Pitkospuut

Tähtääjä

Ajattelin tehdä parikymmentä metriä lyhyet pitkospuut kotometsään. Mitä pitäisi ottaa huomioon? Onko jotain vinkkejä?
Kiinnitys poikkipuihin ilmeisesti noin tuuman vahvuisella puutapilla. Kumpaan loveus vai molempiin? Väliin ja päihin ehkä tervaa. Muuta lahonsuojaustahan ei tarvita. Poikkipuut sais toki olla lehtikuusta tai ainakin oikein pihkaista mäntyä, kun makaavat maata vasten.
Kuinka tiheään poikkipuita? 5m?

14

12968

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Leena

      Puutavara voi olla lehtikuusta tai Lapin mäntyä, se on tiheäsyistä. Mitä paksumpaa sitä parempi. (Voihan sitä painekyllästettyäkin käyttää, mutta hienoa, että et edes ajatellut sitä!) Pitkospuut kai tulevat ihan metsään, ei suolle? Tervaa kai vielä saa käyttää, idiootit EU-direktiivit!
      Ei kai siihen välttämättä mitään lovea tarvita, mutta jos sellaista käytät, niin yläpuoliseen eli niin, ettei vesi jää seisomaan vaan valuu pois. Poikkipuiden tiheys riippuu täysin sun käyttämän päällyslankun paksuudesta! (Mutta vertaa lattiaan, jossa lankku on 28 mm ja koolaus 400 mm, silloin ei juuri notku.) Poikkipuita siis aika tiheään, mutta pieni notkuminen tuskin haittaa.

      Mielenkiintoinen projekti sulla. Kerrothan lopputuloksen!

      • Tähtääjä

        Kiitos, Leena vastauksesta.
        Netistä en ole löytänyt mitään vihjeitä asiasta.

        Koitan muistaa kertoa lopputuloksen, mutta siihen saattaa mennä pari vuottakin ennen kuin tuo on valmis. Toissijainen väli-sivu-hantti-homma katsos..

        Ihan metsäkangasta joo. Ajattelin, että ei huusijuntu kuluisi kurakolle ja olisi lasten iltahämärissäkin helpompi sitä kulkea..
        Aijon käyttää lähellä makaavia tuulen kaatamia tavallisia mäntytukkeja. Aika paljon Lapin eteläpuolella ja suhteellisen nopeakasvuista (n.100v) tavaraa, mutta eiköhän sekin 10 vuotta kestä. Yhtä tukkia vasta olen sahannut halki. Yllättävän hidasta hommaa.
        Poikkipuuthan ne pahemmin kosteana pysyvät. Parempi tosiaan varmaan olla tekemättä lovia; Pelkkä tappiliitos. Ja eihän jokaista poikkipuutakaan tarvitse tapittaa; Riittää, että molemmissa päissä on poikkipuu tapitettu, että pitkokset pysyvät sopivalla etäisyydellä (1..3cm)toisistaan. Muut poikkipuut pitävät pitkoksia vain irti maasta. Kyllä niitä varmaan tosiaan pitäisi olla 1,5..2 metrin välein.
        Poikkipuutarpeitahan ehtisi vielä pihkottamaankin. Toinen perinteinen menetelmä hidastaa lahoamista on hiiltäminen eli nuotiossa annetaan puiden pinnan palaa hiillokselle. Niihin tapinreikiin taidan ihan varoiksi sipaista vähän sitä tervaa. Terva on puusta lähtöisin, joten sen käyttäminen puukappaleiden välisissä liitoksissa ei vaikuta ekologiseen tasapainoon mitenkään. Korkeintaan vapautuvien hiiliyhdisteiden määrä pienenee, kun nuo pitkospuut lahoavat hitaammin. Siitä pitäisi Brysselin idioottienkin olla tyytyväisiä.
        Painekyllästetty on hyvää maailmaa ja varsinkin maata vasten, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan viitsisi lykätä. Pitkospuiden tekeminen siitä olisi kulttuuriperinteen häpäisyä.

      • Leena
        Tähtääjä kirjoitti:

        Kiitos, Leena vastauksesta.
        Netistä en ole löytänyt mitään vihjeitä asiasta.

        Koitan muistaa kertoa lopputuloksen, mutta siihen saattaa mennä pari vuottakin ennen kuin tuo on valmis. Toissijainen väli-sivu-hantti-homma katsos..

