ihmisen oikeusturva

Tunnekuohuissa kirjoitin tuon, mutta juttu on totta. Poliisilaitoksella ennen putkaan laittoa konstaapeli sanoi että valita sakoista, koska tällä huoltoasemalla on ollut monesti samantyylisiä tapauksia. He myös totesivat että käsistäni oli mennyt jo tunto. Minusta nämä vartijat syyllistyivät myös heitteillejättöön!

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

Tunnekuohuissa kirjoitin tuon, mutta juttu on totta. Poliisilaitoksella ennen putkaan laittoa konstaapeli sanoi että valita sakoista, koska tällä huoltoasemalla on ollut monesti samantyylisiä tapauksia. He myös totesivat että käsistäni oli mennyt jo tunto. Minusta nämä vartijat syyllistyivät myös heitteillejättöön!

Lue lisää

Ihan uteliaisuuttani nyt paneudun tähän asiaasi....

Poliisi kuitenkin laittoi sinut putkaan tämän "kokemasi vääryyden" jälkeen?? MIKSI??
Poliisi antoi siis sinun ymmärtää, että tämän kyseisen huoltoaseman vartijat jatkuvasti pieksävät ihmisiä?? VAINIIN??
Valititko siis sakoista ja näin puolustit omaa oikeuttasi??
Saitko hoitoa, kun poliisit totesivat käsistäsi jo tunnon lähteneen??

Ja otetaan vielä kertauksena:
Sinä et ollut tehnyt mitään, mikä olisi voinut aiheuttaa sen, että ylipäätään vartijat ottivat kontaktia sinuun?
Etkä myöskään tunnusta minkäänlaista asiatonta käytöstä omassa käytöksessäsi tuona kyseisenä yönä??

Pikku-Myy kirjoitti:

Ihan uteliaisuuttani nyt paneudun tähän asiaasi....

Poliisi kuitenkin laittoi sinut putkaan tämän "kokemasi vääryyden" jälkeen?? MIKSI??
Poliisi antoi siis sinun ymmärtää, että tämän kyseisen huoltoaseman vartijat jatkuvasti pieksävät ihmisiä?? VAINIIN??
Valititko siis sakoista ja näin puolustit omaa oikeuttasi??
Saitko hoitoa, kun poliisit totesivat käsistäsi jo tunnon lähteneen??

Ja otetaan vielä kertauksena:
Sinä et ollut tehnyt mitään, mikä olisi voinut aiheuttaa sen, että ylipäätään vartijat ottivat kontaktia sinuun?
Etkä myöskään tunnusta minkäänlaista asiatonta käytöstä omassa käytöksessäsi tuona kyseisenä yönä??

Lue lisää

Putkaan minut laitettiin tietysti siksi, että järjestyksenvalvojat väittivät minun riehuneen ja siten aiheuttaneen vammani. Paleltumat olivat niin lieviä ettei niihin tarvinnut kummempaa hoitoa. Aamulla sain sakkolapun, ja poliisi kertoi kyseisellä huoltiksella käytetään kuulemma joskus liian kovia otteita, ja sanoi että voisi olla viisasta tehdä rikosilmoitus asiasta. He saivat syyttämättäjättämispäätökset ja minä syytteen ja tuomion järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta. Olisin "unohtanut" tapauksen ilman sakkoja, jotka olivat törkeyden huippu, poliisienhan on kirjoitettava sakot jos JV sanoo henkilön vaikeuttaneen lakiin perustuvaa tehtävän suorittamista. Täytyy myöntää että olen yhtä kokemusta viisaampi ja lähtisin nyt muualle kävelemään vastaavassa tilanteessa kuoliaaksi paleltumisen uhallakin. Mutta silti kysyn oliko tuo pahoinpitely rautojen laittamisen jälkeen tarpeen. Leukaani tuli hiusmurtuma, nenärusto murtui ja silmälasit rikkoontuivat, toisen heistä lyödessä minua pari kertaa kyynerpäällä naamaan.

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

Putkaan minut laitettiin tietysti siksi, että järjestyksenvalvojat väittivät minun riehuneen ja siten aiheuttaneen vammani. Paleltumat olivat niin lieviä ettei niihin tarvinnut kummempaa hoitoa. Aamulla sain sakkolapun, ja poliisi kertoi kyseisellä huoltiksella käytetään kuulemma joskus liian kovia otteita, ja sanoi että voisi olla viisasta tehdä rikosilmoitus asiasta. He saivat syyttämättäjättämispäätökset ja minä syytteen ja tuomion järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta. Olisin "unohtanut" tapauksen ilman sakkoja, jotka olivat törkeyden huippu, poliisienhan on kirjoitettava sakot jos JV sanoo henkilön vaikeuttaneen lakiin perustuvaa tehtävän suorittamista. Täytyy myöntää että olen yhtä kokemusta viisaampi ja lähtisin nyt muualle kävelemään vastaavassa tilanteessa kuoliaaksi paleltumisen uhallakin. Mutta silti kysyn oliko tuo pahoinpitely rautojen laittamisen jälkeen tarpeen. Leukaani tuli hiusmurtuma, nenärusto murtui ja silmälasit rikkoontuivat, toisen heistä lyödessä minua pari kertaa kyynerpäällä naamaan.

Lue lisää

Kai sinä hyvä ihminen sitten myös lääkäriin kävelit ja todistuksen sait näistä vammoistasi??

Olisihan sellain paperi tukenut väitettäsi isojen pahojen vartioiden pahoinpitelystä??

ja ei poliisin ole pakko sinua putkaan tumpata, vaikka JV:t sitä mieltä onkin, kunhan olisivat toimittaneet sinut pois kys. paikalta!!
Poliisit sen ratkaisun putkareissustasi tekivät, ei JVt!!
Olikohan siihen nyt kuitenkin olemassa ihan oikea syy??
Hyvä kuitenkin, että otit opiksesi!
Kävele jatkossa pois!

PäiväJatkoja!
Pikku-Myy

Pikku-Myy kirjoitti:

Kai sinä hyvä ihminen sitten myös lääkäriin kävelit ja todistuksen sait näistä vammoistasi??

Olisihan sellain paperi tukenut väitettäsi isojen pahojen vartioiden pahoinpitelystä??

ja ei poliisin ole pakko sinua putkaan tumpata, vaikka JV:t sitä mieltä onkin, kunhan olisivat toimittaneet sinut pois kys. paikalta!!
Poliisit sen ratkaisun putkareissustasi tekivät, ei JVt!!
Olikohan siihen nyt kuitenkin olemassa ihan oikea syy??
Hyvä kuitenkin, että otit opiksesi!
Kävele jatkossa pois!

PäiväJatkoja!
Pikku-Myy

Lue lisää

Kävin lääkärissä jossa todettiin kyseisten vammojen lisäksi vielä pahat hiertymät ranteissa, jotka johtuivat luonnollisesti refleksinomaisesta nytkähtelystä silloin kun sain iskuja naamaan. Kuulusteluissa poliisi kuvasi ranteet, mutta eipä ole sen jälkeen kuvia näkynyt. Oikeudessa "todettiin" vammojen johtuneen vastustelusta. Mutta miksi vartijoilla ei sitten ollut vammoja, eikä oikeudessakaan mitään vaatimuksia? Vielä kiinniottokin tehtiin aivan väärin. Kun Jv:t tulivat kohti, ojensin käteni, tarkoituksena näyttää heille että olin valmis rautoihin, mutta hepä laittoivat kädet selän taa, ja painoivat sitten minut selälleen, poliisin mukaan tuollaista tekniikkaa ei opeteta missään koska se on kivulias, nämä ressukat oikeudessa tietenkin yhteen ääneen sanoivat laittaneensa kädet edestä kiinni. Poliisitkin näkivät missä käteni olivat. Todistajia ei juurikaan ollut muita kuin henkilökuntaa, Menetin myös hetkeksi tajuntani etten voinut tehdä kovin paljon havaintoja ympäristöstäni. Vikaa minussa oli sen verran etten lähtenyt pois vaan jäin ovensuuhun seisoskelemaan ja lopulta sisään vaikka he kielsivät. Silloin se tuntui pakkotilanteelta. Olin kyllä juovuksissa, mutten niin paljon etten muistaisi yksityiskohtia.

Joo toi pisti kanssa silmään, että oli kaksi vartijaa huoltoasemalla.
Ensinnäkin miksi kaksi, ja toiseksi miksi vartijaa? Ilmeisesti vilkas ja ongelma-altis huoltoasema. Tietysti saattoivat olla järjestyksenvalvojana toimivia vartijoita vartijan asussa, jolloin erehtyminen on ymmärrettävää.

Vartijahan ei saa estää pääsyä mihinkään kohteeseen, mutta järjestyksenvalvoja saa. Tässä tapauksessa olisi todennäköisintä, että kyseiset vartijat olivat myös järjestyksenvalvojia ja toimivat järjestyksenvalvojina huoltoaseman kahviossa, jolloin se saavat päihtymyksen takia estää pääsyn kahvioon. Mutta eivät huoltamon autotarvikemyymälään, mikäli (kun) se on erikseen.

Tietysti kun ovat kieltäneet sisääntulon, niin sitten se on kielletty eikä sisään ole mitään asiaa. Eri juttu olisiko tuo mennyt poistolla vai vaatiko kiinnioton.
Ja jos rautoihin, niin miksi selälleen??

hps kirjoitti:

Joo toi pisti kanssa silmään, että oli kaksi vartijaa huoltoasemalla.
Ensinnäkin miksi kaksi, ja toiseksi miksi vartijaa? Ilmeisesti vilkas ja ongelma-altis huoltoasema. Tietysti saattoivat olla järjestyksenvalvojana toimivia vartijoita vartijan asussa, jolloin erehtyminen on ymmärrettävää.

Vartijahan ei saa estää pääsyä mihinkään kohteeseen, mutta järjestyksenvalvoja saa. Tässä tapauksessa olisi todennäköisintä, että kyseiset vartijat olivat myös järjestyksenvalvojia ja toimivat järjestyksenvalvojina huoltoaseman kahviossa, jolloin se saavat päihtymyksen takia estää pääsyn kahvioon. Mutta eivät huoltamon autotarvikemyymälään, mikäli (kun) se on erikseen.

Tietysti kun ovat kieltäneet sisääntulon, niin sitten se on kielletty eikä sisään ole mitään asiaa. Eri juttu olisiko tuo mennyt poistolla vai vaatiko kiinnioton.
Ja jos rautoihin, niin miksi selälleen??

Lue lisää

He olivat vartijan haalareissa ja ammateiltaan vartijoita. sillä hetkellä he toimivat järjestyksenvalvojina.

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

He olivat vartijan haalareissa ja ammateiltaan vartijoita. sillä hetkellä he toimivat järjestyksenvalvojina.

Mutta eivätkö he silloin ole vartijoita kaikesta huolimatta, mikäli vaatetuksesta/merkeistä ei muuta käy ilmi?

Neuspeed kirjoitti:

Mutta eivätkö he silloin ole vartijoita kaikesta huolimatta, mikäli vaatetuksesta/merkeistä ei muuta käy ilmi?

Eivät sen hetkisiltä oikeuksiltaan olleet vartijoita vaan järjestyksenvalvojia. Vartioimisliike saa ottaa vastaan järjestyksenvalvontatehtäviä, joissa toimiviin sovelletaan järjestyksenvalvojalakia siltä osin kuin mahdollista. Käytännössä tarkoittaa että kun vartija toimii järjestyksenvalvojana, hänellä tulee olla JV-kortti ja JV-määräysten mukaiset varusteet (välineille JV:n välinekoulutus eikä vartijan, tkp ei sallittu jne). Hän toimii silloin myös järjestyksenvalvojan oikeuksilla, ei vartijan. MUTTA hän joutuu käyttämään vartuoimisliikkeen asua, johon ei lain mukaan saa kiinnittää mitään muita tekstejä tai merkkejä. Siis ei edes JV-laattaa!

Tuo on varsin valitettava älyttömyys, sillä kaveri näyttää vartijalta, mutta onkin JV, eikä sitä voi mitenkään nähdä päälle. Näissä uusissa järjestyslakikohteissa asia on toisin, mutta kaikki kahviloissa, ravintoloissa, hotelleissa, yleisötilaisuuksissa yms yms järjestyksenvalvojana toimivat vartijat ovat omituisessa välikädessä. Näyttää vartijalta, muttei toimivallaltaan ole.

No tietysti se kaveri on vartija sikäli, että on vartijan koulutus ja vartijakortti ja on turvallisuspalvelulain mukainen vartija. Mutta siis oikeuksien puolesta juridissti onkin JV.

hps kirjoitti:

Joo toi pisti kanssa silmään, että oli kaksi vartijaa huoltoasemalla.
Ensinnäkin miksi kaksi, ja toiseksi miksi vartijaa? Ilmeisesti vilkas ja ongelma-altis huoltoasema. Tietysti saattoivat olla järjestyksenvalvojana toimivia vartijoita vartijan asussa, jolloin erehtyminen on ymmärrettävää.

