paljonko maatila tuottaa

Ei niitä lehmien poikimisia joka yö ole.
Surkeasti hoidat asiasi ellei tonnia enempää jää tulosta kuukaudessa tai sitten valehtelet tässäkin.
Maitotila on kaikkein kannatavinta maataloutta, pienet alta 20 lehhmän tilatkin elää kuin keisarit.

18+5 kirjoitti:

Ei niitä lehmien poikimisia joka yö ole.
Surkeasti hoidat asiasi ellei tonnia enempää jää tulosta kuukaudessa tai sitten valehtelet tässäkin.
Maitotila on kaikkein kannatavinta maataloutta, pienet alta 20 lehhmän tilatkin elää kuin keisarit.

Lue lisää

ILIMANKOS NIITÄ KEISAREITA EI OO ENNEE MISSÄÄN, KUKA SITÄ NYT HALLUUS NÄLISSÄÄN KURKAILLA.

JÄMPTI O NÄI kirjoitti:

ILIMANKOS NIITÄ KEISAREITA EI OO ENNEE MISSÄÄN, KUKA SITÄ NYT HALLUUS NÄLISSÄÄN KURKAILLA.

Syystä maitotilalliset vain vähenee.Ettei vaan syynä olisi pienenpuoleiset tulot ja sitova työ.
Yleensä hyviin hommiin on tunkua.

kysyy? kirjoitti:

Syystä maitotilalliset vain vähenee.Ettei vaan syynä olisi pienenpuoleiset tulot ja sitova työ.
Yleensä hyviin hommiin on tunkua.

niin ei pikkutilalliset elä kuin keisarit..tietysti riippuu mihin tyytyy:)) jos nykyaikaiset koneet ja lypsäviä yli 100 niin sitten jotenkin tulee toimeen,,,jotain 25 lehmää tuotaa normaali duunarin palkan vuodessa.normaali siis 8t päivä...niin ja tilakin riippu miten jalostettu karja ja miten tuotaa.tiedän joku tuotaa 10 lehmällä saman kuin toinen 17(siis vuosituotos) litraa milkkiä

18+5 kirjoitti:

Ei niitä lehmien poikimisia joka yö ole.
Surkeasti hoidat asiasi ellei tonnia enempää jää tulosta kuukaudessa tai sitten valehtelet tässäkin.
Maitotila on kaikkein kannatavinta maataloutta, pienet alta 20 lehhmän tilatkin elää kuin keisarit.

Lue lisää

tulee ostettua uudet vaatteet joka päivä...

18+5 kirjoitti:

Ei niitä lehmien poikimisia joka yö ole.
Surkeasti hoidat asiasi ellei tonnia enempää jää tulosta kuukaudessa tai sitten valehtelet tässäkin.
Maitotila on kaikkein kannatavinta maataloutta, pienet alta 20 lehhmän tilatkin elää kuin keisarit.

Lue lisää

totta.Mutta ellet usko kokeile ihmessä.

oppi rahat kirjoitti:

totta.Mutta ellet usko kokeile ihmessä.

menot loppui heti ja elämä helpotti kun pistin karjan pois.ei ole tarvinnut sen jälkeen metsää myydä.

olisikin uusimmat traktorit ja muut koneet.

### kirjoitti:

olisikin uusimmat traktorit ja muut koneet.

Niimpä, mutta silloin olisi myös osamaksut ja muut menot, senmukaan ...
Se joka ajaa vanhalla, ajaa yleensä omalla.

joku on utelias :=D

ovat pääsääntöisesti rahoitusyhtiöiden omistamia. Tiedän kun olen kysynyt. Korkeintaan 20% maanviljelijöiden autoista ja traktoreista on omissa nimissä.

autot ja traktorit kirjoitti:

ovat pääsääntöisesti rahoitusyhtiöiden omistamia. Tiedän kun olen kysynyt. Korkeintaan 20% maanviljelijöiden autoista ja traktoreista on omissa nimissä.

Ollaan kohta nelikymppisiä, kalusto omaa,velkaa 25000 euroa jäljellä, alle kaksikymmentä lypsävää nuorkarja. Viime vuoden verotettava tulo n. 32000 euroa. Ihan hyvin pärjätään. Kyllä tästä leivän saa, jos ei ahneeksi heittäydy.

"Pienemäntä" kirjoitti:

Ollaan kohta nelikymppisiä, kalusto omaa,velkaa 25000 euroa jäljellä, alle kaksikymmentä lypsävää nuorkarja. Viime vuoden verotettava tulo n. 32000 euroa. Ihan hyvin pärjätään. Kyllä tästä leivän saa, jos ei ahneeksi heittäydy.

Lue lisää

Meinaan kun tuon
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
ketjun ja vaikka tuon
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/lisarahalla_hyvinvointia_etelan_maitotiloille/

lukee niin huomataan että noin 50 lehmän karjalla tukiero on noin 25.000 euroa vuodessa ab-alueelta jo c1:lle. Hassua on se että tukiero tekee se että tällä hetkellä mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä kannattavampaa on. Oletan että tilasi on vähintään c2:lla tai pohjoisempanakin? Täällä etelässä on turha haikailla että 20 lehmän karjalla saisi toimeentuloa edes yksi henkilö siitä navetasta kun kirjoituksestasi päätellen teillä on siinä molemmat töissä? Tai riippuu tietysti että kuinka paljon onm metsää.

