyttömästi. Ei sopinut kaavoihin tämä meidän systeemi ja elukoitakin alkoi olla liikaa, vaikka totuuden mukaisesti on tilaa, vaikka kolmannes lisätä.
Eli tämä tietokoneohjelma on jälleen kerran susiversio. Toimii vain navetoissa, missä ei ole poikkeavia työmenetelmiä eikä tilaratkaisuja. Aiempi versio oli samankaltainen, ja sillä tuli toisille tiloille älyttömästi tunteja, meidän entinen tila sai työtunneiksi 11,15 ja työt teki yksi ihminenkin 7 tuntiin. Toisilla tiloilla sait mennä juoksujalkaa niin sait puristettua työt laskennallisiin tunteihin.
Mielestäni on ihan turhaa touhua edes yrittää laskea työaikoja ohjelmalla, mikä ei taivu poikkeuksiin, mitä nykyäänkin návetoihin mahtuu aika paljon.
Ja tätä ketjun tehotuotantoa ei edes Suomessa ole. Sitten kun poikimiset ajastetaan hormooneilla ja lehmät saadaan kiimaan hormooneilla yhtäaikaa voidaan puhua kunnon tehotuotannosta.

Lue lisää

Saman olen huomannut, että ne lomakkeet ei tahdo sisältää kaikkia vaihtoehtoja. Esim. appeen kanssa voi sekoituksessa ja jakelussa tulla paljon erilaisia vaihtoehtoja, joita ohjelma ei tunnista. Appeita tehdään eri seoksia, toisia päivittäin, toisia kenties vain pari kertaa viikossa, samoin eläinten eteen niitä voidaan joutua toimittamaan eri paikkoihin eri tavoin. Samoin kun eläimiä on sekä parressa, pihatossa että kuivikepohjalla, osaa kuivitetaan päivittäin, osaa viikottain, on lietteen sekoitusta, kuivikepohjan tyhjennystä ym. ja niistä pitäisi tulla yksi keskimääräinen päivittäinen työaika, jota lomittajan tulisi noudattaa. Käytännössä tarkoittaa sitä, että lomittaja hoitaa vain päivittäisiä perusasioita, ja niidenkin on sujuttava aika nätistä, tai heti on aikarajat vastassa. Näinollen lomittaja ei korvaa edes sitä lomallaolijaa läheskään täysin, koska lomailija joustaisi poikkeustilanteessa toisen tekijän kaveriksi, mitä lomittaja ei tee.

Siis kirjoitti:

Kahdessakymmenessä lehmässä nuorikarja on varmaan kahdelle henkilölle töitä tarpeeksi. Riippuu tietenkin hoitajista, kuinka hoitavat. Navetoissa aikaa kuluu muuhunkin kuin lypsämiseen ja ruokintaan. Miksi pitäisi olla valtava määrä eläimiä? Valtavat investoinnit ja velat päällä. Työuupumus ovelaa......

Lue lisää

Siis ..tuolla eläinmäärällä tulot eivät riitä tuotannon pyörittämiseen.
Tekisitkö itse töitä 2 euron tuntipalkalla?
Jos teet, työpaikka vapaana heti.

Eläintenkin terveys kirjoitti:

Siis ..tuolla eläinmäärällä tulot eivät riitä tuotannon pyörittämiseen.
Tekisitkö itse töitä 2 euron tuntipalkalla?
Jos teet, työpaikka vapaana heti.

Niin - ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Suurin osa suomalaisista tiloista on pieniä tiloja.

Jooo ja huvittavinta on, kun lapseni koulukirjassa oli kysymys, mikä ero on naudalla ja lehmällä ????

Selitä siinä sitten sille, mikä ero niillä on ja se mun selityskin oli vielä väärä, ei menny opettajalle läpi.

Selitys oli, että ei mikään, kyse on samasta eläimestä eri merkityksessä.

Opettajan mielestä oikea vastaus oli se, että lehmää lypsetään.

niiimpäniiin kirjoitti:

Jooo ja huvittavinta on, kun lapseni koulukirjassa oli kysymys, mikä ero on naudalla ja lehmällä ????

Selitä siinä sitten sille, mikä ero niillä on ja se mun selityskin oli vielä väärä, ei menny opettajalle läpi.

Selitys oli, että ei mikään, kyse on samasta eläimestä eri merkityksessä.

Opettajan mielestä oikea vastaus oli se, että lehmää lypsetään.

Lue lisää

Lehmä on naaraspuolinen nauta. Että ei opettaja niin tyhmä ollutkaan, kysymys oli vain muotoiltu väärin.

Viisastelija kirjoitti:

Lehmä on naaraspuolinen nauta. Että ei opettaja niin tyhmä ollutkaan, kysymys oli vain muotoiltu väärin.

Juu,juu, menee vähän huvittavaksi ...

Lehmä on kaksi kertaa poikinut nauta, kuten varmaan tiesitkin.

Ensin se on vasikka, sitten hieho, teurastamot puhuu kerran poikineesta hieholehmänä ja senjälkeen siitä tulee lehmä.
Ite en ole koskaan kuullut käytettävän tota hieholehmä nimitystä missään muualla.

