Minulla on kosteaa haketta 100 kg. Kosteus on 35 %. Haluan kuivata sen kosteuteen 20 %. Paljonko vettä pittää poistaa? Puulajilla ei ole merkitystä.
Hake
martta0
24
1438
Vastaukset
- umpikuiva
on varmaan joku sisäpiirin joke, mutta mennään nyt siihen: 35 kg-x=20/100*(100 kg-x)=> x=18,75 kg
- huutiitf
Ei sataprosenttisessa hakekosteudessa ole 100 kg vettä.
- umpikuiva
huutiitf kirjoitti:
Ei sataprosenttisessa hakekosteudessa ole 100 kg vettä.
tämä: kosteusprosentti on veden massa/puun massa=mv/mp
35/100=mv1/mp=>mv1=35/100*mp
mv1 mp=100=>mp=10000/135
20/100=mv2/mp=>mv2=2000/135
mv1=35/100*10000/135=3500/135
poistettava vesi on mv1-mv2=(3500-2000)/135=1500/135=100/9, noin 11 kg - martta0
on oikea vastaus. Hakkeen kosteus = mvesi/(mvesi mkuivapuu) ja kosteussuhde = mvesi/mkuivapuu.
- Ettää
martta0 kirjoitti:
on oikea vastaus. Hakkeen kosteus = mvesi/(mvesi mkuivapuu) ja kosteussuhde = mvesi/mkuivapuu.
Olet sotkenut vesipitoisuuden ja kosteussuhteen. Jälkimmäistä suhdetta mvesi/ mkuivapuu ei käytetä polttoaineen vesipitoisuutta laskettaessa, vaan ensimmäistä. Tulisiko 85 kg/ 5 = 17 kg on vesimäärä lopputuotteessa eli 18 kg vettä kuivataan kenties.
- Korjaillaan
Ettää kirjoitti:
Olet sotkenut vesipitoisuuden ja kosteussuhteen. Jälkimmäistä suhdetta mvesi/ mkuivapuu ei käytetä polttoaineen vesipitoisuutta laskettaessa, vaan ensimmäistä. Tulisiko 85 kg/ 5 = 17 kg on vesimäärä lopputuotteessa eli 18 kg vettä kuivataan kenties.
Märkää haketta tulee 20 % vesipitoisuudella 94.75 kg ja vettä on 18.95 kg ja kuivataan 16.05 kg.
- martta0
Ettää kirjoitti:
Olet sotkenut vesipitoisuuden ja kosteussuhteen. Jälkimmäistä suhdetta mvesi/ mkuivapuu ei käytetä polttoaineen vesipitoisuutta laskettaessa, vaan ensimmäistä. Tulisiko 85 kg/ 5 = 17 kg on vesimäärä lopputuotteessa eli 18 kg vettä kuivataan kenties.
Alussa hakkeen kosteus on 35 % eli hakkeessa on vettä 0,35 x 100 = 35 kg ja kuivaa puuta loput 65 kg. Lopussa kosteuden pitää olla 20 %, mikä vastaa kosteusuhteena arvoa 20/(100 - 20) = 0,250 kg vettä per kilo kuivaa puuta. Kuivauksen loputtua hakkeessa on siis vettä 0,250 x 65 = 16,25 kg. Näin ollen vettä poistettiin 35 - 16,25 = 18,75 kg.
Kuten huomaatte, ovat yksinkertaisetkin kuivauslaskelmat yllättävän hankalia... - Kaavoissa
martta0 kirjoitti:
Alussa hakkeen kosteus on 35 % eli hakkeessa on vettä 0,35 x 100 = 35 kg ja kuivaa puuta loput 65 kg. Lopussa kosteuden pitää olla 20 %, mikä vastaa kosteusuhteena arvoa 20/(100 - 20) = 0,250 kg vettä per kilo kuivaa puuta. Kuivauksen loputtua hakkeessa on siis vettä 0,250 x 65 = 16,25 kg. Näin ollen vettä poistettiin 35 - 16,25 = 18,75 kg.