Mutta yksinkertaistettuna voidaan laskea että 20 lehmän karjasta saa tuotteesta eli maidosta tuloa sen 60-65.000 euroa keskituotoksesta ja maidon hinnasta riippuen. Siis brutto. Tuosta kun vähentää rehut ja sähköt ja siemennykset ja muut ja koneitakin vähän ja lainoja ja muuta niin mitä sen jälkeen jää? Etelässä tuohon tulee sitten tukia 5500 euroa ja c1:llä 14500 euroa ja c3:lla jo 23500 euroa. Mutta että tuosta voi saada jo viitteitä missä pärjää 20 lehmän karjalla ja missä ei?

oli? kirjoitti:

Meinaan kun tuon
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
ketjun ja vaikka tuon
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/lisarahalla_hyvinvointia_etelan_maitotiloille/

lukee niin huomataan että noin 50 lehmän karjalla tukiero on noin 25.000 euroa vuodessa ab-alueelta jo c1:lle. Hassua on se että tukiero tekee se että tällä hetkellä mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä kannattavampaa on. Oletan että tilasi on vähintään c2:lla tai pohjoisempanakin? Täällä etelässä on turha haikailla että 20 lehmän karjalla saisi toimeentuloa edes yksi henkilö siitä navetasta kun kirjoituksestasi päätellen teillä on siinä molemmat töissä? Tai riippuu tietysti että kuinka paljon onm metsää.

Mutta yksinkertaistettuna voidaan laskea että 20 lehmän karjasta saa tuotteesta eli maidosta tuloa sen 60-65.000 euroa keskituotoksesta ja maidon hinnasta riippuen. Siis brutto. Tuosta kun vähentää rehut ja sähköt ja siemennykset ja muut ja koneitakin vähän ja lainoja ja muuta niin mitä sen jälkeen jää? Etelässä tuohon tulee sitten tukia 5500 euroa ja c1:llä 14500 euroa ja c3:lla jo 23500 euroa. Mutta että tuosta voi saada jo viitteitä missä pärjää 20 lehmän karjalla ja missä ei?

Lue lisää

Empä tiedä, 65 000 euron tuloksesta jää muuttuvien kulujen jälkeen noin 50 000 puhdasta tuloa, siitä sitten kiinteät kulut pois, joten kyllä sillä jos ei vaadi mahdottomia.
Meilläkin on kahdeksan lasta, joista vanhin on kymmenen vuotias, mutta varmaan jo arvaatkin, ettei tässä talossa käytetä alkoholia, tupakkaa tai kuljeta tuntureilla huoraamassa.

Kun elät ihmisiksi ja kohtuullisesti, niin maalla kyllä pärjäät.

oli? kirjoitti:

Meinaan kun tuon
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
ketjun ja vaikka tuon
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/lisarahalla_hyvinvointia_etelan_maitotiloille/

lukee niin huomataan että noin 50 lehmän karjalla tukiero on noin 25.000 euroa vuodessa ab-alueelta jo c1:lle. Hassua on se että tukiero tekee se että tällä hetkellä mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä kannattavampaa on. Oletan että tilasi on vähintään c2:lla tai pohjoisempanakin? Täällä etelässä on turha haikailla että 20 lehmän karjalla saisi toimeentuloa edes yksi henkilö siitä navetasta kun kirjoituksestasi päätellen teillä on siinä molemmat töissä? Tai riippuu tietysti että kuinka paljon onm metsää.

Mutta yksinkertaistettuna voidaan laskea että 20 lehmän karjasta saa tuotteesta eli maidosta tuloa sen 60-65.000 euroa keskituotoksesta ja maidon hinnasta riippuen. Siis brutto. Tuosta kun vähentää rehut ja sähköt ja siemennykset ja muut ja koneitakin vähän ja lainoja ja muuta niin mitä sen jälkeen jää? Etelässä tuohon tulee sitten tukia 5500 euroa ja c1:llä 14500 euroa ja c3:lla jo 23500 euroa. Mutta että tuosta voi saada jo viitteitä missä pärjää 20 lehmän karjalla ja missä ei?

Lue lisää

Ja oikeaa sellaista. Voit itse laskea mistä mikäkin muodostuu. Tukialue on C3 ja tilamme tulot muodostuvat seuraavasti:

Vajaa parikymmentä lypsävää, joiden keskituotos on reilusti yli 10000:n.

Peltoa, tukikelpoista, joista läheskään kaikki ei ole täysien tukien piirissä, vajaa 80 ha.

Metsää, jota ei ole hakattu viimeiseen kymmeneen vuoteen, reilut 100 ha.

Erilaista koneurakointia, lähinnä talvisin. Sieltä haetaan niitä puuttuvia tuloja, joita tarvitaan isojen lainanlyhennysten katteeksi.

Miksikö emme myy metsää? Näillä hinnoilla, ei järkeä.

Käymmekö ikinä lomareissuilla? Emme, koska ei ole varaa.

Kun tilaan 10000 kg täysrehua, veroton rahti tonnilta on vajaa 40 euroa.

Kun tilaan kuivikkeet, kivennäiset sun muut tykötarpeet vuodeksi, voit varmaan laskea, kuinka ison loven se tiliin tekee. Miksikö tilaan kerralla isot määrät? Koska pienemmissä erissä hinta nousee tähtitieteelliseksi. Ainakin meidän rahapussille.

Itse olen omalla kokemuksella sitä mieltä, että puheet pikkutilojen kannattamattomuudesta ovat aina olleet höpö-juttuja. Paljon asiaan vaikuttaa oma taloushallinnon osaaminen. Ja vaikka sitä ei paljoa olisikaan, terve maalaisjärki on arvossa arvaamattomassa. Meillä ei tosiaankaan tila laajene, päinvastoin, jossain vaiheessa peltopinta-alaa pienennetään, kun lainat on pois. Kuka piru noita jaksaa keväästä syksyyn kiertää, kun ei ole tarvista. Peltomäärä on suhteellisen iso eläinmäärään nähden, joten myymme paljon säilörehua sitä tarvitseville ja saamme sieltä hiukan ylimääräistä tuloa.

Lähimpään kauppaan,huoltoasemalle, liikkeisiin, on matkaa 50 km, joten ei ihan pikkujutun takia autoa startata.

On täällä meilläkin paljon tiloja, jotka kamppailevat kannattamattomuuden kanssa. Monella syynä älyttömät investoinnit.

Onko tilanne tasa-arvoisen pitkän Suomen eri alueen tuottajille? Ei varmasti ole. Mutta kaikkea ei voi rahassa laskea. Teillä ollaan peltotöissä, kun meillä on puoli metriä lunta. Meilltä maksetaan työmiehille 11 euroa tunnilta ja täyshoito, asuminen päälle. Paljonko teillä?

Täällä pohjoisessa on paljon lopettaneita tiloja. Toki ne eivät ole uutuuttaan hohtavia, mutta pienellä laajennuksella ja remontilla erittäin toimivia. Miksi kukaan ei siirrä tuotantoaan etelästä tänne? Ei täällä elo ja olo aina helppoa ole, mutta sopeuduttuaan moni huomaisi, että ehkä kuitenkin kannattavampaa ja stressittömämpää. Ei meilläkään isännän kans alku ollut helppoa. Kovat lainat päällä jne. Mutta voiton puolella ollaan, se kylläkin näkyy ja tuntuu kropassa.

Näistä asioista oikeilla nimillä keskusteleminen olisi hyvä, mutta miksiköhän se on niin vaikeaa? En minä kateile isoa tiloja, toivon kaikille hyvää. Vaan kun pienikin elättää perheen, niin miksi tappaa työllä se elämisen ilo, valvoa öitä maksamattomien laskujen takia? On se joskus itselläkin ja isännällä mieli ollut matalalla, mutta yhdessä ollaan selvitty, kun ei ole päästetty asioita paisumaan liian suureksi. Kaikilla on se sama 24 tuntia vuorokaudessa aikaa. Keväästä syksyyn mennään matalalentoa, mutta talvella keskitytään eläinten hoitoon ja pienimuotoiseen urakointiin. Ja nukutaan, kun on niin pitkä pimeä jakso, että ei muuta näiden lumimassojen keskellä oikein voi harrastaa.

Mutta kun nyt alkuun tässä keskustelussa päästiin, niin miten sinun tukialueella on asiat? Jos saataisiin asioihin vauhtia, kun tiedetään, miten ne tulot/menot oikeasti jakautuu.

"pienemäntä" kirjoitti:

Ja oikeaa sellaista. Voit itse laskea mistä mikäkin muodostuu. Tukialue on C3 ja tilamme tulot muodostuvat seuraavasti:

Vajaa parikymmentä lypsävää, joiden keskituotos on reilusti yli 10000:n.

Peltoa, tukikelpoista, joista läheskään kaikki ei ole täysien tukien piirissä, vajaa 80 ha.

Metsää, jota ei ole hakattu viimeiseen kymmeneen vuoteen, reilut 100 ha.

Erilaista koneurakointia, lähinnä talvisin. Sieltä haetaan niitä puuttuvia tuloja, joita tarvitaan isojen lainanlyhennysten katteeksi.

Miksikö emme myy metsää? Näillä hinnoilla, ei järkeä.

Käymmekö ikinä lomareissuilla? Emme, koska ei ole varaa.

Kun tilaan 10000 kg täysrehua, veroton rahti tonnilta on vajaa 40 euroa.

Kun tilaan kuivikkeet, kivennäiset sun muut tykötarpeet vuodeksi, voit varmaan laskea, kuinka ison loven se tiliin tekee. Miksikö tilaan kerralla isot määrät? Koska pienemmissä erissä hinta nousee tähtitieteelliseksi. Ainakin meidän rahapussille.

Itse olen omalla kokemuksella sitä mieltä, että puheet pikkutilojen kannattamattomuudesta ovat aina olleet höpö-juttuja. Paljon asiaan vaikuttaa oma taloushallinnon osaaminen. Ja vaikka sitä ei paljoa olisikaan, terve maalaisjärki on arvossa arvaamattomassa. Meillä ei tosiaankaan tila laajene, päinvastoin, jossain vaiheessa peltopinta-alaa pienennetään, kun lainat on pois. Kuka piru noita jaksaa keväästä syksyyn kiertää, kun ei ole tarvista. Peltomäärä on suhteellisen iso eläinmäärään nähden, joten myymme paljon säilörehua sitä tarvitseville ja saamme sieltä hiukan ylimääräistä tuloa.

Lähimpään kauppaan,huoltoasemalle, liikkeisiin, on matkaa 50 km, joten ei ihan pikkujutun takia autoa startata.

On täällä meilläkin paljon tiloja, jotka kamppailevat kannattamattomuuden kanssa. Monella syynä älyttömät investoinnit.

Onko tilanne tasa-arvoisen pitkän Suomen eri alueen tuottajille? Ei varmasti ole. Mutta kaikkea ei voi rahassa laskea. Teillä ollaan peltotöissä, kun meillä on puoli metriä lunta. Meilltä maksetaan työmiehille 11 euroa tunnilta ja täyshoito, asuminen päälle. Paljonko teillä?

Täällä pohjoisessa on paljon lopettaneita tiloja. Toki ne eivät ole uutuuttaan hohtavia, mutta pienellä laajennuksella ja remontilla erittäin toimivia. Miksi kukaan ei siirrä tuotantoaan etelästä tänne? Ei täällä elo ja olo aina helppoa ole, mutta sopeuduttuaan moni huomaisi, että ehkä kuitenkin kannattavampaa ja stressittömämpää. Ei meilläkään isännän kans alku ollut helppoa. Kovat lainat päällä jne. Mutta voiton puolella ollaan, se kylläkin näkyy ja tuntuu kropassa.

Näistä asioista oikeilla nimillä keskusteleminen olisi hyvä, mutta miksiköhän se on niin vaikeaa? En minä kateile isoa tiloja, toivon kaikille hyvää. Vaan kun pienikin elättää perheen, niin miksi tappaa työllä se elämisen ilo, valvoa öitä maksamattomien laskujen takia? On se joskus itselläkin ja isännällä mieli ollut matalalla, mutta yhdessä ollaan selvitty, kun ei ole päästetty asioita paisumaan liian suureksi. Kaikilla on se sama 24 tuntia vuorokaudessa aikaa. Keväästä syksyyn mennään matalalentoa, mutta talvella keskitytään eläinten hoitoon ja pienimuotoiseen urakointiin. Ja nukutaan, kun on niin pitkä pimeä jakso, että ei muuta näiden lumimassojen keskellä oikein voi harrastaa.

