Dobermannin ja riisenin erot

Molempia voit pitää samoina rotuina muuten paitsi turkeiltaan. Kummankin yksilölliset vaihtelut ovat suuria ja molemmat ovat tyypillisiä saksalsiaia vahti- ja palveluskoiria. Terveystila on nykyään ehkä hiukan parempi suursnautserilla kuin dobermannilla.

Millä tavalla helpompi? Osa sanoo että dobermanni on vähemmän palveluhaluinen ja vilkkaampi mutta soveltuu paremmin agiin. Miten on?

alottaja kirjoitti:

Millä tavalla helpompi? Osa sanoo että dobermanni on vähemmän palveluhaluinen ja vilkkaampi mutta soveltuu paremmin agiin. Miten on?

Kumpikin ovat niin samanlaisia ja molemmilla yksilölliset vaihtelut luonteissa ovat niin suuria, että kumpaakaan ei voi sanoa toista paremmaksi. Ei paljoa terveydessäkään, sillä suursnautseri on kovaa vauhtia kulkemassa sairastilastoissa kohti dobermannia.

Minä en ainakaan ole koskaan kuullut, että dobermanneilla olisi metsästysviettiä, vaikka olen hyvin tuntenut useammankin dobermannin. Metsästysvietin dobermanni tietysti kumminkin oppii, jos sitä yllyttää ajamaan riistaa, mutta niin suursnautserikin. Ja siinäkin tapauksessa dobermanni saattaa innostua jahtaamaan muita eläimiä, kun sille ei omistaja tekemistä riittävästi tarjoa: metsästysvietti on usein turhautuneisuuden purkamista. Dobermanneja käytetään jopa paimenkoirina ja sokeiden opaskoirina. Tosin voihan niitä poikkeuksia dobbereista löytyä, mutta normaalisti dobermanni ei piittaa riistasta. Kaiken rotuisilla koirilla voi esiintyä metsästysviettiä, jos niiden sukulinjojen koiria ollaa koulutettu metsästykseen.

kaksi marjaa" kirjoitti:

Minä en ainakaan ole koskaan kuullut, että dobermanneilla olisi metsästysviettiä, vaikka olen hyvin tuntenut useammankin dobermannin. Metsästysvietin dobermanni tietysti kumminkin oppii, jos sitä yllyttää ajamaan riistaa, mutta niin suursnautserikin. Ja siinäkin tapauksessa dobermanni saattaa innostua jahtaamaan muita eläimiä, kun sille ei omistaja tekemistä riittävästi tarjoa: metsästysvietti on usein turhautuneisuuden purkamista. Dobermanneja käytetään jopa paimenkoirina ja sokeiden opaskoirina. Tosin voihan niitä poikkeuksia dobbereista löytyä, mutta normaalisti dobermanni ei piittaa riistasta. Kaiken rotuisilla koirilla voi esiintyä metsästysviettiä, jos niiden sukulinjojen koiria ollaa koulutettu metsästykseen.

Lue lisää

No, jos dobermanneilla ei ole metsästys viettiä, niin aika jännä juttu, että se mainitaan useammissa rotuesittelyissä.
Ja ihan semmonen pikku juttu vielä, että lähes kaikilla paimenkoirilla on melko voimakaskin metsästysvietti. Paimentaminen on periaatteessa ihan samaa toimintaa kuin metsästys.
Suursnautseri ei todellakaan innostu missään tilanteessa jahtaamaan muita eläimiä.
Turhautuneisuuden koirat yleensä purkaa kyllä ihan jollain muulla tavalla, kuin metsästämällä muita eläimiä.
Suursnautseria ei ole koskaan käytetty metsästys koiraksi.

krameri kirjoitti:

No, jos dobermanneilla ei ole metsästys viettiä, niin aika jännä juttu, että se mainitaan useammissa rotuesittelyissä.
Ja ihan semmonen pikku juttu vielä, että lähes kaikilla paimenkoirilla on melko voimakaskin metsästysvietti. Paimentaminen on periaatteessa ihan samaa toimintaa kuin metsästys.
Suursnautseri ei todellakaan innostu missään tilanteessa jahtaamaan muita eläimiä.
Turhautuneisuuden koirat yleensä purkaa kyllä ihan jollain muulla tavalla, kuin metsästämällä muita eläimiä.
Suursnautseria ei ole koskaan käytetty metsästys koiraksi.

