Siis onko AMK kutakuinkin sama kuin et aikanaan noin ziljoona vuotta sitten oli opistotason tutkinnot...? Nimittäin sitä lähinnä pohdin, että kun aikanaan opistotason tutkinnon suorittaminen oli mulle melkoisen helppoa mut nyt epäilen et AMK ois liian vaikeaa meikäläiselle...Olen hakenut aikuisopiskeleen, mutta alkoi jo kaduttaan koko homma.
AMK=ex-opistotaso?
tyhjää päässä
22
683
Vastaukset
- n
AMK on helpompi, hae yliopistoon ettet turhaudu.
- Jag gör ingenting
Vaikuttaa vähän provolta. Jos olit opistossa hyvä, pärjäät amk:ssa hyvin. Jos olit opistossa heikko, pärjäät amk:ssa joko heikosti, tai sitten jos on työkokemuksen kautta hankittua tietoa, voit olla hyväkin. Sellaisia, joille olisi joka ikinen aine helppoja tai kaikki vaikeita missä vaan koulussa, on oikeasti aika vähän. Raporttien ja työselostusten kirjoittaminen vähän väliä saattaa olla joillekin vanhan ajan insinööreille vaikeaa, vaikka muuten koulunkäynti olisi helppoa, mutta niinpä se on joillekin nuorillekin.
- aloittaja tässä
Eieiei, ei ole ainakaan oma viestini provo!!! Olen oikeasti todellakin miettinyt, että jos AMk on vähän niinku "hikareiden" paikka ja niille, jotka pärjäis yliopistossakin niiin ei ehkä sovi itselleni :( Mutta JOS on samaa luokkaa opistojutskien kanssa niin sit en usko että ois ongelmia. Silloin sain 4 - 5 aina arvosanaksi ja mielestäni sain ne kohtuuhelpolla, mutta nykyään ei tietenkään enää toi oppiminen ole samaa luokkaa kuin 20 v sitten :((
- Muttei hankalakaan
aloittaja tässä kirjoitti:
Eieiei, ei ole ainakaan oma viestini provo!!! Olen oikeasti todellakin miettinyt, että jos AMk on vähän niinku "hikareiden" paikka ja niille, jotka pärjäis yliopistossakin niiin ei ehkä sovi itselleni :( Mutta JOS on samaa luokkaa opistojutskien kanssa niin sit en usko että ois ongelmia. Silloin sain 4 - 5 aina arvosanaksi ja mielestäni sain ne kohtuuhelpolla, mutta nykyään ei tietenkään enää toi oppiminen ole samaa luokkaa kuin 20 v sitten :((
Opistot oli käytäntölähtöisempiä, AMK:ssa tulee enemmän teoriaa, joten siitä on helpompi jatkaa myöhemmin eteenpäin yliopistoon maisteriksikin jos haluaa. Opistot oli pussinperiä, joista ei ollut jatkomahdollisuuksia mihinkään.
Myöskään AMK:n opinnäytetyö ei ole sama kuin opistotyö. Olen itse tehnyt joskus opistotyönkin, ja kyllä niissä on tasoero. Riippuu varmaan vähän opiskelupaikastakin kuitenkin, sillä mitä olen jutellut joittenkin kanssa niin joissakin amkeissa on ne vanhat opisto-opettajat edelleen töissä ja samat kurssit kuin ennekin, eikä juuri mitään eroa opetussuunnitelmissakaan.
Itselläni ei olut mitään vaikeuksia jatkaa opintoja AMK:ssa. Oli mukava kun sai lisää taustatietoa ja myös teoriaa, joka avasi aivan uudella tavalla mahdollisuuksia kehittää asioita. - En muista mikä
Muttei hankalakaan kirjoitti:
Opistot oli käytäntölähtöisempiä, AMK:ssa tulee enemmän teoriaa, joten siitä on helpompi jatkaa myöhemmin eteenpäin yliopistoon maisteriksikin jos haluaa. Opistot oli pussinperiä, joista ei ollut jatkomahdollisuuksia mihinkään.
Myöskään AMK:n opinnäytetyö ei ole sama kuin opistotyö. Olen itse tehnyt joskus opistotyönkin, ja kyllä niissä on tasoero. Riippuu varmaan vähän opiskelupaikastakin kuitenkin, sillä mitä olen jutellut joittenkin kanssa niin joissakin amkeissa on ne vanhat opisto-opettajat edelleen töissä ja samat kurssit kuin ennekin, eikä juuri mitään eroa opetussuunnitelmissakaan.
Itselläni ei olut mitään vaikeuksia jatkaa opintoja AMK:ssa. Oli mukava kun sai lisää taustatietoa ja myös teoriaa, joka avasi aivan uudella tavalla mahdollisuuksia kehittää asioita.Opistot oli pussinperiä, joista ei ollut jatkomahdollisuuksia mihinkään.
Piti paikkansa joskus ehkä 30 vuotta sitten. Mutta tiedän muutaman opistoinsinöörin, ilman lukiotaustaa, jotka ovat täydentäneet tutkintonsa DI:ksi 90- ja 2000-luvulla, ilman amk:ta välissä. - hikariko
aloittaja tässä kirjoitti:
Eieiei, ei ole ainakaan oma viestini provo!!! Olen oikeasti todellakin miettinyt, että jos AMk on vähän niinku "hikareiden" paikka ja niille, jotka pärjäis yliopistossakin niiin ei ehkä sovi itselleni :( Mutta JOS on samaa luokkaa opistojutskien kanssa niin sit en usko että ois ongelmia. Silloin sain 4 - 5 aina arvosanaksi ja mielestäni sain ne kohtuuhelpolla, mutta nykyään ei tietenkään enää toi oppiminen ole samaa luokkaa kuin 20 v sitten :((
AMK:ssa voi olla myös niitä "hikareita", jos se oma ala löytyy nimenomaan sieltä. Ei yliopistoon kannata mennä vain akateemisuuden ihannoinnin vuoksi - ota järki käteen ja mieti, mikä sinua oikeasti kiinnostaa. Itse olin lukioaikana ns. hikari, mutta opiskelin AMK:ssa , koska ainoastaan sieltä löysin itseäni kiinnostavan alan. En ole ainakaan toistaiseksi valintaani katunut, ala tuntuu omalta.
- ero on että
Muttei hankalakaan kirjoitti:
Opistot oli käytäntölähtöisempiä, AMK:ssa tulee enemmän teoriaa, joten siitä on helpompi jatkaa myöhemmin eteenpäin yliopistoon maisteriksikin jos haluaa. Opistot oli pussinperiä, joista ei ollut jatkomahdollisuuksia mihinkään.
Myöskään AMK:n opinnäytetyö ei ole sama kuin opistotyö. Olen itse tehnyt joskus opistotyönkin, ja kyllä niissä on tasoero. Riippuu varmaan vähän opiskelupaikastakin kuitenkin, sillä mitä olen jutellut joittenkin kanssa niin joissakin amkeissa on ne vanhat opisto-opettajat edelleen töissä ja samat kurssit kuin ennekin, eikä juuri mitään eroa opetussuunnitelmissakaan.
Itselläni ei olut mitään vaikeuksia jatkaa opintoja AMK:ssa. Oli mukava kun sai lisää taustatietoa ja myös teoriaa, joka avasi aivan uudella tavalla mahdollisuuksia kehittää asioita.opistoinsinööriksi ei päässyt edes opiskelemaan ilman samansuuntaisen alan ammattikoulutusta tai työkokemusta. Nyt meille valmistuu insinöörejä jotka eivät tajua käytännön asioista yhtään mitään. Eli päin persettä on mennyt tuokin "uudistus". Amk:lla on vähän sellainen maine että jos ei mihinkään muualle pääse niin sinne ainakin. Opistoon pyrittiin ennen eivätkä sinne kaikki luuserit päässeet. Tämähän johtaa tietysti siihen että opistoinsinöörejä arvostetaan käytännössä paljon enemmän kuin kädettömiä ja kokemattomia amk-inssejä.
- kuin opisto
Opisto oli kolme vuotta, AMK 3,5- 4 vuotta. Jos jatkaa opistotutkinnon papereilla AMK:hon, perusopinnot sekä kaikille pakolliset opinnot hyväksiluetaan. Jäljelle jäävät erikoistumisopinnot, vapaasti valittavat, erikoistumisharjoittelu ja opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutus on helppo vaihtoehto, jos on käytännön kokemusta omalta alalta.