Mutta kun nyt alkuun tässä keskustelussa päästiin, niin miten sinun tukialueella on asiat? Jos saataisiin asioihin vauhtia, kun tiedetään, miten ne tulot/menot oikeasti jakautuu.

Lue lisää

Kun maksetaan paremmat tuet pohjoisempana.Jos pelkkiä tukia katselee ,houkutus muuttaa karjatalous Lappiin houkuttelee.
Mutta harvapa viitsii työkseen enää lehmänpersettä vahdata.
Investoinneista senverran,notta jos niitä ei tehdä ,on laudat ennenpitkää ikkunoissa.

MaitoSuomi kirjoitti:

Kun maksetaan paremmat tuet pohjoisempana.Jos pelkkiä tukia katselee ,houkutus muuttaa karjatalous Lappiin houkuttelee.
Mutta harvapa viitsii työkseen enää lehmänpersettä vahdata.
Investoinneista senverran,notta jos niitä ei tehdä ,on laudat ennenpitkää ikkunoissa.

Lue lisää

Kuka sen investoinnin suuruuden määrittelee? Moni ison tilan omistaja hymähtelee, kun pieni naapurin tila investoi 5000-10000 euroa vuodessa ja itsellä investoinnit menee ihan eri mittakaavassa. Mikä ihme siinä on, että ihmisillä on luulo, että joka hemmetin vuosi pitäisi jotain suurentaa, laajentaa, kasvattaa tuotantoa? Meillä menee mainiosti vuosia ilman investointeja, tienataan rahaa ja tehdään jokavuotisia perusylläpitoon kuuluvia huoltoja ja pieniä korjauksia.

Kyllä ne laudat on ennemmin sen suuren, velkaisen tilan ikkunoissa kuin taloutta hyvin hoitavan, pienen tilan ikkunoissa. Katsos, kun pankki eikä mikään muukaan taho ole huohottamassa niskaan. Investoinnit pystytään kattamaan tulorahoituksella. Koneet pystytään ostamaan omalla, valmiiksi tienatulla rahalla.

Huomattavasti paremmin se nukuttaa silloin.

Elämä on täynnä omia, pieniä valintoja. Niistä muodostuu se suuri kokonaisuus, joka elättää, tai sitten ei. Mitä järkeä on tilakoko kasvattaa niin isoksi, että pahimman tapahtuessa olet loppuikäsi kiinni velkapaljoudessa? Ja vielä sälytät sen vastuun lapsillesikin. Mietihän sitä.

Emäntä10 kirjoitti:

Kuka sen investoinnin suuruuden määrittelee? Moni ison tilan omistaja hymähtelee, kun pieni naapurin tila investoi 5000-10000 euroa vuodessa ja itsellä investoinnit menee ihan eri mittakaavassa. Mikä ihme siinä on, että ihmisillä on luulo, että joka hemmetin vuosi pitäisi jotain suurentaa, laajentaa, kasvattaa tuotantoa? Meillä menee mainiosti vuosia ilman investointeja, tienataan rahaa ja tehdään jokavuotisia perusylläpitoon kuuluvia huoltoja ja pieniä korjauksia.

Kyllä ne laudat on ennemmin sen suuren, velkaisen tilan ikkunoissa kuin taloutta hyvin hoitavan, pienen tilan ikkunoissa. Katsos, kun pankki eikä mikään muukaan taho ole huohottamassa niskaan. Investoinnit pystytään kattamaan tulorahoituksella. Koneet pystytään ostamaan omalla, valmiiksi tienatulla rahalla.

Huomattavasti paremmin se nukuttaa silloin.

Elämä on täynnä omia, pieniä valintoja. Niistä muodostuu se suuri kokonaisuus, joka elättää, tai sitten ei. Mitä järkeä on tilakoko kasvattaa niin isoksi, että pahimman tapahtuessa olet loppuikäsi kiinni velkapaljoudessa? Ja vielä sälytät sen vastuun lapsillesikin. Mietihän sitä.

Lue lisää

Tämä on oikeastaan kulttuuripohjainen juttu, siksi Suomalasille hyvin tyypillinen, kaikkea liiketoimintaa katsotaan tuotannon kautta ja yleensä investoinnit mielletään inevstoinneiksi tuotantoon.

Monissa maissa, kuten esim. Briteissä ja Jenkeissä hommaa katsotaan enempi talouden ja markkinoinnin kautta, eli tilan tai yrityksen kilpailukykyä ja jatkuvuutta haetaan vahvan talouden ja markkinaosaamisen kautta.

Pienet investoinnit, vähän vierasta pääomaa, omien pääomien kerryttäminen, mahdollistavat edulliset ja oikea-aikaiset ostot, sekä erillaisten sattumankauppojen hyödyntämisen, joka sitten vahvistaa edelleen omaa vahvaa taloutta, sekä pitää kulut kurissa.

Se on vanha totuus liike-elämässä, ettei kannattavuutta ratkaise myyntihinta vaan ostohinta.
Eli millä hintaa itse ostat tuotteet tai sen komponentit sisään, kaiken minkä niissä saat säästettyä, jää katteeseen lisänä.

jere ja jörö kirjoitti:

Tämä on oikeastaan kulttuuripohjainen juttu, siksi Suomalasille hyvin tyypillinen, kaikkea liiketoimintaa katsotaan tuotannon kautta ja yleensä investoinnit mielletään inevstoinneiksi tuotantoon.

Monissa maissa, kuten esim. Briteissä ja Jenkeissä hommaa katsotaan enempi talouden ja markkinoinnin kautta, eli tilan tai yrityksen kilpailukykyä ja jatkuvuutta haetaan vahvan talouden ja markkinaosaamisen kautta.

Pienet investoinnit, vähän vierasta pääomaa, omien pääomien kerryttäminen, mahdollistavat edulliset ja oikea-aikaiset ostot, sekä erillaisten sattumankauppojen hyödyntämisen, joka sitten vahvistaa edelleen omaa vahvaa taloutta, sekä pitää kulut kurissa.