Meillä lehmä on lehmä, kun se on kerran poikinu.

niiimpäniiin kirjoitti:

Juu,juu, menee vähän huvittavaksi ...

Lehmä on kaksi kertaa poikinut nauta, kuten varmaan tiesitkin.

Ensin se on vasikka, sitten hieho, teurastamot puhuu kerran poikineesta hieholehmänä ja senjälkeen siitä tulee lehmä.
Ite en ole koskaan kuullut käytettävän tota hieholehmä nimitystä missään muualla.

Meillä lehmä on lehmä, kun se on kerran poikinu.

Lue lisää

Kyllä on taas hupaisa ketju,kyllä kai sitä pitäs vaikka vain yhden lehmän jos sillä eläis . Mutta kun sillä ei elä.Pakko on suurentaa ja sittenkin velkoja jää vielä seuraavalle sukupolvelle vaikka painat töitä yötä päivää.Tuottaja hinnat laskee ku lehmän häntä,ja kustannukset nousee.Sitä on muutakin työtä tilalla ku lehmän harjaaminen.Onneksi en ole enää siinä oravanpyörässä.Minä sanon että se oli meidän uraputki putken päässä oli valtava sontaläjä.Jaksamista kaikille nykyisille lypsäjille.

entinenlypsäjä kirjoitti:

Kyllä on taas hupaisa ketju,kyllä kai sitä pitäs vaikka vain yhden lehmän jos sillä eläis . Mutta kun sillä ei elä.Pakko on suurentaa ja sittenkin velkoja jää vielä seuraavalle sukupolvelle vaikka painat töitä yötä päivää.Tuottaja hinnat laskee ku lehmän häntä,ja kustannukset nousee.Sitä on muutakin työtä tilalla ku lehmän harjaaminen.Onneksi en ole enää siinä oravanpyörässä.Minä sanon että se oli meidän uraputki putken päässä oli valtava sontaläjä.Jaksamista kaikille nykyisille lypsäjille.

Lue lisää

Onneksi pienelläkin karjalla juuri ja juuri pärjää. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.

Just - kirjoitti:

Onneksi pienelläkin karjalla juuri ja juuri pärjää. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.

Kuinka pienillä karjoilla saadaan taudit pysymään kurissa - entäpä suurilla karjoilla? Käytetäänkö paljon vuosittain antibiootteja tautien hoitoon?

Tiedonhaluinen - kirjoitti:

Kuinka pienillä karjoilla saadaan taudit pysymään kurissa - entäpä suurilla karjoilla? Käytetäänkö paljon vuosittain antibiootteja tautien hoitoon?

Pääperiaate on, että kaikkinaisten tautien tulo pyritään estämään tautisuojauksella sekä hyvällä hoidola ja hygienialla. Navettaan ei päästetä ylimääräisiä vierailijoita, ja sallituilla kävijöillä on suojavaatteet tai talon kengät ja haalarit vieraiden bakteerien pääsyn estämiseksi. Lääkäri ja seminologi käyvät vaihtelevassa määrin lähes joka tilalla, karjantarkkailija ja jalostuskonsulenttikin yleensä vuosittain ehkä kerran, pari. Jo tullut sairaus hoidetaan asianmukaisesti, useimmiten antibiootilla, ja vain ne eläimet jotka hoitoa tarvitsevat, mitään kaikenvaralta anibiooteilla lääkitsemistä ei Suomessa harjoiteta. Lääkityillä on lääkekohtainen varoaika hoidon ajan ja määrätyn ajan sen jälkeen, sen jälkeen maito testataan ja vasta kun maito on puhdasta, se lypsetään jälleen tankkiin. Lihan varoaikoja ei voi tilalla testata, niissä noudatetaan lääkkeen varoaikaa sellaisenaan. Hoitojen lukumäärä suhteessa eläinmäärään vaihtelee karjoittain ja tuotantoaloittain, heitän näppituntuman, että jos 10 % eläimistä hoidetaan vuodessa se on jo paljonlaiseen.

Lehmänhoitaja25 kirjoitti:

Pääperiaate on, että kaikkinaisten tautien tulo pyritään estämään tautisuojauksella sekä hyvällä hoidola ja hygienialla. Navettaan ei päästetä ylimääräisiä vierailijoita, ja sallituilla kävijöillä on suojavaatteet tai talon kengät ja haalarit vieraiden bakteerien pääsyn estämiseksi. Lääkäri ja seminologi käyvät vaihtelevassa määrin lähes joka tilalla, karjantarkkailija ja jalostuskonsulenttikin yleensä vuosittain ehkä kerran, pari. Jo tullut sairaus hoidetaan asianmukaisesti, useimmiten antibiootilla, ja vain ne eläimet jotka hoitoa tarvitsevat, mitään kaikenvaralta anibiooteilla lääkitsemistä ei Suomessa harjoiteta. Lääkityillä on lääkekohtainen varoaika hoidon ajan ja määrätyn ajan sen jälkeen, sen jälkeen maito testataan ja vasta kun maito on puhdasta, se lypsetään jälleen tankkiin. Lihan varoaikoja ei voi tilalla testata, niissä noudatetaan lääkkeen varoaikaa sellaisenaan. Hoitojen lukumäärä suhteessa eläinmäärään vaihtelee karjoittain ja tuotantoaloittain, heitän näppituntuman, että jos 10 % eläimistä hoidetaan vuodessa se on jo paljonlaiseen.

