Sinkkianodi

Etenkin kun niissäkin nykyisin käytetään teräspotkureita (joka on aivan sairas ajatus korroosion kannalta) sekä haponkestäviä trimmilevyjä. Aina puhutaan sinkkianoideista, ja unohdetaan että alumiini on yleinen uhrianodien valmistusaine. Olisiko syynä alumiiniveneiden ihannointi, ja se että niiden haluttavuus kärsisi jos ostaja tajuaisi että hänen hieno teräspotkurinsa voi syödä rungon kaatopaikkakuntoon muutamassa vuodessa..

Tosin ongelmaa ei ole niin kauan kun sinkkianodit syöpyvät vaihtokuntoon yhdessä kaudessa. Jos ei syövy niin kannattaa vaihtaa sellaiseen valmistajaan joka ei laita niihin jaloja metalleja sekaan :D

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Etenkin kun niissäkin nykyisin käytetään teräspotkureita (joka on aivan sairas ajatus korroosion kannalta) sekä haponkestäviä trimmilevyjä. Aina puhutaan sinkkianoideista, ja unohdetaan että alumiini on yleinen uhrianodien valmistusaine. Olisiko syynä alumiiniveneiden ihannointi, ja se että niiden haluttavuus kärsisi jos ostaja tajuaisi että hänen hieno teräspotkurinsa voi syödä rungon kaatopaikkakuntoon muutamassa vuodessa..

Tosin ongelmaa ei ole niin kauan kun sinkkianodit syöpyvät vaihtokuntoon yhdessä kaudessa. Jos ei syövy niin kannattaa vaihtaa sellaiseen valmistajaan joka ei laita niihin jaloja metalleja sekaan :D

Lue lisää

"Etenkin kun niissäkin nykyisin käytetään teräspotkureita (joka on aivan sairas ajatus korroosion kannalta) sekä haponkestäviä trimmilevyjä. Aina puhutaan sinkkianoideista, ja unohdetaan että alumiini on yleinen uhrianodien valmistusaine. Olisiko syynä alumiiniveneiden ihannointi, ja se että niiden haluttavuus kärsisi jos ostaja tajuaisi että hänen hieno teräspotkurinsa voi syödä rungon kaatopaikkakuntoon muutamassa vuodessa..

Tosin ongelmaa ei ole niin kauan kun sinkkianodit syöpyvät vaihtokuntoon yhdessä kaudessa. Jos ei syövy niin kannattaa vaihtaa sellaiseen valmistajaan joka ei laita niihin jaloja metalleja sekaan :D "

Jaa tuttuja, sun kanssa juteltiin Esson paarissa tuosta aiheesta, Esson baari on Välittäjän paras tietolähde.

334+45 kirjoitti:

"Etenkin kun niissäkin nykyisin käytetään teräspotkureita (joka on aivan sairas ajatus korroosion kannalta) sekä haponkestäviä trimmilevyjä. Aina puhutaan sinkkianoideista, ja unohdetaan että alumiini on yleinen uhrianodien valmistusaine. Olisiko syynä alumiiniveneiden ihannointi, ja se että niiden haluttavuus kärsisi jos ostaja tajuaisi että hänen hieno teräspotkurinsa voi syödä rungon kaatopaikkakuntoon muutamassa vuodessa..

Tosin ongelmaa ei ole niin kauan kun sinkkianodit syöpyvät vaihtokuntoon yhdessä kaudessa. Jos ei syövy niin kannattaa vaihtaa sellaiseen valmistajaan joka ei laita niihin jaloja metalleja sekaan :D "

Jaa tuttuja, sun kanssa juteltiin Esson paarissa tuosta aiheesta, Esson baari on Välittäjän paras tietolähde.

Lue lisää

Paras tietolähde, minulla on hieman sinua enemmän kokemusta, ja tietoa..

Mun paatissa on viime vuotinen Mercruiser MPI 5.0...tietääkö joku, onko ankkisinodit kunnossa ja kuinka usein tota pitäisi murehtia? Asiallisia vastauksia kiitos, mutta vois joku lyödä lekkeriksikin, ettei kävis liian totiseksi...

Ankki Sinodi kirjoitti:

Mun paatissa on viime vuotinen Mercruiser MPI 5.0...tietääkö joku, onko ankkisinodit kunnossa ja kuinka usein tota pitäisi murehtia? Asiallisia vastauksia kiitos, mutta vois joku lyödä lekkeriksikin, ettei kävis liian totiseksi...

