mökin lattiaeristys

koska tapaus oli juuri tuo kylmillään olo. Koko sataneliöisen betonikakun lämmitys talvisaikaan pakkasesta ylös ei houkutellut.

Tehtiin reunavahvistettulaatalla lattiaan 50mm styroksi ja 2x2 painekyllästetyt rimat 1000 jaolla (styroksin leveys ja niiden päälle 2x5 600mm jaolla ja villat väliin muovimaton alle havuvaneri lämmin ja toimiva ratkaisu.

mökinlattia kirjoitti:

Tehtiin reunavahvistettulaatalla lattiaan 50mm styroksi ja 2x2 painekyllästetyt rimat 1000 jaolla (styroksin leveys ja niiden päälle 2x5 600mm jaolla ja villat väliin muovimaton alle havuvaneri lämmin ja toimiva ratkaisu.

Lue lisää

Mites jos laittaisi rossipohjaan ensin Finnfoam-levyn ja sitten siihen päälle villat ja paperin, sitten lautalattian. Miten toimii?

lattiat? kirjoitti:

Mites jos laittaisi rossipohjaan ensin Finnfoam-levyn ja sitten siihen päälle villat ja paperin, sitten lautalattian. Miten toimii?

-84 oli laittanut laatan päälle styroxin ja sitten villaa ja sitten lattian. Mites sen laatan routaeristys? Laitoitko laatan alle styroxin vai tuliko se laatta suoraan hiekkapatjalle?

lattiat? kirjoitti:

Mites jos laittaisi rossipohjaan ensin Finnfoam-levyn ja sitten siihen päälle villat ja paperin, sitten lautalattian. Miten toimii?

Mutta pidetään kosteusriskinä rakenteena finnfoamin hengittämättömyyden takia. Itse en tekisi...

Jos on taas (maavarainen) laatta niin ilmeisen paras on lecasorapatjan päälle styroksit (tai vast) 150 mm, sitten se 80 mm TB laatta ja jos peruslämmöt niin sitten 2x2 koolaukset jonka päälle lattialauta, koolausten väliin 50 mm villat vaimentamaan ääntä, paperi ennen lattialautaa.

völjari kirjoitti:

Mutta pidetään kosteusriskinä rakenteena finnfoamin hengittämättömyyden takia. Itse en tekisi...

Jos on taas (maavarainen) laatta niin ilmeisen paras on lecasorapatjan päälle styroksit (tai vast) 150 mm, sitten se 80 mm TB laatta ja jos peruslämmöt niin sitten 2x2 koolaukset jonka päälle lattialauta, koolausten väliin 50 mm villat vaimentamaan ääntä, paperi ennen lattialautaa.

Lue lisää

Entäs kun mökki on välillä kylmillään? Eikö tuo eriste kahta puolta betonilaattaa tule ongelmaksi kosteuden tiivistymisen kanssa?

Entäskunsitten? kirjoitti:

Entäs kun mökki on välillä kylmillään? Eikö tuo eriste kahta puolta betonilaattaa tule ongelmaksi kosteuden tiivistymisen kanssa?

Ja vaikka kastuiskin niin siitä sitten vaan.
Silloin tulisi jos ei sisäpuolella olis sitä eristystä ja sisätilan kosteus tiivistyisi kylmän lätkän pintaan.

völjari kirjoitti:

Mutta pidetään kosteusriskinä rakenteena finnfoamin hengittämättömyyden takia. Itse en tekisi...

Jos on taas (maavarainen) laatta niin ilmeisen paras on lecasorapatjan päälle styroksit (tai vast) 150 mm, sitten se 80 mm TB laatta ja jos peruslämmöt niin sitten 2x2 koolaukset jonka päälle lattialauta, koolausten väliin 50 mm villat vaimentamaan ääntä, paperi ennen lattialautaa.

Lue lisää

Kiitos völjari, noinhan se varmaan on, piirustuksissa on alimmaisena tuulensuojalevy, sehän kaiketi hengittää ihan toisella tapaa kuin tuo Finnfoam.

lattiat? kirjoitti:

Kiitos völjari, noinhan se varmaan on, piirustuksissa on alimmaisena tuulensuojalevy, sehän kaiketi hengittää ihan toisella tapaa kuin tuo Finnfoam.

vuonna 2009 tehty suunnitelma alapohjalle, kesämökki, ei peruslämpöjä, reunavahvisteinen laatta kyseessä:
-lattialauta
-rakennuspaperi
-vasat ja villa 10 cm
-kiinnityslaudat
-huopa laudan alla
-teräsbetoni n. 8 cm
-styroksi 150 mm
-sora
-perusmaa
Nyt ollaan muuten valmiina tuossa teräsbetonissa asti ja ihmetellään minä vuonna uskaltaa nuo villat laittaa ja lyödä lattian umpeen. Siis villat tuonne tb-laatan päälle. Nimimerkillä rakennanko homemökkiä...

hirsi rakentaja kirjoitti:

vuonna 2009 tehty suunnitelma alapohjalle, kesämökki, ei peruslämpöjä, reunavahvisteinen laatta kyseessä:
-lattialauta
-rakennuspaperi
-vasat ja villa 10 cm
-kiinnityslaudat
-huopa laudan alla
-teräsbetoni n. 8 cm
-styroksi 150 mm
-sora
-perusmaa
Nyt ollaan muuten valmiina tuossa teräsbetonissa asti ja ihmetellään minä vuonna uskaltaa nuo villat laittaa ja lyödä lattian umpeen. Siis villat tuonne tb-laatan päälle. Nimimerkillä rakennanko homemökkiä...

Lue lisää

No jos se laatta on kuiva, ei kosteutta pääse eristyksiin?

Styroxin pitäisi estää kapillaari eli kosteuden nouseminen laattaan? Itse kyllä laitoin ennen pintahiekkoja kerroksen karkeaa soraa. Ei kosteus nouse mitenkään laattaan.

Ennen vanhaan betonin pintaan sotkettiin kuuma bitumi kosteus-suluksi. Joku päivitetty aine varmaan löytyy?
Yksi vaihtoehto tietenkin on käyttää eristettä joka kykenee luovuttamaan siihen keräntyneen kosteuden pois. Eikä mitään solukon tukkivaa lakkaa lankkujen pintaan.

Itse teen kyllä lattiat rossina paitsi tietenkin kosteisiin tiloihin. Helppo, lämmin ja varsinkin turvallinen. Suomessa osataan homerakentaminen aivan liian hyvin "modernien" rakennustapojen ja materiaalivalintojen "ansiosta". Hulluksi asian tekee se, että säännökset joskus jopa käskee ja määrää tekemään homepommeja. Lisää tulee kunhan hirsitalojen lisälämmöneristysvillitys pääsee käyntiin. Satavarmasti. Nappikaupalla (energiansäästö lämmityskuluissa) tullaan aiheuttamaan monet hengitystiesairaudet ja altistumiset homeen ansiosta tulevaisuudessa(kin).

h9pgp kirjoitti:

No jos se laatta on kuiva, ei kosteutta pääse eristyksiin?

Styroxin pitäisi estää kapillaari eli kosteuden nouseminen laattaan? Itse kyllä laitoin ennen pintahiekkoja kerroksen karkeaa soraa. Ei kosteus nouse mitenkään laattaan.

Ennen vanhaan betonin pintaan sotkettiin kuuma bitumi kosteus-suluksi. Joku päivitetty aine varmaan löytyy?
Yksi vaihtoehto tietenkin on käyttää eristettä joka kykenee luovuttamaan siihen keräntyneen kosteuden pois. Eikä mitään solukon tukkivaa lakkaa lankkujen pintaan.

Itse teen kyllä lattiat rossina paitsi tietenkin kosteisiin tiloihin. Helppo, lämmin ja varsinkin turvallinen. Suomessa osataan homerakentaminen aivan liian hyvin "modernien" rakennustapojen ja materiaalivalintojen "ansiosta". Hulluksi asian tekee se, että säännökset joskus jopa käskee ja määrää tekemään homepommeja. Lisää tulee kunhan hirsitalojen lisälämmöneristysvillitys pääsee käyntiin. Satavarmasti. Nappikaupalla (energiansäästö lämmityskuluissa) tullaan aiheuttamaan monet hengitystiesairaudet ja altistumiset homeen ansiosta tulevaisuudessa(kin).

Lue lisää

Ehkä mä olen vähän skeptinen, mutta tähän päätyy kun näitä tarinoita lukee näiltä eri palstoilta. Eiköhän se laatta kuivu kun saadaan uunin lämpöä peliin mukaan. Sähköä ei ole joten peruslämpöä ei tule, jolla kuivatella. Ja uskon että maaperästä ei styroksien läpi uutta kosteutta enää tule, kunhan vain tuon olemassa olevan sieltä saa riittävässä määrin pois.
Onneksi kosteita tiloja ei tähän mökkiin tule, sauna on erikseen. Ja kun hirren paksuus ja takka ei riitä, lisäeristykset haetaan kaupunkiasunnon puolelta tai lisätään villasukkia.

hirsi rakentaja kirjoitti:

Ehkä mä olen vähän skeptinen, mutta tähän päätyy kun näitä tarinoita lukee näiltä eri palstoilta. Eiköhän se laatta kuivu kun saadaan uunin lämpöä peliin mukaan. Sähköä ei ole joten peruslämpöä ei tule, jolla kuivatella. Ja uskon että maaperästä ei styroksien läpi uutta kosteutta enää tule, kunhan vain tuon olemassa olevan sieltä saa riittävässä määrin pois.
Onneksi kosteita tiloja ei tähän mökkiin tule, sauna on erikseen. Ja kun hirren paksuus ja takka ei riitä, lisäeristykset haetaan kaupunkiasunnon puolelta tai lisätään villasukkia.

Lue lisää

Ei pitäisi olla ongelmia ja niitä voi välttää johtamalla pintavedetkin perustuksista pois asianmukaisella salaojituksella.
Jos neuvoja pitäisi antaa rakentajille, se olisi kyllä porttikielto näille sivustoille. Aika iso prosentti heittää läppää tietämättä yhtään mistä puhuu. Nimettömänä se on vielä niin h..tin helppoa.
Hirren ja takan plussapisteet tulee lämmönvarauskyvystä. Peruskylmä rakenne tietenkin vaatii aikansa ennen kuin lämpenee ja kosteus poistuu rakenteista. Jos kaupunkiasunnosta katkeaa sähköt, voi/pitää mennä sinne "vaatimattomaan" mökkiin lämmittelemään. Itselle kerran niin jopa kävikin viime talvena kovien pakkasten aikoihin. Mökki on tosin viiden minsan ajomatkan päässä.
Villasukkia tärkeämpää on huolellisesti suoritettu työ. Materiaalivahvuuksilla tms. ei ole niin suurta merkitystä jos työ on "urakoitu" eli nopeesti käsistä pois. Vällä häliä asenne tai taidonpuute on pahin energiahukka karkeesti luokiteltuna.

hirsi rakentaja kirjoitti:

Ehkä mä olen vähän skeptinen, mutta tähän päätyy kun näitä tarinoita lukee näiltä eri palstoilta. Eiköhän se laatta kuivu kun saadaan uunin lämpöä peliin mukaan. Sähköä ei ole joten peruslämpöä ei tule, jolla kuivatella. Ja uskon että maaperästä ei styroksien läpi uutta kosteutta enää tule, kunhan vain tuon olemassa olevan sieltä saa riittävässä määrin pois.
Onneksi kosteita tiloja ei tähän mökkiin tule, sauna on erikseen. Ja kun hirren paksuus ja takka ei riitä, lisäeristykset haetaan kaupunkiasunnon puolelta tai lisätään villasukkia.

Lue lisää

Styrox ei itsessään toimi kunnolla maasta nousevan kosteuden katkaisijana, alla tarvitaan soralla (m.l. kapillaarikatko lecasora) toteuteetu kosteuden nousemisen katkaisu.

Kun saat sisätilat ympäristöä lämpimämmäksi, lähtee kosteus. Vanha nyrkkisääntö TB laatan kosteuden kuivauksessa on sentti viikossa. Eli parissa kuussa 80 mm laatalle.

Varman päälle pelatessa olisi alta tuulettuva rossipohja saattanut olla voitollinen ylläkuvaamallesi hyvin tyypilliselle rakenteelle. Rakenteelle jota hirsimökkikauppiaat haluaa myydä, jotta säästää 1-2 hirsivarvia kehikon hinnasta.

völjari kirjoitti:

Styrox ei itsessään toimi kunnolla maasta nousevan kosteuden katkaisijana, alla tarvitaan soralla (m.l. kapillaarikatko lecasora) toteuteetu kosteuden nousemisen katkaisu.

Kun saat sisätilat ympäristöä lämpimämmäksi, lähtee kosteus. Vanha nyrkkisääntö TB laatan kosteuden kuivauksessa on sentti viikossa. Eli parissa kuussa 80 mm laatalle.

Varman päälle pelatessa olisi alta tuulettuva rossipohja saattanut olla voitollinen ylläkuvaamallesi hyvin tyypilliselle rakenteelle. Rakenteelle jota hirsimökkikauppiaat haluaa myydä, jotta säästää 1-2 hirsivarvia kehikon hinnasta.

Lue lisää

Kuivuminen riippuu myös vallitsevasta ilmanalasta. Märkänä kesänä tuntuu että kaikki märkänee käsiin. Sisäverhousmateriaaleja saa kuivattaa huoneenlämmössä joskus todella pitkiä aikoja ennen paik. asennusta. Haristuneita lattialankkuja ja kattopaneleita on kaikki nähneet. Hurjimmillaan eristeet näkyy ponttien välistä?!

Ihan liikaa näkee hirsivirityksiä missä hirsikiertoja on niin nuukasti että ikkunat jää räystäiden alle. Kilpailua on jo liikaa ja materiaali pihistelyllä pysytään kilpailukykyisenä muiden valmistajien kanssa. Hirsipaketeissa ikkunat ja ovet on monesti ihan luokatonta "mökkitavaraa". Lista on aika loputon missä pihistellään kuluttajien tietotason ollessa monesti hyvin vajaa. Rakentaminen on puhtaasti aika raakaa bisnestä jonka tavoite on tehdä mahdollisimman pienellä katteella mahd. paljon voittoa. Sivuasia mitä markkinoille työnnetään. Jonkin sortin rak.alan ammattilaisena on hurjaa katsella mitä törkyä ihmisille myydään ihan hirveällä hinnalla.

Rossipohja itse asiassa lisää hirsikiertojen määrää verrattuna kantavaan laattaan. Laatan yläpinta kun saadaan helposti sokkelilla alemmas ja lopullinen lattiapinta menee vain hiukan alimman hirren alapinnan yläpuolelle. Rossissa lattiarakenne on pakko vastaavasti aloittaa alimman hirren alapinnasta ylöspäin. Rossi vaatii ainakin yhden hirsikierron enemmän reunakorotettua laattaa enemmän. Laatan päälle rakennettu eristevahvuus voidaan vastaavasti toteuttaa ohuempana verrattuna rossirakenteeseen joka vaatii vahvemman eristevahvuuden.
Liian monesti näkee kuitenkin tasaisen kantavanlaatan päälle pystytettyjä saunarakennuksiakin ilman korotettua sokkeliosaa. Siis alimman hirren alapinta on silloin lattiapinnan kanssa samassa tasossa??
Rossipohjassa oikein toteutettuna kosteusongelmia ei pääse syntymään. Pilariperustus on lisäksi ihan riittävä perustustapa rossirakenteessa.

8f7f7f8i kirjoitti:

Kuivuminen riippuu myös vallitsevasta ilmanalasta. Märkänä kesänä tuntuu että kaikki märkänee käsiin. Sisäverhousmateriaaleja saa kuivattaa huoneenlämmössä joskus todella pitkiä aikoja ennen paik. asennusta. Haristuneita lattialankkuja ja kattopaneleita on kaikki nähneet. Hurjimmillaan eristeet näkyy ponttien välistä?!

Ihan liikaa näkee hirsivirityksiä missä hirsikiertoja on niin nuukasti että ikkunat jää räystäiden alle. Kilpailua on jo liikaa ja materiaali pihistelyllä pysytään kilpailukykyisenä muiden valmistajien kanssa. Hirsipaketeissa ikkunat ja ovet on monesti ihan luokatonta "mökkitavaraa". Lista on aika loputon missä pihistellään kuluttajien tietotason ollessa monesti hyvin vajaa. Rakentaminen on puhtaasti aika raakaa bisnestä jonka tavoite on tehdä mahdollisimman pienellä katteella mahd. paljon voittoa. Sivuasia mitä markkinoille työnnetään. Jonkin sortin rak.alan ammattilaisena on hurjaa katsella mitä törkyä ihmisille myydään ihan hirveällä hinnalla.

Rossipohja itse asiassa lisää hirsikiertojen määrää verrattuna kantavaan laattaan. Laatan yläpinta kun saadaan helposti sokkelilla alemmas ja lopullinen lattiapinta menee vain hiukan alimman hirren alapinnan yläpuolelle. Rossissa lattiarakenne on pakko vastaavasti aloittaa alimman hirren alapinnasta ylöspäin. Rossi vaatii ainakin yhden hirsikierron enemmän reunakorotettua laattaa enemmän. Laatan päälle rakennettu eristevahvuus voidaan vastaavasti toteuttaa ohuempana verrattuna rossirakenteeseen joka vaatii vahvemman eristevahvuuden.
Liian monesti näkee kuitenkin tasaisen kantavanlaatan päälle pystytettyjä saunarakennuksiakin ilman korotettua sokkeliosaa. Siis alimman hirren alapinta on silloin lattiapinnan kanssa samassa tasossa??
Rossipohjassa oikein toteutettuna kosteusongelmia ei pääse syntymään. Pilariperustus on lisäksi ihan riittävä perustustapa rossirakenteessa.

Lue lisää

Hirsimökin valmistajat eivät halua markkinoida rossipohjaa, koska se vaatii tuon noin 2 lisähirsikertaa -> lisähintaa. Vaikka pilariperusteinen rossipohja on riskittömämpi rakenne. Sama 1-2 varvin säästö kehitetään myös räystäiden alle, (halvoista) ikkunoista ei siis taivasta näe vaan räystään alapinnan.

Puulattiatöitä ja edes lattialautoja ei pidä tuoda sisään niin kaun kun aamulla lämmittämisen jälkeen ikkunoiden alaosat huurustuu. Eikä eristeitäkään. Silloin ei ole vielä riittävästi kosteutta poistunut. Tehdaskuiva käsittelemätön höylähirsikehikko tosin (lue jopa onneksi) vetää hyvin tuota kosteutta itseensä, tomii myös kuivattimena aurinkoisina kevätpäivinä.

völjari kirjoitti:

Hirsimökin valmistajat eivät halua markkinoida rossipohjaa, koska se vaatii tuon noin 2 lisähirsikertaa -> lisähintaa. Vaikka pilariperusteinen rossipohja on riskittömämpi rakenne. Sama 1-2 varvin säästö kehitetään myös räystäiden alle, (halvoista) ikkunoista ei siis taivasta näe vaan räystään alapinnan.

Puulattiatöitä ja edes lattialautoja ei pidä tuoda sisään niin kaun kun aamulla lämmittämisen jälkeen ikkunoiden alaosat huurustuu. Eikä eristeitäkään. Silloin ei ole vielä riittävästi kosteutta poistunut. Tehdaskuiva käsittelemätön höylähirsikehikko tosin (lue jopa onneksi) vetää hyvin tuota kosteutta itseensä, tomii myös kuivattimena aurinkoisina kevätpäivinä.

Lue lisää

Verhoilumatsku saa sisällä taapeloituna venata aikansa sen jälkeen kun rakennuksen lämmittäminen on mahdollista tavalla tai toisella. Aina siihen ei ole mahdollisuutta aikatauluttamisen ja sen p..keleen kiireen takia.

jh9g kirjoitti:

Verhoilumatsku saa sisällä taapeloituna venata aikansa sen jälkeen kun rakennuksen lämmittäminen on mahdollista tavalla tai toisella. Aina siihen ei ole mahdollisuutta aikatauluttamisen ja sen p..keleen kiireen takia.

Lue lisää

No kertokaapas et miten saunan pohja saadaat sit tehtyä rossina. kiertääkö lattian reunoissa 1cm aukko vai miten se seinä ja lattia "liitetään" toisiins

Saunaa olis tarkoitus käyttää myös talvella