Se on vanha totuus liike-elämässä, ettei kannattavuutta ratkaise myyntihinta vaan ostohinta.
Eli millä hintaa itse ostat tuotteet tai sen komponentit sisään, kaiken minkä niissä saat säästettyä, jää katteeseen lisänä.

Lue lisää

tuossa jokin vuosi sitten, kuinka eräs pro agrian neuvontahenkilö luennoidessaan sanoi: tärkein kone tilalla on laskukone. No sehän on varmasti lausuttu monasti ja tiedossakin. Väliin vaan pitää muistutella itselleen. Ja yksityistalouden kurissapito on myös hyvin tärkeää. Kuitenkin pitäisi myös muistaa, ettei ihminen ole kone, vaan tarvitsee lepoa, harrastuksia, omaa aikaa ja rakkautta ja ihmissuhteita. Niihin panostaminen ei välttämättä maksa paljoakaan. Itsellä ja miehellä on yhteisenä harrastuksena musiikin kuuntelu: navetan jälkeen tulee Ylen kanavilta monelaista musiikkia, ´jazzia, kansanmusiikkia, oopperoita yms.

tuottajatar kirjoitti:

tuossa jokin vuosi sitten, kuinka eräs pro agrian neuvontahenkilö luennoidessaan sanoi: tärkein kone tilalla on laskukone. No sehän on varmasti lausuttu monasti ja tiedossakin. Väliin vaan pitää muistutella itselleen. Ja yksityistalouden kurissapito on myös hyvin tärkeää. Kuitenkin pitäisi myös muistaa, ettei ihminen ole kone, vaan tarvitsee lepoa, harrastuksia, omaa aikaa ja rakkautta ja ihmissuhteita. Niihin panostaminen ei välttämättä maksa paljoakaan. Itsellä ja miehellä on yhteisenä harrastuksena musiikin kuuntelu: navetan jälkeen tulee Ylen kanavilta monelaista musiikkia, ´jazzia, kansanmusiikkia, oopperoita yms.

Lue lisää

Niittysaunalla kuljettaisiin jos ei investoitaisi

talousmiestaateli kirjoitti:

Niittysaunalla kuljettaisiin jos ei investoitaisi

saunot, talossa sisällä, sähkökiukaan polttaessa "halpaa" sähköä? Taitaa aatelisuus olla pelkkä kupla ;).

mkfjrf kirjoitti:

saunot, talossa sisällä, sähkökiukaan polttaessa "halpaa" sähköä? Taitaa aatelisuus olla pelkkä kupla ;).

Niin tiedät mitä tarkoittaa niittysauna .Ei ainakaan saunomista

hoxhoxhox kirjoitti:

Niin tiedät mitä tarkoittaa niittysauna .Ei ainakaan saunomista

Kyllä minä tiedän mikä niittysauna on. Lyhyesti sanottuna entisaikainen "asumus", jossa yövyttiin kun oltiin kaukana kotoa. Makuulavitsat seinänvierillä ja lämmityksen hoiti sisäänlämpiävä kiuas.

Vaan mitenhän se liittyy tähän alkuperäiseen aiheeseen, eli tienaako maatilan pidolla?
Sinähän haahuilet asiassa miten sattuu, jos tiedät historiasta, niin sen verran on miehellä parrankasvua jo takana, että luulisi iän tuoman kokemuksen turvin osaavan hiukan perustellummin asioihin paneutua.

Kannattavuus ei ole vaikea asia, yltiöpäinen, yksipuolinen ajattelumaailma on hyvin vaarallista. Siinä itsestään tekee, ainakin omasta mielestään viisaamman kuin onkaan. Otahan nyt lusikka kauniiseen käteen ja käsi sydämellä kerro meille kaikille omasta tavastasi hoitaa asioita. Ja myös se kiinnostaa, onko hommat hanskassa :).

toinen viisastelija kirjoitti:

Kyllä minä tiedän mikä niittysauna on. Lyhyesti sanottuna entisaikainen "asumus", jossa yövyttiin kun oltiin kaukana kotoa. Makuulavitsat seinänvierillä ja lämmityksen hoiti sisäänlämpiävä kiuas.

Vaan mitenhän se liittyy tähän alkuperäiseen aiheeseen, eli tienaako maatilan pidolla?
Sinähän haahuilet asiassa miten sattuu, jos tiedät historiasta, niin sen verran on miehellä parrankasvua jo takana, että luulisi iän tuoman kokemuksen turvin osaavan hiukan perustellummin asioihin paneutua.

Kannattavuus ei ole vaikea asia, yltiöpäinen, yksipuolinen ajattelumaailma on hyvin vaarallista. Siinä itsestään tekee, ainakin omasta mielestään viisaamman kuin onkaan. Otahan nyt lusikka kauniiseen käteen ja käsi sydämellä kerro meille kaikille omasta tavastasi hoitaa asioita. Ja myös se kiinnostaa, onko hommat hanskassa :).

Lue lisää

Kylät täynnään autioita tiloja, laudat ikkunoissa.
Ois kantsinut tehdä muutakin kuin maata sohvalla ja politikoida
Oisivat tehneet töitä. Ja investoineet.

Tarkast. kirjoitti:

Kylät täynnään autioita tiloja, laudat ikkunoissa.
Ois kantsinut tehdä muutakin kuin maata sohvalla ja politikoida
Oisivat tehneet töitä. Ja investoineet.

tiloja....miksi,,no tietysti ne pien tiloja joille ei jatkajia,nuoret meneet töihin muualle.meidänkin kylällä ennen liki 20 tilaa nyt 2 suurtilaa, muut autioinna noissa suurtiloissa lypsyssä 100-200 lehmää ja peltoa reilusti,

seurailija;) kirjoitti:

tiloja....miksi,,no tietysti ne pien tiloja joille ei jatkajia,nuoret meneet töihin muualle.meidänkin kylällä ennen liki 20 tilaa nyt 2 suurtilaa, muut autioinna noissa suurtiloissa lypsyssä 100-200 lehmää ja peltoa reilusti,

Lue lisää

Näinhän se on muuallakin maailmassa, pientilat ei tuota riittävästi, että niitä pystyisi koneistamaan oikein mitenkään.

jumajumajuma kirjoitti:

Näinhän se on muuallakin maailmassa, pientilat ei tuota riittävästi, että niitä pystyisi koneistamaan oikein mitenkään.

