Paras historioitsija?

kirjoitusvirhe.

Siis, anteeksi kirjoitti:

kirjoitusvirhe.

Meinanderin tuotannon ja uskon että Tapio Tiihonen ilmiö on jälleen iskenyt. Eli ellei kukaan muu kehu niin pitänee edes itse pikkasen kehaista.

Siis, anteeksi kirjoitti:

kirjoitusvirhe.

Historiahan elää kaiken aikaa ja täysin objektiivista on mahdoton edes kirjoittaa. Painotukset vaihtelevat kirjoittajien ja rahoittajien mukaan. Voittava osapuoli myös sanelee historian oman mielensä mukaisesti. Ei siis pidä kuvitella, että Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander pystyisi objektiiviseen kirjoittamiseen, vaikka siihen pyrkisikin. Hänen uusi suomennettu kirjansa "Suomi vuonna 1944" on kuvaava esimerkki. RKP:n ja kommunistien liittoutuminen eduskunnassa vaatimassa poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita on jätetty kokonaan käsittelemättä ja karjalaisten sotapakolaisten asuttamisesta on annettu siloteltu kuva. Kirja on siis suomenruotsalainen näkemys vuosien 1944 ja 1945 tapahtumista Suomessa.

RKP:llä on ollut ja on edelleen kohtuuttoman suuri valta Suomen politiikassa, joten sen osuuden jättäminen pois historian professorin kirjoittamasta kirjasta kuvaa halua väärentää historiaa.

Teksti paljastaa selvän subjektiivisuuden - ja Meinanderin kirjassa suomenruotsalaisuuden kohdalla kaiken heidän kannaltaan ikävän pois jättäminen. Professori Henrik Meinander on tyypillinen suomenruotsalainen historioitsija. Hänethän suomenruotsalaiset miljardisäätiöt ovat palkanneet kirjoittamaan uusiksi Suomen historian sinikeltaisten lasien takaa.

Puolustusministerinä Ole Norrback kirjoitutti uusiksi Jatkosodan historian, koska alkuperäinen moniosainen teos toi hänen mielestään liian selvästi esiin suomenruotsalaisten ikävän käyttäytymisen sotien aikana. Suomen ruotsalaisten surkeaa esitystä viime sodissa palkattiin oikein työryhmä ja tehtiin Åke Lindmanin ohjaamana kaksikin sotaelokuvaa, joilla yritettiin kirkastaa ruotsinkielisten tekemisiä viime sodissa. No, floppejahan niistä tuli, vaikka professori Lindman vähensi ruotsin kielen myrkkyannosta 90 %:lla toiseen elokuvaan.

Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinanderin kirja "Suomi 1944" näyttää olevan yksi yritys pestä puhtaaksi Suomen ruotsalaisten pahasti ryvettynyt maine viime sotiin liittyvissä asioissa. Meinander on hiiren hiljaa siitä välikysymyksestä, jonka kommunistit/SKDL ja RKP esittivät eduskunnalle vaatien poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita. Myös maanhankintalain todellisia vaikutuksia ei käsitellä - siis sitä, että ruotsinkieliset välttyivät luovuttamasta maitaan karjalaisille evakoille. Meinanderin suvun muuan mahtimies ja RKP:n supervaikuttaja kertoi Helsingin Sanomille, miten ruotsinkieliset pitivät suomalaisia alempana rotuna.

RKP tarvitsee Suomen ruotsalaisen historian professorin, joka valitsee ne asiat, joista vuosien 1944 ja 1945 tapahtumista valitaan historiankirjaan. Vaikka kirjan nimi on "Suomi 1944", niin professori Meinander käsittelee myös vuoden 1945 tapahtumia. Nämä ovatkin huippumielenkiintoisia vuosia, koska niihin kuuluvat Suomen ruotsalaisten eräät kaikkein likaisimmat temput. Niistä professori Meinander vaikenee tyystin kirjassaan ja vakuuttelee, että "suomenruotsalaiset olivat yhtä isänmaallisia kuin suomalaisetkin". Se nyt vain ei pidä paikkaansa. On muuten karmean mielenkiintoista, miten nuo kaksi epäisänmaallisinta kansanryhmää, Suomen ruotsalaiset ja kommunistit löysivät toisensa vuosina 1944 ja 1945.

Kyllä siinä riittää Meinanderilla ja monella muulla Suomen ruotsalaisella urakkaa, jos yrittävät peittää Suomen ruotsalaisten törkeydet ja epäisänmaallisuuden. Professori Meinander käsittelee kirjassaan "kielirauhakomiteaakin" ikään kuin sovun etsimisen symbolina. Arvatkaapas kenen esitys oli tuon komitean (1:1945) asettaminen? Oikein, Suomen ruotsalaisten, jotka näkivät tilaisuutensa tulleen. Henrik Laxin vaatimus 1999 kielilakikomiteasta oli vain toisinto tuosta "kielirauhakomiteasta" - molemmat Suomen ruotsalaisten aloite, vaatimusluettelo, ja hullu laki!

Muistin virkistykseksi vaikka nyt ensin tämä: Sotasyyllisyysvälikysymys. Kansanedustaja Hertta Kuusinen (SKDL) ja 25 muuta kansanedustajaa tekivät 29.6.1945 välikysymyksen, joka koski sotasyyllisten saattamista syytteeseen ja poliittisia puhdistuksia. Välikysymyksen allekirjoittajia olivat: Max Sergelius (svenska vänstern), Albin Wickman (rkp), Nils Meinander (rkp), C O Frietsch (rkp), Levi Jern (rkp), Albert Brommels (rkp), John Österholm (rkp), Ebba Östenson (rkp), Matts Forss (rkp) ja Helmer Smeds (rkp). Lisäksi 13 SKDL:n edustajaa ja 3 SDP:n edustajaa. Ruotsinkielisistä kansanedustajista peräti 67 % allekirjoitti välikysymyksen, 27 % SKDL:n edustajista ja 6 % sosiaalidemokraateista.
Välikysymyksestä käytiin päiväjärjestyksen ulkopuolelta keskustelu 4.7.1945 ja keskustelun sisältö on kuvattu Valtiopäivät 1945, pöytäkirjat 1, sivuilla 617-690. Silmiinpistävää on rkp:n edustajien imelä jälkiviisaus ja oman nahkansa pelastamisyritys. Ylivoimaisesti suurin osuus välikysymyksen allekirjoittajista oli juuri rkp:sta.

Ryhmä 33 kirjoitti:

Historiahan elää kaiken aikaa ja täysin objektiivista on mahdoton edes kirjoittaa. Painotukset vaihtelevat kirjoittajien ja rahoittajien mukaan. Voittava osapuoli myös sanelee historian oman mielensä mukaisesti. Ei siis pidä kuvitella, että Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander pystyisi objektiiviseen kirjoittamiseen, vaikka siihen pyrkisikin. Hänen uusi suomennettu kirjansa "Suomi vuonna 1944" on kuvaava esimerkki. RKP:n ja kommunistien liittoutuminen eduskunnassa vaatimassa poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita on jätetty kokonaan käsittelemättä ja karjalaisten sotapakolaisten asuttamisesta on annettu siloteltu kuva. Kirja on siis suomenruotsalainen näkemys vuosien 1944 ja 1945 tapahtumista Suomessa.

RKP:llä on ollut ja on edelleen kohtuuttoman suuri valta Suomen politiikassa, joten sen osuuden jättäminen pois historian professorin kirjoittamasta kirjasta kuvaa halua väärentää historiaa.

Teksti paljastaa selvän subjektiivisuuden - ja Meinanderin kirjassa suomenruotsalaisuuden kohdalla kaiken heidän kannaltaan ikävän pois jättäminen. Professori Henrik Meinander on tyypillinen suomenruotsalainen historioitsija. Hänethän suomenruotsalaiset miljardisäätiöt ovat palkanneet kirjoittamaan uusiksi Suomen historian sinikeltaisten lasien takaa.

Puolustusministerinä Ole Norrback kirjoitutti uusiksi Jatkosodan historian, koska alkuperäinen moniosainen teos toi hänen mielestään liian selvästi esiin suomenruotsalaisten ikävän käyttäytymisen sotien aikana. Suomen ruotsalaisten surkeaa esitystä viime sodissa palkattiin oikein työryhmä ja tehtiin Åke Lindmanin ohjaamana kaksikin sotaelokuvaa, joilla yritettiin kirkastaa ruotsinkielisten tekemisiä viime sodissa. No, floppejahan niistä tuli, vaikka professori Lindman vähensi ruotsin kielen myrkkyannosta 90 %:lla toiseen elokuvaan.

Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinanderin kirja "Suomi 1944" näyttää olevan yksi yritys pestä puhtaaksi Suomen ruotsalaisten pahasti ryvettynyt maine viime sotiin liittyvissä asioissa. Meinander on hiiren hiljaa siitä välikysymyksestä, jonka kommunistit/SKDL ja RKP esittivät eduskunnalle vaatien poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita. Myös maanhankintalain todellisia vaikutuksia ei käsitellä - siis sitä, että ruotsinkieliset välttyivät luovuttamasta maitaan karjalaisille evakoille. Meinanderin suvun muuan mahtimies ja RKP:n supervaikuttaja kertoi Helsingin Sanomille, miten ruotsinkieliset pitivät suomalaisia alempana rotuna.

RKP tarvitsee Suomen ruotsalaisen historian professorin, joka valitsee ne asiat, joista vuosien 1944 ja 1945 tapahtumista valitaan historiankirjaan. Vaikka kirjan nimi on "Suomi 1944", niin professori Meinander käsittelee myös vuoden 1945 tapahtumia. Nämä ovatkin huippumielenkiintoisia vuosia, koska niihin kuuluvat Suomen ruotsalaisten eräät kaikkein likaisimmat temput. Niistä professori Meinander vaikenee tyystin kirjassaan ja vakuuttelee, että "suomenruotsalaiset olivat yhtä isänmaallisia kuin suomalaisetkin". Se nyt vain ei pidä paikkaansa. On muuten karmean mielenkiintoista, miten nuo kaksi epäisänmaallisinta kansanryhmää, Suomen ruotsalaiset ja kommunistit löysivät toisensa vuosina 1944 ja 1945.

Kyllä siinä riittää Meinanderilla ja monella muulla Suomen ruotsalaisella urakkaa, jos yrittävät peittää Suomen ruotsalaisten törkeydet ja epäisänmaallisuuden. Professori Meinander käsittelee kirjassaan "kielirauhakomiteaakin" ikään kuin sovun etsimisen symbolina. Arvatkaapas kenen esitys oli tuon komitean (1:1945) asettaminen? Oikein, Suomen ruotsalaisten, jotka näkivät tilaisuutensa tulleen. Henrik Laxin vaatimus 1999 kielilakikomiteasta oli vain toisinto tuosta "kielirauhakomiteasta" - molemmat Suomen ruotsalaisten aloite, vaatimusluettelo, ja hullu laki!

Muistin virkistykseksi vaikka nyt ensin tämä: Sotasyyllisyysvälikysymys. Kansanedustaja Hertta Kuusinen (SKDL) ja 25 muuta kansanedustajaa tekivät 29.6.1945 välikysymyksen, joka koski sotasyyllisten saattamista syytteeseen ja poliittisia puhdistuksia. Välikysymyksen allekirjoittajia olivat: Max Sergelius (svenska vänstern), Albin Wickman (rkp), Nils Meinander (rkp), C O Frietsch (rkp), Levi Jern (rkp), Albert Brommels (rkp), John Österholm (rkp), Ebba Östenson (rkp), Matts Forss (rkp) ja Helmer Smeds (rkp). Lisäksi 13 SKDL:n edustajaa ja 3 SDP:n edustajaa. Ruotsinkielisistä kansanedustajista peräti 67 % allekirjoitti välikysymyksen, 27 % SKDL:n edustajista ja 6 % sosiaalidemokraateista.
Välikysymyksestä käytiin päiväjärjestyksen ulkopuolelta keskustelu 4.7.1945 ja keskustelun sisältö on kuvattu Valtiopäivät 1945, pöytäkirjat 1, sivuilla 617-690. Silmiinpistävää on rkp:n edustajien imelä jälkiviisaus ja oman nahkansa pelastamisyritys. Ylivoimaisesti suurin osuus välikysymyksen allekirjoittajista oli juuri rkp:sta.

Lue lisää

noinkin. Toinen vaihtoehto olisi pysyä totuudessa. Voisi jutut mennä paremmin läpi.

Esimerkiksi jatkosodan historia kirjoitettiin uudestaan, koska edellisen painos oli loppu. Kirjoittamisen käynnisti pv:n komentajan käsky. Puolustusministeri Norrbackilla ei ollut asina kanssa mitään tekoa.

Ryhmä 33 kirjoitti:

Historiahan elää kaiken aikaa ja täysin objektiivista on mahdoton edes kirjoittaa. Painotukset vaihtelevat kirjoittajien ja rahoittajien mukaan. Voittava osapuoli myös sanelee historian oman mielensä mukaisesti. Ei siis pidä kuvitella, että Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander pystyisi objektiiviseen kirjoittamiseen, vaikka siihen pyrkisikin. Hänen uusi suomennettu kirjansa "Suomi vuonna 1944" on kuvaava esimerkki. RKP:n ja kommunistien liittoutuminen eduskunnassa vaatimassa poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita on jätetty kokonaan käsittelemättä ja karjalaisten sotapakolaisten asuttamisesta on annettu siloteltu kuva. Kirja on siis suomenruotsalainen näkemys vuosien 1944 ja 1945 tapahtumista Suomessa.

RKP:llä on ollut ja on edelleen kohtuuttoman suuri valta Suomen politiikassa, joten sen osuuden jättäminen pois historian professorin kirjoittamasta kirjasta kuvaa halua väärentää historiaa.

