Jatkuva kasvatus aiheuttaa metsänomistajalle tuhansien eurojen menetykset hehtaaria kohti. Puunkorjuun tekeminen hankintahakkuuna syö vielä lisää metsän tuottoa. Tämä on todettu Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa, jossa on verrattu jatkuvan ja jaksollisen metsänkasvatuksen kustannuksia ja tuottoja nykypäivän rahaksi muutettuna.
Jatkuvan kasvatuksen kustannukset ja tuotot arvioitiin "ikuisuuteen". Näinhän voidaan tehdä, kun tuotot ja kustannukset muutetaan nykyrahaksi. Koska mitä kauempana ne ovat nykyhetkestä, sitä pienempi on niiden arvo nykyrahassa. Riittävän kaukana tulevaisuudessa niiden merkitys on siis mitätön. Jaksollisen kasvatuksen kustannukset ja tuoto taas arvioitiin yhden kiertoajan osalta ja muunnettiin nykyrahaksi niin, että vertailu jatkuvan kasvatuksen kanssa oli mahdollista.
Menetelmä ei aliarvioi jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta vaikka siltä vaikuttaisi. Todellisuudessa vertailu osoittaa, että jo yhden jaksollisen metsänkasvatuksen kiertoajan nettotuotto on isompi kuin vastaavan metsän ikuinen nettotuotto jatkuvalla kasvatuksella, kun asiaa mitataan nykyrahassa. Nykyrahassa jatkuvan kasvatuksen metsänomistaja menettää vähintään yli tuhat ja enimmillään jopa kymmenkertaisesti tuon määrän euroja hehtaaria kohti. Laskelmissa käytetyn koron vaikutus näkyy niin, että mitä pienempää korkoa käytetään, sitä kannattavammaksi jatkuva kasvatus muuttuu. Tosin edes 1.5 % korkoa käytettäessä ei jatkuvan kasvatuksen nettotuotto vielä ylitä jaksollisen metsänkasvatuksen tuottoa. 1.5 % pienemmällä korolla laskelmat eivät muista syistä ole enää realistisia.
Jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta on perusteltu väitteellä, että metsänomistaja säästää monissa kustannuksissa. Näitä ovat muun muassa maanmuokkaus, istutus ja kylvö sekä taimikonhoito. Tämä ei kuitenkaan riitä korvaamaan menetystä joka syntyy siitä, että metsä sitoo koko ajan pääomaa eli niitä suurimpia puita. Niitähän jatkuvassa kasvatuksessa ei päästä hyödyntämään oikeasti koskaan. Jokaisella hehtaarilla on oltava jatkuvasti ainakin muutama sata kuutiometriä tukkimittaista puuta. Jos puuta on alle tämä määrä, kasvu alkaa laskea selvästi.
Jaksollisen kasvatuksen pääoma vapautuu käytettäväksi päätehakkuun yhteydessä. Tähän nähden uuden metsän perustamiskustannukset, metsänhoitotyöt ja harvennushakkuut ovat pieni kustannus. Siitäkin huolimatta, että nille vertailussa lasketaan korkoa korolle koko kiertoajan.
Tutkimuksen valossa siis on varma, että jatkuva kasvatus on tappiollista metsänhoitoa. Se ehkä saattaisi olla kannattavaa jos sitä harjoittaa todella pienellä pinta-alalla metsänomistaja, joka tekee kaikki tytö itse omilla koneilla eikä laske omia työpalkkojaan ja syntyneitä kuluja. Koneetkin on tällöin maksettava jollain muulla kuin metsän tuotoilla.
Jatkuva kasvatus ja hankintahakkuu - kannattamaton metsänhoito
27
3360
Vastaukset 27
- Hankintamies
Nyt on saatu fiksu mies metsäteollisuudesta kirjoittelemaan kanssamme. Äkkiä katsoen ei ainuttakaan kirjoitusvirhettä ja sulavaa esitetekstiä. Noin fiksusti ei kirjoita metsien mies, eikä myöskään isot johtajat. Ettei nyt vaan pystykauppamiehellä olisi ollut sihteeri käytettävissä.
Hyvä se on, että metsäteollisuus tuo tänne hienot tutkimukset arvioitaviksi. Näistäkin tutkimuksista meidän pitää ottaa opiksi.
Harmi vaan että kaveri istuu väärällä puolella pöytää.- Perkailija68v
Kummallakin on puolensa.
Isäukko jatkuvasti kasvatti 30 hehtaarin metsäänsä, melkein joka puun kehityshistoria oli mielessä. Maapohjat osin lehtomaisia helposti metsittyviä, ottivat uutta kuusen taimikkoa herkästi kun ylispuuasentoon hakattiin. Joskus vähän traktorilla laikutettiinkin. Kaikki myytiin hankintana, erikseen pylväät, paalut, vanerityvet ja sitten tavalliset tukit ja halot, ja kai se hyvin kannattikin. Pienipiirteistä metsänhoitoa, josta on vielä jälkiä näkyvissä mm. tukkikuusikoita, joita itsekasvatetuista taimista koulupoikina istutimme.
Nyt on sitten myös noita ylen tehokkaita horsmaa ja risukkoa kasvavia aukkoja. Toisinpaikoin on istutettu kahteenkin kertaan, vaan taimet kuolevat. On niin nykyaikaisen tehokkaasti myrkytetty maa, kuin napalmilla Vietnamissa. Vaan saattaa niistä jotain joskus vuosikymmenten jälkeen tullakin. Mutta karmeaa katseltavaa vuosi vuoden jälkeen kun on kauniimpaan tottunut. Isoja koneita on käynyt, puineet hyviäkin männyntyviä kuitukasaan, ei puhettakaan paremmin kannattavista lajeista kuten ennen tehtiin, kaikki vaan latvatukkien kanssa samaan kasaan. Eikä kukaan ole koskaan tullut kyselemään kuinka tyytyväinen metsänomistaja on tähän kaikkeen mellastamiseen, ei kai asiakastyytyväisyys kiinnosta, eikä kai tarvitse kiinnostakaa ogligarkki/monopoliyhtiöitä. - Pystykauppamies
Tosin en ymmärrä miten metsäteollisuus liittyy tuohon tutkimukseen, enkä myöskään sitä miksi jatkuvan metsänkasvatuksen puolestapuhujat ottavat aina ensimmäisenä metsäteollisuuden avukseen. Hyvä kuitenkin että kirjoitus herätti lukijassa jotain, vaikka vain tämän huomion virheettöömyydestä. Silloinhan kirjoitus on ainakin jollakin tasolla saavuttanut lukijan.
En myöskään tiedä millä kriteereillä voi itsensä määritellä metsien mieheksi. Oikeuttaisiko 216 metsähehtääria istumaan vaikka sinne teidän pöydän päähän, niin silloin en olisi teistä katsottuna väärällä enkä oikealla puolella pöytää. - tietämätön 16vuotias
Perkailija68v kirjoitti:
Kummallakin on puolensa.
Isäukko jatkuvasti kasvatti 30 hehtaarin metsäänsä, melkein joka puun kehityshistoria oli mielessä. Maapohjat osin lehtomaisia helposti metsittyviä, ottivat uutta kuusen taimikkoa herkästi kun ylispuuasentoon hakattiin. Joskus vähän traktorilla laikutettiinkin. Kaikki myytiin hankintana, erikseen pylväät, paalut, vanerityvet ja sitten tavalliset tukit ja halot, ja kai se hyvin kannattikin. Pienipiirteistä metsänhoitoa, josta on vielä jälkiä näkyvissä mm. tukkikuusikoita, joita itsekasvatetuista taimista koulupoikina istutimme.
Nyt on sitten myös noita ylen tehokkaita horsmaa ja risukkoa kasvavia aukkoja. Toisinpaikoin on istutettu kahteenkin kertaan, vaan taimet kuolevat. On niin nykyaikaisen tehokkaasti myrkytetty maa, kuin napalmilla Vietnamissa. Vaan saattaa niistä jotain joskus vuosikymmenten jälkeen tullakin. Mutta karmeaa katseltavaa vuosi vuoden jälkeen kun on kauniimpaan tottunut. Isoja koneita on käynyt, puineet hyviäkin männyntyviä kuitukasaan, ei puhettakaan paremmin kannattavista lajeista kuten ennen tehtiin, kaikki vaan latvatukkien kanssa samaan kasaan. Eikä kukaan ole koskaan tullut kyselemään kuinka tyytyväinen metsänomistaja on tähän kaikkeen mellastamiseen, ei kai asiakastyytyväisyys kiinnosta, eikä kai tarvitse kiinnostakaa ogligarkki/monopoliyhtiöitä.Moi
kuinka jatkuvan kasvatuksen metsässä tulisi hankintakauppa suorittaa, kun ostaja haluaisi mennä katsomaan ostamiaan tukkipuita mutta ne puut eivät ole tietyllä alueela niinkuin avohakkuusta saatavat puut vaan ne voivat kasvaa kymmenienkin metrien päästä toisistaan koska mietin kaataa puut yläharvennuksella paksuimpia tukkeja. - puttesetä
tietämätön 16vuotias kirjoitti:
Moi
kuinka jatkuvan kasvatuksen metsässä tulisi hankintakauppa suorittaa, kun ostaja haluaisi mennä katsomaan ostamiaan tukkipuita mutta ne puut eivät ole tietyllä alueela niinkuin avohakkuusta saatavat puut vaan ne voivat kasvaa kymmenienkin metrien päästä toisistaan koska mietin kaataa puut yläharvennuksella paksuimpia tukkeja.Voithan kertoa asiakkaallesi alueen, josta aiot puuta hakata. Kerrot vain hänelle, että hakkaat puuta yläharvennuksena.
- Anonyymi
Perkailija68v kirjoitti:
Kummallakin on puolensa.
Isäukko jatkuvasti kasvatti 30 hehtaarin metsäänsä, melkein joka puun kehityshistoria oli mielessä. Maapohjat osin lehtomaisia helposti metsittyviä, ottivat uutta kuusen taimikkoa herkästi kun ylispuuasentoon hakattiin. Joskus vähän traktorilla laikutettiinkin. Kaikki myytiin hankintana, erikseen pylväät, paalut, vanerityvet ja sitten tavalliset tukit ja halot, ja kai se hyvin kannattikin. Pienipiirteistä metsänhoitoa, josta on vielä jälkiä näkyvissä mm. tukkikuusikoita, joita itsekasvatetuista taimista koulupoikina istutimme.
Nyt on sitten myös noita ylen tehokkaita horsmaa ja risukkoa kasvavia aukkoja. Toisinpaikoin on istutettu kahteenkin kertaan, vaan taimet kuolevat. On niin nykyaikaisen tehokkaasti myrkytetty maa, kuin napalmilla Vietnamissa. Vaan saattaa niistä jotain joskus vuosikymmenten jälkeen tullakin. Mutta karmeaa katseltavaa vuosi vuoden jälkeen kun on kauniimpaan tottunut. Isoja koneita on käynyt, puineet hyviäkin männyntyviä kuitukasaan, ei puhettakaan paremmin kannattavista lajeista kuten ennen tehtiin, kaikki vaan latvatukkien kanssa samaan kasaan. Eikä kukaan ole koskaan tullut kyselemään kuinka tyytyväinen metsänomistaja on tähän kaikkeen mellastamiseen, ei kai asiakastyytyväisyys kiinnosta, eikä kai tarvitse kiinnostakaa ogligarkki/monopoliyhtiöitä.Kyllä se on sillä tavalla että jatkuva kasvatus on parempi. Meillä otettiin 5 hehtaarin metsästä 3 talon laudat ja vielä jäi myyntiinkin. Kun kerralla lyö sileeksi ei muut saa juuri mitään ja tarviihan sitä muitakin ajatella kun itseänsä!
Ihan hyväää tekstiä, harmi vaan että tutkimus suurelta osin aika suurta p.....a.
Jos metsää jatkuvasti kasvatetaan periaatteella suurimpia pois ja alla kasvaa uutta, niin mitenkähän se metsä sitoo sitä tukkipuuta niin hirveästi...- kasvattaja...
Moni ei ymmärrä jatkuvan kasvatuksen ajatusta. Jatkuvassa kasvatuksessa hakataan ensin huonoimmat puut ja sitten isot köriläät varjostamasta. Toisin sanoen jatkuvan kasvatuksen metsässä kuuluu olla kaikenikäisiä puita ja monen lajisia puita kasvamassa. Nykyiset vanhemmat talousmetsät ovat pääosin vanhoja jatkuvan kasvatuksen metsiä. Hoitamattomana jatkuvankasvatuksen metsä järeytyy ja taimisto jää kehittymättä ja muuta keinoa ei sitten ole uudistaa, kuin tehdä avohakkuu. Oli metsä millainen hyvänsä, niin hoitamattomana se menee ikäänkuin pilalle. Liian tiheänä kasvavien puiden juuret jäävät heikoiksi ja kun harvennetaan liikaa, niin tuuli kaataa usimmiten loputkin puut. Se on selvää, että pikahyödyn saa avohakkuulla ja myymällä maapohjan lähes ilmaiseksi pois ja sijoittamalla rahat hyvin.
- Kompetensikko
Olipa niin hieano tutkimus ettei siistä vika ottanut sinkumatta selvää, ei kompetenssit riitä. Joitain yksityiskohtia pisti silmään:
"Jokaisella hehtaarilla on oltava jatkuvasti ainakin muutama sata kuutiometriä tukkimittaista puuta. Jos puuta on alle tämä määrä, kasvu alkaa laskea selvästi."
Montako sataa mottia tukkia pitää olla metässä jotta kasvu ei ala laskea? Meidän hehtaarin läntin päätehakkuussa satavuotiassa metässä ei ollut kuitenkaan kovin monta sataa mottia tukkia, (kuusitukki 89, mäntytukki 21, laho kuusi 11 ja nelisenkytä mottia ropsia) onkos sitä sitten tuollaisessa jatkuvakasvatusmetsässä sitten monta kertaa enemmän?- mehtänpeitto
Metsäradio.: Metsien jatkuva kasvatus
http://areena.yle.fi/audio/723809
http://areena.yle.fi/audio/723813
- Mehtoo
Näin kirjoittaa ihmiset jotka mettässä ei ole koskaan käynytkään. Näytöltä katellu palstoja ja niiden numeroita... Mutta se on sanottava ettei kaikenlainen maa sovellu jatkuvaan kasvatukseen.
- Kaikki menee
Kovat on puheet. Aina pitää ottaa maasto-olosuhteet huomioon, esim kivikkoon ei avohakkuun jälkeen mitään kasva. Itsellä painaa myös ulkonäkö/luontoarvot enemmän ja avohakkuita tekemällä eläimet kärsii.
Muutaman hehtaarin ryteikköni lounaisrannikolla tulee jatkossakin kasvamaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Näin on aina puuta hakattavana kaikenikäistä ja kaikki puut, myös yli 45cm tukit koivua unohtamatta menee klapeiksi alkaen a´ 35e/ heittokuutio puhtaana takataskuun. Metsätyöt on hyvää hyötyliikuntaa ja jää muut ilman euroja minun metsästäni. - Muutama hehtaari
Kaikilla vaan ei ole näitä muutaman hehtaarin"puuhapalstoja, vaan sitä puuta kasvatetaan myyntipuuksi. Teidän tee-se-itse klapitehtailijoiden on aika turha tulla puhumaan puolesta tai vastaan kun kokemuspohja puuttuu.
- Kaikki menee
No, onhan sitä nyt nelisenkymmentä hehtaaria kuitenkin ryteikköä puuhailtavana.
- htrnj
"ämä ei kuitenkaan riitä korvaamaan menetystä joka syntyy siitä, että metsä sitoo koko ajan pääomaa eli niitä suurimpia puita. Niitähän jatkuvassa kasvatuksessa ei päästä hyödyntämään oikeasti koskaan. Jokaisella hehtaarilla on oltava jatkuvasti ainakin muutama sata kuutiometriä tukkimittaista puuta. Jos puuta on alle tämä määrä, kasvu alkaa laskea selvästi."
