Lisätyö

"Mitä ovat "perustellut henkilökohtaiset syyt" ja missä ne ovat esillä? "
Hallituksen esityksessä asia oli määritelty näin:
"18 §. Työntekijän suostumus. Ylityön teettäminen edellyttäisi 14 §:n mukaisen työnantajan aloitteen lisäksi aina työntekijän suostumusta. Käytännössä on aiheutunut ongelmia siitä, miten suostumus ylityöhön voidaan antaa. Pykälän 1 momentissa on pyritty selkiyttämään vallitsevaa tilannetta siten, että työntekijän olisi annettava suostumuksensa joka kerta erikseen ennen ylityön teettämistä. Työsopimuksessa tai muutoin kertakaikkisena suostumusta ei voitaisi pätevästi antaa. Tämä johtuu siitä, että työntekijän on voitava harkita tapauskohtaisesti, haluaako hän tehdä ylityötä vai ei.

Käytännössä saattaa kuitenkin esiintyä tilanteita, joissa tämän yleissäännöksen noudattaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Pykälän 1 momentin toiseen virkkeeseen ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan työntekijä voi antaa suostumuksensa kertakaikkisena määrättyä lyhyehköä ajanjaksoa varten edellyttäen, että tämä on tarpeen työn järjestelyjen kannalta. Vaikka työnantajan on pyrittävä suunnittelemaan työt niin, että ne voidaan tehdä säännöllisenä työaikana, poikkeustilanteissa saattaa kuitenkin esiintyä ylityön teettämisen tarvetta. Muun muassa verotus- ja kirjanpitolainsäädännön asettamien velvollisuuksien, kiireellisten tilausten ja muiden työntekijöiden sairastumisten yhteydessä saattaa olla tarpeen teettää ylityötä, jotta velvollisuudet ja sitoumukset voitaisiin täyttää. Näissä tilanteissa työntekijä voisi ehdotetun säännöksen mukaan antaa suostumuksensa kertakaikkisena määrättyä lyhyehköä ajanjaksoa, kuten lyhyehköä työvaihetta tai -kokonaisuutta varten edellyttäen, että tämä on tarpeen työn järjestelyjen kannalta. Suostumusta antaessaan työntekijän olisi tiedettävä sen jakson pituus, jota varten suostumus annetaan.

Tällä hetkellä lisätyösuostumus perustuu työsopimusoikeuden yleisiin sääntöihin. Ehdotetun 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan lisätyön teettäminen edellyttäisi työntekijän suostumusta. Tällainen suostumus voitaisiin antaa jo työsopimuksessa kertakaikkisena. Työsopimuksen työaikaa koskeva ehto sitoisi molempia osapuolia. Työntekijä olisi siis sidottu antamaansa suostumukseen.

Eräissä tilanteissa on kuitenkin kohtuullista, että työntekijä voisi kieltäytyä lisätyöstä, vaikka hän olisikin antanut siihen edeltä käsin yleisen suostumuksensa. Työntekijällä olisikin 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. Tällaisena syynä voitaisiin pitää esimerkiksi opiskelua, kuten valmistautumista ja osallistumista tenttiin, lastenhoitojärjestelyjä tai muita perheenjäsenten hoitojärjestelyjä, terveydellisiä syitä, omia tai lähisukulaisten juhlapäiviä, sekä hautajaisia taikka matkoja, joita ei voida kustannuksia aiheuttamatta enää peruuttaa.

Työntekijä saattaa saada kutsun työhön 5 §:n mukaisena varallaoloaikana. Ehdotetun 3 momentin mukaan työntekijä antaisi suostumuksensa tällaisessa tilanteessa syntyvään lisä- ja ylityöhön samalla kun hän sopii varallaolosta. Varallaoloaika päättyisi, kun työntekijä kutsun saatuaan ryhtyy työskentelemään ja jatkuisi, riippuen sovitusta varallaoloajan pituudesta, taas työskentelyn päätyttyä.

Kuten ehdotuksen 5 §:n perusteluissa on todettu, julkisen yhteisön tehtävät poikkeavat yksityissektorin työnantajayhteisöjen tehtävistä. Lisä- tai ylityön tekeminen saattaa olla välttämätöntä työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi. Tällaisissa tapauksissa, joita on selvitetty ehdotuksen 5 §:n perusteluissa, julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei saisi 4 momentin mukaan kieltäytyä lisä- tai ylityöstä. Muissa tapauksissa lisä- ja ylityön teettäminen edellyttäisi edellä selostetuin tavoin virkamiehen tai viranhaltijan suostumusta."
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE 34/1996 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1/2&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP

Sitten tietenkin asiaan vaikuttaa onko alasi yleissitovassa tes:ssä sovittu asiasta jotenkin poikkeavasti, ja siitä mitä työsopimuksessa on sovittu. Eli teet ilmeisesti osa-aikaisuutta kun kysyt lisä-, etkä ylityöstä.

Lisätuloja voi ansaita verottomasti omalta tietokoneelta ja erittäin helposti. Tässä ohjeet: https://veikkaajille.com/lisatulot-verottomasti-vedonlyonti/

Lisätyö ei ole ylittötä,vaan työtä jota tehdään säännölliseen normaaliin alan viikkotyöaikaan asti,vasta sen ylittävä työ on ylityötä.
Jos on osa- aikainen,jolla alin tuntimäärä on vaikkapa 10 h viikossa,vähintään se 20 h viikossa on silloin tehtävä,että täyttää velvoitteensa.
Jos sopimuksessa alin tuntimäärä onkin nolla,kyse on puhtaasta nollasopimuksesta,eli työntekijän pitää suostua kaikkiin tunteihin.
Jos taas sopimus on kokoaikaisen sopimus,lisätyöllä paikataan työn vähyyttä sopimukseen nähden,ja silloin työntekijän on tehtävä täysiin tunteihin asti,ilman eri sopimista.
Että ihan riippuu ttlsopimuksesi sisällöstä,milloin lisätyöstä on sovittava.

Henkilökotaiset syyt sinä perusteet itsellesi etkä kenellekään muulle. Tiedätkö miksi? No koska ne ovat henkilökohtaisia.

Pitääkö tosiaan edes kysyä??