Kamala tilanne

Kyllä se vaan täyttä totta mun kohdalla on... Enkä ole ollenkaan varma, miten tästä eteenpäin mennään.
Seitsemän vuotta on pitkä aika, etenkin jos tilanne ajautuisi samaan, kuin kaksi vuotta sitte erotessamme.
Tiukkaa tekisi myös pärjätä yksin kolmen lapsen kanssa. En ole koskaan kuvitellut joutuvani tilanteeseen, että edes joutuisin harkitsemaan aborttia. Nyt se kuitenkin vaikuttaa ainoalta oikealta ratkaisulta, vaikka toisaalta pelkään miten pystyn päätöksen jälkeen elämään.
No onneksi asiaa ei tarvi päättää vielä tänään. Ajattelin selvitellä ajatuksiani viikonlopun ajan, ja soittaa alkuviikosta neuvolaan ja varata aika.

äiti ansassa kirjoitti:

Kyllä se vaan täyttä totta mun kohdalla on... Enkä ole ollenkaan varma, miten tästä eteenpäin mennään.
Seitsemän vuotta on pitkä aika, etenkin jos tilanne ajautuisi samaan, kuin kaksi vuotta sitte erotessamme.
Tiukkaa tekisi myös pärjätä yksin kolmen lapsen kanssa. En ole koskaan kuvitellut joutuvani tilanteeseen, että edes joutuisin harkitsemaan aborttia. Nyt se kuitenkin vaikuttaa ainoalta oikealta ratkaisulta, vaikka toisaalta pelkään miten pystyn päätöksen jälkeen elämään.
No onneksi asiaa ei tarvi päättää vielä tänään. Ajattelin selvitellä ajatuksiani viikonlopun ajan, ja soittaa alkuviikosta neuvolaan ja varata aika.

Lue lisää

Jos oot 37 vuotias JA sinulla jo on lapsia, sinun PITÄISI tietää, miten niitä lapsia saadaan/miten tullaan raskaaksi.
Jos oot antanu, niin turha sitä enää on vikistä, kun on ns paskat housussa.
Typerää typerää typerää, muuta tähän ei voi sanoa.

toioeouitpuaa kirjoitti:

Jos oot 37 vuotias JA sinulla jo on lapsia, sinun PITÄISI tietää, miten niitä lapsia saadaan/miten tullaan raskaaksi.
Jos oot antanu, niin turha sitä enää on vikistä, kun on ns paskat housussa.
Typerää typerää typerää, muuta tähän ei voi sanoa.

Lue lisää

sun kuitenkin kannattanut lukea ketjua hiukan eteenpäin, mitä aloittaja siellä elämästään kertoo.
Asiathan ei aina ole niin yksiselitteisiä.

Todella, olen jonkinlaisessa paniikissa ja tuntuu, että en pysty ajattelemaan mistään järkevästi.
Ei yhtään auttanut edes se, että vaikka mies vetosi siihenkin, että joskus silloin naimisiin mennessämme haaveilimme hankkivamme 2 - 3 lasta, ja nythän se kolmas olisi aluilaan. No se oli silloin, ja niin paljon on tässä välissä kerennyt tapahtua sellaista, mitä ei olisi tarvinnut tapahtua.

Tietenkin myös tiedostan ikäni, ja siksihän tämä niin vaikealle ja pahalle tuntuukin...Miksi hänen piti toimia näin, ja mitä tuon miehen päässä on liikkunut?
Tiedän kyllä, että jos avaa reitensä miehelle, vastuu on molempien. Mutta mehän olimme nimen omaan sopineet, että mies huolehtii ehkäisystä ja kumin käytöstä.

Siis tilannehan on aivan sama, jos on yhdessä sovittu, että nainen käyttää pillereitä, mutta haluaakin tulla salaa raskaaksi ja jättää pillerit väliin miehen tietämättä. Tälläkin palstalla on lukuisia kommentteja joissa tämmöinen käytös naiselta tuomitaan jyrkästi.

Minun mielestäni meillä oli ehkäisystä sovittu, mies vain käytti nyt karkeasti läheisyyden kaipuutani omiin tarkoituksiinsa, tai siltä minusta ainakin tuntuu.

äiti ansassa kirjoitti:

Todella, olen jonkinlaisessa paniikissa ja tuntuu, että en pysty ajattelemaan mistään järkevästi.
Ei yhtään auttanut edes se, että vaikka mies vetosi siihenkin, että joskus silloin naimisiin mennessämme haaveilimme hankkivamme 2 - 3 lasta, ja nythän se kolmas olisi aluilaan. No se oli silloin, ja niin paljon on tässä välissä kerennyt tapahtua sellaista, mitä ei olisi tarvinnut tapahtua.

Tietenkin myös tiedostan ikäni, ja siksihän tämä niin vaikealle ja pahalle tuntuukin...Miksi hänen piti toimia näin, ja mitä tuon miehen päässä on liikkunut?
Tiedän kyllä, että jos avaa reitensä miehelle, vastuu on molempien. Mutta mehän olimme nimen omaan sopineet, että mies huolehtii ehkäisystä ja kumin käytöstä.

Siis tilannehan on aivan sama, jos on yhdessä sovittu, että nainen käyttää pillereitä, mutta haluaakin tulla salaa raskaaksi ja jättää pillerit väliin miehen tietämättä. Tälläkin palstalla on lukuisia kommentteja joissa tämmöinen käytös naiselta tuomitaan jyrkästi.

Minun mielestäni meillä oli ehkäisystä sovittu, mies vain käytti nyt karkeasti läheisyyden kaipuutani omiin tarkoituksiinsa, tai siltä minusta ainakin tuntuu.

Lue lisää

Kylläpä kuulostat vastuun karttajalta kun väität että VAIN mies ON ehkäisystä vastuussa. SELLAISIA SOPIMUKSIA EI TEHDÄ. Se sopimus on jo ollut epäreilu miestä kohtaan. Tiedät sen itsekkin.

Miksi ihmeessä olet hänet sänkyysi ottanut jos kerran aiot pienen ihmisen alun roskiin itsekkyytesi tähden heittää? Olisit hyvä ihminen vetänyt käteen. Ylen typerä olet, (tai vaan raskaushormoonien heittelemä)

Mutta ongelma on sinun. Yksin sinun. ( ....ja lastesi) Omasta tyhmästä päästä kärsii oma keho ja omat lapset.

Te kaksi tuomitsijaani olette varmasti molemmat miehiä. Mikä siinä on, että olisi epäreilua sopia, että ehkäisystä huolehtii mies ja käytetään kondomia?
No ilmeisesti olen typerä, koska en tuota tajua ja ongelma on yksin minun syytäni, niinkuin tuossa kommentoija kirjoittaa.

Minun mielestäni sopimus on aina sopimus, ehkäistiin sitte pillereillä tai kortsulla. Vai olenko taas väärässä?
Onko miehistä todella epäreilua käyttää joka kerta kortsua jos siitä on sovittu. Vai pitäisikö siitä vaimon jokikinen kerta erikseen sopia... Todella miehinen ja hassu ajatus.

Ja vielä. Kyllä meilläpäin ollaan yhteydessä ensin neuvolaan, vaikka myöhemmin aborttia haettaisiinkin.
Tuskinpa teilläkään mennään Kuppari-Iitan ovelta apua hakemaan näissä asioissa.

äiti ansassa kirjoitti:

Te kaksi tuomitsijaani olette varmasti molemmat miehiä. Mikä siinä on, että olisi epäreilua sopia, että ehkäisystä huolehtii mies ja käytetään kondomia?
No ilmeisesti olen typerä, koska en tuota tajua ja ongelma on yksin minun syytäni, niinkuin tuossa kommentoija kirjoittaa.

Minun mielestäni sopimus on aina sopimus, ehkäistiin sitte pillereillä tai kortsulla. Vai olenko taas väärässä?
Onko miehistä todella epäreilua käyttää joka kerta kortsua jos siitä on sovittu. Vai pitäisikö siitä vaimon jokikinen kerta erikseen sopia... Todella miehinen ja hassu ajatus.

Ja vielä. Kyllä meilläpäin ollaan yhteydessä ensin neuvolaan, vaikka myöhemmin aborttia haettaisiinkin.
Tuskinpa teilläkään mennään Kuppari-Iitan ovelta apua hakemaan näissä asioissa.

Lue lisää

koeta keskustella asioista järkevästi miehesi kanssa, jonka pitää päätöstäsi kunnioittaa oli se sitten mikä tahansa. eikä miehesi saa painostaa sinua tekemään lasta vasten tahtoasi. abortti on erittäin epämiellyttävä kokemus eikä kukaan tee sitä hetken mielijohteesta.

äiti ansassa kirjoitti:

Te kaksi tuomitsijaani olette varmasti molemmat miehiä. Mikä siinä on, että olisi epäreilua sopia, että ehkäisystä huolehtii mies ja käytetään kondomia?
No ilmeisesti olen typerä, koska en tuota tajua ja ongelma on yksin minun syytäni, niinkuin tuossa kommentoija kirjoittaa.

Minun mielestäni sopimus on aina sopimus, ehkäistiin sitte pillereillä tai kortsulla. Vai olenko taas väärässä?
Onko miehistä todella epäreilua käyttää joka kerta kortsua jos siitä on sovittu. Vai pitäisikö siitä vaimon jokikinen kerta erikseen sopia... Todella miehinen ja hassu ajatus.

Ja vielä. Kyllä meilläpäin ollaan yhteydessä ensin neuvolaan, vaikka myöhemmin aborttia haettaisiinkin.
Tuskinpa teilläkään mennään Kuppari-Iitan ovelta apua hakemaan näissä asioissa.

Lue lisää

ettäjos sovitaan että nainen syö pillereitä ja jättääkin ne salaa pois, syys on naisen joka viekkaasti vietteli miehen ja tuli salaa raskaaksi..kun on sovittu että käytetään kondomia ja se jääkin syystä tai toisesta pois, sekin on naisen syy koska olisihan naisen silti pitänyt ehkäistä itseäänjotenkin muuten..hoh, uskomatonta ajattelua joiltain..tosin..sinä äiti ansassa, en oikeen ymmärrä, miten et ole huomannut ettei miehellä ole mtn päällä?johan sen tuntee (ainakin minä) ja pakkohan hänen on se käydä laittamassa jen jne...tietenkin jos olette olleet pimeässäniin voihan sen joo jättää pois mutta silti...
noh, mun mielestä, jos et tätä lasta oikeasti halua, teet abortin ja that's it..ei se ole kivaa eikä siitä tule hyvä mieli mutta...varmasti rakastaisit tätä uutta vauvaa ihan yhtälailla kuin aikaisempiakin mutta se kuink arankkaa sinulla tulisi olemaan jos jäisitkin yksin (tosin ovathan lapsesi jo suht järkeviä kun tämä vauva tulisi)...
ja minä jättäisin miehen..eihän tossa ole mtn järkeä että se "salaa" panee sut paksuks..hohhoijjaa..mitä teetkin lapsesi suhteen (itse en siis suosittele aborttia mutta jos se on sinusta oikea ratkaisu..)pistätä ukon pihalle, koska nähtävästi se on narsistinen mulkku....

taavettinainen kirjoitti:

ettäjos sovitaan että nainen syö pillereitä ja jättääkin ne salaa pois, syys on naisen joka viekkaasti vietteli miehen ja tuli salaa raskaaksi..kun on sovittu että käytetään kondomia ja se jääkin syystä tai toisesta pois, sekin on naisen syy koska olisihan naisen silti pitänyt ehkäistä itseäänjotenkin muuten..hoh, uskomatonta ajattelua joiltain..tosin..sinä äiti ansassa, en oikeen ymmärrä, miten et ole huomannut ettei miehellä ole mtn päällä?johan sen tuntee (ainakin minä) ja pakkohan hänen on se käydä laittamassa jen jne...tietenkin jos olette olleet pimeässäniin voihan sen joo jättää pois mutta silti...
noh, mun mielestä, jos et tätä lasta oikeasti halua, teet abortin ja that's it..ei se ole kivaa eikä siitä tule hyvä mieli mutta...varmasti rakastaisit tätä uutta vauvaa ihan yhtälailla kuin aikaisempiakin mutta se kuink arankkaa sinulla tulisi olemaan jos jäisitkin yksin (tosin ovathan lapsesi jo suht järkeviä kun tämä vauva tulisi)...
ja minä jättäisin miehen..eihän tossa ole mtn järkeä että se "salaa" panee sut paksuks..hohhoijjaa..mitä teetkin lapsesi suhteen (itse en siis suosittele aborttia mutta jos se on sinusta oikea ratkaisu..)pistätä ukon pihalle, koska nähtävästi se on narsistinen mulkku....

Lue lisää

Näinhän tämä nyt näyttää täällä palstalla kääntyvän, että kaikki vastuu jää aina yksin naiselle, olipa sitte ehkäisystä sovittu mitä tahansa. Toisin kuin sinä, suurin osa täälläkin kirjoittaneista on valmis tuomitsemaan minut tästä vahingosta, kun otin exmieheni takaisin yhteiseen sänkyyn ja luotin ehkäisyn hänen hoitoonsa.

Todellakin luotin tuohon käyttämäämme ehkäisyyn. Luotin siksi, koska aivan samoin toimien hoisimme onnistuneesti ehkäisyn myös esikoisen syntymän jälkeen. Toisen kerra raskaaksi tulin vasta kolmannesta kierrosta siinä vaiheessa, kun yhteisestä sopimuksesta mies lopetti kumien käytön.
Ihmettelit miksen huomannut, että mies on tulossa ilman mitään suojausta. Niinkuin monessa lapsiperheessä, ei meilläkään puuhastella valot päällä, vaan pimeässä. Jos mies kaikenlisäksi siinä omalla puolellaan sänkyä rapistelee jotain, ja sen jälkeen sovittaa omakätisesti itsensä sisään, en minä ainakaan tunnista onko mitään päällä, ennekuin on liian myöhäistä.

Miehen kanssa on nyt käyty yhdessä keskusteluja ja yritetty purkaa tilannetta. Hän on ehdottamosti sitä mieltä, että en tekisi aborttia. Lupasi myös itse lähteä, jos niin vaadin.
Empä tiedä, kovin sekaisin olen ajatusteni kanssa vieläkin. Tuntuu sille, että päätimpä asiassa sitte miten päin vaan, niin pieleen menee kuitenkin.

äiti ansassa kirjoitti:

Näinhän tämä nyt näyttää täällä palstalla kääntyvän, että kaikki vastuu jää aina yksin naiselle, olipa sitte ehkäisystä sovittu mitä tahansa. Toisin kuin sinä, suurin osa täälläkin kirjoittaneista on valmis tuomitsemaan minut tästä vahingosta, kun otin exmieheni takaisin yhteiseen sänkyyn ja luotin ehkäisyn hänen hoitoonsa.

Todellakin luotin tuohon käyttämäämme ehkäisyyn. Luotin siksi, koska aivan samoin toimien hoisimme onnistuneesti ehkäisyn myös esikoisen syntymän jälkeen. Toisen kerra raskaaksi tulin vasta kolmannesta kierrosta siinä vaiheessa, kun yhteisestä sopimuksesta mies lopetti kumien käytön.
Ihmettelit miksen huomannut, että mies on tulossa ilman mitään suojausta. Niinkuin monessa lapsiperheessä, ei meilläkään puuhastella valot päällä, vaan pimeässä. Jos mies kaikenlisäksi siinä omalla puolellaan sänkyä rapistelee jotain, ja sen jälkeen sovittaa omakätisesti itsensä sisään, en minä ainakaan tunnista onko mitään päällä, ennekuin on liian myöhäistä.

Miehen kanssa on nyt käyty yhdessä keskusteluja ja yritetty purkaa tilannetta. Hän on ehdottamosti sitä mieltä, että en tekisi aborttia. Lupasi myös itse lähteä, jos niin vaadin.
Empä tiedä, kovin sekaisin olen ajatusteni kanssa vieläkin. Tuntuu sille, että päätimpä asiassa sitte miten päin vaan, niin pieleen menee kuitenkin.

Lue lisää

kaatunutta maitoa on turha murehtia:) Jatkatte tästä eteenpäin ja pidätte vauvan tietenkin. Sanot itsekin että teillä on mennyt ihan hyvin nyt joten ei muuta kuin katse eteenpäin. Voi olla että miehesi on sinut juoninut tuohon tilaan mutta toisaalta, mitäs menit antamaan paljaalla;D Sehän vaan tykkää susta paljon kun haluaa lisää muksujakin sun kanssa. Tsemppiä teille:D

äiti ansassa kirjoitti:

Te kaksi tuomitsijaani olette varmasti molemmat miehiä. Mikä siinä on, että olisi epäreilua sopia, että ehkäisystä huolehtii mies ja käytetään kondomia?
No ilmeisesti olen typerä, koska en tuota tajua ja ongelma on yksin minun syytäni, niinkuin tuossa kommentoija kirjoittaa.

Minun mielestäni sopimus on aina sopimus, ehkäistiin sitte pillereillä tai kortsulla. Vai olenko taas väärässä?
Onko miehistä todella epäreilua käyttää joka kerta kortsua jos siitä on sovittu. Vai pitäisikö siitä vaimon jokikinen kerta erikseen sopia... Todella miehinen ja hassu ajatus.

Ja vielä. Kyllä meilläpäin ollaan yhteydessä ensin neuvolaan, vaikka myöhemmin aborttia haettaisiinkin.
Tuskinpa teilläkään mennään Kuppari-Iitan ovelta apua hakemaan näissä asioissa.

Lue lisää

mies luotti sun varmoihi päivii???????? herrrajee?? no,anyway..minusta tuntuu et nyt just vauvan kuuluu syntyy teille ja siihen tilanteeseen.. se ny vaan onniin :D

kuuluu MOLEMMILLE!
Olisit itse käyttänyt sitten vaikka spermisidiä!

Täällä palstalla on tietenkin hirveän helppo päteä toisten ihmisten elämäntilanteilla (kasvottomana kommentaattorina) ja hurskastella kuinka ehkäisystä pitää aina huolehtia ja kaikki teot ja valinnat olla oikeita.

Mutta jos ja kun kortsun käytöstä on yhteisesti sovittu, käsi sydämelle: kuinka moni teistä kommentoijista räväyttää kesken kuumimpien hetkien valot päälle, syynää vehkeen ja tekee vielä ehkäisyvälineellekin vesitestin, ettei kelvoton siippa ole sitä vain parsinneulalla tökkinyt. Voi siinä intohimon tuulet hieman laantua. En minä ainakaan tunne kondomia, jos ei käsin kopeloi. Ja eikö kukaan nainen ikinä ole sortunut unohtamaan kondomivaatimukset kun asia oikein kauniisti ja vetoavasti on esitetty (näinhän aloittajalla ei ollut, mutta sanonpa silti)? Se on hirvittävän typerää, niin ehkäisy- kuin tautimielessäkin, mutta tyhmiä luontokappaleitahan me jokainen ollaan, ainakin jossain tilanteessa ja asiassa. Jos joku on altis miellyttämään kumppaniaan, turha sitäkään olisi halolla otsaan mätkiä.

Entäpä seksi ja on/off-suhde eksän kanssa...? Käsi taas sydämelle. Onko aloittaja todellakin suuren luokan idiootti alkaessaan moiseen touhuun? Ehkä, mutta eipä ole sekään ennenkuulumatonta, pikemminkin joillekin sääntö kuin poikkeus, että eksän kanssa jotain on. Jos kuvassa on yhteisiä lapsia, voisin pitää eksän kanssa suhteen lämmittelyä jopa hyvänäkin asiana, voihan se johtaa parhaassa tapauksessa parempaan suhteeseen ja siihen, että lapsille tärkeimmät aikuiset ovat taas saman katon alla. Ok, voidaan myös sanoa että uudelleen lämmitelty on uudelleen lämmitelty; edessä voi olla vanhat ongelmat ja uusi ero. Mutta mistä sitäkään tietää.

Aloittajalle: ota etäisyyttä mieheen ja listaile valintojen eri puolet. Mies tuntuu kertomasi perusteella nyt selittävän kovastikin kaiken lapsen pitämisen tueksi (hän tukee taloudellisesti, hän lähtee pois jos tarvis) mutta ennen kaikkea tarvitset itsellesi selkeyttä mitä haluat. Abortti on yksi niitä asioita, joihin on niin helppoa ottaa kantaa silloin kun se ei kosketa itseä millään tavalla. Se on kuitenkin viime kädessä asianosaisten oma ratkaisu, jonka kanssa eletään, ei ulkopuolisten asia.

koapgg kirjoitti:

Täällä palstalla on tietenkin hirveän helppo päteä toisten ihmisten elämäntilanteilla (kasvottomana kommentaattorina) ja hurskastella kuinka ehkäisystä pitää aina huolehtia ja kaikki teot ja valinnat olla oikeita.

Mutta jos ja kun kortsun käytöstä on yhteisesti sovittu, käsi sydämelle: kuinka moni teistä kommentoijista räväyttää kesken kuumimpien hetkien valot päälle, syynää vehkeen ja tekee vielä ehkäisyvälineellekin vesitestin, ettei kelvoton siippa ole sitä vain parsinneulalla tökkinyt. Voi siinä intohimon tuulet hieman laantua. En minä ainakaan tunne kondomia, jos ei käsin kopeloi. Ja eikö kukaan nainen ikinä ole sortunut unohtamaan kondomivaatimukset kun asia oikein kauniisti ja vetoavasti on esitetty (näinhän aloittajalla ei ollut, mutta sanonpa silti)? Se on hirvittävän typerää, niin ehkäisy- kuin tautimielessäkin, mutta tyhmiä luontokappaleitahan me jokainen ollaan, ainakin jossain tilanteessa ja asiassa. Jos joku on altis miellyttämään kumppaniaan, turha sitäkään olisi halolla otsaan mätkiä.

