Klassiset möhläykset

MULLA ON PAÄSKASET MUNAKARVAT

Itse naisena yritän kiinnittää huomiota siihen, kuinka puhun miehelle asioista joihin en ole tyytyväinen. Olisi niin paljon helpompaa vain nalkuttaa ja syyllistää yms yms, tiedätte kyllä, mutta silloin ei ole kellään kivaa ja sitä onkin ehdottomasti syytä välttää. Yritys on myös kova yrittää jakaa myös kehuja pelkkien negatiivisten kommenttien sijaan (pätee kaikkiin ihmissuhteisiin!).

rakkauksienkin kanssa on niin, ettei sitä seuraavaa välttämättä koskaan tule.

linja-autojen kuin kirjoitti:

rakkauksienkin kanssa on niin, ettei sitä seuraavaa välttämättä koskaan tule.

miesten ja linja-autojen perässä ei juosta. Koska aina tulee uusia, että silleens.

AinaAINA kirjoitti:

miesten ja linja-autojen perässä ei juosta. Koska aina tulee uusia, että silleens.

On se sitten hauska seistä siinä bussipysäkillä ja odottaa sitä bussia, joka lakkautettiin jo edellisvuonna.

linja-autojen kuin kirjoitti:

rakkauksienkin kanssa on niin, ettei sitä seuraavaa välttämättä koskaan tule.

Oli hyvä..

Ihan kaikesta ei tarvitsisi jauhaa kumppanin kanssa. Meilläkin on tilanne että itse jouduin oman typeryyteni takia työttömäksi, ja avomies yrittää siitä jatkuvasti kanssani jutella, mut mihin helvettiin se juttelemalla etenee? Töitä etsin koko ajan tosissani. Se että kumppani jatkuvasti yrittää puhua siitä että oon työtön nii saa mut vaan tunteen oloni sellaiseksi että oon kuin lapsi jota isi käskee, olen muka tyhmä ja se alentaa muutenkin mielialaa. Se on jo valmiiksi alhaalla kiitos vain. Ei sen toisen tarvii sanoo kumppanille jatkuvasti että miten väärin se toinen nyt on toiminut. Asioilla jauhaminen vaan pahentaa!

Mutta jos on murheita niin ne pitää kertoa! Siitä on erittäin hyvät kokemukset että mitä seuraa kun pitää pahat asiat sisällään. Pitää ymmärtää raja, että mistä kannattaa toisen kanssa jutella. Kaikkea se toinen ei halua välttämättä tietää! Ja jos ainaisesti marmattaa pikku huolistaan niin kyllästyyhän toinen siihen miten epämukavaa oloa sen toisen kanssa on, ja löytää mielenkiintoisemman ihmisen.

blöblöblö kirjoitti:

Ihan kaikesta ei tarvitsisi jauhaa kumppanin kanssa. Meilläkin on tilanne että itse jouduin oman typeryyteni takia työttömäksi, ja avomies yrittää siitä jatkuvasti kanssani jutella, mut mihin helvettiin se juttelemalla etenee? Töitä etsin koko ajan tosissani. Se että kumppani jatkuvasti yrittää puhua siitä että oon työtön nii saa mut vaan tunteen oloni sellaiseksi että oon kuin lapsi jota isi käskee, olen muka tyhmä ja se alentaa muutenkin mielialaa. Se on jo valmiiksi alhaalla kiitos vain. Ei sen toisen tarvii sanoo kumppanille jatkuvasti että miten väärin se toinen nyt on toiminut. Asioilla jauhaminen vaan pahentaa!

Mutta jos on murheita niin ne pitää kertoa! Siitä on erittäin hyvät kokemukset että mitä seuraa kun pitää pahat asiat sisällään. Pitää ymmärtää raja, että mistä kannattaa toisen kanssa jutella. Kaikkea se toinen ei halua välttämättä tietää! Ja jos ainaisesti marmattaa pikku huolistaan niin kyllästyyhän toinen siihen miten epämukavaa oloa sen toisen kanssa on, ja löytää mielenkiintoisemman ihmisen.

Lue lisää

No etkös ole sitten tyhmä, kun omaa typeryyttäsi kenkää sait? Olet todella vitun tyhmä

blöblöblö kirjoitti:

Ihan kaikesta ei tarvitsisi jauhaa kumppanin kanssa. Meilläkin on tilanne että itse jouduin oman typeryyteni takia työttömäksi, ja avomies yrittää siitä jatkuvasti kanssani jutella, mut mihin helvettiin se juttelemalla etenee? Töitä etsin koko ajan tosissani. Se että kumppani jatkuvasti yrittää puhua siitä että oon työtön nii saa mut vaan tunteen oloni sellaiseksi että oon kuin lapsi jota isi käskee, olen muka tyhmä ja se alentaa muutenkin mielialaa. Se on jo valmiiksi alhaalla kiitos vain. Ei sen toisen tarvii sanoo kumppanille jatkuvasti että miten väärin se toinen nyt on toiminut. Asioilla jauhaminen vaan pahentaa!

Mutta jos on murheita niin ne pitää kertoa! Siitä on erittäin hyvät kokemukset että mitä seuraa kun pitää pahat asiat sisällään. Pitää ymmärtää raja, että mistä kannattaa toisen kanssa jutella. Kaikkea se toinen ei halua välttämättä tietää! Ja jos ainaisesti marmattaa pikku huolistaan niin kyllästyyhän toinen siihen miten epämukavaa oloa sen toisen kanssa on, ja löytää mielenkiintoisemman ihmisen.

Lue lisää

ovat tietysti eri asioita.

1241 kirjoitti:

ovat tietysti eri asioita.

Eipä tuo kanakaan paljoa muni ellei se kotkota.

Itse olen avioliiton vannoutunut kannattaja. Sinne ei siis jää mitään lapsia, kun ollaan luvattu, että pysytään yhdessä. Sitä ei siis kasveta yhtään mihinkään- toivottavasti ei leveyssuuntaankaan- mutta ainakaan ei erilleen. Lupaus on lupaus.
No, sitten on aina se elämän klaffi. Joskus ero on ainoa vaihtoehto. Mutta avioliitto edes yrittää jotain, avoliitto kertoo, että sinä olet tässä sellainen kiva koekaniini, kunnes parempaa löytyy tai alat kelvata. Ei vetele minun kanssani! Mielummin sitten yksin! Se on on tai off.
Sinun elämääsi haet tietysti sinulle sopivat ratkaisut.

boxi kirjoitti:

Itse olen avioliiton vannoutunut kannattaja. Sinne ei siis jää mitään lapsia, kun ollaan luvattu, että pysytään yhdessä. Sitä ei siis kasveta yhtään mihinkään- toivottavasti ei leveyssuuntaankaan- mutta ainakaan ei erilleen. Lupaus on lupaus.
No, sitten on aina se elämän klaffi. Joskus ero on ainoa vaihtoehto. Mutta avioliitto edes yrittää jotain, avoliitto kertoo, että sinä olet tässä sellainen kiva koekaniini, kunnes parempaa löytyy tai alat kelvata. Ei vetele minun kanssani! Mielummin sitten yksin! Se on on tai off.
Sinun elämääsi haet tietysti sinulle sopivat ratkaisut.

Lue lisää

On pareja, jotka ovat vuosikymmeniä onnellisena yhdessä menemättä naimisiin. Oisko sitten niin, että eivät koskaan löytäneet parempaa vaikka kokoajan kyllä etsivät... Ja kas vaan huomaamatta vuosikymmenet vierivät.

Parempi kai olla yhdessä, kun halutaan olla, eikä vain kun on menty lupaamaan... Oltiin naimisissa tai ei.
Vihittäessäkin taidetaan kysyä "tahdotko", ei "lupaatko"?

Ja ihan vaan sivuhuomautuksena, että itse kyllä olen naimisissa. Mutta tunnen vuosia ja vuosikymmeniä yhdessä olleita avopareja, jotka eivät varmaankaan koskaan aio mennä naimisiin kenenkään kanssa. Kaikille avoliitto ei vain ole koeaika tms. Jos taas on ajatellut menevänsä avioliittoon jossakin vaiheessa elämässään, niin silloin avoliitto onkin eri asia.

Keikunheikun kirjoitti:

On pareja, jotka ovat vuosikymmeniä onnellisena yhdessä menemättä naimisiin. Oisko sitten niin, että eivät koskaan löytäneet parempaa vaikka kokoajan kyllä etsivät... Ja kas vaan huomaamatta vuosikymmenet vierivät.

Parempi kai olla yhdessä, kun halutaan olla, eikä vain kun on menty lupaamaan... Oltiin naimisissa tai ei.
Vihittäessäkin taidetaan kysyä "tahdotko", ei "lupaatko"?

Ja ihan vaan sivuhuomautuksena, että itse kyllä olen naimisissa. Mutta tunnen vuosia ja vuosikymmeniä yhdessä olleita avopareja, jotka eivät varmaankaan koskaan aio mennä naimisiin kenenkään kanssa. Kaikille avoliitto ei vain ole koeaika tms. Jos taas on ajatellut menevänsä avioliittoon jossakin vaiheessa elämässään, niin silloin avoliitto onkin eri asia.

Lue lisää

Vastaanotolla suljettujen ovien takana tilanne on toinen.
Avioliittoon menneet nuoret naiset suorastaan sädehtivät. Avoliittolaiset eivät suhdettaan koskaan kehu.
Avoliitossa olevat keski-ikäiset ovat hieman eri asia. Heidän suhteensa on mitä on. On enempi kaveruussuhde, ainakin vastaanotolla kuullun perusteella. Kaveruus on mielestäni hyvä sana.
Oma äitini meni leskeksi jäätyään naimisiin. Oli kuuleman mukaan kivampaa sitten naimisissa vaikka avossa olivat vuositolkulla.
Pareista, jotka päätyvät avoliittoon yleensä toinen haluaa naimisiin ja toinen ei. Noloa, mutta sellaista elämä on. En vain ala sitä ihastella. Minusta se on aika vastenmielinen ilmiö. Avioehto päälle ja naimisiin, jos on tosissaan.
Kaveruus on eri asia ja ihan mukavaa tietty!
Kukin hakee oman tiensä. Minun ei vain tarvitse niitä kaikkia ihailla ja pitää hyvinä vaihtoehtoina.

boxi kirjoitti:

Vastaanotolla suljettujen ovien takana tilanne on toinen.
Avioliittoon menneet nuoret naiset suorastaan sädehtivät. Avoliittolaiset eivät suhdettaan koskaan kehu.
Avoliitossa olevat keski-ikäiset ovat hieman eri asia. Heidän suhteensa on mitä on. On enempi kaveruussuhde, ainakin vastaanotolla kuullun perusteella. Kaveruus on mielestäni hyvä sana.
Oma äitini meni leskeksi jäätyään naimisiin. Oli kuuleman mukaan kivampaa sitten naimisissa vaikka avossa olivat vuositolkulla.
Pareista, jotka päätyvät avoliittoon yleensä toinen haluaa naimisiin ja toinen ei. Noloa, mutta sellaista elämä on. En vain ala sitä ihastella. Minusta se on aika vastenmielinen ilmiö. Avioehto päälle ja naimisiin, jos on tosissaan.
Kaveruus on eri asia ja ihan mukavaa tietty!
Kukin hakee oman tiensä. Minun ei vain tarvitse niitä kaikkia ihailla ja pitää hyvinä vaihtoehtoina.

Lue lisää

Tottakai naiset jotka saavat tossunallen tossun alle sädehtivät päästessään naimisiin. Miehet, joilla on vielä luonnetta pystyvät olemaan avoliitossa.

Vastenmielinen käsite koko avioliitto ja tai oikeastaan vastenmielisen siitä tekee se hössötys häiden ympärillä, en ymmärrä...

Ja avoliitossa ei erota ja kasveta erilleen? Eikä avoliitossa tuleva ero kosketa lapsia? Vittu! toinen tyhmä!

boxi kirjoitti:

Itse olen avioliiton vannoutunut kannattaja. Sinne ei siis jää mitään lapsia, kun ollaan luvattu, että pysytään yhdessä. Sitä ei siis kasveta yhtään mihinkään- toivottavasti ei leveyssuuntaankaan- mutta ainakaan ei erilleen. Lupaus on lupaus.
No, sitten on aina se elämän klaffi. Joskus ero on ainoa vaihtoehto. Mutta avioliitto edes yrittää jotain, avoliitto kertoo, että sinä olet tässä sellainen kiva koekaniini, kunnes parempaa löytyy tai alat kelvata. Ei vetele minun kanssani! Mielummin sitten yksin! Se on on tai off.
Sinun elämääsi haet tietysti sinulle sopivat ratkaisut.

Lue lisää

on tekemistä se kanssa kestääkö/toimiiko suhde?