Lue lisää

No paimennusvietti perustuu kyllä metsästysviettiin, mutta paimennusvietillä koira toimii eri tavoin kuin normaalilla metsästysvietillä. Paimenkoirat eivät ole kiinnostuneita riistasta, sillä se häiritsisi niiden keskittymistä paimennukseen: varsinkin kun paimennus tapahtuu yleensä sellaisillä alueilla, joilla jänikset viihtyvät.

No ainakaan minun tuntemani dobermannit eivät ole olleet riistasta kiinnostuneita. Ja suursnautseriakin ollaan alunperin käytetty karjan ohjaamisessa. Mutta kyllä dobermanni sen älyää, jos sillä ei ole tarvetta lähteä riistan perään. Alunperin vahtikoirana käytetty rotu ei omaa suurta metsästysviettiä, paitsi jos sen metsästämään kouluttaa.

Mutta kaikesta huolimatta dobermanni ei pura metsästysviettiään, jos se häiritsee sen keskittymistä vaikkapa sokeiden opastamiseen tai paimennukseen.

Dobermanni on erittäin älykäs, ja älyää kyllä, milloin sen on tarve ajaa riistaa. Dobermanni ei ole varsinainen metsästyskoira.

kaksi marjaa" kirjoitti:

No paimennusvietti perustuu kyllä metsästysviettiin, mutta paimennusvietillä koira toimii eri tavoin kuin normaalilla metsästysvietillä. Paimenkoirat eivät ole kiinnostuneita riistasta, sillä se häiritsisi niiden keskittymistä paimennukseen: varsinkin kun paimennus tapahtuu yleensä sellaisillä alueilla, joilla jänikset viihtyvät.

No ainakaan minun tuntemani dobermannit eivät ole olleet riistasta kiinnostuneita. Ja suursnautseriakin ollaan alunperin käytetty karjan ohjaamisessa. Mutta kyllä dobermanni sen älyää, jos sillä ei ole tarvetta lähteä riistan perään. Alunperin vahtikoirana käytetty rotu ei omaa suurta metsästysviettiä, paitsi jos sen metsästämään kouluttaa.

Mutta kaikesta huolimatta dobermanni ei pura metsästysviettiään, jos se häiritsee sen keskittymistä vaikkapa sokeiden opastamiseen tai paimennukseen.

Dobermanni on erittäin älykäs, ja älyää kyllä, milloin sen on tarve ajaa riistaa. Dobermanni ei ole varsinainen metsästyskoira.

Lue lisää

Suursnautseri ja dobermanni ei muuten ole toisilleen mitään sukua. Ne on ihan eri tarkoituksiin käytetyistä koirista peräisin ja ihan eri käyttötarkoituksiin alunperin kehitetty.

Dobermanni on jalostettu ihmisten suojelu koiraksi. Jalostuksessa on käytetty pinsereitä, terrierejä, vinttikoiria ym. ym. Eli siis lähinnä metsästys koiria ja koiria, joilla on voimakas metsästysvietti.

Suursnautseri ei ole juurikaan sukua edes snautsereille, jotka ovat sukua pinsereille. Suursnautseri on läheisempää sukua rottweilerin kanssa kuin dobermannin.

Rottweiler ja suursnautseri polveutuvat molemmat ns. teurastajan koirasta. Jota käytettiin karjan suojeluun, kun sitä kuljetettiin markkinoille myytäväksi. Samaa tehtävää hoiti myös suursnautseri.

Ja noista paimenkoirista vielä. Harvassa on ne paimenkoirat, jotka eivät lähde jäniksen perään, jos saavat tilaisuuden.

Tietääkseni dobermannilta on pyritty jalostuksen avulla vähentämään tuota metsästysviettiä ja nähtävästi on myös onnistuttukin. Kuitenkin on paras varautua siihen, että sitä esiintyy niissä silti vielä.

krameri kirjoitti:

Suursnautseri ja dobermanni ei muuten ole toisilleen mitään sukua. Ne on ihan eri tarkoituksiin käytetyistä koirista peräisin ja ihan eri käyttötarkoituksiin alunperin kehitetty.