Vartijahan ei saa estää pääsyä mihinkään kohteeseen, mutta järjestyksenvalvoja saa. Tässä tapauksessa olisi todennäköisintä, että kyseiset vartijat olivat myös järjestyksenvalvojia ja toimivat järjestyksenvalvojina huoltoaseman kahviossa, jolloin se saavat päihtymyksen takia estää pääsyn kahvioon. Mutta eivät huoltamon autotarvikemyymälään, mikäli (kun) se on erikseen.

Tietysti kun ovat kieltäneet sisääntulon, niin sitten se on kielletty eikä sisään ole mitään asiaa. Eri juttu olisiko tuo mennyt poistolla vai vaatiko kiinnioton.
Ja jos rautoihin, niin miksi selälleen??

Lue lisää

Oletko varma ettei vartija saa estää pääsyä mihinkään? Muistaakseni minulle opetettiin kurssilla että mikäli edellytykset poistolle on olemassa niin henkilöä ei myöskään tarvitse laskea sisälle asti. Eli jos esim. ko. huoltoaseman henkilökunta on kehoittanut häntä poistumaan ja hän on poistunut/poistettu ja kun hän yrittää takaisin niin henkilöllä ei selvästikään ole enää oikeutta oleskella alueella joten voidaan suoraan estää pääsy sen sijaan että päästetään henkilö sisälle ja heti poistetaan.

kari kirjoitti:

Oletko varma ettei vartija saa estää pääsyä mihinkään? Muistaakseni minulle opetettiin kurssilla että mikäli edellytykset poistolle on olemassa niin henkilöä ei myöskään tarvitse laskea sisälle asti. Eli jos esim. ko. huoltoaseman henkilökunta on kehoittanut häntä poistumaan ja hän on poistunut/poistettu ja kun hän yrittää takaisin niin henkilöllä ei selvästikään ole enää oikeutta oleskella alueella joten voidaan suoraan estää pääsy sen sijaan että päästetään henkilö sisälle ja heti poistetaan.

Lue lisää

saa estää. Otetaan tästä esimerkiksi vaikka huoltoasema. Vartijahan toimii periaatteessa huoltamoyrittäjän edustajana (tehtävät mainittu toimeksiantosopimuksessa). Kaikilla liikkeen harjoittajilla on oikeus valita asiakkaansa, kunhan ei tee sitä kielletyin perustein. Joten kyllä vartija voi olla blokkarina ovella.

ssh kirjoitti:

saa estää. Otetaan tästä esimerkiksi vaikka huoltoasema. Vartijahan toimii periaatteessa huoltamoyrittäjän edustajana (tehtävät mainittu toimeksiantosopimuksessa). Kaikilla liikkeen harjoittajilla on oikeus valita asiakkaansa, kunhan ei tee sitä kielletyin perustein. Joten kyllä vartija voi olla blokkarina ovella.

Lue lisää

Tuo karin esittämä on ilmeisen yleinen tulkinta, mutta ei silti pidä paikkaansa. Se on vain soveltamisohje, ei lakisääteinen oikeus. Jos vartijalla olisi jossakin tilanteessa oikeus estää asiakkaan pääsy vartiointialueelleen, se lukisi laissa vartijan oikeuksissa.

Tietysti vartija voi poistaa asiakkaan välittömästi uudelleen, mikäli asiakas edellisen poiston jälkeen tulee takaisin vartiointialueelle. Siis jo ensimmäisen sentin jälkeen, joten ei se asiakas kovin syvälle alueelle pääse. Tämä tosin joko
1) edellyttäen että uusi poisto on selvässä yhteydessä edelliseen poistoon, eli että alueen edustajan antama poistumiskäsky on yhä ilmeisesti voimassa (ei ainakaan enää seuraavana päivänä käy, hyvä jos kolmen tunnin päästä)
2) alueella oleskelua on rajoitettu laissa tarkoitetulla tavalla, ja asiakas ei kuulu niihin joilla on oleskeluoikeus; Oleskeluoikeutta ei voi rajoittaa kesken tilanteen hatusta heittämällä tyyliin "sulla ei ole oikeutta olla tällä".

Sekin on oikeasti kovin kyseenalaista, että saako saman asiakkaan poistaa uudelleen alueen edustajan aikaisemman käskyn perusteella. Eli kun se asiakas kerran heitetään ulos myyjän käskystä, niin kun hän tunnin päästä tulee takaisin, voiko hänet uudelleen poistaa pyytämättä uutta käskyä alueen edustajalta. Tarkkaan ottaen ei; ainakaan ellei kyse selvästi tosiaan ole saman tilanteen jatkumisesta.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että monasti vartiointialue on laajempi kuin esimerkiksi huoltoaseman sisätila. Se kattaa todennäköisesti myös huoltoasemaan kiinteästi kuuluvan piha-alueen, jolloin jos asiakas poistetaan, hänet saa poistaa koko alueen ulkopuolelle. Missään ei lue, että hänet TÄYTYY poistaa koko vartioimisalueen ulkopuolelle, joten poistamisen saa lopettaa ikään kuin kesken ja poistaa vaikkapa vain sisätiloista. Tällöin luonnollisesti voidaan näennäisen kesken olevaa poitamista tarvittaessa jatkaa edellytysten ollessa yhä olemassa, ja tämä voisi tässä esimerkkitapauksessamme vaikuttaa pääsyn estämiseltä. Siis se että asiakas ei alueen sisällä pääsisi ovesta kulkemaan, ei lainkaan välttämättä ole pääsyn estämistä, vaan se voi olla osittaista poistamista tai kesken olevan poiston jatkamista, joka käytännössä estää asiakkaan etenemisen jollekin vartioimisalueen osalle. Asiakkaan vaan todellakin tulee olla jo alueella, ja poistamisen tulee olla lain mukaisella tavalla käynnissä.

Jos asiakas on poistettu alueen ulkopuolelle, ei hänen pääsyään takaisin alueelle siis voi estää. Senkään takia, että tällöin vartijan pitäisi todennäköisesti poistua vartioimisalueen ulkopuolelle estämään pääsyä, eikä vartijalla ole oikeuksia alueen ulkopuolella. Vanhassa vartioimisliikelaissahan oli poistamismahdollisuus myös alueen välittömästä läheisyydestä, esim. jos asiakas oli aikeissa tehdä rikoksen kohdetta/aluetta vastaan. Nykyään tällaista ei siis enää ole, eikä välittömän läheisyyden käsite sovellut vartijan työhön - valitettavasti. Tässä mielessä järjestyksenvalvoja on kovasti eri asemassa, sillä heillä on sekä pääsyn esto-oikeus että välittömän läheisyyden alueelle ulottuvat valtuudet (välitöntä läheisyyttä ei tosin ole JV-laissa mainittu toisin kuin kokoontumislaissa, ulkoilulaissa ja järjestyslaissa, mutta useat lain pykälät viittaavat toimialueen ulkopuolelle ulottuviin valtuuksiin/toimiin). Ja huoltoaseman kohdalla olisi järkevää ja loogista, että jos siellä on kahvio, niin siellä on nimenomaan järjestyksenvalvojia eikä vartijoita.


Tuohon ssh'n esittämään liikkeenharjoittajan valintaoikeuteen täytyy todeta, että ei ole. Liikkeenharjoittaja saa kyllä valita kenelle palveluitaan tarjoaa tai myy, kunhan peruste ei ole syrjinnäksi katsottava. Sen sijaan liikkeenharjoittajalla ei ole oikeutta estää kenenkään yksittäisen asiakkaan pääsyä avoimeen liiketilaan. Tai poistaa sieltä häiritsevää(kään) asiakasta. Poikkeuksena ovat majoitus- ja ravitsemisliikkeet sekä leirintäalueet, joihin koko henkilökunnalla on erillinen oikeus estää pääsy järjestyksenpidon tai paikan toiminta-ajatuksen nojalla (eli hyvin rajatuissa tapauksissa), samoin kuin jotkin muut yksittäiset paikat jossa on vastaavantyyppinen lakisääteinen oikeus tai yleinen järjestyksenpito-oikeus (mm. matkustaja-alukset ja joukkoliikenteen kulkuneuvot). Yleensä siis ei ole mahdollisuutta estää asiakkaan pääsyä liikkeeseen, jos liikkeen ovi kerran on kaikille auki. Tarvitaan vartija tai poliisi asiakkaan poistamiseen, jos aihetta on.

Julkisrauhan rikkomisen ajatuksella on liikkeenharjoittajalla mahdollisuus ottaa jokamiehen kiinniotto-oikeutta käyttäen kiinni runsaasti häiriöitä ("ei vähäinen haitta") aiheuttava asiakas, etenkin ellei neuvottelemalla asiakkaan kanssa päästä muuhun lopputulokseen.

Samoin tämä vuoden alusta muuttunut hätävarjelupykälä ei enää erittele suojattavia oikeuksia, jolloin myös julkisrauhan rikkomista vastaan voisi periaatteessa puolustautua. Koska on kuitenkin lähes mahdotonta arvioida ennakkoon minkälaista haittaa kukakin asiakas tulee tuottamaan, ei "välittömästi uhkaavan" hyökkäyksen torjuminen juurikaan tule kyseeseen, eli etukäteen ei asiakkaan pääsyä voi tällä perusteella juurikaan estää. Jos asiakas on jo häiriköinnin aloittanut, eikä se ole vain vähäistä haittaa aiheuttavaa, voi liikkeenharjoittaja (tai periaatteessa kuka tahansa muukin jolla on edellytykset etuusvertailun tekemiseen) hätävarjelulla puolustautua häiriköintiä vastaan. Tämä voisi ehkä ääritapauksessa tarkoittaa jopa fyysisesti ohjaamalla tapahtuvaa asiakkaan poistamista ja oviaukossa tiellä seisten tapahtuvaa uuden pääsyn estoa. Mutta kaikenlainen kivun aiheuttaminen asiakkaalle tässä yhteydessä olisi hyvin todennäköisesti liioittelua, joten käytettävien keinojen tulisi olla erittäin lieviä, lähinnä käskyjen tasoisia.

Siis vaikka liikkeenharjoittajalla ei ole oikeutta estää pääsyä, voi se joskus harvoin tulla kyseeseen laillisen hätävarjelun seurauksena. Liioittelun riski on kuitenkin varsin suuri. Eikä tässäkään tapauksessa liikkeenharjoittajalla ole enää huomenna oikeutta estää sama kaverin pääsyä liikkeeseen, tai edes enää puolen tunnin kuluttua, sillä se edellinen hyökkäys on jo päättynyt.

Näiden seikkojen takia meillä on vartijoita ja järjestyksenvalvojia, joten vaikka homma on taas vaikeaselkoinen joskin yksiselitteinen, niin siitä kannattaa olla iloinen, jos on alalla töissä :-)

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Tuo karin esittämä on ilmeisen yleinen tulkinta, mutta ei silti pidä paikkaansa. Se on vain soveltamisohje, ei lakisääteinen oikeus. Jos vartijalla olisi jossakin tilanteessa oikeus estää asiakkaan pääsy vartiointialueelleen, se lukisi laissa vartijan oikeuksissa.

Tietysti vartija voi poistaa asiakkaan välittömästi uudelleen, mikäli asiakas edellisen poiston jälkeen tulee takaisin vartiointialueelle. Siis jo ensimmäisen sentin jälkeen, joten ei se asiakas kovin syvälle alueelle pääse. Tämä tosin joko
1) edellyttäen että uusi poisto on selvässä yhteydessä edelliseen poistoon, eli että alueen edustajan antama poistumiskäsky on yhä ilmeisesti voimassa (ei ainakaan enää seuraavana päivänä käy, hyvä jos kolmen tunnin päästä)
2) alueella oleskelua on rajoitettu laissa tarkoitetulla tavalla, ja asiakas ei kuulu niihin joilla on oleskeluoikeus; Oleskeluoikeutta ei voi rajoittaa kesken tilanteen hatusta heittämällä tyyliin "sulla ei ole oikeutta olla tällä".

Sekin on oikeasti kovin kyseenalaista, että saako saman asiakkaan poistaa uudelleen alueen edustajan aikaisemman käskyn perusteella. Eli kun se asiakas kerran heitetään ulos myyjän käskystä, niin kun hän tunnin päästä tulee takaisin, voiko hänet uudelleen poistaa pyytämättä uutta käskyä alueen edustajalta. Tarkkaan ottaen ei; ainakaan ellei kyse selvästi tosiaan ole saman tilanteen jatkumisesta.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että monasti vartiointialue on laajempi kuin esimerkiksi huoltoaseman sisätila. Se kattaa todennäköisesti myös huoltoasemaan kiinteästi kuuluvan piha-alueen, jolloin jos asiakas poistetaan, hänet saa poistaa koko alueen ulkopuolelle. Missään ei lue, että hänet TÄYTYY poistaa koko vartioimisalueen ulkopuolelle, joten poistamisen saa lopettaa ikään kuin kesken ja poistaa vaikkapa vain sisätiloista. Tällöin luonnollisesti voidaan näennäisen kesken olevaa poitamista tarvittaessa jatkaa edellytysten ollessa yhä olemassa, ja tämä voisi tässä esimerkkitapauksessamme vaikuttaa pääsyn estämiseltä. Siis se että asiakas ei alueen sisällä pääsisi ovesta kulkemaan, ei lainkaan välttämättä ole pääsyn estämistä, vaan se voi olla osittaista poistamista tai kesken olevan poiston jatkamista, joka käytännössä estää asiakkaan etenemisen jollekin vartioimisalueen osalle. Asiakkaan vaan todellakin tulee olla jo alueella, ja poistamisen tulee olla lain mukaisella tavalla käynnissä.

