Potkuri & naruviritys?

Lomittajalomittajava

Tilalla on viikko sitten poikinut hieho, joka ei ole yhteistyöhaluinen ollenkaan. Ei tekisi mieli rueta monottamaan itse jo muutenkin lypsäjävihaista eläintä. Rautaa ei tilalla ole, käyn tänään itse sellaisen ostamassa ja saan isäntäväeltä korvauksen siitä, mutta koska he eivät ole yhdellekään koskaan rautaa käyttäneet niin mahtaa tulla mielenkiintoista, koska tämän lisäksi on toinenkin potkuri, rauhallisempi potkija. Mutta kohdistus on tarkka lypsäjään ja toinen potku koneeseen. Parsinavetasta siis kyse.
Miten siis tarkalleen ottaen toimii se naruviritys etujalkojen takaa ja kapulakiristys, kapulakiristyksen toiminta on nimenomaisen epäselvä.. Taikka sitten nostan etujalan ilmaan, sikäli hieho antaa minun käsitellä itseään, mutta kuormaliinat lähtee mukaan ja bränikkä rauta kaupasta. Katsotaan mitä tulee, en rupea itteäni lehmälle tapattamaan. Pelotti aamulla jo ihan tarpeeksi heilua kahden potkurin välissä ilman mitään suojavarusteita, toista samanlaista tappelua lypsyn kanssa en varmasti aio käydä läpi, oma terveys on sen verran tärkeä. Paljonko semmonen potkurauta maksaa?

20

899

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tuottajatar

      maksa mahdottomia. En nyt muista. Omassa navetassa niitä löytyy viisi (5) kpl. En voisi kuvitellla miten pärjää ilman. toki tiedän, etteivät kaikki sitä käytä ja itsekkin pyrin siitä eroon, kun eläin oppií. Näin kärpäsaikaan joutuu sitä virittelmään vanhemmillekin lehmille. Lehmä ei siitä kärsi ja kaikille kannattaa opettaa mikä se on. Hiehoja kannatta harjai´lla, jos on aikaa. Meillä se rinnanympärinaru ei oikein toiminut aralla hieholla. Mutta siitäkin on toisilla hyviä kokemuksia. Siis köysi rinnan ympäri ja siihen kapula, josta tarpeenmukaan kiristellään... Onnea!

    • sikaosmo

      maksaa noin kymmenen euron kieppeillä kappale. Ei pitäisi tila kaatua vaikka talonväkikin kustantaisi kyseisen kapistuksen. Osta samalla kaksi. Pahimmille potkureille voi panna raudan molemmille puolin.

      • IsoMuu

        kiedotaan lehmän rinnan ympärille heti etujalkojen taakse. Köyteen kiinnitetään jomman kumman kyljen puolelle noin 30 cm pitkä puukapula tai vastaava. Kapulasta sitten punotaan köysi riittävän tiukalle. Potkiminen vaatii lihasten jännittämistä ja lihasten jännittäminen taas kiristää köyttää ja saa aikaan lehmälle varsin epämukavan tunteen. Tekniikka ei kylläkään toimi kaikkein hulluimmille tapauksille mutta kannattaa koettaa ehdottomasti.

        Luultavasti tältäkin maintsemaltasi tilanteelta olisi vältytytty opettamalla hieho potkurautaan jo ennen poikimista. Nyt kun kriisi tilanne on käsillä ja tuodaan vielä rauta siihen jota eläin ei ole koskaan nähnytkään niin ennustan ongelmia.

        Meillä on ollut taktiikkana opettaa järjestelmällisesti kaikki hiehot potkurautaan jo aikoja ennen poikimista. Kun hieho sitten poikii se jännittää ja saattaa pelätä lypsyä. Eipähän enää tarvitse lisäksi pelätä potkurautaa. Näin menetellen pystytään optimoimaan potkuraudasta saatu hyöty.