Lue lisää

Ei tiedä kukaan, katsoa pitäs. Keväällä kun vilkaiseen tuohon suuntaan ja syksyllä kanssa, niin pärjäilee. Kulumisesta ja muijan lompakon paksuudestahan tuo vaihtoväli on kiinni. Osa menee vuodessa vaihtokuntoon, toinen kestää useita vuosia.

sintti anoli kirjoitti:

Ei tiedä kukaan, katsoa pitäs. Keväällä kun vilkaiseen tuohon suuntaan ja syksyllä kanssa, niin pärjäilee. Kulumisesta ja muijan lompakon paksuudestahan tuo vaihtoväli on kiinni. Osa menee vuodessa vaihtokuntoon, toinen kestää useita vuosia.

Lue lisää

pitää kaikki vesirajan alapuolelle tulevat haponkestävät osat, esim trimmit, läpiviennit, potkuri ym., eristää irti rungosta. Ruuvit holkittaa muoviputkella kierteen osalta ja nylon prikka kannan alle. Jokaisen ruuvin kiristyksen jälkeen pitää yleismittarilla tarkastaa, ettei yhdistänyt. Potkuriakselin ja kytkimenlaipan väliin pitää laittaa muovilaippa, jonka pultit eivät ole yhteydessä toisiinsa, kumiletkun varassa oleva sisäboksi ja kuminen perälaakeri hoitaa homman takapäässä. Kun em hommat on kerran tehty, niistä ei ole enää ongelmia, lisäkustannuksia tuli vain kerran. Mulla oli laitettava vielä magnesiumsinkit, kun tavalliset eivät kuluneet.

Juussun kirjoitti:

pitää kaikki vesirajan alapuolelle tulevat haponkestävät osat, esim trimmit, läpiviennit, potkuri ym., eristää irti rungosta. Ruuvit holkittaa muoviputkella kierteen osalta ja nylon prikka kannan alle. Jokaisen ruuvin kiristyksen jälkeen pitää yleismittarilla tarkastaa, ettei yhdistänyt. Potkuriakselin ja kytkimenlaipan väliin pitää laittaa muovilaippa, jonka pultit eivät ole yhteydessä toisiinsa, kumiletkun varassa oleva sisäboksi ja kuminen perälaakeri hoitaa homman takapäässä. Kun em hommat on kerran tehty, niistä ei ole enää ongelmia, lisäkustannuksia tuli vain kerran. Mulla oli laitettava vielä magnesiumsinkit, kun tavalliset eivät kuluneet.

Lue lisää

Tai sinulla ei ole hätää, etenkin kun olet ymmärtänyt vaihtaa magnesiumanodeihin. Mutta ongelmana on veden kyky johtaa sähköa. Otetaan esimerkkinä Buster jossa on teräspotkuri. Potkurin keskiössä on vulkanoitu kumi, joten teräs ei ole suorassa kosketuksessa moottoriin tai runkoon. Kuitenkin potkuri tuhoaa rungon elleivät uhrianodit toimi kuten pitää.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Tai sinulla ei ole hätää, etenkin kun olet ymmärtänyt vaihtaa magnesiumanodeihin. Mutta ongelmana on veden kyky johtaa sähköa. Otetaan esimerkkinä Buster jossa on teräspotkuri. Potkurin keskiössä on vulkanoitu kumi, joten teräs ei ole suorassa kosketuksessa moottoriin tai runkoon. Kuitenkin potkuri tuhoaa rungon elleivät uhrianodit toimi kuten pitää.

Lue lisää

9 vuotta, syöpyminen pysyy kurissa sinkkien avulla, kun fyysistä kosketusta ei ole hapon ja alumiinin välillä. Manitsemassasi tapauksessa, happo on akseleiden kautta moottorin runkoon ja siitä veneen runkoon. Miksi muuten perämoottoriin pitää laittaa teräspotkuri, se on jotain fiilistelyä, jos sillä pääsee jotain 0,3 s lujempaa.

Juussun kirjoitti:

9 vuotta, syöpyminen pysyy kurissa sinkkien avulla, kun fyysistä kosketusta ei ole hapon ja alumiinin välillä. Manitsemassasi tapauksessa, happo on akseleiden kautta moottorin runkoon ja siitä veneen runkoon. Miksi muuten perämoottoriin pitää laittaa teräspotkuri, se on jotain fiilistelyä, jos sillä pääsee jotain 0,3 s lujempaa.

