Pitkospuut

Ajattelin tehdä parikymmentä metriä lyhyet pitkospuut kotometsään. Mitä pitäisi ottaa huomioon? Onko jotain vinkkejä?
Kiinnitys poikkipuihin ilmeisesti noin tuuman vahvuisella puutapilla. Kumpaan loveus vai molempiin? Väliin ja päihin ehkä tervaa. Muuta lahonsuojaustahan ei tarvita. Poikkipuut sais toki olla lehtikuusta tai ainakin oikein pihkaista mäntyä, kun makaavat maata vasten.
Kuinka tiheään poikkipuita? 5m?
1414938
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Puutavara voi olla lehtikuusta tai Lapin mäntyä, se on tiheäsyistä. Mitä paksumpaa sitä parempi. (Voihan sitä painekyllästettyäkin käyttää, mutta hienoa, että et edes ajatellut sitä!) Pitkospuut kai tulevat ihan metsään, ei suolle? Tervaa kai vielä saa käyttää, idiootit EU-direktiivit!
Ei kai siihen välttämättä mitään lovea tarvita, mutta jos sellaista käytät, niin yläpuoliseen eli niin, ettei vesi jää seisomaan vaan valuu pois. Poikkipuiden tiheys riippuu täysin sun käyttämän päällyslankun paksuudesta! (Mutta vertaa lattiaan, jossa lankku on 28 mm ja koolaus 400 mm, silloin ei juuri notku.) Poikkipuita siis aika tiheään, mutta pieni notkuminen tuskin haittaa.

Mielenkiintoinen projekti sulla. Kerrothan lopputuloksen!

Äänestä
  • Kiitos, Leena vastauksesta.
    Netistä en ole löytänyt mitään vihjeitä asiasta.

    Koitan muistaa kertoa lopputuloksen, mutta siihen saattaa mennä pari vuottakin ennen kuin tuo on valmis. Toissijainen väli-sivu-hantti-homma katsos..

    Ihan metsäkangasta joo. Ajattelin, että ei huusijuntu kuluisi kurakolle ja olisi lasten iltahämärissäkin helpompi sitä kulkea..
    Aijon käyttää lähellä makaavia tuulen kaatamia tavallisia mäntytukkeja. Aika paljon Lapin eteläpuolella ja suhteellisen nopeakasvuista (n.100v) tavaraa, mutta eiköhän sekin 10 vuotta kestä. Yhtä tukkia vasta olen sahannut halki. Yllättävän hidasta hommaa.
    Poikkipuuthan ne pahemmin kosteana pysyvät. Parempi tosiaan varmaan olla tekemättä lovia; Pelkkä tappiliitos. Ja eihän jokaista poikkipuutakaan tarvitse tapittaa; Riittää, että molemmissa päissä on poikkipuu tapitettu, että pitkokset pysyvät sopivalla etäisyydellä (1..3cm)toisistaan. Muut poikkipuut pitävät pitkoksia vain irti maasta. Kyllä niitä varmaan tosiaan pitäisi olla 1,5..2 metrin välein.
    Poikkipuutarpeitahan ehtisi vielä pihkottamaankin. Toinen perinteinen menetelmä hidastaa lahoamista on hiiltäminen eli nuotiossa annetaan puiden pinnan palaa hiillokselle. Niihin tapinreikiin taidan ihan varoiksi sipaista vähän sitä tervaa. Terva on puusta lähtöisin, joten sen käyttäminen puukappaleiden välisissä liitoksissa ei vaikuta ekologiseen tasapainoon mitenkään. Korkeintaan vapautuvien hiiliyhdisteiden määrä pienenee, kun nuo pitkospuut lahoavat hitaammin. Siitä pitäisi Brysselin idioottienkin olla tyytyväisiä.
    Painekyllästetty on hyvää maailmaa ja varsinkin maata vasten, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan viitsisi lykätä. Pitkospuiden tekeminen siitä olisi kulttuuriperinteen häpäisyä.

    Äänestä

  • Tähtääjä kirjoitti:

    Kiitos, Leena vastauksesta.
    Netistä en ole löytänyt mitään vihjeitä asiasta.

    Koitan muistaa kertoa lopputuloksen, mutta siihen saattaa mennä pari vuottakin ennen kuin tuo on valmis. Toissijainen väli-sivu-hantti-homma katsos..