Rakennekehitystä.Ne joilla ei pää kestä laajentaa, voivat pyrkiä töihin näille isommille.

"pienemäntä" kirjoitti:

Ja oikeaa sellaista. Voit itse laskea mistä mikäkin muodostuu. Tukialue on C3 ja tilamme tulot muodostuvat seuraavasti:

Vajaa parikymmentä lypsävää, joiden keskituotos on reilusti yli 10000:n.

Peltoa, tukikelpoista, joista läheskään kaikki ei ole täysien tukien piirissä, vajaa 80 ha.

Metsää, jota ei ole hakattu viimeiseen kymmeneen vuoteen, reilut 100 ha.

Erilaista koneurakointia, lähinnä talvisin. Sieltä haetaan niitä puuttuvia tuloja, joita tarvitaan isojen lainanlyhennysten katteeksi.

Miksikö emme myy metsää? Näillä hinnoilla, ei järkeä.

Käymmekö ikinä lomareissuilla? Emme, koska ei ole varaa.

Kun tilaan 10000 kg täysrehua, veroton rahti tonnilta on vajaa 40 euroa.

Kun tilaan kuivikkeet, kivennäiset sun muut tykötarpeet vuodeksi, voit varmaan laskea, kuinka ison loven se tiliin tekee. Miksikö tilaan kerralla isot määrät? Koska pienemmissä erissä hinta nousee tähtitieteelliseksi. Ainakin meidän rahapussille.

Itse olen omalla kokemuksella sitä mieltä, että puheet pikkutilojen kannattamattomuudesta ovat aina olleet höpö-juttuja. Paljon asiaan vaikuttaa oma taloushallinnon osaaminen. Ja vaikka sitä ei paljoa olisikaan, terve maalaisjärki on arvossa arvaamattomassa. Meillä ei tosiaankaan tila laajene, päinvastoin, jossain vaiheessa peltopinta-alaa pienennetään, kun lainat on pois. Kuka piru noita jaksaa keväästä syksyyn kiertää, kun ei ole tarvista. Peltomäärä on suhteellisen iso eläinmäärään nähden, joten myymme paljon säilörehua sitä tarvitseville ja saamme sieltä hiukan ylimääräistä tuloa.

Lähimpään kauppaan,huoltoasemalle, liikkeisiin, on matkaa 50 km, joten ei ihan pikkujutun takia autoa startata.

On täällä meilläkin paljon tiloja, jotka kamppailevat kannattamattomuuden kanssa. Monella syynä älyttömät investoinnit.

Onko tilanne tasa-arvoisen pitkän Suomen eri alueen tuottajille? Ei varmasti ole. Mutta kaikkea ei voi rahassa laskea. Teillä ollaan peltotöissä, kun meillä on puoli metriä lunta. Meilltä maksetaan työmiehille 11 euroa tunnilta ja täyshoito, asuminen päälle. Paljonko teillä?

Täällä pohjoisessa on paljon lopettaneita tiloja. Toki ne eivät ole uutuuttaan hohtavia, mutta pienellä laajennuksella ja remontilla erittäin toimivia. Miksi kukaan ei siirrä tuotantoaan etelästä tänne? Ei täällä elo ja olo aina helppoa ole, mutta sopeuduttuaan moni huomaisi, että ehkä kuitenkin kannattavampaa ja stressittömämpää. Ei meilläkään isännän kans alku ollut helppoa. Kovat lainat päällä jne. Mutta voiton puolella ollaan, se kylläkin näkyy ja tuntuu kropassa.

Näistä asioista oikeilla nimillä keskusteleminen olisi hyvä, mutta miksiköhän se on niin vaikeaa? En minä kateile isoa tiloja, toivon kaikille hyvää. Vaan kun pienikin elättää perheen, niin miksi tappaa työllä se elämisen ilo, valvoa öitä maksamattomien laskujen takia? On se joskus itselläkin ja isännällä mieli ollut matalalla, mutta yhdessä ollaan selvitty, kun ei ole päästetty asioita paisumaan liian suureksi. Kaikilla on se sama 24 tuntia vuorokaudessa aikaa. Keväästä syksyyn mennään matalalentoa, mutta talvella keskitytään eläinten hoitoon ja pienimuotoiseen urakointiin. Ja nukutaan, kun on niin pitkä pimeä jakso, että ei muuta näiden lumimassojen keskellä oikein voi harrastaa.

Mutta kun nyt alkuun tässä keskustelussa päästiin, niin miten sinun tukialueella on asiat? Jos saataisiin asioihin vauhtia, kun tiedetään, miten ne tulot/menot oikeasti jakautuu.

Lue lisää

Et maininnut, että mitä tuon tivolin jälkeen jää verotettavaksi tuloksi?? Homma tuntuu olevan hanskassa, kuten niin monella muullakin meillä täällä maalla puurtajilla, mutta mitään kultakaivoksia nämä ei todellakaan ole.
Jokunen aika sitten viisastelin täällä paikkakunnalla (B-alue), että lehmät lypsää hyvin, kun niille syötetään puita, rantatontteja, soraa ja emäntien ansiot (tai isäntien) tilan ulkopuolelta. Jotkut naureskelivat, ettei se ihan noin ole, mutta kummakseen ovat ajatukset muuttuneet, kun monella tilalla on alettu oikein laskemaan, että miten se nyt meneekään, kun rehut maksetaan koneurakoinnilla ja metsänmyynnillä todellisuudessa. Moni on lopettanut, voihan ne rahat syödä suoraankin, ei niitä tarvitse navetan kautta vielä pienetää!

