No niin, eli päätinpä minäkin sitten pistää oman arvioni Star Wars-elokuvista. Ja miksei tähän voisi myös muut ottaa osaa, en ainakaan muista, että tällaista aihetta olisi aiemmin sivuttu tällä palstalla.
Star Wars Episode I - The Phantom Menace (Pimeä Uhka)
Skywalkerien sukukronikan ensimmäisessä osassa valotetaan myöhempien elokuvien traagiseksi pääroistoksi päätyneen Darth Vaderin kaukaista lapsuutta, jolloin hän oli vasta autuaan tietämätön pikkupoika nimeltä Anakin Skywalker, joka eleli syrjäisellä Tatooinen aavikkoplaneetalla paiskien ahkerasti töitä kaiket päivät ja unelmoiden öisin jostakin elämää suuremmasta kohtalosta. Joka tietysti hänelle oli lankeava, vaikkakaan ei tosin sillä tavalla kuin hän oli suunnitellut. Pian Jedit ilmaantuvat nimittäin kuvaan Pimeän Puolen punoessa salaa vuosituhantisia juoniaan sankareiden päänmenoksi ja erään Kauppaliiton toimet aiheuttavat kuohuntaa galaktisessa senaatissa. Koko galaksi tuntuu olevan jonkinlaisessa historiallisessa käännepisteessä ja näyttämö on valmis mullistavien tapahtumien vyörylle. Saagan ensimmäinen seikkailu voi alkaa...
Tällä kertaa ohjaajan tuoliin asettuu George Lucas, yksinoikeutetusti 22 vuoden tauon jälkeen, ja jälki on toki sen mukaista eli jokseenkin jähmeää vaikka elokuva onnistuukin olemaan visuaalisesti erittäin hieno spektaakkeli vuoden 1999 standardeilla. Näytteleminen on toki aina ollut näiden etko-osien heikoin lenkki, mutta tämä osa onnistuu ihme kyllä sisällyttämään enimmäkseen keskinkertaisia suorituksia ja suurimmilta myötähäpeän tunteilta onneksi vältytään. Elokuva esittelee myös uuden planeetan, Naboon ja näemmepä myös ensimmäisen kerran miltä Coruscant, tuo Galaktisen Tasavallan kimaltelevan kaunis pääkaupunki näyttää. Matkan varrella tavataan myös koko liuta uusia kiinnostavia henkilöhahmoja kuten kapteeni Panaka, prinsessa Amidala, roistomainen Nute Gunray, rämäpäinen Jedimestari Qui-Gon Jinn sekä hänen oppilaansa nuori Obi-Wan, Mace Windu (enempää ei kai tarvitse sanoa), epäillyttävä kansleri Palpatine sekä tietysti kaikkien rakastama iki-ihana sammakkomies Jar-Jar Binks. Myös niinkutsuttua pimeää uhkaa edustava Darth Maul ilmaantuu sankareiden vastavoimaksi salaperäisen Darth Sidiouksen ohjauksessa.
Elokuva etenee alusta loppuun varsin sulavasti ja mukaan mahtuu niin rakettireki-ajoa, valosapeli-taisteluita kuin poliittisia juonitteluitakin eikä tylsiä hetkiä totta puhuen tästä elokuvasta juuri löydä vaikkakin tänä raivostuttavan rautalangasta vääntämisen aikakautena joitain yksityiskohtia selitelläänkin elokuvan varrella täysin tarpeettomasti. Visuaalisesti elokuva on etko-osista myös kaikkein nautittavin, sillä se on vielä kuvattu perinteisellä tavalla, mahdollisimman vähillä digitoiduilla taustoilla ja digitaalisuus näkyy suurimman osan aikaa vain osassa elokuvan hahmoista, joitten kanssa oikeilla näyttelijöillä on jossain määrin hankaluuksia vuorovaikuttaa luontevasti. Jake Lloyd tekee ihan mukiinmenevän suorituksen Anakinina sekä Pernilla August hänen äitinään Shminä. Ja jos joku valittaa että Anakinia näyttelevä Lloyd on ärsyttävä kakara, niin kuinka moni kymmenvuotias pikkupoika ei muka olisi. Kiero orjapiiskuri Watto on myös oiva hahmo Anakinin ja Shmin holhoojana. Loppujen lopuksi elokuvasta kuitenkin jää hiukan ontto olo ja SW-henki tuntuu olevan ajoittain hukassa vaikka John Williamsin musiikkiraita yrittää jatkuvasti pitää sitä yllä hienoilla uusilla teemoilla. Suurin pettymys kenties lieneekin vain keskinkertaisuuteen yltävät näyttelysuoritukset, mutta kaikkine miinuksineenkin Episodi I - Pimeä Uhka onnistuu kuitenkin olemaan varsin nautittava kokemus ja mielestäni pitää juurikin sen olennaisimman, minkä on luvannutkin, mutta ei juurikaan muuta.
***/*****
Arvostele saaga...
24
499
Vastaukset
- KyleKatarn(1987)
Star Wars Episode II - Attack of the Clones (Kloonien Hyökkäys)
Episodi II alkaa ilman sen turhempia selittelyitä Coruscantista, minne senaattorin tehtäviin vaihtanut entinen kuningatar Amidala on juuri saapumassa kriittistä äänestystä varten, vain joutuakseen laskeutumistasanteella häikäilemättömän salamurha-yrityksen kohteeksi. Varotoimien ansiosta Amidala kuitenkin selviää säikähdyksellä, vaikka hänen henkilökuntansa ja uskotuin palvelijansa saavatkin surmansa. Amidala saa pian kuulla Jedineuvoston jäseniltä, että salamurhan tilasi luultavasti edellisestä osasta tuttu Nute Gunray sekä hänen liittolaisensa vaikkakin Amidalalla on omat epäillyksensä asian suhteen. Salaperäinen luopio-Jedi Kreivi Dooku saattaa myös olla sekaantunut tapahtumiin. Amidalan suojaksi värvätäänkin juuri sopivasti vaativalta tehtävältään palanneet Jedimestariksi edennyt Obi-Wan Kenobi sekä hänen aikuisiän kynnyksellä kamppaileva oppilaansa Anakin, joka on jo varttunut lähestulkoon mieheksi, onhan aikaa vierähtänytkin jo 10 vuotta edellisestä osasta. Jedi-henkivartijat tulevatkin tarpeeseen, sillä lisää salamurha-yrityksiä ja mystisiä palkkionmetsästäjiä on pian jälleen luvassa ja vauhdikkaat takaa-ajot johdattavat sankarimme monen käänteen kautta erään Darth Tyranuksen ja ankeriastakin liukkaamman palkkionmetsästäjä Jango Fettin jäljille. Jedi-kaksikon tiet kumminkin eroavat Obi-Wanin lähtiessä etsimään salamyhkäistä Kaminon planeettaa ja Anakinin saadessa ensimmäisen oman tehtävänsä senaattori Padmé Amidalan suojelijana. Jälleennäkeminen herättää nuoressa Anakinissa ja joitakin vuosia vanhemmassa Padméssa uusia tunteita toisiaan kohtaan ja pian katkeransuloinen nuori rakkaus roihahtaa ja luvassa on aikamoista saippuaa sekä hampaita kiristävää dialogia. (Onkohan George Lucas koskaan ollut rakastunut..?) Näiden tapahtumien ja myös muiden sattumusten myötä tarina alkaa saamaan synkempiä vivahteita ja Anakinin painajaiset saavat hänet palaamaan vanhalle kotiplaneetalleen etsimään Shmi-äitiänsä, jonka aistii olevan vaarassa. Traagisten tapahtumien vuoksi Anakinissa alkaa paljastumaan pelottavia piirteitä, jotka viestivät kammottavalla tavalla pimeästä puolesta, mutta Padmé pysyy silti uskollisesti Anakinin tukena. Toisaalla Obi-Wan saa selkoa klooniarmeijasta sekä massiivisesta juonesta aloittaa sisällisota Tasavallan kaatamiseksi. Kauppaliitto kerää hälyttävää vauhtia uusia liittolaisia ja aikoo kostaa eräät vuosien takaiset tapahtumat oikein korkojen kanssa. Myös uusi Sith-mestari näyttää naamansa. Tulevaisuus on hämärän peitossa ja Pimeys tiivistyy...
Tekstinä elokuva saattaa vaikuttaa jännittävältä ja monisyiseltä, mutta valkokankaalle siirrettynä luvassa on jotain aivan muuta, ikävä kyllä. Ohjaajana jatkaa jälleen George Lucas, joka intoutuu tässä osassa aivan liiaksi leikkimään uudella "lelullaan" eli täysdigitaalisella filmaustavallaan ja luvassa on räjähtäviä erikoistehosteita ja kiiltävän puhtaita digipintoja, joiden keskellä oikeat näyttelijät patsastelevat pökkelöinä kuin erikoistehoste-demossa konsanaan. Tässä osassa tuntuu nimittäin olevan pääosassa tehosteet, sillä näyttelijät jäävät suurimman osan ajasta täysin taka-alalle. Ja ikään kuin tämä ei olisi jo tarpeeksi paha asia, niin näytteleminen on pudonnut jonnekin kertakaikkiaan tyrmistyttävälle tasolle ja dialogi on sitäkin nolostuttavampaa. Myös monessa kohdassa elokuvaa juoni tuntuu pysähtyvän paikalleen raivostuttavalla tavalla ja pian huomaa vilkuilevansa jo kelloa kun elokuva ei vain tunnu pysyvän vauhdissa. Elokuva on täynnä kompastuskiviä eikä asioita myöskään paranna Anakinin ja Obi-Wanin muka-hauskat one-linerit, joita elokuvaan on ripoteltu sinne tänne. Huumori on täysin epäonnistunutta hölmöilyä eikä tällä kertaa edes tarvita Jar-Jar parkaa syntipukiksi. Tässä elokuvassa kaikki tuntuu menevän pieleen paitsi John Williamsin musiikki, mikä on todellinen surku.
Saagan toisessa osassa päästään myös näkemään vilaukselta niiden paljon puhuttujen Klooni-sotien syttyminen, mutta vaikka aihe onkin jännittävä niin valitettavasti tätä episodia voidaan varmaan aika yksimielisesti kutsua saagan huonoimmaksi. Elokuvan ideat ovat toki kiehtovia ja tässä osassa olisi ollut ainesta niin paljon, paljon enempään, mutta toteutus vain jää puolitiehen.
**/*****- Veteranfan
...on hieno kunnianosoitus Blede Runner scifielokuvalle.Kloonien Hyökkäys elokuvan alussa on Coruscant jakso,jossa on takaa-ajo kohtaus kaupungin pilvenpiirtäjien lomassa on selkeä viittaus Blade Runner klassikkoon.Tuolloin v.2002.tuli kuluneeksi 20.vuotta Blade Runnerin ensi-illasta.
- KyleKatarn(1987)
Star Wars Episode III - Revenge of the Sith (Sithin Kosto)
On vuosi 2005 ja Kloonisotien alusta on vierähtänyt jotakuinkin kolme vuotta. Vuonna 2002 siis saimme selville kuinka täysin puun takaa ilmestynyt Yli-Kansleri Lucas George julisti poikkeustilan ja aloitti galaktisen liikekannallepanon ja nimitti itsensä Keisariksi... no ei vaiskaan...
Episodi III tuo trilogian päätös-osaan paljon kaivattua uutta nostetta Kloonien Hyökkäyksen musertavan epäonnistumisen jälkeen ja tällä kertaa erikoistehosteet ja näytteleminen tuntuvat olevan paljon paremmassa tasapainossa toisiinsa nähden. On siis vierähtänyt noin kolme vuotta edellisen elokuvan lopusta ja kolmen ikuisuudelta kestäneen vuoden jälkeen sota vaikuttaa viimein lähestyvän loppuaan. Suurimmaksi osaksi dynaamisen Jedi-taisteluparin, Kenraali Obi-Wan Kenobin ja Anakin Skywalkerin ansiosta, jotka eivät enää toilaile ympäriinsä kuin 60-luvun Batman ja Robin vaan ovat tällä kertaa pää täynnä kylmän coolia päättäväisyyttä, unohtamattakaan uusia tappavia valosapelitekniikoita harmittoman näköisten Jedikaapujensa ylisuurien hihojen kätköissä.
Edellisen episodin lopussa muodostettu Separatistiliike alkaa uhkaavasti ratketa liitoksistaan, ja rauha näyttää jo muultakin kuin kaukaiselta unelmalta. Joka paikkaan nuijittu Itsenäisten Järjestelmien Konfederaatio yrittää viimeisenä epätoivoisena yrityksenään suistaa Galaktisen Tasavallan täyteen kaaokseen tekemällä koko laivastonsa voimin yllätysiskun itse sen pääkaupunkiin Coruscantiin ja sieppaamalla Yli-Kansleri Palpatinen. Instrumentaalisena iskun suunnittelussa toimii tietty kukapa muukaan kuin Christopher Leen häijysti tulkitsema piilevän pirullinen Kreivi Dooku aka Darth Tyranus. Pimeä puoli on siis vahvasti läsnä, eikä kaikki todellakaan välttämättä ole aivan sitä miltä päällepäin näyttää. Petoksia petosten lomassa tuntuu olevan elokuvan teema ja tähän osaan onkin ympätty myös kenties tähän saakka kaikkein petollisin pahis, Kenraali Grievous, joka ei tosin ole järin pelottava ilmestys itsessään. Sääli sinänsä sillä hänestä olisi kyllä saanut pelottavankin kaiken kataluuden päällekin. Hitaasti, mutta varmasti tutut ja turvalliset roistot alkavat pian väistymään ja Tasavallan voittokulku tuntuu pysäyttämättömältä, mutta kuin varkain tilalle hiipii jotakin määrittelemättömän paha-enteistä ja pahuuden voimat päättävät viimein iskeä Anakin Skywalkeriin odottamattomalta taholta. Vuorossa on jälleen kerran varsin sujuvaa tarinankerrontaa ja erittäin näyttäviä valosapeli-mittelöitä. Tapaamme myös wookiee Chewbaccan ja vierailemme tämän sodan jaloissa kamppailevalla Kashyyk-kotiplaneetalla sekä monissa muissa upeissa galaktisen konfliktin runtelemissa lokaaleissa. Saammepahan tietää jopa miten tarkalleen Yoda päätyikään sinne mistä Luke hänet myöhemmissä osissa löytää. Myös Obi-Wanin nähdään asettuvan Tatooineen, missä hän oleilee maanpaossa aina Kapinaliiton päiviin saakka. Myös kaksoslapset Luke ja Leia syntyvät ja heidät erotetaan. Loppusilauksena pääsemme vielä todistamaan yhden kaikkien aikojen ikonisimman pahiksen, Darth Vaderin syntyä.
Hieman yllättävästi George Lucas tekee kuin uutta intoa puhkuen varman paluun ohjaajana, ja miltei onnistuu saamaan tarinan jälleen klassiselle Star Wars-tasolle tässä eeppisessä uuden trilogian päätösjaksossa, mutta jälleen kerran jotain menee hieman pieleen. Nimittäin käsikirjoitus. Elokuvan juoni näet sortuu juuri kriittisimmässä pisteessä aivan tyrmistyttävään mokaan hieman puolenvälin jälkeen ja se syö ikävästi pohjaa koko loppuelokuvalta. Se syö myös yhden tähden lopullisesta arviosta, joka olisi saattanut nostaa koko episodin vanhojen elokuvien tasolle. Todella harmillista, sillä tässä elokuvassa Voima oli paikoin todella vahvana ja monet täysin surkeina pitämäni näyttelijätkin vetivät roolinsa nyt aivan uuteen malliin. Etupäässä Hayden Christensenin näytteleminen oli parantunut huomattavasti ja jopa normaalisti tuskastuttava Natalie Portman onnistuu puristamaan itsestään irti jotain parempaa. Ewan McGregor nyt on aina ollut ihan ok näissä elokuvissa ja jatkaa samalla varmalla linjalla.
Lopputuloksena tästä pahastakin mokasta huolimatta on kuitenkin kelvollinen paketti Star Warsia ja kaikki odotukset lähestulkoon lunastetaan vaikka yllätykset jäävät tälläkin kertaa pois kyydistä. Askarruttaa vain, miten George Lucas voi tuollaisen käsittämättömän mokan jälkeen katsoa käsikirjoittajana itseään peiliin, sillä tuon kohdan olisi pienellä vaivalla voinut hioa täydelliseksi. Tässä sitä kuitenkin ollaan, eikä jälkiviisastelu mitään auta. Ihan kelvollinen esitys Kloonien Hyökkäyksen jälkeen...
***½ /***** - KyleKatarn(1987)
KyleKatarn(1987) kirjoitti:
Star Wars Episode III - Revenge of the Sith (Sithin Kosto)
On vuosi 2005 ja Kloonisotien alusta on vierähtänyt jotakuinkin kolme vuotta. Vuonna 2002 siis saimme selville kuinka täysin puun takaa ilmestynyt Yli-Kansleri Lucas George julisti poikkeustilan ja aloitti galaktisen liikekannallepanon ja nimitti itsensä Keisariksi... no ei vaiskaan...
Episodi III tuo trilogian päätös-osaan paljon kaivattua uutta nostetta Kloonien Hyökkäyksen musertavan epäonnistumisen jälkeen ja tällä kertaa erikoistehosteet ja näytteleminen tuntuvat olevan paljon paremmassa tasapainossa toisiinsa nähden. On siis vierähtänyt noin kolme vuotta edellisen elokuvan lopusta ja kolmen ikuisuudelta kestäneen vuoden jälkeen sota vaikuttaa viimein lähestyvän loppuaan. Suurimmaksi osaksi dynaamisen Jedi-taisteluparin, Kenraali Obi-Wan Kenobin ja Anakin Skywalkerin ansiosta, jotka eivät enää toilaile ympäriinsä kuin 60-luvun Batman ja Robin vaan ovat tällä kertaa pää täynnä kylmän coolia päättäväisyyttä, unohtamattakaan uusia tappavia valosapelitekniikoita harmittoman näköisten Jedikaapujensa ylisuurien hihojen kätköissä.
Edellisen episodin lopussa muodostettu Separatistiliike alkaa uhkaavasti ratketa liitoksistaan, ja rauha näyttää jo muultakin kuin kaukaiselta unelmalta. Joka paikkaan nuijittu Itsenäisten Järjestelmien Konfederaatio yrittää viimeisenä epätoivoisena yrityksenään suistaa Galaktisen Tasavallan täyteen kaaokseen tekemällä koko laivastonsa voimin yllätysiskun itse sen pääkaupunkiin Coruscantiin ja sieppaamalla Yli-Kansleri Palpatinen. Instrumentaalisena iskun suunnittelussa toimii tietty kukapa muukaan kuin Christopher Leen häijysti tulkitsema piilevän pirullinen Kreivi Dooku aka Darth Tyranus. Pimeä puoli on siis vahvasti läsnä, eikä kaikki todellakaan välttämättä ole aivan sitä miltä päällepäin näyttää. Petoksia petosten lomassa tuntuu olevan elokuvan teema ja tähän osaan onkin ympätty myös kenties tähän saakka kaikkein petollisin pahis, Kenraali Grievous, joka ei tosin ole järin pelottava ilmestys itsessään. Sääli sinänsä sillä hänestä olisi kyllä saanut pelottavankin kaiken kataluuden päällekin. Hitaasti, mutta varmasti tutut ja turvalliset roistot alkavat pian väistymään ja Tasavallan voittokulku tuntuu pysäyttämättömältä, mutta kuin varkain tilalle hiipii jotakin määrittelemättömän paha-enteistä ja pahuuden voimat päättävät viimein iskeä Anakin Skywalkeriin odottamattomalta taholta. Vuorossa on jälleen kerran varsin sujuvaa tarinankerrontaa ja erittäin näyttäviä valosapeli-mittelöitä. Tapaamme myös wookiee Chewbaccan ja vierailemme tämän sodan jaloissa kamppailevalla Kashyyk-kotiplaneetalla sekä monissa muissa upeissa galaktisen konfliktin runtelemissa lokaaleissa. Saammepahan tietää jopa miten tarkalleen Yoda päätyikään sinne mistä Luke hänet myöhemmissä osissa löytää. Myös Obi-Wanin nähdään asettuvan Tatooineen, missä hän oleilee maanpaossa aina Kapinaliiton päiviin saakka. Myös kaksoslapset Luke ja Leia syntyvät ja heidät erotetaan. Loppusilauksena pääsemme vielä todistamaan yhden kaikkien aikojen ikonisimman pahiksen, Darth Vaderin syntyä.
Hieman yllättävästi George Lucas tekee kuin uutta intoa puhkuen varman paluun ohjaajana, ja miltei onnistuu saamaan tarinan jälleen klassiselle Star Wars-tasolle tässä eeppisessä uuden trilogian päätösjaksossa, mutta jälleen kerran jotain menee hieman pieleen. Nimittäin käsikirjoitus. Elokuvan juoni näet sortuu juuri kriittisimmässä pisteessä aivan tyrmistyttävään mokaan hieman puolenvälin jälkeen ja se syö ikävästi pohjaa koko loppuelokuvalta. Se syö myös yhden tähden lopullisesta arviosta, joka olisi saattanut nostaa koko episodin vanhojen elokuvien tasolle. Todella harmillista, sillä tässä elokuvassa Voima oli paikoin todella vahvana ja monet täysin surkeina pitämäni näyttelijätkin vetivät roolinsa nyt aivan uuteen malliin. Etupäässä Hayden Christensenin näytteleminen oli parantunut huomattavasti ja jopa normaalisti tuskastuttava Natalie Portman onnistuu puristamaan itsestään irti jotain parempaa. Ewan McGregor nyt on aina ollut ihan ok näissä elokuvissa ja jatkaa samalla varmalla linjalla.
Lopputuloksena tästä pahastakin mokasta huolimatta on kuitenkin kelvollinen paketti Star Warsia ja kaikki odotukset lähestulkoon lunastetaan vaikka yllätykset jäävät tälläkin kertaa pois kyydistä. Askarruttaa vain, miten George Lucas voi tuollaisen käsittämättömän mokan jälkeen katsoa käsikirjoittajana itseään peiliin, sillä tuon kohdan olisi pienellä vaivalla voinut hioa täydelliseksi. Tässä sitä kuitenkin ollaan, eikä jälkiviisastelu mitään auta. Ihan kelvollinen esitys Kloonien Hyökkäyksen jälkeen...
***½ /*****Kauan aikaa sitten, eräässä kaukaisessa galaksissa...
Näiden sanojen ilmestyessä 17 vuotta sitten erään hämärän olohuoneen tv-ruudulle, tiesi sen edessä uteliaana istuva 6 vuotias lapsi, että alkamassa oli jotakin hyvin merkittävää.
STAR WARS (Tähtien Sota) rävähti seuraavaksi täydestä hiljaisuudesta tummalle kuvaruudulle mahtipontisen orkesterimusiikin säestyksellä ja alkuskrollit alkoivat hitaasti lipua tähtien täyttämän avaruuden läpi kohti äärettömyyksiä, ja vaikka nuori piilevä tieteisfriikki ei täysin osannut odottaakaan mitä tuleman piti, oli hän varma siitä että tämä oli täyttä tavaraa. Jotain minkä muistaisi erityisellä lämmöllä aina elämänsä loppuun saakka. - KyleKatarn(1987)
KyleKatarn(1987) kirjoitti:
Kauan aikaa sitten, eräässä kaukaisessa galaksissa...
Näiden sanojen ilmestyessä 17 vuotta sitten erään hämärän olohuoneen tv-ruudulle, tiesi sen edessä uteliaana istuva 6 vuotias lapsi, että alkamassa oli jotakin hyvin merkittävää.
STAR WARS (Tähtien Sota) rävähti seuraavaksi täydestä hiljaisuudesta tummalle kuvaruudulle mahtipontisen orkesterimusiikin säestyksellä ja alkuskrollit alkoivat hitaasti lipua tähtien täyttämän avaruuden läpi kohti äärettömyyksiä, ja vaikka nuori piilevä tieteisfriikki ei täysin osannut odottaakaan mitä tuleman piti, oli hän varma siitä että tämä oli täyttä tavaraa. Jotain minkä muistaisi erityisellä lämmöllä aina elämänsä loppuun saakka.Star Wars Episode IV - A New Hope (Uusi Toivo) USA/Britannia -1977-
On kulunut yli kaksi vuosikymmentä edellisestä osasta ja galaksissa on ehtinyt tapahtua paljon radikaaleja muutoksia. Galaktinen Imperiumi on noussut valtaan ja Vanhan Tasavallan viimeiset jäänteet on pyyhkäisty pois. Eletään sorron, puutteen ja pelon aikakautta ja ainoa toivo vaikuttaa olevan Tasavallan jäänteistä muodostettu Kapinaliitto, jonka urheat taistelijat käyvät kiivasta sissisotaa tyrannimaista Keisaria ja hänen fasistista Imperiumiaan vastaan. Sisällissota on käynnissä ja kapinalliset vaikuttavat saavuttaneen ensimmäisen suuren voittonsa, mutta aikaa ei ole hetkeäkään lepoon. Diplomaattisen koskemattomuuden suojissa liikkuva prinsessa Leia on saanut käsiinsä Imperiumin uuden superaseen piirustukset ja yrittää vaivihkaa toimittaa niitä salaisille liittolaisilleen. Juoni kuitenkin paljastuu ja Imperiumin agentit lähtevät takaa-ajoon, joka kulminoituu Tatooinen yllä käytävään avaruustaisteluun, jonka päätteeksi Leia ja hänen liittolaisensa vangitaan, mutta piirustukset katoavat pelastuskapselissa pakenevan kahden hyvin persoonallisen droidin mukana alla loimottavalle planeetalle. Planeetalle, jolla asuu sattumoisin eräs Luke Skywalker.
Uuden sukupolven seikkailu on valmis alkamaan...
Lucasin ensimmäistä Star Wars-ohjausta on kaikkien näiden vuosien jälkeen hankala uskoa saman miehen kätten työksi. Niin erilainen tämä kaikkein ensimmäinen Tähtien Sota on. Joka suhteessa. Kaikkein tärkeintä kenties tämän elokuvan menestyksessä oli se, ettei se ottanut itseään liian vakavasti vaan oli aidosti rento ja hauska seikkailu. Mukana on myös ilahduttavasti jotain sellaista, mikä puuttui uudemmista elokuvista tyystin. Lapsenomainen into ja aito tekemisen riemu. Huumoriakaan ei tarvinnut erikseen kehitellä vaan se syntyi luonnostaan näyttelijäkaartin sisäisistä kemioista. Suurin osa elokuvaan valituista näyttelijöistä oli siihen aikaan tuikituntemattomia ja vasta läpimurtoaan yrittäviä potentiaalisia lahjakkuuksia, mikä oli oikein hyvä ratkaisu, sillä nuoret näyttelijät ovat ennakkoluulottomia ja näyttelevät hyvin vaistonvaraisesti toisin kuin rutinoituneet konkarit mikä voi pitemmän päälle käydä tylsäksi. Toki vanhempaakin polvea edustaneet Peter Cushing sekä Alec Guinness hyvin näyttelivät, mutta nuoruuden ennakkoluuloton asenne oli juurikin sitä mitä tällainen elokuva toimiakseen kaipasi. Nykyään ei tosin nuoristakaan näyttelijöistä kovin moni enää näyttele niin vapautuneesi ja luontevasti. Kenties entisaikaan vain osattiin näytellä paremmin. Verrataan vaikka Anakin Skywalkeria näytellyttä Hayden Christensenia ja Lukea näytellyttä Mark Hamillia. Ero on häkellyttävä. Siihen aikaan nuoret näyttelijät ihan tosissaan koittivat päästä roolihahmojensa sisään vaikka kyseessä olisi jopa näinkin erikoinen tuotanto eikä Markin tapauksessa tämä jää edes yrittämiseen vaan hän vaikuttaa ihan oikeasti olevan innostunut roolihahmostaan esimerkiksi kohtauksissa, joissa hän selittää hahmonsa historiaa C-3PO:lle. Välillä otoksista paistaa läpi jopa positiivinen improvisaatio. Kenties uudempia elokuvia piinaakin eniten se tosiasia, että Lucas rupesi myöhemmin kontrolloimaan liian tarkasti näyttelijöitänsä ja näin yksilöllinen luovuus tukahtui, johtaen siihen että näyttelijät vain ikään kuin lukivat vakavana vuorosanansa paperilta ja se siitä. Myönnettävä tietysti on, ettei yksikään Star Wars-elokuvien roolisuoritus ole kenties koskaan voittanut Oscaria, mutta näyttelijöitä ja heidän keskinäistä vuorovaikutustaan on perinteisesti ollut kuitenkin hauska seurata näissä elokuvissa ja enempää tuskin voi edellyttääkään korkealentoiselta avaruusoopperalta.
Star Wars oli myös uraauurtava monestakin syystä. Käytännön syistä filmiin vartavasten kehitetyt erikoistehosteet olivat silmiähivelevän kauniita, samoin upeat mattamaalaukset jotka tekivät Tähtien Sodan maailmasta aidon tuntuisen ilman että ne kuitenkaan hyppäsivät silmille. Entisajan trikkikuvaus ja uuden ajan tehosteet yhdistyivät tässä elokuvassa saumattomasti. Mitään tämän kaltaista ei oltu ennen nähty. Musiikkia puolestaan käytettiin täysin uudella ja innovatiivisella tavalla. Ensimmäistä kertaa yhdistettiin myös scifi ja antiikin mytologia, jonka arkkityypeistä tarinan moni hahmo ammentaa voimansa. Mukana oli mystisiä Voimia, kirkasotsaisia sankareita, vanha ja viisas tietäjä, uhkarohkea palkkasoturi, salaperäinen tummiin pukeutunut pahis, laser-aseita, avaruustaisteluita ja prinsessa hädässä. Kuka tästä voisi olla innostumatta?
Tarkkanäköisillä näyttelijänvalinnoilla, tyylipuhtaalla ideoinnilla ja hyvällä asenteellaan Star Wars - Uusi Toivo nousi automaattisesti ajattomaksi klassikoksi ja teki koko elokuvataiteelle aikoinaan jotakin ainutkertaista. Näin lähelle täydellistä avaruusfantasiaa ei olla koskaan päästy.
*****/***** - KyleKatarn(1987)
KyleKatarn(1987) kirjoitti:
Star Wars Episode IV - A New Hope (Uusi Toivo) USA/Britannia -1977-
On kulunut yli kaksi vuosikymmentä edellisestä osasta ja galaksissa on ehtinyt tapahtua paljon radikaaleja muutoksia. Galaktinen Imperiumi on noussut valtaan ja Vanhan Tasavallan viimeiset jäänteet on pyyhkäisty pois. Eletään sorron, puutteen ja pelon aikakautta ja ainoa toivo vaikuttaa olevan Tasavallan jäänteistä muodostettu Kapinaliitto, jonka urheat taistelijat käyvät kiivasta sissisotaa tyrannimaista Keisaria ja hänen fasistista Imperiumiaan vastaan. Sisällissota on käynnissä ja kapinalliset vaikuttavat saavuttaneen ensimmäisen suuren voittonsa, mutta aikaa ei ole hetkeäkään lepoon. Diplomaattisen koskemattomuuden suojissa liikkuva prinsessa Leia on saanut käsiinsä Imperiumin uuden superaseen piirustukset ja yrittää vaivihkaa toimittaa niitä salaisille liittolaisilleen. Juoni kuitenkin paljastuu ja Imperiumin agentit lähtevät takaa-ajoon, joka kulminoituu Tatooinen yllä käytävään avaruustaisteluun, jonka päätteeksi Leia ja hänen liittolaisensa vangitaan, mutta piirustukset katoavat pelastuskapselissa pakenevan kahden hyvin persoonallisen droidin mukana alla loimottavalle planeetalle. Planeetalle, jolla asuu sattumoisin eräs Luke Skywalker.
Uuden sukupolven seikkailu on valmis alkamaan...
Lucasin ensimmäistä Star Wars-ohjausta on kaikkien näiden vuosien jälkeen hankala uskoa saman miehen kätten työksi. Niin erilainen tämä kaikkein ensimmäinen Tähtien Sota on. Joka suhteessa. Kaikkein tärkeintä kenties tämän elokuvan menestyksessä oli se, ettei se ottanut itseään liian vakavasti vaan oli aidosti rento ja hauska seikkailu. Mukana on myös ilahduttavasti jotain sellaista, mikä puuttui uudemmista elokuvista tyystin. Lapsenomainen into ja aito tekemisen riemu. Huumoriakaan ei tarvinnut erikseen kehitellä vaan se syntyi luonnostaan näyttelijäkaartin sisäisistä kemioista. Suurin osa elokuvaan valituista näyttelijöistä oli siihen aikaan tuikituntemattomia ja vasta läpimurtoaan yrittäviä potentiaalisia lahjakkuuksia, mikä oli oikein hyvä ratkaisu, sillä nuoret näyttelijät ovat ennakkoluulottomia ja näyttelevät hyvin vaistonvaraisesti toisin kuin rutinoituneet konkarit mikä voi pitemmän päälle käydä tylsäksi. Toki vanhempaakin polvea edustaneet Peter Cushing sekä Alec Guinness hyvin näyttelivät, mutta nuoruuden ennakkoluuloton asenne oli juurikin sitä mitä tällainen elokuva toimiakseen kaipasi. Nykyään ei tosin nuoristakaan näyttelijöistä kovin moni enää näyttele niin vapautuneesi ja luontevasti. Kenties entisaikaan vain osattiin näytellä paremmin. Verrataan vaikka Anakin Skywalkeria näytellyttä Hayden Christensenia ja Lukea näytellyttä Mark Hamillia. Ero on häkellyttävä. Siihen aikaan nuoret näyttelijät ihan tosissaan koittivat päästä roolihahmojensa sisään vaikka kyseessä olisi jopa näinkin erikoinen tuotanto eikä Markin tapauksessa tämä jää edes yrittämiseen vaan hän vaikuttaa ihan oikeasti olevan innostunut roolihahmostaan esimerkiksi kohtauksissa, joissa hän selittää hahmonsa historiaa C-3PO:lle. Välillä otoksista paistaa läpi jopa positiivinen improvisaatio. Kenties uudempia elokuvia piinaakin eniten se tosiasia, että Lucas rupesi myöhemmin kontrolloimaan liian tarkasti näyttelijöitänsä ja näin yksilöllinen luovuus tukahtui, johtaen siihen että näyttelijät vain ikään kuin lukivat vakavana vuorosanansa paperilta ja se siitä. Myönnettävä tietysti on, ettei yksikään Star Wars-elokuvien roolisuoritus ole kenties koskaan voittanut Oscaria, mutta näyttelijöitä ja heidän keskinäistä vuorovaikutustaan on perinteisesti ollut kuitenkin hauska seurata näissä elokuvissa ja enempää tuskin voi edellyttääkään korkealentoiselta avaruusoopperalta.