Lue lisää

Kiitoksia ttiedoista. Onko mahdollista, että pihatoissa tulehdukset ym. pääsevät leviämään moniin eläimiin ja hoidetaanko kaikki sairastuneet ja miten varmistetaan onko lisää tulossa. Olen lukenut, että utaretulehdukset vaivaavat lypsytiloja.

Tiedonhaluinen - kirjoitti:

Kiitoksia ttiedoista. Onko mahdollista, että pihatoissa tulehdukset ym. pääsevät leviämään moniin eläimiin ja hoidetaanko kaikki sairastuneet ja miten varmistetaan onko lisää tulossa. Olen lukenut, että utaretulehdukset vaivaavat lypsytiloja.

Lue lisää

Tulehdusta aletaan hoitaa heti kun se huomataan, ja aina parempi tietysti, ettei olisi ehtinyt tarttua muihin (ei kaikki pöpöt ole edes tarttuvia) ja jos mahdollista, hoidettava laitetaan erilleen muista lehmistä, lypsykinhän tapahtuu hoidon takia joka tapauksessa viimeisenä ja muista erilleen. Lähinnä tulehdus leviää joko lypsytapahtuman välityksellä tai jos lehmä vuotaa maitoa parteen, ei juuri muuten. Suuri osa utaretulehduksista saa alkunsa ulkopuolisista bakteereista tai ko. lehmän utareeseen koteloituneista, entisistä tulehdusbakteereista. Eli olennaista tulehdusten ehkäisyssä on puhtaat, kuivat parret, mutta myös lehmien yleiskunnon ja varsinkin vetimien ihon kunnon pitäminen hyvänä, jolloin eivät ole niin alttiita taudinaiheuttajien hyökkäyksille, jotka terveelle, hyväkuntoiselle eläimelle eivät yleensä aiheuta mitään haittaa. Harvinaisempia ovat varsinaiset utaretulehdusepidemiat, jossa jostakin syystä monta eläintä sairastuu lähes yhtäaikaa ja saman bakteerin seurauksena, silloin yleensä aletaan etsiä ja äkkiä jotakin syytä elinympäristöstä. Tällaisia voivat olla rikkoutunut pesuri, lypsin, pyykkikone tai vaikka rapainen kulkuväylä tai lintujen sotkema juomapaikka pellolla. Jokin syy kuitenkin, jossa omistajan tietämättä jokin mahdollistaa suuren bakteerikasvun, jolle suuri osa eläimistä altistuu lyhyellä aikaa. Mm. jos putkisto ei peseydy riittävän kuumalla vedellä, bakteerit alkavat lisääntyä nopeasti ja lypsimet levittävät niitä, tai lypsyluuttujen heikko pesutulos liian pienen tai jotenkin huonosti toimivan pesukoneen vuoksi päästää pöpöt taatusti suoraan vetimen päähän. Eli utaretulehdusongelmia voi olla monenlaisia, eri tasoisia ja erittäin monista syistä johtuvia. Jokainen tulehdus on liikaa, mutta hyvin harvoin aivan ilman niitä selvitään pitkiä aikoja. Jalkojen kunnon, parren pituuden, juoma-astioiden sijoittelun ja kunnon, utererakenteen, lehmän iän ja sairaushistorian ym. monien muiden seikkojen vaikutusta vielä ollenkaan käsittelemättä.

Muamuija kirjoitti:

Tulehdusta aletaan hoitaa heti kun se huomataan, ja aina parempi tietysti, ettei olisi ehtinyt tarttua muihin (ei kaikki pöpöt ole edes tarttuvia) ja jos mahdollista, hoidettava laitetaan erilleen muista lehmistä, lypsykinhän tapahtuu hoidon takia joka tapauksessa viimeisenä ja muista erilleen. Lähinnä tulehdus leviää joko lypsytapahtuman välityksellä tai jos lehmä vuotaa maitoa parteen, ei juuri muuten. Suuri osa utaretulehduksista saa alkunsa ulkopuolisista bakteereista tai ko. lehmän utareeseen koteloituneista, entisistä tulehdusbakteereista. Eli olennaista tulehdusten ehkäisyssä on puhtaat, kuivat parret, mutta myös lehmien yleiskunnon ja varsinkin vetimien ihon kunnon pitäminen hyvänä, jolloin eivät ole niin alttiita taudinaiheuttajien hyökkäyksille, jotka terveelle, hyväkuntoiselle eläimelle eivät yleensä aiheuta mitään haittaa. Harvinaisempia ovat varsinaiset utaretulehdusepidemiat, jossa jostakin syystä monta eläintä sairastuu lähes yhtäaikaa ja saman bakteerin seurauksena, silloin yleensä aletaan etsiä ja äkkiä jotakin syytä elinympäristöstä. Tällaisia voivat olla rikkoutunut pesuri, lypsin, pyykkikone tai vaikka rapainen kulkuväylä tai lintujen sotkema juomapaikka pellolla. Jokin syy kuitenkin, jossa omistajan tietämättä jokin mahdollistaa suuren bakteerikasvun, jolle suuri osa eläimistä altistuu lyhyellä aikaa. Mm. jos putkisto ei peseydy riittävän kuumalla vedellä, bakteerit alkavat lisääntyä nopeasti ja lypsimet levittävät niitä, tai lypsyluuttujen heikko pesutulos liian pienen tai jotenkin huonosti toimivan pesukoneen vuoksi päästää pöpöt taatusti suoraan vetimen päähän. Eli utaretulehdusongelmia voi olla monenlaisia, eri tasoisia ja erittäin monista syistä johtuvia. Jokainen tulehdus on liikaa, mutta hyvin harvoin aivan ilman niitä selvitään pitkiä aikoja. Jalkojen kunnon, parren pituuden, juoma-astioiden sijoittelun ja kunnon, utererakenteen, lehmän iän ja sairaushistorian ym. monien muiden seikkojen vaikutusta vielä ollenkaan käsittelemättä.