Moni on avoliitossa juuri sen takia, että ei tarvitsisi jakaa erotilanteessa omaisuuttaan toiselle. Ei avoliitto ole sen huonompi kuin avioliittokaan. Jos ei ole omaisuutta, on helppo mennä naimisiin. Keski-ikäisillä viimeistään saattaa olla omaisuutta, joka halutaan turvata omille lapsille tai itselle, eikä esimerkiksi puolison lapsille tai puolisolle erotilanteessa. On tietenkin mahdollista tehdä avioehtoa ja testamenttiä, mutta helpommalla pääsee, kun ei mene naimisiin. Nuoret saattavat asua yhdessä avoliitossa ihan käytännön syiden takia asuntopulan takia ilman sen suurempia ajatuksia yhteisestä omaisuudesta. Jos avoliitossa olisi avio-oikeuden tapainen omaisuuden jakaminen kuten Ruotsissa, niin tämä ehkä vähentäisi yhdessäasumista. Yhdessäasumista on hyvä kokeilla avoliitossa ennen naimisiinmenoa, ettei erilaisuus paljastu myöhemmin.

ccxx kirjoitti:

on tekemistä se kanssa kestääkö/toimiiko suhde?

Ei ole pakko ymmärtää.
Jos ei viitsi/halua tehdä kunnollista sopimusta tilanteeseen, jossa käsitellään yhteistä omaisuutta ja tulevia jälkeläisiä, olkoon minun kannaltani muualla. Vetelys minusta. Eli omalta osaltani siinä on kestossa noin 25 v ero tällä hetkellä: en suostu avoliittoon, mutta avioliitossa ollaan porskutettu 25 v.

**************** kirjoitti:

Moni on avoliitossa juuri sen takia, että ei tarvitsisi jakaa erotilanteessa omaisuuttaan toiselle. Ei avoliitto ole sen huonompi kuin avioliittokaan. Jos ei ole omaisuutta, on helppo mennä naimisiin. Keski-ikäisillä viimeistään saattaa olla omaisuutta, joka halutaan turvata omille lapsille tai itselle, eikä esimerkiksi puolison lapsille tai puolisolle erotilanteessa. On tietenkin mahdollista tehdä avioehtoa ja testamenttiä, mutta helpommalla pääsee, kun ei mene naimisiin. Nuoret saattavat asua yhdessä avoliitossa ihan käytännön syiden takia asuntopulan takia ilman sen suurempia ajatuksia yhteisestä omaisuudesta. Jos avoliitossa olisi avio-oikeuden tapainen omaisuuden jakaminen kuten Ruotsissa, niin tämä ehkä vähentäisi yhdessäasumista. Yhdessäasumista on hyvä kokeilla avoliitossa ennen naimisiinmenoa, ettei erilaisuus paljastu myöhemmin.

Lue lisää

Koskaan ei voi tietää, miten tulevaisuus menee. Sen voi päättää yrittääkö tosissaan vai roikottaako toista kokeena ties kuinka monta vuotta. Joku kohtuus siinä kokeilussakin.
Avoliitto on tosi julma ja ilkeä loukkaus, jos se pitkittyy. Toinen ei kelpaa eikä saa edes lesken eläkettä, jos kurjaa sattuu ja jää lasten kanssa yksin.

boxi kirjoitti:

Koskaan ei voi tietää, miten tulevaisuus menee. Sen voi päättää yrittääkö tosissaan vai roikottaako toista kokeena ties kuinka monta vuotta. Joku kohtuus siinä kokeilussakin.
Avoliitto on tosi julma ja ilkeä loukkaus, jos se pitkittyy. Toinen ei kelpaa eikä saa edes lesken eläkettä, jos kurjaa sattuu ja jää lasten kanssa yksin.

Lue lisää

Avoliitto on pitkittyessään nöyryyttävää ja tympeää "ollako vai ei" elämää. Lyö leimansa pitemmän päälle koko suhteelle, et ole 100% hyvksytty, et ole vaimo vaan joku epämääräinen välitila-olento.
Käy itsetunnon päälle, koska on koko ajan aivan kuin varalla.

Seppo Ullanalle kirjoitti:

Tottakai naiset jotka saavat tossunallen tossun alle sädehtivät päästessään naimisiin. Miehet, joilla on vielä luonnetta pystyvät olemaan avoliitossa.

Vastenmielinen käsite koko avioliitto ja tai oikeastaan vastenmielisen siitä tekee se hössötys häiden ympärillä, en ymmärrä...

Lue lisää

Avoliittolaiset miehet tekevät avoliiton ideologisen selvittelyn paljon paremmin kuin minä.
Tässäkin gentlemanni olettaa, että naiset ovat inhottavia miehille. Olettaa, että naimisiin pystyneet ovat häntä huonompia.
Koko idea sitoutumisesta on vastenmielinen. Siis ihan tätähän olen jankuttanut. Tämä asenne ei ole mikään kovin powerful ja ryhdikäs. Enemmän on sellainen nätkättävä vetelys- malli. Mitähän positiivista tämä gentlemanni yritti naisille tässä kertoa?
Tällaiset ovat avoliiton kannattajat!

Hei,
Ongelmanne on todellinen. Miehesi on peliriippuvainen. Hankkikaa ihmeessä apua tai miehesi eristyy täydellisesti.
Ethän sinäkään halua arvokasta vapaa-aikaasi kuluttaa nalkuttamalla aikuiselle ihmiselle.
Esimerkiksi tästä linkistä pääsette alkuun: http://www.pelirajat-on.fi/

pelaako hän Worl of Warcraftia?

Surullinennainen. Hyvät puolet: miehelläsi on edes jotain joka täyttää arjen, eikä se ole viinan juonti. Jotkut harrastukset voivat olla pakkomielteen omaisia: lenkkeily, moottoripyörät, kolikkopelit, tietokonepelit jne melkein mikä vaan voi imaista mukaansa. ympäristö hyväksyy eri harrastuksia erilaisessa määrin. Jos saisit revittyä miehesi mukaasi ulos hän ei voisi pelata ulkoilun ajan. Oletko yrittänyt puuttua asiaan positiivisesti: jos pelaisit vain x-tuntia, et kyllästyisi peliin niin nopeasti? Jos taloudessa on vain yksi tietokone, istu muutama ilta sitkeästi netin ääressä. jos ukko vinkuu koneelle, sano että nyt on sinun vuoro kun ukko aina varaa koko koneen. Ehkä hän sitten huomaa millaista on kun toinen on koko ajan koneella. Mielestäni miehen on oma-aloitteisesti vähennettävä pelaamista ja ehkä sinun on vaan jaksettava odottaa että se ihme joskus tapahtuu. jos sabotoit konetta tai mies muuten pakotetaan lopettamaan, se voi olla addiktoituneelle liikaa ja mies kokee itsemääräämisoikeuteensa puututun. Voisi olettaa että jossain vaiheessa peliin kyllästyy jos sitä saa vapaasti takoa. A-klinikoilla on peliriippuvaisuushoitoihin erikoistuneita ihmisiä, käy siellä juttelemassa. Mutta terapia yms hoidot edellyttävät aina hoidettavan vapaaehtoisuutta ja halua vieroittua.

Eron tietysti saa ottaa puheeksi, jos todella harkitsee eroa. Se alkaa menettämään merkityksensä, jos on uhannut erolla jo kymmeniä kertoja vuosien saatossa. Eikä tunnu olevan aikomustakaan erota...
Jos ero -korttia alkaa käyttämään vaan saadakseen tahtonsa läpi, se on epäreilua. Ja kohta toinen voi sanoa, että no erotaan sitten! Mites sitten suu pannaan?

Ja eipä tuo erolla uhkailu teille auta kuin hetkeksi, joten onko se kuitenkaan ihan paras konsti ongelmaan?

"Rakastan häntä kaikilla tavoilla, mutta hänelle tuntuu peli olevan miljoona kertaa tärkeämpi."

Jatka rakastamista. Älä ole vihainen. Mutta jätä hänet. Hän ei ilahduta sinua etkä sinä häntä. Älä yritä parantaa häntä, koska ehkä hän on löytänyt onnen. Ratkaise oma ongelmasi.

Ai Ai. Miehesi ei taida oppia kuin kantapään kautta. Että se jatkuva tietokoneella istuminen on vain haitaksi hänelle. Ryhti heikkenee pysyvästi paljon nopeammin kuin normaalisti, lihakset surkastuvat ja selkäkin heikkenee jolloin pian painavampien tavaroiden nostamisessa tulee vaikeuksia koska selkä kipeytyy todella helposti. Hänestä tulee fyysisen kunnon osalta vanhus jo paljon ennen eläke-ikää.

WoW kai on peli? Minäkin jaksoin jankuttaa ja paasata 3 vuotta... oli niin monta kertaa mielessä että nyt lähden... vaikka rakastin. Rakastan vieläkin. Poistin pelin koneelta, herra asensi sen uudelleen, sitten rikoin cd:t ja vein roskiin. WoW:n pelaaminen siis loppui sitten, mutta muita pelejä tuli tilalle. Edelleen niitä on ja tietokone on vieläkin tärkeä, tärkeämpi kuin perhe. Olen monta kertaa kysynyt että eikö hän ymmärrä kuinka paljon vituttaa hävitä koneelle. Mutta ei katso tarpeelliseksi edes vastata mitään. Eniten säälittää 2-vuotias poikamme, joka innoissaan selittää iskälle kaikkia asioitansa, mutta toinen vaan tuijottaa ruutua ja käskee mennä muualle. Olen uhannut hävittää koko tietokoneen, mutta en ehkä uskaltaisi sitä tehdä. Kerran otin jonkun johdon irti ja piilotin, herra oli kuin leijona jolta vietiin lihakimpale suusta. Nyt on jo ehkä parempaan päin kuitenkin. Me jopa puhutaan toisillemme. :) Että tsemppiä vaan teille. Jos en rakastais, olisin lähteny jo kauan aikaa sitten. Sanoisinko että oon tän rakkauden vuoksi käynyt läpi maanpäällisen helvetin. Sitä toi WoW-leskenä oleminen todellakin on.

Jos pelaaminen hallitsee ja haittaa normaalia elämää, puhutaan riippuvuudesta. Oli kyse sitten alkoholi tai peliongelmaisesta, niin itse he eivät sitä alkuun myönnä, eivätkä välttämättä itse huomaakaan. Nalkuttaminen voi olla myös välittämistä. Mutta muista että Sinä et puolisoasi saa lopettamaan, vaan halun pitää tulla hänestä itsestään.
Minun mielestä sinulla on neljä vaihtoehtoa:
1. Jatkat entiseen tapaan. (Tosin kiristäminen ei ole oikein, ja se on aina heikkouden merkki. Sekä ERITTÄIN huono esimerkki lapsille. Hehän automaattisesti ottavat tiedostamattaankin mallia vanhemmistaan.)
2. Jatkat "parisuhteessa" mutta hankit oman elämän. Uusia harrastuksia, tapaat kavereita useammin, urheilet, panostat työhösi, annat enemmän yhteistä aikaa lapsillesi... Jätät vain täysin huomiotta miehesi ja hänen pelaamisensa. Se voisi olla myös siinä suhteessa virkistävää vaihtelua, että miehesi on jo varmaan tottunut siihen että puoliso on aina pahalla päällä. Minä en itse ainakaan jaksaisi aina katsella kurttuista naamaa...
3. Menette parisuhdeterapeutille. Teidän suhteessa voi olla muutakin vikaa kuin pelaaminen. Entä jos pelaaminen on vain oire jostain muusta? Sitä paitsi tarvitseeko puolisoa joka päivä nähdäkään. Oletko itse mahdollisesti läheisriippuvainen joka roikkuu toisessa? Ainakaan kuvaamasi käyttäytymisesi ei ole normaalia.
Josta pääsemmekin kohtaan...
4. Itsevarma ihminen olisi suoraselkäinen eikä uhkailisi, vaan lähtisi kävälemään jos parisuhde ei miellytä.

Ja lopuksi kevennys: Mitä yhteistä on naisen rinnoilla ja tietokonepeleillä? Molemmat ovat tarkoitettu lapsille, mutta miehet leikkivät niillä.

Että noudatat sulle laadittavaa kunto-ohjelmaa ja ainoastaan sairastuminen ja kuolema ovat kelpaavia syitä jättää joskus osio väliin. Katso kuntosalin jäsenyyden säännöistä, tässä on nimittäin samat ehdot. Lisäksi noudatat urheilijan erikoisruokavaliota. Läskit ja pulleat heivataan roskiin tai jätetään taakse, ÄLÄ SIIS LÖSSÄHDÄ!

bodarikersantti kirjoitti:

Että noudatat sulle laadittavaa kunto-ohjelmaa ja ainoastaan sairastuminen ja kuolema ovat kelpaavia syitä jättää joskus osio väliin. Katso kuntosalin jäsenyyden säännöistä, tässä on nimittäin samat ehdot. Lisäksi noudatat urheilijan erikoisruokavaliota. Läskit ja pulleat heivataan roskiin tai jätetään taakse, ÄLÄ SIIS LÖSSÄHDÄ!

Lue lisää

Hae itse omaan elämäntilanteeseesi sopiva juttu. Kaikki eivät voi eivätkä halua käydä kuntosalilla, vaikka olisi mitä korttia.
Tarkoitan, että pitää kropan jossain holtissa ja on jollain lailla siisti ja puhdas sekä henkisesti jollain lailla virkeä.
Jokainen soveltaa itselleen sopivaksi.