        Ihan metsäkangasta joo. Ajattelin, että ei huusijuntu kuluisi kurakolle ja olisi lasten iltahämärissäkin helpompi sitä kulkea..
        Aijon käyttää lähellä makaavia tuulen kaatamia tavallisia mäntytukkeja. Aika paljon Lapin eteläpuolella ja suhteellisen nopeakasvuista (n.100v) tavaraa, mutta eiköhän sekin 10 vuotta kestä. Yhtä tukkia vasta olen sahannut halki. Yllättävän hidasta hommaa.
        Poikkipuuthan ne pahemmin kosteana pysyvät. Parempi tosiaan varmaan olla tekemättä lovia; Pelkkä tappiliitos. Ja eihän jokaista poikkipuutakaan tarvitse tapittaa; Riittää, että molemmissa päissä on poikkipuu tapitettu, että pitkokset pysyvät sopivalla etäisyydellä (1..3cm)toisistaan. Muut poikkipuut pitävät pitkoksia vain irti maasta. Kyllä niitä varmaan tosiaan pitäisi olla 1,5..2 metrin välein.
        Poikkipuutarpeitahan ehtisi vielä pihkottamaankin. Toinen perinteinen menetelmä hidastaa lahoamista on hiiltäminen eli nuotiossa annetaan puiden pinnan palaa hiillokselle. Niihin tapinreikiin taidan ihan varoiksi sipaista vähän sitä tervaa. Terva on puusta lähtöisin, joten sen käyttäminen puukappaleiden välisissä liitoksissa ei vaikuta ekologiseen tasapainoon mitenkään. Korkeintaan vapautuvien hiiliyhdisteiden määrä pienenee, kun nuo pitkospuut lahoavat hitaammin. Siitä pitäisi Brysselin idioottienkin olla tyytyväisiä.
        Painekyllästetty on hyvää maailmaa ja varsinkin maata vasten, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan viitsisi lykätä. Pitkospuiden tekeminen siitä olisi kulttuuriperinteen häpäisyä.

        Olen joskus itsekin ajatellut kokeilla tuota polttamista, nimittäin mökkitontilta olen löytänyt puunpaloja, jotka joskus ovat hiiltyneet ilmeisesti koko rinteen palaessa ja hyvin ovat maassa säilyneet. Kasvavat puut ovat nykyään ehkä kolmekymmentä-neljäkymmentä vuotta vanhoja, joten jonkin aikaa ovat vanhat kannot siellä maanneet...

        Vielä piti sanoa tuosta lehtikuusesta, että sitä siperian lehtikuusta on aika hyvin saatavilla nykyään, löytyy ihan Puukeskuksestakin (Koskisen Oy), peräisin Venäjältä jostain Uralin takaa, eiköhän se sitten kestä kuten mainostavat.

      • Tähtääjä
        Leena kirjoitti:

        Olen joskus itsekin ajatellut kokeilla tuota polttamista, nimittäin mökkitontilta olen löytänyt puunpaloja, jotka joskus ovat hiiltyneet ilmeisesti koko rinteen palaessa ja hyvin ovat maassa säilyneet. Kasvavat puut ovat nykyään ehkä kolmekymmentä-neljäkymmentä vuotta vanhoja, joten jonkin aikaa ovat vanhat kannot siellä maanneet...

        Vielä piti sanoa tuosta lehtikuusesta, että sitä siperian lehtikuusta on aika hyvin saatavilla nykyään, löytyy ihan Puukeskuksestakin (Koskisen Oy), peräisin Venäjältä jostain Uralin takaa, eiköhän se sitten kestä kuten mainostavat.

        Aidan seipäät ja vastaavat maahan upotettavat tai maan kanssa kosketuksissa olevat puut(, joita ei tarvitse käytössä kosketella) voi tosiaan hiiltää nuotiolla. Aika harvat lahottajasienet ja pieneliöt pystyy käyttämään hiiltynyttä puuta.

      • jätkä-60
        Tähtääjä kirjoitti:

        Kiitos, Leena vastauksesta.
        Netistä en ole löytänyt mitään vihjeitä asiasta.

        Koitan muistaa kertoa lopputuloksen, mutta siihen saattaa mennä pari vuottakin ennen kuin tuo on valmis. Toissijainen väli-sivu-hantti-homma katsos..