Setä-Roope... kirjoitti:

Et maininnut, että mitä tuon tivolin jälkeen jää verotettavaksi tuloksi?? Homma tuntuu olevan hanskassa, kuten niin monella muullakin meillä täällä maalla puurtajilla, mutta mitään kultakaivoksia nämä ei todellakaan ole.
Jokunen aika sitten viisastelin täällä paikkakunnalla (B-alue), että lehmät lypsää hyvin, kun niille syötetään puita, rantatontteja, soraa ja emäntien ansiot (tai isäntien) tilan ulkopuolelta. Jotkut naureskelivat, ettei se ihan noin ole, mutta kummakseen ovat ajatukset muuttuneet, kun monella tilalla on alettu oikein laskemaan, että miten se nyt meneekään, kun rehut maksetaan koneurakoinnilla ja metsänmyynnillä todellisuudessa. Moni on lopettanut, voihan ne rahat syödä suoraankin, ei niitä tarvitse navetan kautta vielä pienetää!

Lue lisää

Metsähehtaari syötetty lehmille tässä maassa.Johonkin ne metsätulotkin on käytettävä niin, miksei navettaan.

perämetsän entin.omi kirjoitti:

Metsähehtaari syötetty lehmille tässä maassa.Johonkin ne metsätulotkin on käytettävä niin, miksei navettaan.

Ehkä, mutta tunnen muutaman varsin vankan maajussin, jotka ei ole näiden laajennusten kanssa hötkyilleet, talot on täysin velattomia ja tulot ihan kohillaan, siinä on jatkajan hyvä miettiä lähteekö leikkiin mukaan vai ei, koska ei ole pakko tehdä niin jos ei halua, ei ole lehmät syöneet mettiä kuten on monella muulla.

"pienemäntä" kirjoitti:

Ja oikeaa sellaista. Voit itse laskea mistä mikäkin muodostuu. Tukialue on C3 ja tilamme tulot muodostuvat seuraavasti:

Vajaa parikymmentä lypsävää, joiden keskituotos on reilusti yli 10000:n.

Peltoa, tukikelpoista, joista läheskään kaikki ei ole täysien tukien piirissä, vajaa 80 ha.

Metsää, jota ei ole hakattu viimeiseen kymmeneen vuoteen, reilut 100 ha.

Erilaista koneurakointia, lähinnä talvisin. Sieltä haetaan niitä puuttuvia tuloja, joita tarvitaan isojen lainanlyhennysten katteeksi.

Miksikö emme myy metsää? Näillä hinnoilla, ei järkeä.

Käymmekö ikinä lomareissuilla? Emme, koska ei ole varaa.

Kun tilaan 10000 kg täysrehua, veroton rahti tonnilta on vajaa 40 euroa.

Kun tilaan kuivikkeet, kivennäiset sun muut tykötarpeet vuodeksi, voit varmaan laskea, kuinka ison loven se tiliin tekee. Miksikö tilaan kerralla isot määrät? Koska pienemmissä erissä hinta nousee tähtitieteelliseksi. Ainakin meidän rahapussille.

Itse olen omalla kokemuksella sitä mieltä, että puheet pikkutilojen kannattamattomuudesta ovat aina olleet höpö-juttuja. Paljon asiaan vaikuttaa oma taloushallinnon osaaminen. Ja vaikka sitä ei paljoa olisikaan, terve maalaisjärki on arvossa arvaamattomassa. Meillä ei tosiaankaan tila laajene, päinvastoin, jossain vaiheessa peltopinta-alaa pienennetään, kun lainat on pois. Kuka piru noita jaksaa keväästä syksyyn kiertää, kun ei ole tarvista. Peltomäärä on suhteellisen iso eläinmäärään nähden, joten myymme paljon säilörehua sitä tarvitseville ja saamme sieltä hiukan ylimääräistä tuloa.

Lähimpään kauppaan,huoltoasemalle, liikkeisiin, on matkaa 50 km, joten ei ihan pikkujutun takia autoa startata.

On täällä meilläkin paljon tiloja, jotka kamppailevat kannattamattomuuden kanssa. Monella syynä älyttömät investoinnit.

Onko tilanne tasa-arvoisen pitkän Suomen eri alueen tuottajille? Ei varmasti ole. Mutta kaikkea ei voi rahassa laskea. Teillä ollaan peltotöissä, kun meillä on puoli metriä lunta. Meilltä maksetaan työmiehille 11 euroa tunnilta ja täyshoito, asuminen päälle. Paljonko teillä?

Täällä pohjoisessa on paljon lopettaneita tiloja. Toki ne eivät ole uutuuttaan hohtavia, mutta pienellä laajennuksella ja remontilla erittäin toimivia. Miksi kukaan ei siirrä tuotantoaan etelästä tänne? Ei täällä elo ja olo aina helppoa ole, mutta sopeuduttuaan moni huomaisi, että ehkä kuitenkin kannattavampaa ja stressittömämpää. Ei meilläkään isännän kans alku ollut helppoa. Kovat lainat päällä jne. Mutta voiton puolella ollaan, se kylläkin näkyy ja tuntuu kropassa.

Näistä asioista oikeilla nimillä keskusteleminen olisi hyvä, mutta miksiköhän se on niin vaikeaa? En minä kateile isoa tiloja, toivon kaikille hyvää. Vaan kun pienikin elättää perheen, niin miksi tappaa työllä se elämisen ilo, valvoa öitä maksamattomien laskujen takia? On se joskus itselläkin ja isännällä mieli ollut matalalla, mutta yhdessä ollaan selvitty, kun ei ole päästetty asioita paisumaan liian suureksi. Kaikilla on se sama 24 tuntia vuorokaudessa aikaa. Keväästä syksyyn mennään matalalentoa, mutta talvella keskitytään eläinten hoitoon ja pienimuotoiseen urakointiin. Ja nukutaan, kun on niin pitkä pimeä jakso, että ei muuta näiden lumimassojen keskellä oikein voi harrastaa.

