Lomitettu vs. Progressiivinen

Progressiivisuus mene juurikin noin kuin -tietäjä- tuossa kertoi. Pieni tarkennus tähän lauseeseen, jos joku sitä ihmetteli:

"Kaikki filmipohjainen materiaali (elokuvat) on käytännössä aina progressiivista. Silti osaamattomat levittäjät kuten Sony Pictures, koodaavat levyn virheellisesti lomitetuksi."

Eli dvd-levyllä kaikki kuvamateriaali on fyysisesti aina lomitetussa muodossa eli parillisista tai parittomista kuvajuovista koostuvina "puolikuvina". Dvd-levylle on tallennettu myös ns. liputustieto, joka kertoo mitkä kaksi puolikuvaa pitää yhdistää yksittäiseksi kokonaiseksi kuvaksi, jotta saadaan progressiivista eli lomittamatonta signaalia ulos soittimesta. Monet halpistoistimet luottavat sokeasti tähän liputustietoon ja jos liputustieto on tallennettu dvd-levylle virheellisesti tulee kuvaan häiriöitä (kuvan pysty ja vinoviivoihin kampamaisia väkäsiä). Häiriöt johtuvat siitä, että on virheellisesti yhdistetty puolikuvat, jotka eivät kuulu samalle ajanhetkelle. Parempien dvd-toistimien lomituksenpoistopiirit eivät sokeasti luota tuohon liputustietoon vaan osaavat "haistella" levyllä olevien puolikuvien perusteella samalle ajanhetkelle kuuluvat puolikuvat ja yhdistää ne oikein.

Dvd:llä filmipohjainen (progressiivinen/lomittamaton) materiaali voi olla liputettu väärin videopohjaiseksi (lomitettu) materiaaliksi tai vastaavasti videopohjainen materiaali voi olla liputettu väärin filmipohjaiseksi materiaaliksi. Kummassakin tapauksessa liputustietoon luottava dvd-toistin tuo kuvaan häiriöitä.

Alunperin puhtaasti lomitetussa muodossa olevan videomateriaalin muuttaminen lomittamattomaksi onkin sitten hieman monimutkaisempi prosessi ja siihen on useita eri tapoja ja yleensä paremman pään dvd-toistimet yhdistävätkin useampien lomituksenpoistotekniikoiden parhaat puolet tässä prosessissa.

Noin se menee. kirjoitti:

Progressiivisuus mene juurikin noin kuin -tietäjä- tuossa kertoi. Pieni tarkennus tähän lauseeseen, jos joku sitä ihmetteli:

"Kaikki filmipohjainen materiaali (elokuvat) on käytännössä aina progressiivista. Silti osaamattomat levittäjät kuten Sony Pictures, koodaavat levyn virheellisesti lomitetuksi."

Eli dvd-levyllä kaikki kuvamateriaali on fyysisesti aina lomitetussa muodossa eli parillisista tai parittomista kuvajuovista koostuvina "puolikuvina". Dvd-levylle on tallennettu myös ns. liputustieto, joka kertoo mitkä kaksi puolikuvaa pitää yhdistää yksittäiseksi kokonaiseksi kuvaksi, jotta saadaan progressiivista eli lomittamatonta signaalia ulos soittimesta. Monet halpistoistimet luottavat sokeasti tähän liputustietoon ja jos liputustieto on tallennettu dvd-levylle virheellisesti tulee kuvaan häiriöitä (kuvan pysty ja vinoviivoihin kampamaisia väkäsiä). Häiriöt johtuvat siitä, että on virheellisesti yhdistetty puolikuvat, jotka eivät kuulu samalle ajanhetkelle. Parempien dvd-toistimien lomituksenpoistopiirit eivät sokeasti luota tuohon liputustietoon vaan osaavat "haistella" levyllä olevien puolikuvien perusteella samalle ajanhetkelle kuuluvat puolikuvat ja yhdistää ne oikein.

Dvd:llä filmipohjainen (progressiivinen/lomittamaton) materiaali voi olla liputettu väärin videopohjaiseksi (lomitettu) materiaaliksi tai vastaavasti videopohjainen materiaali voi olla liputettu väärin filmipohjaiseksi materiaaliksi. Kummassakin tapauksessa liputustietoon luottava dvd-toistin tuo kuvaan häiriöitä.

Alunperin puhtaasti lomitetussa muodossa olevan videomateriaalin muuttaminen lomittamattomaksi onkin sitten hieman monimutkaisempi prosessi ja siihen on useita eri tapoja ja yleensä paremman pään dvd-toistimet yhdistävätkin useampien lomituksenpoistotekniikoiden parhaat puolet tässä prosessissa.

Lue lisää

tuon lomitetun materiaalin muuttaminen progressiiviseksi kannattaisi tehdä tietokoneella, tarkoitan että mitä pitää ottaa huomioon, mitä parametreja ym. ? