En ole käsityöihmisiä, varsinkaan tekstiilipuolella. Apple-ääntämyskeskustelun innoittamana aloin vain nyt aprikoida, onko oikein kirjoittaa 'aplikoida' vai 'applikoida', kun on puhe tekstiilikappaleiden kirjonnasta?
Google-kuvahaku tuo näkyviin monenmoisia käsityönkuvatuksia kummallakin vaihtoehdolla.
Käyntikorttiini painettiin joskus taannoinmuinoin titteliksi 'application engineer', mitä ikinä se sitten lieneekin tarkoittanut.
* * *
Meillä suomalaisilla on ollut ikimuistoinen oikeus ja vakiintunut tapa kirjoittaa 'Upsala', kun on kyse ruotsalaisesta yliopistokaupungista, joka on ruotsalaisille itselleen Uppsala. Hesari näkyi muutama päivä sitten kirjoittavan ruotsalaisittain 'Uppsala'. Pari numeroa myöhemmin sama lehti puhui kuitenkin Piitimen kaupungista (ruotsalaisittain Piteå). Tuntuu jotensakin epäjohdonmukaiselta.
Aplikointi vai applikointi?
11
2423
Vastaukset
Nykysuomen sanakirja tuntee molemmat samanarvoisina ja lisäksi muodon "applisoida".
- Vähemmän kirjoja
Minussa kun on vähemmän kirjojaa ja minulla kun on vähemmän kirjoja, niin viitsitkö vilkaista sitäkin, mitä tuo Nykysuomen sanakirja sanoo sanaparista 'sovellus/sovellutus' (engl. application)! Muutkin kirjanomistajat toki saavat katsoa.
Jotkut taitavat yhä suosia tuota jälkimmäistä, vanhahtavanoloista vaihtoehtoa.
Itse suosin yleensä lyhyempää, virtaviivaisempaa vaihtoehtoa tämäntapaisissa kysymyksissä. Yksi poikkeus on suodatin-sana. Minun päätäni tuskin saa kääntymään niin, että hyväksyisin sen tilalle sanan 'suodin'. Verbin perusmuotohan on 'suodattaa', ei 'suotaa'. - Vähemmän kirjoja
Lyhyen googlaamisen perusteella pääsin siihen käsitykseen, että sanaa 'aplikaattori' (= luomivärin tms. levitin) suositaan meikkimaailmassa, kun taas lääkärit ja apteekkarit puhuvat mieluummin 'applikaattorista' (= asetin, esim. lääkkeen paikoilleen viemiseen tarkoitettu apuväline). Raja vaikuttaa kuitenkin häilyvältä.
Vähemmän kirjoja kirjoitti:
Minussa kun on vähemmän kirjojaa ja minulla kun on vähemmän kirjoja, niin viitsitkö vilkaista sitäkin, mitä tuo Nykysuomen sanakirja sanoo sanaparista 'sovellus/sovellutus' (engl. application)! Muutkin kirjanomistajat toki saavat katsoa.
Jotkut taitavat yhä suosia tuota jälkimmäistä, vanhahtavanoloista vaihtoehtoa.
Itse suosin yleensä lyhyempää, virtaviivaisempaa vaihtoehtoa tämäntapaisissa kysymyksissä. Yksi poikkeus on suodatin-sana. Minun päätäni tuskin saa kääntymään niin, että hyväksyisin sen tilalle sanan 'suodin'. Verbin perusmuotohan on 'suodattaa', ei 'suotaa'.Ihan kirjaa katsomattakin tiedän, että molemmat ovat käyttökelpoisia, joskin "virtaviivaisempi" muoto on nykyisin suositumpi. Valinta näiden kahden välillä riippuu - ainakin minun kielikorvani mukaan - siitä, otetaanko kantaverbiksi soveltaa (siis teen sovelluksen itse) vai sovelluttaa (joku muu tekee sovelluksen).
Minäkin olen välttänyt suodin-sanaa teknisiä tekstejä kirjoittaessani. Nykysuomen sanakirja (jolla tosin on ikää jo puoli vuosisataa) pitää suotaa-verbiä harvinaisena, mutta kyllä sellainen verbi on olemassa.
Viime vuosikymmeninä on ilmeisen järjestelmällisesti pyritty lyhyempiin sanoihin jopa ilmaisun selkeyden kustannuksella ja jopa kielen yleissääntöjen vastaisesti (esimerkiksi "aiempi", substantiivista muodostettu komparatiivi!).- :::
Hakro kirjoitti:
Ihan kirjaa katsomattakin tiedän, että molemmat ovat käyttökelpoisia, joskin "virtaviivaisempi" muoto on nykyisin suositumpi. Valinta näiden kahden välillä riippuu - ainakin minun kielikorvani mukaan - siitä, otetaanko kantaverbiksi soveltaa (siis teen sovelluksen itse) vai sovelluttaa (joku muu tekee sovelluksen).
Minäkin olen välttänyt suodin-sanaa teknisiä tekstejä kirjoittaessani. Nykysuomen sanakirja (jolla tosin on ikää jo puoli vuosisataa) pitää suotaa-verbiä harvinaisena, mutta kyllä sellainen verbi on olemassa.
