Minulla on kosteaa haketta 100 kg. Kosteus on 35 %. Haluan kuivata sen kosteuteen 20 %. Paljonko vettä pittää poistaa? Puulajilla ei ole merkitystä.
Hake
martta0
241627
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Vastaukset 24
Vanhimmat
on varmaan joku sisäpiirin joke, mutta mennään nyt siihen: 35 kg-x=20/100*(100 kg-x)=> x=18,75 kg
Ei sataprosenttisessa hakekosteudessa ole 100 kg vettä.
tämä: kosteusprosentti on veden massa/puun massa=mv/mp
35/100=mv1/mp=>mv1=35/100*mp
mv1 mp=100=>mp=10000/135
20/100=mv2/mp=>mv2=2000/135
mv1=35/100*10000/135=3500/135
poistettava vesi on mv1-mv2=(3500-2000)/135=1500/135=100/9, noin 11 kg
on oikea vastaus. Hakkeen kosteus = mvesi/(mvesi mkuivapuu) ja kosteussuhde = mvesi/mkuivapuu.
Olet sotkenut vesipitoisuuden ja kosteussuhteen. Jälkimmäistä suhdetta mvesi/ mkuivapuu ei käytetä polttoaineen vesipitoisuutta laskettaessa, vaan ensimmäistä. Tulisiko 85 kg/ 5 = 17 kg on vesimäärä lopputuotteessa eli 18 kg vettä kuivataan kenties.
Märkää haketta tulee 20 % vesipitoisuudella 94.75 kg ja vettä on 18.95 kg ja kuivataan 16.05 kg.
Alussa hakkeen kosteus on 35 % eli hakkeessa on vettä 0,35 x 100 = 35 kg ja kuivaa puuta loput 65 kg. Lopussa kosteuden pitää olla 20 %, mikä vastaa kosteusuhteena arvoa 20/(100 - 20) = 0,250 kg vettä per kilo kuivaa puuta. Kuivauksen loputtua hakkeessa on siis vettä 0,250 x 65 = 16,25 kg. Näin ollen vettä poistettiin 35 - 16,25 = 18,75 kg.
Kuten huomaatte, ovat yksinkertaisetkin kuivauslaskelmat yllättävän hankalia...
Jos katsot muualta, niin tuossa muodossa olevaa kaavaa ei ole:
kosteusuhteena arvoa 20/(100 - 20) = 0,250 kg
Tämä on vesipitoisuuden kaava ja oikea laskettaessa polttoaineilla:
Hakkeen kosteus = mvesi/(mvesi mkuivapuu)
ja kaavatkin ovat oikein.
Puun kosteus X = mvesi/(mvesi+mkuivapuu) ja puun kosteussuhde on U = mvesi/mkuivapuu. Näiden välillä on yhteys U=X/(1-X) ja X=U/1+U. Siis alunperin hakkeen kosteus oli 35 % eli 0,35, joten alussa kosteussuhde U1 = 0,35/(1-0,35)=0,538 ja lopussa X2=0,20 eli U2=0,2/(1-0,2)=0,250. U:n yksikkö on siis kg vettä per kg kuivaa puuta, kun taas X:n yksikkö on kg vettä per kg märkää puuta.
Lopussa siis hakkeessa on vettä 0,25 x 65 = 16,25 kg ja kuivaa puuta 65,00 kg eli hakkeen loppumassa on yhteensä 81,25 kg. Loppukosteus X2 = 16,25 kg vettä / 81,25 kg haketta = 0,20 eli 20 % kuten pitikin olla.
Tuo laskutoimitus:
"0,250 x 65 = 16,25 kg"
tarkoittaa käytännössä 65 kg puuta (kokonaismassa), jossa on vesipitoisuus 25 %.
Puun massan kuivana kosteudessa 0 % piti olla 65 kg.
Jos on käytetty oikeata muunnoskaavaa,niin sitten luvutkin ovat oikein.
Eri luvuilla päästään samaan prosenttilukuun.
20 % vesipitoisuudella 94.75 kg ja vettä on 18.95 kg ja kuivataan 16.05 kg.
94.75 - 65 = 18.95 ja 0.2 x 94.75 = 18.95.
Eli kosteus pienenee 15 %: 0.15 x 35 => märkäpainoksi 94.75 kg jne...