Sekä AMK että yliopisto ovat korkea-asteen tutkintoja, nykyinen toisen asteen perustutkinto on entinen opistoaste. Jos AMK:n jälkeen haluaa maisteriasteen, on kaksi vaihtoehtoa, joista molemmista voi jatkaa myös tohtoriksi: ylempi AMK ja alan maisteri. Tänä vuonna voimaanastunut yliopistolaki mahdollistaa tämän tohtoriväylän AMK:sta. AMK:n jälkeen jää kandidaatista korkeintaan 60 op ns. täydentäviä opintoja ennen maisterin opintoja.- b
opistoinssiopinnot (160 ov) kestivät 4 vuotta ja sisälsivät huomattavasti laadukkaampaa opetusta kuin Amk-hömppä. Molemmat kokeiltu.
- eagle one
b kirjoitti:
opistoinssiopinnot (160 ov) kestivät 4 vuotta ja sisälsivät huomattavasti laadukkaampaa opetusta kuin Amk-hömppä. Molemmat kokeiltu.
Mikä oli linja? Vaikuttaa höpö höpö jutulta!
Tunnen entisiä opistoinssejä ja ovat kertoneet, että heidän ei tarvinnut tehdä edes inssityötä. ...heh heh! Kertoivat myös, että matikassa ei ollut mitään labroja, eivätkä olleet kuulleetkaan mitään lablace-, fourier muunnoksista ja sarjoista. Että se siitä opistoinssin opintokokonaisuusvaativuudesta ja sisällöstä!
Herätkää jo ja päivittäkää opinnot korkeakoulutasolle (amk,kk,yliopisto), niin ei tarvitse täällä kokea alemmuutta. - b
eagle one kirjoitti:
Mikä oli linja? Vaikuttaa höpö höpö jutulta!
Tunnen entisiä opistoinssejä ja ovat kertoneet, että heidän ei tarvinnut tehdä edes inssityötä. ...heh heh! Kertoivat myös, että matikassa ei ollut mitään labroja, eivätkä olleet kuulleetkaan mitään lablace-, fourier muunnoksista ja sarjoista. Että se siitä opistoinssin opintokokonaisuusvaativuudesta ja sisällöstä!
Herätkää jo ja päivittäkää opinnot korkeakoulutasolle (amk,kk,yliopisto), niin ei tarvitse täällä kokea alemmuutta.mikä linja sinulla. ilmeisesti jotain special opintoja jos pelkästään matematiikalla pääsee insinööriksi.
- Jag gör
eagle one kirjoitti:
Mikä oli linja? Vaikuttaa höpö höpö jutulta!
Tunnen entisiä opistoinssejä ja ovat kertoneet, että heidän ei tarvinnut tehdä edes inssityötä. ...heh heh! Kertoivat myös, että matikassa ei ollut mitään labroja, eivätkä olleet kuulleetkaan mitään lablace-, fourier muunnoksista ja sarjoista. Että se siitä opistoinssin opintokokonaisuusvaativuudesta ja sisällöstä!
Herätkää jo ja päivittäkää opinnot korkeakoulutasolle (amk,kk,yliopisto), niin ei tarvitse täällä kokea alemmuutta.Insinöörityöstä, joissain kouluissa se opistoaikaan tehtiin, joissain ei. Mutta mitä sitten? Nykyään ammattikorkeakouluun pääsee ilman työkokemusta. Maailma muuttuu.
Matikassa labroja? Inssiopintoni on sitä vaille valmiit, että saan todistuksen käteen, enkä ole tehnyt ensimmäistäkään matematiikan labratyötä - kerro minulle muuten, mihin niitä työelämässä tarvitaan, kun amk:sta ei tutkijoita valmistu? Olen tehnyt niitä fysiikassa, automaatiotekniikassa ja joissakin ammattiaineissa, mutta matikassa en yhtä ainutta. Eikä meillä käyty läpi fourier muunnosta, lapsikulta. Luuletko sinä, että kun 20 vuoden kuluttua valmistuu insinöörejä tai mitä sitten siihen aikaan valmistuukin, olet kuullut ja tietoinen kaikesta mitä he ovat opiskelleet? Muru, jo viiden vuoden kuluttua valmistuu inssejä, jotka tietävät asioista, joista sinä et tiedä mitään. Aiemmin yritit esiintyä opiskelijan vanhempanakin. Tiedätkö mitä? sinä olet järkyttävän lapsellinen. Aikuistu. - ymmärtämään
eagle one kirjoitti:
Mikä oli linja? Vaikuttaa höpö höpö jutulta!
Tunnen entisiä opistoinssejä ja ovat kertoneet, että heidän ei tarvinnut tehdä edes inssityötä. ...heh heh! Kertoivat myös, että matikassa ei ollut mitään labroja, eivätkä olleet kuulleetkaan mitään lablace-, fourier muunnoksista ja sarjoista. Että se siitä opistoinssin opintokokonaisuusvaativuudesta ja sisällöstä!
Herätkää jo ja päivittäkää opinnot korkeakoulutasolle (amk,kk,yliopisto), niin ei tarvitse täällä kokea alemmuutta.jotakin elämästä ja käytännön asioista. Pelle mikä pelle.
- Ammuu ammatti
"nykyinen toisen asteen perustutkinto on entinen opistoaste"
Ei tietääkseni ihan näin ole? Eikös toisen asteen perustutkinto ole sama kuin ex-ammattikoulututkinto, ei kai se sentään opistotason tutkintoa vastaa? Esim. lähihoitaja ei mielestäni opiskele entistä opistotutkintoa vaan ns. amatsututkintoa. Korjatkaa, jos asia ei ole näin. - oppia ikä kaikki
Jag gör kirjoitti:
Insinöörityöstä, joissain kouluissa se opistoaikaan tehtiin, joissain ei. Mutta mitä sitten? Nykyään ammattikorkeakouluun pääsee ilman työkokemusta. Maailma muuttuu.
Matikassa labroja? Inssiopintoni on sitä vaille valmiit, että saan todistuksen käteen, enkä ole tehnyt ensimmäistäkään matematiikan labratyötä - kerro minulle muuten, mihin niitä työelämässä tarvitaan, kun amk:sta ei tutkijoita valmistu? Olen tehnyt niitä fysiikassa, automaatiotekniikassa ja joissakin ammattiaineissa, mutta matikassa en yhtä ainutta. Eikä meillä käyty läpi fourier muunnosta, lapsikulta. Luuletko sinä, että kun 20 vuoden kuluttua valmistuu insinöörejä tai mitä sitten siihen aikaan valmistuukin, olet kuullut ja tietoinen kaikesta mitä he ovat opiskelleet? Muru, jo viiden vuoden kuluttua valmistuu inssejä, jotka tietävät asioista, joista sinä et tiedä mitään. Aiemmin yritit esiintyä opiskelijan vanhempanakin. Tiedätkö mitä? sinä olet järkyttävän lapsellinen. Aikuistu.on osa teknisten alojen koulutusojelmien (insinöörit) korkeakouluopetusta (amk, kk, yliopisto).
Entisajan opistotutkinnot ovat ihan eri juttu. Ei silloin opetus ja vaatimukset ollutkaan korkeakoulutasoa!
Maailma on täynnä "papereita vailla" olevia "oppineita", jotka eivät ole kyseisiä oppilaitoksia nähneetkään! - Jag gör
oppia ikä kaikki kirjoitti:
on osa teknisten alojen koulutusojelmien (insinöörit) korkeakouluopetusta (amk, kk, yliopisto).
Entisajan opistotutkinnot ovat ihan eri juttu. Ei silloin opetus ja vaatimukset ollutkaan korkeakoulutasoa!
Maailma on täynnä "papereita vailla" olevia "oppineita", jotka eivät ole kyseisiä oppilaitoksia nähneetkään!Taitaisi lukemisen ymmärtämisen koulutus olla paikoillaan. Kirjoitin olevani todistusta vaille valmis insinööri, ja sinä alat suoltaa jotain entisajoista. Kulta, minä valmistun insinööriksi, nyt, amk:sta, ihan kohta, siis amk-insinööriksi, enkä ole tehnyt yhtään ainutta matematiikan labratyötä!
Vaatimukset muuttuvat aina vuosien myötä. Perusosaaminen on suurella osalla nykyinsinööreistä heikompaa, koska työkokemusta ei ole. Niillä, joilla kokemusta on, on sitä perusosaamistakin ihan toisella tavalla.
Siis ymmärsitkö nyt lukemasi? En todellakaan valmistu opistoinsinööriksi muutaman päivän kuluttua, vaan ammattikorkeakoulusta, ilman yhtään matikan labraa tehtynä. - rtueiwo
nykyinen toinen aste sama kuin entinen opistoaste. Ennen AMK järjestlmää opistotasolta valmitui juuri esim. insinöörit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, merkonomit, sosiaalikasvattajat ja sosiaaliaohjaajat (nyk. sosionomit), agrologit jne..Kouluasteelta (nyk toinen aste) valmistui esi. perushoitajat, mielenterveyshoitajat, kuntohoitajat, hammashoitajat, teknikot, päivähoitajat, merkantit..
Vaikea verrata koulutusasteita nyt 15 vuoden jälkeen kun koko koulutusrakenne on muuttunut ja toisen asteen koulutuksen merkitys esim. jatko-opintojen kannalta on ihan erilainen. Mutta kyllä aikanaan pystyi ihan kansakoulupohjalta (ilman oppikoulua ja lukiota) jatkamaan akatemisiin opintoihin asti, jos kyvyt ja mahdollisuudet riitti. Esim. ekonomiksi. - mitsZu
rtueiwo kirjoitti:
nykyinen toinen aste sama kuin entinen opistoaste. Ennen AMK järjestlmää opistotasolta valmitui juuri esim. insinöörit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, merkonomit, sosiaalikasvattajat ja sosiaaliaohjaajat (nyk. sosionomit), agrologit jne..Kouluasteelta (nyk toinen aste) valmistui esi. perushoitajat, mielenterveyshoitajat, kuntohoitajat, hammashoitajat, teknikot, päivähoitajat, merkantit..
Vaikea verrata koulutusasteita nyt 15 vuoden jälkeen kun koko koulutusrakenne on muuttunut ja toisen asteen koulutuksen merkitys esim. jatko-opintojen kannalta on ihan erilainen. Mutta kyllä aikanaan pystyi ihan kansakoulupohjalta (ilman oppikoulua ja lukiota) jatkamaan akatemisiin opintoihin asti, jos kyvyt ja mahdollisuudet riitti. Esim. ekonomiksi.Omat vanhempani ovat kertoneet, että opettajaseminaareihin on päässyt suoraan kansakoulusta. Oppikoulusta päässeille on ollut lyhyempi kolutus kuin kansakoulusta tulleilla.
Vaikea kai näitä opintoja on verrata. Itsellä on lukion jälkeen käyty tradenomin tutkinto. - opistot köyhiä varte
rtueiwo kirjoitti:
nykyinen toinen aste sama kuin entinen opistoaste. Ennen AMK järjestlmää opistotasolta valmitui juuri esim. insinöörit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, merkonomit, sosiaalikasvattajat ja sosiaaliaohjaajat (nyk. sosionomit), agrologit jne..Kouluasteelta (nyk toinen aste) valmistui esi. perushoitajat, mielenterveyshoitajat, kuntohoitajat, hammashoitajat, teknikot, päivähoitajat, merkantit..
Vaikea verrata koulutusasteita nyt 15 vuoden jälkeen kun koko koulutusrakenne on muuttunut ja toisen asteen koulutuksen merkitys esim. jatko-opintojen kannalta on ihan erilainen. Mutta kyllä aikanaan pystyi ihan kansakoulupohjalta (ilman oppikoulua ja lukiota) jatkamaan akatemisiin opintoihin asti, jos kyvyt ja mahdollisuudet riitti. Esim. ekonomiksi.Opistoasteen koulutus oli Suomessa hyvin vaihtelevaa. Insinöörit ja artenomit tunnustettiin yleisesti kansainvälisesti bachelor-tason tutkinnoiksi, mutta näitä lyhyemmät merkonomin ja agronomin koulutukset eivät olleet kansainvälisestikään alempaa korkea-astetta vastaavia tutkintoja.
Ennen oli kovin harvinaista, että joku jatkoi kansakoulupohjalta korkea-asteelle. Kyse ei ollut niinkään kyvyistä tai mahdollisuuksista vaan siitä, että maalais- ja työväestö ei uskaltanut luottaa kykyihinsä, usein pelättiin kaupunkipiirejä ja että jos menee koulutus hukkaan, eikä sitten saakaan enää mitään töitä kun yrittää olla parempi kuin on. - mussukkasi
Jag gör kirjoitti:
Taitaisi lukemisen ymmärtämisen koulutus olla paikoillaan. Kirjoitin olevani todistusta vaille valmis insinööri, ja sinä alat suoltaa jotain entisajoista. Kulta, minä valmistun insinööriksi, nyt, amk:sta, ihan kohta, siis amk-insinööriksi, enkä ole tehnyt yhtään ainutta matematiikan labratyötä!
Vaatimukset muuttuvat aina vuosien myötä. Perusosaaminen on suurella osalla nykyinsinööreistä heikompaa, koska työkokemusta ei ole. Niillä, joilla kokemusta on, on sitä perusosaamistakin ihan toisella tavalla.
Siis ymmärsitkö nyt lukemasi? En todellakaan valmistu opistoinsinööriksi muutaman päivän kuluttua, vaan ammattikorkeakoulusta, ilman yhtään matikan labraa tehtynä.Nimimerkille: Jag gör 12.5.2010 14:55
Valmistaudu nyt kunnolla niihin pääsykokeisiin, ettet taas jää opiskelupaikkaa vaille. Pikku vinkki; jos satut pääsemään sisään, niin toivottavasti opintolinjasi on mahdollisimman helppo, esim. TUTA. Silloin sinulla saattaisi olla mahdollisuus jopa joskus valmistua. Mutta ensin pitää kuitenkin päästä sinne oppilaitokseen sisälle. - Jag gör
mussukkasi kirjoitti:
Nimimerkille: Jag gör 12.5.2010 14:55
Valmistaudu nyt kunnolla niihin pääsykokeisiin, ettet taas jää opiskelupaikkaa vaille. Pikku vinkki; jos satut pääsemään sisään, niin toivottavasti opintolinjasi on mahdollisimman helppo, esim. TUTA. Silloin sinulla saattaisi olla mahdollisuus jopa joskus valmistua. Mutta ensin pitää kuitenkin päästä sinne oppilaitokseen sisälle.Selvitä itse ensin edes lukion ensimmäinen luokka.
Aloituspaikkoja on monissa kouluissa enemmän kuin hakijoita, joten sisään pääsee lähes kuka tahansa. Jos sinä olet amk:ssa, niin se riittää kyllä hyväksi todisteeksi siitä, kaikkia sinne otetaankin. Kiinnostatisi tietää, miten selvisit luetun ymmärtämisen osuuden ilman lukutaitoa?
- jii'haaa
Tämä sama provoilija sen kun jatkaa vaan. Ja vastaa vielä itselleen eri nikeillä.
Ei se ihme ettet ole koskaan päässyt AMK-hon...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomessa on meneillään boomereiden kosto
1990-luvun lamassa osumaa saaneet sukupolvet toivovat sen jälkeen syntyneille sukupolville kärsimystä porvareita äänestä1453599Petteri Orpon kommentti persujen väkivaltaan?
Hiirenhiljaa taas on, kun Tampereella persulahkon ääriosasto pahoinpiteli kantasuomalaisen tytön. Missä on pääministeri2162443IPCC romahtaa
Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Ilmastohourimoinnin tukijalka myöntää, ettei mitään ilmastokatastrofia olekaan. Eikös tääl702431Toiko Helen laivalastillisen vieraslajeja Suomeen?
Loviisan satamaan tuotiin laivalastillinen pähkinänkuoria Norsunluurannikolta Loviisan satamaan kiinnittyi vapun al942294Elikkä Riikka Purra ei kannusta Suomea edes euroviisuissa
Sellaista on persujen "isänmaallisuus", oma kansa viimeiseksi ja ulkomaalaiset ensimmäisiksi. https://www.iltalehti.fi/91773- 1601724
Koulujen kesälomien siirto
Koulujen kesälomaa voitaisiin siirtää viikon verran. Se voisi olla hyvä kompromissi. Pääsiäsiseen voitaisiin lisätä muut1221557Perussuomalaisten onnistunut vappumarssi nostaa kannatusta
Rauhanmarssilla olleiden kimppuun hyökänneiden vassareiden kannatus sen sijaan romahtaa. Kaikki näyttää hyvältä vuoden161270- 1261131
- 741101