Lue lisää

Varmaan sairaiden eläinten lukumäärä lisääntyy, kun eläimet menevät haluamaansa parteen makoileen. Toinen lehmä tulee samaan parteen, mistä sairas lehmä on lähtenyt ruokailemaan ennenkuin huomataan. Ilmoittaako robotti, että lehmä on sairas vai tarttuuko robottienkin välityksellä' utaretulehdus?

Muamuija kirjoitti:

Tulehdusta aletaan hoitaa heti kun se huomataan, ja aina parempi tietysti, ettei olisi ehtinyt tarttua muihin (ei kaikki pöpöt ole edes tarttuvia) ja jos mahdollista, hoidettava laitetaan erilleen muista lehmistä, lypsykinhän tapahtuu hoidon takia joka tapauksessa viimeisenä ja muista erilleen. Lähinnä tulehdus leviää joko lypsytapahtuman välityksellä tai jos lehmä vuotaa maitoa parteen, ei juuri muuten. Suuri osa utaretulehduksista saa alkunsa ulkopuolisista bakteereista tai ko. lehmän utareeseen koteloituneista, entisistä tulehdusbakteereista. Eli olennaista tulehdusten ehkäisyssä on puhtaat, kuivat parret, mutta myös lehmien yleiskunnon ja varsinkin vetimien ihon kunnon pitäminen hyvänä, jolloin eivät ole niin alttiita taudinaiheuttajien hyökkäyksille, jotka terveelle, hyväkuntoiselle eläimelle eivät yleensä aiheuta mitään haittaa. Harvinaisempia ovat varsinaiset utaretulehdusepidemiat, jossa jostakin syystä monta eläintä sairastuu lähes yhtäaikaa ja saman bakteerin seurauksena, silloin yleensä aletaan etsiä ja äkkiä jotakin syytä elinympäristöstä. Tällaisia voivat olla rikkoutunut pesuri, lypsin, pyykkikone tai vaikka rapainen kulkuväylä tai lintujen sotkema juomapaikka pellolla. Jokin syy kuitenkin, jossa omistajan tietämättä jokin mahdollistaa suuren bakteerikasvun, jolle suuri osa eläimistä altistuu lyhyellä aikaa. Mm. jos putkisto ei peseydy riittävän kuumalla vedellä, bakteerit alkavat lisääntyä nopeasti ja lypsimet levittävät niitä, tai lypsyluuttujen heikko pesutulos liian pienen tai jotenkin huonosti toimivan pesukoneen vuoksi päästää pöpöt taatusti suoraan vetimen päähän. Eli utaretulehdusongelmia voi olla monenlaisia, eri tasoisia ja erittäin monista syistä johtuvia. Jokainen tulehdus on liikaa, mutta hyvin harvoin aivan ilman niitä selvitään pitkiä aikoja. Jalkojen kunnon, parren pituuden, juoma-astioiden sijoittelun ja kunnon, utererakenteen, lehmän iän ja sairaushistorian ym. monien muiden seikkojen vaikutusta vielä ollenkaan käsittelemättä.

Lue lisää

Suomessa käytetään vähän antibiootteja verrattuna moniin muihin maihin Euroopassa. Johtuneeko siitä, ettei Suomessa käytetä ennaltaehkäisyyn antibiootteja kuten esim. rapakon takana. Suomessa on suurin osa pieniä karjoja, joten tautien leviäminen voidaan pitää kurissa. Mitenkähän sitten, kun tuottajat laittavat valtavan määrän eläimiä, Suomessakin aloitetaan tällainen ennaltaehkäisy, jotta eläimet pysyisivät terveinä. Syödäänköhän Suomessakin antibiooteilla höystettyä lihaa kuten rapakon takana.

Kyselijä .-- kirjoitti:

Varmaan sairaiden eläinten lukumäärä lisääntyy, kun eläimet menevät haluamaansa parteen makoileen. Toinen lehmä tulee samaan parteen, mistä sairas lehmä on lähtenyt ruokailemaan ennenkuin huomataan. Ilmoittaako robotti, että lehmä on sairas vai tarttuuko robottienkin välityksellä' utaretulehdus?

Lue lisää

Pihatoissahan on nimenomaan ongelma se, että on utareterveydeltään huono lehmä, joka valuttaa vielä maitoa vetimistään pitkin päivää jokaiseen parteen jossa se makaa. Ja sitten se utaretulehdusbakteeri tarttuu seuraavaan parteen makuulle tulevaan lehmään. Parsinavetassa jossa lehmät on aina omilla paikoillaan ei niin pääse käymään. Siksi pihatoissa on utareterveydeltään "rupusakki" eristettävä toisinaan johonkin erilliskarsinaan navetassa. Parsissa voi käyttää muutenkin kuivadesinfiointia, mutta samalla tapaa kannattaa puhdistaa ja desinfioida myös ruokintapaikkoja esimerkiksi huonon sorkkaterveyden ollessa vaivana. Pihatossa on myös tehokas sorkkakylpy suoraan lypsyasemalta tullessa, mutta jotkut lehmät pelkäävät muutaman sentin syvyistä allasta ja hidastavat muitten lehmien kulkua. Utareterveyttä voi parantaa esimerkiksi tehokkailla vedinkastoilla suihkepulloversioina, ja rupusakki lypsetään järjestyksessä viimeiseksi ja huolehditaan että ensikot ja solutestituloskiltaan puhtaimmat lehmät lypsetään ensin. Lypsyrobotti on olevinaan puhdistavinaan lypsimet höyrypesulla aina joka lehmän välillä niin ettei lievät soluongelmat pääse leviämään mutta kuulostaa epävarmalta mutta toisaalta minulla ei ole kokemusta automaattilypsystä. Utaretulehdusmaidot ja antibioottimaidot lypsetään automaattilypsyssä varmaan kuitenkin erikseen, vaikkapa kannukoneella erilliskarsinasta käsin kenties.

Karjanhoitaja kirjoitti:

Pihatoissahan on nimenomaan ongelma se, että on utareterveydeltään huono lehmä, joka valuttaa vielä maitoa vetimistään pitkin päivää jokaiseen parteen jossa se makaa. Ja sitten se utaretulehdusbakteeri tarttuu seuraavaan parteen makuulle tulevaan lehmään. Parsinavetassa jossa lehmät on aina omilla paikoillaan ei niin pääse käymään. Siksi pihatoissa on utareterveydeltään "rupusakki" eristettävä toisinaan johonkin erilliskarsinaan navetassa. Parsissa voi käyttää muutenkin kuivadesinfiointia, mutta samalla tapaa kannattaa puhdistaa ja desinfioida myös ruokintapaikkoja esimerkiksi huonon sorkkaterveyden ollessa vaivana. Pihatossa on myös tehokas sorkkakylpy suoraan lypsyasemalta tullessa, mutta jotkut lehmät pelkäävät muutaman sentin syvyistä allasta ja hidastavat muitten lehmien kulkua. Utareterveyttä voi parantaa esimerkiksi tehokkailla vedinkastoilla suihkepulloversioina, ja rupusakki lypsetään järjestyksessä viimeiseksi ja huolehditaan että ensikot ja solutestituloskiltaan puhtaimmat lehmät lypsetään ensin. Lypsyrobotti on olevinaan puhdistavinaan lypsimet höyrypesulla aina joka lehmän välillä niin ettei lievät soluongelmat pääse leviämään mutta kuulostaa epävarmalta mutta toisaalta minulla ei ole kokemusta automaattilypsystä. Utaretulehdusmaidot ja antibioottimaidot lypsetään automaattilypsyssä varmaan kuitenkin erikseen, vaikkapa kannukoneella erilliskarsinasta käsin kenties.

Lue lisää

Kyllä se robotti lypsää kaikki lehmät. Antibiotti ja poikineet erottelee tehokkaammin kuin tavallinen lypsäjä.
Päivitäppä tietosi.

Hhmmn... kirjoitti:

Suomessa käytetään vähän antibiootteja verrattuna moniin muihin maihin Euroopassa. Johtuneeko siitä, ettei Suomessa käytetä ennaltaehkäisyyn antibiootteja kuten esim. rapakon takana. Suomessa on suurin osa pieniä karjoja, joten tautien leviäminen voidaan pitää kurissa. Mitenkähän sitten, kun tuottajat laittavat valtavan määrän eläimiä, Suomessakin aloitetaan tällainen ennaltaehkäisy, jotta eläimet pysyisivät terveinä. Syödäänköhän Suomessakin antibiooteilla höystettyä lihaa kuten rapakon takana.

Lue lisää

Antibiootteja on vaikea käyttää ennaltaehkäisyyn karjalla niin kauan kun meijerit ei vastaanota antibiootilla höystettyä maitoa. Koska antibioottijäämät siirtyy maitoon, ei saa sellaista maitoa lähettää meijeriin. Myös lihakarjalla on varoajat lääkkeiden kanssa, eli ei saa lähettää teuraaksi kun vasta silloin kun on kulunut tietty aika lääkkeen käytön lopettamisesta. Lihaa ei voi tosin tilalla testata jäämien varalta kuten maitoa. Tosin kun testaamatonta lihaa ei teurastamollakaan sekoiteta noinvaan muihin lihoihin, kuten maidon kanssa voi käydä maitoautossa. Eli toistaiseksi on kaikki kotimainen liha ja maito antibioottivapaata. Niin monta testiä ne käyvät läpi. Sitäpaitsi eläintautien tarttumista tilalla voidaan ehkäistä suurissakin yksiköissä jakamalla kasvattamotilat osastoihin, lypsykarjan kanssa tuottaa tosin hankaluuksia tämmöinen, tosin joka tapauksessa on huonokuntoiset eläimet on muutenkin eristettävä muusta karjasta. Utaretulehdus on ehkä suomalaisissa oloissa se yleisin syy, miksi eläimelle laitetaan antibioottilääkitys maidonlähettämiskieltoineen.