Jos asiakas on poistettu alueen ulkopuolelle, ei hänen pääsyään takaisin alueelle siis voi estää. Senkään takia, että tällöin vartijan pitäisi todennäköisesti poistua vartioimisalueen ulkopuolelle estämään pääsyä, eikä vartijalla ole oikeuksia alueen ulkopuolella. Vanhassa vartioimisliikelaissahan oli poistamismahdollisuus myös alueen välittömästä läheisyydestä, esim. jos asiakas oli aikeissa tehdä rikoksen kohdetta/aluetta vastaan. Nykyään tällaista ei siis enää ole, eikä välittömän läheisyyden käsite sovellut vartijan työhön - valitettavasti. Tässä mielessä järjestyksenvalvoja on kovasti eri asemassa, sillä heillä on sekä pääsyn esto-oikeus että välittömän läheisyyden alueelle ulottuvat valtuudet (välitöntä läheisyyttä ei tosin ole JV-laissa mainittu toisin kuin kokoontumislaissa, ulkoilulaissa ja järjestyslaissa, mutta useat lain pykälät viittaavat toimialueen ulkopuolelle ulottuviin valtuuksiin/toimiin). Ja huoltoaseman kohdalla olisi järkevää ja loogista, että jos siellä on kahvio, niin siellä on nimenomaan järjestyksenvalvojia eikä vartijoita.


Tuohon ssh'n esittämään liikkeenharjoittajan valintaoikeuteen täytyy todeta, että ei ole. Liikkeenharjoittaja saa kyllä valita kenelle palveluitaan tarjoaa tai myy, kunhan peruste ei ole syrjinnäksi katsottava. Sen sijaan liikkeenharjoittajalla ei ole oikeutta estää kenenkään yksittäisen asiakkaan pääsyä avoimeen liiketilaan. Tai poistaa sieltä häiritsevää(kään) asiakasta. Poikkeuksena ovat majoitus- ja ravitsemisliikkeet sekä leirintäalueet, joihin koko henkilökunnalla on erillinen oikeus estää pääsy järjestyksenpidon tai paikan toiminta-ajatuksen nojalla (eli hyvin rajatuissa tapauksissa), samoin kuin jotkin muut yksittäiset paikat jossa on vastaavantyyppinen lakisääteinen oikeus tai yleinen järjestyksenpito-oikeus (mm. matkustaja-alukset ja joukkoliikenteen kulkuneuvot). Yleensä siis ei ole mahdollisuutta estää asiakkaan pääsyä liikkeeseen, jos liikkeen ovi kerran on kaikille auki. Tarvitaan vartija tai poliisi asiakkaan poistamiseen, jos aihetta on.

Julkisrauhan rikkomisen ajatuksella on liikkeenharjoittajalla mahdollisuus ottaa jokamiehen kiinniotto-oikeutta käyttäen kiinni runsaasti häiriöitä ("ei vähäinen haitta") aiheuttava asiakas, etenkin ellei neuvottelemalla asiakkaan kanssa päästä muuhun lopputulokseen.

Samoin tämä vuoden alusta muuttunut hätävarjelupykälä ei enää erittele suojattavia oikeuksia, jolloin myös julkisrauhan rikkomista vastaan voisi periaatteessa puolustautua. Koska on kuitenkin lähes mahdotonta arvioida ennakkoon minkälaista haittaa kukakin asiakas tulee tuottamaan, ei "välittömästi uhkaavan" hyökkäyksen torjuminen juurikaan tule kyseeseen, eli etukäteen ei asiakkaan pääsyä voi tällä perusteella juurikaan estää. Jos asiakas on jo häiriköinnin aloittanut, eikä se ole vain vähäistä haittaa aiheuttavaa, voi liikkeenharjoittaja (tai periaatteessa kuka tahansa muukin jolla on edellytykset etuusvertailun tekemiseen) hätävarjelulla puolustautua häiriköintiä vastaan. Tämä voisi ehkä ääritapauksessa tarkoittaa jopa fyysisesti ohjaamalla tapahtuvaa asiakkaan poistamista ja oviaukossa tiellä seisten tapahtuvaa uuden pääsyn estoa. Mutta kaikenlainen kivun aiheuttaminen asiakkaalle tässä yhteydessä olisi hyvin todennäköisesti liioittelua, joten käytettävien keinojen tulisi olla erittäin lieviä, lähinnä käskyjen tasoisia.

Siis vaikka liikkeenharjoittajalla ei ole oikeutta estää pääsyä, voi se joskus harvoin tulla kyseeseen laillisen hätävarjelun seurauksena. Liioittelun riski on kuitenkin varsin suuri. Eikä tässäkään tapauksessa liikkeenharjoittajalla ole enää huomenna oikeutta estää sama kaverin pääsyä liikkeeseen, tai edes enää puolen tunnin kuluttua, sillä se edellinen hyökkäys on jo päättynyt.

Näiden seikkojen takia meillä on vartijoita ja järjestyksenvalvojia, joten vaikka homma on taas vaikeaselkoinen joskin yksiselitteinen, niin siitä kannattaa olla iloinen, jos on alalla töissä :-)

Lue lisää

Edellinen viestini koski oikeuksia. Jäi sanomatta, että ystävällisyys ja asiakaspalvelu eivät ole juridisia oikeuksia, mutta silti toki asiallisia ja tarpeellisia osio työstä. Niiden nojalla:

Ehän kukaan tietenkään kiellä vartijaa menemästä vartiointialueensa ulkopuolelle ja kertomasta asiakkaalle ihan ystävällisyyttään, että "sun ei taida kannattaa tulla tänne sisälle enää, koska me jouduttaisiin kuitenkin heittämään sun heti uudelleen pihalle". Tämäntyyppisellä tavalla voi toki sananvapautta käyttäen aktiivisesti pyrkiä lievemmän keinon periaatteen toteuttamiseen. Kyllä asiakkaille saa puhua ja sanoa kaikenlaista, ja jos ne uskoo, niin se on vaan hyvä kun ei tarvitse lähteä käyttämään juridisia oikeuksia. Mutta ei ole tietenkään mahdollista määrätä asiakasta olemaan tulematta alueelle vartijan oikeuksiin vedoten.
Asiakashan voi toki joskus kokea tämänlaisen ystävällisen kehottamisen ja neuvomisen "pääsyn estoksi", mutta siitä ei ole silloin kyse, sillä varsinaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä ennen kuin asiakas on alueelle jo tullut.

Oikeudet ovat vasta se viimeinen keino asian hoitamiseen, ellei normaali inhimillinen kanssakäyminen auta ja saa asiaa hoidettua. Onneksi ehdoton valtaosa ihmisistä ymmärtää kun heille puhutaan.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Tuo karin esittämä on ilmeisen yleinen tulkinta, mutta ei silti pidä paikkaansa. Se on vain soveltamisohje, ei lakisääteinen oikeus. Jos vartijalla olisi jossakin tilanteessa oikeus estää asiakkaan pääsy vartiointialueelleen, se lukisi laissa vartijan oikeuksissa.

Tietysti vartija voi poistaa asiakkaan välittömästi uudelleen, mikäli asiakas edellisen poiston jälkeen tulee takaisin vartiointialueelle. Siis jo ensimmäisen sentin jälkeen, joten ei se asiakas kovin syvälle alueelle pääse. Tämä tosin joko
1) edellyttäen että uusi poisto on selvässä yhteydessä edelliseen poistoon, eli että alueen edustajan antama poistumiskäsky on yhä ilmeisesti voimassa (ei ainakaan enää seuraavana päivänä käy, hyvä jos kolmen tunnin päästä)
2) alueella oleskelua on rajoitettu laissa tarkoitetulla tavalla, ja asiakas ei kuulu niihin joilla on oleskeluoikeus; Oleskeluoikeutta ei voi rajoittaa kesken tilanteen hatusta heittämällä tyyliin "sulla ei ole oikeutta olla tällä".

Sekin on oikeasti kovin kyseenalaista, että saako saman asiakkaan poistaa uudelleen alueen edustajan aikaisemman käskyn perusteella. Eli kun se asiakas kerran heitetään ulos myyjän käskystä, niin kun hän tunnin päästä tulee takaisin, voiko hänet uudelleen poistaa pyytämättä uutta käskyä alueen edustajalta. Tarkkaan ottaen ei; ainakaan ellei kyse selvästi tosiaan ole saman tilanteen jatkumisesta.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että monasti vartiointialue on laajempi kuin esimerkiksi huoltoaseman sisätila. Se kattaa todennäköisesti myös huoltoasemaan kiinteästi kuuluvan piha-alueen, jolloin jos asiakas poistetaan, hänet saa poistaa koko alueen ulkopuolelle. Missään ei lue, että hänet TÄYTYY poistaa koko vartioimisalueen ulkopuolelle, joten poistamisen saa lopettaa ikään kuin kesken ja poistaa vaikkapa vain sisätiloista. Tällöin luonnollisesti voidaan näennäisen kesken olevaa poitamista tarvittaessa jatkaa edellytysten ollessa yhä olemassa, ja tämä voisi tässä esimerkkitapauksessamme vaikuttaa pääsyn estämiseltä. Siis se että asiakas ei alueen sisällä pääsisi ovesta kulkemaan, ei lainkaan välttämättä ole pääsyn estämistä, vaan se voi olla osittaista poistamista tai kesken olevan poiston jatkamista, joka käytännössä estää asiakkaan etenemisen jollekin vartioimisalueen osalle. Asiakkaan vaan todellakin tulee olla jo alueella, ja poistamisen tulee olla lain mukaisella tavalla käynnissä.

Jos asiakas on poistettu alueen ulkopuolelle, ei hänen pääsyään takaisin alueelle siis voi estää. Senkään takia, että tällöin vartijan pitäisi todennäköisesti poistua vartioimisalueen ulkopuolelle estämään pääsyä, eikä vartijalla ole oikeuksia alueen ulkopuolella. Vanhassa vartioimisliikelaissahan oli poistamismahdollisuus myös alueen välittömästä läheisyydestä, esim. jos asiakas oli aikeissa tehdä rikoksen kohdetta/aluetta vastaan. Nykyään tällaista ei siis enää ole, eikä välittömän läheisyyden käsite sovellut vartijan työhön - valitettavasti. Tässä mielessä järjestyksenvalvoja on kovasti eri asemassa, sillä heillä on sekä pääsyn esto-oikeus että välittömän läheisyyden alueelle ulottuvat valtuudet (välitöntä läheisyyttä ei tosin ole JV-laissa mainittu toisin kuin kokoontumislaissa, ulkoilulaissa ja järjestyslaissa, mutta useat lain pykälät viittaavat toimialueen ulkopuolelle ulottuviin valtuuksiin/toimiin). Ja huoltoaseman kohdalla olisi järkevää ja loogista, että jos siellä on kahvio, niin siellä on nimenomaan järjestyksenvalvojia eikä vartijoita.


Tuohon ssh'n esittämään liikkeenharjoittajan valintaoikeuteen täytyy todeta, että ei ole. Liikkeenharjoittaja saa kyllä valita kenelle palveluitaan tarjoaa tai myy, kunhan peruste ei ole syrjinnäksi katsottava. Sen sijaan liikkeenharjoittajalla ei ole oikeutta estää kenenkään yksittäisen asiakkaan pääsyä avoimeen liiketilaan. Tai poistaa sieltä häiritsevää(kään) asiakasta. Poikkeuksena ovat majoitus- ja ravitsemisliikkeet sekä leirintäalueet, joihin koko henkilökunnalla on erillinen oikeus estää pääsy järjestyksenpidon tai paikan toiminta-ajatuksen nojalla (eli hyvin rajatuissa tapauksissa), samoin kuin jotkin muut yksittäiset paikat jossa on vastaavantyyppinen lakisääteinen oikeus tai yleinen järjestyksenpito-oikeus (mm. matkustaja-alukset ja joukkoliikenteen kulkuneuvot). Yleensä siis ei ole mahdollisuutta estää asiakkaan pääsyä liikkeeseen, jos liikkeen ovi kerran on kaikille auki. Tarvitaan vartija tai poliisi asiakkaan poistamiseen, jos aihetta on.

Julkisrauhan rikkomisen ajatuksella on liikkeenharjoittajalla mahdollisuus ottaa jokamiehen kiinniotto-oikeutta käyttäen kiinni runsaasti häiriöitä ("ei vähäinen haitta") aiheuttava asiakas, etenkin ellei neuvottelemalla asiakkaan kanssa päästä muuhun lopputulokseen.