Minusta nuo Lähteenmäen jutut tuovat mieleen propelikorvien suunnitelmat ikiliikkujan rakentamiseksi.- Metsänpeikko
Muutama sata mottia hehtaarilta koskee jaksollista kasvatusta, ja niissäkin vain kerran vuosisadassa. Jatkuvassa kasvatuksessa riittää paljon pienempi mottimäärä, kun suurempia puita poistetaan kerran 15 vuodessa.
- 16+16
Metsänpeikko kirjoitti:
Muutama sata mottia hehtaarilta koskee jaksollista kasvatusta, ja niissäkin vain kerran vuosisadassa. Jatkuvassa kasvatuksessa riittää paljon pienempi mottimäärä, kun suurempia puita poistetaan kerran 15 vuodessa.
Uskotko tuota edes itsekkään ...
- Metsänpeikko
16+16 kirjoitti:
Uskotko tuota edes itsekkään ...
Metsänkasvatus on taitolaji. Isojen puiden kaato ja kuljetus pois metsästä kolhimatta jääviä puita sekä raivaamalla taimitiheiköt ja tarvittaessa aukkopaikkoihin istutus. Isompien puiden poisto lisää aina valon määrää metsässä.
- 17+13
Metsänpeikko kirjoitti:
Metsänkasvatus on taitolaji. Isojen puiden kaato ja kuljetus pois metsästä kolhimatta jääviä puita sekä raivaamalla taimitiheiköt ja tarvittaessa aukkopaikkoihin istutus. Isompien puiden poisto lisää aina valon määrää metsässä.
"Jatkuvassa kasvatuksessa riittää paljon pienempi mottimäärä, kun suurempia puita poistetaan kerran 15 vuodessa."
Varmaankin tuohon uskomisesta oli kyse. On meinaan melkoista skeidaa ... - Metsänpeikko
16+16 kirjoitti:
Uskotko tuota edes itsekkään ...
Miksen uskoisi. Ainakin omassa pienessä metsässäni aluspuut lähtee kasvamaan kohisten kun, kun saavat lisää valoa ja tilaa. Mutta kolhia niitä ei saa eikä juuria talloa isoilla motoilla.
- 4+12
Metsänpeikko kirjoitti:
Miksen uskoisi. Ainakin omassa pienessä metsässäni aluspuut lähtee kasvamaan kohisten kun, kun saavat lisää valoa ja tilaa. Mutta kolhia niitä ei saa eikä juuria talloa isoilla motoilla.
"raivaamalla taimitiheiköt ja tarvittaessa aukkopaikkoihin istutus."
Eihän jatkuvassa kasvatuksessa tule raivaus eikä istutuskuluja. Näin ainakin väittää Erkki Lähde. Kaikki hoituu itsestään, silloin tällöin käydään poimimassa tukkia ja tehdään tiliä. Onko meitä johdettu harhaan?
- juuso4
Kyllä jatkuvassa kasvatuksessa metsässä keskitytään suurimpien puiden poistoon - aina. Ongelmana siinä on korjuuvauriot, ja niillä jäävän puuston arvo tuhotaan totaalisesti. Jatkuva kasvatus onnistuu hyvällä pohjalla ja kuusikossa, mutta jättöpuut ovat äkkiä lahoja.
Yläharvennus onnistuu kerran kiertoajan aikana ja silloin otetaan yhden tukin puita vain poikkeustapauksessa. - selvä ero!
Aloittaja on ulkona kuin lumiukko! Kun hakkuukone tekee työt niin konekorjuussa katsotaan ensisijaisesti puunjalostusyhtiön etua. Esimerkiksi pikkutukit jäävät konekorjuussa kokonaan pois! Ne löytyy kuitukasasta. Kun tehdään paljon kuitua (tukeista) niin metsänomistaja häviee selevää rahhoo. Mutta metsurityönä ei tehdä ensisijassa kuitua vaan maksimoidaan puutavara. Tällöin pikkutukitkin löytyvät.
- Metsienmies1
Uskomatonta kuinka vielä Suomessa lobataan metsäteollisuuden tarpeisiin ilmaista puuta, jonka metsän omistaja antaa yhtiöille lähes ilmaiseksi.
On paljon esimerkkiä jo, kuinka jatkuvakasvatus on hyödyllisempää omistajalle. Metsärahastot eivät perinteistä avohakkuuta enää suostu käyttämään.
Nyt olisi aika metsänomistajien alkaa jatkuva kasvatus, jolloin ostajien olisi pakko nostaa pienpuun hintaa, kun sen myynti vähenee. Jatkuvassakasvatuksessa myydään pääosin kallista tukkipuuta ja selluksi menee vain pieniosa.- 078578924607k
Niinpä. Jotain vikaa on metsätaloudessa, kun metsäyhtiöt (nk. sellufirmat) takovat vuosittain reippaasti suurempaa voittoa mitä on metsänomistajien saama kantorahatulo. Taidan pysytellä edelleen myymättömällä linjalla. Ihan piruuttani olen testamentannut kaksi pienintä tilaani Luonnonperintösäätiölle ... tuntuu, että niiden käsissä ne puut on paremmassa hoidossa kuin rahanahneilla perinnönsaajilla.
- skogvakt4
Viljelykuusikot tuottaa hyvin kun ne hoitaa kunnolla, vesakko pois ja sen jälkeen täystiheänä päätehakkuuseen.
10-15 m3/v hyvillä mailla on tuotos E-Suomessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on totta mikä ei?
Onko juoru vai ei että nimeltä mainitsematon henkilö on tehnyt naiselle/naisille jotain joka on väärin?212284Päivän aivopieru Trumpilta
Trump julisti sodan hyttysiä vastaan. Myös punkit ovat Trumpin sodan kohteena. Eikö vieläkään USA:n kansa tajua tuon uko851513- 132958
Just saying
Mies joka antaa naiselle turvallisen olon, on seksikäs. Ei kieroja kikkoja ja haluaa olla vain sen yhden naisen mies.142745Löytyikö syy miksi Martina on Muhiksen kanssa
Saipa naurut Gekkosen kuvasta, missä ovat ravintola Hookissa Immu fight night ottelun jälkeen, Muhoksella pullottaa hirv95682- 54666
- 13637
Jos selviäisi että kaivattusi
Olisi savant asperger? Rakastaisitko vielä? Savant-lahjakkuus olisi kapea-alaista neroutta liittyen mekanisiin ja tilan96602Jorma Uotinen läväytti härskin heiton - Paljastus uudesta TTK-romanssista?
Tuomari Jorma Uotisen linja on välillä hyvinkin rohkea TTK:ssa. Hän näpäytti Jaakko Parkkalille ja Kastanja Rauhalalle v12598On väärin
Tykätä ja haluta sua kun tilanne täysin mahdoton mutta minkäs teet. Mun sisällä roihuaa 🔥 kunpa tietäisit mitä sä minus42562- 65561
Toivotko vielä viestiä
Minulta? En rohkene enää ottaa yhteyttä, kun varmasti jo uusia naisia elämässä. Nolaisin vain itseni.44559Jokin ei täsmää
Joskus yksi vuosiluku saa katsomaan koko tarinaa uudestaan. Löysin gradun. Matematiikka ei oikein täsmää siihen, mitä mi298556- 42525
- 138521
Oliko Jani Halmeen aika jo tippua TTK:sta?
Jani Halme ja Claudia Ketonen joutuivat jättämään TTK:n. Halme ja Ketonen saivat viimeiseksi jäänestä tanssista, sambas28508- 77504
Kuka kaipaa T m?
Kerro nainen kirjaimesi vaan... Haluan miettiä kuka tulee ekana mieleeni.. kuin kurkistus tunteiden meren pinnalle, jota36500Miksi jotku naiset on niin tyhmiä
Että elättelevät turhaa toivoa toisen kustannuksella. Onko ne kaikki kaappilesboja vai mikä niitä vaivaa? Sitten itketä54498S-ryhmän vastuullisuuden kaksoisstandardi
Vastuullisuuspuhe on helppoa. Vaikeampaa on selittää, miksi S-ryhmän omien merkkien tuotteita ja raaka-aineita hankitaan14490