        Potkurautojen käyttö lopetetaan sitten sitä mukaa kun eläimet tottuvat lypsyyn ja antavat lypsää ilmankin. Potkurauta on käytössä meillä koko lypsykauden läpi vain muutamalla tapauksella. Suurin osa lypsetään ilman. Työturvallisuus ja oma henki on tärkeä. Kyllä niistä kannattaa huolehtia.


      • Karjanhoitaja

        En voi suositella tuota kahden puolen laitettavaa potkurautaa, lehmä rupeaa yleensä horjumaan jos rauta on kahden puolen. Jos potkurauta ei oo lehmälle tuttu, niin voi ruveta horjumaan jo yhestä raudasta, tai sitten samalla vielä pullistamaan niin että on ihan hätää kärsimässä saadakseen raudan pois lehmältä.


    • Ohoi!!!

      Tämä pitää nyt tutkia tarkasti ettei mennä laittomuuksiin.

      • tuottajatar

        että kuinka?


      • sikaosmo

        Kaikenlaisia eläinsuojeluviranomaisia niitä liikkuukin näillä palstoilla. Oletko ihan tosissassi. Jos haluat tietää, niin eläinlääkärit kaskevät hyvin usein laittaa kyseiset potkun estäjät eläimille, kun hoitavat näitä. Mene sinä sinne tukipalstalle laukomaan noita älyttömyyksiäsi. prr... kun suututtaa tuo tyhmyys.


      • onpi

        hän,kauppias ei myy tarvikkeita jotka ovat tehty asiaan varta vasten ja sitten lailla kielletty.


    • keskustelua>>>
    • -Lehmänainen-

      Kohtele potkivaa eläintä rauhallisesti ja päättäväisesti. Luo eläimeen positiivinen kontakti eli juttele sille, silittele ja taputtele. Opettaessasi pomppivaa ja reuhaavaa eläintä potkuraudalle, sido eläin ensin kiinni esim. kaulapannasta ruokintapöydän rakenteisiin ja sitten paksulla, lujalla köydellä siten, että köysi kulkee utareiden edestä ja "ronkkoluun" takaa eläimen takana olevaan parrenerottajaan. Vedä köysi tiukalle. Sitten asetat potkuraudan paikoilleen kohtuulliselle kireydelle, ei liian tiukalle. Ihme on, jos ei eläin pysyy paikoillaan. Eläin pystyy vain jonkin verran siinä heilumaan eli voit olla melko turvallisin mielin siinä vieressä. Istut rauhassa lehmän vieressä ja juttelet pyyhkimisen ohessa rauhallisella, matalalla, mahdollisimman matalalla äänellä. Anna eläimelle aikaa oppia luottamaan sinuun. Näytä eläimelle, että olet ystävällinen ja tahdot eläimelle pelkkää hyvää.

      Eläin tietää, haistaa pelkosi ja eläin pelkää, koska sinä pelkäät. Luonnevikainen eläin osaa olla todella vaarallinen, jos se huomaa, että hoitaja pelkää. Olen saanut itsekin sen yhden kerran kokea :( , mutta otinpa opikseni.

      Olen opettanut tällä keinolla useita hiehoja, niin parressa, lypsyasemalla kuin robotillakin. On eläinystävällinen keino. Eläimiä ei pidä lyödä eikä niille saa huutaa. Jos lehmät pelkäävät sinua lypsytyön aikana, olet joko liian hätäinen tai väärällä alalla. Jos eläimet ovat lypsäessä levottomia ja potkivat, niin hidasta työtahtia. Tee lypsytyö vähintäänkin "tutustumisjakson" aikana korostetun hitaasti. Huomaat, että työtahdin rauhoittuessa eläimetkin rauhoittuvat. Eläimet ovat kuin lapsia... He peilaavat sen hetkisen olotilasi takaisin. Jos huudat lapsille, he huutavat takaisin. Jos halaat, suukotat ja puhut heille kauniisti, saat myös itse heiltä kauniin kohtelun. Tämänkin asian olen oppinut "kantapään" kautta.

