Rationalistinen homokeskustelu

Minun on paha olla niiden ihmisten tähden, jotka elävät siten, että heidän elämänsä on Jumalan tahdon vastaista. Kaiken sen suhteen, joka erottaa ihmistä Jumalasta. Ja ennenkaikkea Jumalan ihmisestä. Ja niin on myös kuitenkin laita homoseksuaalismin toteutuksenkin suhteen. En voi sille mitään, mutta se on alkanut tuntumaan viimeaikoina pahalta. On kuitenkin hyvä, ettei sinulla ole paha olla. Sillä Jumala on hyvä, eikä tahdo ihmisille pahaa oloa.

En ymmärrä miksi homoseksuaalisessa kiihkopropagandassa fundamentalistiset kristityt on pyritty leimaamaan vuorovaikutuskyvyttömiksi ja keskustelukelvottomiksi kumppaneiksi, joiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä?

Voin toki aavistaa, että asiassa on ehkä ollut ylilyöntejä? Mutta kyseessä on kuitenkin Jeesuksen antama rakkauden kolmoiskäsky rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseään. Se, että jos asioita lähtee hoitamaan siten, ettei voi tuntea sitä rakkautta lähimmäiseensä jonka itsekin on saanut kokea, kun Jeesus antoi omat synnit anteeksi tuloksena on se, että sitä ei ole tehty siitä rakkaudesta, jonka ansioton armo on ihmiselle antanut. Ja sen lopputulos voi olla sellainen ei toimi?

Mutta ei Jumalan rakkaus silti sitä tarkoita, että se ei olisi ankara. Ankara sitä kohtaan, joka ihmiselle itselleen on pahaksi. Ja sitä tarkoittaa mm. raamatunlause siitä, että niin: "Jumala lyö jokaista jonka lapsekseen ottaa". Sillä Isän kuritus on hyväksi ihmiselle ja opettaa erottamaan hyvän pahasta. Eikä kyseessä ole mikään väkivalta tai lyöminen, mutta ikäänkuin sama, jos lapsi vaikkapa leikittelee tulitikuilla vaarallisesti, niin ne otetaan pois, vaikka lapsen mieli ei sitä ymmärtäisikään, vaan pahoittaisi siitä itsensä.
Ja ilman tätä kuritusta ei voi olla Isän lapsi.

Mutta ei tämä lapseus sitä tarkoita, ettei ihmisen tulisi kasvaa täyteen aikuisuuteen myös uskossa. Mutta sitä se kuitenkin tarkoittaa, että ihminen on tullut oksastetuksi Jumalan perheväkeen Jeesuksen Kristuksen ristintyön tähden. Ja eräänä päivänä perintö osa on olla yhdessä Jumalan yhteydessä iankaikkisesti.

Missä on tieteellisesti todistettu, että Jeesus ei elänyt? Jos näin ei ole tehty, on tieteellinen pohja se mikä Hänestä on aikalaistensa kirjaamana on kirjoitettu. Siitä toki saa olla erimielinenkin kuinka Hänen merkityksensä ihmiskunnan historialle tulkitsee. Mutta kysymys Jeesuksesta ja syntien anteeksi antamisesta ei epärationalistista.

Ihminen on yhdenvertainen muutenkin kuin mainitsemiesi ominaisuuksia suhteen. Ihminen on yhdenvertainen Jumalan edessä hänen syntisyytensä tähden. Ja tämän synnin sovittamiseksi Jeesus tuli sinun, minun ja meidän kaikkien tähden tänne maan päälle totetuttamaan Isänsä tahdon, ettei yksikään joka Häneen uskoo hukkuisi vaan, että heillä olisi iankaikkinen elämä.

Uskomalla Herraan Jeesukseen saa synnit anteeksi ja voiman Pyhän Hengen taivaasta, joka todistaa ihmiselle mikä on totta. Ja toimii Totuuden Henkenä, Puolustajana ellei ihminen murehduta synnillään Häntä.