Star Wars oli myös uraauurtava monestakin syystä. Käytännön syistä filmiin vartavasten kehitetyt erikoistehosteet olivat silmiähivelevän kauniita, samoin upeat mattamaalaukset jotka tekivät Tähtien Sodan maailmasta aidon tuntuisen ilman että ne kuitenkaan hyppäsivät silmille. Entisajan trikkikuvaus ja uuden ajan tehosteet yhdistyivät tässä elokuvassa saumattomasti. Mitään tämän kaltaista ei oltu ennen nähty. Musiikkia puolestaan käytettiin täysin uudella ja innovatiivisella tavalla. Ensimmäistä kertaa yhdistettiin myös scifi ja antiikin mytologia, jonka arkkityypeistä tarinan moni hahmo ammentaa voimansa. Mukana oli mystisiä Voimia, kirkasotsaisia sankareita, vanha ja viisas tietäjä, uhkarohkea palkkasoturi, salaperäinen tummiin pukeutunut pahis, laser-aseita, avaruustaisteluita ja prinsessa hädässä. Kuka tästä voisi olla innostumatta?
Tarkkanäköisillä näyttelijänvalinnoilla, tyylipuhtaalla ideoinnilla ja hyvällä asenteellaan Star Wars - Uusi Toivo nousi automaattisesti ajattomaksi klassikoksi ja teki koko elokuvataiteelle aikoinaan jotakin ainutkertaista. Näin lähelle täydellistä avaruusfantasiaa ei olla koskaan päästy.
*****/*****ei petä eikä jätä kylmäksi vaikka hyiseltä Hothin jääplaneetalta starttaakin.
Tätä klassikkoa katsoessa muistuu joka kerta kutkuttavasti mieleen lapsuusajoilta se hetki, jolloin tohkeissani laitoin edellisyönä teeveestä nauhoitetun Imperiumin Vastaiskun pyörimään kasettinauhuriin ja lähdin jälleen uudelle unohtumattomalle seikkailulle halki tähtien. Tunnelma oli juuri sopivan mystinen istuessani jännittyneenä olohuoneeni hämärässä, keskipäivän auringon ulottaessa maagisella tavalla kultaisia säteitään eteen kiskottujen verhojen välitse, ja niiden edessä tanssivien pölyhiukkasten säkenöidessä aina valon niihin osuessa, kuin jokin paljain silmin nähtävä energia, tai mystinen Voima.
Star Wars Episode V - The Empire Strikes Back (Imperiumin Vastaisku) USA/Iso-Britannia -1980-
Kapinalle on koittanut synkät ajat vaikka sankarimme saavuttivatkin edellisen jakson huipentumassa merkittävän voiton Imperiumista. Imperiumi nimittäin päätti ettei sen silmille enää hypitä ja ajoi vapaustaistelijamme pakosalle Yavin 4:n tukikohdastaan ja jahtasi heitä armotta halki galaksin, kauas kartoittamattomaan avaruuteen. Etupäässä viimeisimmästä selkkauksesta ainoana pahiksena selvinnyt Darth Vader, on vakaasti päättänyt murskata kapinalliset ja on laukaissut tuhansia luotaimia avaruuden kaukaisiin kolkkiin selvittämään heidän olinpaikkaansa. Darth Vaderilla on myös toinen salaisempi agenda, hän nimittäin haluaa pakkomielteisesti saada käsiinsä Kuolemantähden kohtaloksi koituneen Luke Skywalkerin. Toisaalla kapinalliset ovat vihdoin asettuneet uuteen karuun ympäristöönsä Hothin lumituiskuiseen jääerämaahan, jota asuttavat ainoastaan lumimiesmäiset Wampa-otukset sekä erikoiset karvanpeittämät Taun Taun-liskot. Olosuhteet ovat kuin jäätyneessä helvetissä, mutta pitempiaikainen suoja Imperiumilta näyttää viimein löytyneen. Hiljaiselo lumiparatiisissa jää kuitenkin lyhyeksi kun Vaderin massiivinen etsintäoperaatio alkaa viimein kantaa hedelmää ja eräs hänen luotaimistaan löytää planeetalle. Vekotin tietenkin päätyy sankariemme tuhoamaksi, mutta kriittiset tosiasiat ovat jo paljastuneet Imperiumille ja pian koko Pimeän Lordin armada putkahtaa hyperavaruudesta kapinallisten kimppuun. Luvassa on yksi elokuvasarjan eeppisimmistä taisteluista ja täpärin mahdollinen pako itsensä Darth Vaderin nenän edestä. Kapinalliset joutuvat jälleen pakosalle ja Hanin ja Leian pakoillessa Tähtituhoajia asteroidimyrskyssä, suuntaa Luke puolestaan kohti mystistä Dagobahin planeettaa, jolla Obi-Wanin mukaan asuu suuri Jedimestari Yoda. Seikkailu siis jatkuu dramaattisena ja monenlaisia yllätyksiä on luvassa tässä alkuperäistrilogian seikkailullisimmassa osassa ja kerrankin jatko-osa onnistuu osoittautumaan edeltäjänsä veroiseksi.
Imperiumin Vastaisku jatkaa vahvasti Star Warsin tarua ja nousee juonellisesti aivan eri tasolle edellisosan ehkä jopa hieman ennalta-arvattavan tarinan jälkeen. Käsikirjoitus on tässä osassa ehdottomasti dynaamisin kaikista kuudesta elokuvasta ja ohjaajaksi on saatu tällä erää aiemmin tv:n puolella työskennellyt sekä hyvin sekalaisia elokuvia ohjannut Irvin Kershner, joka nousee tämän elokuvan myötä kuolemattomaan kulttimaineeseen. Mies ei ehkä muuta merkittävää ole urallaan tehnyt, mutta Imperiumin Vastaiskun ohjaajaksi hän on kuin syntynyt. Kershner onnistuu pitämään hienosti kasassa erittäin sirpaleiseksi menevän juonen ja tasapainoilee juuri sopivalla tavalla erilleen joutuneiden sankareiden edesottamuksia kuvatessa. Ohjauksesta paistaa aito ammattitaitous. Lisäksi John Williamsin musiikin myötä tunnelma yltyy paikoitellen ja etenkin loppua kohden todella jännittäväksi ja intensiiviseksi. Maininnanarvoista lienee, että Williams tekee ehkä uransa hienoimman ja taiteellisimman sävellystyön juuri tässä elokuvassa. Kaikki tässä elokuvassa on hyvin tunteita herättävää, etenkin mielikuvitukselliset vanhaan tyyliin luodut fantastiset mielikuvitusmaailmat, kuten Hoth, Dagobah ja Bespin, jotka ovat juuri niin aidontuntuisia koska ne ovat aidoista aineksista työstettyjä jonkin tietokoneela tehdyn pikselimössön sijaan. Myös erikoistehosteet tekevät juuri sen mihin ne on tarkoitettu, eli palvelevat tarinaa eivätkä nouse sen yli elokuvan itsetarkoitukseksi. Loppusilauksen antaa tietenkin juoni, joka sisältää yhden elokuvahistorian dramaattisimmista paljastuksista. Imperiumin Vastaisku ylsi mahdottomaan ja teki sen taas. Uusi tieteisfantasia klassikko oli syntynyt.
Lisäksi jälleen kerran näyttelijävalinnat osuvat kohdalleen ja tuttujen tyyppien lisäksi näemme joukon erittäin loistavia uusia suoriutujia. Näyttelijät olivatkin ainakin näissä vanhemmissa filmeissä luomassa juurikin sitä draamaa ja viihdyttämässä katsojaa, ja kuka tahansa jotain muuta väittää myötäilee hän vain Lucasin valitettavaa uutta linjaa. Tämä se oli laatunäyttelyä.
Mahtava aloitus 80-luvulle ja todellinen tieteishelmi tämä elokuva oli. Noita aikoja jään kaipaamaan katkeransuloisella haikeudella, sillä ne eivät koskaan palaa...
*****/***** - KyleKatarn(1987)
KyleKatarn(1987) kirjoitti:
ei petä eikä jätä kylmäksi vaikka hyiseltä Hothin jääplaneetalta starttaakin.
Tätä klassikkoa katsoessa muistuu joka kerta kutkuttavasti mieleen lapsuusajoilta se hetki, jolloin tohkeissani laitoin edellisyönä teeveestä nauhoitetun Imperiumin Vastaiskun pyörimään kasettinauhuriin ja lähdin jälleen uudelle unohtumattomalle seikkailulle halki tähtien. Tunnelma oli juuri sopivan mystinen istuessani jännittyneenä olohuoneeni hämärässä, keskipäivän auringon ulottaessa maagisella tavalla kultaisia säteitään eteen kiskottujen verhojen välitse, ja niiden edessä tanssivien pölyhiukkasten säkenöidessä aina valon niihin osuessa, kuin jokin paljain silmin nähtävä energia, tai mystinen Voima.
Star Wars Episode V - The Empire Strikes Back (Imperiumin Vastaisku) USA/Iso-Britannia -1980-
Kapinalle on koittanut synkät ajat vaikka sankarimme saavuttivatkin edellisen jakson huipentumassa merkittävän voiton Imperiumista. Imperiumi nimittäin päätti ettei sen silmille enää hypitä ja ajoi vapaustaistelijamme pakosalle Yavin 4:n tukikohdastaan ja jahtasi heitä armotta halki galaksin, kauas kartoittamattomaan avaruuteen. Etupäässä viimeisimmästä selkkauksesta ainoana pahiksena selvinnyt Darth Vader, on vakaasti päättänyt murskata kapinalliset ja on laukaissut tuhansia luotaimia avaruuden kaukaisiin kolkkiin selvittämään heidän olinpaikkaansa. Darth Vaderilla on myös toinen salaisempi agenda, hän nimittäin haluaa pakkomielteisesti saada käsiinsä Kuolemantähden kohtaloksi koituneen Luke Skywalkerin. Toisaalla kapinalliset ovat vihdoin asettuneet uuteen karuun ympäristöönsä Hothin lumituiskuiseen jääerämaahan, jota asuttavat ainoastaan lumimiesmäiset Wampa-otukset sekä erikoiset karvanpeittämät Taun Taun-liskot. Olosuhteet ovat kuin jäätyneessä helvetissä, mutta pitempiaikainen suoja Imperiumilta näyttää viimein löytyneen. Hiljaiselo lumiparatiisissa jää kuitenkin lyhyeksi kun Vaderin massiivinen etsintäoperaatio alkaa viimein kantaa hedelmää ja eräs hänen luotaimistaan löytää planeetalle. Vekotin tietenkin päätyy sankariemme tuhoamaksi, mutta kriittiset tosiasiat ovat jo paljastuneet Imperiumille ja pian koko Pimeän Lordin armada putkahtaa hyperavaruudesta kapinallisten kimppuun. Luvassa on yksi elokuvasarjan eeppisimmistä taisteluista ja täpärin mahdollinen pako itsensä Darth Vaderin nenän edestä. Kapinalliset joutuvat jälleen pakosalle ja Hanin ja Leian pakoillessa Tähtituhoajia asteroidimyrskyssä, suuntaa Luke puolestaan kohti mystistä Dagobahin planeettaa, jolla Obi-Wanin mukaan asuu suuri Jedimestari Yoda. Seikkailu siis jatkuu dramaattisena ja monenlaisia yllätyksiä on luvassa tässä alkuperäistrilogian seikkailullisimmassa osassa ja kerrankin jatko-osa onnistuu osoittautumaan edeltäjänsä veroiseksi.
Imperiumin Vastaisku jatkaa vahvasti Star Warsin tarua ja nousee juonellisesti aivan eri tasolle edellisosan ehkä jopa hieman ennalta-arvattavan tarinan jälkeen. Käsikirjoitus on tässä osassa ehdottomasti dynaamisin kaikista kuudesta elokuvasta ja ohjaajaksi on saatu tällä erää aiemmin tv:n puolella työskennellyt sekä hyvin sekalaisia elokuvia ohjannut Irvin Kershner, joka nousee tämän elokuvan myötä kuolemattomaan kulttimaineeseen. Mies ei ehkä muuta merkittävää ole urallaan tehnyt, mutta Imperiumin Vastaiskun ohjaajaksi hän on kuin syntynyt. Kershner onnistuu pitämään hienosti kasassa erittäin sirpaleiseksi menevän juonen ja tasapainoilee juuri sopivalla tavalla erilleen joutuneiden sankareiden edesottamuksia kuvatessa. Ohjauksesta paistaa aito ammattitaitous. Lisäksi John Williamsin musiikin myötä tunnelma yltyy paikoitellen ja etenkin loppua kohden todella jännittäväksi ja intensiiviseksi. Maininnanarvoista lienee, että Williams tekee ehkä uransa hienoimman ja taiteellisimman sävellystyön juuri tässä elokuvassa. Kaikki tässä elokuvassa on hyvin tunteita herättävää, etenkin mielikuvitukselliset vanhaan tyyliin luodut fantastiset mielikuvitusmaailmat, kuten Hoth, Dagobah ja Bespin, jotka ovat juuri niin aidontuntuisia koska ne ovat aidoista aineksista työstettyjä jonkin tietokoneela tehdyn pikselimössön sijaan. Myös erikoistehosteet tekevät juuri sen mihin ne on tarkoitettu, eli palvelevat tarinaa eivätkä nouse sen yli elokuvan itsetarkoitukseksi. Loppusilauksen antaa tietenkin juoni, joka sisältää yhden elokuvahistorian dramaattisimmista paljastuksista. Imperiumin Vastaisku ylsi mahdottomaan ja teki sen taas. Uusi tieteisfantasia klassikko oli syntynyt.
Lisäksi jälleen kerran näyttelijävalinnat osuvat kohdalleen ja tuttujen tyyppien lisäksi näemme joukon erittäin loistavia uusia suoriutujia. Näyttelijät olivatkin ainakin näissä vanhemmissa filmeissä luomassa juurikin sitä draamaa ja viihdyttämässä katsojaa, ja kuka tahansa jotain muuta väittää myötäilee hän vain Lucasin valitettavaa uutta linjaa. Tämä se oli laatunäyttelyä.
Mahtava aloitus 80-luvulle ja todellinen tieteishelmi tämä elokuva oli. Noita aikoja jään kaipaamaan katkeransuloisella haikeudella, sillä ne eivät koskaan palaa...
*****/*****Vielä kerran saamme matkata jo hyvin tutuiksi tulleitten sankareidemme mukana paikkaan, jossa ajalla ei ole merkitystä eikä mielikuvituksella rajoja. On myös jäähyväisten aika, ja sarjan joutsenlaulu tuokin Skywalkerien tarinan sekä Darth Vaderin tragedian liikuttavalla tavalla päätökseen.
Star Wars Episode VI - Return of the Jedi (Jedin Paluu) -USA- 1983
Kuudes episodi jatkaa lähestulkoon siitä, mihin edellisosa jäi. Viimeisimmän yhteenoton jälkimainingeissa kapinalliset ovat järjestäytyneet uudelleen ja suunnittelevat nyt lopullista iskua keisaria vastaan. Ja aivan kuin kohtalon johdatuksena, on saatu tieto, että keisari vierailee henkilökohtaisesti uudella rakenteilla olevalla Kuolemantähdellä, jonka suojaus ei ole vielä valmis. Hetki ei voisi olla otollisempi. Ennen tätä Luke ja kumppanit lähtevät kuitenkin pelastamaan Han Soloa Jabba the Hutt nimisen muukalaisgangsterin hellästä huomasta ja tästä elokuva varsinaisesti alkaa. Imperiumin Vastaiskussa lähinnä joka hetki pulaan hankkiutunut Luke, on nyt kuin uudestisyntynyt ja vaikuttaa viimein löytäneen sisäisen tasapainon. Hänestä on tullut määrätietoinen ja harkitsevainen ja hänen Jedi-taitonsa ovat hypänneet aimoharppauksen eteenpäin. Hänestä on tullut mies, jonka voi oikeasti kuvitella pärjäävän itselleen Darth Vaderille. Tässä näkyy kenties parhaiten Imperiumin Vastaiskun tarkoitus ja välttämättömyys, sillä ilman keskimmäistä osaa Luken muuntautuminen maalaispojasta Jediksi ei olisi ollut uskottavaa. Siihen tarvittiin tulikaste, joka vaati uhrauksen, mutta myös antoi jotakin hyvin arvokasta. Luke ei enää ryntää suinpäin tapahtumien keskelle vaan seuraa tilannetta taka-alalla ennen kuin tekee siirtonsa. Hän on oppinut läksynsä ja on valmis viimeiseen haasteeseensa. Hänen on kohdattava Darth Vader...
Sarjan viimeisen elokuvan ohjaajaksi valikoitui monen kyvykkään taiturin joukosta lopulta mies nimeltä Richard Marquand. Tämä brittiläisohjaaja ei uransa aikana juuri mainetta niittänyt, mutta jostain syystä kunnostautui nimenomaan tämän elokuvan kohdalla ja osoitti olleensa oikea valinta tehtävään, johon muunmuassa suunniteltiin Steven Spielbergia ja jopa David Lynchia. Lynch kieltäytyi henkilökohtaisista syistä, mutta todennäköisesti myös siksi että oli parhaillaan viimeistelemässä Dyyni-elokuvan kuvauksia. Spielbergin valinta taas kosahti kiistoihin Lucasin ja Amerikan elokuvaohjaajien killan välillä. Joka tapauksessa ohjaksiin tarttunut Marquand teki oivallista työtä ja ehti ikuistamaan nimensä elokuvahistoriaan juuri parahiksi, sillä hän kuoli joitakin vuosia elokuvan valmistumisen jälkeen.
Elokuva on kertakaikkiaan loistavasti ohjattu ja jaottelu erilleen joutuvien sankareiden edesottamusten kuvauksessa toimii edelleen mainiosti. Myös kertaalleen tutut hahmot saavat elokuvan edetessä lisää syvyyttä ja paljastavat joitakin uusia puolia itsestään. Loppua kohden jopa Darth Vaderista löytyy jotakin sympaattista. Visuaalisuus on sitä samaa varmaa laatua mihin edellisosat tutustuttivat ja tehosteet istuvat filmiin hyvin eivätkä hyppää silmille. John Williamsin musiikki on aina yhtä sykähdyttävää ja tunteita herättävää, varsinkin Sarlacin kuopan yllä käytävässä taistelussa ja elokuvan loppukahinoissa. Tähän elokuvaan on käytetty paljon aikaa ja vaivaa ja sen tuntu kantaa aina Endorin metsäkuun viheriöiviltä saniaisten täyttämiltä kedoilta Kuolemantähden kolkkoihin rakenteisiin saakka. Uusina hahmoina mukana ovat riemastuttavat pienet pörröiset ewokit, jotka eivät todellakaan pilanneet tätä elokuvaa vaan toivat siihen monia hauskoja ja jännittäviä hetkiä. Jedin Paluussa on onnistunutta camp-huumoria ja ehkä kaikkein komeimmat taistelut koko alkuperäisen trilogian elokuvista sekä myös aivan erinomainen suoritus Ian McDiarmidilta häikäilemättömänä Keisarina. Tämä olisi kyllä ansainnut Oscarin! Mark Hamillin näytteleminen puolestaan liikuttaa joka kerta ja loppukohtauksessa silmiin tulee aina kyyneleet kun Luke polttaa Vaderin haarniskan keskelle metsää rakennetussa hautaroviossa pimenevällä yötaivaalla kimaltelevien ilotulitusten valossa. Tätä näkyä katsellessa kaihoisa musiikki viestittää kauniin kitkerällä tavallaan tarinan päätöksestä, ja loppukuvassa sankarit kerääntyvät kaikki hymyillen jättämään hyvästit katsojalle. Tunnelma on todella haikea, mutta piristyksenä näemme aivan loppusekunneilla Darth Vaderin ilman pukuaan ja tämä jotenkin kruunaa kaiken ja antaa luvan päästää viimein irti tarinasta ja matkata jälleen takaisin omaan olohuoneeseen hiljentymään.
Arvokas loppu yhdelle suurimmista tähtisaagoista. Tätä paremmaksi tuskin kukaan olisi voinut pistää. Hienoa työtä.
****½/*****
- Scifisti1977
Itse olen melkoinen Star Wars fani ja joskus ollut sellaisia hetkiä, ettei muusta ole ollut väliä. Elokuvat on nähty moneen kertaan ja toki olen halunnut tietää mitä leffojen jälkeen tapahtui Star Wars universumissa ja siksipä olenkin ostellut ja lukenut jo lähes 40 Star Wars kirjaa. Uusimpaa "Fate of the jedi" -sarjaa en ole lukenut, mutta "Legacy Of the Force"-sarjan olen. Kirjoissa mennään jo 45 vuotta Episode IV:n jälkeen ja tarina senkun jatkuu. Luke Skywalker alkaa olla jo lähempänä 70 ikävuottaan..joku 65v ehkä? Mutta se kirjoissa. Melkein kaikki SW-pelitkin olen pelannut. Ainakin Dark Forces ykkösen ja Jedi Knight II ja Jedi Academyn. Kyle Katarn ja Jaden Korr esiteltiin niissä peleissä. Nythän yksi uusi SW-kirja on tullut kun Crosscurrents, jonka pääosassa on Jaden Korr juurikin. Kyle Katarnin alkuvaiheista Jedi ritariksi ja masteriksi on kirjoitettu Dark Forces -trilogia. Kirjoja löytyy!
Mutta siis elokuvista. Sellainen yleinen linjaus heti, että toki vanhat Episode IV-VI ovat parempia selkeästi, kuin tämä uusi trilogia. Mutta mielestäni kumma kyllä, kaikki elokuvat ovat katseltavia ja varsin hyviä. Uusista varsinkin Episode III on loistava mielestäni, vaikka hieman tämän uuden trilogian ja vanhan trilogian välinen jatkumo säröileekin. Vanhoissa elokuvissa esim Luke kertoo muistavansa äidistään vain vähän...no kuinka hän voi muistaa mitään jos kerran äiti kuoli synnytykseen? No anyways. Suodattamalla ne, saaga on upea. Paras elokuva on mielestäni kyllä Episode VI vaikka ewokit ärsyttävätkin hieman. Mutta on se vaan niin hieno. Episode III sai monessa kohtaan lähes kyyneleet silmiin, kun Padme tajuaa Anakinin olevankin paha.."Anakin, you're breaking my heart..." ja loppu kaksintaistelu Obi-Wanin ja Anakinin välillä on aikansa legenda! Pidän jokaisesta elokuvasta, jopa siitä paljon parjatusta Episode I:stä. Qui-Gonin ja Darth Maulin välinen kaksintaistelu on upeaa katseltavaa ja paranee vaan kun vastassa on lopulta Obi-Wan.
Expanded Universessa kirjoissa on tuossa Dark Nest -trilogiassa loistavia kohtauksia, kun Luke Skywalker saa viimeinkin tietää kuka hänen äitinsä on. Troy Denning on kehittänyt juonen, missä R2D2:n muistista on löydetty fragmentteja, joihin on tallennettu holokuvaa Episode III:n tapahtumista...R2D2 siis vakoili muistaakseni varotoimenpiteenä Anakinia ja Padmea..tai jotenkin noin. Anyways, holonauhoitteet saadaan käsiin ja Luke näkee kohtauksia Episode III:sta. Näkee Padmen eli äitinsä viimein ja Anakinin jne jne..upeaa luettavaa! Dark Nest -trilogian hieno sivujuoni tuo oli kyllä. :D
Kunhan aika riittää ja rahaa löytyy, niin pitää lukea itseni jälleen ajan tasalle Star Wars Expanded Universen kohdalla. Eli ostaa uudet kirjat.
Mutta katselemisiin ja lukemisiin! Star Wars on yksi mahtavimpia taruja mitä on tehty!
Scifisti1977 - Veteranfan
Mielestäni koko uusi trilogia on ollut onnistunut kaikista sora äänistä huolimatta.
Elokuvien digitaalisuuskin on ollut selvää pässinlihaa jo vuosia ennen ensi-iltoja.Itse henkilökohtaisesti olin erittäin tyytyväinen digitaaliseen formaattiin survotulle saagalle.Näyttelijä valinnatkaan eivät häirinneet millään tavalla.Koska Star Wars elokuvassa ei näyttelijä saa olla se tärkein esillä olija,vaan koko elokuvien maailma kaikessa loistossaan pitää olla enemmän esillä kuin näyttelijät.
Uskottavuuden tunne on ollut tekijöillä erityisasemassa.Siitä millaisia otuksia,aluksia ja planeettoja tuodaan esille,eli kokonaisuus on ollut tärkein valtti Star Wars elokuvissa.Todellisuudessa tätä saagaa on hankala mennäkkään mitenkään kritisoimaan,sillä vertailukohtaa ei todellakaan löydy mistään muualta.Ja mielestäni on pyhäinhäväistystä mennä vertailemaan tai kritisoimaan Star Wars saagaa,se ei ansaitse sitä.
Tuntuu siltä,että monissa elokuvapiireissä ollaan salaa kateellisia George Lucasin luomalle fantasialle.Koska kukaan ei ole osannut tehdä yhtä intenssiivistä ja yksityiskohtaista fantasiaa valkokankaalle.Eikä varmasti tulla tekemäänkään,ei ainakaan Hollywoodissa.- Scifisti1977
Allekirjoitan tuon täysin. Kyllä Star Wars- saaga on jotain todella kestävää ja varmasti elää ikuisesti. Ja kirjat ovat loistava jatkumo elokuville. Se mikä minua viehättää SW-kirjoissa, on se, että Lucas on määrännyt että jokaisen kirjan pitää ottaa huomioon aikaisemmat kirjat ja elokuvien tapahtumat. Näin ei pahempia "kaanoniloukkauksia" pääse tulemaan ja koko SW -maailmasta kirjoineen päivineen tulee aivan valtavan suuri tarina. Siispä vaikka useat ihmiset ovat kirjoittaneet SW-kirjoja, pysyy tarina kuitenkin kasassa. Vaikka melkoista "saippuaoopperaa" se on ollut kirjoissa.
Kirjaspoilereita seuraavaksi!
Jos laitan lyhyesti jotain mitä rakastetuille henkilöille on kirjoissa tapahtunut. Prinsessa Leia ja Han Solo menivät naimisiin ja näin saatiin Han Solo ja Leia Organa Solo. He saivat kolme lasta - ensin kaksoset, pojan ja tytön Jacen ja Jaina Solon ja sitten Anakin Solon. Näiden vuosien tiimellyksessä ja vakavienkin kriisien ja tapahtumien kohdatessa SW Universumia, Anakin Solo sai surmassa eräässä näistä konflikteista ja oli kuollessaan vain 17 -vuotias. Kaksosista Jacen solo kääntyi pahaksi lopulta ja hänestä tuli uusi "Darth Vader" ja hän hallitsi tyrannimaisella otteella Galaktista Imperiumia, kunnes hänen sisarensa Jaina onnistui tuhoamaan / tappamaan hänet kaksintaistelussa.
Luke Skywalker tapasi Mara Jaden, entien keisarin salamurhaajan ja sai hänet kääntymään Valon puolelle ja jediksi. Myöhemmin Luke ja Mara Jade menevät naimisiin ja saamme Luke Skywalkerin ja Mara Jade Skywalkerin perheen. He saavat lapsen ja nimeävät hänet Ben Skywalkeriksi. Ben Skywalkerista tulee jedi ja varsin vahva sellainen. Uusimmissa kirjoissa hän on joku 16-v jedi.
Luke Skywalker on uuden jedijärjestön Grand Master ja jedejä on kuitenkin aika vähän.
Chewbacca, tuo Han Solon uskollinen apuri, sai surmansa pelastaessaan tuolloin vielä elossa ollutta Anakin Soloa, Han Solon Leia Organa Solon nuorimmaista. Anakin oli silloin planeetalla jonka kuu oli syöksymässä sinne ja he olivat pelastamassa niin monta ihmistä sieltä kuin vain pystyivät. Anakin pelastui, mutta Chewbacca ei ja hän kuoli sinne..sniff...oli melkoinen älämölö tästä aikanaan.
Leia Organa Solosta tuli viimein jedi ritari.
Siinä nyt jotain isoja tapahtumia SW expanded universesta.
Mutta on se hieno!
Scifisti1977 - Scifisti1977
Scifisti1977 kirjoitti:
Allekirjoitan tuon täysin. Kyllä Star Wars- saaga on jotain todella kestävää ja varmasti elää ikuisesti. Ja kirjat ovat loistava jatkumo elokuville. Se mikä minua viehättää SW-kirjoissa, on se, että Lucas on määrännyt että jokaisen kirjan pitää ottaa huomioon aikaisemmat kirjat ja elokuvien tapahtumat. Näin ei pahempia "kaanoniloukkauksia" pääse tulemaan ja koko SW -maailmasta kirjoineen päivineen tulee aivan valtavan suuri tarina. Siispä vaikka useat ihmiset ovat kirjoittaneet SW-kirjoja, pysyy tarina kuitenkin kasassa. Vaikka melkoista "saippuaoopperaa" se on ollut kirjoissa.
Kirjaspoilereita seuraavaksi!
Jos laitan lyhyesti jotain mitä rakastetuille henkilöille on kirjoissa tapahtunut. Prinsessa Leia ja Han Solo menivät naimisiin ja näin saatiin Han Solo ja Leia Organa Solo. He saivat kolme lasta - ensin kaksoset, pojan ja tytön Jacen ja Jaina Solon ja sitten Anakin Solon. Näiden vuosien tiimellyksessä ja vakavienkin kriisien ja tapahtumien kohdatessa SW Universumia, Anakin Solo sai surmassa eräässä näistä konflikteista ja oli kuollessaan vain 17 -vuotias. Kaksosista Jacen solo kääntyi pahaksi lopulta ja hänestä tuli uusi "Darth Vader" ja hän hallitsi tyrannimaisella otteella Galaktista Imperiumia, kunnes hänen sisarensa Jaina onnistui tuhoamaan / tappamaan hänet kaksintaistelussa.
Luke Skywalker tapasi Mara Jaden, entien keisarin salamurhaajan ja sai hänet kääntymään Valon puolelle ja jediksi. Myöhemmin Luke ja Mara Jade menevät naimisiin ja saamme Luke Skywalkerin ja Mara Jade Skywalkerin perheen. He saavat lapsen ja nimeävät hänet Ben Skywalkeriksi. Ben Skywalkerista tulee jedi ja varsin vahva sellainen. Uusimmissa kirjoissa hän on joku 16-v jedi.
Luke Skywalker on uuden jedijärjestön Grand Master ja jedejä on kuitenkin aika vähän.
Chewbacca, tuo Han Solon uskollinen apuri, sai surmansa pelastaessaan tuolloin vielä elossa ollutta Anakin Soloa, Han Solon Leia Organa Solon nuorimmaista. Anakin oli silloin planeetalla jonka kuu oli syöksymässä sinne ja he olivat pelastamassa niin monta ihmistä sieltä kuin vain pystyivät. Anakin pelastui, mutta Chewbacca ei ja hän kuoli sinne..sniff...oli melkoinen älämölö tästä aikanaan.
Leia Organa Solosta tuli viimein jedi ritari.
Siinä nyt jotain isoja tapahtumia SW expanded universesta.
Mutta on se hieno!
Scifisti1977Ja meinasipa unohtua yksi merkittävä tapaus. Jacen Solo ja Tenel Ka (yksi Jacenin lapsuuskaveri jediakatemiassa, nykyään Hapesin konsortiumin kuningatar) saivat lapsen Allanan. Allana on uusimmissa kirjoissa joku 5 -vuotias tyttö. Hän on Voima sensitiivinen ja luvassa on ilmeisimmin jedi tulevaisuudessa. Leia ja Han Solo ovat siis isovanhempia. Tämä toi heille paljon lohtua menetettyään Jacenin ja Anakinin.
Scifisti1977 - Scifisti1977
Scifisti1977 kirjoitti:
Allekirjoitan tuon täysin. Kyllä Star Wars- saaga on jotain todella kestävää ja varmasti elää ikuisesti. Ja kirjat ovat loistava jatkumo elokuville. Se mikä minua viehättää SW-kirjoissa, on se, että Lucas on määrännyt että jokaisen kirjan pitää ottaa huomioon aikaisemmat kirjat ja elokuvien tapahtumat. Näin ei pahempia "kaanoniloukkauksia" pääse tulemaan ja koko SW -maailmasta kirjoineen päivineen tulee aivan valtavan suuri tarina. Siispä vaikka useat ihmiset ovat kirjoittaneet SW-kirjoja, pysyy tarina kuitenkin kasassa. Vaikka melkoista "saippuaoopperaa" se on ollut kirjoissa.
Kirjaspoilereita seuraavaksi!
Jos laitan lyhyesti jotain mitä rakastetuille henkilöille on kirjoissa tapahtunut. Prinsessa Leia ja Han Solo menivät naimisiin ja näin saatiin Han Solo ja Leia Organa Solo. He saivat kolme lasta - ensin kaksoset, pojan ja tytön Jacen ja Jaina Solon ja sitten Anakin Solon. Näiden vuosien tiimellyksessä ja vakavienkin kriisien ja tapahtumien kohdatessa SW Universumia, Anakin Solo sai surmassa eräässä näistä konflikteista ja oli kuollessaan vain 17 -vuotias. Kaksosista Jacen solo kääntyi pahaksi lopulta ja hänestä tuli uusi "Darth Vader" ja hän hallitsi tyrannimaisella otteella Galaktista Imperiumia, kunnes hänen sisarensa Jaina onnistui tuhoamaan / tappamaan hänet kaksintaistelussa.
Luke Skywalker tapasi Mara Jaden, entien keisarin salamurhaajan ja sai hänet kääntymään Valon puolelle ja jediksi. Myöhemmin Luke ja Mara Jade menevät naimisiin ja saamme Luke Skywalkerin ja Mara Jade Skywalkerin perheen. He saavat lapsen ja nimeävät hänet Ben Skywalkeriksi. Ben Skywalkerista tulee jedi ja varsin vahva sellainen. Uusimmissa kirjoissa hän on joku 16-v jedi.
Luke Skywalker on uuden jedijärjestön Grand Master ja jedejä on kuitenkin aika vähän.
Chewbacca, tuo Han Solon uskollinen apuri, sai surmansa pelastaessaan tuolloin vielä elossa ollutta Anakin Soloa, Han Solon Leia Organa Solon nuorimmaista. Anakin oli silloin planeetalla jonka kuu oli syöksymässä sinne ja he olivat pelastamassa niin monta ihmistä sieltä kuin vain pystyivät. Anakin pelastui, mutta Chewbacca ei ja hän kuoli sinne..sniff...oli melkoinen älämölö tästä aikanaan.
Leia Organa Solosta tuli viimein jedi ritari.
Siinä nyt jotain isoja tapahtumia SW expanded universesta.
Mutta on se hieno!
Scifisti1977Vielä yksi iso juttu. Mara Jade Skywalker sai surmansa, kun Jacen Solo pimeäksi kääntyneenä sith Lordi Darth Caeduksena tappoi hänet kaksintaistelussa. Luke oli surun murtama, mutta elämä jatkuu.
Scifisti1977 - Veteranfan
Scifisti1977 kirjoitti:
Vielä yksi iso juttu. Mara Jade Skywalker sai surmansa, kun Jacen Solo pimeäksi kääntyneenä sith Lordi Darth Caeduksena tappoi hänet kaksintaistelussa. Luke oli surun murtama, mutta elämä jatkuu.
Scifisti1977...osat kirjoina,siis Jedin Paluun jälkeiseen aikaan sijoittuvia kirjoja ei ole julkaistu jostain syystä suomeksi.Näiden expended tarinoiden sijoittuminen episodi 6:n jälkeiseen aikaan,on varmasti yksi syy miksi George Lucas ei tee elokuviin jatkoa.
Mutta tekeillä oleva TV sarja saattaa muuttaa tätä suunnitelmaa jollain tavalla.Kukapa fani ei haluaisi nähdä Mark Hamillia uudestaan Lukena,tosin vanhempana jedimestarina siis.Tällä hetkellä tarina sijoittuu tuohon episodien 3. ja 4. väliseen aikaan,jossa on 20.vuoden välinen aikaero elokuvien välillä.Tarinaa varmasti riittää paljon,sillä 100.jaksoa oli kirjoitettuna valmiiksi jo kolme vuotta sitten.Enpä usko,että kaikki jaksot tehtäisiin pelkästään tuohon episodien väliseen aikaan.Varmaa ainakin on se,ettei sarjassa nähdä montakaan Jediä heiluttamassa valosapeliaan.Mitä olisi Star Wars ilman valomiekkaa?
Tv sarja ilman tätä elokuvien tunnusomaista symbolia(valomiekkaa) kuulostaa varsin synkältä.Tämä TV sarja saattaa myös muuttaa jollain tavalla Star Wars universiumissa olevia expended tarinoita. - Scifisti1977
Veteranfan kirjoitti:
...osat kirjoina,siis Jedin Paluun jälkeiseen aikaan sijoittuvia kirjoja ei ole julkaistu jostain syystä suomeksi.Näiden expended tarinoiden sijoittuminen episodi 6:n jälkeiseen aikaan,on varmasti yksi syy miksi George Lucas ei tee elokuviin jatkoa.
Mutta tekeillä oleva TV sarja saattaa muuttaa tätä suunnitelmaa jollain tavalla.Kukapa fani ei haluaisi nähdä Mark Hamillia uudestaan Lukena,tosin vanhempana jedimestarina siis.Tällä hetkellä tarina sijoittuu tuohon episodien 3. ja 4. väliseen aikaan,jossa on 20.vuoden välinen aikaero elokuvien välillä.Tarinaa varmasti riittää paljon,sillä 100.jaksoa oli kirjoitettuna valmiiksi jo kolme vuotta sitten.Enpä usko,että kaikki jaksot tehtäisiin pelkästään tuohon episodien väliseen aikaan.Varmaa ainakin on se,ettei sarjassa nähdä montakaan Jediä heiluttamassa valosapeliaan.Mitä olisi Star Wars ilman valomiekkaa?
Tv sarja ilman tätä elokuvien tunnusomaista symbolia(valomiekkaa) kuulostaa varsin synkältä.Tämä TV sarja saattaa myös muuttaa jollain tavalla Star Wars universiumissa olevia expended tarinoita.Itseäni paljon harmitti aikanaan juuri se, kun näitä Expanded Universen kirjoja ei suomeksi ollut saatavilla kuin joku 15 kpl jotka sijoittuvat siis Jedin Paluun jälkeiseen aikaan. Mutta suomalaisista aloin lukemaan ja loput sitten lukenut/ostanut englanninkielisenä.
Tuo tv-sarja kyllä kiinnostaa. Mietin kyllä sitäkin, että viime aikoina on julkaistu ainakin pari kirjasarjaa, jotka sijoittuvat juuri tuohon 3. ja 4. episodien välille. Esim Coruscant nights trilogiassa kuvataan joidenkin selviytyneiden jedien elämää ja sitten on oikein moniosainen Last Of The Jedi -sarja, jossa kuvataan Obi-Wan Kenobin elämässä tapahtuvia asioita. No tuo sarja sisältää 11 kirjaa ja sijoittuu yhden vuoden tapahtumiin 18v ennen Episode IV:tä. Hän löytää padawanikseen Ferus Olinin, jedioppilaan joka on selvinnyt keisarin käsistä. Hänen kanssaan Kenobi suorittaa tehtäviä jne. En ole lukenut. Mutta pointti on että 3. ja 4. episodien väliin on tullut aika paljon kirjallisuutta viimeaikoina.
Mutta ilmeisesti ketään tuttuja hahmoja ei tuossa uudessa SW-sarjassa tule. Luultavasti keskitytään johonkin kapinallisten ryhmittymään, jonka joukossa on ehkäpä muutama hengissä säilynyt jedikin. No en tiedä. Olisi kyllä mielenkiintoista, jos sarjassa otettaisi huomioon joitakin Expanded Universessa tapahtuneita asioitakin. Mutta jännityksellä odotan millainen sarja on tulossa!
Scifisti1977 Veteranfan kirjoitti:
...osat kirjoina,siis Jedin Paluun jälkeiseen aikaan sijoittuvia kirjoja ei ole julkaistu jostain syystä suomeksi.Näiden expended tarinoiden sijoittuminen episodi 6:n jälkeiseen aikaan,on varmasti yksi syy miksi George Lucas ei tee elokuviin jatkoa.
Mutta tekeillä oleva TV sarja saattaa muuttaa tätä suunnitelmaa jollain tavalla.Kukapa fani ei haluaisi nähdä Mark Hamillia uudestaan Lukena,tosin vanhempana jedimestarina siis.Tällä hetkellä tarina sijoittuu tuohon episodien 3. ja 4. väliseen aikaan,jossa on 20.vuoden välinen aikaero elokuvien välillä.Tarinaa varmasti riittää paljon,sillä 100.jaksoa oli kirjoitettuna valmiiksi jo kolme vuotta sitten.Enpä usko,että kaikki jaksot tehtäisiin pelkästään tuohon episodien väliseen aikaan.Varmaa ainakin on se,ettei sarjassa nähdä montakaan Jediä heiluttamassa valosapeliaan.Mitä olisi Star Wars ilman valomiekkaa?
Tv sarja ilman tätä elokuvien tunnusomaista symbolia(valomiekkaa) kuulostaa varsin synkältä.Tämä TV sarja saattaa myös muuttaa jollain tavalla Star Wars universiumissa olevia expended tarinoita.on se, ettei Hamillia enää kiinnosta edes puhua SW saagasta. Carrie Fisherkin on monesti valitellut että kuinka Lucas meni pilaamaan heidän uransa ja suurin osa tuntee heidät juuri vanhan trilogian ansiosta ja monet muut työt jäävät varjoon jne..
No aika monet EU-kirjat joutuivat jo niin sanotusti rosikseen kun uuden trilogian osat ilmestyivät ja Lucashan ei välitä EU:n tapahtumista. Tietenkin joitan elementtejä käyttänyt, mutta suurin osa ei kuulu "viralliseen" kaanoniin.
The Force Unleashed pelin menestyksen myötä käsikirjoittajat varmaan joutuivat tekemään pieniä muutoksia, jotta saataisiin mukaan Vaderin salaisen oppipojan, Galen Marekin.- Scifisti1977
m.i.c01 kirjoitti:
on se, ettei Hamillia enää kiinnosta edes puhua SW saagasta. Carrie Fisherkin on monesti valitellut että kuinka Lucas meni pilaamaan heidän uransa ja suurin osa tuntee heidät juuri vanhan trilogian ansiosta ja monet muut työt jäävät varjoon jne..
No aika monet EU-kirjat joutuivat jo niin sanotusti rosikseen kun uuden trilogian osat ilmestyivät ja Lucashan ei välitä EU:n tapahtumista. Tietenkin joitan elementtejä käyttänyt, mutta suurin osa ei kuulu "viralliseen" kaanoniin.
The Force Unleashed pelin menestyksen myötä käsikirjoittajat varmaan joutuivat tekemään pieniä muutoksia, jotta saataisiin mukaan Vaderin salaisen oppipojan, Galen Marekin.Kyllä itse olen saanut sen kuvan, että Lucas seuraa erityisen tarkasti Expanded Universen tapahtumia ja esimerkiksi R.A. Salvatoren Vector Prime -kirjassa hän antoi/käski että kirjailija tappaa siinä Chewbaccan ja näin tapahtui. Muutenkin jokainen EU:n tarina on tiukasti Skywalker ranchillä suunniteltu ja onkin niin, että SUURIN osa kaikista kirjoitetuista SW EU:n kirjoista nimenomaan täydentää ja jatkaa SW saagaa. Muutamia kirjoja on, jotka eivät täysin ole kaanonissa, mutta suurin osa on. Itse olen lukenut lähes kaikki Jedin paluun jälkeen sijoittuvat kirjat ja ne sopivat hyvin saagaan ja muutamia ennen episodi IV:sta sijoittuvia kirjoja ja hyvin kaanoniin sopii.
Siis SW kirjat jatkavat kaanonia hyvin ja Lucas ellei itse, niin henkilökuntansa kautta valvoo Expanded Universen tapahtumia hyvinkin tarkasti.
Scifisti1977 - KorribanOverlord
Scifisti1977 kirjoitti:
Kyllä itse olen saanut sen kuvan, että Lucas seuraa erityisen tarkasti Expanded Universen tapahtumia ja esimerkiksi R.A. Salvatoren Vector Prime -kirjassa hän antoi/käski että kirjailija tappaa siinä Chewbaccan ja näin tapahtui. Muutenkin jokainen EU:n tarina on tiukasti Skywalker ranchillä suunniteltu ja onkin niin, että SUURIN osa kaikista kirjoitetuista SW EU:n kirjoista nimenomaan täydentää ja jatkaa SW saagaa. Muutamia kirjoja on, jotka eivät täysin ole kaanonissa, mutta suurin osa on. Itse olen lukenut lähes kaikki Jedin paluun jälkeen sijoittuvat kirjat ja ne sopivat hyvin saagaan ja muutamia ennen episodi IV:sta sijoittuvia kirjoja ja hyvin kaanoniin sopii.
Siis SW kirjat jatkavat kaanonia hyvin ja Lucas ellei itse, niin henkilökuntansa kautta valvoo Expanded Universen tapahtumia hyvinkin tarkasti.
Scifisti1977Lucas ei käskenyt tappaa Chewbaccaa, vaan Chewbacca ei ollut Lucasin listassa niistä hahmoista, joita ei saa tappaa New Jedi Order-kirjasarjassa.