Kuten huomaatte, ovat yksinkertaisetkin kuivauslaskelmat yllättävän hankalia...Jos katsot muualta, niin tuossa muodossa olevaa kaavaa ei ole:
kosteusuhteena arvoa 20/(100 - 20) = 0,250 kg
Tämä on vesipitoisuuden kaava ja oikea laskettaessa polttoaineilla:
Hakkeen kosteus = mvesi/(mvesi mkuivapuu) - martta0
Kaavoissa kirjoitti:
Jos katsot muualta, niin tuossa muodossa olevaa kaavaa ei ole:
kosteusuhteena arvoa 20/(100 - 20) = 0,250 kg
Tämä on vesipitoisuuden kaava ja oikea laskettaessa polttoaineilla:
Hakkeen kosteus = mvesi/(mvesi mkuivapuu)ja kaavatkin ovat oikein.
Puun kosteus X = mvesi/(mvesi mkuivapuu) ja puun kosteussuhde on U = mvesi/mkuivapuu. Näiden välillä on yhteys U=X/(1-X) ja X=U/1 U. Siis alunperin hakkeen kosteus oli 35 % eli 0,35, joten alussa kosteussuhde U1 = 0,35/(1-0,35)=0,538 ja lopussa X2=0,20 eli U2=0,2/(1-0,2)=0,250. U:n yksikkö on siis kg vettä per kg kuivaa puuta, kun taas X:n yksikkö on kg vettä per kg märkää puuta.
Lopussa siis hakkeessa on vettä 0,25 x 65 = 16,25 kg ja kuivaa puuta 65,00 kg eli hakkeen loppumassa on yhteensä 81,25 kg. Loppukosteus X2 = 16,25 kg vettä / 81,25 kg haketta = 0,20 eli 20 % kuten pitikin olla. - Gaudeamus igiduuri
martta0 kirjoitti:
Alussa hakkeen kosteus on 35 % eli hakkeessa on vettä 0,35 x 100 = 35 kg ja kuivaa puuta loput 65 kg. Lopussa kosteuden pitää olla 20 %, mikä vastaa kosteusuhteena arvoa 20/(100 - 20) = 0,250 kg vettä per kilo kuivaa puuta. Kuivauksen loputtua hakkeessa on siis vettä 0,250 x 65 = 16,25 kg. Näin ollen vettä poistettiin 35 - 16,25 = 18,75 kg.
Kuten huomaatte, ovat yksinkertaisetkin kuivauslaskelmat yllättävän hankalia...Tuo laskutoimitus:
"0,250 x 65 = 16,25 kg"
tarkoittaa käytännössä 65 kg puuta (kokonaismassa), jossa on vesipitoisuus 25 %.
Puun massan kuivana kosteudessa 0 % piti olla 65 kg. - Uudestaan..
martta0 kirjoitti:
ja kaavatkin ovat oikein.
Puun kosteus X = mvesi/(mvesi mkuivapuu) ja puun kosteussuhde on U = mvesi/mkuivapuu. Näiden välillä on yhteys U=X/(1-X) ja X=U/1 U. Siis alunperin hakkeen kosteus oli 35 % eli 0,35, joten alussa kosteussuhde U1 = 0,35/(1-0,35)=0,538 ja lopussa X2=0,20 eli U2=0,2/(1-0,2)=0,250. U:n yksikkö on siis kg vettä per kg kuivaa puuta, kun taas X:n yksikkö on kg vettä per kg märkää puuta.
Lopussa siis hakkeessa on vettä 0,25 x 65 = 16,25 kg ja kuivaa puuta 65,00 kg eli hakkeen loppumassa on yhteensä 81,25 kg. Loppukosteus X2 = 16,25 kg vettä / 81,25 kg haketta = 0,20 eli 20 % kuten pitikin olla.Jos on käytetty oikeata muunnoskaavaa,niin sitten luvutkin ovat oikein.