Lue lisää

En ainakaan ymmärrä teräspotkureita alumiiniveneissä. Se potkuri ei muuten tuossa edellisessä esimerkissä ole suorassa metallisessa yhteydessä potkuriakseliin, koska potkurin kumikeskiö eristää sen siitä.

Ja sitten toinen hauska esimerkki, vierekkäisillä aisapaikoilla on lasikuituvene ja alumiinivene. Kummassakin on ne "uskomattoman halvat" anodit, jotka ovat "virheettömiä kymmenen vuoden jälkeen". Lasikuituveneessä on teräspotkuri, joka veden välityksellä muodostaa galvaanisen parin alumiiniveneen kanssa. Arvatkaa mitä tapahtuu :)

Yhdeksänkymmentä luvulla minulla oli naapuripaikalla isohko alumiininen matkavene, jonka pohjaan oli vedetty tuhti kerros kuparipohjaista eliönestomaalia, ilman primeria. Kahden kesän jälkeen sen pohja näytti siltä kun olisi ammuttu haulikolla koko matkalta. Onneksi pellit olivat tarpeeksi paksuja kestääkseen hiekkapuhalluksen.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

En ainakaan ymmärrä teräspotkureita alumiiniveneissä. Se potkuri ei muuten tuossa edellisessä esimerkissä ole suorassa metallisessa yhteydessä potkuriakseliin, koska potkurin kumikeskiö eristää sen siitä.

Ja sitten toinen hauska esimerkki, vierekkäisillä aisapaikoilla on lasikuituvene ja alumiinivene. Kummassakin on ne "uskomattoman halvat" anodit, jotka ovat "virheettömiä kymmenen vuoden jälkeen". Lasikuituveneessä on teräspotkuri, joka veden välityksellä muodostaa galvaanisen parin alumiiniveneen kanssa. Arvatkaa mitä tapahtuu :)

Yhdeksänkymmentä luvulla minulla oli naapuripaikalla isohko alumiininen matkavene, jonka pohjaan oli vedetty tuhti kerros kuparipohjaista eliönestomaalia, ilman primeria. Kahden kesän jälkeen sen pohja näytti siltä kun olisi ammuttu haulikolla koko matkalta. Onneksi pellit olivat tarpeeksi paksuja kestääkseen hiekkapuhalluksen.

Lue lisää

Ja sitten toinen hauska esimerkki, vierekkäisillä aisapaikoilla on lasikuituvene ja alumiinivene. Kummassakin on ne "uskomattoman halvat" anodit, jotka ovat "virheettömiä kymmenen vuoden jälkeen". Lasikuituveneessä on teräspotkuri, joka veden välityksellä muodostaa galvaanisen parin alumiiniveneen kanssa."


Mun mielestä tosta ei kyllä tuu galvaanista paria, elleivät veneet ole sähköisessä kontaktissa toisiinsa esimerkiksi maasähkön kautta. Pelkkä merivesi veneiden välissä ei riitä elektrolyysin toimimiseksi.

_lukiolainen kirjoitti:

Ja sitten toinen hauska esimerkki, vierekkäisillä aisapaikoilla on lasikuituvene ja alumiinivene. Kummassakin on ne "uskomattoman halvat" anodit, jotka ovat "virheettömiä kymmenen vuoden jälkeen". Lasikuituveneessä on teräspotkuri, joka veden välityksellä muodostaa galvaanisen parin alumiiniveneen kanssa."


Mun mielestä tosta ei kyllä tuu galvaanista paria, elleivät veneet ole sähköisessä kontaktissa toisiinsa esimerkiksi maasähkön kautta. Pelkkä merivesi veneiden välissä ei riitä elektrolyysin toimimiseksi.

Lue lisää

olet oikessa. Ei riitä noilla massoilla ja etäisyyksillä. Minulla on alumiinipaatti Reposaaressa eikä Mäntyluodon sataman laivat muodosta sen kanssa galvaanista paria. Tämä oli vitsi mutta merivesi on huono johtamaan sähköä. Maasähkön loisvuoto voi nopeuttaa prosessia rajusti mutta galvaanisen parin muodostuminen ei vaadi ulkopuolista virtaa. Galvaaninen pari muodostuu kahden eri ominaissähkönjohtavuuden omaavan aineen välille. Juuri siitä syystä sinkki on anodina suosituin, sen ominaissähkönjohtavuus suhteessa hintaan on mahdollisimman kaukana yleisistä venenrakennusmateriaaleista, kuten teräksestä ja alumiinista. Mitä kauempana anodin ominaissähkönjohtavuus on suojattavan kohteen ominaossähkönjohtavuudesta,sen paremmin anodi kuluu ja suojaus toimii. Alumiinin ja mangnesiumin käytölle suoja-anodeina on muita syitä.
Epäpuhdas sinkki ei toimi tai toimii huonosti. Useimmin sinkin toimimattomuuden syy on huono kosketus suojattavaan kohteeseen tai epäpuhdas (=halpa) sinkki.

Tsetännä kirjoitti:

olet oikessa. Ei riitä noilla massoilla ja etäisyyksillä. Minulla on alumiinipaatti Reposaaressa eikä Mäntyluodon sataman laivat muodosta sen kanssa galvaanista paria. Tämä oli vitsi mutta merivesi on huono johtamaan sähköä. Maasähkön loisvuoto voi nopeuttaa prosessia rajusti mutta galvaanisen parin muodostuminen ei vaadi ulkopuolista virtaa. Galvaaninen pari muodostuu kahden eri ominaissähkönjohtavuuden omaavan aineen välille. Juuri siitä syystä sinkki on anodina suosituin, sen ominaissähkönjohtavuus suhteessa hintaan on mahdollisimman kaukana yleisistä venenrakennusmateriaaleista, kuten teräksestä ja alumiinista. Mitä kauempana anodin ominaissähkönjohtavuus on suojattavan kohteen ominaossähkönjohtavuudesta,sen paremmin anodi kuluu ja suojaus toimii. Alumiinin ja mangnesiumin käytölle suoja-anodeina on muita syitä.
Epäpuhdas sinkki ei toimi tai toimii huonosti. Useimmin sinkin toimimattomuuden syy on huono kosketus suojattavaan kohteeseen tai epäpuhdas (=halpa) sinkki.

Lue lisää

Olen kuullut että järvivedessä toimii vain mangnesiumin anodi.

Tsetännä kirjoitti:

olet oikessa. Ei riitä noilla massoilla ja etäisyyksillä. Minulla on alumiinipaatti Reposaaressa eikä Mäntyluodon sataman laivat muodosta sen kanssa galvaanista paria. Tämä oli vitsi mutta merivesi on huono johtamaan sähköä. Maasähkön loisvuoto voi nopeuttaa prosessia rajusti mutta galvaanisen parin muodostuminen ei vaadi ulkopuolista virtaa. Galvaaninen pari muodostuu kahden eri ominaissähkönjohtavuuden omaavan aineen välille. Juuri siitä syystä sinkki on anodina suosituin, sen ominaissähkönjohtavuus suhteessa hintaan on mahdollisimman kaukana yleisistä venenrakennusmateriaaleista, kuten teräksestä ja alumiinista. Mitä kauempana anodin ominaissähkönjohtavuus on suojattavan kohteen ominaossähkönjohtavuudesta,sen paremmin anodi kuluu ja suojaus toimii. Alumiinin ja mangnesiumin käytölle suoja-anodeina on muita syitä.
Epäpuhdas sinkki ei toimi tai toimii huonosti. Useimmin sinkin toimimattomuuden syy on huono kosketus suojattavaan kohteeseen tai epäpuhdas (=halpa) sinkki.

Lue lisää

Lukiolainen on silti oikeilla jäljillä. Galvaaninen pari ei yksinään riitä syövyttämään toista materiaaleista, tarvitaan sen lisäksi yhteys muuta kautta näiden kahden eri metallin välille.
Ja hyvänä esimerkkinä siitä muusta yhteydestä on vaikkapa se, että molemmat veneet on laiturisähkössä, ja molempien veneiden maasähkökeskuksen kautta on laiturin suojamaa yhdistettynä veneen "maahan" eli moottorin runkoon ja siitä potkuriakselin kautta veteen. Nyt vasta syntyy virtapiiri, jossa syöpymistä alkaa tapahtua.

No tuo oli vähän kärjistämistä, koska lievää syöpymistä tapahtuu jo siitä syystä, että ne kaksi eri metallia on siinä samassa nesteessä... se vaan kiihtyy voimakkaasti se syöpymisreaktio, jos näiden kahden metallin välillä on muutakin kautta sähköinen yhteys.

-Mika- kirjoitti:

Lukiolainen on silti oikeilla jäljillä. Galvaaninen pari ei yksinään riitä syövyttämään toista materiaaleista, tarvitaan sen lisäksi yhteys muuta kautta näiden kahden eri metallin välille.
Ja hyvänä esimerkkinä siitä muusta yhteydestä on vaikkapa se, että molemmat veneet on laiturisähkössä, ja molempien veneiden maasähkökeskuksen kautta on laiturin suojamaa yhdistettynä veneen "maahan" eli moottorin runkoon ja siitä potkuriakselin kautta veteen. Nyt vasta syntyy virtapiiri, jossa syöpymistä alkaa tapahtua.

No tuo oli vähän kärjistämistä, koska lievää syöpymistä tapahtuu jo siitä syystä, että ne kaksi eri metallia on siinä samassa nesteessä... se vaan kiihtyy voimakkaasti se syöpymisreaktio, jos näiden kahden metallin välillä on muutakin kautta sähköinen yhteys.

Lue lisää

kytkentä veneen runkoon on jotensakin outo juttu. Ymmärtääkseni direktiivi käskee niin tekemään, mutta jokainen jututtamani sähkömies on poikkeuksetta ollut sitä mieltä, ettei moisessa ole mitään järkeä. Omassa veneessäni ei sellaista kytkentää olekaan.

20 kirjoitti:

kytkentä veneen runkoon on jotensakin outo juttu. Ymmärtääkseni direktiivi käskee niin tekemään, mutta jokainen jututtamani sähkömies on poikkeuksetta ollut sitä mieltä, ettei moisessa ole mitään järkeä. Omassa veneessäni ei sellaista kytkentää olekaan.

Lue lisää

Niin, eihän siinä mitään järkeä olekaan. Eikä mullakaan sellasta ole, kun ei ole koko maasähkökeskusta, roikka vaan jossa pistorasiat ja niissä laturi muut tarvittavat härpäkkeet ajoittain. Tällaisenkin "asennuksen" voi tehdä siististi ja järkevästi. Mulla on esim. takapoksissa (jonne se roikka tulee) akut ja laturi, mutta siitä lähtee sitten toinen jatkojohto kajuuttaan. Siinä on sitten kaksi pistorasiaa ja se on siististi bunkan alla ja johto on vedetty rakenteissa eli näkymättömissä. Tayttää lain kirjaimen ja hengen, kun mitään ei ole kiinnitetty mihinkään. SIlti käyttö on ihan yhtä heloopa/mukavaa/turvallista, kuin kiinteän maasähkökeskuksen kanssakin. Halvempaa vaan.

Joissakin latureissa on muuten sellainen älyttömyys, että niiden sisällä on kytketty verkkosähkön suojamaa ja akkupuolen miinuskarva yhteen... No sehän tekee silloin sen saman asian ihan veneilijän tietämättä! Tämä selviää yleismittarilla helposti. Kannatta tsekata, jos jollain on latu aina kiinni veneen sähköissä.

-Mika- kirjoitti:

Niin, eihän siinä mitään järkeä olekaan. Eikä mullakaan sellasta ole, kun ei ole koko maasähkökeskusta, roikka vaan jossa pistorasiat ja niissä laturi muut tarvittavat härpäkkeet ajoittain. Tällaisenkin "asennuksen" voi tehdä siististi ja järkevästi. Mulla on esim. takapoksissa (jonne se roikka tulee) akut ja laturi, mutta siitä lähtee sitten toinen jatkojohto kajuuttaan. Siinä on sitten kaksi pistorasiaa ja se on siististi bunkan alla ja johto on vedetty rakenteissa eli näkymättömissä. Tayttää lain kirjaimen ja hengen, kun mitään ei ole kiinnitetty mihinkään. SIlti käyttö on ihan yhtä heloopa/mukavaa/turvallista, kuin kiinteän maasähkökeskuksen kanssakin. Halvempaa vaan.

Joissakin latureissa on muuten sellainen älyttömyys, että niiden sisällä on kytketty verkkosähkön suojamaa ja akkupuolen miinuskarva yhteen... No sehän tekee silloin sen saman asian ihan veneilijän tietämättä! Tämä selviää yleismittarilla helposti. Kannatta tsekata, jos jollain on latu aina kiinni veneen sähköissä.

Lue lisää

Muutenkin vain metalliveneille. Ja esimerkiksi teräsveneessähän tulisi käyttää moottorissakin kaksinapaista sähköjärjestelmää vaikka se onkin kalliimpi, ja juuri galvaanisen korroosion vähentämiseksi?

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Muutenkin vain metalliveneille. Ja esimerkiksi teräsveneessähän tulisi käyttää moottorissakin kaksinapaista sähköjärjestelmää vaikka se onkin kalliimpi, ja juuri galvaanisen korroosion vähentämiseksi?