Teksti paljastaa selvän subjektiivisuuden - ja Meinanderin kirjassa suomenruotsalaisuuden kohdalla kaiken heidän kannaltaan ikävän pois jättäminen. Professori Henrik Meinander on tyypillinen suomenruotsalainen historioitsija. Hänethän suomenruotsalaiset miljardisäätiöt ovat palkanneet kirjoittamaan uusiksi Suomen historian sinikeltaisten lasien takaa.

Puolustusministerinä Ole Norrback kirjoitutti uusiksi Jatkosodan historian, koska alkuperäinen moniosainen teos toi hänen mielestään liian selvästi esiin suomenruotsalaisten ikävän käyttäytymisen sotien aikana. Suomen ruotsalaisten surkeaa esitystä viime sodissa palkattiin oikein työryhmä ja tehtiin Åke Lindmanin ohjaamana kaksikin sotaelokuvaa, joilla yritettiin kirkastaa ruotsinkielisten tekemisiä viime sodissa. No, floppejahan niistä tuli, vaikka professori Lindman vähensi ruotsin kielen myrkkyannosta 90 %:lla toiseen elokuvaan.

Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinanderin kirja "Suomi 1944" näyttää olevan yksi yritys pestä puhtaaksi Suomen ruotsalaisten pahasti ryvettynyt maine viime sotiin liittyvissä asioissa. Meinander on hiiren hiljaa siitä välikysymyksestä, jonka kommunistit/SKDL ja RKP esittivät eduskunnalle vaatien poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita. Myös maanhankintalain todellisia vaikutuksia ei käsitellä - siis sitä, että ruotsinkieliset välttyivät luovuttamasta maitaan karjalaisille evakoille. Meinanderin suvun muuan mahtimies ja RKP:n supervaikuttaja kertoi Helsingin Sanomille, miten ruotsinkieliset pitivät suomalaisia alempana rotuna.

RKP tarvitsee Suomen ruotsalaisen historian professorin, joka valitsee ne asiat, joista vuosien 1944 ja 1945 tapahtumista valitaan historiankirjaan. Vaikka kirjan nimi on "Suomi 1944", niin professori Meinander käsittelee myös vuoden 1945 tapahtumia. Nämä ovatkin huippumielenkiintoisia vuosia, koska niihin kuuluvat Suomen ruotsalaisten eräät kaikkein likaisimmat temput. Niistä professori Meinander vaikenee tyystin kirjassaan ja vakuuttelee, että "suomenruotsalaiset olivat yhtä isänmaallisia kuin suomalaisetkin". Se nyt vain ei pidä paikkaansa. On muuten karmean mielenkiintoista, miten nuo kaksi epäisänmaallisinta kansanryhmää, Suomen ruotsalaiset ja kommunistit löysivät toisensa vuosina 1944 ja 1945.

Kyllä siinä riittää Meinanderilla ja monella muulla Suomen ruotsalaisella urakkaa, jos yrittävät peittää Suomen ruotsalaisten törkeydet ja epäisänmaallisuuden. Professori Meinander käsittelee kirjassaan "kielirauhakomiteaakin" ikään kuin sovun etsimisen symbolina. Arvatkaapas kenen esitys oli tuon komitean (1:1945) asettaminen? Oikein, Suomen ruotsalaisten, jotka näkivät tilaisuutensa tulleen. Henrik Laxin vaatimus 1999 kielilakikomiteasta oli vain toisinto tuosta "kielirauhakomiteasta" - molemmat Suomen ruotsalaisten aloite, vaatimusluettelo, ja hullu laki!

Muistin virkistykseksi vaikka nyt ensin tämä: Sotasyyllisyysvälikysymys. Kansanedustaja Hertta Kuusinen (SKDL) ja 25 muuta kansanedustajaa tekivät 29.6.1945 välikysymyksen, joka koski sotasyyllisten saattamista syytteeseen ja poliittisia puhdistuksia. Välikysymyksen allekirjoittajia olivat: Max Sergelius (svenska vänstern), Albin Wickman (rkp), Nils Meinander (rkp), C O Frietsch (rkp), Levi Jern (rkp), Albert Brommels (rkp), John Österholm (rkp), Ebba Östenson (rkp), Matts Forss (rkp) ja Helmer Smeds (rkp). Lisäksi 13 SKDL:n edustajaa ja 3 SDP:n edustajaa. Ruotsinkielisistä kansanedustajista peräti 67 % allekirjoitti välikysymyksen, 27 % SKDL:n edustajista ja 6 % sosiaalidemokraateista.
Välikysymyksestä käytiin päiväjärjestyksen ulkopuolelta keskustelu 4.7.1945 ja keskustelun sisältö on kuvattu Valtiopäivät 1945, pöytäkirjat 1, sivuilla 617-690. Silmiinpistävää on rkp:n edustajien imelä jälkiviisaus ja oman nahkansa pelastamisyritys. Ylivoimaisesti suurin osuus välikysymyksen allekirjoittajista oli juuri rkp:sta.

Lue lisää

Maanhankintalaki 1945 on myös kansan muistissa. Siinä Etelä-Suomen ruotsinkieliset alueet vapautettiin karjalaisten sotapakolaisten asuttamisesta ”pyhälle ruotsalaiselle maalle”. Silloinkin viuhui Ruotsi-kortti. Kansanedustaja Pentti Oinonen (PS) muistutti eduskuntaa Suomen ruotsalaisten käytöksestä Talvisodan jälkeen, jolloin he raivokkaasti vastustivat evakkojen vastaanottamista. Tämä sai ministeri Thorsin (RKP) puhkeamaan itkuun ja väitti nähneensä kotiseudullaan ”karjankielisiä” hautakiviä.

Nils Meinander oli jo sodan aikana osoittanut sopivuutensa toimittamalla salaisia tietoja viholliselle. Tämä väittämä saa vahvistuksen Atos Wirtasen muistelmista.

Atos Wirtanen oli Rauhanopposition puuhamies nro 1 eli lähes maanpetturi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Atos_Wirtanen

Atos Wirtanen julkaisi kahdet muistelmat: Pimeitä voimia vastaan (Aalto 1964) ja Poliittiset muistelmat (Otava 1973).

Hän ihmettelee itsekin Pimeitä voimia vastaan -kirjassaan tuota ruotsalaisten paljoutta. Sivulla 210 on tuo 33 allekirjoittajan nimilista ja sitten mm. näin: "Ruotsinkielisten monilukuisuus on silmiinpistävää."

Sivulla 207 Wirtanen kertoo kuinka hän tapasi Tukholman keskusaseman edustalla Nils Meinanderin samaan aikaan kun Ryhmä 33:n kirjelmä oli julkaistu Tukholman lehdissä. Meinander ei Wirtasen kertoman mukaan tiennyt miten se oli mahdollista... Eiköhän se ollut juuri Meinander kun toimitti kirjelmän Ruotsin lehdille.

Atos Wirtanen oli muuten Tove Janssonin läheinen ystävä ja esikuva tämän Nuuskamuikkunen-hahmolle, jonka vihreä hattu on lainattu Wirtaselta. Juuri hän julkaisi lehdissään Toven ensimäiset jutut.


Poliitikkoinakin tunnetuista Meinandereista:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander

Olisiko Nils hänen isänsä ja Martin veljensä? Eipä näytä olevan.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Carl_Fredrik_Meinander

Henrik on Carl Fredrik Meinanderin poika

http://sv.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander

Han är son till Carl Fredrik Meinander.


Ruotsin hyvyyttä Suomea ja suomalaisia kohtaan hehkutetaan kritiikittömästi. Sen vuoksi on tarpeellista, että mitalin ruma puoli tuodaan myös esiin. Ja sitä rumuutta tosiaan riittää. Valmisteilla on kirja jossa selvitellään mm. näitä asioita:

- Ruotsalaisuus juurrutetaan Suomeen
- Ruotsi voimistuu - Suomi kurjistuu
- Kalmarin unionin jäänteiden kohtalo
- Uskonpuhdistus ja suomen kirjakielen synty
- Nuijasota suomalaisuuden tappiona
- Talonpojan mitta täyttyy
- Suomalaiset syöstään sotaan
- Paavo Haavikon näkemys
- Kaarle IX:n Suomi-kauna
- Ruotsin metsäsuomalaiset
- Etnistä puhdistusta
- Ruotsin kielipolitiikka 1600-luvun Suomessa
- Talonpoika muonittaa ja talonpoika sotii
- Suomen sorto tehostuu
- Suomalaisten pakkosiirto 1681-82
- Sotaväenotot
- Suomi Ruotsin valtiontaloudessa
- jne...

voi purkaa kirjoitti:

noinkin. Toinen vaihtoehto olisi pysyä totuudessa. Voisi jutut mennä paremmin läpi.

Esimerkiksi jatkosodan historia kirjoitettiin uudestaan, koska edellisen painos oli loppu. Kirjoittamisen käynnisti pv:n komentajan käsky. Puolustusministeri Norrbackilla ei ollut asina kanssa mitään tekoa.

Lue lisää

>Toinen vaihtoehto olisi pysyä totuudessa <

Kerro mikä ei ole totta? Norppa oli aivan varmasti puolustusministeri kun Suomen Jatkosodan historia -kirjahanke pantiin käyntiin.

Toki Suomen Sota 1941-1945 I-XI -teoksen painos oli varmasti jo loppunut kun viimeisin kirja oli ilmestynyt jo 1960 -luvun puolivälissä ja se minipainoksen omaava "bonus osa" 11. Sotatalous ilmestyi sekin 1975.

voi purkaa kirjoitti:

noinkin. Toinen vaihtoehto olisi pysyä totuudessa. Voisi jutut mennä paremmin läpi.

Esimerkiksi jatkosodan historia kirjoitettiin uudestaan, koska edellisen painos oli loppu. Kirjoittamisen käynnisti pv:n komentajan käsky. Puolustusministeri Norrbackilla ei ollut asina kanssa mitään tekoa.

Lue lisää

Tämä mies muuttaa kaiken. Koskahan muuttaa maatakin?

Professori haluaisi kuopata lopullisesti erillissota-käsitteen
04.10.2008

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1598195

Suomen sotahistorian tutkimus on mielenkiintoisessa vaiheessa. Uusissa ja tekeillä olevissa tutkimuksissa Suomen ja natsi-Saksan suhdetta valotetaan aivan uusista näkökulmista. Samalla on joutunut uuteen puntariin myös erillissota-käsite.

- Suomen päättäjillä oli sodassa omat tärkeiksi katsomansa päämäärät. Mutta maa oli kuitenkin jatkosodan aikana niin riippuvainen Saksan talous- ja sotatavoitteista, ettei kukaan ammattihistorioitsija voi enää vakavasti väittää Suomen käyneen erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan, totesi historian professori Henrik Meinander suomalais-virolaisessa historiaseminaarissa Helsingissä.

HelMetissä kirjoitti:

Meinanderin tuotannon ja uskon että Tapio Tiihonen ilmiö on jälleen iskenyt. Eli ellei kukaan muu kehu niin pitänee edes itse pikkasen kehaista.

Helsingin yliopisto tarvitsee näemmä AINA suomenruotsalaisen version historiasta. Hesarin artikkelin otsikko on paljon puhuva:

"Historia on muutakin kuin faktaa"

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Historia on muutakin kuin faktaa/HS20091001SI1KU01rgk

Meidanderi -nimi oli sota-aikana lähinnä maanpetturuuden synonyymi. Muistahan rauhanoppositio -43 ja -44 -vuosina, ryhmä 33:n adressi ja pakolaishallituskaavailut Tukholmaan, vieläpä kolmeen eri otteeseen 1939-1944 välisenä aikana. Kumma ettei ketään noista ammuttu. Olihan sentään kyse laillisen hallituksen vastaisesta toiminnasta ja siitä lienee säädetty vain yksi ainoa rangaistus sota-aikana!

Henrik Meinander, Helsingin yliopiston historian professori.
Suomi 1944. Sota, yhteiskunta, tunnemaisema. Siltala. 2009, 428 s.

Ei taida tulla semmoista Suomen ruotsalaisen kirjoittamaa historian kirjaa jossa ei JR 61 olisi maan pelastajana mainittu:

http://www.hs.fi/tulosta/HS20091001SI1KU01rgk

"Jalkaväkirykmentti 61:llä oli avainosa Talin-Ihantalan suurtaistelun ratkaisevalla hetkellä, kun suomalaisten puolustus alkoi menestyä. Se porukka puhui ruotsia."

Sukulaispoikako se kirjoittaa Suomen historiaa uusiksi? Tämänköhän sukulaisia oli se, joka paljasti rauhanoppositiona tunnetun ryhmä 33:n adressin Tukholman lehtiin? Tuo teko vaaransi Suomen aseman etenkin Saksan suhteen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmenkymmenenkolmen_kirjelmä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nils_Meinander

http://www.sci.fi/~eiry/ruotsinkielisia.html

Rauhanoppositio ruotsinkielisten keinona.

"Nils Meinander kuului sodan aikana virallista politiikkaa vastustavaan ”rauhanoppositioon”. Hän muun muassa toimitti viholliselle Suomen sotaponnisteluja vahingoittavia salaisia tietoja, joita virkansa perusteella sai, selviää Meinanderin muistelmista. Rauhanoppositio oli ruotsinkielisten poliitikkojen ja vaikuttajien liike, joka ensisijaisesti tiedotustoiminnalla pyrki vaikeuttamaan suomalaisten sodankäyntiä."

"Nils Meinander ja Atos Wirtanen olivat jo sodan aikana ”rauhanoppositiossa” osoittaneet sopivuutensa ”uuden suunan” toimijoiksi. Kuten jo mainittu, sodan päätyttyä he Urho Kekkosen ja Hertta Kuusisen kanssa suunnittelivat keinon, miten sodan aikaiset johtajat saadaan syytteeseen sotasyyllisinä."

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?{hnro}=911053=su=kaikki

Loppuun pientä pohdintaa aiheesta.

1944 kesällä rauhanoppositiona tunnettu ryhmä 33 sunnitteli jälleen kerran pakolaishallitusta Tukholmaan, eli siis selvä maanpetos oli kyseessä. Miksi heitä ei ammuttu? Koska he olivatkin Suomen virallinen 5. kolonna eli suurin osa Ryhmä 33:sta oli suomenruotsalaisia. Siksi Ei ammuttu, päinvastoin.

Aiheesta enemmän tässä kirjassa:

Yrjö Soini: Kuin Pietari hiilivalkealla, sivut 22 - 23, 36, 56, ja 81 - 85, Otava, Helsinki 1956


Mitähän sukua tämä lienee Nilssille?

http://www.helsinki.fi/historia/henkilokunta/meinander.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander

Henrik on Carl Fredrik Meinanderin poika

http://sv.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander

Han är son till Carl Fredrik Meinander.

Ryhmä 33 kirjoitti:

Maanhankintalaki 1945 on myös kansan muistissa. Siinä Etelä-Suomen ruotsinkieliset alueet vapautettiin karjalaisten sotapakolaisten asuttamisesta ”pyhälle ruotsalaiselle maalle”. Silloinkin viuhui Ruotsi-kortti. Kansanedustaja Pentti Oinonen (PS) muistutti eduskuntaa Suomen ruotsalaisten käytöksestä Talvisodan jälkeen, jolloin he raivokkaasti vastustivat evakkojen vastaanottamista. Tämä sai ministeri Thorsin (RKP) puhkeamaan itkuun ja väitti nähneensä kotiseudullaan ”karjankielisiä” hautakiviä.

Nils Meinander oli jo sodan aikana osoittanut sopivuutensa toimittamalla salaisia tietoja viholliselle. Tämä väittämä saa vahvistuksen Atos Wirtasen muistelmista.

Atos Wirtanen oli Rauhanopposition puuhamies nro 1 eli lähes maanpetturi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Atos_Wirtanen

Atos Wirtanen julkaisi kahdet muistelmat: Pimeitä voimia vastaan (Aalto 1964) ja Poliittiset muistelmat (Otava 1973).

Hän ihmettelee itsekin Pimeitä voimia vastaan -kirjassaan tuota ruotsalaisten paljoutta. Sivulla 210 on tuo 33 allekirjoittajan nimilista ja sitten mm. näin: "Ruotsinkielisten monilukuisuus on silmiinpistävää."

Sivulla 207 Wirtanen kertoo kuinka hän tapasi Tukholman keskusaseman edustalla Nils Meinanderin samaan aikaan kun Ryhmä 33:n kirjelmä oli julkaistu Tukholman lehdissä. Meinander ei Wirtasen kertoman mukaan tiennyt miten se oli mahdollista... Eiköhän se ollut juuri Meinander kun toimitti kirjelmän Ruotsin lehdille.

Atos Wirtanen oli muuten Tove Janssonin läheinen ystävä ja esikuva tämän Nuuskamuikkunen-hahmolle, jonka vihreä hattu on lainattu Wirtaselta. Juuri hän julkaisi lehdissään Toven ensimäiset jutut.


Poliitikkoinakin tunnetuista Meinandereista:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander

Olisiko Nils hänen isänsä ja Martin veljensä? Eipä näytä olevan.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Carl_Fredrik_Meinander

Henrik on Carl Fredrik Meinanderin poika

http://sv.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander

Han är son till Carl Fredrik Meinander.


Ruotsin hyvyyttä Suomea ja suomalaisia kohtaan hehkutetaan kritiikittömästi. Sen vuoksi on tarpeellista, että mitalin ruma puoli tuodaan myös esiin. Ja sitä rumuutta tosiaan riittää. Valmisteilla on kirja jossa selvitellään mm. näitä asioita:

- Ruotsalaisuus juurrutetaan Suomeen
- Ruotsi voimistuu - Suomi kurjistuu
- Kalmarin unionin jäänteiden kohtalo
- Uskonpuhdistus ja suomen kirjakielen synty
- Nuijasota suomalaisuuden tappiona
- Talonpojan mitta täyttyy
- Suomalaiset syöstään sotaan
- Paavo Haavikon näkemys
- Kaarle IX:n Suomi-kauna
- Ruotsin metsäsuomalaiset
- Etnistä puhdistusta
- Ruotsin kielipolitiikka 1600-luvun Suomessa
- Talonpoika muonittaa ja talonpoika sotii
- Suomen sorto tehostuu
- Suomalaisten pakkosiirto 1681-82
- Sotaväenotot
- Suomi Ruotsin valtiontaloudessa
- jne...

Lue lisää

paras kuitenkin ollut Väinö Linna. Hän avasi keskustelun oikeudenmukaisen historian tulkinnan syntymiseen.

1941-1945 kirjoitti:

>Toinen vaihtoehto olisi pysyä totuudessa <

Kerro mikä ei ole totta? Norppa oli aivan varmasti puolustusministeri kun Suomen Jatkosodan historia -kirjahanke pantiin käyntiin.

Toki Suomen Sota 1941-1945 I-XI -teoksen painos oli varmasti jo loppunut kun viimeisin kirja oli ilmestynyt jo 1960 -luvun puolivälissä ja se minipainoksen omaava "bonus osa" 11. Sotatalous ilmestyi sekin 1975.

Lue lisää

"Kerro mikä ei ole totta? Norppa oli aivan varmasti puolustusministeri kun Suomen Jatkosodan historia -kirjahanke pantiin käyntiin. "

Jatkosodan historian uutta laitosta kaavailtiin jo 80-luvun alussa Talvisodan historiaa kirjoitettaessa.

Komentaja Jaakko Valtanen allekirjoitti 23.3. 84 päätöksen, jolla perustettiin Sotatieteen laitokseen uutta teosta kirjoittava tutkijaryhmä.Kustannussopimus allekirjoitettiin 27.3. 87. Ensimmäinen osa ilmestyi jo 1988 ja toinen heti perään.

Norrback oli puolustusministeri 1987-90. Hän on siis antanut ohjeet teoksen kirjoittajille aika lailla jälkikäteen, vai mitä? Kirjoittajat eivät tiedä N:n osuudesta mitään.Esittäisitkö siitä jotain todisteita? Ei siis omia vainoharhaisia kuvitelmiasi.

Jäit siis heti valheesta kiinni. Ilmeisesti sinut voi aivan samalla tavalla hirttää jokaisesta väitteestä. Koeta käsittää, että hurriviha ei riitä tietopohjaksi silloin, kun haluaa saada lukijat jostain vakuuttuneiksi.

Åke Lindmanin elokuvien kanssa Norrbackilla on vielä vähemmän tekemistä.

Vainoharhaisuus ei ole kaunista. Olet siitä hyvä esimerkki. Valitettavasti turvaudut valheisiin. Se ei ole eduksi niissäkään asioissa, joissa pysyt totuudessa.

Toistat samoja tarinoita uudelleen ja uudelleen. Ilmeisesti itse jo uskot niihin. Onhan se tietysti sallittua.

Tuleva tutkija kirjoitti:

paras kuitenkin ollut Väinö Linna. Hän avasi keskustelun oikeudenmukaisen historian tulkinnan syntymiseen.

"oikeudenmukaisuuteen" , vaan puolueettomaan totuuteen pyrkimiseen. Linna oli hyvin puolueellinen, siis työväen kannalla. Hän oli kirjailija, ei tutkija. Linnan antama kuva sisällissodasta torpparikapinana on täysin virheellinen. Kirjoista tehdyt elokuvat vielä korostavat sitä.

Puolueettomuutta on korostanut mm. professori Pentti Renvall ja monet muut jo kauan ennen Linnaa.

voi perustua kirjoitti:

"oikeudenmukaisuuteen" , vaan puolueettomaan totuuteen pyrkimiseen. Linna oli hyvin puolueellinen, siis työväen kannalla. Hän oli kirjailija, ei tutkija. Linnan antama kuva sisällissodasta torpparikapinana on täysin virheellinen. Kirjoista tehdyt elokuvat vielä korostavat sitä.

Puolueettomuutta on korostanut mm. professori Pentti Renvall ja monet muut jo kauan ennen Linnaa.

Lue lisää

Mikä Linnan käsityksissä ei sovi Sinun arvomaailmaasi ? Kerro edes kaksi.

malliksi! kirjoitti:

"Kerro mikä ei ole totta? Norppa oli aivan varmasti puolustusministeri kun Suomen Jatkosodan historia -kirjahanke pantiin käyntiin. "

Jatkosodan historian uutta laitosta kaavailtiin jo 80-luvun alussa Talvisodan historiaa kirjoitettaessa.

Komentaja Jaakko Valtanen allekirjoitti 23.3. 84 päätöksen, jolla perustettiin Sotatieteen laitokseen uutta teosta kirjoittava tutkijaryhmä.Kustannussopimus allekirjoitettiin 27.3. 87. Ensimmäinen osa ilmestyi jo 1988 ja toinen heti perään.

Norrback oli puolustusministeri 1987-90. Hän on siis antanut ohjeet teoksen kirjoittajille aika lailla jälkikäteen, vai mitä? Kirjoittajat eivät tiedä N:n osuudesta mitään.Esittäisitkö siitä jotain todisteita? Ei siis omia vainoharhaisia kuvitelmiasi.

Jäit siis heti valheesta kiinni. Ilmeisesti sinut voi aivan samalla tavalla hirttää jokaisesta väitteestä. Koeta käsittää, että hurriviha ei riitä tietopohjaksi silloin, kun haluaa saada lukijat jostain vakuuttuneiksi.

Åke Lindmanin elokuvien kanssa Norrbackilla on vielä vähemmän tekemistä.

Vainoharhaisuus ei ole kaunista. Olet siitä hyvä esimerkki. Valitettavasti turvaudut valheisiin. Se ei ole eduksi niissäkään asioissa, joissa pysyt totuudessa.

Toistat samoja tarinoita uudelleen ja uudelleen. Ilmeisesti itse jo uskot niihin. Onhan se tietysti sallittua.

Lue lisää

Miksi se Hesari sitten noin kirjoitti?

Ministeri kirjoituttaa sotahistorian uudelleen, kirjoitti HS, kun Ole Norrback oli puolustusministerinä. Ministerin toimeksiannosta ilmestyi sitten Jatkosodan historia (WSOY 1988 - 94). Siinä kerrotaan tapahtumat yleensä samoin kuin alkuperäisessäkin historiassa. Mutta ruotsinkielisten käyttäytymistä siinä on sievistelty. Sievisteltyjen kohtien jättäminen kokonaan pois olisi ollut liian helposti paljastuvaa historian väärentämistä, joten Norrbackin tahto ei ole aidosti toteutunut.

http://www.saunalahti.fi/eiry/ajank2003.html#osa_50

Sotaveteraani -lehdessä (28.9.93) ja Reserviläinen - lehdessä (joulukuu - 97) ruotsinkieliset kertovat, että he ovat tyytymättömiä virallisen sotahistorian tietoihin ja ovat kirjoituttaneet oman sotahistorian. Kirjoittajana Aamulehdessä 1.7. tästä asiasta puheenvuoron käyttänyt "sotahistorioitsija" Antti Juutilainen. Tämä siis tuon Tammidivisioona-tarinan lisäksi. Sellaiset gloristiset ilmaisut kuin "Tammidivisioona", "sankarirykmentti" ja "Talin tiikerit", osoittavat mutkattomasti, että kauaksi on etäännytty todellisuudesta. Näin runsas jälkiselittely ruotsinkielisillä osoittaa, että todellisuuden vierastaminen on heillä poikkeuksellisen voimakasta.

Rkp:n puolustusministerit 1980 luvulta alkaen:

Ole Norrback 30.4.1987 – 13.6.1990
Elisabeth Rehn 13.6.1990 – 26.4.1991
Elisabeth Rehn 26.4.1991 – 1.1.1995
Jan-Erik Enestam 2.1.1995 – 13.4.1995

Jan-Erik Enestam 15.4.1999 – 17.4.2003

Jatkosodan historia 1-6

Osa 1: 1988, Esipuheessa kerrotaan teoksen syntyvaiheet ja Valtasen päätös kevättalvella 1984.

- Talvisodasta Jatkosotaan
- Sota alkaa

Osa 2: 1989

- Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan Kannakselle

Osa 3: 1991

Hyökkäys jatkuu Itä-Karjalaan

Osa 4: 1993

- Saksalaisarmeijan hyökkäys Pohjois-Suomesta
- Asemasota
- Vetäytyminen Karjalan Kannakselta

Osa 5: 1992

-Vetäytyminen Itä-Karjalasta
- Torjuntataistelut (Kannaksella, Laatokan-Karjalassa)
-sota Lapissa

Osa 6:1994

- Meri- ja Ilmapuolustus
- Hallinto ja sotatalous
- Huolto ja aselajit
- Kotijoukot

Jätkähän on ihan pelle! Ylikangas kurmoottaa Jokisipilän pahanpäiväisesti!

http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2010/01/

Heikki Ylikankaan blogi: Jokisipilä – nouseva (?) tähti

http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2010/01/27/markku-jokisipila-nouseva-tahti/


Jokisipilä ja Case closed ;=)

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6889640/36211611



Jokisipilä tutkikoon vaan sitä Huhtiniemeä jatkossakin! 2006 vuoden lopulla Jokisipilän uskottavuus mureni Hutticaustiin oikein totaalisesti.

torstai, lokakuu 19, 2006 Elämää juoksuhaudoissa

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/elm-juoksuhaudoissa.html


perjantai, lokakuu 20, 2006 Jatkosodan teloitukset

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/jatkosodan-teloitukset.html

torstai, lokakuu 26, 2006 Suomalainen teloituskäsky

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/suomalainen-teloitusksky.html


TÄMÄN luulisi jo hävettävän!

maanantai, lokakuu 30, 2006 Huhtiniemi - case closed?