Dobermanni on jalostettu ihmisten suojelu koiraksi. Jalostuksessa on käytetty pinsereitä, terrierejä, vinttikoiria ym. ym. Eli siis lähinnä metsästys koiria ja koiria, joilla on voimakas metsästysvietti.

Suursnautseri ei ole juurikaan sukua edes snautsereille, jotka ovat sukua pinsereille. Suursnautseri on läheisempää sukua rottweilerin kanssa kuin dobermannin.

Rottweiler ja suursnautseri polveutuvat molemmat ns. teurastajan koirasta. Jota käytettiin karjan suojeluun, kun sitä kuljetettiin markkinoille myytäväksi. Samaa tehtävää hoiti myös suursnautseri.

Ja noista paimenkoirista vielä. Harvassa on ne paimenkoirat, jotka eivät lähde jäniksen perään, jos saavat tilaisuuden.

Tietääkseni dobermannilta on pyritty jalostuksen avulla vähentämään tuota metsästysviettiä ja nähtävästi on myös onnistuttukin. Kuitenkin on paras varautua siihen, että sitä esiintyy niissä silti vielä.

Lue lisää

En ole missään vaiheessa väittänyt dobermannin ja suursnautserin olevan sukua keskenään. Vaikka ne eivät ole toisilleen sukua, niiden jalostuksessa ollaan keskitytty paljolti samoihin ominaisuuksiin: vartiointi- ja suojelutaipumus, uskollisuus, yhteistyökyky ennen kaikkea omistajan kanssa, hyvät työskentelyominaisuudet, miellyttämisenhalu, monikäyttöisyys.

Ja niin kuin sanoit, dobermannin metsästysvietin vähentämisessä jalostaen ollaan saavutettu hyviä tuloksia. Alkuperää ei voida verrata nykyaikaan. Unohdit muuten mainita, että dobermannin kehittämisessä ollaan käytetty myös rottweilereita.

Ja jos paimenkoirilla on tarve lähteä ajamaan kaiken maailman riistaa, niin kuin metsästyskoirillakin, niin pelkästään sairaaksi jalostetuilla seura- tai kääpiökoirillako on mitätön metsästysvietti? Ainakin rotutiedot kertovat esimerkiksi islanninlammaskoiran metsästysvietin olevan joko heikko tai mitätön, vaikka sanovat rodun olevan edelleen hyvä paimenkoira. paimenkoirilla ei minun tietääkseni ole metsästysviettiä, eikä sellaista niille halutakaan.

Eikä paimennusvietti ole metsästysviettiä, vaan se vain perustuu metsästysmenetelmiin: saaliin kyttääminen ja nopea iskeminen.

En nyt halua aloittaa kinastelua, mutta minusta dobermannin metsästysviettiä ollaan alkuperäisestä kerta kaikkisesti saatu huomattavasti vähennettyä: miksi muuten niitä uskallettaisiin käyttää sokeiden opaskoirina? Esimerkiksi sokeiden opaskoiriksi jalostetuilta labradorinnourajilta ollaan pyritty hävittämään metsästysvietti.

Mutta en halua kiistellä, sillä se ei lopu koskaan, jos sellaisen aloitamme.

Kumpikaan ei valitettavasti saa toista vakuutetuksi, joten meidän molempien on annettava periksi. Sinä saat vielä vuoron kertoa mielipiteesi...

kaksi marjaa" kirjoitti:

En ole missään vaiheessa väittänyt dobermannin ja suursnautserin olevan sukua keskenään. Vaikka ne eivät ole toisilleen sukua, niiden jalostuksessa ollaan keskitytty paljolti samoihin ominaisuuksiin: vartiointi- ja suojelutaipumus, uskollisuus, yhteistyökyky ennen kaikkea omistajan kanssa, hyvät työskentelyominaisuudet, miellyttämisenhalu, monikäyttöisyys.

Ja niin kuin sanoit, dobermannin metsästysvietin vähentämisessä jalostaen ollaan saavutettu hyviä tuloksia. Alkuperää ei voida verrata nykyaikaan. Unohdit muuten mainita, että dobermannin kehittämisessä ollaan käytetty myös rottweilereita.