    Ihan metsäkangasta joo. Ajattelin, että ei huusijuntu kuluisi kurakolle ja olisi lasten iltahämärissäkin helpompi sitä kulkea..
    Aijon käyttää lähellä makaavia tuulen kaatamia tavallisia mäntytukkeja. Aika paljon Lapin eteläpuolella ja suhteellisen nopeakasvuista (n.100v) tavaraa, mutta eiköhän sekin 10 vuotta kestä. Yhtä tukkia vasta olen sahannut halki. Yllättävän hidasta hommaa.
    Poikkipuuthan ne pahemmin kosteana pysyvät. Parempi tosiaan varmaan olla tekemättä lovia; Pelkkä tappiliitos. Ja eihän jokaista poikkipuutakaan tarvitse tapittaa; Riittää, että molemmissa päissä on poikkipuu tapitettu, että pitkokset pysyvät sopivalla etäisyydellä (1..3cm)toisistaan. Muut poikkipuut pitävät pitkoksia vain irti maasta. Kyllä niitä varmaan tosiaan pitäisi olla 1,5..2 metrin välein.
    Poikkipuutarpeitahan ehtisi vielä pihkottamaankin. Toinen perinteinen menetelmä hidastaa lahoamista on hiiltäminen eli nuotiossa annetaan puiden pinnan palaa hiillokselle. Niihin tapinreikiin taidan ihan varoiksi sipaista vähän sitä tervaa. Terva on puusta lähtöisin, joten sen käyttäminen puukappaleiden välisissä liitoksissa ei vaikuta ekologiseen tasapainoon mitenkään. Korkeintaan vapautuvien hiiliyhdisteiden määrä pienenee, kun nuo pitkospuut lahoavat hitaammin. Siitä pitäisi Brysselin idioottienkin olla tyytyväisiä.
    Painekyllästetty on hyvää maailmaa ja varsinkin maata vasten, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan viitsisi lykätä. Pitkospuiden tekeminen siitä olisi kulttuuriperinteen häpäisyä.

    Olen joskus itsekin ajatellut kokeilla tuota polttamista, nimittäin mökkitontilta olen löytänyt puunpaloja, jotka joskus ovat hiiltyneet ilmeisesti koko rinteen palaessa ja hyvin ovat maassa säilyneet. Kasvavat puut ovat nykyään ehkä kolmekymmentä-neljäkymmentä vuotta vanhoja, joten jonkin aikaa ovat vanhat kannot siellä maanneet...

    Vielä piti sanoa tuosta lehtikuusesta, että sitä siperian lehtikuusta on aika hyvin saatavilla nykyään, löytyy ihan Puukeskuksestakin (Koskisen Oy), peräisin Venäjältä jostain Uralin takaa, eiköhän se sitten kestä kuten mainostavat.

    Äänestä

  • Leena kirjoitti:

    Olen joskus itsekin ajatellut kokeilla tuota polttamista, nimittäin mökkitontilta olen löytänyt puunpaloja, jotka joskus ovat hiiltyneet ilmeisesti koko rinteen palaessa ja hyvin ovat maassa säilyneet. Kasvavat puut ovat nykyään ehkä kolmekymmentä-neljäkymmentä vuotta vanhoja, joten jonkin aikaa ovat vanhat kannot siellä maanneet...

    Vielä piti sanoa tuosta lehtikuusesta, että sitä siperian lehtikuusta on aika hyvin saatavilla nykyään, löytyy ihan Puukeskuksestakin (Koskisen Oy), peräisin Venäjältä jostain Uralin takaa, eiköhän se sitten kestä kuten mainostavat.

    Aidan seipäät ja vastaavat maahan upotettavat tai maan kanssa kosketuksissa olevat puut(, joita ei tarvitse käytössä kosketella) voi tosiaan hiiltää nuotiolla. Aika harvat lahottajasienet ja pieneliöt pystyy käyttämään hiiltynyttä puuta.

    Äänestä

  • Tähtääjä kirjoitti:

    Kiitos, Leena vastauksesta.
    Netistä en ole löytänyt mitään vihjeitä asiasta.

    Koitan muistaa kertoa lopputuloksen, mutta siihen saattaa mennä pari vuottakin ennen kuin tuo on valmis. Toissijainen väli-sivu-hantti-homma katsos..