Entäpä seksi ja on/off-suhde eksän kanssa...? Käsi taas sydämelle. Onko aloittaja todellakin suuren luokan idiootti alkaessaan moiseen touhuun? Ehkä, mutta eipä ole sekään ennenkuulumatonta, pikemminkin joillekin sääntö kuin poikkeus, että eksän kanssa jotain on. Jos kuvassa on yhteisiä lapsia, voisin pitää eksän kanssa suhteen lämmittelyä jopa hyvänäkin asiana, voihan se johtaa parhaassa tapauksessa parempaan suhteeseen ja siihen, että lapsille tärkeimmät aikuiset ovat taas saman katon alla. Ok, voidaan myös sanoa että uudelleen lämmitelty on uudelleen lämmitelty; edessä voi olla vanhat ongelmat ja uusi ero. Mutta mistä sitäkään tietää.

Aloittajalle: ota etäisyyttä mieheen ja listaile valintojen eri puolet. Mies tuntuu kertomasi perusteella nyt selittävän kovastikin kaiken lapsen pitämisen tueksi (hän tukee taloudellisesti, hän lähtee pois jos tarvis) mutta ennen kaikkea tarvitset itsellesi selkeyttä mitä haluat. Abortti on yksi niitä asioita, joihin on niin helppoa ottaa kantaa silloin kun se ei kosketa itseä millään tavalla. Se on kuitenkin viime kädessä asianosaisten oma ratkaisu, jonka kanssa eletään, ei ulkopuolisten asia.

Lue lisää

Sinulle nimimerkki "koapgg", inhimillisestä vastauksestasi.
Meillä mies lähti torstaina viikon kestävälle työmatkalle ja palaa vasta pääsiäiseksi kotiin, niin saan nyt muutaman päivän rauhassa yksikseni pohtia tätä tilannettamme.
Vaikka olemme koettaneet puhua asioista niin, etteivät nuo lapset olisi kuulemassa, niin heidän käytöksestään kuitenkin huomaa, että jotenkin he vaistoavat tilanteen.
No, liika murehtiminen tuskin auttaa meitä tässä eteenpäin. Katsotaan mitä elämä tuo.

"että noinkin moni on ollut valmis suoralta kädeltä tuomitsemaan minut tästä vahingosta."

no tuomitsemaan ja tuomitsemaan, mutta minusta sinä olet toiminut äärimmäisen idioottimaisesti.

viimeistään siinä vaiheessa kun miehes ensimmäisen kerran "unohti" kumin, olisi pitänyt tajuta turvautua pillereihin. eli minä moitin sinua siitä, että vaikka mies käyttäytyi täysin vastuuttomasti ja toisin kuin sovitte, _sinä_ annoit sen jatkua.

fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me!

Hei,
Nyt on menossa kahdeksas raskausviikko ja silläkin uhalla, että saan taas etupäässä moitteita, ajattelin kuitenkin kirjoittaa ja purkaa pikkaisen ajatuksiani täällä. Kenellekään tutuille kun en ole tästä asiasta vielä mitään halunnut kertoa, en edes omille vanhemmilleni.
Siksi olisi hyvä saada kuulla muidenkin, kuin vain mieheni esittämiä mielipiteitä tilanteestamme.

Pääsiäiseen asti elin kahden vaiheilla. Pidänkö tämän lapsen (mitä myös mieheni kovasti toivoo), vai keskeytänkö tämän mieheni aikaansaaman "vahinko" raskauden.
Kävi kuitenkin niin, että pääsiäispyhänä mulle tuli aikaisemmista raskauksista poiketen, jokin ihmeellinen ruskea vuoto, jota kesti reilun vuorokauden. Vuoto oli niin runsasta, että oli pakko käyttää sidettä.
Pelästyin tietysti kamalasti ja ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä menee nyt kesken. Syyttelin itseäni siitäkin, kun en ollut iloinnut tästä raskaudesta, niinkuin noista kahdesta aiemmasta, vaan olin jopa suunnitellut keskeyttäväni sen.
Silloin tajusin, että jos selviän siitä, niin sydämeni ääni saa voiton, ja tulen pitämään tämän lapsen.

Kävin ensimmäisen kerran siellä neuvolassa nyt viikolla ja kaikki oli normaalisti kunnossa niinkuin pitää. Sain neuvolatädiksi noilta aiemmilta odotuskerroilta jo enestään tutun, aivan ihanan vanhemman kätilön. Seuraava neuvolassa käynti on noin kuukauden päästä rv/12, jolloin tehdään myös nt-ultra.
Mies on tietenkin onnellinen päätöksestäni, vaikka tosin vielä eri vuoteissa nukummekin.
Minulle tämä kirjoittaminen oli taas jonkinlaista terapiaa. Kiitos, jos joku edes viitsi lukea sen.

äiti ansassa kirjoitti:

Hei,
Nyt on menossa kahdeksas raskausviikko ja silläkin uhalla, että saan taas etupäässä moitteita, ajattelin kuitenkin kirjoittaa ja purkaa pikkaisen ajatuksiani täällä. Kenellekään tutuille kun en ole tästä asiasta vielä mitään halunnut kertoa, en edes omille vanhemmilleni.
Siksi olisi hyvä saada kuulla muidenkin, kuin vain mieheni esittämiä mielipiteitä tilanteestamme.