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/huhtiniemi-case-closed.html


Tässä jo alkaa selittelyt ja ehkäpä kaduttamaankin aika lailla?

maanantai, joulukuu 11, 2006 Viipurin ja Huhtiniemen saldot

http://jokisipila.blogspot.com/2006/12/viipurin-ja-huhtiniemen-saldot.html

Vain tuleva ... ? kirjoitti:

Mikä Linnan käsityksissä ei sovi Sinun arvomaailmaasi ? Kerro edes kaksi.

ja kuvaa maailmaa siitä näkökulmasta. Ei minulla ole mitään hänen näkemyksiään vastaan. Niitä vain ei pidä sotkea historian tutkimukseen. Se on toinen asia kuin romaanitaide.

Vain tuleva ... ? kirjoitti:

Mikä Linnan käsityksissä ei sovi Sinun arvomaailmaasi ? Kerro edes kaksi.

Mainitsisin sellaisen esimerkin, että Linnan tuotannon perusteella syntyy kuva, että 1918 punakapina olisi ollut nimenomaan torpparikapina tilanherroja ja talonpoikia kohtaan, näin asia ei kumminkaan ole.

Kapina jakautui torppareiden osalta oikeastaan kahtia, noin puolet torppareista meni valkoisten puolelle ja se kummalle puolelle torpparit meni milläkin alueella, toteutui oikeastaan maakunnan yleisen mielialan mukaan.
Kartanosuomessa, jossa punaiset saivat vallan melko helposti, torpparit meni oikeastaan kokonaan punaisten puolelle, mutta pohjanmaalla ja pohjois-suomessa, joka jäi valkoisten haltuun ja oli sitä ns. talonpoikaissuomea, torparit meni lähes yksimielisesti valkoisten puolelle, eikä kapina levinnyt oikeastaan ollenkaan näille alueille.

Kaupunkien työväestö oli kapinan moottori ja se asettui hyvin yksimielisesti punaisten puolelle, pohjoisessa ei ollut suuria kaupunkeja eikä näinollen suuria työväeosastoja, joten muutamaa póikkeusta lukuunottamatta nissä ei syntynyt tarpeeksi vahvoja työväenosastoja kapinan toteuttamiseksi, kun vielä valkoiset saivat riisuttua Venäläisen sotaväen aseista ilman kovin vahvaa vastarintaa, niin kapina oli saatu rajattua ihan eteläiseen osaan Suomea.

Se, että kartanosuomen torpparit meni varsin yksimielisesti punaisten puolelle, saattoi selittyä myös sillä, että kartanoiden omistajat oli monesti Ruotsinkielisiä, joten yhteenkuuluvuutta heihin ei oikein tunnettu, vaan omaksi ryhmäksi katsottiin nimenomaan se vähäosainen väki, jota edusti työväenosastot omine kaarteineen.

Linnan kuva on nimenomaan kuva kartanosuomen torppareiden asemasta ja mielialoista, ei koko Suomen.

Pushmanni kirjoitti:

Mainitsisin sellaisen esimerkin, että Linnan tuotannon perusteella syntyy kuva, että 1918 punakapina olisi ollut nimenomaan torpparikapina tilanherroja ja talonpoikia kohtaan, näin asia ei kumminkaan ole.

Kapina jakautui torppareiden osalta oikeastaan kahtia, noin puolet torppareista meni valkoisten puolelle ja se kummalle puolelle torpparit meni milläkin alueella, toteutui oikeastaan maakunnan yleisen mielialan mukaan.
Kartanosuomessa, jossa punaiset saivat vallan melko helposti, torpparit meni oikeastaan kokonaan punaisten puolelle, mutta pohjanmaalla ja pohjois-suomessa, joka jäi valkoisten haltuun ja oli sitä ns. talonpoikaissuomea, torparit meni lähes yksimielisesti valkoisten puolelle, eikä kapina levinnyt oikeastaan ollenkaan näille alueille.

Kaupunkien työväestö oli kapinan moottori ja se asettui hyvin yksimielisesti punaisten puolelle, pohjoisessa ei ollut suuria kaupunkeja eikä näinollen suuria työväeosastoja, joten muutamaa póikkeusta lukuunottamatta nissä ei syntynyt tarpeeksi vahvoja työväenosastoja kapinan toteuttamiseksi, kun vielä valkoiset saivat riisuttua Venäläisen sotaväen aseista ilman kovin vahvaa vastarintaa, niin kapina oli saatu rajattua ihan eteläiseen osaan Suomea.

Se, että kartanosuomen torpparit meni varsin yksimielisesti punaisten puolelle, saattoi selittyä myös sillä, että kartanoiden omistajat oli monesti Ruotsinkielisiä, joten yhteenkuuluvuutta heihin ei oikein tunnettu, vaan omaksi ryhmäksi katsottiin nimenomaan se vähäosainen väki, jota edusti työväenosastot omine kaarteineen.

Linnan kuva on nimenomaan kuva kartanosuomen torppareiden asemasta ja mielialoista, ei koko Suomen.

Lue lisää

vain seurasivat tilanteen kehitystä. Heidän sympatiansa olivat yleensä punaisten puolella, ei tosin aseellisen kapinan. He halusivat maansa omakseen. Punaiset taas halusivat maat valtiolle myös talonpojilta ja kartanoilta.

Voittajat älysivät toimeenpanna torpparivapautuksen ja sitten lex Kallion. Näin maaseutu rauhoitettiin tekemään työtä.Seuraavassa sodassa nämä miehet muodostivat keskeisen osan armeijaa.

Kyllä Ry. kirjoitti:

Miksi se Hesari sitten noin kirjoitti?

Ministeri kirjoituttaa sotahistorian uudelleen, kirjoitti HS, kun Ole Norrback oli puolustusministerinä. Ministerin toimeksiannosta ilmestyi sitten Jatkosodan historia (WSOY 1988 - 94). Siinä kerrotaan tapahtumat yleensä samoin kuin alkuperäisessäkin historiassa. Mutta ruotsinkielisten käyttäytymistä siinä on sievistelty. Sievisteltyjen kohtien jättäminen kokonaan pois olisi ollut liian helposti paljastuvaa historian väärentämistä, joten Norrbackin tahto ei ole aidosti toteutunut.

http://www.saunalahti.fi/eiry/ajank2003.html#osa_50

Sotaveteraani -lehdessä (28.9.93) ja Reserviläinen - lehdessä (joulukuu - 97) ruotsinkieliset kertovat, että he ovat tyytymättömiä virallisen sotahistorian tietoihin ja ovat kirjoituttaneet oman sotahistorian. Kirjoittajana Aamulehdessä 1.7. tästä asiasta puheenvuoron käyttänyt "sotahistorioitsija" Antti Juutilainen. Tämä siis tuon Tammidivisioona-tarinan lisäksi. Sellaiset gloristiset ilmaisut kuin "Tammidivisioona", "sankarirykmentti" ja "Talin tiikerit", osoittavat mutkattomasti, että kauaksi on etäännytty todellisuudesta. Näin runsas jälkiselittely ruotsinkielisillä osoittaa, että todellisuuden vierastaminen on heillä poikkeuksellisen voimakasta.

Rkp:n puolustusministerit 1980 luvulta alkaen:

Ole Norrback 30.4.1987 – 13.6.1990
Elisabeth Rehn 13.6.1990 – 26.4.1991
Elisabeth Rehn 26.4.1991 – 1.1.1995
Jan-Erik Enestam 2.1.1995 – 13.4.1995

Jan-Erik Enestam 15.4.1999 – 17.4.2003

Jatkosodan historia 1-6

Osa 1: 1988, Esipuheessa kerrotaan teoksen syntyvaiheet ja Valtasen päätös kevättalvella 1984.

- Talvisodasta Jatkosotaan
- Sota alkaa

Osa 2: 1989

- Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan Kannakselle

Osa 3: 1991

Hyökkäys jatkuu Itä-Karjalaan

Osa 4: 1993

- Saksalaisarmeijan hyökkäys Pohjois-Suomesta
- Asemasota
- Vetäytyminen Karjalan Kannakselta

Osa 5: 1992

-Vetäytyminen Itä-Karjalasta
- Torjuntataistelut (Kannaksella, Laatokan-Karjalassa)
-sota Lapissa

Osa 6:1994

- Meri- ja Ilmapuolustus
- Hallinto ja sotatalous
- Huolto ja aselajit
- Kotijoukot

Lue lisää

tietysti ao. toimittajan piikkiiin. On lapsellista kuvitella, että ministeri voisi kirjoituttaa sotahistorian uudelleen. Se on loukkaus kaikkea tutkimusta kohtaan. Lisäksi siis kirjoitustyötä oli tehty kolme vuotta ennen Norrbackin ministeriyttä.

Ruotsinkielisten joukkojen historiat on tutkittu aivan samalla periaatteella kuin suomalaisten. Molemmilla on hyvät ja huonot hetkensä. Ei siinä tarvita kaunistelua eikä mustamaalausta puolin eikä toisin.

Olet niitä harvoja(?), jotka syyllistyvät leimaamiseen kielen perusteella.

Kurmootin kirjoitti:

Jätkähän on ihan pelle! Ylikangas kurmoottaa Jokisipilän pahanpäiväisesti!

http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2010/01/

Heikki Ylikankaan blogi: Jokisipilä – nouseva (?) tähti

http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2010/01/27/markku-jokisipila-nouseva-tahti/


Jokisipilä ja Case closed ;=)

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6889640/36211611



Jokisipilä tutkikoon vaan sitä Huhtiniemeä jatkossakin! 2006 vuoden lopulla Jokisipilän uskottavuus mureni Hutticaustiin oikein totaalisesti.

torstai, lokakuu 19, 2006 Elämää juoksuhaudoissa

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/elm-juoksuhaudoissa.html


perjantai, lokakuu 20, 2006 Jatkosodan teloitukset

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/jatkosodan-teloitukset.html

torstai, lokakuu 26, 2006 Suomalainen teloituskäsky

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/suomalainen-teloitusksky.html


TÄMÄN luulisi jo hävettävän!

maanantai, lokakuu 30, 2006 Huhtiniemi - case closed?

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/huhtiniemi-case-closed.html


Tässä jo alkaa selittelyt ja ehkäpä kaduttamaankin aika lailla?

maanantai, joulukuu 11, 2006 Viipurin ja Huhtiniemen saldot

http://jokisipila.blogspot.com/2006/12/viipurin-ja-huhtiniemen-saldot.html

Lue lisää

Tuolla ylempänä joku jo kehaisi Turtolaa eikä kyllä syyttä. Siinä on jämäkkä tutkija joka ei lillukanvarsiin sotkeudu. Tämä Tiihonen myös ansiokas alan huippututkija, mutta ihmeen taka-alan julkisuudessa hän kuitenkin lymyää verrattuna vaikka Turtolaan.

Vapun jatkoja vaan. P.P.

paljolti kirjoitti:

vain seurasivat tilanteen kehitystä. Heidän sympatiansa olivat yleensä punaisten puolella, ei tosin aseellisen kapinan. He halusivat maansa omakseen. Punaiset taas halusivat maat valtiolle myös talonpojilta ja kartanoilta.

Voittajat älysivät toimeenpanna torpparivapautuksen ja sitten lex Kallion. Näin maaseutu rauhoitettiin tekemään työtä.Seuraavassa sodassa nämä miehet muodostivat keskeisen osan armeijaa.

Lue lisää

Näin oli etelässä, mutta ei pohjoisessa, jossa torpparit samautuivat hyvin voimakkaasti talonpoikiin.

Torpparikysymys kyllä nostettiin esiin punaisten johtajien toimesta, jotta kapina saataisiin leviämään myös maatalousvaltaiseen pohjoiseen, mutta se ei onnistunut, kapina ei levinnyt pohjoiseen koska torpparit meni valkoisten puolelle.
Torppareista oli noin 50 %:tia valkoisten puolella ja samanverran punaisten puolella, joten jos kapina nähdään jonain torpparikapinana, niin sitä se ei todellakaan ole.

Kurmootin kirjoitti:

Jätkähän on ihan pelle! Ylikangas kurmoottaa Jokisipilän pahanpäiväisesti!

http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2010/01/

Heikki Ylikankaan blogi: Jokisipilä – nouseva (?) tähti

http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2010/01/27/markku-jokisipila-nouseva-tahti/


Jokisipilä ja Case closed ;=)

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6889640/36211611



Jokisipilä tutkikoon vaan sitä Huhtiniemeä jatkossakin! 2006 vuoden lopulla Jokisipilän uskottavuus mureni Hutticaustiin oikein totaalisesti.

torstai, lokakuu 19, 2006 Elämää juoksuhaudoissa

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/elm-juoksuhaudoissa.html


perjantai, lokakuu 20, 2006 Jatkosodan teloitukset

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/jatkosodan-teloitukset.html

torstai, lokakuu 26, 2006 Suomalainen teloituskäsky

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/suomalainen-teloitusksky.html


TÄMÄN luulisi jo hävettävän!

maanantai, lokakuu 30, 2006 Huhtiniemi - case closed?

http://jokisipila.blogspot.com/2006/10/huhtiniemi-case-closed.html


Tässä jo alkaa selittelyt ja ehkäpä kaduttamaankin aika lailla?

maanantai, joulukuu 11, 2006 Viipurin ja Huhtiniemen saldot

http://jokisipila.blogspot.com/2006/12/viipurin-ja-huhtiniemen-saldot.html

Lue lisää

Ylikangas perustelee väitteensä "kadonneisiin asiakirjoihin". Ja niitähän tuntuu riittävän.
Milloin tuhottu heti hänen lukemisensa jälkeen ja milloin muuten vaan.
Sillä pohjalla voi toki väittää ihan mitä vaan.
Vaikka miljoona ammuttua Suomalaista sotilasta Huhtiniemeen!
Jokisipilä taas perustaa kirjoituksensa tosiasioihin, eikä julkaise arvailuja.
Ylikangas on varmaan tutkinut asioita, mutta hänen arvostelukykynsä on mennyt hukkaan, kun joutuu pilkkaamaan toista historiantutkijaa, joka ei ole hänen kanssaan samaa mieltä!
Ylikankaan heitot historian tutkija Jokisipilää vastaan ovat lapsellisia ja kertovat enemmän hänen Huhtiniemen epäonnistumisistaan, kuin Jokisipilän väärässä olemisista.
Jokisipilä on rohkea nuori tutkija, joka uskaltaa asettaa kyseenalaiseksi vanhojen tutkimusten annin.
Kiitos Markku sinulle siitä!