Viime vuosikymmeninä on ilmeisen järjestelmällisesti pyritty lyhyempiin sanoihin jopa ilmaisun selkeyden kustannuksella ja jopa kielen yleissääntöjen vastaisesti (esimerkiksi "aiempi", substantiivista muodostettu komparatiivi!).Ajan ja paikan ilmausten yhteydessä suomen kielioppi tuntee komparatiivin käytön substantiivien kanssa, ks. esimerkiksi "2.6 Komparaatio eli vertailu"
http://www.finnlectura.fi/verkko/esittely/etusivu.htm ::: kirjoitti:
Ajan ja paikan ilmausten yhteydessä suomen kielioppi tuntee komparatiivin käytön substantiivien kanssa, ks. esimerkiksi "2.6 Komparaatio eli vertailu"
http://www.finnlectura.fi/verkko/esittely/etusivu.htmTietenkin kielen kanssa voidaan temppuilla miten tahansa, mutta ainakin minun korvissani nuo esimerkit "keväämpänä" ja "ihmisintä" kuulostavat lähinnä keinotekoiselta vitsailulta, joka ei edes naurata. Sitä paitsi keväänä / keväällä on Nykysuomen sanakirjan mukaan adverbi eikä substantiivin taivutusmuoto.
Olen itsekin kerran muodostanut komparatiivin numeraalista, koska "viidempi" oli mielestäni siinä kohdassa hauska vitsi, mutta toimitussihteeri pyyhki sen kylmästi pois.- :::
Hakro kirjoitti:
Tietenkin kielen kanssa voidaan temppuilla miten tahansa, mutta ainakin minun korvissani nuo esimerkit "keväämpänä" ja "ihmisintä" kuulostavat lähinnä keinotekoiselta vitsailulta, joka ei edes naurata. Sitä paitsi keväänä / keväällä on Nykysuomen sanakirjan mukaan adverbi eikä substantiivin taivutusmuoto.
Olen itsekin kerran muodostanut komparatiivin numeraalista, koska "viidempi" oli mielestäni siinä kohdassa hauska vitsi, mutta toimitussihteeri pyyhki sen kylmästi pois.Minusta ilmaukset tyyppiä "syksymmällä" tai "rannemmaksi" ovat aivan käypäisiä. Tosin epäilen, että niitä käytetään enemmän itämurteiden alueilla kuin lännessä.
Lisäksi minulla on omat vahvat epäilykseni toimittajien - jopa toimitussihteerien - suomen kielen ja etenkin sen kieliopin osaamisesta, vaikka kielen ammattilaisia ovatkin. Nämä epäilykset ovat heränneet lehtiä lukemalla, radiota kuuntelemalla ja televisiota katsomalla. ::: kirjoitti:
Minusta ilmaukset tyyppiä "syksymmällä" tai "rannemmaksi" ovat aivan käypäisiä. Tosin epäilen, että niitä käytetään enemmän itämurteiden alueilla kuin lännessä.
Lisäksi minulla on omat vahvat epäilykseni toimittajien - jopa toimitussihteerien - suomen kielen ja etenkin sen kieliopin osaamisesta, vaikka kielen ammattilaisia ovatkin. Nämä epäilykset ovat heränneet lehtiä lukemalla, radiota kuuntelemalla ja televisiota katsomalla.Olen samaa mieltä nykytoimittajien osaamisesta, mutta mainitsemani tapaus sattui yli 30 vuotta sitten, jolloin vielä kaikki tekstit oikoluettiin ensin käsikirjoituksesta ja sitten ladelmasta, ja jokseenkin kaikki toimittajat ja toimitussihteerit olivat hyvinkin tarkkoja käyttämästään kielestä.
Tottakai voidaan sanoa "syksymmällä" ja "rannemmaksi", mutta ne ovatkin adverbeja, kuten edellä mainitsin. Substantiivien komparatiivit "syksympi" tai "rannempi" ovat muotoja, joita en voisi kuvitella käyttäväni muuten kuin vitsinä.
- Guttaperchica
Ovatko koneellistaminen ja koneistaminen keskenään vaihtokelpoisia, kun asiana on ihmistyön korvaaminen koneella?
Koneistamisella kun tarkoitetaan myös materiaalin työstämistä koneellisesti.- Vähemmän kirjoja
Ainakaan minä en käyttäisi verbejä 'koneellistaa' ja 'koneistaa' toistensa tilalla. Molemmille on oma käyttönsä.
Ja vaikka istunkin juuri tällä hetkellä koneella, en miellä koneistuvani.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743397
Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)753127Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.683002On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle662671Oliko pakko olla taas tyly?
Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli442182- 611739
Huomenna heitän järjen
romukoppaan ja annan tunteen viedä. Kerran tässä kuitenkin vain eletään. Muistan myös jonkun minua viisaamman sanoneen,251707- 351705
Hyvää huomenta
Hyvää huomenta ja alkavaa viikonloppua ihanalle naiselle! Mitä ikinä teetkään, niin täälä sua yksi miekkonen ajattelee.181679- 601628