Pääsiäiseen asti elin kahden vaiheilla. Pidänkö tämän lapsen (mitä myös mieheni kovasti toivoo), vai keskeytänkö tämän mieheni aikaansaaman "vahinko" raskauden.
Kävi kuitenkin niin, että pääsiäispyhänä mulle tuli aikaisemmista raskauksista poiketen, jokin ihmeellinen ruskea vuoto, jota kesti reilun vuorokauden. Vuoto oli niin runsasta, että oli pakko käyttää sidettä.
Pelästyin tietysti kamalasti ja ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä menee nyt kesken. Syyttelin itseäni siitäkin, kun en ollut iloinnut tästä raskaudesta, niinkuin noista kahdesta aiemmasta, vaan olin jopa suunnitellut keskeyttäväni sen.
Silloin tajusin, että jos selviän siitä, niin sydämeni ääni saa voiton, ja tulen pitämään tämän lapsen.

Kävin ensimmäisen kerran siellä neuvolassa nyt viikolla ja kaikki oli normaalisti kunnossa niinkuin pitää. Sain neuvolatädiksi noilta aiemmilta odotuskerroilta jo enestään tutun, aivan ihanan vanhemman kätilön. Seuraava neuvolassa käynti on noin kuukauden päästä rv/12, jolloin tehdään myös nt-ultra.
Mies on tietenkin onnellinen päätöksestäni, vaikka tosin vielä eri vuoteissa nukummekin.
Minulle tämä kirjoittaminen oli taas jonkinlaista terapiaa. Kiitos, jos joku edes viitsi lukea sen.

Lue lisää

Kiva kuulla! Minusta sina teit oikean ratkaisun. Kerro vaan tulevaisuudessakin miten tarina etenee. Kylla taalla lukijoita riittaa. :)

mielpide kirjoitti:

Kiva kuulla! Minusta sina teit oikean ratkaisun. Kerro vaan tulevaisuudessakin miten tarina etenee. Kylla taalla lukijoita riittaa. :)

Hei, pitkästä aikaa.
Alun epätoivon jälkeen, onnellinen odotus täällä jatkuu. Olen nyt rv/13. Lääkärissä on käyty, samalla otettiin se eka ultra pikku tulokkaasta ja kaikki oli kunnossa. Nyt kaikki vasta oikein realisoitui ja tuntui tosi ihanalle, saada nähdä ja kuulla ensikertaa se pikkuinen masussa.

Paino ei ole vielä noussut juuri ollenkaan. Johtuneeko siitäkin, että olen kärsinyt muutaman viikon ajoittaisesta pahoinvoinnista. Nyt alkuraskauden aikana minulle on myös tullut valtava kahvinhimo, mutta eikös sen sanota oleva pahasta tässä tilassa olevalle naiselle?
Jatkuvasti väsyttää ja pissalla pitää rampata yhtenään, mutta sehän kuuluukin asiaan.

Miehen kanssa on palattu yhteiseen aviovuoteeseen ja päätettiin mennä myös uudelleen vihille ennen lapsen syntymistä.
Miehen firmalla tosin on parikin isohkoa urakaa parinsadan kilometrin päässä kotoa, joten hän joutuu myös yöpymään usein viikolla siellä työmailla.

Mene ja tiedä... Lopunperin tämä taisi olla elämäni onnellisin vahinko, jonka armas exäni minulle järjesti.
Olisi kivaa saada lukea myös teidän muiden ajatuksia tekemistäni ratkaisuista.

äiti ansassa kirjoitti:

Hei, pitkästä aikaa.
Alun epätoivon jälkeen, onnellinen odotus täällä jatkuu. Olen nyt rv/13. Lääkärissä on käyty, samalla otettiin se eka ultra pikku tulokkaasta ja kaikki oli kunnossa. Nyt kaikki vasta oikein realisoitui ja tuntui tosi ihanalle, saada nähdä ja kuulla ensikertaa se pikkuinen masussa.

Paino ei ole vielä noussut juuri ollenkaan. Johtuneeko siitäkin, että olen kärsinyt muutaman viikon ajoittaisesta pahoinvoinnista. Nyt alkuraskauden aikana minulle on myös tullut valtava kahvinhimo, mutta eikös sen sanota oleva pahasta tässä tilassa olevalle naiselle?
Jatkuvasti väsyttää ja pissalla pitää rampata yhtenään, mutta sehän kuuluukin asiaan.

Miehen kanssa on palattu yhteiseen aviovuoteeseen ja päätettiin mennä myös uudelleen vihille ennen lapsen syntymistä.
Miehen firmalla tosin on parikin isohkoa urakaa parinsadan kilometrin päässä kotoa, joten hän joutuu myös yöpymään usein viikolla siellä työmailla.

Mene ja tiedä... Lopunperin tämä taisi olla elämäni onnellisin vahinko, jonka armas exäni minulle järjesti.
Olisi kivaa saada lukea myös teidän muiden ajatuksia tekemistäni ratkaisuista.

Lue lisää

Hei,
Mahtava lukea, että asiat näyttävät järjestyvän.

Omassa parisuhteessani on paljon ongelmia ja jotenkin tarinastasi ja miehestäsi tuli mieleen oma aviopuolisoni. Hänessä on paljon hyvää, mutta 10 yhdessä vietetyn vuoden ja kahden pienen lapsen jälkeen mieheni on "pettänyt" minut jättämällä minut yksin arjen vastuiden kanssa. Hän ei tule muuttumaan ikinä.