Samoin tämä vuoden alusta muuttunut hätävarjelupykälä ei enää erittele suojattavia oikeuksia, jolloin myös julkisrauhan rikkomista vastaan voisi periaatteessa puolustautua. Koska on kuitenkin lähes mahdotonta arvioida ennakkoon minkälaista haittaa kukakin asiakas tulee tuottamaan, ei "välittömästi uhkaavan" hyökkäyksen torjuminen juurikaan tule kyseeseen, eli etukäteen ei asiakkaan pääsyä voi tällä perusteella juurikaan estää. Jos asiakas on jo häiriköinnin aloittanut, eikä se ole vain vähäistä haittaa aiheuttavaa, voi liikkeenharjoittaja (tai periaatteessa kuka tahansa muukin jolla on edellytykset etuusvertailun tekemiseen) hätävarjelulla puolustautua häiriköintiä vastaan. Tämä voisi ehkä ääritapauksessa tarkoittaa jopa fyysisesti ohjaamalla tapahtuvaa asiakkaan poistamista ja oviaukossa tiellä seisten tapahtuvaa uuden pääsyn estoa. Mutta kaikenlainen kivun aiheuttaminen asiakkaalle tässä yhteydessä olisi hyvin todennäköisesti liioittelua, joten käytettävien keinojen tulisi olla erittäin lieviä, lähinnä käskyjen tasoisia.

Siis vaikka liikkeenharjoittajalla ei ole oikeutta estää pääsyä, voi se joskus harvoin tulla kyseeseen laillisen hätävarjelun seurauksena. Liioittelun riski on kuitenkin varsin suuri. Eikä tässäkään tapauksessa liikkeenharjoittajalla ole enää huomenna oikeutta estää sama kaverin pääsyä liikkeeseen, tai edes enää puolen tunnin kuluttua, sillä se edellinen hyökkäys on jo päättynyt.

Näiden seikkojen takia meillä on vartijoita ja järjestyksenvalvojia, joten vaikka homma on taas vaikeaselkoinen joskin yksiselitteinen, niin siitä kannattaa olla iloinen, jos on alalla töissä :-)

Lue lisää

Okei, ensin sanottakoot, että lakia sovelletaan AINA. Et voi lukea asioita suoraan lakikirjasta ja noudattaa niitä pilkuntarkasti.

toiseksi: HE69/2001
"Yksityisen turva-alan toimijoiden toimivaltuuksien laajuudella ja syvyydellä on merkitystä turvallisuustoimenpiteiden kohteena olevien ihmisten oikeusturvaan. Vartioimisliikkeiden vartijoiden toimivaltuudet ehdotetaan laskettaviksi lähtökohtaisesti jokamiehenoikeuksien tasolle."

Ja näin myös tehtiin, vartijat toimivat pääsääntöisesti jokamiehenoikeuksin.

HE69/2001 "vartija voisi esimerkiksi liikehuoneiston omistajan, haltijan tai näiden edustajan pyynnöstä estää useisiin näpistyksiin aiemmin syyllistyneen henkilön pääsyn liikehuoneistoon."

ettäs näin.

ssh kirjoitti:

Okei, ensin sanottakoot, että lakia sovelletaan AINA. Et voi lukea asioita suoraan lakikirjasta ja noudattaa niitä pilkuntarkasti.

toiseksi: HE69/2001
"Yksityisen turva-alan toimijoiden toimivaltuuksien laajuudella ja syvyydellä on merkitystä turvallisuustoimenpiteiden kohteena olevien ihmisten oikeusturvaan. Vartioimisliikkeiden vartijoiden toimivaltuudet ehdotetaan laskettaviksi lähtökohtaisesti jokamiehenoikeuksien tasolle."

Ja näin myös tehtiin, vartijat toimivat pääsääntöisesti jokamiehenoikeuksin.

HE69/2001 "vartija voisi esimerkiksi liikehuoneiston omistajan, haltijan tai näiden edustajan pyynnöstä estää useisiin näpistyksiin aiemmin syyllistyneen henkilön pääsyn liikehuoneistoon."

ettäs näin.

Lue lisää

Totta kai lakia sovelletaan aina. Tarkoitin vain, että kyseinen pääsyn esto-oikeuden esittäminen ei perustu olemassa olevaan lakiin, vaan on sen nojalle rakennettu näennäinen kiertotie. Tapa soveltaa lakia soveltamatta lakia, eli tehdä jotakin johon ei oikeastaan ole oikeutta, mutta...

Tuosta jokamiehenoikeusasiasta en nyt ymmärrä, että mihin sillä viittasit tai kommentoit, mikäli sen oli tarkoitus liittyä edelliseen viestiini.
Vartijan oikeudet eivät tosiaan paljoa poikkea jokamiehenoikeuksista. Mutta ne poikkeavat kuitenkin, mm. juuri siinä että se huoltamon pitäjä ei saa poistaa ketään huoltamostaan voimakeinoin tai edes käskyillä pakottaen, mutta vartija saa. Vartija saa tarkastaa kiinniotetun, kantaa patukkaa ja lisäkoulutuksen jälkeen kaasua ja tkp:täkin. Nämä kaikki menevät jokamiehenoikeuksia pidemmälle.
Valitettavasti Suuri Yleisö tuntuu ymmärtävän asiat niin, että jos joku toimii jokamiehenoikeuksilla (tai lähes niillä), niin "sulla ei oo mitään oikeuksia!" Jokamiehenoikeuksillakin pääsee kohtalaisen pitkälle, vaikka jokamies ei sitä tiedä.

Mutta pääsyn estosta:
Olet oikeassa siinä, että kyseinen hallituksen esitys sisältää mm. tällaisen maininnan. Hallitus esitti myös poistamisoikeuden rajoittumista julkisrauhan tai kotirauhan piirissä oleviin kohteisiin, oikein pykälässä mainiten, mutta se maininta poistettiin ja koko vartioimisalue käy alueeksi jolta poistetaan [kunhan kyse ei ole yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, sillä siihen ei ole oikeutta, vaan omaisuuden tai henkilöiden suojaamisesta tai rikosten paljastamisesta].
Pääsynestoasiasta ei enää ole puhetta perustuslakivaliokunnan lausunnossa eikä hallintovaliokunnan lausunnossa. Siitä ei myöskään ole itse pykälissä mitään mainintaa.

Hallituksen esitys on alisteinen lopulliselle pykälälle. Esitys toimii vain perusteluna ja tausta-ajatuksen selventäjänä, mikäli kaivataan lisäselkoa siitä mitä jollakin epäselvällä kohdalla tarkoitetaan tai oli tarkoitettu. Epäselvällä. Jos mitään tulkinnanvaraa ei lakitekstissä ole, niin esityksen perusteluilla ei ole erityistä merkitystä. Tässä yhteydessä asia on juuri näin, ja lienee jotakuinkin varmaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ei olisi hyväksynyt pykäläksi kirjoitettua oikeutta estää pääsy. Sellaista ei voitu ajatella edes uuden järjestyslain mukaisille järjestyksenvalvojille, vaan pääsyn estämistä koskevat JV-lain kohdat nimenomaisesti jätettiin jo lakiesityksessä oikeuksien ulkopuolelle.

Tuolla hallituksen esityksen pääsyn eston maininnalla voidaan hakea tukea ajatukselle, että jos kyseinen asiakas on jo useaan otteeseen alueen edustajan kehotuksesta poistettu alueelta, voidaan hänet lopulta poistaa jo heti alueelle tulon jälkeen pyytämättä enää alueen edustajaan antamaan uutta poistumiskäskyä. Eli voidaan tässä tilanteessa olettaa, että edellinen poistumiskäsky on yhä voimassa, koska se on monta kertaa säännönmukaisesti annettu ennenkin. Valitettavasti hataraksi tämäkin tuki jää, mutta jotain edes.

Esitys ei siis ole laki. Koska pääsyn eston oikeutta ei ole, niin sitä ei ole.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Totta kai lakia sovelletaan aina. Tarkoitin vain, että kyseinen pääsyn esto-oikeuden esittäminen ei perustu olemassa olevaan lakiin, vaan on sen nojalle rakennettu näennäinen kiertotie. Tapa soveltaa lakia soveltamatta lakia, eli tehdä jotakin johon ei oikeastaan ole oikeutta, mutta...

Tuosta jokamiehenoikeusasiasta en nyt ymmärrä, että mihin sillä viittasit tai kommentoit, mikäli sen oli tarkoitus liittyä edelliseen viestiini.
Vartijan oikeudet eivät tosiaan paljoa poikkea jokamiehenoikeuksista. Mutta ne poikkeavat kuitenkin, mm. juuri siinä että se huoltamon pitäjä ei saa poistaa ketään huoltamostaan voimakeinoin tai edes käskyillä pakottaen, mutta vartija saa. Vartija saa tarkastaa kiinniotetun, kantaa patukkaa ja lisäkoulutuksen jälkeen kaasua ja tkp:täkin. Nämä kaikki menevät jokamiehenoikeuksia pidemmälle.
Valitettavasti Suuri Yleisö tuntuu ymmärtävän asiat niin, että jos joku toimii jokamiehenoikeuksilla (tai lähes niillä), niin "sulla ei oo mitään oikeuksia!" Jokamiehenoikeuksillakin pääsee kohtalaisen pitkälle, vaikka jokamies ei sitä tiedä.

Mutta pääsyn estosta:
Olet oikeassa siinä, että kyseinen hallituksen esitys sisältää mm. tällaisen maininnan. Hallitus esitti myös poistamisoikeuden rajoittumista julkisrauhan tai kotirauhan piirissä oleviin kohteisiin, oikein pykälässä mainiten, mutta se maininta poistettiin ja koko vartioimisalue käy alueeksi jolta poistetaan [kunhan kyse ei ole yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, sillä siihen ei ole oikeutta, vaan omaisuuden tai henkilöiden suojaamisesta tai rikosten paljastamisesta].
Pääsynestoasiasta ei enää ole puhetta perustuslakivaliokunnan lausunnossa eikä hallintovaliokunnan lausunnossa. Siitä ei myöskään ole itse pykälissä mitään mainintaa.

Hallituksen esitys on alisteinen lopulliselle pykälälle. Esitys toimii vain perusteluna ja tausta-ajatuksen selventäjänä, mikäli kaivataan lisäselkoa siitä mitä jollakin epäselvällä kohdalla tarkoitetaan tai oli tarkoitettu. Epäselvällä. Jos mitään tulkinnanvaraa ei lakitekstissä ole, niin esityksen perusteluilla ei ole erityistä merkitystä. Tässä yhteydessä asia on juuri näin, ja lienee jotakuinkin varmaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ei olisi hyväksynyt pykäläksi kirjoitettua oikeutta estää pääsy. Sellaista ei voitu ajatella edes uuden järjestyslain mukaisille järjestyksenvalvojille, vaan pääsyn estämistä koskevat JV-lain kohdat nimenomaisesti jätettiin jo lakiesityksessä oikeuksien ulkopuolelle.

Tuolla hallituksen esityksen pääsyn eston maininnalla voidaan hakea tukea ajatukselle, että jos kyseinen asiakas on jo useaan otteeseen alueen edustajan kehotuksesta poistettu alueelta, voidaan hänet lopulta poistaa jo heti alueelle tulon jälkeen pyytämättä enää alueen edustajaan antamaan uutta poistumiskäskyä. Eli voidaan tässä tilanteessa olettaa, että edellinen poistumiskäsky on yhä voimassa, koska se on monta kertaa säännönmukaisesti annettu ennenkin. Valitettavasti hataraksi tämäkin tuki jää, mutta jotain edes.

Esitys ei siis ole laki. Koska pääsyn eston oikeutta ei ole, niin sitä ei ole.

Lue lisää

Otetaanhan tämä ihan pitemmän kaavan kautta. Tämä esto oikeus perustuu kyllä lakiin, mutta se on yksi niistä jokamiehenoikeuksista, mikä pitää soveltaa hieman pitemmän kaavan kautta, eli tässä se nyt tulee;

Vuonna 1995 annettiin laki(969/1995), tässä uudistuksessä täsmennettiin ja täydennettiin ihmisen perusoikeuksia. Perusoikeuksillahan tarkoitetaan korotettua oikeussuojaa nauttivia erityisen tärkeitä yksilön oikeusia.

1999 nämä vahvistettiin kutakuinkin muuttamattomina suomen uuteen perustuslakiin (731/1999)..
Sieltä löytyy mm. kyseiset perusoikeudet;
6 §. Yhdenvertaisuus. "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä."
7 §. Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen."Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja
turvallisuuteen."
10 §. Yksityiselämän suoja."Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on
turvattu."
15 §. Omaisuuden suoja. "Jokaisen omaisuus on turvattu."

mm. nämä perusoikeudet koskettavat kaikkia suomalaisia ja ulkomaalaisia suomessa. Lain perusteluissa korostettiin, että nämä perusoikeuspykälät eivät ole ainoastaan periaatteita, vaan niitä on myös tarkoitus välittömästi soveltaa tuomioistuimissa, niin kuin on ruvettukkin tekemään.

Perustuslaki antaa myös velvoitteen ihmisoikeuksien toteutumisesta,jolloin ihmisellä on oikeus aktiivisesti suojata perusoikeuksia ja niiden toteutumista, mutta samalla tulee varoa ettei omalla toiminnalla PERUSTETTOMASTI loukkaa tai vaaranna muiden ihmisten oikeuksia.

Miten tämä sitten toimii käytännössä:
(vertaus vartijaan)
Turvallisuuspalvelulain 28 §:ssä on hyvinkin yksityiskohtaiset säännökset vartijan oikeuksista
(toimivaltuuksista). Ne eivät kuitenkaan olennaisesti poikkea yksityishenkilön toimivaltuuksista. Lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 69/2001 vp) lausutaan näet nimenomaan, että vartijan
valtuudet lähtökohtaisesti ovat samanlaajuiset kuin ns. jokamiehenoikeudet eli jokaiselle ihmiselle tietyissä vaara- ja rikostilanteissa kuuluvat oikeudet rikoksen estämiseksi, tekijän kiinniottamiseksi ja omaisuuden poisottamiseksi.

Siis näiden perusoikeuspykälien johdosta huoltamon työntekijällä on oikeus poistaa henkilö tiloista, samoilla edellytyksillä kun vartijakin. Tiedän myös muutamia huoltoasemia, missä yö-henkilökunta pitää rautoja vyöllään, jotta voi "riehakkaimmat" asiakkaat ottaa kiinni (samoilla edellytyksillä kuin vartijakin).

Tulee huomata myös, että hätävarjelu säännöksissä ei mainita kotirauhaa vaan joka "oikeudettomasti hyökkää toisen huoneeseen tai taloon". Nykyisen oikeuskäytännön mukaan tähän luetaan myös toimitilat.

Mitä asiakkaiden pääsyn estämiseen tulee, niin siihen ei tarvita lakipykäliä. Sehän on sama kuin yrittäisit mennä Nokian pääkonttoriin, hekin valitsevat omat vieraansa - sama pätee kaikkiin liiketiloihinkin. Joten periaatteessa missä tahansa liikkeessä omistaja voisi ovella olla katsomassa pärstäkerrointa haluaako hänet asiakkaakseen vai ei. Ja näinhän on tehtykkin esimerkiksi joissain kultasepänliikkeissä / kelloliikkeissä.

ssh kirjoitti:

Otetaanhan tämä ihan pitemmän kaavan kautta. Tämä esto oikeus perustuu kyllä lakiin, mutta se on yksi niistä jokamiehenoikeuksista, mikä pitää soveltaa hieman pitemmän kaavan kautta, eli tässä se nyt tulee;

Vuonna 1995 annettiin laki(969/1995), tässä uudistuksessä täsmennettiin ja täydennettiin ihmisen perusoikeuksia. Perusoikeuksillahan tarkoitetaan korotettua oikeussuojaa nauttivia erityisen tärkeitä yksilön oikeusia.

1999 nämä vahvistettiin kutakuinkin muuttamattomina suomen uuteen perustuslakiin (731/1999)..
Sieltä löytyy mm. kyseiset perusoikeudet;
6 §. Yhdenvertaisuus. "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä."
7 §. Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen."Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja
turvallisuuteen."
10 §. Yksityiselämän suoja."Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on
turvattu."
15 §. Omaisuuden suoja. "Jokaisen omaisuus on turvattu."

mm. nämä perusoikeudet koskettavat kaikkia suomalaisia ja ulkomaalaisia suomessa. Lain perusteluissa korostettiin, että nämä perusoikeuspykälät eivät ole ainoastaan periaatteita, vaan niitä on myös tarkoitus välittömästi soveltaa tuomioistuimissa, niin kuin on ruvettukkin tekemään.

Perustuslaki antaa myös velvoitteen ihmisoikeuksien toteutumisesta,jolloin ihmisellä on oikeus aktiivisesti suojata perusoikeuksia ja niiden toteutumista, mutta samalla tulee varoa ettei omalla toiminnalla PERUSTETTOMASTI loukkaa tai vaaranna muiden ihmisten oikeuksia.

Miten tämä sitten toimii käytännössä:
(vertaus vartijaan)
Turvallisuuspalvelulain 28 §:ssä on hyvinkin yksityiskohtaiset säännökset vartijan oikeuksista
(toimivaltuuksista). Ne eivät kuitenkaan olennaisesti poikkea yksityishenkilön toimivaltuuksista. Lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 69/2001 vp) lausutaan näet nimenomaan, että vartijan
valtuudet lähtökohtaisesti ovat samanlaajuiset kuin ns. jokamiehenoikeudet eli jokaiselle ihmiselle tietyissä vaara- ja rikostilanteissa kuuluvat oikeudet rikoksen estämiseksi, tekijän kiinniottamiseksi ja omaisuuden poisottamiseksi.

Siis näiden perusoikeuspykälien johdosta huoltamon työntekijällä on oikeus poistaa henkilö tiloista, samoilla edellytyksillä kun vartijakin. Tiedän myös muutamia huoltoasemia, missä yö-henkilökunta pitää rautoja vyöllään, jotta voi "riehakkaimmat" asiakkaat ottaa kiinni (samoilla edellytyksillä kuin vartijakin).

Tulee huomata myös, että hätävarjelu säännöksissä ei mainita kotirauhaa vaan joka "oikeudettomasti hyökkää toisen huoneeseen tai taloon". Nykyisen oikeuskäytännön mukaan tähän luetaan myös toimitilat.

Mitä asiakkaiden pääsyn estämiseen tulee, niin siihen ei tarvita lakipykäliä. Sehän on sama kuin yrittäisit mennä Nokian pääkonttoriin, hekin valitsevat omat vieraansa - sama pätee kaikkiin liiketiloihinkin. Joten periaatteessa missä tahansa liikkeessä omistaja voisi ovella olla katsomassa pärstäkerrointa haluaako hänet asiakkaakseen vai ei. Ja näinhän on tehtykkin esimerkiksi joissain kultasepänliikkeissä / kelloliikkeissä.

Lue lisää

Esitän vain nopean huomion viestistäsi, en jaksa puuttua kaikkiin virheisiin, niihin varmasti annetaan kommentit muiden toimesta. Sinulla on nyt perusoikeuksiin, jokamiehenoikeuksiin ja LYT:ssä säädettyihin oikeuksiin liittyvä kehäpäätelmä viestissäsi. Tämä johtuu siitä, että tuijotat liikaa mainitsemasi hallituksen esityksen muutamia lauseita. Näiden pohjalta ei kuitenkaan voida johtaa mitään oikeuksia, vaan kaikkien perusoikeuksiin puuttuvien toimenpiteiden tulee olla nimenomaan lakiin perustuvia.

kari kirjoitti:

Oletko varma ettei vartija saa estää pääsyä mihinkään? Muistaakseni minulle opetettiin kurssilla että mikäli edellytykset poistolle on olemassa niin henkilöä ei myöskään tarvitse laskea sisälle asti. Eli jos esim. ko. huoltoaseman henkilökunta on kehoittanut häntä poistumaan ja hän on poistunut/poistettu ja kun hän yrittää takaisin niin henkilöllä ei selvästikään ole enää oikeutta oleskella alueella joten voidaan suoraan estää pääsy sen sijaan että päästetään henkilö sisälle ja heti poistetaan.

Lue lisää

Tämä oli pesäero kaimaani.

ssh kirjoitti:

Otetaanhan tämä ihan pitemmän kaavan kautta. Tämä esto oikeus perustuu kyllä lakiin, mutta se on yksi niistä jokamiehenoikeuksista, mikä pitää soveltaa hieman pitemmän kaavan kautta, eli tässä se nyt tulee;

Vuonna 1995 annettiin laki(969/1995), tässä uudistuksessä täsmennettiin ja täydennettiin ihmisen perusoikeuksia. Perusoikeuksillahan tarkoitetaan korotettua oikeussuojaa nauttivia erityisen tärkeitä yksilön oikeusia.

1999 nämä vahvistettiin kutakuinkin muuttamattomina suomen uuteen perustuslakiin (731/1999)..
Sieltä löytyy mm. kyseiset perusoikeudet;
6 §. Yhdenvertaisuus. "Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä."
7 §. Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen."Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja
turvallisuuteen."
10 §. Yksityiselämän suoja."Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on
turvattu."
15 §. Omaisuuden suoja. "Jokaisen omaisuus on turvattu."

mm. nämä perusoikeudet koskettavat kaikkia suomalaisia ja ulkomaalaisia suomessa. Lain perusteluissa korostettiin, että nämä perusoikeuspykälät eivät ole ainoastaan periaatteita, vaan niitä on myös tarkoitus välittömästi soveltaa tuomioistuimissa, niin kuin on ruvettukkin tekemään.

Perustuslaki antaa myös velvoitteen ihmisoikeuksien toteutumisesta,jolloin ihmisellä on oikeus aktiivisesti suojata perusoikeuksia ja niiden toteutumista, mutta samalla tulee varoa ettei omalla toiminnalla PERUSTETTOMASTI loukkaa tai vaaranna muiden ihmisten oikeuksia.

Miten tämä sitten toimii käytännössä:
(vertaus vartijaan)
Turvallisuuspalvelulain 28 §:ssä on hyvinkin yksityiskohtaiset säännökset vartijan oikeuksista
(toimivaltuuksista). Ne eivät kuitenkaan olennaisesti poikkea yksityishenkilön toimivaltuuksista. Lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 69/2001 vp) lausutaan näet nimenomaan, että vartijan
valtuudet lähtökohtaisesti ovat samanlaajuiset kuin ns. jokamiehenoikeudet eli jokaiselle ihmiselle tietyissä vaara- ja rikostilanteissa kuuluvat oikeudet rikoksen estämiseksi, tekijän kiinniottamiseksi ja omaisuuden poisottamiseksi.

Siis näiden perusoikeuspykälien johdosta huoltamon työntekijällä on oikeus poistaa henkilö tiloista, samoilla edellytyksillä kun vartijakin. Tiedän myös muutamia huoltoasemia, missä yö-henkilökunta pitää rautoja vyöllään, jotta voi "riehakkaimmat" asiakkaat ottaa kiinni (samoilla edellytyksillä kuin vartijakin).

Tulee huomata myös, että hätävarjelu säännöksissä ei mainita kotirauhaa vaan joka "oikeudettomasti hyökkää toisen huoneeseen tai taloon". Nykyisen oikeuskäytännön mukaan tähän luetaan myös toimitilat.

Mitä asiakkaiden pääsyn estämiseen tulee, niin siihen ei tarvita lakipykäliä. Sehän on sama kuin yrittäisit mennä Nokian pääkonttoriin, hekin valitsevat omat vieraansa - sama pätee kaikkiin liiketiloihinkin. Joten periaatteessa missä tahansa liikkeessä omistaja voisi ovella olla katsomassa pärstäkerrointa haluaako hänet asiakkaakseen vai ei. Ja näinhän on tehtykkin esimerkiksi joissain kultasepänliikkeissä / kelloliikkeissä.

Lue lisää

Perustuslakiasiassa olet kyllä oikeassa. Se ja jokamiehenoikeuden tasoiset toimivaltuudet tarkoittavat kuitenkin sitä, että niin vartijalla kuin jokamiehelläkin on mahdollisuus turvautua hätävarjeluun tai käyttää jokamiehen kiinniotto-oikeutta tai itseapuoikeutta. Vartijan kohdalla tosin vartijalla on omakin kiinnioto-oikeus, mutta se on sisällöllisesti jotakuinkin sama kuin jokamiehen (mitä nyt jäi jälkeen tässä vuodenvaihteen lakimuutoksessa niin, että vartija ei periaatteessa saa käyttää voimaa kiinniotetun pakenemisen estoon, mutta jokamies saa).

Otetaan pätkä eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnosta koskien lakia ykistyisistä turvallisuuspalveluista:

"Henkilön poistaminen liittyy kiinteästi vartijan normaaliin työtehtävään ja sen syy yleensä palautuu alueeseen nähden omistajan määräämisvaltaa käyttävän tahdonilmaisuun. Myös kiinniottotilanteisiin liittyviä turvallisuustarkastuksia voivat koskea samanlaiset näkökohdat, minkä lisäksi kiinni ottaminen saattaa johtua teosta, joka on kohdistunut ulkopuolisen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Valiokunta pitää selvänä, että tällaisien toimivaltuuksien säätäminen vartijalle johtuu näin ollen sellaisista seikoista, jotka muodostavat hyväksyttävän perusteen perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta."

ja

"Vartijan valtuudet ovat esityksessä pääosin samat kuin periaatteessa kenellä tahansa yksityishenkilöllä on. Tätä laajemmat toimivaltuudet tarkoittavat vartijan oikeutta poistaa henkilö julkisrauhan suojaamalta alueelta ja oikeutta tehdä turvallisuustarkastus jokamiehen kiinniotto-oikeuden käyttämisen yhteydessä. Tällaiset laajennukset eivät valiokunnan käsityksen mukaan ole erityisen olennaisia vallankäyttötapoja eivätkä muuta sitä kokonaiskuvaa, että toimivaltuuksien sääntelyä leimaa ehdotuksessa pyrkimys saattaa vartijoiden toimivalta mahdollisimman lähelle yksityishenkilöllä olevia oikeuksia. Valiokunta ei pidä vartijoiden toimivaltuuksia ja voimankäyttöoikeuksia kokonaisuudessaan sellaisina, että niiden johdosta vartioimisliiketoiminta olisi katsottava merkittäväksi julkisen vallan käytöksi perustuslain 124 §:n merkityksessä. Tähän kannanottoon sisältyy kuitenkin se varaus, että lakiehdotuksen 28 §:n 1 [hätävarjelu, poistettu varsinaisesta laista] ja 3 momentin [jokamiehen kiinniotto-oikeus, muutettu varsinaisessa laissa vartijan kiinniotto-oikeudeksi] viittaussäännösten tilalle laadittavien itsenäisten toimivalta(- ja voimakeino)säännösten tulee vastata asialliselta ulottuvuudeltaan suunnilleen yksityishenkilölle kuuluvien oikeuksien sääntelyä [eli näin tehtiin]."

Siis kuten eduskunnan perustuslakivaliokuntakin tuossa selvästi toteaa, tavallisella yksityishenkilöllä ei ole oikeutta poistaa asiakasta omaltakaan alueeltaan, mikäli kyseinen alue on julkisrauhan eikä kotirauhan piirissä. Siis mikäli alue ei ole asuinkäytössä. Eikä tietenkään oikeutta tarkastaa ketään missään oloissa.
Tähän luonnollisesti tulevat aiemmin mainitsemani poikkeukset mm. majoitus- ja ravitsemisliikkeiden sekä leirintäalueiden kohdalla. Esimerkiksi jos huoltoasemalla on kahvio, niin se kahvio on ravitsemisliike, mikä taas tarkoittaa, että liikkeen henkilökunnalla on oikeus poistaa järjestystä häiritsevä tai liikkeen toiminta-ajatuksen vastaisesti toimiva asiakas liikkeestä - mutta ehdottomasti VAIN PUHEELLA. Minkäänlaista voimakeinojen käyttöoikeutta ei ole tähän tarkoitukseen. Voimakeinot tulevat tavalliselle jokamiehelle kyseeseen vain jokamiehen kiinniotto-oikeutta tai itseapua käytettäessä, ja tässä yhteydessä käsiraudat ovat hyväksyttävä väline myös jokamiehelle.

Ellei huoltamolla ole ravitsemisliikettä, ei sen henkilökunnalla ole edes sanallista poistamisoikeutta, vaan tarvitaan poliisi tai vartija asiakkaan poistamiseen.
Poistamisoikeus on vain sellaisilla tahoilla, joille se erikseen on laissa säädetty. Voimakeinojen käyttöoikeus siinä yhteydessä on myös vain niillä tahoilla, joille se erikseen on säädetty. Valtaosa näistä on varsinaisia voimankäyttöviranomaisia, mutta joukossa on myös yksityishenkilöitä ja nykyään jopa muitakin viranomaisia eli opettajia (joilla ei ole asiaan minkäänlaista koulutusta!)

Lainaus tekstistäsi:
>Tulee huomata myös, että hätävarjelu säännöksissä ei mainita kotirauhaa vaan joka "oikeudettomasti hyökkää toisen huoneeseen tai taloon". Nykyisen oikeuskäytännön mukaan tähän luetaan myös toimitilat. >
Ensinnäkin olet muutaman kuukauden myöhässä, sillä hätävarjelupykälä tuossa muodossa on kumottu ja muutettu kattamaan kaikki suojattavat oikeudet, joskin suhteellisesti. Toisekseen 31.12.2003 saakka hätävarjelu oli mahdollista ainoastaan kotirauhan piiriin kuuluvia kohteita puolustaessa. Nuo luettelemasi kohteet ovat nimenomaan niitä kotirauhan piiriin kuuluvia. "Jos joku luvattomasti tunkeutuu toisen huoneeseen, taloon, kartanoon tahi alukseen..." koski nimenomaan kotirauhaa, mikä ilmenee liioittelupykälän sanamuodosta aika selvästi:
"Jos joku 6 tai 7 §:ssä mainituissa tapauksissa on tehnyt teon, joka ei ole ollut hyökkäyksen torjumiseksi, kotirauhan suojaamiseksi tai omansa takaisin ottamiseksi välttämätön, on tekijä tuomittava hätävarjelun liioittelusta..."
Taannoin tehty jako kotirauhaan (joka kattaa asumustyyppiset paikat) ja julkisrauhaan (joka kattaa mm. liikkeet, toimistot, virastot, laitokset jne) jätti julkisrauhan piirissä olevat alueet hätävarjelun ulkopuolelle. Tämä on kyllä mainittu muutamaan otteeseen mm. siinä aiemmin siteeraamassasi hallituksen esityksessä laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista.
Tosin kuten sanottua, tämä pykälä on kumottu, joten sikäli asialla ei enää ole merkitystä. Tämän vuoden alusta saakka julkisrauhaakin on saanut hätävarjelulla suojata, mutta sanotaan karrikoiden, että Pirun Tarkkana Pitää Olla! muuten menee herkästi liioitteluksi.

Ja pääsyn estäminen ei kuulu myöskään yhtään enempää kenenkään liikkeenharjoittajan oikeuksiin, mikäli liikkeenharjoittaja harjoittaa elinkeinoaan avoimella kauppaliikkeella taikka vastaavalla tavalla. Pääsyn kieltäminen on kyllä tapauskohtaisesti varmasti oikeutettua, mutta pääsyn estäminen ei, sillä siihen tarvitaan poliisi (tai järjestyksenvalvoja tai muu taho, jolle siinä kohteessa on erikseen laissa säädetty oikeus estää pääsy). Jos pääsyn estämisen oikeus olisi niin itsestäänselvä ja jokaiselle kuuluva, niin kerropa minkä takia sellainen oikeus sitten on ERIKSEEN säädetty joillekin tahoille (majoitus- ja ravitsemisliikkeen hlökunta, leirintäalueen hlökunta, joukkoliikenteen kulkuneuvon kuljettaja jne.)? Ja vielä tarkaan laissa rajatuilla perusteilla.
Mikäli ei harjoita avointa kauppaliikettä, vaan pitää normaalisti ovensa lukossa ja avaa sen vain haluamilleen asiakkaille, niin silloin se ovi toimii käytännössä pääsyn estimenä eikä asiakas tietenkään saa lukittua ovea rikkoa. Mutta jos pitää oveaan auki, on asia toinen.
Siinä Nokia-esimerkissäsi kyseessä on alue, jolla oleskeluoikeutta on viranomaismääräyksellä taikka muutoin (Nokian kohdalla nimenomaan muutoin) selvästi rajoitettu, jolloin pääsyn esto-oikeutta ei ole, mutta vartija saa poistaa asiakkaan alueelta ellei hänellä ole oleskeluoikeutta. Muu henkilökunta ei saa.

Lainaus tekstistäsi:
>Joten periaatteessa missä tahansa liikkeessä omistaja voisi ovella olla katsomassa pärstäkerrointa haluaako hänet asiakkaakseen vai ei. Ja näinhän on tehtykkin esimerkiksi joissain kultasepänliikkeissä / kelloliikkeissä.>

Eli kyllä, mutta nimenomaan edellytyksellä, että liikettä pidetään normaalisti kiinni ja sinne päästetään vain haluttuja asiakkaita. Omistaja itse ei saa estää pääsyä etenkään fyysisillä keinoilla, mutta saa toki laittaa ovensa lukkoon.
Oikeus harjoittaa elinkeinoa tuo pääsääntöisesti mukanaan velvollisuuden palvella asiakkaita, ja asiakkaille oikeuden käyttää kyseisiä palveluja.

Noh kirjoitti:

Esitän vain nopean huomion viestistäsi, en jaksa puuttua kaikkiin virheisiin, niihin varmasti annetaan kommentit muiden toimesta. Sinulla on nyt perusoikeuksiin, jokamiehenoikeuksiin ja LYT:ssä säädettyihin oikeuksiin liittyvä kehäpäätelmä viestissäsi. Tämä johtuu siitä, että tuijotat liikaa mainitsemasi hallituksen esityksen muutamia lauseita. Näiden pohjalta ei kuitenkaan voida johtaa mitään oikeuksia, vaan kaikkien perusoikeuksiin puuttuvien toimenpiteiden tulee olla nimenomaan lakiin perustuvia.

Lue lisää

Tuosta piti mainita, mutta lipsahti näköjään.

Tosiaan se, että hallituksen esityksessä ja eduskunnan käsittelyasiakirjoissakin mainitaan, että vartijan oikeudet lasketaan lähtökohtaisesti jokamiehen oikuksien tasolle, EI tarkoita että vartijan oikeudet olisiva sitten siitä lähtien jokamiehenoikeuksia. Eikä edes että jokamiehellä oilsi sitä ennenkin ollut sellaiset oikeudet kuin vartijalle nyt tulee. Ei siitä voi tehdä sellaista päätelmää - tai jos kerran näköjään voi, niin se on valitettavasti virheellinen päätelmä. Tuo tarkoittaa vain, että mennään mahdollisimman lähelle jokamiehenoikeuksia ja tässä yhteydessä hyödynnetään jokamiehen kiinniotto-oikeutta ja hätävarjelua toimivaltasäännöksinä - eli näiden asioiden suhteen vartijalla ei ole enempää oikeuksia kuin jokamiehelläkään. Se on lähtökohta.

Lisäksi kuitenkin vartija tarvitsee joitakin omia oikeuksia jokamiehenoikeuksien päälle. Ellei niitä olisi, niin minkä takia vartijoita olisi olemassa? Miksi heille olisi säädetty pakollinen koulutus ja hyväksymismenettely, jos heillä ei kuitenkaan olisi mitään ihmeellisiä oikeuksia? Jos he eivät poikkeaisi tavallisesta kansalaisesta mitenkään? Jokainen firma voisi palkata itse omille palkkalistoilleen jonkun vahtimestarin hoitamaan sanoja hommia, eikä vartioimisliikkeitä tarvittaisi. Itse asiassa näitähän onkin koska kyllä jokamiehenoikeuksillakin tosiaan toimeen tulee. Mutta vartijat ovat silti asia erikseen koulutuksineen ja oikeuksineen.

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Totta kai lakia sovelletaan aina. Tarkoitin vain, että kyseinen pääsyn esto-oikeuden esittäminen ei perustu olemassa olevaan lakiin, vaan on sen nojalle rakennettu näennäinen kiertotie. Tapa soveltaa lakia soveltamatta lakia, eli tehdä jotakin johon ei oikeastaan ole oikeutta, mutta...

Tuosta jokamiehenoikeusasiasta en nyt ymmärrä, että mihin sillä viittasit tai kommentoit, mikäli sen oli tarkoitus liittyä edelliseen viestiini.
Vartijan oikeudet eivät tosiaan paljoa poikkea jokamiehenoikeuksista. Mutta ne poikkeavat kuitenkin, mm. juuri siinä että se huoltamon pitäjä ei saa poistaa ketään huoltamostaan voimakeinoin tai edes käskyillä pakottaen, mutta vartija saa. Vartija saa tarkastaa kiinniotetun, kantaa patukkaa ja lisäkoulutuksen jälkeen kaasua ja tkp:täkin. Nämä kaikki menevät jokamiehenoikeuksia pidemmälle.
Valitettavasti Suuri Yleisö tuntuu ymmärtävän asiat niin, että jos joku toimii jokamiehenoikeuksilla (tai lähes niillä), niin "sulla ei oo mitään oikeuksia!" Jokamiehenoikeuksillakin pääsee kohtalaisen pitkälle, vaikka jokamies ei sitä tiedä.

Mutta pääsyn estosta:
Olet oikeassa siinä, että kyseinen hallituksen esitys sisältää mm. tällaisen maininnan. Hallitus esitti myös poistamisoikeuden rajoittumista julkisrauhan tai kotirauhan piirissä oleviin kohteisiin, oikein pykälässä mainiten, mutta se maininta poistettiin ja koko vartioimisalue käy alueeksi jolta poistetaan [kunhan kyse ei ole yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, sillä siihen ei ole oikeutta, vaan omaisuuden tai henkilöiden suojaamisesta tai rikosten paljastamisesta].
Pääsynestoasiasta ei enää ole puhetta perustuslakivaliokunnan lausunnossa eikä hallintovaliokunnan lausunnossa. Siitä ei myöskään ole itse pykälissä mitään mainintaa.

Hallituksen esitys on alisteinen lopulliselle pykälälle. Esitys toimii vain perusteluna ja tausta-ajatuksen selventäjänä, mikäli kaivataan lisäselkoa siitä mitä jollakin epäselvällä kohdalla tarkoitetaan tai oli tarkoitettu. Epäselvällä. Jos mitään tulkinnanvaraa ei lakitekstissä ole, niin esityksen perusteluilla ei ole erityistä merkitystä. Tässä yhteydessä asia on juuri näin, ja lienee jotakuinkin varmaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ei olisi hyväksynyt pykäläksi kirjoitettua oikeutta estää pääsy. Sellaista ei voitu ajatella edes uuden järjestyslain mukaisille järjestyksenvalvojille, vaan pääsyn estämistä koskevat JV-lain kohdat nimenomaisesti jätettiin jo lakiesityksessä oikeuksien ulkopuolelle.

Tuolla hallituksen esityksen pääsyn eston maininnalla voidaan hakea tukea ajatukselle, että jos kyseinen asiakas on jo useaan otteeseen alueen edustajan kehotuksesta poistettu alueelta, voidaan hänet lopulta poistaa jo heti alueelle tulon jälkeen pyytämättä enää alueen edustajaan antamaan uutta poistumiskäskyä. Eli voidaan tässä tilanteessa olettaa, että edellinen poistumiskäsky on yhä voimassa, koska se on monta kertaa säännönmukaisesti annettu ennenkin. Valitettavasti hataraksi tämäkin tuki jää, mutta jotain edes.

Esitys ei siis ole laki. Koska pääsyn eston oikeutta ei ole, niin sitä ei ole.

Lue lisää

Miten minulle kävi, oletetaan että puhun totta? -- -30 astetta pakkasta
- kännykkä ei toiminut pakkasen vuoksi, ei pysynyt päällä ollenkaan, lämpösessä taas virtapalkkeja oli 4
- pyysin saada tulla soittamaan taxin sisätiloista, tai heidän soittamaan sen, sanoin vielä maksavani sen puhelun.
pakkotilanteessa, aivan paleltuneena menin sisälle, vaikka oli kielletty.
-sain raudoitettuna turpaani

huom. en missään vaiheessa ollut väkivaltainen

Ps. lisää hyviä kommentteja tyyliin mitäs läksit!

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

Miten minulle kävi, oletetaan että puhun totta? -- -30 astetta pakkasta
- kännykkä ei toiminut pakkasen vuoksi, ei pysynyt päällä ollenkaan, lämpösessä taas virtapalkkeja oli 4
- pyysin saada tulla soittamaan taxin sisätiloista, tai heidän soittamaan sen, sanoin vielä maksavani sen puhelun.
pakkotilanteessa, aivan paleltuneena menin sisälle, vaikka oli kielletty.
-sain raudoitettuna turpaani

huom. en missään vaiheessa ollut väkivaltainen

Ps. lisää hyviä kommentteja tyyliin mitäs läksit!

Lue lisää

Olen joskus toiminut myös järjestyksenvalvojana. Portsarin hommiinkin on pyydelty. Että kyllä mulla on tiedossa vartijoitten ym. oikeudet ja jokamiehen velvollisuudet!

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

Olen joskus toiminut myös järjestyksenvalvojana. Portsarin hommiinkin on pyydelty. Että kyllä mulla on tiedossa vartijoitten ym. oikeudet ja jokamiehen velvollisuudet!

Kyllä, kyllä, kyllä... SINUN tapauksessasi sinua ON kohdeltu turhan kovakouraisesti!!!!

Jos siis puhut totta.

Tämän sinä ilmeisesti halusitkin vain kuulla, koska sinähän siis tiedät vartijoiden ym. oikeudet!

Onneksi olkoon, törmäsit niihin apinoihin, joista olen tuolla toisaalla puhunut...

Älä nyt silti katkeroidu kaikkiin vartijoihin jooko?!

Get over it! Move on!

Sulla vaan kävi paska nakki! Hyvää kevättä!!!!

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

He olivat vartijan haalareissa ja ammateiltaan vartijoita. sillä hetkellä he toimivat järjestyksenvalvojina.

jos järkkäri tai vartija sanoo sulle että häivy niin se tarkoittaa että häivy. se ei tarkoita että tule toki sisään kielloista huolimatta tai että jää siihen oven eteen jauhamaan ulostetta. se tarkoittaa että häivy ja sillä selvä ja jos pikku pikku urpon kätöset ovat vähän uudeli duudeli hellan puudeli jäässä niin se ei kiinnosta koska käsky oli häivy! urpoko olet???

sgl-kouluttaja kirjoitti:

Eivät sen hetkisiltä oikeuksiltaan olleet vartijoita vaan järjestyksenvalvojia. Vartioimisliike saa ottaa vastaan järjestyksenvalvontatehtäviä, joissa toimiviin sovelletaan järjestyksenvalvojalakia siltä osin kuin mahdollista. Käytännössä tarkoittaa että kun vartija toimii järjestyksenvalvojana, hänellä tulee olla JV-kortti ja JV-määräysten mukaiset varusteet (välineille JV:n välinekoulutus eikä vartijan, tkp ei sallittu jne). Hän toimii silloin myös järjestyksenvalvojan oikeuksilla, ei vartijan. MUTTA hän joutuu käyttämään vartuoimisliikkeen asua, johon ei lain mukaan saa kiinnittää mitään muita tekstejä tai merkkejä. Siis ei edes JV-laattaa!

Tuo on varsin valitettava älyttömyys, sillä kaveri näyttää vartijalta, mutta onkin JV, eikä sitä voi mitenkään nähdä päälle. Näissä uusissa järjestyslakikohteissa asia on toisin, mutta kaikki kahviloissa, ravintoloissa, hotelleissa, yleisötilaisuuksissa yms yms järjestyksenvalvojana toimivat vartijat ovat omituisessa välikädessä. Näyttää vartijalta, muttei toimivallaltaan ole.

No tietysti se kaveri on vartija sikäli, että on vartijan koulutus ja vartijakortti ja on turvallisuspalvelulain mukainen vartija. Mutta siis oikeuksien puolesta juridissti onkin JV.

Lue lisää

Tuotatuota...tuosta pakkasesta puhuessa tuli väite et tämä tapahtui kaksi vuotta sit uutenavuotena.. Kertokaa jos mä nyt olen väärässä, mut silloin ei kai ollut vielä lain mukaan sallittua pitää vartijoita JV hommissa, uusi lakihan tuli sen jälkeen... Onkohan tämä kaveri nyt mukana tässä jutussa vai muuttuuko tarina sen mukaan mitä etenee?

ihmettelijä kirjoitti:

Tuotatuota...tuosta pakkasesta puhuessa tuli väite et tämä tapahtui kaksi vuotta sit uutenavuotena.. Kertokaa jos mä nyt olen väärässä, mut silloin ei kai ollut vielä lain mukaan sallittua pitää vartijoita JV hommissa, uusi lakihan tuli sen jälkeen... Onkohan tämä kaveri nyt mukana tässä jutussa vai muuttuuko tarina sen mukaan mitä etenee?

Lue lisää

Sekoitat nyt valitettavasti keskenään kaksi eri JV-asiaa.
Vartioimisliike saa suorittaa tavanomaisia JV-tehtäviä sellaisilla vartijoilla, jotka ovat järjestyksenvalvojia. Silloin he toimivat JV-oikeuksilla ja JV-sääntöjen mukaan, mutta johtuen vartijan asun säädöksistä eivät voi käyttää JV-tunnuksia vaan näyttävät vartijoilta. Tämä mahdollisuus oli olemassa vanhan vartioimisliikelain aikana ja myös nykyisen yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain aikana (10/2002 alkaen).
Aivan toinen asia ovat nämä järjestyslain nojalla asetettut järjestyksenvalvojat, joita on voitu käyttää 10/2003 alkaen. Heidän tulee myös olla vartijoita ja järjestyksenvalvojia, mutta heillä on tavallista JV:tä rajatummat oikeudet ja heillä tulee olla järjestyksenvalvojan asu eikä vartijan asua.

Tavallisilla JV-oikeuksilla mutta vartijan asussa vartija-JV voi toimia mm. majoitus- ja ravitsemisliikkeissä kuten sellaisella huoltamolla jolla on kahvio.
Järjestyslaki-JV-oikeuksilla ja erityisessä JV-asussa (vartija)JV voi toimia mm. kauppakeskuksissa mutta EI huoltamoilla.

Eli kyllä edellis-uutenavuotena on aivan hyvin voinut olla vartija JV-tehtäviä hoitamassa, ja aina v.1999-2000 uudesta vuodesta alkaen.

Kohdassa 5 en sanoisi varmasti, että se ei ollut vartijan vika. Olishan vartijan pitäny...

Tämä tapahtuikin toissa uutenavuotena, mutta oikeuskäsittely oli vasta tällä viikolla. Siksi nyt vasta kerron asiasta. Kännykkä ei ollut rikki, vaan kovan pakkasen vuoksi akku ei antanut virtaa! Securitaksen miehet ovat tietääkseni vartijoita. Onko oikein hakata raudoissa oleva mies?

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

Tämä tapahtuikin toissa uutenavuotena, mutta oikeuskäsittely oli vasta tällä viikolla. Siksi nyt vasta kerron asiasta. Kännykkä ei ollut rikki, vaan kovan pakkasen vuoksi akku ei antanut virtaa! Securitaksen miehet ovat tietääkseni vartijoita. Onko oikein hakata raudoissa oleva mies?

Lue lisää

Sanon kokemuksesta, ettei kansalainen ota pakkokeinoja mitenkään rauhallisesti vastaan. Useimmiten poistettava jää tonttirajalle puhisemaan täysin primitiivireaktossa ja paras kuulemani repla on "väkivaltainen vartija" tälläisessä vain kiinnitarttumisen ja kuljettamisen sisältävässä suoritteessa.
En usko, että olisit noudattanut kiinniottotilanteessa käskyjä, siten ettei olisi ensin tarvinnut raudoittaa ja sitten käyttää lisää voimaa kiinnioton voimassapitämiseen.
En usko, että sinut olisi hakattu eli käytetty perusteetta voimakeinoja raudoituksen jälken. Jos se olisi totta niin missä ovat todistajat?

Tosiasia on, että ihminen muuttuu joksikin muuksi, kun lähisuvun, perheen ja kyläyhteisön sosiaalinen kontrolli poistuu, nautitaan alkoholia ja elellään tässä uskomattomassa kylässä, jossa asuu toinen toistaan mahdottomampia ihmisiä. Sanoisin, että ihmiselle menee enemmän kuin helposti kusi päähän, luullaan mahdottomia itsestään, oikeuksistaan ja asemastaan.

Niin se kuitenkin vain on, ettei täällä syljetä yhteiskunnan tai järjestysvallan kasvoille. Seinä tulee vastaan ja niskat pannaan nurin. Kekkoslainen poliisi pieksi vastaanharaajat tehokkaasti ja aikaa ennen nykyistä esitutkintalakia luonnehditaan joissain piireissä poliisivaltioksi. Silloin kansalaisia kannustettiin voimakkaasti tottelemiseen, alkaen kodista, koulusta jne. Ehkä tämä postkekkoslainen aika on vain kääntänyt tilanteen sellaiseksi, ettei tottelemista enää harjoitella missään. Sen sijaan, että puhutaan kielikuvatasolla niskojen nurin laittamisesta päädytään käytännön tasolla Keskustan poliisipiirin vartijattomaan poliisivankilaan, jossa nuorisohenkilö ei maahanvietynäkään rauhoitu. JP:n jullin vasen polvi niskassaan se vielä jatkaa päänsä riuhtomista. Otsaan tulee betonilattiasta ventti ja hetken perästä niskat menevät nurin konkreettisesti.

Polvi niskassa on vanhentunut ja vaarallinenkin ote, mutta mikähän siinä on, että vapaus meni jo kerran ja nyt häiritään poliisivankilan laitosjärjestystä ja päinmakuullakaan oman käytöksen järjettömyys ei avaudu. Jälkeenpäin nuorisohenkilö antaa nyttemmin kuopatulla kaapelikanavalla haastattelun, jossa on kiukustunut siitä, ettei poliisi suojellut häntä häneltä itseltään. Kihlakunnansyyttäjä teki syytteen, muttei ole korviin tullut mitä lautakunta lausui. Kaikki vastaajat ovat kysyneet sinulta: Oletko varma, ettei sinun käyttäytymisessäsi ollut mitään moitittavaa? No oliko?

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

Tämä tapahtuikin toissa uutenavuotena, mutta oikeuskäsittely oli vasta tällä viikolla. Siksi nyt vasta kerron asiasta. Kännykkä ei ollut rikki, vaan kovan pakkasen vuoksi akku ei antanut virtaa! Securitaksen miehet ovat tietääkseni vartijoita. Onko oikein hakata raudoissa oleva mies?

Lue lisää

Eihän täällä saanut mainostaa mitää vartioimisliikettä.

mainospsykologia mukaan sillä, että logoa
toistetaan tarpeeksi monta kertaa vaikutetaan tuotteet menekkiin positiivisesti.

agitaattori kirjoitti:

Sanon kokemuksesta, ettei kansalainen ota pakkokeinoja mitenkään rauhallisesti vastaan. Useimmiten poistettava jää tonttirajalle puhisemaan täysin primitiivireaktossa ja paras kuulemani repla on "väkivaltainen vartija" tälläisessä vain kiinnitarttumisen ja kuljettamisen sisältävässä suoritteessa.
En usko, että olisit noudattanut kiinniottotilanteessa käskyjä, siten ettei olisi ensin tarvinnut raudoittaa ja sitten käyttää lisää voimaa kiinnioton voimassapitämiseen.
En usko, että sinut olisi hakattu eli käytetty perusteetta voimakeinoja raudoituksen jälken. Jos se olisi totta niin missä ovat todistajat?

Tosiasia on, että ihminen muuttuu joksikin muuksi, kun lähisuvun, perheen ja kyläyhteisön sosiaalinen kontrolli poistuu, nautitaan alkoholia ja elellään tässä uskomattomassa kylässä, jossa asuu toinen toistaan mahdottomampia ihmisiä. Sanoisin, että ihmiselle menee enemmän kuin helposti kusi päähän, luullaan mahdottomia itsestään, oikeuksistaan ja asemastaan.

Niin se kuitenkin vain on, ettei täällä syljetä yhteiskunnan tai järjestysvallan kasvoille. Seinä tulee vastaan ja niskat pannaan nurin. Kekkoslainen poliisi pieksi vastaanharaajat tehokkaasti ja aikaa ennen nykyistä esitutkintalakia luonnehditaan joissain piireissä poliisivaltioksi. Silloin kansalaisia kannustettiin voimakkaasti tottelemiseen, alkaen kodista, koulusta jne. Ehkä tämä postkekkoslainen aika on vain kääntänyt tilanteen sellaiseksi, ettei tottelemista enää harjoitella missään. Sen sijaan, että puhutaan kielikuvatasolla niskojen nurin laittamisesta päädytään käytännön tasolla Keskustan poliisipiirin vartijattomaan poliisivankilaan, jossa nuorisohenkilö ei maahanvietynäkään rauhoitu. JP:n jullin vasen polvi niskassaan se vielä jatkaa päänsä riuhtomista. Otsaan tulee betonilattiasta ventti ja hetken perästä niskat menevät nurin konkreettisesti.

Polvi niskassa on vanhentunut ja vaarallinenkin ote, mutta mikähän siinä on, että vapaus meni jo kerran ja nyt häiritään poliisivankilan laitosjärjestystä ja päinmakuullakaan oman käytöksen järjettömyys ei avaudu. Jälkeenpäin nuorisohenkilö antaa nyttemmin kuopatulla kaapelikanavalla haastattelun, jossa on kiukustunut siitä, ettei poliisi suojellut häntä häneltä itseltään. Kihlakunnansyyttäjä teki syytteen, muttei ole korviin tullut mitä lautakunta lausui. Kaikki vastaajat ovat kysyneet sinulta: Oletko varma, ettei sinun käyttäytymisessäsi ollut mitään moitittavaa? No oliko?

Lue lisää

Nämähän ovatkin uskonasioita;) Kerron vain oman näkemykseni asiasta, joka taas ei totuudesta poikkea. En kylläkään voi tietää kuinka uhkaavaksi "järjestyksenvalvojat" tilanteen kokivat. Voihan se olla niin että he pelkäsivät minua käsiraudat seläntakana ollessani niin paljon, että katsoivat välttämättömäksi hakata minulta tajun kankaalle, kumma kyllä oikeudessa he eivät kertoneet tästä pakkoraosta mitään.

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

Nämähän ovatkin uskonasioita;) Kerron vain oman näkemykseni asiasta, joka taas ei totuudesta poikkea. En kylläkään voi tietää kuinka uhkaavaksi "järjestyksenvalvojat" tilanteen kokivat. Voihan se olla niin että he pelkäsivät minua käsiraudat seläntakana ollessani niin paljon, että katsoivat välttämättömäksi hakata minulta tajun kankaalle, kumma kyllä oikeudessa he eivät kertoneet tästä pakkoraosta mitään.

Lue lisää

jos sinulta olisi vartijoiden toimesta hakattu taju kankaalle olisihan nuo vammat tulleet esille lääkärin ja poliisin tutkinnassa, eiköhan asia ole niin että töppäsit kännissä ja sinussa itsessä ei tietenkään ole mitään vikaa mutta kun ne pahat vartijat... nyyh

Batman kirjoitti:

Eihän täällä saanut mainostaa mitää vartioimisliikettä.

mainospsykologia mukaan sillä, että logoa
toistetaan tarpeeksi monta kertaa vaikutetaan tuotteet menekkiin positiivisesti.

Lue lisää

haluat maksaa meille suoraveloituksena... batman suoraveloituksena ;)


ps. Eikös batmankin toimi vähän niinku turvallisuusalalla, et etkös säkin nimimerkillä mainosta toimintaasi ;)

Antakaa pojalle nenäliina kirjoitti:

jos sinulta olisi vartijoiden toimesta hakattu taju kankaalle olisihan nuo vammat tulleet esille lääkärin ja poliisin tutkinnassa, eiköhan asia ole niin että töppäsit kännissä ja sinussa itsessä ei tietenkään ole mitään vikaa mutta kun ne pahat vartijat... nyyh

Lue lisää

luepa ensin muutkin viestit ennenkuin alat paskaa postaamaan;)

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

Nämähän ovatkin uskonasioita;) Kerron vain oman näkemykseni asiasta, joka taas ei totuudesta poikkea. En kylläkään voi tietää kuinka uhkaavaksi "järjestyksenvalvojat" tilanteen kokivat. Voihan se olla niin että he pelkäsivät minua käsiraudat seläntakana ollessani niin paljon, että katsoivat välttämättömäksi hakata minulta tajun kankaalle, kumma kyllä oikeudessa he eivät kertoneet tästä pakkoraosta mitään.

Lue lisää

Arvelin ensin, ettet ole edes vastauksen arvoinen. Juttu on kuitenkin niin, että sinusta on hyvää vauhtia tulossa sellainen aktiivisesti omasta nokasta verta kerjäävä vartijavihaaja, että pois alta. Sikäli, kun uhmaltasi pystyt niin mietipä mikä on reuhomisesi päätepiste, kun nyt jo puhuit itsesi putkaan ja sakkolapun kouraan. Millainen pintagradientti on siinä lattialaatassa, jonka näet maatessasi päinmakuulla raudoissa? Entä hahmotatko projektiilin, kun joku kerta olet ysimillin kuulan edessä ja glockkia pitelee paikalletullut JP:n patru?

agitaattori kirjoitti:

Arvelin ensin, ettet ole edes vastauksen arvoinen. Juttu on kuitenkin niin, että sinusta on hyvää vauhtia tulossa sellainen aktiivisesti omasta nokasta verta kerjäävä vartijavihaaja, että pois alta. Sikäli, kun uhmaltasi pystyt niin mietipä mikä on reuhomisesi päätepiste, kun nyt jo puhuit itsesi putkaan ja sakkolapun kouraan. Millainen pintagradientti on siinä lattialaatassa, jonka näet maatessasi päinmakuulla raudoissa? Entä hahmotatko projektiilin, kun joku kerta olet ysimillin kuulan edessä ja glockkia pitelee paikalletullut JP:n patru?

Lue lisää

Samat sanat sulle. Minä sentään kunnioitan virkavaltaa, jonka ainoina hyvinä edustajina pidän poliisia.

Tuskin kuvanauhoja yli vuoden jälkeen on olemassa, toivoinhan itse, myös vartijoiden puolesta, ettei tästä tulisi mitään oikeusjuttua. Siksi en niitä edes koskaan kysellyt. Tuttuja todistajia en nähnyt missään, olinhan ulkopuolella melkein kokoajan. Tiesin kuinka heikoilla olen oikeudessa: minä vs 2 vartijaa, joilla on oma lehmä ojassa. Kyllä tää on oikeusvaltio;) Eikö tuomari voinut ajatella oikeudessa sitä vaihtoehtoa, että he puhuivat samanlaisen "tarinan" oman nahkansa pelastamiseksi?!

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

Tuskin kuvanauhoja yli vuoden jälkeen on olemassa, toivoinhan itse, myös vartijoiden puolesta, ettei tästä tulisi mitään oikeusjuttua. Siksi en niitä edes koskaan kysellyt. Tuttuja todistajia en nähnyt missään, olinhan ulkopuolella melkein kokoajan. Tiesin kuinka heikoilla olen oikeudessa: minä vs 2 vartijaa, joilla on oma lehmä ojassa. Kyllä tää on oikeusvaltio;) Eikö tuomari voinut ajatella oikeudessa sitä vaihtoehtoa, että he puhuivat samanlaisen "tarinan" oman nahkansa pelastamiseksi?!

Lue lisää

Hhmm

Siis ymmärsinkö oikein, että silmälasisi rikkoutuivat, leukaasi tuli hiusmurtuma ja iskujen vuoksi myös veri roiskui naamastasi ja menetit tajuntasi??

Näin ainakin kerroit aiemmassa viestissäsi. Ja kaiken tämän jälkeen poliisi ei toimittanut sinua saman tien lääkäriin, vaan vei putkaan?

Ja sinä ET nostanut pahoinpitelysyytettä, vaan itket ainostaan 65€ todistuskustannuksesta? Joka johtuu siitä, että kun et tehnyt rikosilmoitusta niin ei niitä valvontanauhoja käyty saman tien hakemassa todistusaineistoksi.

Ja kuvittelet vielä, että joku uskoo tämän sinun sepitelmäsi siitä kuinka olet joutunut kaltoin kohdelluksi????

vääryyttä kärsinyt kirjoitti:

Tuskin kuvanauhoja yli vuoden jälkeen on olemassa, toivoinhan itse, myös vartijoiden puolesta, ettei tästä tulisi mitään oikeusjuttua. Siksi en niitä edes koskaan kysellyt. Tuttuja todistajia en nähnyt missään, olinhan ulkopuolella melkein kokoajan. Tiesin kuinka heikoilla olen oikeudessa: minä vs 2 vartijaa, joilla on oma lehmä ojassa. Kyllä tää on oikeusvaltio;) Eikö tuomari voinut ajatella oikeudessa sitä vaihtoehtoa, että he puhuivat samanlaisen "tarinan" oman nahkansa pelastamiseksi?!

Lue lisää

Kuvanauhojen säilytyksestä on ihan säädökset ja siksi niitä ei todellakaan ole vuoden päästä saatavilla enää, jos ei ole heti asiasta ilmoitusta tehnyt.

nih kirjoitti:

Kuvanauhojen säilytyksestä on ihan säädökset ja siksi niitä ei todellakaan ole vuoden päästä saatavilla enää, jos ei ole heti asiasta ilmoitusta tehnyt.

Joo, sitä vartenhan mä just ihmettelin, että minkä takia tuo ketjun aloittanut puupää ei sitä rikosilmoitusta tehnyt silloin heti tapauksen jälkeen. Siis sikäli mikäli tapauksessa mitään tosi pohjaa on.

Eli kyllähän kaikki sen tietää, ettei niitä tallenteita kovin pitkiä aikoja säilytellä.

Mutta toisaalta, ei kukaan ota tuollaista selkäsaunaa ilman, että vaatii tekijät tuomiolle.
Joten hyvä provohan tämäkin ilmeisesti oli.

Hhmm kirjoitti:

Joo, sitä vartenhan mä just ihmettelin, että minkä takia tuo ketjun aloittanut puupää ei sitä rikosilmoitusta tehnyt silloin heti tapauksen jälkeen. Siis sikäli mikäli tapauksessa mitään tosi pohjaa on.

Eli kyllähän kaikki sen tietää, ettei niitä tallenteita kovin pitkiä aikoja säilytellä.

Mutta toisaalta, ei kukaan ota tuollaista selkäsaunaa ilman, että vaatii tekijät tuomiolle.
Joten hyvä provohan tämäkin ilmeisesti oli.

Lue lisää

kaikki viestini, ennenkuin epäilet provoksi. Tein rikosilmoituksen heti seuraavana arkipäivänä, kävin kuulusteluissa, lääkärillä ym. Yli vuoteen ei kuulunut asiasta mitään. Luulin että juttu oli pistetty mappi ööhön, ja unohdettu. Mutta sitten tuli syyttämättäjättämispäätös vartijoille ja minulle syyte, aivan väärin perustein, koska nämä ******
olivat satuilleet niin hyvin yhteen kuulusteluissa. Minua kusetettiin ja kunnolla!
Kyllä se on niin että, jos sulla ei ole todistajia, niin ei sulla ole oikeudessa mitään mahdollisuutta saada oikeutta, jos vastapuolella on vartija(t), joka puhuu paskaa, selvitäkseen itse kuiville!

"Järjestyksenvalvojan on estettävä pääsy toimialueelleen henkilöltä, jonka päihtymyksensä, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on perusteltua syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta"

Eli ei pelkän päihtymyksen vuoksi.

-Petri- kirjoitti:

"Järjestyksenvalvojan on estettävä pääsy toimialueelleen henkilöltä, jonka päihtymyksensä, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on perusteltua syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta"

Eli ei pelkän päihtymyksen vuoksi.

Lue lisää

Näillä muillakin perusteilla voidaan estää pääsy toimialueelle (pl. järjestyslain mukaiset toimialueet).

"Vääryyttä kärsinyttä" oli alunperin tällä perusteella estetty pääsemästä huoltoasemalle, tämän johdosta mainitsin vain tuon velvollisuuden, myöhemmin toki kuvaan ovat tulleet myös muut mainitut perusteet, mutta tällöinkin oli jo käytetty kiinniotto oikeutta.

Hyvä ja asiallinen täsmennys niille jotka eivät tiedä/tunne järjestyksenvalvojan oikeuksia ja velvollisuuksia, kiitos tästä.

-Kari- kirjoitti:

Näillä muillakin perusteilla voidaan estää pääsy toimialueelle (pl. järjestyslain mukaiset toimialueet).

"Vääryyttä kärsinyttä" oli alunperin tällä perusteella estetty pääsemästä huoltoasemalle, tämän johdosta mainitsin vain tuon velvollisuuden, myöhemmin toki kuvaan ovat tulleet myös muut mainitut perusteet, mutta tällöinkin oli jo käytetty kiinniotto oikeutta.

Hyvä ja asiallinen täsmennys niille jotka eivät tiedä/tunne järjestyksenvalvojan oikeuksia ja velvollisuuksia, kiitos tästä.

Lue lisää

Niin tarkoituksenani ei siis ollut ottaa kantaa varsinaiseen asiaan. Pisti vaan vähän silmään:)

-Petri- kirjoitti:

Niin tarkoituksenani ei siis ollut ottaa kantaa varsinaiseen asiaan. Pisti vaan vähän silmään:)

LÖytyykö tuoreita näkemyksiä ?