Misip kirjoitti:

Ylikangas perustelee väitteensä "kadonneisiin asiakirjoihin". Ja niitähän tuntuu riittävän.
Milloin tuhottu heti hänen lukemisensa jälkeen ja milloin muuten vaan.
Sillä pohjalla voi toki väittää ihan mitä vaan.
Vaikka miljoona ammuttua Suomalaista sotilasta Huhtiniemeen!
Jokisipilä taas perustaa kirjoituksensa tosiasioihin, eikä julkaise arvailuja.
Ylikangas on varmaan tutkinut asioita, mutta hänen arvostelukykynsä on mennyt hukkaan, kun joutuu pilkkaamaan toista historiantutkijaa, joka ei ole hänen kanssaan samaa mieltä!
Ylikankaan heitot historian tutkija Jokisipilää vastaan ovat lapsellisia ja kertovat enemmän hänen Huhtiniemen epäonnistumisistaan, kuin Jokisipilän väärässä olemisista.
Jokisipilä on rohkea nuori tutkija, joka uskaltaa asettaa kyseenalaiseksi vanhojen tutkimusten annin.
Kiitos Markku sinulle siitä!

Lue lisää

"Kiitos Markku sinulle siitä!"

Tyyppi oli ensin yhtä mieltä ja sitten varmuuden vuoksi toista, enemmistön, mieltä... heheee mikä opportunisti.

paljolti kirjoitti:

vain seurasivat tilanteen kehitystä. Heidän sympatiansa olivat yleensä punaisten puolella, ei tosin aseellisen kapinan. He halusivat maansa omakseen. Punaiset taas halusivat maat valtiolle myös talonpojilta ja kartanoilta.

Voittajat älysivät toimeenpanna torpparivapautuksen ja sitten lex Kallion. Näin maaseutu rauhoitettiin tekemään työtä.Seuraavassa sodassa nämä miehet muodostivat keskeisen osan armeijaa.

Lue lisää

paikkakuntia Etelä-Suomessa missä ei osallistuttu ensinkään väkivaltatekoihin, kumpikaan osapuoli. Eräät ns. "lentävät" yksiköt taas olivat paikkakuntien ulkopuolisia terroristeja. Niitä
toimi punaisissa sekä valkoisissa. Heidän jälkensä olivat veriset. On totta, että Linna kuvaa vain pieneltä osalta kansalaisotaa. Koko Suomea koskeva kirjallinen teos olisikin jo vähintään joku Iijokisarjaan verrattava jättiläistyö. Tarvitaanko sitten sellaista ? Miksei, aihe tuntuu ainakin kiinnostavan.

Preeti kirjoitti:

paikkakuntia Etelä-Suomessa missä ei osallistuttu ensinkään väkivaltatekoihin, kumpikaan osapuoli. Eräät ns. "lentävät" yksiköt taas olivat paikkakuntien ulkopuolisia terroristeja. Niitä
toimi punaisissa sekä valkoisissa. Heidän jälkensä olivat veriset. On totta, että Linna kuvaa vain pieneltä osalta kansalaisotaa. Koko Suomea koskeva kirjallinen teos olisikin jo vähintään joku Iijokisarjaan verrattava jättiläistyö. Tarvitaanko sitten sellaista ? Miksei, aihe tuntuu ainakin kiinnostavan.

Lue lisää

että niistä punaisista torppareista tulikin lähes kaikista joko maalailiito- keskustalaisia. Tai sitten myöhemmin pientalonpoika-maaseudunpuoluelaisia. Oliko näin ? Vain joissakin Lapin perukoilla heistä osa kannatti ja kannattaa kommunisteja, skdl:ää ja vasemmistoliittoa ? Näinkö asia kehittyi puoluevalinnoissa ?

malliksi! kirjoitti:

"Kerro mikä ei ole totta? Norppa oli aivan varmasti puolustusministeri kun Suomen Jatkosodan historia -kirjahanke pantiin käyntiin. "

Jatkosodan historian uutta laitosta kaavailtiin jo 80-luvun alussa Talvisodan historiaa kirjoitettaessa.

Komentaja Jaakko Valtanen allekirjoitti 23.3. 84 päätöksen, jolla perustettiin Sotatieteen laitokseen uutta teosta kirjoittava tutkijaryhmä.Kustannussopimus allekirjoitettiin 27.3. 87. Ensimmäinen osa ilmestyi jo 1988 ja toinen heti perään.

Norrback oli puolustusministeri 1987-90. Hän on siis antanut ohjeet teoksen kirjoittajille aika lailla jälkikäteen, vai mitä? Kirjoittajat eivät tiedä N:n osuudesta mitään.Esittäisitkö siitä jotain todisteita? Ei siis omia vainoharhaisia kuvitelmiasi.

Jäit siis heti valheesta kiinni. Ilmeisesti sinut voi aivan samalla tavalla hirttää jokaisesta väitteestä. Koeta käsittää, että hurriviha ei riitä tietopohjaksi silloin, kun haluaa saada lukijat jostain vakuuttuneiksi.

Åke Lindmanin elokuvien kanssa Norrbackilla on vielä vähemmän tekemistä.

Vainoharhaisuus ei ole kaunista. Olet siitä hyvä esimerkki. Valitettavasti turvaudut valheisiin. Se ei ole eduksi niissäkään asioissa, joissa pysyt totuudessa.

Toistat samoja tarinoita uudelleen ja uudelleen. Ilmeisesti itse jo uskot niihin. Onhan se tietysti sallittua.

Lue lisää

Turbopalli taas valehtelun huumassa?

Epävarma asia kirjoitti:

että niistä punaisista torppareista tulikin lähes kaikista joko maalailiito- keskustalaisia. Tai sitten myöhemmin pientalonpoika-maaseudunpuoluelaisia. Oliko näin ? Vain joissakin Lapin perukoilla heistä osa kannatti ja kannattaa kommunisteja, skdl:ää ja vasemmistoliittoa ? Näinkö asia kehittyi puoluevalinnoissa ?

Lue lisää

Erään tutktimuksen mukaan ( Lappalainen) punaisissa olisi ollut noin 15 % torpparitaustaisia, ei siis varsina8isesti torppareita. Hallituksen joukoissa oli aluksi saman verran, mutta sitten kutsunta lisäsi huomattavasti torppareiden ja maatyöläisten osuutta.

Entisistä torppareista tuli pienviljelijöitä ja monasti suojeluskuntalaisia. He olivat lähinnä maalaisliittolaisia, mutta osa äänesti kyllä demareita, varsinkin etelässä. Karjala ja pohjois-Puomi olivat nimenomaan maalaisliiton ja myöhermmin skdl:n alueita.

Lex Kallion perusteella maata saaneet jakautuivat periaatteessa samalla tavalla.

sinne päin kirjoitti:

Erään tutktimuksen mukaan ( Lappalainen) punaisissa olisi ollut noin 15 % torpparitaustaisia, ei siis varsina8isesti torppareita. Hallituksen joukoissa oli aluksi saman verran, mutta sitten kutsunta lisäsi huomattavasti torppareiden ja maatyöläisten osuutta.

Entisistä torppareista tuli pienviljelijöitä ja monasti suojeluskuntalaisia. He olivat lähinnä maalaisliittolaisia, mutta osa äänesti kyllä demareita, varsinkin etelässä. Karjala ja pohjois-Puomi olivat nimenomaan maalaisliiton ja myöhermmin skdl:n alueita.

Lex Kallion perusteella maata saaneet jakautuivat periaatteessa samalla tavalla.

Lue lisää

oudolta, että Suomessa piti tuollainen veljessota käydä, ennenkuin aikaansaatiin lex Kallio. Vai oliko syy kuitenin ns. valtiomuodosta ? Kuningas vaiko eduskunta ? Tai joku muu ?

Sekava oli tilanne kirjoitti:

oudolta, että Suomessa piti tuollainen veljessota käydä, ennenkuin aikaansaatiin lex Kallio. Vai oliko syy kuitenin ns. valtiomuodosta ? Kuningas vaiko eduskunta ? Tai joku muu ?

Lue lisää

Ei tätä sotaa käyty "lex kallion" tai torpparikysymyksen seurauksena, vaan kapinan siemenet oli etelän teollisuuspaikkaunnilla ja niiden työväenyhdistyksissä, se oli nimenomaan työväestön kapina, ei torppareiden, jotka oli ihan sivuosassa koko prosesissa, torppareita oli paljon ja joka puolella maata ja siksi työväenyhdístykset yritti tehdä kapinasta torpparikapinaa, mutta torpparit ei nousseet kapinaan ja siksi kapina ei levinnyt koko maahan.

Pushmanni kirjoitti:

Ei tätä sotaa käyty "lex kallion" tai torpparikysymyksen seurauksena, vaan kapinan siemenet oli etelän teollisuuspaikkaunnilla ja niiden työväenyhdistyksissä, se oli nimenomaan työväestön kapina, ei torppareiden, jotka oli ihan sivuosassa koko prosesissa, torppareita oli paljon ja joka puolella maata ja siksi työväenyhdístykset yritti tehdä kapinasta torpparikapinaa, mutta torpparit ei nousseet kapinaan ja siksi kapina ei levinnyt koko maahan.

Lue lisää

epäillä ? Epäilen että kysymys ei ollut noin yksinkertainen, Eikö perimmäinen syy ollut säätyyhteiskunnan mureneminen ? Sehä oli vaikea paikka omistavalle luokalle.

Misip kirjoitti:

Ylikangas perustelee väitteensä "kadonneisiin asiakirjoihin". Ja niitähän tuntuu riittävän.
Milloin tuhottu heti hänen lukemisensa jälkeen ja milloin muuten vaan.
Sillä pohjalla voi toki väittää ihan mitä vaan.
Vaikka miljoona ammuttua Suomalaista sotilasta Huhtiniemeen!
Jokisipilä taas perustaa kirjoituksensa tosiasioihin, eikä julkaise arvailuja.
Ylikangas on varmaan tutkinut asioita, mutta hänen arvostelukykynsä on mennyt hukkaan, kun joutuu pilkkaamaan toista historiantutkijaa, joka ei ole hänen kanssaan samaa mieltä!
Ylikankaan heitot historian tutkija Jokisipilää vastaan ovat lapsellisia ja kertovat enemmän hänen Huhtiniemen epäonnistumisistaan, kuin Jokisipilän väärässä olemisista.
Jokisipilä on rohkea nuori tutkija, joka uskaltaa asettaa kyseenalaiseksi vanhojen tutkimusten annin.
Kiitos Markku sinulle siitä!

Lue lisää

Minä en sano Huhtiniemestä juuta enkä jaata, koska en ole perehtynyt asiaan, mutta ymmärtääkseni Ylikangas ja edesmennyt akateemikko Paavo Haavikko ovat ennen kaikkea esittäneet kiusallisen kysymyksen, mitä oikein tapahtui sadoille sotilaille, jotka mystisesti hävisivät Viipurin menetyksen jälkeen ja joiden kohtalosta asiakirjat eivät kerro mitään.

Kurjat kirjoitti:

epäillä ? Epäilen että kysymys ei ollut noin yksinkertainen, Eikö perimmäinen syy ollut säätyyhteiskunnan mureneminen ? Sehä oli vaikea paikka omistavalle luokalle.

Venäjän laillinen hallitusvalta kumottiin marraskuussa 1917, ja siten hävisi elementti, joka olisi voinut pitää Suomessa järjestystä yllä ja estää Suomen oikeistoa ja vasemmistoa aseistautumasta ja ryhtymästä sotaan toisiaan vastaan. Suomessa ei ollut hallitusta jonka edes kaksi kolmasosaa suomalaisista olisi tunnustanut legitiimiksi. Suomen porvarit tukeutuivat keisarilliseen Saksaan ja sosialistit Venäjän bolsevikkeihin. Sisällissodan lopputuloksen ratkaisi se, että bolsevikit suostuivat luovuttamaan Suomen Saksan etupiiriin.

juttu menee kirjoitti:

tietysti ao. toimittajan piikkiiin. On lapsellista kuvitella, että ministeri voisi kirjoituttaa sotahistorian uudelleen. Se on loukkaus kaikkea tutkimusta kohtaan. Lisäksi siis kirjoitustyötä oli tehty kolme vuotta ennen Norrbackin ministeriyttä.

Ruotsinkielisten joukkojen historiat on tutkittu aivan samalla periaatteella kuin suomalaisten. Molemmilla on hyvät ja huonot hetkensä. Ei siinä tarvita kaunistelua eikä mustamaalausta puolin eikä toisin.

Olet niitä harvoja(?), jotka syyllistyvät leimaamiseen kielen perusteella.

Lue lisää

Varmaa on Jatkosodan historia 1-6- historiikin julkaisu RKP:n puolustusministeriyden aikana!
2 ensimäistä ilmestyi osaa Norpan aikana ja loput Lillanin aikana. Osa 5, jossa kaikkein eniten "siivottiin Suomen ruotsalaista sotahistoriaa, julkaistiin "Lillanin" ministeriyden aikana.

Osa 5: 1992

-Vetäytyminen Itä-Karjalasta
- Torjuntataistelut (Kannaksella, Laatokan-Karjalassa)
-sota Lapissa

Koroljov kirjoitti:

Minä en sano Huhtiniemestä juuta enkä jaata, koska en ole perehtynyt asiaan, mutta ymmärtääkseni Ylikangas ja edesmennyt akateemikko Paavo Haavikko ovat ennen kaikkea esittäneet kiusallisen kysymyksen, mitä oikein tapahtui sadoille sotilaille, jotka mystisesti hävisivät Viipurin menetyksen jälkeen ja joiden kohtalosta asiakirjat eivät kerro mitään.

Lue lisää

Pikkuryssällä ei ole tiedot ajan tasalla

20. prikaatin kaatuneet ja kadonneet Viipurissa

2.11.2009 17.09 | Jarmo Nieminen | Sotahistoria

Viipurissa 20.6.1944 kadonneet 20. prikaatin sotilaat kummittelevat jälleen keskustelupalstoilla. Julkaisen ohessa oman tutkimukseni samaisesta aiheesta. Artikkeli on julkaistu Eero Elfvengrenin ja Eeva Tammen toimittamassa kirjassa Viipuri 1944 (WSOY 2007).


http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/02/20-prikaatin-kaatuneet-ja-kadonneet/

Semmottis taas kirjoitti:

Varmaa on Jatkosodan historia 1-6- historiikin julkaisu RKP:n puolustusministeriyden aikana!
2 ensimäistä ilmestyi osaa Norpan aikana ja loput Lillanin aikana. Osa 5, jossa kaikkein eniten "siivottiin Suomen ruotsalaista sotahistoriaa, julkaistiin "Lillanin" ministeriyden aikana.

Osa 5: 1992

-Vetäytyminen Itä-Karjalasta
- Torjuntataistelut (Kannaksella, Laatokan-Karjalassa)
-sota Lapissa

Lue lisää

ao ministerien puuttumisesta tutkimustyöhön? Ei omat kuvitelmat ole mitään todisteita.

Kaksi ensimmäsitä osaa olivat valmiina ennen Norrbackin kautta ja työ oli alettu vuosia aiemmin.

Ministerien työ on ihan muualla kuin yksittäisen tutkimuksen kimpussa.

Hoet vain edelleen vainoharhojasi.

Koroljov kirjoitti:

Venäjän laillinen hallitusvalta kumottiin marraskuussa 1917, ja siten hävisi elementti, joka olisi voinut pitää Suomessa järjestystä yllä ja estää Suomen oikeistoa ja vasemmistoa aseistautumasta ja ryhtymästä sotaan toisiaan vastaan. Suomessa ei ollut hallitusta jonka edes kaksi kolmasosaa suomalaisista olisi tunnustanut legitiimiksi. Suomen porvarit tukeutuivat keisarilliseen Saksaan ja sosialistit Venäjän bolsevikkeihin. Sisällissodan lopputuloksen ratkaisi se, että bolsevikit suostuivat luovuttamaan Suomen Saksan etupiiriin.

Lue lisää

Suomi julistautui itsenäiseksi, mutta äärivasemmisto halusi diktatuurisen vallan itselleen bolsevikkien mallin mukaan ja heidän tukemanaan.

Sota alkoi punakaartien terrorilla ja murhilla jo marraskuussa -17.

Maassa oli laillinen hallitus, jolla oli kansan ylivoimaisen enmmistön tuki. Se ratkaisi sodan lopputuloksen, joskin Saksan väliintulo lyhensi sitä ja vähensi punaisten aloittamaa hävitystyötä etelä-Suomessa.

Kurjat kirjoitti:

epäillä ? Epäilen että kysymys ei ollut noin yksinkertainen, Eikö perimmäinen syy ollut säätyyhteiskunnan mureneminen ? Sehä oli vaikea paikka omistavalle luokalle.

Todellinen sytyke kapinalle oli se, että kun Suomi itsenäistyi niin samalla se menetti kaikki vientimarkkinansa, koska se menetti Venäjän markkinat mikä oli ollut päävientialue autonomian aikana.

Eurooppa kävi samaanaikaan ensimmäistä maailmansotaa loppuun, jolloin valtiot eli sotataloudessa eikä näinollen vienti sinnekkään oikein avautunut, kun vasta rauhan tultua ja jälleenrakennuksen käynnistyttyä.
Kaikki rahat käytettiin sotimiseen.

Tästä seurasi kaksi asiaa, ensinnäkin Suomi oli ollut leipäviljasta täysin riippuvainen Venäjän tuonnista autonomian aikana ja oma tuotanto kattoi vain puolet tarpeesta, joten leivän hinta nousi räjähdysmäisesti, mutta kun vienti oli jäissä, niin tehtaat eli teollisuus pisti porukan pellolle ja ovet kiinni, mitään työttömyyskorvausjärjestelmää ei ollut olemassa ja kaupungit oli täynnä täysin perseaukisia työttömiä ihmisiä ja leivän hinta oli moninkertaistunut, kuten muidenkin elintarvikkeiden.

Tähän saumaan Bolsevikit iski, saadakseen vallan ne yllytti ihmisiä kapinaan ja puna-armeija maksoi alussa jopa jäsenilleen palkkaa, saadakseen niitä nopeammin rekrytoitua riveihinsä, moni otti pestin kun ei muutakaan työtä ollut ja oli pakko saada jostakin rahaa, jotta voi ostaa ruokaa perheelle.

Maaseudulla tilanne ei ollut yhtä paha, eikä varsinkaan torppareiden kohdalla, niillähän oli omaa viljaa ja muita elintarvikkeita, tämä oli ehkä se syy, miksi torpparit ei oikein lämmenneet kapinalle.
Vaikka jotkut kuvaavatkin kapinaa nimenomaan torpparikapinana, ei se sitä oikeastaan ollut, se oli teollisuustyöntekijöiden kapina kaupungeissa ja sinne se myös jäi, kapina ei levinnyt koko maahan missään vaiheessa.

Koroljov kirjoitti:

Minä en sano Huhtiniemestä juuta enkä jaata, koska en ole perehtynyt asiaan, mutta ymmärtääkseni Ylikangas ja edesmennyt akateemikko Paavo Haavikko ovat ennen kaikkea esittäneet kiusallisen kysymyksen, mitä oikein tapahtui sadoille sotilaille, jotka mystisesti hävisivät Viipurin menetyksen jälkeen ja joiden kohtalosta asiakirjat eivät kerro mitään.

Lue lisää

hävinnyt ketään kuin eräiden mustamaalaajien mielikuvituksessa. Oikeat tiedot olisivat olleet 20. Prikaatin asiakirjoissa saatavissa, mutta eihän niitä edes tutkijat älynneet katsoa. Nämä huuhaa-miehet taas eivät osanneet eivätkä halunneet. Oikean tiedon ilmoitti ainakin Uuno Tarkki jo 1996. Varsinkin Ylikangas laati huuhaa-juttunsa sen jälkeen, kun asiat oli jo uudeleen tutkittu.

työläiskirjailija kirjoitti:

ja kuvaa maailmaa siitä näkökulmasta. Ei minulla ole mitään hänen näkemyksiään vastaan. Niitä vain ei pidä sotkea historian tutkimukseen. Se on toinen asia kuin romaanitaide.

Lue lisää

jälkeen "hyllystäni" E. Linkomiehen muistelmateoksen "Vaikea aika". Mieleen tuli Väinö Linnan "Tuntematon". Henkilöt tulivat niin selvästi tekstissä eläviksi, ja kirjat ovat molemmat saman ajan kuvaajia. Toinen rintamalta ja toinen politiikan näkökulmasta.

paljolti kirjoitti:

vain seurasivat tilanteen kehitystä. Heidän sympatiansa olivat yleensä punaisten puolella, ei tosin aseellisen kapinan. He halusivat maansa omakseen. Punaiset taas halusivat maat valtiolle myös talonpojilta ja kartanoilta.

Voittajat älysivät toimeenpanna torpparivapautuksen ja sitten lex Kallion. Näin maaseutu rauhoitettiin tekemään työtä.Seuraavassa sodassa nämä miehet muodostivat keskeisen osan armeijaa.

Lue lisää

olivatkin ehkä vain opportunisteja. Ei Akselinkaan olisi tarvinnut enää ruveta kapinoimaan. Hänhän oli jo päässyt "hyvään alkuun". Näinhän se todellisuudessa meni. Köyhä torppari huomasi, että hänhän voikin hyötyä tässä tilanteessa. Siis parempi katsoa kuin katua. Ja aloitella kapitalistista elämänmuotoa.

taas kerran kirjoitti:

Suomi julistautui itsenäiseksi, mutta äärivasemmisto halusi diktatuurisen vallan itselleen bolsevikkien mallin mukaan ja heidän tukemanaan.

Sota alkoi punakaartien terrorilla ja murhilla jo marraskuussa -17.

Maassa oli laillinen hallitus, jolla oli kansan ylivoimaisen enmmistön tuki. Se ratkaisi sodan lopputuloksen, joskin Saksan väliintulo lyhensi sitä ja vähensi punaisten aloittamaa hävitystyötä etelä-Suomessa.

Lue lisää

voinut olla laillinen, nykykäsityksen mukaan. Jos ei se toinenkaan (Kansanvaltuuskunta)

taas kerran kirjoitti:

Suomi julistautui itsenäiseksi, mutta äärivasemmisto halusi diktatuurisen vallan itselleen bolsevikkien mallin mukaan ja heidän tukemanaan.

Sota alkoi punakaartien terrorilla ja murhilla jo marraskuussa -17.

Maassa oli laillinen hallitus, jolla oli kansan ylivoimaisen enmmistön tuki. Se ratkaisi sodan lopputuloksen, joskin Saksan väliintulo lyhensi sitä ja vähensi punaisten aloittamaa hävitystyötä etelä-Suomessa.

Lue lisää

ei pidä paikkaansa !

Siellä tähden alta kirjoitti:

olivatkin ehkä vain opportunisteja. Ei Akselinkaan olisi tarvinnut enää ruveta kapinoimaan. Hänhän oli jo päässyt "hyvään alkuun". Näinhän se todellisuudessa meni. Köyhä torppari huomasi, että hänhän voikin hyötyä tässä tilanteessa. Siis parempi katsoa kuin katua. Ja aloitella kapitalistista elämänmuotoa.

Lue lisää

Hyvipä nopeasti ihminen kelkkansa kääntää, kun rahasta tai omaisuudesta on kysymys. Onhan se nähty.

Koroljov kirjoitti:

Venäjän laillinen hallitusvalta kumottiin marraskuussa 1917, ja siten hävisi elementti, joka olisi voinut pitää Suomessa järjestystä yllä ja estää Suomen oikeistoa ja vasemmistoa aseistautumasta ja ryhtymästä sotaan toisiaan vastaan. Suomessa ei ollut hallitusta jonka edes kaksi kolmasosaa suomalaisista olisi tunnustanut legitiimiksi. Suomen porvarit tukeutuivat keisarilliseen Saksaan ja sosialistit Venäjän bolsevikkeihin. Sisällissodan lopputuloksen ratkaisi se, että bolsevikit suostuivat luovuttamaan Suomen Saksan etupiiriin.

Lue lisää

Kyllä itsenäisyysjulistusta tuki myös vasemmisto eduskunnassa, eli homma meni ihan laillisen kaavan mukaan siihen asti, ongelmat alkoi kiehua vähän myöhemmin ja sen hetkisen perustuslain mukaan eduskunta oli myös taho, joka pystyi julistuksen antamaan laillisesti.

Huuhaata vain kirjoitti:

voinut olla laillinen, nykykäsityksen mukaan. Jos ei se toinenkaan (Kansanvaltuuskunta)

1918 toimittiin? Oletko selvin päin?

Hallitus oli eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva. Sitä ei ollut erotettu, eikä se itse eronnut. Se oli täysin laillinen myös tämän päivän käsitysten mukaan.

Pushmanni kirjoitti:

Kyllä itsenäisyysjulistusta tuki myös vasemmisto eduskunnassa, eli homma meni ihan laillisen kaavan mukaan siihen asti, ongelmat alkoi kiehua vähän myöhemmin ja sen hetkisen perustuslain mukaan eduskunta oli myös taho, joka pystyi julistuksen antamaan laillisesti.

Lue lisää

porvarien äänin vasemmiston vastustaessa. He halusivat pysyä Leninin Venäjän yhteydessä.

mukaan kirjoitti:

1918 toimittiin? Oletko selvin päin?

Hallitus oli eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva. Sitä ei ollut erotettu, eikä se itse eronnut. Se oli täysin laillinen myös tämän päivän käsitysten mukaan.

Lue lisää

Ja minkä lain ?

Eppäilijä kirjoitti:

Ja minkä lain ?

Sen lain mikä silloin Suomessa oli. Ei kai siitä ole epäselvyyttä !! Laki oli ja sitä noudatettiin kirjainta myöten.

Valkonen voima kirjoitti:

Sen lain mikä silloin Suomessa oli. Ei kai siitä ole epäselvyyttä !! Laki oli ja sitä noudatettiin kirjainta myöten.

sitten Ruotsi-Suomen lakikirjasta otettu ? Ei se silloin voinut olla Suomen laki ?

Porsaanpää kirjoitti:

sitten Ruotsi-Suomen lakikirjasta otettu ? Ei se silloin voinut olla Suomen laki ?

ruhtinaskunnan lait. Itsenäinen Suomi ei ollut ehtinyt juuri lakeja säätää. Siksi joissain tilöanteissa sovellettiin myös vanhoja Venäjän ja Ruotsinkin lakeja.

Porsaanpää kirjoitti:

sitten Ruotsi-Suomen lakikirjasta otettu ? Ei se silloin voinut olla Suomen laki ?

Suomi oli oikeastaan vaan "valkoinen Suomi" Säätyhteiskunnan jälkivoima.
"punaset" olivat lainsuojatonta halveksittua rupusakkia, eivätkä tarvinneet
lain suojelusta, koska heillä ei mitään suojeltavaa ollut. Ammattitaitoinen työläinenkin eli 0-rajan alapuolella. Silti Suomen herrasväkeä 1918 olivat tämän päivän näkökulmasta ns. "kaulusköyhälistökin". Miettikää sitäkin.

taas kerran kirjoitti:

Suomi julistautui itsenäiseksi, mutta äärivasemmisto halusi diktatuurisen vallan itselleen bolsevikkien mallin mukaan ja heidän tukemanaan.

Sota alkoi punakaartien terrorilla ja murhilla jo marraskuussa -17.

Maassa oli laillinen hallitus, jolla oli kansan ylivoimaisen enmmistön tuki. Se ratkaisi sodan lopputuloksen, joskin Saksan väliintulo lyhensi sitä ja vähensi punaisten aloittamaa hävitystyötä etelä-Suomessa.

Lue lisää

Suomen herrojen terrorilla jo 500 vuotta sitten ?

mukaan kirjoitti:

1918 toimittiin? Oletko selvin päin?

Hallitus oli eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva. Sitä ei ollut erotettu, eikä se itse eronnut. Se oli täysin laillinen myös tämän päivän käsitysten mukaan.

Lue lisää

Vain wiski tai kaksi iltapäivällä. Sitten onkin savusaunan lämmitys edessä, ei kuitenkaan joka päivä. Wiski kylläkin.

taas kerran kirjoitti:

Suomi julistautui itsenäiseksi, mutta äärivasemmisto halusi diktatuurisen vallan itselleen bolsevikkien mallin mukaan ja heidän tukemanaan.

Sota alkoi punakaartien terrorilla ja murhilla jo marraskuussa -17.

Maassa oli laillinen hallitus, jolla oli kansan ylivoimaisen enmmistön tuki. Se ratkaisi sodan lopputuloksen, joskin Saksan väliintulo lyhensi sitä ja vähensi punaisten aloittamaa hävitystyötä etelä-Suomessa.

Lue lisää

alkanut Pohjanmaalla ? vai onko tietoni väärä ?

Suomen suuri- kirjoitti:

ruhtinaskunnan lait. Itsenäinen Suomi ei ollut ehtinyt juuri lakeja säätää. Siksi joissain tilöanteissa sovellettiin myös vanhoja Venäjän ja Ruotsinkin lakeja.

Laittomia olivat sellaiset lait.

Laki on niinkuin.... kirjoitti:

Laittomia olivat sellaiset lait.

voimassa, kunnes se kumotaasn.

Laki on kirjoitti:

voimassa, kunnes se kumotaasn.

itsenäisyys. 6.12.1917 tehty "ilmoitus" ei ollut mikään Suomen itsenäisyyden laillisuuden tae. Se oli vain ilmoitus eduskunnalle, joka jäi vähälle huomiolle esim. lehdistössä. Jälkikäteen sen "hehkussa" on tehty jopa valtiorikoksia,
ja murhia.

Tuleva "herra" kirjoitti:

Suomi oli oikeastaan vaan "valkoinen Suomi" Säätyhteiskunnan jälkivoima.
"punaset" olivat lainsuojatonta halveksittua rupusakkia, eivätkä tarvinneet
lain suojelusta, koska heillä ei mitään suojeltavaa ollut. Ammattitaitoinen työläinenkin eli 0-rajan alapuolella. Silti Suomen herrasväkeä 1918 olivat tämän päivän näkökulmasta ns. "kaulusköyhälistökin". Miettikää sitäkin.

Lue lisää

Suomi olisi kehittynyt teollisuumaaksi tai selvinnyt sodista 1939-1944 ?
Ilman työläiporukkaa ? Pihkalan kaartillako ?

Jälkiviisautta kirjoitti:

itsenäisyys. 6.12.1917 tehty "ilmoitus" ei ollut mikään Suomen itsenäisyyden laillisuuden tae. Se oli vain ilmoitus eduskunnalle, joka jäi vähälle huomiolle esim. lehdistössä. Jälkikäteen sen "hehkussa" on tehty jopa valtiorikoksia,
ja murhia.

Lue lisää

Tarkoitatko Ritavuoren "tapausta" ? Sehän oli sairaan yksilön aikaansaannos.

hyväksyttiin kirjoitti:

porvarien äänin vasemmiston vastustaessa. He halusivat pysyä Leninin Venäjän yhteydessä.

oli Kerenskin ja Suomen oikeiston junailema "poikkeuseduskunta" Siitä ei kaikkea ole vielä kerrottu.

Odotellaan vielä kirjoitti:

oli Kerenskin ja Suomen oikeiston junailema "poikkeuseduskunta" Siitä ei kaikkea ole vielä kerrottu.

vaaleilla täysin laillisesti valittu. Sen luottamusta nauttiva senaatti oli laillinen hallitus.

Asiaa ei jälkijättöisten stallarien mielipiteet muuta mihinkään.

hyväksyttiin kirjoitti:

porvarien äänin vasemmiston vastustaessa. He halusivat pysyä Leninin Venäjän yhteydessä.

Tämä ei ole madollista, koska ensimmäisessä eduskunnassa oli vasemmistoenemmistö, joten jos vasemmisto olisi pitänyt pintansa niin julistusta ei olisi saatu aikaiseksi.
Vaikka hallitus olikin porvarihallitus, niin eduskunnan enemmistö oli vasemmistoa.

Valkonen voima kirjoitti:

Sen lain mikä silloin Suomessa oli. Ei kai siitä ole epäselvyyttä !! Laki oli ja sitä noudatettiin kirjainta myöten.

mutta Suomen lakia ei nodatettu koska sitä ei ollut. Kansalaisodan voittanut osapuoli aina ja toistuvasti jankuttaa "laillisen, laillisen, ja laillisuuden" perään selitellessään omia rikoksiaan. Voikin siis kysyä minkä lain ? Vastakoon ken tietää.

Kuivana kirjoitti:

Vain wiski tai kaksi iltapäivällä. Sitten onkin savusaunan lämmitys edessä, ei kuitenkaan joka päivä. Wiski kylläkin.

miksei Jaloviina kelpaa ?

Siellä tähden alta kirjoitti:

olivatkin ehkä vain opportunisteja. Ei Akselinkaan olisi tarvinnut enää ruveta kapinoimaan. Hänhän oli jo päässyt "hyvään alkuun". Näinhän se todellisuudessa meni. Köyhä torppari huomasi, että hänhän voikin hyötyä tässä tilanteessa. Siis parempi katsoa kuin katua. Ja aloitella kapitalistista elämänmuotoa.

Lue lisää

demarit tekivätkin torppareista yks kaks kapitalisteja. Siitä alkoi Suomen oikeistolaistuminen. Elköön Demut ! Niin sitä pitää, oikein tehty. Äänestän joskus demareitakin koska antoivat meikäläisillekin mahdollisuuden rikastua.

Laki on kirjoitti:

voimassa, kunnes se kumotaasn.

sitten kapina oli oikeutettu. Väärät lakitulkinnat piti kumota, vallankumouksella. Muuta keinoa ei siis ollut käytettävissä. Ns. valkoinen osapuoli Suomessa ei varmaan suosiolla muuttele itselleen sopiviksi "lainaamiaan" lakeja. Siksikö sota syttyi sisllissotana ja aiheutti ikuisen "haavan" Suomeen?

Suomen suuri- kirjoitti:

ruhtinaskunnan lait. Itsenäinen Suomi ei ollut ehtinyt juuri lakeja säätää. Siksi joissain tilöanteissa sovellettiin myös vanhoja Venäjän ja Ruotsinkin lakeja.

lait eivät olleet "voimassa". Venäjän Keisarikunta oli syösty vallasta. Vallasta sitten kiisteltiin, ja keinoteltiin ja vihdoin sodittiin. Mitä saatiin ? Saatiin
tasavaltainen Suomi. Eräänlainen kompromissi. Hyvä niinkin.

Ryhmä 33 kirjoitti:

Maanhankintalaki 1945 on myös kansan muistissa. Siinä Etelä-Suomen ruotsinkieliset alueet vapautettiin karjalaisten sotapakolaisten asuttamisesta ”pyhälle ruotsalaiselle maalle”. Silloinkin viuhui Ruotsi-kortti. Kansanedustaja Pentti Oinonen (PS) muistutti eduskuntaa Suomen ruotsalaisten käytöksestä Talvisodan jälkeen, jolloin he raivokkaasti vastustivat evakkojen vastaanottamista. Tämä sai ministeri Thorsin (RKP) puhkeamaan itkuun ja väitti nähneensä kotiseudullaan ”karjankielisiä” hautakiviä.

Nils Meinander oli jo sodan aikana osoittanut sopivuutensa toimittamalla salaisia tietoja viholliselle. Tämä väittämä saa vahvistuksen Atos Wirtasen muistelmista.

Atos Wirtanen oli Rauhanopposition puuhamies nro 1 eli lähes maanpetturi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Atos_Wirtanen

Atos Wirtanen julkaisi kahdet muistelmat: Pimeitä voimia vastaan (Aalto 1964) ja Poliittiset muistelmat (Otava 1973).

Hän ihmettelee itsekin Pimeitä voimia vastaan -kirjassaan tuota ruotsalaisten paljoutta. Sivulla 210 on tuo 33 allekirjoittajan nimilista ja sitten mm. näin: "Ruotsinkielisten monilukuisuus on silmiinpistävää."

Sivulla 207 Wirtanen kertoo kuinka hän tapasi Tukholman keskusaseman edustalla Nils Meinanderin samaan aikaan kun Ryhmä 33:n kirjelmä oli julkaistu Tukholman lehdissä. Meinander ei Wirtasen kertoman mukaan tiennyt miten se oli mahdollista... Eiköhän se ollut juuri Meinander kun toimitti kirjelmän Ruotsin lehdille.

Atos Wirtanen oli muuten Tove Janssonin läheinen ystävä ja esikuva tämän Nuuskamuikkunen-hahmolle, jonka vihreä hattu on lainattu Wirtaselta. Juuri hän julkaisi lehdissään Toven ensimäiset jutut.


Poliitikkoinakin tunnetuista Meinandereista:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander

Olisiko Nils hänen isänsä ja Martin veljensä? Eipä näytä olevan.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Carl_Fredrik_Meinander

Henrik on Carl Fredrik Meinanderin poika

http://sv.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander

Han är son till Carl Fredrik Meinander.


Ruotsin hyvyyttä Suomea ja suomalaisia kohtaan hehkutetaan kritiikittömästi. Sen vuoksi on tarpeellista, että mitalin ruma puoli tuodaan myös esiin. Ja sitä rumuutta tosiaan riittää. Valmisteilla on kirja jossa selvitellään mm. näitä asioita:

- Ruotsalaisuus juurrutetaan Suomeen
- Ruotsi voimistuu - Suomi kurjistuu
- Kalmarin unionin jäänteiden kohtalo
- Uskonpuhdistus ja suomen kirjakielen synty
- Nuijasota suomalaisuuden tappiona
- Talonpojan mitta täyttyy
- Suomalaiset syöstään sotaan
- Paavo Haavikon näkemys
- Kaarle IX:n Suomi-kauna
- Ruotsin metsäsuomalaiset
- Etnistä puhdistusta
- Ruotsin kielipolitiikka 1600-luvun Suomessa
- Talonpoika muonittaa ja talonpoika sotii
- Suomen sorto tehostuu
- Suomalaisten pakkosiirto 1681-82
- Sotaväenotot
- Suomi Ruotsin valtiontaloudessa
- jne...

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Meinander

Wikipedia: "Henrik Meinander on työskennellyt Mannerheim-museon intendenttinä ja Tukholman Suomi-instituutin johtajana. Hän sai nimityksen Helsingin yliopistoon historian professoriksi (ruots.) 2001 ja oli historian laitoksen johtaja 2004–2006. Hän on Kungliga Vetenskapsakademienin (vuodesta 2002) ja Suomen Tiedeseuran jäsen (vuodesta 2003). Meinander kirjoittaa pääasiassa äidinkielellään ruotsiksi."

Mitäpä muutakaan!

:=) kirjoitti:

Tämä mies muuttaa kaiken. Koskahan muuttaa maatakin?

Professori haluaisi kuopata lopullisesti erillissota-käsitteen
04.10.2008

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1598195

Suomen sotahistorian tutkimus on mielenkiintoisessa vaiheessa. Uusissa ja tekeillä olevissa tutkimuksissa Suomen ja natsi-Saksan suhdetta valotetaan aivan uusista näkökulmista. Samalla on joutunut uuteen puntariin myös erillissota-käsite.

- Suomen päättäjillä oli sodassa omat tärkeiksi katsomansa päämäärät. Mutta maa oli kuitenkin jatkosodan aikana niin riippuvainen Saksan talous- ja sotatavoitteista, ettei kukaan ammattihistorioitsija voi enää vakavasti väittää Suomen käyneen erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan, totesi historian professori Henrik Meinander suomalais-virolaisessa historiaseminaarissa Helsingissä.

Lue lisää

Tämänkö seurauksena:

Jonas, Michael: Kolmannen valtakunnan lähettiläs. Wipert von Blücher ja Suomi (Wipert von Blücher und Finnland). Kääntänyt Otto Lappalainen ja Mervi Ovaska. Ajatus Kirjat, 2010.