      Työniloa ja jaksamista =) ! Oikein upeaa kesän jatkoa kaikille!!!

      • toinen lomittaja

        On sellaisiakin kerranpoikineita potkureita, jotka ei potkurautaa tottele. Tasajalkaa vain hyppivät. Olen tehnyt näin: Jos sarvet on, laita sarvista köydellä kiinni niin ei pääse perääntymään. Ota riittävän pitkä köysi, kiedo köysi mahan ympäri ja kiinnitä toisen puolen parrenerottajaan (ei lypsypuolelta). Kiristä köysi tiukasti ja kiedo köysi takajalan reiden ja parrenerottajan ympäri niin monesti, että jalka on parrenerottajassa niin kiinni, että lehmä ei pääse irti vaikka kunka riuhtoisi. Samalla köysi estää lehmää liikkumasta sivuttain. Ei tarvitse väkivaltaa eikä huutamista. Lypsy onnistuu kun lehmä huomaa ettei voi mitään.


      • Ottakaa vakavasti
        toinen lomittaja kirjoitti:

        On sellaisiakin kerranpoikineita potkureita, jotka ei potkurautaa tottele. Tasajalkaa vain hyppivät. Olen tehnyt näin: Jos sarvet on, laita sarvista köydellä kiinni niin ei pääse perääntymään. Ota riittävän pitkä köysi, kiedo köysi mahan ympäri ja kiinnitä toisen puolen parrenerottajaan (ei lypsypuolelta). Kiristä köysi tiukasti ja kiedo köysi takajalan reiden ja parrenerottajan ympäri niin monesti, että jalka on parrenerottajassa niin kiinni, että lehmä ei pääse irti vaikka kunka riuhtoisi. Samalla köysi estää lehmää liikkumasta sivuttain. Ei tarvitse väkivaltaa eikä huutamista. Lypsy onnistuu kun lehmä huomaa ettei voi mitään.

        Ylä puolella olette kirjoittaneet. Tämä on vakava asia. Sain tänään hiehon potkun. Niin äkki arvaamatta, etten ehtinyt mitään tehdä. Mieheni on sitä mieltä, ettei hiehoja tarvitse opettaa potkuraudalle. Nyt on totutettu tämä hieho, joka potkaisi minua niin, että vasemmassa käsivarressa on iso mustelma sorkasta ja lensin potkun ansiosta puoli metriä poijintakarsinan aitaa vasten selkä edellä. Tuntui kuin keuhko olisi painunut kasaan. Mustelmaa ei selkään tullut, mutta kipeä on, varsinkin liikkuessa. Että ihmisen pitää olla tyhmä vaikka on kolmatta kymmentä vuotta lehmiä lypsänyt.


      • Kanttura
        Ottakaa vakavasti kirjoitti:

        Ylä puolella olette kirjoittaneet. Tämä on vakava asia. Sain tänään hiehon potkun. Niin äkki arvaamatta, etten ehtinyt mitään tehdä. Mieheni on sitä mieltä, ettei hiehoja tarvitse opettaa potkuraudalle. Nyt on totutettu tämä hieho, joka potkaisi minua niin, että vasemmassa käsivarressa on iso mustelma sorkasta ja lensin potkun ansiosta puoli metriä poijintakarsinan aitaa vasten selkä edellä. Tuntui kuin keuhko olisi painunut kasaan. Mustelmaa ei selkään tullut, mutta kipeä on, varsinkin liikkuessa. Että ihmisen pitää olla tyhmä vaikka on kolmatta kymmentä vuotta lehmiä lypsänyt.