Koita pitää jotakin rajaa montako otat? Päätät, että otat vain 3 ja piste. Juo vaikka vettä välillä. Huomaat, että oli paljon hauskempaa, kun ei tullut mokailtua ja muistaakin kaiken. Ja mieskin ilahtuu, kun et tule kaatokännissä kotiin! Pystyt siihen kyllä, kun oikein haluat. Ehkä joskus voi lipsahtaa, mutta tuskin joka viikko, kun oikein yrität.

bodarikersantti kirjoitti:

Että noudatat sulle laadittavaa kunto-ohjelmaa ja ainoastaan sairastuminen ja kuolema ovat kelpaavia syitä jättää joskus osio väliin. Katso kuntosalin jäsenyyden säännöistä, tässä on nimittäin samat ehdot. Lisäksi noudatat urheilijan erikoisruokavaliota. Läskit ja pulleat heivataan roskiin tai jätetään taakse, ÄLÄ SIIS LÖSSÄHDÄ!

Lue lisää

joko olet nuori tai kokematon, tai molempia. Tulet huomaamaan, ettei rakkaus katso ulkomuotoa. PELOTTAVAA yksinkertaistamista.
Jos vaadit, että kumppanistasi tulee itsesi kaltainen, huomaat, että kaikki hyvä jännite katoaa, ja päädyt vain kuulemaan kumppanisi suusta, että hän ei jaksa kilpailla täydellisen minäkuvasi kanssa- yksin jäät.

Paino . pituus, hiusten väri, hampaat, ovat ulkoista, ja ulkoiseen pettyy aina.
Toki on hienoa jos itse kannatat hyviä elämäntapoja.
Onni tulee arjen ja tavallisuuden sietämisestä. Siitä, että se toinen on erilainen ihminen ,jolla on yksilölliset tavat.
Vain sellainen suhde kestää. Suvaitse, tulet suvaituksi.
Arvosta, saat arvostusta.
Kunnioita, tulet kunnioitetuksi.
Ei ihme, etteivät suhteet kestä, jos vaihtoon lähtee, jos lässähtää.
Herätys, jokainen meistä lässähtää iän myötä, maan vetovoima tekee jokaiselle meistä tepposensa.
Toivonpa todella, että ajattelet tarkemmin.
Tunnen suorastaan kylmiä väreitä pinnallisuutesi takia.

Ellen Osaa kirjoitti:

joko olet nuori tai kokematon, tai molempia. Tulet huomaamaan, ettei rakkaus katso ulkomuotoa. PELOTTAVAA yksinkertaistamista.
Jos vaadit, että kumppanistasi tulee itsesi kaltainen, huomaat, että kaikki hyvä jännite katoaa, ja päädyt vain kuulemaan kumppanisi suusta, että hän ei jaksa kilpailla täydellisen minäkuvasi kanssa- yksin jäät.

Paino . pituus, hiusten väri, hampaat, ovat ulkoista, ja ulkoiseen pettyy aina.
Toki on hienoa jos itse kannatat hyviä elämäntapoja.
Onni tulee arjen ja tavallisuuden sietämisestä. Siitä, että se toinen on erilainen ihminen ,jolla on yksilölliset tavat.
Vain sellainen suhde kestää. Suvaitse, tulet suvaituksi.
Arvosta, saat arvostusta.
Kunnioita, tulet kunnioitetuksi.
Ei ihme, etteivät suhteet kestä, jos vaihtoon lähtee, jos lässähtää.
Herätys, jokainen meistä lässähtää iän myötä, maan vetovoima tekee jokaiselle meistä tepposensa.
Toivonpa todella, että ajattelet tarkemmin.
Tunnen suorastaan kylmiä väreitä pinnallisuutesi takia.

Lue lisää

tähän että runkkaa ja tule runkatuksi, ja näin se lisäys on tehty, ihanaa !

Ellen Osaa kirjoitti:

joko olet nuori tai kokematon, tai molempia. Tulet huomaamaan, ettei rakkaus katso ulkomuotoa. PELOTTAVAA yksinkertaistamista.
Jos vaadit, että kumppanistasi tulee itsesi kaltainen, huomaat, että kaikki hyvä jännite katoaa, ja päädyt vain kuulemaan kumppanisi suusta, että hän ei jaksa kilpailla täydellisen minäkuvasi kanssa- yksin jäät.

Paino . pituus, hiusten väri, hampaat, ovat ulkoista, ja ulkoiseen pettyy aina.
Toki on hienoa jos itse kannatat hyviä elämäntapoja.
Onni tulee arjen ja tavallisuuden sietämisestä. Siitä, että se toinen on erilainen ihminen ,jolla on yksilölliset tavat.
Vain sellainen suhde kestää. Suvaitse, tulet suvaituksi.
Arvosta, saat arvostusta.
Kunnioita, tulet kunnioitetuksi.
Ei ihme, etteivät suhteet kestä, jos vaihtoon lähtee, jos lässähtää.
Herätys, jokainen meistä lässähtää iän myötä, maan vetovoima tekee jokaiselle meistä tepposensa.
Toivonpa todella, että ajattelet tarkemmin.
Tunnen suorastaan kylmiä väreitä pinnallisuutesi takia.

Lue lisää

sisältää asiaa mutta huomauttaisin että edellinen viesti oli kyllä selvästi puhdasta ironiaa. :D

Ellen Osaa kirjoitti:

joko olet nuori tai kokematon, tai molempia. Tulet huomaamaan, ettei rakkaus katso ulkomuotoa. PELOTTAVAA yksinkertaistamista.
Jos vaadit, että kumppanistasi tulee itsesi kaltainen, huomaat, että kaikki hyvä jännite katoaa, ja päädyt vain kuulemaan kumppanisi suusta, että hän ei jaksa kilpailla täydellisen minäkuvasi kanssa- yksin jäät.

Paino . pituus, hiusten väri, hampaat, ovat ulkoista, ja ulkoiseen pettyy aina.
Toki on hienoa jos itse kannatat hyviä elämäntapoja.
Onni tulee arjen ja tavallisuuden sietämisestä. Siitä, että se toinen on erilainen ihminen ,jolla on yksilölliset tavat.
Vain sellainen suhde kestää. Suvaitse, tulet suvaituksi.
Arvosta, saat arvostusta.
Kunnioita, tulet kunnioitetuksi.
Ei ihme, etteivät suhteet kestä, jos vaihtoon lähtee, jos lässähtää.
Herätys, jokainen meistä lässähtää iän myötä, maan vetovoima tekee jokaiselle meistä tepposensa.
Toivonpa todella, että ajattelet tarkemmin.
Tunnen suorastaan kylmiä väreitä pinnallisuutesi takia.

Lue lisää

Keskustelun aloittaja ei varmastikaan tarkoittanut lossahtamisella sita, etta kumppanin taytyisi tayttaa tietyt kauneus- tai ihannestandardit! Han varmasti ajoi takaa sita, etta puolisoiden tulisi pitaa itsestaan huolta ja olla kiinnostuneita omasta henkisesta seka(!) fyysisesta hyvinvoinnistaan. Siis ihan silla maalaisjarkitasolla.

Kay vaistamattakin kovin raskaaksi, jos toinen osapuoli ei ole millaanlailla kiinnostunut omasta terveydestaan vaan ottaa hompsyn jos toisenkin lahes paivittain, vetaa lenkkimakkarat napoihinsa eika suostu lahtemaan ulkoilmaan edes kavelylle. Edellinen tilanne on toki karjistysta, mutta taman tyylisia kokemuksia varmasti loytyy yhdesta jos toisestakin suomalaisperheesta. Jos siis puolisona puutut asiaan, olet pinnallinen ulkonaon palvoja? Pitaisiko tallaisessa tilanteessa muka hyvaksya ihminen sellaisena kuin han on? Tallainen vaite kuulostaa kovin merkilliselta. Ei kenestakaan toki olla vaatimassa uutta David Beckhamia tai muuta uutta urheilijatahtea. Kyse on lahinna siita, etta on parisuhteelle rasite, jos ei pida itsestaan edes jotenkin huolta. Kun ihminen on hyvassa kunnossa, hanen on myos helpompi valittaa muista ja levittaa hyvaa oloaan ymparilleen!

Mies osaa mennä sinne, minne haluaa. Kävellen tai autolla.
Hän ei siis halua naimisiin, jos ei mene naimisiin.
Naimisiin meno on virallinen toimitus, kuten esim. lasten kastaminen/rekisteröiminen, lentolipun ostaminen, väestörekisteritietojen siirtäminen Hesaan tai Turkuun, kirjan ostaminen kaupasta, verojen maksaminen, veronpalautuksen saaminen, rakkauskirjeen lähettäminen, permanentin ostaminen kampaajalta, syntyminen ja juuri syödyn lounaani ostaminen kahvilasta.
Kehittynyt yhteiskunta on jollain lailla järjestäytynyt. Uuga- buuga-heimossakin mennään naimisiin, vaikka lentolipun kanssa on ainakin joskus 1950-luvulla ollut vähän niin ja näin. Ihminen tykkää virallistaa suhteensa, jos rakastaa. Jos vain pelailee, ei oikein siitä virallistamisesta niin piittaa, suorastaan kammoaa.
Tässä lopuksi kerätyt pask.selitykset sille, miksi ei mennä naimisiin:
1) "On niin hyvä näin."
2) Mikään ei muutu, vaikka mennään naimisiin
3)Avioliitto on virallinen, räkkautemme on todellinen
4)Olemme tunnesiteellä sitoutuneet toisiimme tiiviimmiin kuin naimisissa olevat
5) avioliitto on kuollut instituutio
6)räkkautemme kestää muutenkin
YMS loputtomiin...
Tämä skeidavirsi kun alkaa kuulua: häivy! Täysi vetelys on kyseessä! Ainoa kunnon selitys on, että täytyy nyt seurustella yksi vuosi ensin ja päättää sitten.

boxi kirjoitti:

Mies osaa mennä sinne, minne haluaa. Kävellen tai autolla.
Hän ei siis halua naimisiin, jos ei mene naimisiin.
Naimisiin meno on virallinen toimitus, kuten esim. lasten kastaminen/rekisteröiminen, lentolipun ostaminen, väestörekisteritietojen siirtäminen Hesaan tai Turkuun, kirjan ostaminen kaupasta, verojen maksaminen, veronpalautuksen saaminen, rakkauskirjeen lähettäminen, permanentin ostaminen kampaajalta, syntyminen ja juuri syödyn lounaani ostaminen kahvilasta.
Kehittynyt yhteiskunta on jollain lailla järjestäytynyt. Uuga- buuga-heimossakin mennään naimisiin, vaikka lentolipun kanssa on ainakin joskus 1950-luvulla ollut vähän niin ja näin. Ihminen tykkää virallistaa suhteensa, jos rakastaa. Jos vain pelailee, ei oikein siitä virallistamisesta niin piittaa, suorastaan kammoaa.
Tässä lopuksi kerätyt pask.selitykset sille, miksi ei mennä naimisiin:
1) "On niin hyvä näin."
2) Mikään ei muutu, vaikka mennään naimisiin
3)Avioliitto on virallinen, räkkautemme on todellinen
4)Olemme tunnesiteellä sitoutuneet toisiimme tiiviimmiin kuin naimisissa olevat
5) avioliitto on kuollut instituutio
6)räkkautemme kestää muutenkin
YMS loputtomiin...
Tämä skeidavirsi kun alkaa kuulua: häivy! Täysi vetelys on kyseessä! Ainoa kunnon selitys on, että täytyy nyt seurustella yksi vuosi ensin ja päättää sitten.

Lue lisää

mä voisn haluta ´naimisiin, mutta ukollani on just noi kootut selitykset.. prrkk..lle!!!! >:(

fyffeli-62 kirjoitti:

mä voisn haluta ´naimisiin, mutta ukollani on just noi kootut selitykset.. prrkk..lle!!!! >:(

Mitä jos sanoisit suoraan, että haluat naimisiin.
Kun sieltä pukkaa selitystä, sanoisit ystävällisen rauhallisesti, että kerroin tässä haluavani naimisiin, mitä tuumaat? Jos olette seurustelleet jo riittävän kauan, voit minusta sanoa suoraan.
Koeta kestää! Tsemppiä ja kevättä sinulle!

boxi kirjoitti:

Mies osaa mennä sinne, minne haluaa. Kävellen tai autolla.
Hän ei siis halua naimisiin, jos ei mene naimisiin.
Naimisiin meno on virallinen toimitus, kuten esim. lasten kastaminen/rekisteröiminen, lentolipun ostaminen, väestörekisteritietojen siirtäminen Hesaan tai Turkuun, kirjan ostaminen kaupasta, verojen maksaminen, veronpalautuksen saaminen, rakkauskirjeen lähettäminen, permanentin ostaminen kampaajalta, syntyminen ja juuri syödyn lounaani ostaminen kahvilasta.
Kehittynyt yhteiskunta on jollain lailla järjestäytynyt. Uuga- buuga-heimossakin mennään naimisiin, vaikka lentolipun kanssa on ainakin joskus 1950-luvulla ollut vähän niin ja näin. Ihminen tykkää virallistaa suhteensa, jos rakastaa. Jos vain pelailee, ei oikein siitä virallistamisesta niin piittaa, suorastaan kammoaa.
Tässä lopuksi kerätyt pask.selitykset sille, miksi ei mennä naimisiin:
1) "On niin hyvä näin."
2) Mikään ei muutu, vaikka mennään naimisiin
3)Avioliitto on virallinen, räkkautemme on todellinen
4)Olemme tunnesiteellä sitoutuneet toisiimme tiiviimmiin kuin naimisissa olevat
5) avioliitto on kuollut instituutio
6)räkkautemme kestää muutenkin
YMS loputtomiin...
Tämä skeidavirsi kun alkaa kuulua: häivy! Täysi vetelys on kyseessä! Ainoa kunnon selitys on, että täytyy nyt seurustella yksi vuosi ensin ja päättää sitten.

Lue lisää

En todella tajua miksi pitäisi mennä jonnekin ihmeen naimisiin. Se ei edusta minulle hevon helvettiä. Sehän on kirkollinen sakramentti, kun ei kuulu kirkkoon, niin ei kuulu koko asia. Siitä tehty siviiliversio se vasta pöhköltä tuntuukin.

boxi kirjoitti:

Mies osaa mennä sinne, minne haluaa. Kävellen tai autolla.
Hän ei siis halua naimisiin, jos ei mene naimisiin.
Naimisiin meno on virallinen toimitus, kuten esim. lasten kastaminen/rekisteröiminen, lentolipun ostaminen, väestörekisteritietojen siirtäminen Hesaan tai Turkuun, kirjan ostaminen kaupasta, verojen maksaminen, veronpalautuksen saaminen, rakkauskirjeen lähettäminen, permanentin ostaminen kampaajalta, syntyminen ja juuri syödyn lounaani ostaminen kahvilasta.
Kehittynyt yhteiskunta on jollain lailla järjestäytynyt. Uuga- buuga-heimossakin mennään naimisiin, vaikka lentolipun kanssa on ainakin joskus 1950-luvulla ollut vähän niin ja näin. Ihminen tykkää virallistaa suhteensa, jos rakastaa. Jos vain pelailee, ei oikein siitä virallistamisesta niin piittaa, suorastaan kammoaa.
Tässä lopuksi kerätyt pask.selitykset sille, miksi ei mennä naimisiin:
1) "On niin hyvä näin."
2) Mikään ei muutu, vaikka mennään naimisiin
3)Avioliitto on virallinen, räkkautemme on todellinen
4)Olemme tunnesiteellä sitoutuneet toisiimme tiiviimmiin kuin naimisissa olevat
5) avioliitto on kuollut instituutio
6)räkkautemme kestää muutenkin
YMS loputtomiin...
Tämä skeidavirsi kun alkaa kuulua: häivy! Täysi vetelys on kyseessä! Ainoa kunnon selitys on, että täytyy nyt seurustella yksi vuosi ensin ja päättää sitten.

Lue lisää

Joillekin naimisissa olo on niin tärkeää tai jopa pakonomainen tarve olla naimisissa.
Ja muiden mielipiteet ovat vain paskaa? niinkö?
Näyttää melko itsekkäältä suhtautumiselta, mites siellä parisuhteessa sujuu sellainen.
Jotkut haluavat olla naimisissa ja se heille suotakoon, olkoon onnellisia valitsemallaan tiellä, mutta saammehan me kunnioittaa muiden mielipiteitä ja valintoja. Parsuhde kun voi olla vaikka platoninen.

Mielipiteet skeidaavirsiä? ei, ei; Parisuhde ei tarkoita Naimisissa oloa. Yleisesti lapsien vuoksi on kannattavaa olla naimisissa virallisten asioiden helpottamiseksi. Sukunimi yhtenä asiana.

boxi kirjoitti:

Mies osaa mennä sinne, minne haluaa. Kävellen tai autolla.
Hän ei siis halua naimisiin, jos ei mene naimisiin.
Naimisiin meno on virallinen toimitus, kuten esim. lasten kastaminen/rekisteröiminen, lentolipun ostaminen, väestörekisteritietojen siirtäminen Hesaan tai Turkuun, kirjan ostaminen kaupasta, verojen maksaminen, veronpalautuksen saaminen, rakkauskirjeen lähettäminen, permanentin ostaminen kampaajalta, syntyminen ja juuri syödyn lounaani ostaminen kahvilasta.
Kehittynyt yhteiskunta on jollain lailla järjestäytynyt. Uuga- buuga-heimossakin mennään naimisiin, vaikka lentolipun kanssa on ainakin joskus 1950-luvulla ollut vähän niin ja näin. Ihminen tykkää virallistaa suhteensa, jos rakastaa. Jos vain pelailee, ei oikein siitä virallistamisesta niin piittaa, suorastaan kammoaa.
Tässä lopuksi kerätyt pask.selitykset sille, miksi ei mennä naimisiin:
1) "On niin hyvä näin."
2) Mikään ei muutu, vaikka mennään naimisiin
3)Avioliitto on virallinen, räkkautemme on todellinen
4)Olemme tunnesiteellä sitoutuneet toisiimme tiiviimmiin kuin naimisissa olevat
5) avioliitto on kuollut instituutio
6)räkkautemme kestää muutenkin
YMS loputtomiin...
Tämä skeidavirsi kun alkaa kuulua: häivy! Täysi vetelys on kyseessä! Ainoa kunnon selitys on, että täytyy nyt seurustella yksi vuosi ensin ja päättää sitten.

Lue lisää

paskoja selityksiä mutta et erittele miksi ne ovat paskoja. Vain siksikö, että sinä olet sitä _mieltä_? Tämähän on selvästi mielipidekirjoitusosastoa mutta kun niin topakasti lähdit elämänohjeita muille antamaan niin olisi ehkä piirun verran uskottavampaa jos perustelisit edes jotenkin järkevästi.

On ihmisiä, jotka eivät usko yhteiskunnan instituutioihin. Ugala-bugalat eivät kuulu siihen asiaan. Taustalla voi olla pettymys yhteiskuntaan erikseen ja ihmiskuntaan yleensä tai jotain muita syitä (tai ongelmia, kuten varmaan moni sanoisi.) Sinä et kuitenkaan valitettavasti voi näiltäkään ihmisiltä ottaa rakkautta tai sitoutumista pois vaikka mitä sanoja valitsisit välineeksi. Ihmettelen intoasi siihen.

Ihmisen tunne-elämä vähät välittää siitä, minkälaiseksi sinä käsität "kehittyneen yhteiskunnan." Minä olen sitoutunut mieheeni mutta en halua naimisiin koska koen että sillä teolla näyttäisin etsivän elämäntavalleni ympäristön hyväksyntää. En piittaa hyväksynnästä enkä halua sitä. En halua että minua juhlitaan, olen jollakin tapaa liian ylpeä sellaiseen "showmeininkiin." Se voi olla lapsellista, kyllä. Minulla voi olla ongelmia, varmaan onkin. Mutta sitoutumiseni määrää se ei muuta. Minä en pelaile enkä odota parempaa.

Naimisiin menoon liittyy muita kommervenkkejä kuin lentolipun ostamiseen. Et voi tosissasi väittää, että asia on niin yksinkertainen, että ajetaan maistraattiin ja se siitä. Suurimman osan lähimmät perheenjäsenet, vähintään vanhemmat, vetäisivät herneen nenänieluun moisesta tempusta. Sukulaiset loukkaantuisivat ja ystävät pitäisivät outoina ja vieraantuneina. Onko tarpeen välittää siitä, mitä muut ajattelevat? Onko lapsellista pelätä muiden tuomiota? Ehkä, mutta tyyliäsi lainaten, kautta historian ihminen on tykännyt antaa kanssaeläjilleen sellaisen kuvan, että on normaali ja toimii loogisesti ja ympäristön odotusten ja käyttäytymissääntöjen mukaan. Avoliitossa olo on normaalimpaa kuin ruokatunnilla maistraattiin ajaminen.

Maailmaan mahtuu monenlaista kulkijaa. Sinun käsityksesi maailmasta on se, että näet ihmisten pään sisälle ja tiedät heidän syvimmät motiivinsa ja halunsa paremmi kuin he itse. Niidenkin, joita et ole koskaan tavannut. Kaikkien, eri yhteiskunnista, ugala-bugala-maasta Suomeen ja koko maailmanhistorian ajalta. Toivompa että minullakin olisi hyppysissäni tuollainen määrä viisautta, muuttaisin varmasti maailmaa ihan ratkaisevalla tavalla.

pah pah kirjoitti:

paskoja selityksiä mutta et erittele miksi ne ovat paskoja. Vain siksikö, että sinä olet sitä _mieltä_? Tämähän on selvästi mielipidekirjoitusosastoa mutta kun niin topakasti lähdit elämänohjeita muille antamaan niin olisi ehkä piirun verran uskottavampaa jos perustelisit edes jotenkin järkevästi.

On ihmisiä, jotka eivät usko yhteiskunnan instituutioihin. Ugala-bugalat eivät kuulu siihen asiaan. Taustalla voi olla pettymys yhteiskuntaan erikseen ja ihmiskuntaan yleensä tai jotain muita syitä (tai ongelmia, kuten varmaan moni sanoisi.) Sinä et kuitenkaan valitettavasti voi näiltäkään ihmisiltä ottaa rakkautta tai sitoutumista pois vaikka mitä sanoja valitsisit välineeksi. Ihmettelen intoasi siihen.

Ihmisen tunne-elämä vähät välittää siitä, minkälaiseksi sinä käsität "kehittyneen yhteiskunnan." Minä olen sitoutunut mieheeni mutta en halua naimisiin koska koen että sillä teolla näyttäisin etsivän elämäntavalleni ympäristön hyväksyntää. En piittaa hyväksynnästä enkä halua sitä. En halua että minua juhlitaan, olen jollakin tapaa liian ylpeä sellaiseen "showmeininkiin." Se voi olla lapsellista, kyllä. Minulla voi olla ongelmia, varmaan onkin. Mutta sitoutumiseni määrää se ei muuta. Minä en pelaile enkä odota parempaa.

Naimisiin menoon liittyy muita kommervenkkejä kuin lentolipun ostamiseen. Et voi tosissasi väittää, että asia on niin yksinkertainen, että ajetaan maistraattiin ja se siitä. Suurimman osan lähimmät perheenjäsenet, vähintään vanhemmat, vetäisivät herneen nenänieluun moisesta tempusta. Sukulaiset loukkaantuisivat ja ystävät pitäisivät outoina ja vieraantuneina. Onko tarpeen välittää siitä, mitä muut ajattelevat? Onko lapsellista pelätä muiden tuomiota? Ehkä, mutta tyyliäsi lainaten, kautta historian ihminen on tykännyt antaa kanssaeläjilleen sellaisen kuvan, että on normaali ja toimii loogisesti ja ympäristön odotusten ja käyttäytymissääntöjen mukaan. Avoliitossa olo on normaalimpaa kuin ruokatunnilla maistraattiin ajaminen.

Maailmaan mahtuu monenlaista kulkijaa. Sinun käsityksesi maailmasta on se, että näet ihmisten pään sisälle ja tiedät heidän syvimmät motiivinsa ja halunsa paremmi kuin he itse. Niidenkin, joita et ole koskaan tavannut. Kaikkien, eri yhteiskunnista, ugala-bugala-maasta Suomeen ja koko maailmanhistorian ajalta. Toivompa että minullakin olisi hyppysissäni tuollainen määrä viisautta, muuttaisin varmasti maailmaa ihan ratkaisevalla tavalla.

Lue lisää

Naimisiin mennään sen oikealta tuntuvan kanssa, tai muuten sen kanssa menee joku muu.

Oletko kuullut sanontaa: Miksi ostaa koko lehmä, jos maidon saa ilmaiseksi?

Tuo liittyy siihen, että avoliitossa harrastetaan jo seksiä, joten ei TARVITSE mennä naimisiin (eli ostaa sitä koko lehmää) kun muutenkin jo saa..

Just tuotahan ne miehet haluaa, kaikki vaan ilmaiseksi. On hyvä naisten pitää vähän huolta, ettei joku pidä pilkkanaan ja ilmaisena huorana kun toista ei vaan "kiinnosta" ostaa sitä koko lehmää.

boxi kirjoitti:

Mies osaa mennä sinne, minne haluaa. Kävellen tai autolla.
Hän ei siis halua naimisiin, jos ei mene naimisiin.
Naimisiin meno on virallinen toimitus, kuten esim. lasten kastaminen/rekisteröiminen, lentolipun ostaminen, väestörekisteritietojen siirtäminen Hesaan tai Turkuun, kirjan ostaminen kaupasta, verojen maksaminen, veronpalautuksen saaminen, rakkauskirjeen lähettäminen, permanentin ostaminen kampaajalta, syntyminen ja juuri syödyn lounaani ostaminen kahvilasta.
Kehittynyt yhteiskunta on jollain lailla järjestäytynyt. Uuga- buuga-heimossakin mennään naimisiin, vaikka lentolipun kanssa on ainakin joskus 1950-luvulla ollut vähän niin ja näin. Ihminen tykkää virallistaa suhteensa, jos rakastaa. Jos vain pelailee, ei oikein siitä virallistamisesta niin piittaa, suorastaan kammoaa.
Tässä lopuksi kerätyt pask.selitykset sille, miksi ei mennä naimisiin:
1) "On niin hyvä näin."
2) Mikään ei muutu, vaikka mennään naimisiin
3)Avioliitto on virallinen, räkkautemme on todellinen
4)Olemme tunnesiteellä sitoutuneet toisiimme tiiviimmiin kuin naimisissa olevat
5) avioliitto on kuollut instituutio
6)räkkautemme kestää muutenkin
YMS loputtomiin...
Tämä skeidavirsi kun alkaa kuulua: häivy! Täysi vetelys on kyseessä! Ainoa kunnon selitys on, että täytyy nyt seurustella yksi vuosi ensin ja päättää sitten.

Lue lisää

Avioliiton juridinen merkitys on nykyisin lähinnä taloudellinen ja juridinen. Aviopuolisot voivat siirtää varoja toisilleen verottomasti ja myös perivät toisensa, ellei heillä ole lapsia.

Monessa muussa maassa puolisot hyötyvät enemmän avioliitosta.

boxi kirjoitti:

Mies osaa mennä sinne, minne haluaa. Kävellen tai autolla.
Hän ei siis halua naimisiin, jos ei mene naimisiin.
Naimisiin meno on virallinen toimitus, kuten esim. lasten kastaminen/rekisteröiminen, lentolipun ostaminen, väestörekisteritietojen siirtäminen Hesaan tai Turkuun, kirjan ostaminen kaupasta, verojen maksaminen, veronpalautuksen saaminen, rakkauskirjeen lähettäminen, permanentin ostaminen kampaajalta, syntyminen ja juuri syödyn lounaani ostaminen kahvilasta.
Kehittynyt yhteiskunta on jollain lailla järjestäytynyt. Uuga- buuga-heimossakin mennään naimisiin, vaikka lentolipun kanssa on ainakin joskus 1950-luvulla ollut vähän niin ja näin. Ihminen tykkää virallistaa suhteensa, jos rakastaa. Jos vain pelailee, ei oikein siitä virallistamisesta niin piittaa, suorastaan kammoaa.
Tässä lopuksi kerätyt pask.selitykset sille, miksi ei mennä naimisiin:
1) "On niin hyvä näin."
2) Mikään ei muutu, vaikka mennään naimisiin
3)Avioliitto on virallinen, räkkautemme on todellinen
4)Olemme tunnesiteellä sitoutuneet toisiimme tiiviimmiin kuin naimisissa olevat
5) avioliitto on kuollut instituutio
6)räkkautemme kestää muutenkin
YMS loputtomiin...
Tämä skeidavirsi kun alkaa kuulua: häivy! Täysi vetelys on kyseessä! Ainoa kunnon selitys on, että täytyy nyt seurustella yksi vuosi ensin ja päättää sitten.

Lue lisää

Naisilla on taipumus vähentää panostustaan aina kun sitoutuminen lisääntyy. Avioliitto --> kivat unelmahäät, pari lasta, sen jälkeen ei tarvitsekaan olla niin nainen kuin ennen, vaan muuttua joksikin hämmentäväksi äitihahmoksi.

Ja ok, en ole itse kokenut kuin avoliitosta johtuvia lössähtämisiä, mutta tällaista tarinaa avioliitosta olen vanhemmilta isänniltä kuullut. Pidän näitä tarinoita luotettavina. Ei rakkaus ole mikään virallistettava asia.

ccxx kirjoitti:

En todella tajua miksi pitäisi mennä jonnekin ihmeen naimisiin. Se ei edusta minulle hevon helvettiä. Sehän on kirkollinen sakramentti, kun ei kuulu kirkkoon, niin ei kuulu koko asia. Siitä tehty siviiliversio se vasta pöhköltä tuntuukin.

Lue lisää

Jos sitoutunut parisuhde ei edusta partnerilleni hevon helvettiä, niin siinähän on ytimekkäästi vedetty kaikki mielipiteeni yhteen. Tämä on se tyyppi, joka ei mene naimisiin. Niin hän itse tuossa kuvailee. Siinä se kaikessa komeudessaan, se avoliittolaisen asenne partneriaan kohtaan kauheimmassa versiossa.

pah pah kirjoitti:

paskoja selityksiä mutta et erittele miksi ne ovat paskoja. Vain siksikö, että sinä olet sitä _mieltä_? Tämähän on selvästi mielipidekirjoitusosastoa mutta kun niin topakasti lähdit elämänohjeita muille antamaan niin olisi ehkä piirun verran uskottavampaa jos perustelisit edes jotenkin järkevästi.

On ihmisiä, jotka eivät usko yhteiskunnan instituutioihin. Ugala-bugalat eivät kuulu siihen asiaan. Taustalla voi olla pettymys yhteiskuntaan erikseen ja ihmiskuntaan yleensä tai jotain muita syitä (tai ongelmia, kuten varmaan moni sanoisi.) Sinä et kuitenkaan valitettavasti voi näiltäkään ihmisiltä ottaa rakkautta tai sitoutumista pois vaikka mitä sanoja valitsisit välineeksi. Ihmettelen intoasi siihen.

Ihmisen tunne-elämä vähät välittää siitä, minkälaiseksi sinä käsität "kehittyneen yhteiskunnan." Minä olen sitoutunut mieheeni mutta en halua naimisiin koska koen että sillä teolla näyttäisin etsivän elämäntavalleni ympäristön hyväksyntää. En piittaa hyväksynnästä enkä halua sitä. En halua että minua juhlitaan, olen jollakin tapaa liian ylpeä sellaiseen "showmeininkiin." Se voi olla lapsellista, kyllä. Minulla voi olla ongelmia, varmaan onkin. Mutta sitoutumiseni määrää se ei muuta. Minä en pelaile enkä odota parempaa.

Naimisiin menoon liittyy muita kommervenkkejä kuin lentolipun ostamiseen. Et voi tosissasi väittää, että asia on niin yksinkertainen, että ajetaan maistraattiin ja se siitä. Suurimman osan lähimmät perheenjäsenet, vähintään vanhemmat, vetäisivät herneen nenänieluun moisesta tempusta. Sukulaiset loukkaantuisivat ja ystävät pitäisivät outoina ja vieraantuneina. Onko tarpeen välittää siitä, mitä muut ajattelevat? Onko lapsellista pelätä muiden tuomiota? Ehkä, mutta tyyliäsi lainaten, kautta historian ihminen on tykännyt antaa kanssaeläjilleen sellaisen kuvan, että on normaali ja toimii loogisesti ja ympäristön odotusten ja käyttäytymissääntöjen mukaan. Avoliitossa olo on normaalimpaa kuin ruokatunnilla maistraattiin ajaminen.

Maailmaan mahtuu monenlaista kulkijaa. Sinun käsityksesi maailmasta on se, että näet ihmisten pään sisälle ja tiedät heidän syvimmät motiivinsa ja halunsa paremmi kuin he itse. Niidenkin, joita et ole koskaan tavannut. Kaikkien, eri yhteiskunnista, ugala-bugala-maasta Suomeen ja koko maailmanhistorian ajalta. Toivompa että minullakin olisi hyppysissäni tuollainen määrä viisautta, muuttaisin varmasti maailmaa ihan ratkaisevalla tavalla.

Lue lisää

Sinä teet valintasi tässä maailmassa ihan itse. Haet ihan oman ja sinulle sopivan tien.
Ihan sama mitä sukulaiset sanovat: ihminen saa mennä naimisiin siten kuin haluaa. Itse olen mennyt tuomiokirkossa isossa kaupungissa 12 vieraan kanssa. Mikä muu tapa tahansa on minusta ok.
Minä en tiedä ihmisistä mitään. Historia vain toistaa itseään ja toistaa itseään. Uudelleen ja uudelleen.
Sinun tiesi on sinun tiesi. Ei se minulle kuulu. Täällä palstalla kerron oman mielipiteeni, joka minulla selkeästi on.
Kaikkea hyvää!

niin menee että.. kirjoitti:

Naimisiin mennään sen oikealta tuntuvan kanssa, tai muuten sen kanssa menee joku muu.

Oletko kuullut sanontaa: Miksi ostaa koko lehmä, jos maidon saa ilmaiseksi?

Tuo liittyy siihen, että avoliitossa harrastetaan jo seksiä, joten ei TARVITSE mennä naimisiin (eli ostaa sitä koko lehmää) kun muutenkin jo saa..

Just tuotahan ne miehet haluaa, kaikki vaan ilmaiseksi. On hyvä naisten pitää vähän huolta, ettei joku pidä pilkkanaan ja ilmaisena huorana kun toista ei vaan "kiinnosta" ostaa sitä koko lehmää.

Lue lisää

mielessä onnellisessa asemassa että minua ei ole aivopesty kuvittelemaan että kahden ihmisen välisessä suhteessa ei voisi olla mistään muusta kysymys kuin seksistä, kuka sitä antaa ja kuka saa ja millä ehdoin.

Vanhemmissa ihmisissä tätä luuloa vielä esiintyy ja siitä luulosta johtuvia suuriakin ongelmia parisuhteissa. Varsinkin yleensä ollaan huolissaan siitä, että mies aina ja kaikissa tilanteissa pyrkii käyttämään naista seksuaalisesti hyväkseen. Ihmettelen, että jos mies on kerran ihan lähtökohtaisesti ja perustaltaan sellainen epäreilu sika, miksi ollenkaan sitten olla miehen kanssa, millään ehdoilla?

En ymmärrä vertausta lehmästä. Olenko minä naisena verrattavissa lehmään, onko seksi jollakin tavalla maitoon verrattava hyödyke? Ja kun tuossa edellä jo mainitsin, että mieheni haluaa naimisiin ja minä en halua, onko mieheni silloin lehmä vai olenko minä saanut sonnin ilmaiseksi? Ja miten sitten on sen maidon laita?

Olen harrastanut aikanaan paljonkin irtosuhteita, ihan omasta halustani ja toiveestani, tavaraa, rahaa tai palveluksia en ole kaupassa halunnut enkä saanut. Ilmaisia huoria ei ole olemassakaan. Ihmisillä on erilaisia syitä harrastaa seksiä elämän eri vaiheissa. Parisuhteessani seksillä ei ole yhtään suurempaa roolia kuin millä tahansa muullakin elämään ja yhteiseloon kuuluvalla asialla. Seksin ei tarvitse olla pakkomielle, ei hyvässä eikä pahassa, ja jos se on sellaiseksi muodostunut, kannattaa hakeutua vaikkapa terapeutin juttusille.

fgphpf kirjoitti:

Naisilla on taipumus vähentää panostustaan aina kun sitoutuminen lisääntyy. Avioliitto --> kivat unelmahäät, pari lasta, sen jälkeen ei tarvitsekaan olla niin nainen kuin ennen, vaan muuttua joksikin hämmentäväksi äitihahmoksi.

Ja ok, en ole itse kokenut kuin avoliitosta johtuvia lössähtämisiä, mutta tällaista tarinaa avioliitosta olen vanhemmilta isänniltä kuullut. Pidän näitä tarinoita luotettavina. Ei rakkaus ole mikään virallistettava asia.

Lue lisää

Etkai väitä nyt niin, että lapsen saanut nainen ei voi olla yhtä haluttava tai kenties haluttavampi kuin lapseton nainen? Vai oletko sitä mieltä, että päästyään naimisiin ja saatuaan lapsia, naiset eivät enää välitä panostaa ulkonäköönsä yms. koska ovat jo saaneet ukkelin rinnalleen?

Toki lapset tullessaan muuttavat kaiken ja niinhän sen täytyykin olla. Eihän perhe voi säilyä täysin samana, kun pieni ihminen tulee vanhempien huolehdittavaksi. Silti tunnen itse monia naisia, jotka huolehtivat itsestään aivan samalla tavalla ennen ja jälkeen raskauden. On eri asia, jos käy miehen itsetunnolle, että lapsi on nyt ykkönen, eikä välttämättä se seksi... Toki sen lapsen tulisi olla tärkeä myös sille miehelle.

-- kirjoitti:

Etkai väitä nyt niin, että lapsen saanut nainen ei voi olla yhtä haluttava tai kenties haluttavampi kuin lapseton nainen? Vai oletko sitä mieltä, että päästyään naimisiin ja saatuaan lapsia, naiset eivät enää välitä panostaa ulkonäköönsä yms. koska ovat jo saaneet ukkelin rinnalleen?

Toki lapset tullessaan muuttavat kaiken ja niinhän sen täytyykin olla. Eihän perhe voi säilyä täysin samana, kun pieni ihminen tulee vanhempien huolehdittavaksi. Silti tunnen itse monia naisia, jotka huolehtivat itsestään aivan samalla tavalla ennen ja jälkeen raskauden. On eri asia, jos käy miehen itsetunnolle, että lapsi on nyt ykkönen, eikä välttämättä se seksi... Toki sen lapsen tulisi olla tärkeä myös sille miehelle.

Lue lisää

olla sitä mieltä, että sekä naiset että miehet vähentävät panostusta ulkonäköönsä muuhun toisen viehättämiseen kun viralliset kuulutukset on hoidettu. Tai muuten tultu siihen uskoon, että nyt voi ruveta löysäilemään.

Lapsi ei saa muuten olla ykkönen siinä mielessä, että kaikki parisuhteeseen liittyvät asiat laitetaan taka-alalle. Ei kukaan mies jaksa sellaista liittoa, jossa seksi ja hellyys on pistetty liian sivuraiteelle. Tingitään sitten vaikka kodinhoidosta ja turhimmista harrastuksista, eikä parisuhteesta tai lapseen liittyvistä asioista.

fgph kirjoitti:

olla sitä mieltä, että sekä naiset että miehet vähentävät panostusta ulkonäköönsä muuhun toisen viehättämiseen kun viralliset kuulutukset on hoidettu. Tai muuten tultu siihen uskoon, että nyt voi ruveta löysäilemään.

Lapsi ei saa muuten olla ykkönen siinä mielessä, että kaikki parisuhteeseen liittyvät asiat laitetaan taka-alalle. Ei kukaan mies jaksa sellaista liittoa, jossa seksi ja hellyys on pistetty liian sivuraiteelle. Tingitään sitten vaikka kodinhoidosta ja turhimmista harrastuksista, eikä parisuhteesta tai lapseen liittyvistä asioista.

Lue lisää

Nyt alamme olla samoilla linjoilla! Kyllä sitä pääsevät repsahtamaan sekä miehet että naiset.
Samaa mieltä olen kanssasi myös siitä, että puolison huomiotta jättäminen lapsen synnyttyä ei palvele suhdetta millään tavoin vaan on vain omiaan aiheuttamaan hallaa. Teitkin hyvän ehdotuksen, että uhrattaisiin jokin harrastus ja jäätäisiin siitä pois ja näin saataisiin aikaa perheelle - sekä puolisolle että lapselle.

Kuitenkin mikäli seksistä puhutaan, olisi mieheltä kovin itsekeskeistä odottaa/vaatia, että nainen olisi kovin pian synnytyksen jälkeen valmis tai halukas makuukammaripuuuhiin. Vie aikansa, että päästään taas samaan rytmiin. Jos ja kun mies huomiota kaipaa, hän toki viisaana auttaa puolisoaan niissä kotihommissa ja osallistuu lapsen hoitoon, jotta sillä vaimolla riittää sitten energiaa huomioida myös hänet. ;)

fgph kirjoitti:

olla sitä mieltä, että sekä naiset että miehet vähentävät panostusta ulkonäköönsä muuhun toisen viehättämiseen kun viralliset kuulutukset on hoidettu. Tai muuten tultu siihen uskoon, että nyt voi ruveta löysäilemään.

Lapsi ei saa muuten olla ykkönen siinä mielessä, että kaikki parisuhteeseen liittyvät asiat laitetaan taka-alalle. Ei kukaan mies jaksa sellaista liittoa, jossa seksi ja hellyys on pistetty liian sivuraiteelle. Tingitään sitten vaikka kodinhoidosta ja turhimmista harrastuksista, eikä parisuhteesta tai lapseen liittyvistä asioista.

Lue lisää

"Ei kukaan mies jaksa sellaista liittoa, jossa seksi ja hellyys on pistetty liian sivuraiteelle."

Ei kai niitä kukaan mihinkään pistä. Jos seksi ja hellyys ovat kivaa kummastakin osapuolesta, ne tapahtuvat ilman muistamista tai yrittämistä. Ongelma on siinä, että ne lakkaavat olemasta kivaa syystä tai toisesta.

Ei nimimerkkiä kirjoitti:

"Ei kukaan mies jaksa sellaista liittoa, jossa seksi ja hellyys on pistetty liian sivuraiteelle."

Ei kai niitä kukaan mihinkään pistä. Jos seksi ja hellyys ovat kivaa kummastakin osapuolesta, ne tapahtuvat ilman muistamista tai yrittämistä. Ongelma on siinä, että ne lakkaavat olemasta kivaa syystä tai toisesta.

Lue lisää

on varmaan siinä, että asiat eivät ole automaattisesti kivaa kummastakin osapuolesta kuin suhteen alkupuolella. Usein sen jälkeen niistä pitää vähän tehdä kivaa, että esim. saadaan seksi maistumaan molemmille. Tässä on vastuuta molemmilla. Jos nainen esim. jatkuvasti kieltäytyy seksistä sillä syyllä, että kodin- ja lapsenhoito palkkatyöt väsyttää, niin sitten pitäisi keskustella siitä, mitä aletaan vähentämään.

Jos mitään muutosta ei tehdä, niin mun mielestä silloin "pistetään" seksiä syrjään. Asiat tapaavat väljähtyä ja mennä kuralle, ellei aktiivisesti tehdä jotain.

fgph kirjoitti:

on varmaan siinä, että asiat eivät ole automaattisesti kivaa kummastakin osapuolesta kuin suhteen alkupuolella. Usein sen jälkeen niistä pitää vähän tehdä kivaa, että esim. saadaan seksi maistumaan molemmille. Tässä on vastuuta molemmilla. Jos nainen esim. jatkuvasti kieltäytyy seksistä sillä syyllä, että kodin- ja lapsenhoito palkkatyöt väsyttää, niin sitten pitäisi keskustella siitä, mitä aletaan vähentämään.

Jos mitään muutosta ei tehdä, niin mun mielestä silloin "pistetään" seksiä syrjään. Asiat tapaavat väljähtyä ja mennä kuralle, ellei aktiivisesti tehdä jotain.

Lue lisää

"Asiat tapaavat väljähtyä ja mennä kuralle, ellei aktiivisesti tehdä jotain."

En usko tsemppaamiseen parisuhteessa. Sitoumukset on täytettävä eikä saa olla epäreilu tai ilkeä mutta muuten ihminen olkoon se mikä on.

pah pah kirjoitti:

paskoja selityksiä mutta et erittele miksi ne ovat paskoja. Vain siksikö, että sinä olet sitä _mieltä_? Tämähän on selvästi mielipidekirjoitusosastoa mutta kun niin topakasti lähdit elämänohjeita muille antamaan niin olisi ehkä piirun verran uskottavampaa jos perustelisit edes jotenkin järkevästi.

On ihmisiä, jotka eivät usko yhteiskunnan instituutioihin. Ugala-bugalat eivät kuulu siihen asiaan. Taustalla voi olla pettymys yhteiskuntaan erikseen ja ihmiskuntaan yleensä tai jotain muita syitä (tai ongelmia, kuten varmaan moni sanoisi.) Sinä et kuitenkaan valitettavasti voi näiltäkään ihmisiltä ottaa rakkautta tai sitoutumista pois vaikka mitä sanoja valitsisit välineeksi. Ihmettelen intoasi siihen.

Ihmisen tunne-elämä vähät välittää siitä, minkälaiseksi sinä käsität "kehittyneen yhteiskunnan." Minä olen sitoutunut mieheeni mutta en halua naimisiin koska koen että sillä teolla näyttäisin etsivän elämäntavalleni ympäristön hyväksyntää. En piittaa hyväksynnästä enkä halua sitä. En halua että minua juhlitaan, olen jollakin tapaa liian ylpeä sellaiseen "showmeininkiin." Se voi olla lapsellista, kyllä. Minulla voi olla ongelmia, varmaan onkin. Mutta sitoutumiseni määrää se ei muuta. Minä en pelaile enkä odota parempaa.

Naimisiin menoon liittyy muita kommervenkkejä kuin lentolipun ostamiseen. Et voi tosissasi väittää, että asia on niin yksinkertainen, että ajetaan maistraattiin ja se siitä. Suurimman osan lähimmät perheenjäsenet, vähintään vanhemmat, vetäisivät herneen nenänieluun moisesta tempusta. Sukulaiset loukkaantuisivat ja ystävät pitäisivät outoina ja vieraantuneina. Onko tarpeen välittää siitä, mitä muut ajattelevat? Onko lapsellista pelätä muiden tuomiota? Ehkä, mutta tyyliäsi lainaten, kautta historian ihminen on tykännyt antaa kanssaeläjilleen sellaisen kuvan, että on normaali ja toimii loogisesti ja ympäristön odotusten ja käyttäytymissääntöjen mukaan. Avoliitossa olo on normaalimpaa kuin ruokatunnilla maistraattiin ajaminen.

Maailmaan mahtuu monenlaista kulkijaa. Sinun käsityksesi maailmasta on se, että näet ihmisten pään sisälle ja tiedät heidän syvimmät motiivinsa ja halunsa paremmi kuin he itse. Niidenkin, joita et ole koskaan tavannut. Kaikkien, eri yhteiskunnista, ugala-bugala-maasta Suomeen ja koko maailmanhistorian ajalta. Toivompa että minullakin olisi hyppysissäni tuollainen määrä viisautta, muuttaisin varmasti maailmaa ihan ratkaisevalla tavalla.

Lue lisää

En huomannut, että suoraan kysyit, miksi listaamani selitykset ovat paskoja. Sorry: tässä suoraan kysymykseen suora vastaus. Ne ovat skeidaa siksi, että ne eivät johda mihinkään. Se joka tätä rotlaa veisaa ei koskaan halua sitoutua toiseen tosissaan. Tämä on se virsi, jota kuuntelee avioliittoon menon tilalla, uudelleen ja uudelleen vuodesta toiseen. Mikään ei muutu. Eli lista tekosyistä joiden vuoksi roikottaa toista avoliitossa vaikka toinen muuta haluaisi.
Olet vihainen ja katkera: ainakin siltä tuntuu, kun vinoilet "viisauttani". Se ei ole viisautta: sen nyt vain historian kulussa näkee uudelleen ja uudelleen.
Jos nyt heittäytyy freudilaiseksi: ole katkera oikealle kohteelle. Miksi olet katkera, jos kerran avoliitto niin mahtava on? Olet katkera sille, että joudut jollain palstalla puolustelemaan sitä, että miehesi ei kunnolla kosi ja kerro haluavansa olla kanssasi loppuelämäänsä.
Olen juuri sinun puolellasi: ansaitsisit sen etkä avoliittoa! Tätä ajan takaa. Eli viesti miehellesi: kosi kunnolla kuten kunnon mies! Tämä nainen ansaitsee sen! Miehen halun avioliittoon pitää olla suurempi kuin mitkään sosiologiset pohdinnat ( ja taas ne tekosyyt) mistään yhteiskunnallisesta avioliiton merkityksestä: hänen tulee haluta olla juuri tämän naisen kanssa ja haluta ottaa siitä vastuu vaikka yhteiskunta olisi sitä mieltä ja Eulaalia-täti olisi tätä mieltä ja kummisetä olisi sammunut.
Tämä on se pointti. Eli terveisiä miehellesi: polvillesi siitä kosimaan!

boxi kirjoitti:

En huomannut, että suoraan kysyit, miksi listaamani selitykset ovat paskoja. Sorry: tässä suoraan kysymykseen suora vastaus. Ne ovat skeidaa siksi, että ne eivät johda mihinkään. Se joka tätä rotlaa veisaa ei koskaan halua sitoutua toiseen tosissaan. Tämä on se virsi, jota kuuntelee avioliittoon menon tilalla, uudelleen ja uudelleen vuodesta toiseen. Mikään ei muutu. Eli lista tekosyistä joiden vuoksi roikottaa toista avoliitossa vaikka toinen muuta haluaisi.
Olet vihainen ja katkera: ainakin siltä tuntuu, kun vinoilet "viisauttani". Se ei ole viisautta: sen nyt vain historian kulussa näkee uudelleen ja uudelleen.
Jos nyt heittäytyy freudilaiseksi: ole katkera oikealle kohteelle. Miksi olet katkera, jos kerran avoliitto niin mahtava on? Olet katkera sille, että joudut jollain palstalla puolustelemaan sitä, että miehesi ei kunnolla kosi ja kerro haluavansa olla kanssasi loppuelämäänsä.
Olen juuri sinun puolellasi: ansaitsisit sen etkä avoliittoa! Tätä ajan takaa. Eli viesti miehellesi: kosi kunnolla kuten kunnon mies! Tämä nainen ansaitsee sen! Miehen halun avioliittoon pitää olla suurempi kuin mitkään sosiologiset pohdinnat ( ja taas ne tekosyyt) mistään yhteiskunnallisesta avioliiton merkityksestä: hänen tulee haluta olla juuri tämän naisen kanssa ja haluta ottaa siitä vastuu vaikka yhteiskunta olisi sitä mieltä ja Eulaalia-täti olisi tätä mieltä ja kummisetä olisi sammunut.
Tämä on se pointti. Eli terveisiä miehellesi: polvillesi siitä kosimaan!

Lue lisää

se miehen näkökulma, että naisen kosiminen ja avioliitto ei mitenkään takaa sitä, että NAINEN haluaisi olla kanssasi loppuelämänsä. Ylivoimaisesti suurin osa avioeroista on naisen aloitteesta tehtyjä vapaissa länsimaissa. Mikä into miehellä on kosimaan tässä ilmastossa, jos suhde muuten toimii hyvin? Itse en kaipaa virallista hyväksyntää suhteelleni, enkä kovin paljon myöskään läheisten ihmisten sosiaalista hyväksyntää (joka yleensä avioliittoon menemisestä taitaa seurata).

Yksi pointti mitä on joskus esitetty on että avioliitto voi olla lapsille "turvallisempi". Eipä sekään ole kovin kestävä argumentti, kyllä avoliitoissakin ihan päteviä muksuja on kasvanut.

dgkdg kirjoitti:

se miehen näkökulma, että naisen kosiminen ja avioliitto ei mitenkään takaa sitä, että NAINEN haluaisi olla kanssasi loppuelämänsä. Ylivoimaisesti suurin osa avioeroista on naisen aloitteesta tehtyjä vapaissa länsimaissa. Mikä into miehellä on kosimaan tässä ilmastossa, jos suhde muuten toimii hyvin? Itse en kaipaa virallista hyväksyntää suhteelleni, enkä kovin paljon myöskään läheisten ihmisten sosiaalista hyväksyntää (joka yleensä avioliittoon menemisestä taitaa seurata).

Yksi pointti mitä on joskus esitetty on että avioliitto voi olla lapsille "turvallisempi". Eipä sekään ole kovin kestävä argumentti, kyllä avoliitoissakin ihan päteviä muksuja on kasvanut.