Joskus toivoin, että asiat paranevat puhumalla ja ajattelin, että myös minussa on vikaa. Mutta nyt olen liian monta kertaa pettynyt. Jos tulisin kolmannen kerran raskaaksi jatkaisin aivan varmasti yksinhuoltajana kolmen lapsen kanssa. Tai sitten olisin tehnyt abortin.

Toivottavasti sinä et enää joudu pettymään mieheesi. Toivon sitä sydämestäni. Minä en silti kaiken jälkeen olisi mennyt enää miehesi kanssa uudelleen kimppaan.

toinen äiti

toinen äiti ansassa kirjoitti:

Hei,
Mahtava lukea, että asiat näyttävät järjestyvän.

Omassa parisuhteessani on paljon ongelmia ja jotenkin tarinastasi ja miehestäsi tuli mieleen oma aviopuolisoni. Hänessä on paljon hyvää, mutta 10 yhdessä vietetyn vuoden ja kahden pienen lapsen jälkeen mieheni on "pettänyt" minut jättämällä minut yksin arjen vastuiden kanssa. Hän ei tule muuttumaan ikinä.

Joskus toivoin, että asiat paranevat puhumalla ja ajattelin, että myös minussa on vikaa. Mutta nyt olen liian monta kertaa pettynyt. Jos tulisin kolmannen kerran raskaaksi jatkaisin aivan varmasti yksinhuoltajana kolmen lapsen kanssa. Tai sitten olisin tehnyt abortin.

Toivottavasti sinä et enää joudu pettymään mieheesi. Toivon sitä sydämestäni. Minä en silti kaiken jälkeen olisi mennyt enää miehesi kanssa uudelleen kimppaan.

toinen äiti

Lue lisää

Hei, toinen äiti.

Minkä ikäisiä sinun lapsesi ovat? Jos tuosta oikein ymmärsin, niin sinunkin miehesi "pettämisessä" ei ole niinkään kyse toisesta naisesta, vaan kaiken kodin arjen ja siihen liittyvän kaatamisesta vaimon kontolle ja yrityksestä sitoa nainen niin kiinni kotiin, että omassa ammatissa menestymiselle, eikä millekään muullekaan jäisi enää tilaa.
Ilmeisesti olette kuitenkin vielä yksissä ja suhteenne on vielä joillain lailla toimiva.

Sivusta on tietysti helppoa sanoa, että ei kannata kovin helpolla luovuttaa, mutta kaiken eroonkin liittyvän kokeneena sanon kuitenkin, että loppuun saakka kannattaa yrittää.
Meillä ainakin lapset kärsivät tuosta lyhyehköksi jääneestä erosta kaikkein eniten. Enkä myöskään kiellä, ettenkö olisi itse kaivannut miehen läheisyyttä. Yhden illan juttuihin kun minusta ei oikein ole.

Hassua muuten, että minäkin alussa ajattelin tekeväni ilman muuta abortin. Äidin vaisto vei kuitenkin voiton ja nyt seuraan innolla masuni pyöristymistä ja lasken viikkoja, milloin saan tuntea vauvan ensi liikkeet masussa.

Kyllähän minäkin harkitsin jossain vaiheessa jatkavani yksinhuoltajana, mutta mieheni on todella lapsirakas ja mielestäni lapset tarvitsevat isän ja perheen, jolla on yhteinen kotiosoite.
Täytyy vain toivoa, että mies olisi lyhyen eromme aikana oppinut arvostamaan myös minun ammatillisia pyrkimyksiäni.

Et usko miten kivaa on päästä joskus näin anonymisti puimaan asioitaan toisten samassa tilanteessa olevien naisten kanssa. Eihän näistä tämmöisistä viitsi tuttavapiirissä oikein puhua.
Toivottavasti sinullakin asiat menisivät parempaan suuntaan.

äiti ansassa kirjoitti:

Hei, toinen äiti.

Minkä ikäisiä sinun lapsesi ovat? Jos tuosta oikein ymmärsin, niin sinunkin miehesi "pettämisessä" ei ole niinkään kyse toisesta naisesta, vaan kaiken kodin arjen ja siihen liittyvän kaatamisesta vaimon kontolle ja yrityksestä sitoa nainen niin kiinni kotiin, että omassa ammatissa menestymiselle, eikä millekään muullekaan jäisi enää tilaa.
Ilmeisesti olette kuitenkin vielä yksissä ja suhteenne on vielä joillain lailla toimiva.

Sivusta on tietysti helppoa sanoa, että ei kannata kovin helpolla luovuttaa, mutta kaiken eroonkin liittyvän kokeneena sanon kuitenkin, että loppuun saakka kannattaa yrittää.
Meillä ainakin lapset kärsivät tuosta lyhyehköksi jääneestä erosta kaikkein eniten. Enkä myöskään kiellä, ettenkö olisi itse kaivannut miehen läheisyyttä. Yhden illan juttuihin kun minusta ei oikein ole.

Hassua muuten, että minäkin alussa ajattelin tekeväni ilman muuta abortin. Äidin vaisto vei kuitenkin voiton ja nyt seuraan innolla masuni pyöristymistä ja lasken viikkoja, milloin saan tuntea vauvan ensi liikkeet masussa.

Kyllähän minäkin harkitsin jossain vaiheessa jatkavani yksinhuoltajana, mutta mieheni on todella lapsirakas ja mielestäni lapset tarvitsevat isän ja perheen, jolla on yhteinen kotiosoite.
Täytyy vain toivoa, että mies olisi lyhyen eromme aikana oppinut arvostamaan myös minun ammatillisia pyrkimyksiäni.