        Hiehot kannattaa opettaa potkurautaan. Ihan joka ikinen. Saattaa nimittäin joskus myöhemmin sattua sellaistakin että lehmälle tulee esim. vedinpolkema tai muu kivulias vamma. Kun sitten potkurautaan tottuneelle eläimelle laitetaan rauta, voidaan sitäkin vammaa suhteellisen turvallisesti hoitaa koska rauta rajoittaa eläimen potkimista. Sen sijaan jos eläintä ei ole opetettu rautaan ja tällainen kipeä vedinpolkema yllättää. Kuinkas sitten toimitaan? Rautaa ei pystykään laittamaan kun eläin pelkää sitä ja saa hillittömän hepulin potkuraudasta. Rautaa pelkäävä ja kipeää tissiä sairastava lehmä = ongelma. Tilanteessa joutuu keksimään keinon jos toisenkin päästäkseen vaurioitunutta vedintä turvallisesti hoitamaan. Opettamalla hiehot rautaan säästyy monilta ikäviltä tilanteilta myöhemmin.


      • tuottajatar
        Kanttura kirjoitti:

        Hiehot kannattaa opettaa potkurautaan. Ihan joka ikinen. Saattaa nimittäin joskus myöhemmin sattua sellaistakin että lehmälle tulee esim. vedinpolkema tai muu kivulias vamma. Kun sitten potkurautaan tottuneelle eläimelle laitetaan rauta, voidaan sitäkin vammaa suhteellisen turvallisesti hoitaa koska rauta rajoittaa eläimen potkimista. Sen sijaan jos eläintä ei ole opetettu rautaan ja tällainen kipeä vedinpolkema yllättää. Kuinkas sitten toimitaan? Rautaa ei pystykään laittamaan kun eläin pelkää sitä ja saa hillittömän hepulin potkuraudasta. Rautaa pelkäävä ja kipeää tissiä sairastava lehmä = ongelma. Tilanteessa joutuu keksimään keinon jos toisenkin päästäkseen vaurioitunutta vedintä turvallisesti hoitamaan. Opettamalla hiehot rautaan säästyy monilta ikäviltä tilanteilta myöhemmin.

        on kirjoitettu. Todella mikäs vaiva se on jos hiehon opettaa raudalle. Nuorena eläimet ovat oppivaisempia ja voimiltaankin heikompia ja vastaanottavaisia! Mutta opetappas vanhalle elukalle rautaa, niin kerjäät ikävyyksiä. Kyllä eläinlääkärit mielellään sanovat, että laitetaampas se rauta. Ja makaavan lehmän käännössäkin sitä käytetään.

        Vaikka nuo naudat ovatkin yleensä rauhallisia ja melkeinpä flegmaattisia, niin tarpeen tullen se potku tulee kuin pyssyn suusta ja voimalla. Mielessäni on tätini, joka lehmän potkaisun jälkeen jouduttiin reisiluun murtuman vuoksi viemään ambulanssilla navetalta!


    • vermont3

      Sitä tässä mietin, että osa eläimistä toki on luonteensa puolesta sellaisia, että potkuraudan käyttö on perusteltua, mutta kuinka paljon sitä käytetään vain tavan vuoksi? Ja jos navetassa joka toinen suunnilleen tarvitsee sitä, koska tuntee olonsa lypsyllä niin epämukavaksi, niin olisiko peiliinkatsomisen paikka? Onko jokin pielessä, jos lehmät eivät lypsylläolosta pidä? Ei ole tarkoitus nostaa riehumista, mutta ihan todella. Olen itse huomannut, että toinen duunari käyttää rautaa suunnilleen jokaisella, ja hänen jäljiltä lehmät ovat todella erittäin hermostuneita ja huiskivat sorkillaan, kun pyyhkii ja laittaa lypsimiä. Mutta itse kun lypsän pidempään, (viikkoja), en tarvitse potkurautaa muutaman päivän jälkeen kuin kahdelle... Ja sama rumba taas ku vuorot vaihtuu... Voisiko lypsytekniikassa tai jossain mättää?

    • Karjanhoitaja

      Jostain kuulin että jos keskikokoisessa karjassa on yli kaksi lehmää raudalla, niin on syytä tarkastaa lypsyrutiini ja alipainetasot sekä lypsimen toiminta. Hiehon voi opettaa raudalle ennen poikimista, mutta mikään rutiini potkuraudasta ei pitäisi tulla, ellei oikeaa tarvetta raudan käytölle. Miksei yhtähyvin voi opettaa hiehoa lypsämiseen jo hyvissä ajoin ennen poikimista. Ennen poikimista siis kosketellaan hiehon utareita ja vetimiä aluksi varoen, sitten niinkuin pyyhittäessä tehdään. Kun rupeaa maitoa muodostamaan on harjoittelu lopetettava. Lypsykoneen voi parsinavetassa tuoda viereen napsuttamaan ja sitten kun kaikki muut on lypsetty voi moottorin käydessä vielä hiukan totuttaa lehmää lypsimiin kuitenkin niin ettei lypsimiä silti kiinnitetä lehmän vetimiin. Pihatossa ottaa ajoissa asemalle vaikkei lypsettäisikään. En huomannut vielä keneltäkään mainintaa niistä lehmistä, jotka ei anna rautaa laittaa, rupeavat horjumaan tai vaihtoehtoisesti raivona hyppimään että saa parsinavetassa pelätä lasisten maitoputkien puolesta. Eli köysikonsti on ihan toimivaksi havaittu. Mutta jos mahdollista, niin lehmän viereen joku toinen henkilö kaaputtamaan jollain harjalla tai käytäväraudalla rapsuttamaan hännän päältä, niin useimmiten lehmä rauhoittuu.

    • Kokemuksella :)

      Kuule - ei siinä mitään virityksiä tarvitse olla. Otat kaverin siihen, joka juttelee ja rapsuttelee hännän tyvestä. Molempien pitää olla rauhallisia ja niin pikkuhiljaa kesytetään lehmä. Silloin lehmä huomaa, että eihän tämä lypsyssä oleminen olekaan kauheaa vaan jopa miellyttävää. Aikaa siinä menee tietenkin, mutta lopussa kiitos seisoo, kuten sananlaskussa sanotaan. Pihatoissa ei sellainen lehmä olisi kauaa, vaan se laitettaisiin teuraaksi.

      • wertr

        Etujalka ylös narulla.Jos ei auta laita raudan toinen pää hännän alle ,rauta kireellä.Ei potki ja tekee kipetä.Pari kertaa kun lypsät näin voit heittää raudan mäkeen.


      • kaverit haussa

        Mistä sen kaverin sinne saat.Isäntä on niin kiireinen ettei ehdi tulla sinne seisoskelemaan.Pitäis hakea varmaan naapuri mutta tuskin herää niin aikaisin ja se tautivaara...


      • Terveyttä
        kaverit haussa kirjoitti:

        Mistä sen kaverin sinne saat.Isäntä on niin kiireinen ettei ehdi tulla sinne seisoskelemaan.Pitäis hakea varmaan naapuri mutta tuskin herää niin aikaisin ja se tautivaara...

        Toki isäntä sinne tulee kaveriksi, kun pyydät. Lehmäkin pysyy terveenä, kun kaikki maito saadaan lypsetyksi eikä tule tulehduksia. Tulehduslehmä tulee kalliiksi tilalle, joten pyydä rohkeasti isäntää kaveriksi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      28
      1778
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      6
      1772
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      15
      1251
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      7
      1164
    5. Tähdet, tähdet -tippuja Kake Randelin tilittää avoimena: "Tämä on viihdyttämistä, eikä sitä..."

      ISO kiitos Kake lauluistasi!Nyt ei vaan studioyleisö lämmennyt. Olet legenda! Lue Kake Randelinin mietteet: https://w
      Tv-sarjat
      20
      1142
    6. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      9
      1077
    7. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1021
    8. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      7
      995
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      6
      994
    10. 10
      980
    Aihe