Mutta kun nyt alkuun tässä keskustelussa päästiin, niin miten sinun tukialueella on asiat? Jos saataisiin asioihin vauhtia, kun tiedetään, miten ne tulot/menot oikeasti jakautuu.

Lue lisää

tarvit 10 000kg täysrehua, kun peltoa on 80 ha, meillä oli 16 lehmää, ja peltoa 22 ha, koskaan ei ostettu muuta rehua kuin rypsirouhetta valkuaisen lisäämiseen. keskituotos oli n. 7500-8000 kg.

hämmm kirjoitti:

tarvit 10 000kg täysrehua, kun peltoa on 80 ha, meillä oli 16 lehmää, ja peltoa 22 ha, koskaan ei ostettu muuta rehua kuin rypsirouhetta valkuaisen lisäämiseen. keskituotos oli n. 7500-8000 kg.

Lue lisää

Noilla keskituotosten eroilla jotakin tekemistä asian kanssa????

normaalia kirjoitti:

Noilla keskituotosten eroilla jotakin tekemistä asian kanssa????

pikkupoika 70-luvulla niin eräs vanhempi emäntä aina sanoi, että karja on talon turva. Nyt voisi sanoa että karja voi olla talon tuho. Kaikki kotieläintilat ovat tällä hetkellä enemmän tai vähemmän surkeiden tuottajahintojen armoilla, ja se voi syödä koko tilan tuoton, ja pahimmassa tapauksessa vielä perämetsät jos niitä nyt jollakulla sattuu olemaan.

olin aivan kirjoitti:

pikkupoika 70-luvulla niin eräs vanhempi emäntä aina sanoi, että karja on talon turva. Nyt voisi sanoa että karja voi olla talon tuho. Kaikki kotieläintilat ovat tällä hetkellä enemmän tai vähemmän surkeiden tuottajahintojen armoilla, ja se voi syödä koko tilan tuoton, ja pahimmassa tapauksessa vielä perämetsät jos niitä nyt jollakulla sattuu olemaan.

Lue lisää

Ennen pelättiin katovuosia, jolloin kasvituotanto varsinkin vilja romahti, karja oli silloin talon turva sanan varsinaisessa merkityksessä.
Nykyään saa katokorvauksia ja tukia, joten tilanne ei ole niin paha kuin ennen oli, jos sato menetettiin.

bushmanni kirjoitti:

Ennen pelättiin katovuosia, jolloin kasvituotanto varsinkin vilja romahti, karja oli silloin talon turva sanan varsinaisessa merkityksessä.
Nykyään saa katokorvauksia ja tukia, joten tilanne ei ole niin paha kuin ennen oli, jos sato menetettiin.

Lue lisää

Elää kuin pellossa

Heikki h kirjoitti:

Elää kuin pellossa

Jos katovuosi tulee nurmisadolle, se tulee aikalailla kaikille kerjatilallisille yhtäikaa. Siinä ei ostella rehua edes rahalla, jos kaikilla on nurmisäilörehua liian vähän. Viljaa voi hiukan ruokintaan lisätä ja ehkä jostain ostaa tai korvata täysrehulla, mutta lehmä ei ole sika van märehtijä. Viljatilallinen voi edes koettaa katovuoden jälkeen paikata toimeentuloaan vieraan työllä, mutta perusrehun puutteeseen nautakarjasssa ei auta kuin karjan vähentäminen, jos sekään. Ja se on kallis tie - ja kukas ostaa eläimiä jos omilleenkaan ei riitä rehut? Teurastamon kautta jalostaminen hidastuu myös kun eläimistä tulee ylitarjontaa, ja jokainen tyhjä paikka täytyisi kannattavuuden vuoksi saada taas täyteen heti kun rehutilanne paranee. Että missähän pellossa sitä eletään, kerroppa tarkemmin?

bushmanni kirjoitti:

Ennen pelättiin katovuosia, jolloin kasvituotanto varsinkin vilja romahti, karja oli silloin talon turva sanan varsinaisessa merkityksessä.
Nykyään saa katokorvauksia ja tukia, joten tilanne ei ole niin paha kuin ennen oli, jos sato menetettiin.

Lue lisää

Paljon puhutaan katokorvauksista, mutta kuinka moni niitä on todellisuudessa sitten saannut??? Itselläni ei ole edes tuttavapiirissä sellaista kaveria, jolle olisi tullut katokorvauksia,, itsestäni puhumattakaan. Tuhon on oltava totaalinen, että jotain saisi. Omavastuun osuus on suuri ja viitesadot niin alhaiset, että käytännössä, pitää kaiken tuhoutua. Ja jo pelkkä tarkastusmaksu vahinkojen arvioimiseen maksaa sen verran, että moni jättää vain ilmoituksen satovahingoista ja jättää korvausten hakemisen sikseen.

Siis onko joku ihan aikuisten oikeesti saannut katokorvauksia?

Setä-Roope... kirjoitti:

Paljon puhutaan katokorvauksista, mutta kuinka moni niitä on todellisuudessa sitten saannut??? Itselläni ei ole edes tuttavapiirissä sellaista kaveria, jolle olisi tullut katokorvauksia,, itsestäni puhumattakaan. Tuhon on oltava totaalinen, että jotain saisi. Omavastuun osuus on suuri ja viitesadot niin alhaiset, että käytännössä, pitää kaiken tuhoutua. Ja jo pelkkä tarkastusmaksu vahinkojen arvioimiseen maksaa sen verran, että moni jättää vain ilmoituksen satovahingoista ja jättää korvausten hakemisen sikseen.

Siis onko joku ihan aikuisten oikeesti saannut katokorvauksia?

Lue lisää

Taitaa ainut "korvaus" katovuonna olla se, että ei menetä tukea lohkolta, kun tekee satovahinkoilmoituksen. Panoksethan siihen on silti laitettu, kuten työ, siemenet ja lannoitteet, vaikka satoa ei saisikaan. Ellei vahinkoilmoitusta tee, tulisi sanktiot ja vielä korotettuna jos tarkastus tulee. Yksi tappio lohkolleen riittää, ei enää tukipuolella leikata samasta vahingosta.