Et usko miten kivaa on päästä joskus näin anonymisti puimaan asioitaan toisten samassa tilanteessa olevien naisten kanssa. Eihän näistä tämmöisistä viitsi tuttavapiirissä oikein puhua.
Toivottavasti sinullakin asiat menisivät parempaan suuntaan.

Lue lisää

..."äiti ansassa". Luin koko tämän ketjun läpi, ja toivoin koko ajan, että olisit päätynyt pitämään lapsen. Halusin vain kertoa, että et uskokaan, kuinka iloiseksi tulin, kun kerroit tehneesi päätöksen, eli pitää lapsen! :) Toivon koko perheelle ja parisuhteellenne kaikkea hyvää! :) Tulehan tänne kertomaan vielä kuulumisia!!

19 kirjoitti:

..."äiti ansassa". Luin koko tämän ketjun läpi, ja toivoin koko ajan, että olisit päätynyt pitämään lapsen. Halusin vain kertoa, että et uskokaan, kuinka iloiseksi tulin, kun kerroit tehneesi päätöksen, eli pitää lapsen! :) Toivon koko perheelle ja parisuhteellenne kaikkea hyvää! :) Tulehan tänne kertomaan vielä kuulumisia!!

Lue lisää

Hei!
Mies ja lapset käymässä mummolassa ja minä yksin kotona aikaa tappaessani täällä netissä, törmäsin tähän vanhaan aloittamaani keskusteluun, joten kerronpa vähän mitä meille kuuluu.

Paljon on kesän aikaan tapahtunut. Vihillä käytiin miehen kanssa ja ollaan nyt taas virallisesti aviopari. Kaikki on miehen kanssa sujunut paremmin kuin mitä osasin edes unelmissa toivoa. Molemmat ollaan ihmetelty ja pohdiskeltu sitä, että miksi yleensä silloin niin hätäisesti erosimme. Vanhemmat lapset odottavat innoissaan pientä siskoa, tai veljeä.

Mulle on tullut raskauskiloja lisää jo 15, eli reilusti liikaa noihin neuvolan taulukoihin ja aiempiin raskauksiini nähden. Empäs tiedä, oisko se tuo ikäkin, mikä noihin kiloihin vaikuttaa?
No kyllähän neuvolassa joka käynnillä muistavat siitä kipakasti huomauttaa.

Vauva on tosi vilkas ja kova potkimaan. Joskus kun potku osuu virtsarakkoon, niin saa oikein henkeä haukkoa, tuntuu, että äidiltä lähtee jalat alta ja pissat lirahtaa pöksyyn.
Muuten odotusaika on viimeviikkoja lukuun ottamatta sujunut lähes oireitta. Nyt sitte on ollut niin paljon ennakoivia supistuksia ja myös selkä on alkanut vaivata, että lääkäri katsoi viime perjantaina parhaaksi laittaa mut sairaslomalle täksi loppuksi aikaa ennen äitiysloman alkua. Raskaus on nyt viikolla 32. Ajatella, parin kuukauden päästä meillä on pieni käärö kainalossa, jos kaikki vaan menee hyvin.
Pakko lopettaa. Vauva aloitti tässä koneen äärellä istuessani semmoisen iltajumppan, että taidan mennä hetkeksi pötköttelemään.

Hyvää syksyä, jos jaksoitte tänne asti lukea.

ap. kirjoitti:

Hei!
Mies ja lapset käymässä mummolassa ja minä yksin kotona aikaa tappaessani täällä netissä, törmäsin tähän vanhaan aloittamaani keskusteluun, joten kerronpa vähän mitä meille kuuluu.

Paljon on kesän aikaan tapahtunut. Vihillä käytiin miehen kanssa ja ollaan nyt taas virallisesti aviopari. Kaikki on miehen kanssa sujunut paremmin kuin mitä osasin edes unelmissa toivoa. Molemmat ollaan ihmetelty ja pohdiskeltu sitä, että miksi yleensä silloin niin hätäisesti erosimme. Vanhemmat lapset odottavat innoissaan pientä siskoa, tai veljeä.

Mulle on tullut raskauskiloja lisää jo 15, eli reilusti liikaa noihin neuvolan taulukoihin ja aiempiin raskauksiini nähden. Empäs tiedä, oisko se tuo ikäkin, mikä noihin kiloihin vaikuttaa?
No kyllähän neuvolassa joka käynnillä muistavat siitä kipakasti huomauttaa.

Vauva on tosi vilkas ja kova potkimaan. Joskus kun potku osuu virtsarakkoon, niin saa oikein henkeä haukkoa, tuntuu, että äidiltä lähtee jalat alta ja pissat lirahtaa pöksyyn.
Muuten odotusaika on viimeviikkoja lukuun ottamatta sujunut lähes oireitta. Nyt sitte on ollut niin paljon ennakoivia supistuksia ja myös selkä on alkanut vaivata, että lääkäri katsoi viime perjantaina parhaaksi laittaa mut sairaslomalle täksi loppuksi aikaa ennen äitiysloman alkua. Raskaus on nyt viikolla 32. Ajatella, parin kuukauden päästä meillä on pieni käärö kainalossa, jos kaikki vaan menee hyvin.
Pakko lopettaa. Vauva aloitti tässä koneen äärellä istuessani semmoisen iltajumppan, että taidan mennä hetkeksi pötköttelemään.

Hyvää syksyä, jos jaksoitte tänne asti lukea.

Lue lisää

Ihana lukea että teillä on mennyt kivasti! Tule vaan kertomaan vielä kuulumisiasi :)