Karjanhoitaja kirjoitti:

Antibiootteja on vaikea käyttää ennaltaehkäisyyn karjalla niin kauan kun meijerit ei vastaanota antibiootilla höystettyä maitoa. Koska antibioottijäämät siirtyy maitoon, ei saa sellaista maitoa lähettää meijeriin. Myös lihakarjalla on varoajat lääkkeiden kanssa, eli ei saa lähettää teuraaksi kun vasta silloin kun on kulunut tietty aika lääkkeen käytön lopettamisesta. Lihaa ei voi tosin tilalla testata jäämien varalta kuten maitoa. Tosin kun testaamatonta lihaa ei teurastamollakaan sekoiteta noinvaan muihin lihoihin, kuten maidon kanssa voi käydä maitoautossa. Eli toistaiseksi on kaikki kotimainen liha ja maito antibioottivapaata. Niin monta testiä ne käyvät läpi. Sitäpaitsi eläintautien tarttumista tilalla voidaan ehkäistä suurissakin yksiköissä jakamalla kasvattamotilat osastoihin, lypsykarjan kanssa tuottaa tosin hankaluuksia tämmöinen, tosin joka tapauksessa on huonokuntoiset eläimet on muutenkin eristettävä muusta karjasta. Utaretulehdus on ehkä suomalaisissa oloissa se yleisin syy, miksi eläimelle laitetaan antibioottilääkitys maidonlähettämiskieltoineen.

Lue lisää

Antibioottien käyttö varmaankin lisääntyy Suomessa, koska karjakoot kasvavat. Etenkin pihatoissa taudit leviävät helposti juuri sen vuoksi, kun eläimet saavat olla vapaana. Ryhmähoitojen määrä on kasvussa. Utaretulehdus on suuri ongelma pihatoissa ja jalkasairaudet. Olisi hyvä, jos tuottajat hoitaisivat vain pieniä karjoja, mutta jostain kumman syystä eläimiä täytyy olla monia kymmeniä - jopa satoja.

Huolestunut kuluttaj kirjoitti:

Antibioottien käyttö varmaankin lisääntyy Suomessa, koska karjakoot kasvavat. Etenkin pihatoissa taudit leviävät helposti juuri sen vuoksi, kun eläimet saavat olla vapaana. Ryhmähoitojen määrä on kasvussa. Utaretulehdus on suuri ongelma pihatoissa ja jalkasairaudet. Olisi hyvä, jos tuottajat hoitaisivat vain pieniä karjoja, mutta jostain kumman syystä eläimiä täytyy olla monia kymmeniä - jopa satoja.

Lue lisää

Minkähän ihmeen ryhmähoitojen näet olevan kasvussa? Kyllä eläimet lääkitään edelleen yksilöllisesti ja tarpeen mukaan jokainen, vaikka joskus joutuukin hoitamaan useaa yhtäaikaa. Tottahan sitä hoitaisi pientä karjaa, jos sillä tulisi toimeen, mutta kyllä omiin työoloihinja toimeentuloonkin on satsattava. Tämän kansan ruokkimiseen tarvittaisiin paljon enemmän pieniä karjoja kuin suuria, mistähän ne tekijät sille työlle otettaisiin?

Puhut suulla suuremm kirjoitti:

Minkähän ihmeen ryhmähoitojen näet olevan kasvussa? Kyllä eläimet lääkitään edelleen yksilöllisesti ja tarpeen mukaan jokainen, vaikka joskus joutuukin hoitamaan useaa yhtäaikaa. Tottahan sitä hoitaisi pientä karjaa, jos sillä tulisi toimeen, mutta kyllä omiin työoloihinja toimeentuloonkin on satsattava. Tämän kansan ruokkimiseen tarvittaisiin paljon enemmän pieniä karjoja kuin suuria, mistähän ne tekijät sille työlle otettaisiin?

Lue lisää

Suomessa tilat suurimmaksi osaksi ovat pieniä perhetiloja. Tiloilla on jopa 18 lehmää nuorkarja ja kyllä siinä on kahdelle hoitajalle tarpeeksi töitä. Navetoihin tehdään peruskorjauksia ja siten otetaan huomioon sekä eläinten- että hoitajien olot.
Pienissä karjoissa antibiootteja käytetään vähän, koska eläimet eivät pääse tartuttamaan toisiin eläimiin esim. utaretulehdusta. Pihatoissa täytyy tarvittaessa hoitaa antibiooteilla monia lehmiä yhtäaikaa.
Luulisin, että tilojen nuoret jatkaisivat mielellään, mikäli ei aina vaadittaisi suurempia eläinmääriä. Luin juuri lehdestä, kuinka jollakin eläintilalla oli liian vähän eläimiä ja se tila luokiteltiin kasvinviljelytilaksi.