Eri luvuilla päästään samaan prosenttilukuun.
20 % vesipitoisuudella 94.75 kg ja vettä on 18.95 kg ja kuivataan 16.05 kg.
94.75 - 65 = 18.95 ja 0.2 x 94.75 = 18.95.
Eli kosteus pienenee 15 %: 0.15 x 35 => märkäpainoksi 94.75 kg jne... - Lisäselvitystä
martta0 kirjoitti:
ja kaavatkin ovat oikein.
Puun kosteus X = mvesi/(mvesi mkuivapuu) ja puun kosteussuhde on U = mvesi/mkuivapuu. Näiden välillä on yhteys U=X/(1-X) ja X=U/1 U. Siis alunperin hakkeen kosteus oli 35 % eli 0,35, joten alussa kosteussuhde U1 = 0,35/(1-0,35)=0,538 ja lopussa X2=0,20 eli U2=0,2/(1-0,2)=0,250. U:n yksikkö on siis kg vettä per kg kuivaa puuta, kun taas X:n yksikkö on kg vettä per kg märkää puuta.
Lopussa siis hakkeessa on vettä 0,25 x 65 = 16,25 kg ja kuivaa puuta 65,00 kg eli hakkeen loppumassa on yhteensä 81,25 kg. Loppukosteus X2 = 16,25 kg vettä / 81,25 kg haketta = 0,20 eli 20 % kuten pitikin olla.Puussa olevan veden määrää kuvataan yleensä kosteussuhteella (kosteusprosentilla) tai
vesipitoisuudella.
Kosteussuhde on puussa olevan veden massan ja puun kuivan massan suhde.
Laskit, että puun kuivamassa on 65 kg ja vettä puussa on 35 kg. Tämän mukaan kosteusprosentti on 54 %. - martta0
Lisäselvitystä kirjoitti:
Puussa olevan veden määrää kuvataan yleensä kosteussuhteella (kosteusprosentilla) tai
vesipitoisuudella.
Kosteussuhde on puussa olevan veden massan ja puun kuivan massan suhde.
Laskit, että puun kuivamassa on 65 kg ja vettä puussa on 35 kg. Tämän mukaan kosteusprosentti on 54 %.oikein. Kosteusuhde on tosiaan alussa 54 %. Kosteusprosentti sen sijaan on 35 %... Laskin, että puun kuivamassa on 65 kg ja lisäksi vettä on 35 kg eli yhteensä 100 kg.
- martta0
Gaudeamus igiduuri kirjoitti:
Tuo laskutoimitus:
"0,250 x 65 = 16,25 kg"
tarkoittaa käytännössä 65 kg puuta (kokonaismassa), jossa on vesipitoisuus 25 %.
Puun massan kuivana kosteudessa 0 % piti olla 65 kg.Lainaus: "0,250 x 65 = 16,25 kg tarkoittaa käytännössä 65 kg puuta (kokonaismassa), jossa on vesipitoisuus 25 %"
--> ei toki tarkoita tätä, vaan tarkoittaa sitä, että kuivan puumassan 65 kg lisäksi siinä on 16,25 kg vettä. Muista, että 65 kg ei ole kokonaismassa ja että 0,25 on kosteussuhde eikä kosteusprosentti. - Anonyymi
huutiitf kirjoitti:
Ei sataprosenttisessa hakekosteudessa ole 100 kg vettä.
Lypsyjakkara.Hakelämpökeskysten tulipalot.
- Pihallapahasti
Jatkettaisko samassa aiheessa eli puun kosteuksissa ja kosteussuhteissa mutta kysyn että:
Puukappale jonka kosteussuhde on 55%, ja sen kuivamassa on 70kg, niin paljonko on märkämassa?
70*1,55=108,5kg??