Ja jos paimenkoirilla on tarve lähteä ajamaan kaiken maailman riistaa, niin kuin metsästyskoirillakin, niin pelkästään sairaaksi jalostetuilla seura- tai kääpiökoirillako on mitätön metsästysvietti? Ainakin rotutiedot kertovat esimerkiksi islanninlammaskoiran metsästysvietin olevan joko heikko tai mitätön, vaikka sanovat rodun olevan edelleen hyvä paimenkoira. paimenkoirilla ei minun tietääkseni ole metsästysviettiä, eikä sellaista niille halutakaan.

Eikä paimennusvietti ole metsästysviettiä, vaan se vain perustuu metsästysmenetelmiin: saaliin kyttääminen ja nopea iskeminen.

En nyt halua aloittaa kinastelua, mutta minusta dobermannin metsästysviettiä ollaan alkuperäisestä kerta kaikkisesti saatu huomattavasti vähennettyä: miksi muuten niitä uskallettaisiin käyttää sokeiden opaskoirina? Esimerkiksi sokeiden opaskoiriksi jalostetuilta labradorinnourajilta ollaan pyritty hävittämään metsästysvietti.

Mutta en halua kiistellä, sillä se ei lopu koskaan, jos sellaisen aloitamme.

Kumpikaan ei valitettavasti saa toista vakuutetuksi, joten meidän molempien on annettava periksi. Sinä saat vielä vuoron kertoa mielipiteesi...

Lue lisää

--Molempia voit pitää samoina rotuina muuten paitsi turkeiltaan--
Sinun sanomaa...

Kyllä siis näillä roduilla on paljon yhteisiä ominaisuuksia, mutta eri rodut ne todellakin ovat.
Ja alkuperä tulee ottaa huomioon, koska rotu ei ole vaihtunut siitä mikä se on joskus ollut. Alkuperäiset ominaisuudet on aina olemassa. Niitä on vain heikennetty tai vahvistettu. Ja juu rottweileriä on käytetty jalostuksessa, mutta sen osuus on varmasti melko pieni. Sielä perässä luki se ym.
Sitähän ei todellisuudessa edes tiedetä mitä rotuja Herra Dobermann rotua kehittäessään käytti. Hän ei milloinkaan kertonut sitä kellekkään. Kaikki siihen liittyvä on arvailua. Myöhempien aikojen vinttikoira risteytykset tiedetään varmaksi.

Lintukoirien ja varsinkin noutavien lintukoirien metsästysvietti on muutenkin erilainen, kuin ajoon lähtevien koirien vietti. Eli dobermannia ei voi verrata labradorinnoutajaan.

Paimenkoirien metsästysviettiin sinun kannattaa tutustua enemmän. Se todellakin on niillä erittäin yleistä. Esim. collie ja saksanpaimenkoira. Noiden kääpiö ja seurakoirien metsästys vietistä en sano mitään, enkä ole sanonutkaan.

Kuten ihan itse sanoit:
--Eikä paimennusvietti ole metsästysviettiä, vaan se vain perustuu metsästysmenetelmiin: saaliin kyttääminen ja nopea iskeminen.--

Eli se on siis metsästysviettiin perustuvaa=metsästysvietti


Mutta loppujen lopuksi on ihan sama kumman rodun valitsee. Molemmilla on erittäin voimakkaana niiden omat ominaisuudet. Ja ovat kaikella tapaa erittäin vahva luonteisia koiria. Toisin sanoen hankalaksi luokiteltavia rotuja. Oikeissa käsissä kulta kimpaleita, mutta väärissä käsissä ongelmakoiria pahimmasta päästä...jopa vaarallisia.

krameri kirjoitti:

--Molempia voit pitää samoina rotuina muuten paitsi turkeiltaan--
Sinun sanomaa...