Ihmisiä yhdistää vuorovaikutus tilanteet, ei tieto. Se mikä ihmisiä erottaa on luulot jotka ihminen kuvittelee tiedoksi, ennakkoluulot ja asenteet, jotka leimaavat tietyt ihmisryhmät monesti kovin epäratioinalistisin perustein sellaisiksi, joiden välillä ei tulisi olla vuorovaikutusta.

kanssasi. kirjoitti:

Missä on tieteellisesti todistettu, että Jeesus ei elänyt? Jos näin ei ole tehty, on tieteellinen pohja se mikä Hänestä on aikalaistensa kirjaamana on kirjoitettu. Siitä toki saa olla erimielinenkin kuinka Hänen merkityksensä ihmiskunnan historialle tulkitsee. Mutta kysymys Jeesuksesta ja syntien anteeksi antamisesta ei epärationalistista.

Ihminen on yhdenvertainen muutenkin kuin mainitsemiesi ominaisuuksia suhteen. Ihminen on yhdenvertainen Jumalan edessä hänen syntisyytensä tähden. Ja tämän synnin sovittamiseksi Jeesus tuli sinun, minun ja meidän kaikkien tähden tänne maan päälle totetuttamaan Isänsä tahdon, ettei yksikään joka Häneen uskoo hukkuisi vaan, että heillä olisi iankaikkinen elämä.

Uskomalla Herraan Jeesukseen saa synnit anteeksi ja voiman Pyhän Hengen taivaasta, joka todistaa ihmiselle mikä on totta. Ja toimii Totuuden Henkenä, Puolustajana ellei ihminen murehduta synnillään Häntä.

Ihmisiä yhdistää vuorovaikutus tilanteet, ei tieto. Se mikä ihmisiä erottaa on luulot jotka ihminen kuvittelee tiedoksi, ennakkoluulot ja asenteet, jotka leimaavat tietyt ihmisryhmät monesti kovin epäratioinalistisin perustein sellaisiksi, joiden välillä ei tulisi olla vuorovaikutusta.

Lue lisää

- ei tietoa. Olen ollut uskossa itsekin ja tiedän liian hyvin mihin ne ajatusrakennelmat perustuvat. Maailma muuttui kauniimmaksi ja elämä paremmaksi elää, kun vapauduin kristinuskosta ja siihen liittyvistä syyllisyydentunnoista ja peloista. Aikani yritin.

En ole tavannut yhtäkään kristittyä uskovaista ja "uudestisyntynyttä", jonka rakkaus- ja armopuheiden taustalla ei olisi pelko. Siksi, koska vaihtoehtona uskolle on helvettiin joutuminen. Asioiden kriittinen ja kokonaisvaltainen ajatteleminen on saatanallista eksytystä, uskova on ikään kuin koukussa raamatulliseen ihmis- ja maailmankuvaan.

Minusta on mahtavaa olla itsensä hyväksyvä aikuinen homoseksuaali, joka on ylpeä identiteetistään ja itsestään. Ja mahtavaa on se, että maailmanmeno muuttuu - ei pelkästään pahemmaksi eikä kohti tuomiopäivää - vaan suvaitsevaisemmaksi ja vastuullisemmaksi päivä päivältä. Vaikka hitaasti se muutos tapahtuu, optimisti olen silti. Minun mielestäni ihminen on pohjimmiltaan hyvä - ei syntinen paskakasa.

ssdfdsfsdf kirjoitti:

- ei tietoa. Olen ollut uskossa itsekin ja tiedän liian hyvin mihin ne ajatusrakennelmat perustuvat. Maailma muuttui kauniimmaksi ja elämä paremmaksi elää, kun vapauduin kristinuskosta ja siihen liittyvistä syyllisyydentunnoista ja peloista. Aikani yritin.