        Ihan metsäkangasta joo. Ajattelin, että ei huusijuntu kuluisi kurakolle ja olisi lasten iltahämärissäkin helpompi sitä kulkea..
        Aijon käyttää lähellä makaavia tuulen kaatamia tavallisia mäntytukkeja. Aika paljon Lapin eteläpuolella ja suhteellisen nopeakasvuista (n.100v) tavaraa, mutta eiköhän sekin 10 vuotta kestä. Yhtä tukkia vasta olen sahannut halki. Yllättävän hidasta hommaa.
        Poikkipuuthan ne pahemmin kosteana pysyvät. Parempi tosiaan varmaan olla tekemättä lovia; Pelkkä tappiliitos. Ja eihän jokaista poikkipuutakaan tarvitse tapittaa; Riittää, että molemmissa päissä on poikkipuu tapitettu, että pitkokset pysyvät sopivalla etäisyydellä (1..3cm)toisistaan. Muut poikkipuut pitävät pitkoksia vain irti maasta. Kyllä niitä varmaan tosiaan pitäisi olla 1,5..2 metrin välein.
        Poikkipuutarpeitahan ehtisi vielä pihkottamaankin. Toinen perinteinen menetelmä hidastaa lahoamista on hiiltäminen eli nuotiossa annetaan puiden pinnan palaa hiillokselle. Niihin tapinreikiin taidan ihan varoiksi sipaista vähän sitä tervaa. Terva on puusta lähtöisin, joten sen käyttäminen puukappaleiden välisissä liitoksissa ei vaikuta ekologiseen tasapainoon mitenkään. Korkeintaan vapautuvien hiiliyhdisteiden määrä pienenee, kun nuo pitkospuut lahoavat hitaammin. Siitä pitäisi Brysselin idioottienkin olla tyytyväisiä.
        Painekyllästetty on hyvää maailmaa ja varsinkin maata vasten, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan viitsisi lykätä. Pitkospuiden tekeminen siitä olisi kulttuuriperinteen häpäisyä.

        Millä ihmeen sahalla saat halkaistua tukin?

      • vannesahuri1
        jätkä-60 kirjoitti:

        Millä ihmeen sahalla saat halkaistua tukin?

        Wood-mizer vannesahalla tietysti.

      • Orre
        jätkä-60 kirjoitti:

        Millä ihmeen sahalla saat halkaistua tukin?

        Tein juuri viime lauantaina 18 metriä halkaistua tukkia pitkospuita varten....Husqarvna 440e ja paljon pensaa mutta meni helpommin kuin olin ajatellut,
        vielä toiset 18 metriä ja sitten on lankut valmiina!

      • JussJuonio
    • ainapitääajatella

      Toivottavasti otit huomioon, että puu on liukas kastuttuaan ja varsinkin jotain kasvustoa päällään märkänä, ettei kukaan kulkija loukkaa itseään kävellessä.

      Miten sitten liukastumisen estää - ehkä jollain metalliverkolla.

      • Anonyymi

        Jos loukkaa itsensä pitkospuilla kävellessä on parempi pysytellä sohvan ja television ääressä.

    • Osa-aikaeläkeläinen

      Urakoitsijani kertoi ettei lehtikuusi ole käytännössä juuri sen lahonkestävämpää kuin muukaan puu. Muutaman vuoden kuluttua pettää jalan alla.

      • Anonyymi

        Aika satusetä tämä 'urakoitisija'.

    • Anonyymi

      Puu ei lahoa vedessä sanotaan. Entä jos upottaisi pitkospuut suohon tai kosteaan maahan puoliksi. Kestääkö paremmin?

    • Anonyymi

      Näin on.

      Ei talvikunnossa pitoa kyltti näkyvälle paikalle ja kaide ettei joku vahinkossa kompastu kun kävelee sivuttain lumien peittämien pitkoskuun yli. Auttaa myös pysymään märkien lehtien päällä. Naurattaa mutta oikeasti sääntösuomi jne.

      Amerikkalainen punapuu hyvin lahonkestävä. Siitä saisi varmaan suomen kalleimat pitkospuut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      29
      5594

    2. Kyllä mulla on sua ikävä

      Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm
      Ikävä
      14
      4164

    3. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      40
      3217

    4. IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.

      IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm
      Maailman menoa
      51
      2880

    5. Israel aloitti 3. maailmansodan

      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.
      Maailman menoa
      302
      1419

    6. Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista

      Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas
      Ikävä
      86
      1328

    7. Haluaisin lähettää sulle viestin

      Mutta en enää uskalla. Miehelle.
      Ikävä
      60
      1239

    8. Miellytänkö sinun silmää?

      Varmaan ainakin vähän, jos tykkäät minusta. Siis jos tykkäät.
      Ikävä
      79
      1159

    9. Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.

      Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul
      Maailman menoa
      399
      1148

    10. Nainen, meidän talossa on säännöt

      1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E
      Ikävä
      222
      1148
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt