Murretut elimet
saviastioissa
Palaamme täyttämään tyhjiön
jonka puhkaisimme
elämän kireäksi pingoitettuun kalvoon
paikallamme aikajanassa
Me paljasjalkaiset
vastasyntyneet entropia yksiköt
Painepuristetut
ja hienohiotut
biosfäärin timantit
Auringossa kylpevät purjelaivat
matkaavat maailman ääriin
Ja papyruksien kadonneet salaisuudet
säilyvät jossain
asymmetrisen hiilen multipleksisena
henkeä haukkovana
kauneutena
Anubiksen jalokivet
7
205
Vastaukset
Vaikka olenkin ollut alusta saakka runojesi ihailija,
niin tämä on kyllä jotain aivan uskomatonta tekstiä.
Kuljetat lukijaa kuin sadun maassa, arvoitusten keskellä
ja rikkauksien hohteessa.
* sanaton *
PS Olet taikuri.Ei kai nyt sentään. :) Täytyy nyt kyllä sanoa, että olen koko päivän ollut niin pahalla tuulella, että on ihana kyllä saada hyväksyvää palautetta vaihteeksi! Hassu juttu sinänsä, että tarkoitukseni ei kuitenkaan alunperin ole kirjoitella niinkään arvoituksellisesti, mutta kyllä jätän paljon selittelemättä, joten tulos on mitä on. Ihanaa, että löydät sanoistani niin paljon irtiotettavaa :)
- scarabaeus
... no nyt tätä lukiessa tuli ihan mieleeni runoilija Jarkko Tontin runot,
ja jotenkin taas sitten ihan tuossa lopussa tuo viimeinen sana kun tupsahti
niin käänsin sen itselleni niin että
muutin yhdenkirjaimen...elikkäs sujautti pääkoppani kauneutena:
kauheutena
... että näin nyt tulkitsin itselleni tämän runon, ja sehän on minun tulkintani.
Kokonaisuutena ottaen runosi on minulle hyvin yläsfääristä menoa
josta lukiessani
nautin.
Juu.
Kirjoita lisää!kauheutena...
näkökantoja lienee monia
kysymys on siitä miten tahdot virittää itsesi
haluatko olla kauhistunut
vai ihastunut
(hurmioitunut mikroskooppisen pieniin
ihmeisiin)
- Miekko
Tätä lukiessa huomaan kuin ajautuvani virtaan.. ajatuksen vaihde vaihtuu vapaalle.. ohjaus siirtyy automaattiohjaukselle. Sanat tulevat myyttisenä juoksuna, merkityksensä menettäen vain kauneudesta nauttien. Tässä yhdistyvät hmm.. anteeksi etukäteen löytämättömät ja kuvaamattomat sanavalintani.. romanttinen uinuva harhailu ja epäsentimentaalinen järkeisoppi. En edes tiennyt ennen että näitä voi yhdistää. Pidän tuosta vastakohtaisuuden luonnista.. ja anteeksi vain.. minusta runo on kaunis ennen kaikkea muuta.
Erityisesti tuo viimeinen kappale on huikean kaunis, aivan uskomaton..."romanttinen uinuva harhailu ja epäsentimentaalinen järkeisoppi"
Nuo kaksi juuri pitääkin yhdistää. Kumpikin määrittää toista sillä mistä on itse vajaa. Toisaalta rajoittaakin, mutta sen näen hyvänä (kehittävänä) ominaisuutena.
Elämän kiertokulku ja sen kauneus... se on niin paljon enemmän kuin mitä ensikatsomalta huomaakaan. Tulee mieleeni kohta Donna Tartt:in kirjasta(The Secret History):
"Whatever we find beautiful, we quiver before it".
- Minanoita
Tässä oli jytyä, se rätisee ja paukkuu
vieläkin tään noidan silmissä!
Erittäin hieno:)))
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 925288
- 564121
- 252229
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s282078Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161815- 151464
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹281280Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗201066T, miten mun pitäis toimia
Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest431001- 211000