Darth Caedus (Jacen) muuten ei hallinnut Imperiumia vaan Galaktista Allianssia. :)
Caedus sai oppinsa Lumiyalta ja Caedus puolestaan otti Sith-oppilaakseen Tahiri Veilan, joka oli hänen veljensä Anakinin rakastettu. :) - Scifisti1977
KorribanOverlord kirjoitti:
Lucas ei käskenyt tappaa Chewbaccaa, vaan Chewbacca ei ollut Lucasin listassa niistä hahmoista, joita ei saa tappaa New Jedi Order-kirjasarjassa.
Darth Caedus (Jacen) muuten ei hallinnut Imperiumia vaan Galaktista Allianssia. :)
Caedus sai oppinsa Lumiyalta ja Caedus puolestaan otti Sith-oppilaakseen Tahiri Veilan, joka oli hänen veljensä Anakinin rakastettu. :)Totta, se oli Galaktinen Allianssi, mutta ajattelin että Caedus piti sitä Imperiumina..no anyways.
Netistä, wikipediassa sanotaan että R.A Salvatoren sopimus pakotti hänet tappamaan Chewbaccan ja jossain toisaalla sanotaan, että itse George Lucas käski hänen tappaa Chewbacca. MIkä sitten on totta ja mikä ei? No ainakin tuo minkä mainitsit, että Chewbacca ei ollut siinä "ei-saa-kuolla" - listassa. :)
Lumiya oli yksi ellei jopa ehkä tärkein Jacenin / Darth Caeduksen opettaja, mutta itse väittäisin että Jacen Solon matka pimeälle puolelle alkoi jo New Jedi Order -saagan aikana, kun Yuuzhan Vongit vangitsivat hänet ja kiduttivat häntä. Vergeren, tämän omituisen ja mahdollisesti dark jedin manipuloidessa häntä kestämään kipua ja aistimaan enemmän kuin mitä Voiman kautta voi aistia. Jacenista tuli tämän kokemuksen jälkeen voimakkaampi, mutta myös sielultaan pimeämpi eikä hän enää kyennyt erottamaan kunnolla hyvää pahasta. Se näkyy hyvin kirjoissa.
Rakastiko Anakin koskaan Tahiria? En muista sitä. Olisiko kyse ollut vain yksipuolisesta rakastumisesta, että Tahiri oli vain ihastunut/rakastunut Anakiniin?
Oli miten oli, Star Wars on ollut kirjoissa melkoista "kauniit ja rohkeat" - meininkiä! :)
Scifisti1977 - KorribanOverlord
Scifisti1977 kirjoitti:
Totta, se oli Galaktinen Allianssi, mutta ajattelin että Caedus piti sitä Imperiumina..no anyways.
Netistä, wikipediassa sanotaan että R.A Salvatoren sopimus pakotti hänet tappamaan Chewbaccan ja jossain toisaalla sanotaan, että itse George Lucas käski hänen tappaa Chewbacca. MIkä sitten on totta ja mikä ei? No ainakin tuo minkä mainitsit, että Chewbacca ei ollut siinä "ei-saa-kuolla" - listassa. :)
Lumiya oli yksi ellei jopa ehkä tärkein Jacenin / Darth Caeduksen opettaja, mutta itse väittäisin että Jacen Solon matka pimeälle puolelle alkoi jo New Jedi Order -saagan aikana, kun Yuuzhan Vongit vangitsivat hänet ja kiduttivat häntä. Vergeren, tämän omituisen ja mahdollisesti dark jedin manipuloidessa häntä kestämään kipua ja aistimaan enemmän kuin mitä Voiman kautta voi aistia. Jacenista tuli tämän kokemuksen jälkeen voimakkaampi, mutta myös sielultaan pimeämpi eikä hän enää kyennyt erottamaan kunnolla hyvää pahasta. Se näkyy hyvin kirjoissa.
Rakastiko Anakin koskaan Tahiria? En muista sitä. Olisiko kyse ollut vain yksipuolisesta rakastumisesta, että Tahiri oli vain ihastunut/rakastunut Anakiniin?
Oli miten oli, Star Wars on ollut kirjoissa melkoista "kauniit ja rohkeat" - meininkiä! :)
Scifisti1977Itse asiassa Caedushan sai liittolaisia aika paljon myös Imperiumin jäänteistä, varsinkin kun oli murhauttanut Pellaeonin.
Itse asiassa Tahiri kääntyi pimeälle puolelle, kun Caedus valehteli hänelle ns. flow-walk voimatekniikan avulla. :) Taisi olla vain Tahirin ihastus, mutta kyllä Anakin myös oli ainakin hieman kiinnostunut. Näin itse muistelisin. - Scifisti1977
KorribanOverlord kirjoitti:
Itse asiassa Caedushan sai liittolaisia aika paljon myös Imperiumin jäänteistä, varsinkin kun oli murhauttanut Pellaeonin.
Itse asiassa Tahiri kääntyi pimeälle puolelle, kun Caedus valehteli hänelle ns. flow-walk voimatekniikan avulla. :) Taisi olla vain Tahirin ihastus, mutta kyllä Anakin myös oli ainakin hieman kiinnostunut. Näin itse muistelisin.Kyllä olet oikeassa tuossa Tahiri jutussa. Tahiri oli niin surun murtama Anakinin kuolemasta, että ei koskaan päässyt siitä yli. Tahiri halusi nähdä Anakinin yhä uudestaan ja uudestaan ja ainoastaan Jacen kykeni tuomaan Anankinin "takaisin" käyttämällä tuota Voima -tekniikka jolla päästään ajassa takaisin tarkkailemaan menneisyyttä. Näin Tahiri sai nähdä Anakinin ja tätä kautta tosiaan Jacen piti Tahiria otteessaan. En nyt sitten muista mitä Tahirille tapahtui..pitäs kai lukea uudestaan toi Legacy Of The Force-sarja...tossahan se kirjahyllyssä olisi..:D
Pitäisi varmaan hommata noi LGF -saagan jälkeiset uudet kirjat eli Crossurrent, Millennium Falcon ja sitten ne 5 (?) ilmestynyttä kirjaa Fate of the jedi -kirjasarjasta. No pitää katsella!
Mut on se melekoista meininkiä ja olisipa muuten tosi kiva nähdä joskus joku EU -kirja/tarina elokuvana. Olis aika synkkää meininkiä ainakin siinä New Jedi Order -sarjassa...5 vuotta sotaa valloittajia vastaan ja miljardeja kuolleita...huh mikä synkkä tarinakokonaisuus se olikaan. Joskus oli tosi raskasta lukea niitä kirjoja jopa. Kaikki SW-hahmot kasvoivat kyllä sen sodan aikana tosi paljon.
Scifisti1977 - KyleKatarn(1987)
Scifisti1977 kirjoitti:
Kyllä olet oikeassa tuossa Tahiri jutussa. Tahiri oli niin surun murtama Anakinin kuolemasta, että ei koskaan päässyt siitä yli. Tahiri halusi nähdä Anakinin yhä uudestaan ja uudestaan ja ainoastaan Jacen kykeni tuomaan Anankinin "takaisin" käyttämällä tuota Voima -tekniikka jolla päästään ajassa takaisin tarkkailemaan menneisyyttä. Näin Tahiri sai nähdä Anakinin ja tätä kautta tosiaan Jacen piti Tahiria otteessaan. En nyt sitten muista mitä Tahirille tapahtui..pitäs kai lukea uudestaan toi Legacy Of The Force-sarja...tossahan se kirjahyllyssä olisi..:D
Pitäisi varmaan hommata noi LGF -saagan jälkeiset uudet kirjat eli Crossurrent, Millennium Falcon ja sitten ne 5 (?) ilmestynyttä kirjaa Fate of the jedi -kirjasarjasta. No pitää katsella!
Mut on se melekoista meininkiä ja olisipa muuten tosi kiva nähdä joskus joku EU -kirja/tarina elokuvana. Olis aika synkkää meininkiä ainakin siinä New Jedi Order -sarjassa...5 vuotta sotaa valloittajia vastaan ja miljardeja kuolleita...huh mikä synkkä tarinakokonaisuus se olikaan. Joskus oli tosi raskasta lukea niitä kirjoja jopa. Kaikki SW-hahmot kasvoivat kyllä sen sodan aikana tosi paljon.
Scifisti1977En haluaisi saarnata, mutta olisiko kenties soveliasta jatkaa tätä keskustelua ihan omassa ketjussa?
EU-kirjat ovat varmasti loputtoman kiehtovia ja mielenkiintoisia, mutta tämä ketju koski alunperin elokuvia. Voitaisiinko siis pysyä asiassa? Kiitos. - KorribanOverlord
KyleKatarn(1987) kirjoitti:
En haluaisi saarnata, mutta olisiko kenties soveliasta jatkaa tätä keskustelua ihan omassa ketjussa?
EU-kirjat ovat varmasti loputtoman kiehtovia ja mielenkiintoisia, mutta tämä ketju koski alunperin elokuvia. Voitaisiinko siis pysyä asiassa? Kiitos.Itse asiassa tätä keskustelua voitaisiin jatkaa kokonaan vaikkapa tuolla: http://forum.tahtiensota.net/
Koskee myös kaikkia muita SW-aiheita.
Tuolla eivät kaikenlaiset trollit pysty hääräilemään. :)
Itse olen siellä jo. :) - Yoda2
KorribanOverlord kirjoitti:
Itse asiassa tätä keskustelua voitaisiin jatkaa kokonaan vaikkapa tuolla: http://forum.tahtiensota.net/
Koskee myös kaikkia muita SW-aiheita.
Tuolla eivät kaikenlaiset trollit pysty hääräilemään. :)
Itse olen siellä jo. :)Minusta uudet star wars elokokuvat ovat parempia kuin vanhat ja tässä perusteluja: tarina on hienompi,uskottavampi ja kokonaisempi,hahmoja käsitellään syvemmin, useimmat hahmot ovat parempia (Jar Jar Binks on 20 parhaan hahmon joukossa,tiedän kyllä että useimmat vihaavat sitä),näyttelijät ovat vähintäänkin yhtä hyviä(Ewan Mcgregor voittaa Alec Guinnesin Obi-Wanina),sana jedi ymmärretään paljon paremmin ja on lisätty uutta erittäin hyvää musiikkia.
Minusta kaikki 6 Star Wars elokuvaa ovat maailman parhaimmat elokuvat ja vanhatkin ovat poikkeuksellisen hyviä.
Ihminen on kuolevainen, Star Wars on kuolematon ikuisesti.
May the Force be with you all always.
PS.Olisin erittäin iloinen,jos joku kommentoisi mielipidettäni ja perustelujani. - Yoda2
Yoda2 kirjoitti:
Minusta uudet star wars elokokuvat ovat parempia kuin vanhat ja tässä perusteluja: tarina on hienompi,uskottavampi ja kokonaisempi,hahmoja käsitellään syvemmin, useimmat hahmot ovat parempia (Jar Jar Binks on 20 parhaan hahmon joukossa,tiedän kyllä että useimmat vihaavat sitä),näyttelijät ovat vähintäänkin yhtä hyviä(Ewan Mcgregor voittaa Alec Guinnesin Obi-Wanina),sana jedi ymmärretään paljon paremmin ja on lisätty uutta erittäin hyvää musiikkia.
Minusta kaikki 6 Star Wars elokuvaa ovat maailman parhaimmat elokuvat ja vanhatkin ovat poikkeuksellisen hyviä.
Ihminen on kuolevainen, Star Wars on kuolematon ikuisesti.
May the Force be with you all always.
PS.Olisin erittäin iloinen,jos joku kommentoisi mielipidettäni ja perustelujani.Pahoittelen muuten kirjoitusvirheistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik124070MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar822091Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5501658Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin991395Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671117Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331048Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt216943Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60893- 171864
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3838