Kyllä siis näillä roduilla on paljon yhteisiä ominaisuuksia, mutta eri rodut ne todellakin ovat.
Ja alkuperä tulee ottaa huomioon, koska rotu ei ole vaihtunut siitä mikä se on joskus ollut. Alkuperäiset ominaisuudet on aina olemassa. Niitä on vain heikennetty tai vahvistettu. Ja juu rottweileriä on käytetty jalostuksessa, mutta sen osuus on varmasti melko pieni. Sielä perässä luki se ym.
Sitähän ei todellisuudessa edes tiedetä mitä rotuja Herra Dobermann rotua kehittäessään käytti. Hän ei milloinkaan kertonut sitä kellekkään. Kaikki siihen liittyvä on arvailua. Myöhempien aikojen vinttikoira risteytykset tiedetään varmaksi.

Lintukoirien ja varsinkin noutavien lintukoirien metsästysvietti on muutenkin erilainen, kuin ajoon lähtevien koirien vietti. Eli dobermannia ei voi verrata labradorinnoutajaan.

Paimenkoirien metsästysviettiin sinun kannattaa tutustua enemmän. Se todellakin on niillä erittäin yleistä. Esim. collie ja saksanpaimenkoira. Noiden kääpiö ja seurakoirien metsästys vietistä en sano mitään, enkä ole sanonutkaan.

Kuten ihan itse sanoit:
--Eikä paimennusvietti ole metsästysviettiä, vaan se vain perustuu metsästysmenetelmiin: saaliin kyttääminen ja nopea iskeminen.--

Eli se on siis metsästysviettiin perustuvaa=metsästysvietti


Mutta loppujen lopuksi on ihan sama kumman rodun valitsee. Molemmilla on erittäin voimakkaana niiden omat ominaisuudet. Ja ovat kaikella tapaa erittäin vahva luonteisia koiria. Toisin sanoen hankalaksi luokiteltavia rotuja. Oikeissa käsissä kulta kimpaleita, mutta väärissä käsissä ongelmakoiria pahimmasta päästä...jopa vaarallisia.

Lue lisää

Minä olen edelleen yhtä varma paimenkoirien metsästysvieteistä kuin sinäkin, samaten kuin muustakin oleellisesta. Emme voi sille mitään, että olemme niin eri mieltä näistä asioista.

Mutta nyt tuli selväksi kaksi asiaa:

-valitettavasti emme saa yhteisymmärryksiä monissä näistä käsittelemistämme asioista, koska molemmilla on niistä jopa käytännön kokemusta:-(

-osasimme lopettaa ajoissa kiistelyn:-)

Minulla olisi vielä kommentoitavaa tekstiisi, mutta en halua kiistan jatkuvan...

kaksi marjaa" kirjoitti:

Minä olen edelleen yhtä varma paimenkoirien metsästysvieteistä kuin sinäkin, samaten kuin muustakin oleellisesta. Emme voi sille mitään, että olemme niin eri mieltä näistä asioista.

Mutta nyt tuli selväksi kaksi asiaa:

-valitettavasti emme saa yhteisymmärryksiä monissä näistä käsittelemistämme asioista, koska molemmilla on niistä jopa käytännön kokemusta:-(

-osasimme lopettaa ajoissa kiistelyn:-)

Minulla olisi vielä kommentoitavaa tekstiisi, mutta en halua kiistan jatkuvan...

Lue lisää

Dobermannin kehittämiseen kerrotaan käytetyn saksanpaimenkoiria, rottweilereita, pinsereitä, weimarinseisojia, beauceroneita, vinttikoiria ja manchesterinterrieriä. Eli noin puolet dobermannin jalostukseen käytetyistä roduista ovat metsästysviettisiä.

Varsinaista metsästysviettiä en usko näillä enää juurikaan olevan, mutta usein sekä paimenkoirilta että myös näiltä kahdelta löytyy runsaasti saalisviettiä, joten jäniksen tai muun saaliin näkiessään moni koira lähtee perään, vaikka siinä ei kyse metsästyksestä sinänsä olekaan.

Väittäisin myös dobermannia hiukan vähemmän itsepäiseksi kuin riiseniä, mutta haasteensa tosiaan molemmissa.

Snautseri on meillä, kova on nylkyttämään. Minun tai vaimon käskyttäessä alkaa välitön nylkytys. Joskus voi häiritä jos on vieraita kylässä ja alkaa oman kallon mukaan nylkyttämään. Siinä voi yökylässä oleva yllättyä kun koira käy asiaan.

Perustele.