En ole tavannut yhtäkään kristittyä uskovaista ja "uudestisyntynyttä", jonka rakkaus- ja armopuheiden taustalla ei olisi pelko. Siksi, koska vaihtoehtona uskolle on helvettiin joutuminen. Asioiden kriittinen ja kokonaisvaltainen ajatteleminen on saatanallista eksytystä, uskova on ikään kuin koukussa raamatulliseen ihmis- ja maailmankuvaan.

Minusta on mahtavaa olla itsensä hyväksyvä aikuinen homoseksuaali, joka on ylpeä identiteetistään ja itsestään. Ja mahtavaa on se, että maailmanmeno muuttuu - ei pelkästään pahemmaksi eikä kohti tuomiopäivää - vaan suvaitsevaisemmaksi ja vastuullisemmaksi päivä päivältä. Vaikka hitaasti se muutos tapahtuu, optimisti olen silti. Minun mielestäni ihminen on pohjimmiltaan hyvä - ei syntinen paskakasa.

Lue lisää

"ei tietoa. Olen ollut uskossa itsekin ja tiedän liian hyvin mihin ne ajatusrakennelmat perustuvat. Maailma muuttui kauniimmaksi ja elämä paremmaksi elää, kun vapauduin kristinuskosta ja siihen liittyvistä syyllisyydentunnoista ja peloista. Aikani yritin."

Pitäisikö siis ennemmin uskoa heitä, ketkä ovat olleet aikalaisia ja todistaneet tapahtumista, kuin sellaisia tahoja, jotka eivät ole olleet paikalla? Uskosta kummassakin on kysymys. Uskosta siihen mitä raamattu ilmoittaa tai uskosta siihen, että se mitä raamattu sanoo ei ole Jumalan sanaa. On hyvä, että olet vapautunut pelosta. Mutta kuitenkin Jeesus monesti enkeleiden välityksellä tai itsensäkin suullaan sanoi: "älä pelkää" ja, että "rakkaudessa ei ole pelkoa". Itse ymmärtäisin tämän niin, että olemalla uskossa itse uskossa ei ole mitään pelottavaa, mutta ihmisen omatunto voi osoittaa jotain sellaista, joka voisi vaatia muutosta.

"En ole tavannut yhtäkään kristittyä uskovaista ja "uudestisyntynyttä", jonka rakkaus- ja armopuheiden taustalla ei olisi pelko. Siksi, koska vaihtoehtona uskolle on helvettiin joutuminen. Asioiden kriittinen ja kokonaisvaltainen ajatteleminen on saatanallista eksytystä, uskova on ikään kuin koukussa raamatulliseen ihmis- ja maailmankuvaan."

Kyllä se varmaan osaksi näin onkin kuin kirjoitit, mutta rakkauden tulisi olla se joka saa ihmisen viemään evankeliumia eteenpäin. Rakkaus lähimmäistä kohtaan siksi, että itse on saanut synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Mutta myös vastuu ja välittäminen siinä, että kertoo myös siitä mitä lopulta seuraa, jos ihmiselle, jonka yhteys Jumalaan ei ole Jeesuksen välityksellä kunnossa.

Ne ovat isoja asioita. Ja niitä on kaikkinensa vaikeaa ymmärtää, mutta ihmiseltä toiselle ja vuorovaikutuksessa meidän ihmisten tulee myös esilläpitää niitäkin asioita toisillemme?

Saatanallista on se, jos kriittistä keskustelua ei käydä. Ja kokonaisuudet kuitenkin ovat aina hankalia.
Mutta kyllä meillä jokaisella saa olla omat mielipiteensä. Persoonallisuuden kehittyminen sitten onkin jo vaikeampi asia, koska siihen vaikuttaa media, ihmisten ymmärtämättömyys toisille ja monet seikat alkaen yksinkertaisesta viestintäteoreettisesta ongelmasta.


"Minusta on mahtavaa olla itsensä hyväksyvä aikuinen homoseksuaali, joka on ylpeä identiteetistään ja itsestään. Ja mahtavaa on se, että maailmanmeno muuttuu - ei pelkästään pahemmaksi eikä kohti tuomiopäivää - vaan suvaitsevaisemmaksi ja vastuullisemmaksi päivä päivältä. Vaikka hitaasti se muutos tapahtuu, optimisti olen silti. Minun mielestäni ihminen on pohjimmiltaan hyvä - ei syntinen paskakasa."

En näe siinä mitään pahaa, että olet itsesi hyväksyvä homoseksuaali. Ja koska en sinua tunne en voi sinulle mitään muuta tietenkään sanoa tai kirjoittaa. Mutta raamatun näkökannan tähän asiaan näen eritavalla.
Ylpeydestä en välitä. Mutta ymmärrän sen eräänlaiseksi retoreseksi pride puheeksi? Tai sitten ymmärrän sen väärin, mutta tarkoitan sillä sitä, että et koe häpeälliseksi olla homoseksuaali. Tuomiopäivästä olen erimieltä. Ihmisten käytös toisiaan kohtaan ja puhumisen tyylikin muuttuu kokoajan kovemmaksi ja omahyväisemmäksi.

Suovaitsevaisuus minulle on sitä, että ihminen joko pohdinnan tai oivalluksen kautta rakentaa omaa ymmärrystään ja identeettiään ihmisenä erilaisen tiedon, asioiden ja osaamisen kentässä. Ja sitä, että on olemassa erilaisia mielipiteitä, joita voidaan esittää. Myös niitä asioita, joita on esitetty raamatussa erilaisista ihmisenkin elämään liittyvistä asioista.

Ihminen oli alunperin hyvä kuten kaikki minkä Jumala loi, mutta syntiinlankeemus on jättänyt jälkensä ihmiseen. Ja yhteyden Jumalan yhteyteen uudelleen meille on rakentanut Jeesus Kristus. Sillä syntisiä hän on tullut pelastamaan. Tosin myös iloitsemaan iloitsevien kanssa ja suremaan surevien.

Mikä on homoseksualismi? Miten se määritellään? Se onkin hyvä kysymys? Itse määrittelisin sen niiksi asioiksi, joissa kahden samaa sukupuolta olevan henkilön tunne tai muu elämä toisiaan kohtaa on samanlainen kuin kahden heteroseksuaalisen parisuhteessa elävän aikuisen. Tiedän, että määritelmänä se on huono. Mutta parempaakaan en osaa sille sanoa. On tietenkin raamatun mukainen tekstikin olemassa. Enkä kiistä sitäkään.

Mutta eheytyminen on käsitteenä helpompi. Se tarkoittaa sitä, että se mikä on rikki Jumalan ja ihmisen välillä korjautuu. Ja se mikä eheyttää ihmisen suhteen Jumalaan.

En ymmärrä tuota Israelismi termiä. Onko se uuskäsite, vai fakta?

Pirpana- kirjoitti:

Mikä on homoseksualismi? Miten se määritellään? Se onkin hyvä kysymys? Itse määrittelisin sen niiksi asioiksi, joissa kahden samaa sukupuolta olevan henkilön tunne tai muu elämä toisiaan kohtaa on samanlainen kuin kahden heteroseksuaalisen parisuhteessa elävän aikuisen. Tiedän, että määritelmänä se on huono. Mutta parempaakaan en osaa sille sanoa. On tietenkin raamatun mukainen tekstikin olemassa. Enkä kiistä sitäkään.

Mutta eheytyminen on käsitteenä helpompi. Se tarkoittaa sitä, että se mikä on rikki Jumalan ja ihmisen välillä korjautuu. Ja se mikä eheyttää ihmisen suhteen Jumalaan.

En ymmärrä tuota Israelismi termiä. Onko se uuskäsite, vai fakta?

Lue lisää

Minun mielestäni uskovaiset ihmiset ovat heikkoja ja pelkurimaisia. aina ilmoittavat mielipiteensä piiloutuen raamatun sanan taakse. Onko siinä kyse siitä että ei kehdata leimautua rasistiksi kuitenkaan vaan on helpompaa vedota raamatun sanaan. vuosisatoja vanhan satukirjan tarinoiden varaan 2000 luvulla rakennetaan omaa elämää ja identiteettiä? Miten ihmiset voivat olla niin sokeita, en käsitä. Robert Pirsigin sanoja lainaten "when one person suffers from a delusion it is called insanity. When many people suffer from a delusion it is called religion.". Niin kauan kuin uskovaiset eivät ala tuputtamaan omia näkemyksiään ja esittämään niitä ainoina oikeina (niinkuin he valitettavan usein tekevät) minulla ei ole mitään uskovaisia tai uskontoja vastaan. Mutta niistä koituu paljon enemmän haittaa kuin hyötyä, joten ne saisi lopettaa kokonaan. ne lähinnä vain erottavat ihmisiä, perheitä ja kansoja toisistaan ja kasvattavat kuilua niiden välillä. Mutta monien uskovaisten mukaan homouden "käytäntöön paneminen" vasta on synti eikä homous itsessään. Ajatus on mielestäni erittäin hullunkurinen ja epäreilu itsessään. Moniko ihminen haluaa/pystyy viettämään koko elämänsä yksin? Tunnen erittäin paljon uskovaisia ja olen itsekin ollut mukana kirkon toiminnassa. valtaosa uusista tulokkaista ja ihmisistä jotka "tulevat uskoon" ovat psyykeeltään heikkoja, kovia kokeneita ja/tai masentuneita tai sairaita. Papit ym. käyttävät hyväkseen ihmisten heikkoa mielentilaa ja aivopesevät heidät. näin uskonnot leviävät valitettavan usein. Uskon kyllä että he vilpittömästi uskovat tekevänsä hyvää vaikka totuus onkin mielestäni jotain aivan muuta. Suosittelen lämpimästi kaikkia (erityisesti uskovaisia) lukemaan Richard Dawkinsin kirjan Jumalharha (the God delusion), toivon mukaan se avaa monien silmät ja saa ymmärtämään miten paljon pahaa uskonnoista koituu maailmalle. Ja haastan jokaisen tämän lukeneen, joka on kanssani eri mieltä, kertomaan minulle mitä hyvää maailmalle koituu uskonnosta. Koska minun mielestäni ne vaan erottavat ihmisiä (omakohtaisia kokemuksiakin löytyy). ja vanhemmat aivopesevät lapsensa "uskomaan" samoihin satuihin kuin he itse uskovat. aina se ei tietenkään onnistu mutta valitettavan usein kyllä. epäonnistunut aivopesu taas valitettavan usein johtaa huonoihin tai vähintään etäisiin väleihin lapsen ja vanhempien välillä. Onneksi jotkut vanhemmat osaavat pitää uskonnon erillään kotikasvatuksestaan eivätkä he kaikki tuputa lapsilleen omia näkemyksiään. Ei pieni lapsi voi mielestäni edes olla uskossa. eivät pienet lapset ymmärrä asioista tarpeeksi muodostaakseen omaa näkemystä näistä asioista. Te kaikki uskovaiset joilla on tai joilla ehkä joskus tulee olemaan lapsia. miettikää tarkkaan miten haluatte lapsenne kasvattaa. miettikää mitä lapsenne psyykeelle tekee se että vanhemmat opettavat pienestä pitäen homouden olevan syntiä jos lapsi itse on homo ja kaikki tämä tuntuu hänestä luonnolliselta. Tästä viestistä tuli paljon pitempi kuin oli tarkoitus. toivottavasti joku jaksoi lukea loppuun :) ehkä vähä turhankin katkera sävy mutta toivottavasti herättää keskustelua!