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1746


http://keskustelu.suomi24.fi/node/9814551

päteviä tutkijoita. Ylikangas on varmaan suosikkisi jostain muusta syystä?

Klinge oli Helsingin yliopiston kiintiöhurri!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Klinge

Matti Klinge (s. 31. elokuuta 1936 Helsinki) on historiantutkija ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston historian ruotsinkielisen professuurin viranhaltijana vuosina 1975–2001

Nyt Henrik Meinander jatkaa samoilla linjoilla, siis kiintiöhurrina!

Hurraako hurrit? kirjoitti:

Klinge oli Helsingin yliopiston kiintiöhurri!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Klinge

Matti Klinge (s. 31. elokuuta 1936 Helsinki) on historiantutkija ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston historian ruotsinkielisen professuurin viranhaltijana vuosina 1975–2001

Nyt Henrik Meinander jatkaa samoilla linjoilla, siis kiintiöhurrina!

Lue lisää

Sinä et kelpaa edes lausumaan Matti Klingen nimeä. Häpeä tyhmyyttäsi ja suurta suutasi.

häpeä, moukka kirjoitti:

Sinä et kelpaa edes lausumaan Matti Klingen nimeä. Häpeä tyhmyyttäsi ja suurta suutasi.

Etkö kestä totuutta? Klinge oli Helsingin yliopiston kiintiöhurri! Nyt Henrik Meinander jatkaa samoilla linjoilla, siis kiintiöhurrina!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Klinge

Vain 4.5%:n röyhkeän vähemmistön tähden karsii koko Suomi!

Vain 4.5%:n tähden kirjoitti:

Etkö kestä totuutta? Klinge oli Helsingin yliopiston kiintiöhurri! Nyt Henrik Meinander jatkaa samoilla linjoilla, siis kiintiöhurrina!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Klinge

Vain 4.5%:n röyhkeän vähemmistön tähden karsii koko Suomi!

Lue lisää

"Vain 4.5%:n röyhkeän vähemmistön tähden karsii koko Suomi!"

Miten niin kärsii? M:n luennoille menevät ruotsinkielellä opiskelevat. Mitä kärsimistä siinä on ja kenelle? Ruotsi on toinen valtionkieli.

Jatkat vainoharhojen tiellä.

totuutta! kirjoitti:

"Vain 4.5%:n röyhkeän vähemmistön tähden karsii koko Suomi!"

Miten niin kärsii? M:n luennoille menevät ruotsinkielellä opiskelevat. Mitä kärsimistä siinä on ja kenelle? Ruotsi on toinen valtionkieli.

Jatkat vainoharhojen tiellä.

Lue lisää

"Ruotsi on toinen valtionkieli."

Tiesitkö, että Suomessa on vain 1 virallinen kieli ja se on ruotsi. Suomen kielen asemasta Suomen virallisena kielenä ei tiettävästi ole säädetty missään laissa. Eikö olekin aika hassu tilanne?

Lingua franca kirjoitti:

"Ruotsi on toinen valtionkieli."

Tiesitkö, että Suomessa on vain 1 virallinen kieli ja se on ruotsi. Suomen kielen asemasta Suomen virallisena kielenä ei tiettävästi ole säädetty missään laissa. Eikö olekin aika hassu tilanne?

Lue lisää

osaa edes vaatia itselleen mitään. Maksakaa vaan Kreikan mafiaklikin pohjattomaan kirstuun euronne.
Mafiahan hallitsee myös Kreikan vakuutusbisneksen.

Lingua franca kirjoitti:

"Ruotsi on toinen valtionkieli."

Tiesitkö, että Suomessa on vain 1 virallinen kieli ja se on ruotsi. Suomen kielen asemasta Suomen virallisena kielenä ei tiettävästi ole säädetty missään laissa. Eikö olekin aika hassu tilanne?

Lue lisää

kielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi. Siinä ei viisastelut auta.

viralliset kirjoitti:

kielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi. Siinä ei viisastelut auta.

Saamen kieli ?

Kuinka on ? kirjoitti:

Saamen kieli ?

tulisi käyttää siellä, missä on saamelaisväestöä kuten Inarissa.

viralliset kirjoitti:

kielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi. Siinä ei viisastelut auta.

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön Ahvenanmaan noudattama kielipolitiikka, niin se olisi tällaista:

1) suomen kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi eikä ruotsia olisi missään yhteydessä,
2) ruotsin kielen käyttö kielletään sairaaloissa, virastoissa, lehdissä, kirkoissa, kouluissa, jne,
3) koulutusta saa vain suomen kielellä - ruotsinkielistä koulutusta saa järjestää vain omalla rahalla,
4) ruotsinkielisiä seurakuntia ei saa perustaa ja entisetkin lakkautetaan,
5) vain suomenkieliset sanomalehdet sallitaan,
6) ruotsinkielisiä aletaan syrjiä, mutta se tehdään ystävällisesti.

Näin pitkälle eivät suomalaiset taatusti halua mennä, sillä me emme ole samanlaisia kielinihilistejä ja kielirasisteja kuin Ruotsi, Ahvenanmaa ja Svenskfinland, joille suomen kieli on kauhistus. Ruotsin valtio antoi todella fyysisesti turpiin omille suomenkielisille lapsilleen Pohjois-Ruotsissa aina 1950-luvulle asti, jolloin Upsalan rotutieteen laitos oli vielä täydessä toiminnassa. Henkinen turpiinanto jatkuu Ruotsissa edelleen; Upsalan kaupunki, Enköpingin kaupunki, jalkapallokenttä Haaparannassa, dementikkolaitokset, jääkiekkojoukkueet, valtiopäivätalo, jne. Vasta Euroopan neuvoston puuttuminen Ruotsin harjoittamaan suomen kielen sortoon pakotti siellä antamaan suomen kielelle (ja "meänkielelle") kansallisen vähemmistökielen aseman. Toistaiseksi se näkyy vain kosmeettisena muutoksena uudessa kielilaissa.

Ahvenanmaan kansanedustaja kertoo kylmän rauhallisesti Suomen TV:ssa, että Ahvenanmaalla on oikeus syrjiä suomenkielisiä, kunhan se tehdään "ystävällisesti".

Onneksi nyt muutoksen tuulet ovat alkaneet puhaltaa Suomessa. Kaikki tutkimukset osoittavat, että ruotsin kielen osaaminen on romahtanut ja kieli-ilmapiiri muuttunut ruotsin kielelle katastrofaalisen huonoksi. Ihmekö tuo!

Åålanteri kirjoitti:

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön Ahvenanmaan noudattama kielipolitiikka, niin se olisi tällaista:

1) suomen kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi eikä ruotsia olisi missään yhteydessä,
2) ruotsin kielen käyttö kielletään sairaaloissa, virastoissa, lehdissä, kirkoissa, kouluissa, jne,
3) koulutusta saa vain suomen kielellä - ruotsinkielistä koulutusta saa järjestää vain omalla rahalla,
4) ruotsinkielisiä seurakuntia ei saa perustaa ja entisetkin lakkautetaan,
5) vain suomenkieliset sanomalehdet sallitaan,
6) ruotsinkielisiä aletaan syrjiä, mutta se tehdään ystävällisesti.

Näin pitkälle eivät suomalaiset taatusti halua mennä, sillä me emme ole samanlaisia kielinihilistejä ja kielirasisteja kuin Ruotsi, Ahvenanmaa ja Svenskfinland, joille suomen kieli on kauhistus. Ruotsin valtio antoi todella fyysisesti turpiin omille suomenkielisille lapsilleen Pohjois-Ruotsissa aina 1950-luvulle asti, jolloin Upsalan rotutieteen laitos oli vielä täydessä toiminnassa. Henkinen turpiinanto jatkuu Ruotsissa edelleen; Upsalan kaupunki, Enköpingin kaupunki, jalkapallokenttä Haaparannassa, dementikkolaitokset, jääkiekkojoukkueet, valtiopäivätalo, jne. Vasta Euroopan neuvoston puuttuminen Ruotsin harjoittamaan suomen kielen sortoon pakotti siellä antamaan suomen kielelle (ja "meänkielelle") kansallisen vähemmistökielen aseman. Toistaiseksi se näkyy vain kosmeettisena muutoksena uudessa kielilaissa.

Ahvenanmaan kansanedustaja kertoo kylmän rauhallisesti Suomen TV:ssa, että Ahvenanmaalla on oikeus syrjiä suomenkielisiä, kunhan se tehdään "ystävällisesti".

Onneksi nyt muutoksen tuulet ovat alkaneet puhaltaa Suomessa. Kaikki tutkimukset osoittavat, että ruotsin kielen osaaminen on romahtanut ja kieli-ilmapiiri muuttunut ruotsin kielelle katastrofaalisen huonoksi. Ihmekö tuo!

Lue lisää

ihme. Vaan se on ihme, että suomalaiset ovat hyväksynet asian, ja vieläkin hyväksyvät.

totuutta! kirjoitti:

"Vain 4.5%:n röyhkeän vähemmistön tähden karsii koko Suomi!"

Miten niin kärsii? M:n luennoille menevät ruotsinkielellä opiskelevat. Mitä kärsimistä siinä on ja kenelle? Ruotsi on toinen valtionkieli.

Jatkat vainoharhojen tiellä.

Lue lisää

Tästä Meinander kernaasti vaikenee ja ehkä syystäkin. Tunsihan "General fron Terjärv" eli Frans Uno Fagernäskin häpeää kielisoutureitten tekosista.

15% Suomen ruotsinkielisistä maavoimien joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla.

Tämä lukema saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään! Kylläpä näyttääkin aika karsealta kun asiaa tarkastellaan hieman eri tavalla ja oikeassa kontekstissä eli suhteutettuna siihen paljonko heitä oikeasti oli!

Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa ja ehkä määrissäkin. Luultavasti pataljoonia oli yksi vähemmän eli prosenttilukema on vieläkin korkeampi!

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.

1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.

Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!

8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.

15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!

15% on paljon kirjoitti:

Tästä Meinander kernaasti vaikenee ja ehkä syystäkin. Tunsihan "General fron Terjärv" eli Frans Uno Fagernäskin häpeää kielisoutureitten tekosista.

15% Suomen ruotsinkielisistä maavoimien joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla.

Tämä lukema saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään! Kylläpä näyttääkin aika karsealta kun asiaa tarkastellaan hieman eri tavalla ja oikeassa kontekstissä eli suhteutettuna siihen paljonko heitä oikeasti oli!

Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa ja ehkä määrissäkin. Luultavasti pataljoonia oli yksi vähemmän eli prosenttilukema on vieläkin korkeampi!

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.

1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.

Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!

8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.

15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!

Lue lisää

Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen divisioona. Se oli divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai Suomen ruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli lähinnä vain ruotsinkielisiä. Ja nimen omaan Jatkosodassa.

JR13 ja JR61 muodostivat 17.D:n rungon täydennettynä erillispataljoonalla, olikohan se juuri tuo ErP 27.

Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot on sieltä peräisin.

http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp

"Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.

Talvisota 1939-1940

Jalkaväki

Kenttätykistö

JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK

Jatkosota 1941-1945

JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1 "

15% on paljon kirjoitti:

Tästä Meinander kernaasti vaikenee ja ehkä syystäkin. Tunsihan "General fron Terjärv" eli Frans Uno Fagernäskin häpeää kielisoutureitten tekosista.

15% Suomen ruotsinkielisistä maavoimien joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla.

Tämä lukema saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään! Kylläpä näyttääkin aika karsealta kun asiaa tarkastellaan hieman eri tavalla ja oikeassa kontekstissä eli suhteutettuna siihen paljonko heitä oikeasti oli!

Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa ja ehkä määrissäkin. Luultavasti pataljoonia oli yksi vähemmän eli prosenttilukema on vieläkin korkeampi!

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.

1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.

Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!

8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.

15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!

Lue lisää

Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan mukaan Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!

Löytyy hyvin divareista ja ei maksa mahdottomasti.

Hannula J. O. Maailmansodan historia I-II
Otava, 1935, s., painos: 2, kunto: K3, Sidottu, nahkaselkä, 20 EUR

Divarin kävijä kirjoitti:

Löytyy hyvin divareista ja ei maksa mahdottomasti.

Hannula J. O. Maailmansodan historia I-II
Otava, 1935, s., painos: 2, kunto: K3, Sidottu, nahkaselkä, 20 EUR

Lue lisää

yhteiskuntaa koetteli vuosisadan alussa raju poliittinen ja taloudellinen murros, joka alkoi jo sortokausista ja jatkui sitten maan itsenäistymiseen 6. joulukuuta 1917 ja sitä seuranneeseen tammisunnuntaina 28. 1. 1918 alkaneeseen vapaus ja kansalaissotaan. Veli asettui ase kädessä veljeä vastaan, tehdastyöläiset, maattomat maatyöläiset ja osa torppareista nousi kapinaan punakaartien riveissä. Kapinallisia vastassa olivat omistava luokka ja itsenäiset talonpojat, heidän joukossaan myös kartanoiden omistajat, Saksassa helmikuussa 1918 palanneiden jääkärien johdolla. Alkamassa oli Euroopan yksi verisimmistä sisällissodista.

>Mutta onhan meillä Ylikankaamme <

Mainander unohtaa hurrien ikävät tekoset niin Rauhanoppositiossa kuin Maanhankintalain valmistelussa ja Sotasyyllisyystuomioissa.

Kaikissa noissa hurrit heilui päälimäisinä.

Eikunder kirjoitti:

>Mutta onhan meillä Ylikankaamme <

Mainander unohtaa hurrien ikävät tekoset niin Rauhanoppositiossa kuin Maanhankintalain valmistelussa ja Sotasyyllisyystuomioissa.

Kaikissa noissa hurrit heilui päälimäisinä.

Lue lisää

Gustafsson, Holmström, Juhani Aataminpoika ja nyt vielä tämä Nykop