Lue lisää

Sinä kerrot sen paremmin minun puolestani.
Avoliittolainen juuri kysyy "mikä into?". Juu, ei mikään into! "Itse en kaipaa". Miten olisi jos se toinen vaikka kaipaisi? Onko túllut kosittua ja kysyttyä, josko haluaisi. Ei varmaan. Kun ei ole sitä intoa.
Juuri näin: juuri näin se menee avoliiton logiikalla. Vetelää valumista. Vuodet vain vierivät samassa vellissä.
Pitäisikö minun tätä asennetta pitää naiselle ja miehelle ideaalina? Ei onnistu. Jotain sentään pitää saada vellielämän tilalle, jos on terve ja voi mennä naimisiin! Jos toinen ei ole ok, niin ei sitten naimisiin tietysti. Sitten vaan todetaan, että et ole oikein hyvä, joten jatketaan tätä avoilua vaan.

boxi kirjoitti:

Sinä kerrot sen paremmin minun puolestani.
Avoliittolainen juuri kysyy "mikä into?". Juu, ei mikään into! "Itse en kaipaa". Miten olisi jos se toinen vaikka kaipaisi? Onko túllut kosittua ja kysyttyä, josko haluaisi. Ei varmaan. Kun ei ole sitä intoa.
Juuri näin: juuri näin se menee avoliiton logiikalla. Vetelää valumista. Vuodet vain vierivät samassa vellissä.
Pitäisikö minun tätä asennetta pitää naiselle ja miehelle ideaalina? Ei onnistu. Jotain sentään pitää saada vellielämän tilalle, jos on terve ja voi mennä naimisiin! Jos toinen ei ole ok, niin ei sitten naimisiin tietysti. Sitten vaan todetaan, että et ole oikein hyvä, joten jatketaan tätä avoilua vaan.

Lue lisää

""Itse en kaipaa". Miten olisi jos se toinen vaikka kaipaisi? Onko túllut kosittua ja kysyttyä, josko haluaisi. Ei varmaan. Kun ei ole sitä intoa."

Jos nainen tuo esille, että naimisiinmeno on hänelle tärkeä asia, ja melkein kynnyskysymys, niin sitten asiaa tietty harkitaan hartaasti. En nyt kuitenkaan lähde kosimaan jonkun tradition vuoksi, kun tuollaista puhetta ei ole kuulunut.

"Juuri näin: juuri näin se menee avoliiton logiikalla. Vetelää valumista. Vuodet vain vierivät samassa vellissä."

Pidät ilmeisesti avioliittoon menemistä jonain absoluuttisen hyväksynnän mittarina. Ja kun ei aviossa olla, niin eletään jotenkin puolivaloilla. Näin asia ei monen ihmisen elämässä ole, intohimoa, energiaa ja toiselle antamista on kaikilla nimikkeillä kulkevissa suhteissa. Sulla on jotenkin one-track mind tässä asiassa.

Edellinen kirjoitti:

""Itse en kaipaa". Miten olisi jos se toinen vaikka kaipaisi? Onko túllut kosittua ja kysyttyä, josko haluaisi. Ei varmaan. Kun ei ole sitä intoa."

Jos nainen tuo esille, että naimisiinmeno on hänelle tärkeä asia, ja melkein kynnyskysymys, niin sitten asiaa tietty harkitaan hartaasti. En nyt kuitenkaan lähde kosimaan jonkun tradition vuoksi, kun tuollaista puhetta ei ole kuulunut.

"Juuri näin: juuri näin se menee avoliiton logiikalla. Vetelää valumista. Vuodet vain vierivät samassa vellissä."

Pidät ilmeisesti avioliittoon menemistä jonain absoluuttisen hyväksynnän mittarina. Ja kun ei aviossa olla, niin eletään jotenkin puolivaloilla. Näin asia ei monen ihmisen elämässä ole, intohimoa, energiaa ja toiselle antamista on kaikilla nimikkeillä kulkevissa suhteissa. Sulla on jotenkin one-track mind tässä asiassa.

Lue lisää

Ihan oikein päätelty! Paljon paremmin kuin ikinä itse osaisin.
1) Avoliitossa olevana et siis kosi. Kun ei kiinnosta! Tätä juuri en ihaile. Vasta, jos vaimoke alkaa asiasta jankuttaa, asia voi tulla mieleen. Ei vaan kiinnosta yhtään kosia. Tätäkö sitten pitäisi ihailla vai? Menee ehkä vuoden pari ( =1--2 v), kun tutustutaan, mutta sitten täytyisi jo päättää.
2) Avioliitto on absoluuttisen hyväksynnän mittari verrattuna siihen, että sitä ei ole, kun toinen ei halua. Energiaa, lähilämpöä, omaa ihmistä, toisillemme omistautumista ja muuta skeidaa tosiaan voidaan sanoa olevan, kun sitä ei mitenkään tarvi tosissaan näyttää. Suu vain käy, mutta tosissaan ei olla. Jos tämä jollekin sopii, sopikoon. Minulle ei. Olen todellakin todellakin niin one-track mind tässä asiassa kuin olla voi! Justiinsa!
Avoliitto on tabu. Niin moni joutuu siinä keklottelemaan parhaat vuotensa, että kukaan ei halua loukata toista. Siksi olen päättänyt, että jonkun on sanottava, miten riesalloista ja loukkaavaa on, kun toinen ei tosissaan mitään halua. Lapsia tulee, toinen ei honaa mitään. Toinen yrittää kaikkensa, ei vaan kelpaa. Vuodet vain kuluvat.
Et ole uskaltanut kosia. Koeta. Osta sormus, ja testaa, mitä mieltä toinen on? Luulisi kiinnostavan, jos tykkäät tyypistä. Naisenko sinua pitäisi kosia! Hame pois, ja kosimaan.

boxi kirjoitti:

Ihan oikein päätelty! Paljon paremmin kuin ikinä itse osaisin.
1) Avoliitossa olevana et siis kosi. Kun ei kiinnosta! Tätä juuri en ihaile. Vasta, jos vaimoke alkaa asiasta jankuttaa, asia voi tulla mieleen. Ei vaan kiinnosta yhtään kosia. Tätäkö sitten pitäisi ihailla vai? Menee ehkä vuoden pari ( =1--2 v), kun tutustutaan, mutta sitten täytyisi jo päättää.
2) Avioliitto on absoluuttisen hyväksynnän mittari verrattuna siihen, että sitä ei ole, kun toinen ei halua. Energiaa, lähilämpöä, omaa ihmistä, toisillemme omistautumista ja muuta skeidaa tosiaan voidaan sanoa olevan, kun sitä ei mitenkään tarvi tosissaan näyttää. Suu vain käy, mutta tosissaan ei olla. Jos tämä jollekin sopii, sopikoon. Minulle ei. Olen todellakin todellakin niin one-track mind tässä asiassa kuin olla voi! Justiinsa!
Avoliitto on tabu. Niin moni joutuu siinä keklottelemaan parhaat vuotensa, että kukaan ei halua loukata toista. Siksi olen päättänyt, että jonkun on sanottava, miten riesalloista ja loukkaavaa on, kun toinen ei tosissaan mitään halua. Lapsia tulee, toinen ei honaa mitään. Toinen yrittää kaikkensa, ei vaan kelpaa. Vuodet vain kuluvat.
Et ole uskaltanut kosia. Koeta. Osta sormus, ja testaa, mitä mieltä toinen on? Luulisi kiinnostavan, jos tykkäät tyypistä. Naisenko sinua pitäisi kosia! Hame pois, ja kosimaan.

Lue lisää

On kait se ok, jos ollaan avoliitossa, jos kumpikin sitä haluaa. MUTTA usein toinen haluaa naimisiin enemmän kuin toinen ja ei tunne itseään halutuksi ja rakastetuksi, kun ei kelpaa.

EAsiasta kannattaa keskustella ja mielellään ennen kosintaa. Kosintatilanteessa voi käydä niin, että toinen ei uskalla kertoa oikeaa mielipidettä, koska pelkää että toinen jättää. Eli jos sanoo ei, niin se on suurin loukkaus ikinä.

Me mentiin juuri kihloihin (ensi vuonna häät) ihan puhumisen kautta. Eli sovittiin vaan siitä avioitumisesta aikuismaisesti puhumalla. Ei tarvinnut kummankaan kosia tai asiaa sen enempi pähkäillä. Ja nyt voin sanoa, että suhde on lähentynyt taas ensihuumaa eli kihlaus paransi parisuhdetta, vaikka ei siinä mitään vikaa aiemminkaan ollut. Jotenkin vaan molemmilla taas vastarakastunut ja varma olo :)

Hienoja tavoitteita.
Alko on turhaa, lipsahtaa helposti liiallisuuden puolelle.

Ironia on toisen mitätöimistä, oman itsetunnon parantelua, tarpeetonta, jolla äkkiä karkoittaa rakkauden suhteesta.
Lössähtäminen tulee iän myötä, jos rakastat, myös hyväksyt sen, että kumppanisi ikääntyy.
Jos suhde toimii, ei ole tarvetta ulkopuolisiin suhteisiin, jos ei , kannattaa hankkia ulkopuolista apua, jota on nykyisin helposti saatavana, esim. perheneuvonnan kautta. Jos vahinko on jo sattunut, uudestaankin voi aloittaa.
Rahankäyttö parisuhteessa on yhteinen asia, ja tarpeet pitää yhdessä kartoittaa. Itsekäs mulle toi- ajattelu yleensä loitontaa, ei tuo mitään hyvää yhteiseen arkeen.


Hellyys ei ole isoja tekoja, vaan pieniä, arjen toistuvia huomaamisia_ olet tärkeä, rakastan sinua, tarvitsen sinua.
Joskus on pakko uskaltautua puhumaan myös niitä raskaita, jotka hiertävät arjessa. Lähtökohtana se, että työskentelette asiassa yhteisen hyvän takia. Tuomitseminen, arvostelu, mitätöinti, liiottelu, niillä tapat rakkauden alta aikayksikön. Opettele siis kertomaan tunteillasi, mitä ajattelet, ja mies, älä tarjoa ongelmaan ratkaisua, sillä useimmiten kyse on sopimuksista ja kompromisseista, ei Herra Kaikkitietävän osaamisesta.
Avioliitossa on syytä nimenomaan roikkua: jos et anna aikaa kumppanisi henkiselle kasvulle, vaan lähdet pois, jos tuntuu, että nyt ei suju, sen sijaan, että puhutte siitä, missä mennään, ja miksei suju, ja päätätte sen jälkeen, että työskentelette yhdessä sen eteen, että sujuu, se vie aikaa, mutta tekee monet avioerot tarpeettomiksi. Loppujen lopuksi harva avioliitto todella vaatii eroa, mutta kaikki liitot tarvitsevat aktiivia hoitamista.
Erolla uhkailu on typerää, lapsellista ja vie pohjan pois yhteisyydeltä.
Lopultakin kyse on siitä, että ei anna periksi, huoltaa suhteensa, ja nauttii pienistä teoista rahallisesta asemasta, työllisyystilanteesta, asunnosta, lapsista huolimatta.
Vaalii parisuhdetta kuten vaalii haurasta kukkaa, tehän olette saaneet rakkauden kukkaan, hoivatkaa sitä, varokaa murskaamasta sitä rusentamalla siitä toisenväristä , toisennäköistä kuin mitä se oli, kun tutustuitte.
Hienotunteisuus ja kunnioitus ovat rakkauden ja toimivan parisuhteen perusta.

Olet muuten oikeassa. Oma mies ei ole mustasukkainen - siis harvinaisen vähän- ja siksi tämä ei ole ollut henk. koht. mielessä listaa laatiessa. Olet kyllä oikeassa.

kiitos ja kevättä!

Juu, rauhaa vaan!

Tämä aloittajan viesti oli ehdottomasti järkevin, hyödyllisin ja paras mitä tällä foorumilla on nähty. Viisaita sanoja joiden omaksuminen auttaa oikeasti jokaista. Kiitos.

osuvasti aloittaja kirjoitti.. totta on myös että jotkut eivät vain sovi yhteen ja kokemuksella sanon että semmoinen ihminen kannattaa etsiä jonka kans sopii. jotkut eivät vain ikinä ota opikseen vaikka kuinka menisi mihin hoitoon tahansa, vaikeita ihmisiä! luonnollisesti tulee se suhteessa oleminen ongelmitta ku sattuu oikea kohalle jolla samat periaatteet eli ei tarvita ku tervettä maalaisjärkeä, mutta silti asiaa oli!

Jeppe123 kirjoitti:

Tämä aloittajan viesti oli ehdottomasti järkevin, hyödyllisin ja paras mitä tällä foorumilla on nähty. Viisaita sanoja joiden omaksuminen auttaa oikeasti jokaista. Kiitos.

Lue lisää

Kiitos ja kevättä

Kyllä siinä onnistumisessa tietty know how auttaa. En ole itse noita keksinyt, vaan minua fiksummista lähteistä hakenut. Tule uudelleen juttelemaan, kun olet ollut avioliitossa 25 v. On noista apua ollut.

Tarkoittaa sitä, että jos mies oikeasti haluaa naimisiin, se menee. Eli kun ei mene, ei se halua, vaikka mitä tekosyitä keksisi. Avopuolisosta voi tuntua, että hän ei kelpaa, kun ei kerta vihille asti viedä. Ei siinä ole mitään pakkomielteistä. Avioliitto nyt vaan tarkoittaa sitä, että yhdessä ollaan, koska paras tyyppi maailmalta viereen löydettiin. Avoliitto ei taas merkise mitään muuta kuin kimppakämppää :)

Ei mikään pakkomielle, vaan PAKKO! En ole halunnut avoliittoon. Se on joko avioliitto minun kanssani tai ei mitään. Seurusteluajan 5 v asuin omillani. 27 v naimisiin. Ihan hyvä. En ole koekappale.

Avoimuus on enemmänkin luonnekysymys. En suosittele painostamaan arempaa puoliskoa avoimeksi vaan sallisin tälle omat mielen sopukat. Jos olet vastaanottavainen, tuomitsematon ja paksunahkainen ja osaat pitää myös hänen yksityisasiansa parhailta ystäviltä piilossa, hän saattaa rohkaistua avautumaan.

Näistä kaikista syistä minä en juuri itsestäni kerro vaimolleni.

Joku vaan kirjoitti:

Avoimuus on enemmänkin luonnekysymys. En suosittele painostamaan arempaa puoliskoa avoimeksi vaan sallisin tälle omat mielen sopukat. Jos olet vastaanottavainen, tuomitsematon ja paksunahkainen ja osaat pitää myös hänen yksityisasiansa parhailta ystäviltä piilossa, hän saattaa rohkaistua avautumaan.

Näistä kaikista syistä minä en juuri itsestäni kerro vaimolleni.

Lue lisää

Minusta avoimuus on vähän suhteellista. Mieheni ja minä olemme varsin avoimia toisillemme, mutta olemme sopineet, että hernettä ei sitten kevyesti nenään vedetä. Tämä on minustakin luonne- ja tilannekysymys. Ei ole minusta absoluuttisesti mitenkään. Pääasia on, että homma toimii.
Läheisyys lienee avoimuutta tärkeämpää.

Kun ne seksikerrat alkaa vähentyä tai toinen haluaa vain siksi, että saa olla lähellä, niin pitäkää toisianne lähellä ja kainalossa niinä välipäivinä. Sekin tuntuu hyvältä ja saa helpotusta halipulaan, parempi kuin ei mitään. Sellainen luonteva hetki varmaan on illalla nukkumaan mennessä. Toimii aikansa sekin.

jatustelija kirjoitti:

Kun ne seksikerrat alkaa vähentyä tai toinen haluaa vain siksi, että saa olla lähellä, niin pitäkää toisianne lähellä ja kainalossa niinä välipäivinä. Sekin tuntuu hyvältä ja saa helpotusta halipulaan, parempi kuin ei mitään. Sellainen luonteva hetki varmaan on illalla nukkumaan mennessä. Toimii aikansa sekin.

Lue lisää

Laitoin tahallani, että halipula. Itse jokainen päättää, miten intiimiä se tarkoittaa missäkin elämän tilanteessa

mikä vika on avoliitossa?!!!??!!!

^^^^^^ kirjoitti:

mikä vika on avoliitossa?!!!??!!!

Avoliiton seksi on väljähtänyttä ja teennäistä. Kuten jääkiekko on pornoa ja jalkapallo on erotiikkaa, niin avioliitto on Jumalan säätämä liitto. Avoliitto sanana & käsitteenä on mahdottomuus, perversio. Ei voi olla avointa liittoa eikä liitto voi olla avaoin. Tässä teille pornolapsille papin vitsalla nuhteita.

Rakastukaa ja siunatkaa liittonne Jumalan kasvojen edessä ja lisääntykää jos pystytte!

^^^^^^ kirjoitti:

mikä vika on avoliitossa?!!!??!!!

Erilaista, pysyvämpää suhdetta tarjoilee avioliitto.

Sillä mennään senkin karikon yli, jossa avoliittolaiset pakkaavat kimpsunsa ja kampsunsa kun kihahtaa ja kuohahtaa.
Lasten asema on turvatumpi, ja puolison merkitys myös lain edessä kestävämpi.

Me olisimme jmonta kertaa pitkän liittomme aikana latoneet virsumme eri suuntiin, jollei olisi ollut tuota puolen vuoden pakkomietintää. Sen aikana on käynyt ilmi, miksi se toinen viehättää, vai viehättääkö..

"kunnes kuolema meidät erottaa"- ajattelu on muodissa nykyisin, ja sillä tarkoitetaan ihan oikeasti sitä ,että olet yhden ja saman naaman kanssa koko elämäsi, vaikka olettekin erilaisia. Hyväksytte sen toisen, kärsitte sen toisen jos se ei päälle käy, eikä naisissa roiku, tai alkoa kippaa liian kanssa. Muut syyt ovat vain syitä olla tutustumatta kumppaniinsa kunnolla.
Todellinen avioliitto alkaa vasta kun olette kiivenneet sen vastamäen yli, ja selvinneet siitä yhdessä, ja huomanneet, ettei kannata antaa ensimmäisessä käänteessä periksi, vaikka aluksi siltä saattaa tuntuakin.

Kierrätys ei ole muotia ihmissuhteissa, ja hirveä selittäminen on muksuilla kun ollaan ex-ex-ex- kumppanin mummolassa ja perheen kolmella lapsella on kaikilla eri sukulaiset... aina tulee jollekin paha mieli, puhumattakaan,miltä se lapsista itsestään tuntuu.

Ekoajattelu on tässä mielessä sitä, että sitä vanhaa opettelee käyttämään uudella tavalla. Se on vaikeaa, epämotivoivaa, epäkiitollista aluksi, kunnes huomaatte, että hei, mehän selvitään tästä. Haasteellista, mutta kun selviää, että kyllä asiat selviää, kun molemmat sitä haluaa, siitä saa uskomattoman hyvän mielen. Että me selvittiin kuitenkin = D

Kun se oivallus sinne ajukoppaan sitten kolahtaa, tajuat, että ilman kumppaniasi ei elämästä tulisi mitään.
Tähän vaaditaan kärsivällisyyttä, halua vaalia liittoa, teidän kahden keskistä, teille pyhitettyä aikaa, pieniä hellyyden osoituksia ( naiselle tärkeitä, miksei miehellekin) ja avioliiton mukanaan tuomaa pakollista puolen vuoden ajatteluaikaa, jossa voi puntaroida uudelleen alkamisen mahdollisuutta.
- ja usein joutuu toteamaan, että alusta aloitetaan kerran viikossa: ei se ole vaarallista.
Normaaliin elämään ja avioon kuuluvaa, että ei aina mene hyvin.

hopeahääpäivä kirjoitti:

Erilaista, pysyvämpää suhdetta tarjoilee avioliitto.

Sillä mennään senkin karikon yli, jossa avoliittolaiset pakkaavat kimpsunsa ja kampsunsa kun kihahtaa ja kuohahtaa.
Lasten asema on turvatumpi, ja puolison merkitys myös lain edessä kestävämpi.

Me olisimme jmonta kertaa pitkän liittomme aikana latoneet virsumme eri suuntiin, jollei olisi ollut tuota puolen vuoden pakkomietintää. Sen aikana on käynyt ilmi, miksi se toinen viehättää, vai viehättääkö..

"kunnes kuolema meidät erottaa"- ajattelu on muodissa nykyisin, ja sillä tarkoitetaan ihan oikeasti sitä ,että olet yhden ja saman naaman kanssa koko elämäsi, vaikka olettekin erilaisia. Hyväksytte sen toisen, kärsitte sen toisen jos se ei päälle käy, eikä naisissa roiku, tai alkoa kippaa liian kanssa. Muut syyt ovat vain syitä olla tutustumatta kumppaniinsa kunnolla.
Todellinen avioliitto alkaa vasta kun olette kiivenneet sen vastamäen yli, ja selvinneet siitä yhdessä, ja huomanneet, ettei kannata antaa ensimmäisessä käänteessä periksi, vaikka aluksi siltä saattaa tuntuakin.

Kierrätys ei ole muotia ihmissuhteissa, ja hirveä selittäminen on muksuilla kun ollaan ex-ex-ex- kumppanin mummolassa ja perheen kolmella lapsella on kaikilla eri sukulaiset... aina tulee jollekin paha mieli, puhumattakaan,miltä se lapsista itsestään tuntuu.

Ekoajattelu on tässä mielessä sitä, että sitä vanhaa opettelee käyttämään uudella tavalla. Se on vaikeaa, epämotivoivaa, epäkiitollista aluksi, kunnes huomaatte, että hei, mehän selvitään tästä. Haasteellista, mutta kun selviää, että kyllä asiat selviää, kun molemmat sitä haluaa, siitä saa uskomattoman hyvän mielen. Että me selvittiin kuitenkin = D

Kun se oivallus sinne ajukoppaan sitten kolahtaa, tajuat, että ilman kumppaniasi ei elämästä tulisi mitään.
Tähän vaaditaan kärsivällisyyttä, halua vaalia liittoa, teidän kahden keskistä, teille pyhitettyä aikaa, pieniä hellyyden osoituksia ( naiselle tärkeitä, miksei miehellekin) ja avioliiton mukanaan tuomaa pakollista puolen vuoden ajatteluaikaa, jossa voi puntaroida uudelleen alkamisen mahdollisuutta.
- ja usein joutuu toteamaan, että alusta aloitetaan kerran viikossa: ei se ole vaarallista.
Normaaliin elämään ja avioon kuuluvaa, että ei aina mene hyvin.

Lue lisää

voi hyvänen aika mitä paskaa!!!
saa olla jo melko tyhmä jos ajattelee että avioliitto estää eroamasta!

^^^^^^ kirjoitti:

mikä vika on avoliitossa?!!!??!!!

Eihän siinä mitään vikaa ole, jos molemmille se käy. Useimmiten on vaan niin, että pitkässä avoliitossa toinen haluaa naimisiin ja toinen ei. Se ei tee hyvää suhteelle, koska toisesta tuntuu, ettei hän kelpaa kokonaan eli aviopuolisoksi asti.

Toisekseen avopuolisona olet vain joku, et sukulainen tai lähiomainen. Jos avopuolisolle tapahtuu jotain ei sulle soiteta sairaalasta, vaan esim hänen äidilleen. Tai jos hän kuolee, et yhteisestä kodista peri hänen omaisuuttaan, vaan hänen sukulaisensa.

Ja miksi ei mennä naimisiin, jos on tarkoitus yhdessä loppun asti olla? Eihän se muuta suhdetta kuin pysyvämpään suuntaan.

^^^^^^ kirjoitti:

mikä vika on avoliitossa?!!!??!!!

Ei avoliitossa mitään vikaa ole.

Avoliitto on minulle sama asia kuin avioliitto.
Uskolisuuteni , rakkauteni, ei riipu sormuksista.

Sormus oli sormessa 10 v ja ero tuli, exä löysi uuden.
Onneksi löysi !!! aurinko rupesi paistamaan jälleen elämääni.

Että se niistä sormuksista.

Itse annan mieluummin liittoni maallisten tuomioistuimien vallan alaiseksi kuin
jonkun kuvitteellisen "jumala" käsitteen haltuun.

ps. montako miljoonaa on tapettu uskontojen vuoksi?

Nyt on jo 2010 v. kirjoitti:

Ei avoliitossa mitään vikaa ole.

Avoliitto on minulle sama asia kuin avioliitto.
Uskolisuuteni , rakkauteni, ei riipu sormuksista.

Sormus oli sormessa 10 v ja ero tuli, exä löysi uuden.
Onneksi löysi !!! aurinko rupesi paistamaan jälleen elämääni.

Että se niistä sormuksista.

Itse annan mieluummin liittoni maallisten tuomioistuimien vallan alaiseksi kuin
jonkun kuvitteellisen "jumala" käsitteen haltuun.

ps. montako miljoonaa on tapettu uskontojen vuoksi?

Lue lisää

Maistraatti käy myös!

Jakobin synodi kirjoitti:

Avoliiton seksi on väljähtänyttä ja teennäistä. Kuten jääkiekko on pornoa ja jalkapallo on erotiikkaa, niin avioliitto on Jumalan säätämä liitto. Avoliitto sanana & käsitteenä on mahdottomuus, perversio. Ei voi olla avointa liittoa eikä liitto voi olla avaoin. Tässä teille pornolapsille papin vitsalla nuhteita.

Rakastukaa ja siunatkaa liittonne Jumalan kasvojen edessä ja lisääntykää jos pystytte!

Lue lisää

mitä paskaa!!

^^^^^^ kirjoitti:

voi hyvänen aika mitä paskaa!!!
saa olla jo melko tyhmä jos ajattelee että avioliitto estää eroamasta!

Ählämit päässy taas siveysvöitten kans linjoille...

"Itse annan mieluummin liittoni maallisten tuomioistuimien vallan alaiseksi kuin
jonkun kuvitteellisen "jumala" käsitteen haltuun."

Tämä on totuus ja ainoa totuus.

Oletteko kokeilleet tätä jo? Taitopeli.info

Toivottavasti tepsii!
terveisiä

Minusta on hyvä.

Kiitos äiti vaan.
Tuli kommentti vähän viivellä, mutta tuli tässä kuitenkin.

boxi kirjoitti:

Kiitos äiti vaan.
Tuli kommentti vähän viivellä, mutta tuli tässä kuitenkin.

Ihan ok teksti