Entä jos ei tiedetä kuivamassaa vaan märkämässa 108,5kg niin paljonko on silloin kuivamassa, tai siismiten se lasketaan. Ja kosteussuhde on tuo 55%. - martta0
Jos kosteussuhde U = 55% = 0,55 niin puun märkämassa on kuivamassa siinä olevan veden massa eli (kuivamassa) x (1 U) = 70x1,55=108,5 kg. Eli oikein. Jos tiedetään märkämassa ja sen kosteusuhde, niin kuivamassa on tietenkin vastaavasti: kuivamassa = märkämassa / (1 U) = 108,5/1,55 = 70kg. Ja vielä selvennykseksi, että jos kosteussuhde on 0,55 eli 55 %, niin kosteus on 55/(100 55)=35,48 %. Kaatotuoreen männyn kosteus on noin 58 %, jolloin sen kosteussuhde on 58/(100-58)=1,381 eli 138,1 % eli 1 kg kuivaa puuainesta sisältää vettä 1,381 kg.
- Anonyymi
Epätarkasti ilmaistu (vanha) asia, jonka vuoksi on paljon erilaisia vastauksia.
Kosteassa hakkeessa on siis 35 kg vettä eli rutikuivaa puuta on 65 kg. Tämä rutikuiva hake on säädettävä kosteuspitoisuuteen 20 % vettä. Lopputilanteessa on siis oltava X kg kosteaa haketta, jossa on 65 kg kuivaa haketta + 20 % vettä.
X - 0,2 * X = 65 kg
X = 65/0,8 kg = 81,25 kg
Alkuperäisesta hakkeesta pitää siis poistaa 18,75 kiloa vettä (kosteutta), jolloin jäljelle jää 81,25 kg haketta, jonka kosteus-% on 20.- Anonyymi
Oikea tulkinta on, että hakkeen kosteusprosentti on veden suhde kuivaan hakkeeseen, jolloin vastaus on 100 kg* (1- 1,20/1,35)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikea tulkinta on, että hakkeen kosteusprosentti on veden suhde kuivaan hakkeeseen, jolloin vastaus on 100 kg* (1- 1,20/1,35)
Eli oikeus vastaus onkin 11,1 kg.
Missä tuollainen oikea laskutapa kerrotaan virallisesti? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli oikeus vastaus onkin 11,1 kg.
Missä tuollainen oikea laskutapa kerrotaan virallisesti?Katso vaikka tuolta :
https://puuinfo.fi/puutieto/puun-ominaisuuksia/
puun-kosteustekniset-ominaisuudet/
" Puun kosteuspitoisuus ilmoitetaan prosentteina ja sillä tarkoitetaan puussa olevan veden painon suhdetta puun absoluuttiseen kuivapainoon. " - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katso vaikka tuolta :
https://puuinfo.fi/puutieto/puun-ominaisuuksia/
puun-kosteustekniset-ominaisuudet/
" Puun kosteuspitoisuus ilmoitetaan prosentteina ja sillä tarkoitetaan puussa olevan veden painon suhdetta puun absoluuttiseen kuivapainoon. "Eli avauksessa luultu helppo vastaus olikin vaikea ja melkein kompa. Kummallista määrittelyä.
- Anonyymi
pakko tähän vaihteeksi kirjoittaa jotain: eli höpelöitä olette edelleen... ;)
- Anonyymi
siis terveisin minulta entiseltä martalta ja sittemmin martta0:lta, kun piti niitä nimimerkkejäkin aikoinaan pakosti vaihtaa.. :) , sittemmin martta00 ja vielä martta000, no sitä ei ylläpitäjä enää hyväksynyt ;)
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi persuilla ei ole firmoja?
Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?837111Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015
Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit267063Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan
Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k1096168Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä
Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?455414Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?
Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik845238Demarikultin uhri kertoo
Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa635205Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?
Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus405108Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi
Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset274595Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä
"Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv173477Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto
vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html3003400