Puussa olevan veden määrää kuvataan yleensä kosteussuhteella (kosteusprosentilla) tai
vesipitoisuudella.
Kosteussuhde on puussa olevan veden massan ja puun kuivan massan suhde.
Laskit, että puun kuivamassa on 65 kg ja vettä puussa on 35 kg. Tämän mukaan kosteusprosentti on 54 %.
oikein. Kosteusuhde on tosiaan alussa 54 %. Kosteusprosentti sen sijaan on 35 %... Laskin, että puun kuivamassa on 65 kg ja lisäksi vettä on 35 kg eli yhteensä 100 kg.
Lainaus: "0,250 x 65 = 16,25 kg tarkoittaa käytännössä 65 kg puuta (kokonaismassa), jossa on vesipitoisuus 25 %"
--> ei toki tarkoita tätä, vaan tarkoittaa sitä, että kuivan puumassan 65 kg lisäksi siinä on 16,25 kg vettä. Muista, että 65 kg ei ole kokonaismassa ja että 0,25 on kosteussuhde eikä kosteusprosentti.
Lypsyjakkara.Hakelämpökeskysten tulipalot.
Jatkettaisko samassa aiheessa eli puun kosteuksissa ja kosteussuhteissa mutta kysyn että:
Puukappale jonka kosteussuhde on 55%, ja sen kuivamassa on 70kg, niin paljonko on märkämassa?
70*1,55=108,5kg??
Entä jos ei tiedetä kuivamassaa vaan märkämässa 108,5kg niin paljonko on silloin kuivamassa, tai siismiten se lasketaan. Ja kosteussuhde on tuo 55%.
Jos kosteussuhde U = 55% = 0,55 niin puun märkämassa on kuivamassa + siinä olevan veden massa eli (kuivamassa) x (1 + U) = 70x1,55=108,5 kg. Eli oikein. Jos tiedetään märkämassa ja sen kosteusuhde, niin kuivamassa on tietenkin vastaavasti: kuivamassa = märkämassa / (1 + U) = 108,5/1,55 = 70kg. Ja vielä selvennykseksi, että jos kosteussuhde on 0,55 eli 55 %, niin kosteus on 55/(100+55)=35,48 %. Kaatotuoreen männyn kosteus on noin 58 %, jolloin sen kosteussuhde on 58/(100-58)=1,381 eli 138,1 % eli 1 kg kuivaa puuainesta sisältää vettä 1,381 kg.
Epätarkasti ilmaistu (vanha) asia, jonka vuoksi on paljon erilaisia vastauksia.
Kosteassa hakkeessa on siis 35 kg vettä eli rutikuivaa puuta on 65 kg. Tämä rutikuiva hake on säädettävä kosteuspitoisuuteen 20 % vettä. Lopputilanteessa on siis oltava X kg kosteaa haketta, jossa on 65 kg kuivaa haketta + 20 % vettä.
X - 0,2 * X = 65 kg
X = 65/0,8 kg = 81,25 kg
Alkuperäisesta hakkeesta pitää siis poistaa 18,75 kiloa vettä (kosteutta), jolloin jäljelle jää 81,25 kg haketta, jonka kosteus-% on 20.
Oikea tulkinta on, että hakkeen kosteusprosentti on veden suhde kuivaan hakkeeseen, jolloin vastaus on 100 kg* (1- 1,20/1,35)
Eli oikeus vastaus onkin 11,1 kg.
Missä tuollainen oikea laskutapa kerrotaan virallisesti?
Katso vaikka tuolta :
https://puuinfo.fi/puutieto/puun-ominaisuuksia/
puun-kosteustekniset-ominaisuudet/
" Puun kosteuspitoisuus ilmoitetaan prosentteina ja sillä tarkoitetaan puussa olevan veden painon suhdetta puun absoluuttiseen kuivapainoon. "
Eli avauksessa luultu helppo vastaus olikin vaikea ja melkein kompa. Kummallista määrittelyä.
pakko tähän vaihteeksi kirjoittaa jotain: eli höpelöitä olette edelleen... ;)
siis terveisin minulta entiseltä martalta ja sittemmin martta0:lta, kun piti niitä nimimerkkejäkin aikoinaan pakosti vaihtaa.. :) , sittemmin martta00 ja vielä martta000, no sitä ei ylläpitäjä enää hyväksynyt ;)