Lue lisää

Teräsveneiden vaatimia sähköjärjestelmän erikoisuuksia en tunne. Mutta logiikkasi on... loogista. Jos ei käytetä suojaerotusmuuntajaa, niin veneen metallirakenteet tulisi olla maadoitettuja siihen sähkön tarjoajan suojamaapotentiaaliin. Vikavirtasuoja tosin vähentää sähköiskun riskiä siinäkin tilanteessa.

Mutta usealla venmeilijällä on tietämättään maasähkön suojamaa veneen miinuskiskossa tuon laturin sisäisen kytkennän takia. Ja erityisesti "laatulatureissa" C-tekiä lukuunottamatta, sehään on suojaeristetty, ei maadoitettu.

Tsetännä kirjoitti:

olet oikessa. Ei riitä noilla massoilla ja etäisyyksillä. Minulla on alumiinipaatti Reposaaressa eikä Mäntyluodon sataman laivat muodosta sen kanssa galvaanista paria. Tämä oli vitsi mutta merivesi on huono johtamaan sähköä. Maasähkön loisvuoto voi nopeuttaa prosessia rajusti mutta galvaanisen parin muodostuminen ei vaadi ulkopuolista virtaa. Galvaaninen pari muodostuu kahden eri ominaissähkönjohtavuuden omaavan aineen välille. Juuri siitä syystä sinkki on anodina suosituin, sen ominaissähkönjohtavuus suhteessa hintaan on mahdollisimman kaukana yleisistä venenrakennusmateriaaleista, kuten teräksestä ja alumiinista. Mitä kauempana anodin ominaissähkönjohtavuus on suojattavan kohteen ominaossähkönjohtavuudesta,sen paremmin anodi kuluu ja suojaus toimii. Alumiinin ja mangnesiumin käytölle suoja-anodeina on muita syitä.
Epäpuhdas sinkki ei toimi tai toimii huonosti. Useimmin sinkin toimimattomuuden syy on huono kosketus suojattavaan kohteeseen tai epäpuhdas (=halpa) sinkki.

Lue lisää

Äläpäs puhu höpöjä alumiini on ainut aine joka toimii kaikissa vesissä ,sinkki ei toimi ollenkaan murtovesissä

Tsetännä kirjoitti:

olet oikessa. Ei riitä noilla massoilla ja etäisyyksillä. Minulla on alumiinipaatti Reposaaressa eikä Mäntyluodon sataman laivat muodosta sen kanssa galvaanista paria. Tämä oli vitsi mutta merivesi on huono johtamaan sähköä. Maasähkön loisvuoto voi nopeuttaa prosessia rajusti mutta galvaanisen parin muodostuminen ei vaadi ulkopuolista virtaa. Galvaaninen pari muodostuu kahden eri ominaissähkönjohtavuuden omaavan aineen välille. Juuri siitä syystä sinkki on anodina suosituin, sen ominaissähkönjohtavuus suhteessa hintaan on mahdollisimman kaukana yleisistä venenrakennusmateriaaleista, kuten teräksestä ja alumiinista. Mitä kauempana anodin ominaissähkönjohtavuus on suojattavan kohteen ominaossähkönjohtavuudesta,sen paremmin anodi kuluu ja suojaus toimii. Alumiinin ja mangnesiumin käytölle suoja-anodeina on muita syitä.
Epäpuhdas sinkki ei toimi tai toimii huonosti. Useimmin sinkin toimimattomuuden syy on huono kosketus suojattavaan kohteeseen tai epäpuhdas (=halpa) sinkki.

Lue lisää

Tulin myös katsomaan tätä vanhaa anodiketjua.

Eräs kohta tässä ko. kommentissa nosti kulmakarvoja.
” Tämä oli vitsi mutta merivesi on huono johtamaan sähköä. ”

Merivesi on juuri se paras sähkön johtaja.

Olen nähnyt Floridalaisessa venesatamassa kuinka yhdestä perämoottorista oli alumiini sulanut siten, että perän vaihteisto oli näkyvissä.

Tuollaisessa satamassa täytyy kaikki vedessä olevat veneen metallia sisältävät osat suojat todella huolellisesti.

Ei tosiaankaan vaikuta, teräspotkuri pitää muotonsa paremmin, usein myös paremmin tehty, eli aluminipotkuri muuttaa pikkasen muotoaan vuosien saatossa, menettää tehoaan.Ei ainakaan kymmenessä vuodessa vaikuta Fasterin runkoon mitenkään.