Seurailija.... kirjoitti:

Suomessa tilat suurimmaksi osaksi ovat pieniä perhetiloja. Tiloilla on jopa 18 lehmää nuorkarja ja kyllä siinä on kahdelle hoitajalle tarpeeksi töitä. Navetoihin tehdään peruskorjauksia ja siten otetaan huomioon sekä eläinten- että hoitajien olot.
Pienissä karjoissa antibiootteja käytetään vähän, koska eläimet eivät pääse tartuttamaan toisiin eläimiin esim. utaretulehdusta. Pihatoissa täytyy tarvittaessa hoitaa antibiooteilla monia lehmiä yhtäaikaa.
Luulisin, että tilojen nuoret jatkaisivat mielellään, mikäli ei aina vaadittaisi suurempia eläinmääriä. Luin juuri lehdestä, kuinka jollakin eläintilalla oli liian vähän eläimiä ja se tila luokiteltiin kasvinviljelytilaksi.

Lue lisää

Eli eläinmäärä täytyy olla sopivassa suhteessa peltopinta-alaan, jotta saa myös kotieläintuet. Jos suhdeluku menee liian pieneksi, sopimuskauden pituudesta riippuen myös taannehtivasti voidaan tukia periä takaisin. Ja kyllähän se niinpäin on, että nuorten jatkamisen ehto yleensä on juuri se, että he saavat ja voivat laajentaa saadakseen tilan kannattavaksi, ei sitä luopujien suunnalta sanella. Lähinnä päinvastoin. Vanhat jarruttaa uudistuksia ja nuoret ei ota tilaa, jos sitä joutuu palkkatyön ohessa pyörittämään pärjätäkseen pitkällä tähtäimellä. Lainoitusta sp-llekin mahdoton saada, ellei tila pyöri riittävän kannattavasti.

18 lä 30 v sitten kirjoitti:

Eli eläinmäärä täytyy olla sopivassa suhteessa peltopinta-alaan, jotta saa myös kotieläintuet. Jos suhdeluku menee liian pieneksi, sopimuskauden pituudesta riippuen myös taannehtivasti voidaan tukia periä takaisin. Ja kyllähän se niinpäin on, että nuorten jatkamisen ehto yleensä on juuri se, että he saavat ja voivat laajentaa saadakseen tilan kannattavaksi, ei sitä luopujien suunnalta sanella. Lähinnä päinvastoin. Vanhat jarruttaa uudistuksia ja nuoret ei ota tilaa, jos sitä joutuu palkkatyön ohessa pyörittämään pärjätäkseen pitkällä tähtäimellä. Lainoitusta sp-llekin mahdoton saada, ellei tila pyöri riittävän kannattavasti.

Lue lisää

no onhan noita 20 lehmän nuorkarjan tiloja valtaosa suomalaisita tiloista. Näillä tiloilla omistajat jaksavat hoitaa eläimensä hyvin, kun taas isommilla tiloilla on tullut esille hoitajien loppuuunpalamisia. Suurille tiloille pitäisi palkata työntekijöitä, mutta jääkö omistajille sitten toimeentuloa suurten palkkakustannusten vuoksi. Pitäisi ajatella myös hoitajien hyvinvointia eikä ihmiset jaksa tehdä töitä ympäri vuorokauden.

Huolestunut kuluttaj kirjoitti:

no onhan noita 20 lehmän nuorkarjan tiloja valtaosa suomalaisita tiloista. Näillä tiloilla omistajat jaksavat hoitaa eläimensä hyvin, kun taas isommilla tiloilla on tullut esille hoitajien loppuuunpalamisia. Suurille tiloille pitäisi palkata työntekijöitä, mutta jääkö omistajille sitten toimeentuloa suurten palkkakustannusten vuoksi. Pitäisi ajatella myös hoitajien hyvinvointia eikä ihmiset jaksa tehdä töitä ympäri vuorokauden.

Lue lisää

Suomalainen käyttää 17e VUODESSA luomuelintarvikkeisiin. Eli se kertoo kuluttajan mielipiteen eettisyyden arvostamisesta. Kuinka voidaan arvostella pientä/suurta tilanpitoa ollenkaan? Totuus on se, että kuluttajille se on ihan yks lysti. Luomu esimerkkinä siksi, että se on fakta. Tuotantoa tehdään suurenevissa yksiköissä nyt ja tulevaisuudessa kuluttajien ostokäyttäytymisen ja kaupan ostokäyttäytymisen, hinnoittelupolitiikan ja katteen vuoksi. Ja tietenkin myös siksi, että tuottajan on saatava sama elintaso kuin muillakin ihmisillä (työmäärään suhteutettuna se ei toteudu). Kuluttaja, mieti montako euroa pudottaisit kuppiin pientilalliselle elintarvikehyllyllä? Itse käytän luomuelintarvikkeisiin 30-50e viikossa ja pitkin hampain kun tiedän kaupan rohmuavan senkin katteen, joka kuuluisi tuottajalle. Hupaisa on tämä ketju todella.

roboran kirjoitti:

Kyllä se robotti lypsää kaikki lehmät. Antibiotti ja poikineet erottelee tehokkaammin kuin tavallinen lypsäjä.
Päivitäppä tietosi.

"Antibiotti ja poikineet erottelee tehokkaammin kuin tavallinen lypsäjä." Silloin varmaan tavallinen lypsäjä nukkuu lypsyjakkaralla, jos lypsää antibiottimaidot tankkiin. Tulee kalliiksi------

mä haluun kirjoitti:

Suomalainen käyttää 17e VUODESSA luomuelintarvikkeisiin. Eli se kertoo kuluttajan mielipiteen eettisyyden arvostamisesta. Kuinka voidaan arvostella pientä/suurta tilanpitoa ollenkaan? Totuus on se, että kuluttajille se on ihan yks lysti. Luomu esimerkkinä siksi, että se on fakta. Tuotantoa tehdään suurenevissa yksiköissä nyt ja tulevaisuudessa kuluttajien ostokäyttäytymisen ja kaupan ostokäyttäytymisen, hinnoittelupolitiikan ja katteen vuoksi. Ja tietenkin myös siksi, että tuottajan on saatava sama elintaso kuin muillakin ihmisillä (työmäärään suhteutettuna se ei toteudu). Kuluttaja, mieti montako euroa pudottaisit kuppiin pientilalliselle elintarvikehyllyllä? Itse käytän luomuelintarvikkeisiin 30-50e viikossa ja pitkin hampain kun tiedän kaupan rohmuavan senkin katteen, joka kuuluisi tuottajalle. Hupaisa on tämä ketju todella.

Lue lisää

Tärkeintä, että tuotteet ovat suomalsia.

Puhut suulla suuremm kirjoitti:

Minkähän ihmeen ryhmähoitojen näet olevan kasvussa? Kyllä eläimet lääkitään edelleen yksilöllisesti ja tarpeen mukaan jokainen, vaikka joskus joutuukin hoitamaan useaa yhtäaikaa. Tottahan sitä hoitaisi pientä karjaa, jos sillä tulisi toimeen, mutta kyllä omiin työoloihinja toimeentuloonkin on satsattava. Tämän kansan ruokkimiseen tarvittaisiin paljon enemmän pieniä karjoja kuin suuria, mistähän ne tekijät sille työlle otettaisiin?

Lue lisää

Sorkka-alueen ihotulehdus, joka on tarttuva tauti - leviää pihatoissa helposti. Sorkkavälin ihotulehdus, joka on tarttuva tauti - leviää pihatoissa helposti. Myös utaretulehdukset leviävät helposti pihatoissa, joten joudutaan antamaan jopa ryhmälle eläimiä antibioottikuuri. Euroopassa vietetään antibiootiton päivää, koska antibioottien käyttö on huolestuttavasti kasvussa.

Seurailija - kirjoitti:

Sorkka-alueen ihotulehdus, joka on tarttuva tauti - leviää pihatoissa helposti. Sorkkavälin ihotulehdus, joka on tarttuva tauti - leviää pihatoissa helposti. Myös utaretulehdukset leviävät helposti pihatoissa, joten joudutaan antamaan jopa ryhmälle eläimiä antibioottikuuri. Euroopassa vietetään antibiootiton päivää, koska antibioottien käyttö on huolestuttavasti kasvussa.

Lue lisää

Ei ne ole turhan tarkkoja olleet noista antibiooteista kaikkialla, hyvähän tuo on, että nyt huolestuvat edes. Esim. Italiassa kertoivat tilalla, että kaikki lehmät saa umpipuikot, ja tankkiin lypsetään poikimisen jälkeen ilman testausta heti kun maito valkoiselta näyttää. Poikinut hoidetaan tarvittaessa antibiootilla, jolla ei kuulemma ole varoaikaa. Suomessa samalla antibiootilla on normaali 6 pv varoaika, kertoi mukana ollut eläinlääkärimme.

roboran kirjoitti:

Kyllä se robotti lypsää kaikki lehmät. Antibiotti ja poikineet erottelee tehokkaammin kuin tavallinen lypsäjä.
Päivitäppä tietosi.

Roboranille tiedoksi että usealta alat asiantuntijalta, jossei minun tiedot ole sinulle riittävän päivittyneitä, olen kuullut että jos joku maito pitää erikseen merkitä, niin se on se robottilypsyn maito. Meinaa jo sekin ettei robotti nykyäänkään osaa puhdistaa niitä savisimpia utaria yhtä tarkasti kun lypsäjä, eikä niissä roboteissa joita olen käytössä nähnyt, ole puhdistettu lainkaan itse utareita, vaan ne vetimet. Joten mimmosethan kestosonnat mahtaa utarissa olla, ellei ne navetat ole sitten niin TÄYDELLISESTI suunniteltuja, ettei niin pääse käymään. Ja sikstoisekseen robotti nirsoilee utarerakenteissa ja toisekseen kun minä illalla lähden navetalta normaalilypsypaikoissa, niin olenpahan ainakin varma että kaikki lehmät on kunnolla lypsetty, eikös roboteissa ole kaikenmaailman toimintahäiriöitä keskellä yötäkin pitää niitä mennä selvittämään. Että voisit sinäkin sitten vaihteeksi päivittää tietojasi niistä seikoista, miksi varsin huomattava osa upouusistakaan navetoista ei laita automaattilypsyä, vaan jatkaa tavallisella asemalypsyllä.