    Ihan metsäkangasta joo. Ajattelin, että ei huusijuntu kuluisi kurakolle ja olisi lasten iltahämärissäkin helpompi sitä kulkea..
    Aijon käyttää lähellä makaavia tuulen kaatamia tavallisia mäntytukkeja. Aika paljon Lapin eteläpuolella ja suhteellisen nopeakasvuista (n.100v) tavaraa, mutta eiköhän sekin 10 vuotta kestä. Yhtä tukkia vasta olen sahannut halki. Yllättävän hidasta hommaa.
    Poikkipuuthan ne pahemmin kosteana pysyvät. Parempi tosiaan varmaan olla tekemättä lovia; Pelkkä tappiliitos. Ja eihän jokaista poikkipuutakaan tarvitse tapittaa; Riittää, että molemmissa päissä on poikkipuu tapitettu, että pitkokset pysyvät sopivalla etäisyydellä (1..3cm)toisistaan. Muut poikkipuut pitävät pitkoksia vain irti maasta. Kyllä niitä varmaan tosiaan pitäisi olla 1,5..2 metrin välein.
    Poikkipuutarpeitahan ehtisi vielä pihkottamaankin. Toinen perinteinen menetelmä hidastaa lahoamista on hiiltäminen eli nuotiossa annetaan puiden pinnan palaa hiillokselle. Niihin tapinreikiin taidan ihan varoiksi sipaista vähän sitä tervaa. Terva on puusta lähtöisin, joten sen käyttäminen puukappaleiden välisissä liitoksissa ei vaikuta ekologiseen tasapainoon mitenkään. Korkeintaan vapautuvien hiiliyhdisteiden määrä pienenee, kun nuo pitkospuut lahoavat hitaammin. Siitä pitäisi Brysselin idioottienkin olla tyytyväisiä.
    Painekyllästetty on hyvää maailmaa ja varsinkin maata vasten, mutta ei sitä nyt jokapaikkaan viitsisi lykätä. Pitkospuiden tekeminen siitä olisi kulttuuriperinteen häpäisyä.

    Millä ihmeen sahalla saat halkaistua tukin?

    Äänestä

  • jätkä-60 kirjoitti:

    Millä ihmeen sahalla saat halkaistua tukin?

    Wood-mizer vannesahalla tietysti.

    Äänestä

  • jätkä-60 kirjoitti:

    Millä ihmeen sahalla saat halkaistua tukin?

    Tein juuri viime lauantaina 18 metriä halkaistua tukkia pitkospuita varten....Husqarvna 440e ja paljon pensaa mutta meni helpommin kuin olin ajatellut,
    vielä toiset 18 metriä ja sitten on lankut valmiina!

    Äänestä


Toivottavasti otit huomioon, että puu on liukas kastuttuaan ja varsinkin jotain kasvustoa päällään märkänä, ettei kukaan kulkija loukkaa itseään kävellessä.

Miten sitten liukastumisen estää - ehkä jollain metalliverkolla.

Äänestä
  • Jos loukkaa itsensä pitkospuilla kävellessä on parempi pysytellä sohvan ja television ääressä.

    Äänestä

Urakoitsijani kertoi ettei lehtikuusi ole käytännössä juuri sen lahonkestävämpää kuin muukaan puu. Muutaman vuoden kuluttua pettää jalan alla.

Äänestä
  • Aika satusetä tämä 'urakoitisija'.

    Äänestä

Puu ei lahoa vedessä sanotaan. Entä jos upottaisi pitkospuut suohon tai kosteaan maahan puoliksi. Kestääkö paremmin?

Äänestä

Näin on.

Ei talvikunnossa pitoa kyltti näkyvälle paikalle ja kaide ettei joku vahinkossa kompastu kun kävelee sivuttain lumien peittämien pitkoskuun yli. Auttaa myös pysymään märkien lehtien päällä. Naurattaa mutta oikeasti sääntösuomi jne.

Amerikkalainen punapuu hyvin lahonkestävä. Siitä saisi varmaan suomen kalleimat pitkospuut.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tähtääjä kirjoitti:

Ajattelin tehdä parikymmentä metriä lyhyet pitkospuut kotometsään. Mitä pitäisi ottaa huomioon? Onko jotain vinkkejä?
Kiinnitys poikkipuihin ilmeisesti noin tuuman vahvuisella puutapilla. Kumpaan loveus vai molempiin? Väliin ja päihin ehkä tervaa. Muuta lahonsuojaustahan ei tarvita. Poikkipuut sais toki olla lehtikuusta tai ainakin oikein pihkaista mäntyä, kun makaavat maata vasten.
Kuinka tiheään poikkipuita? 5m?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu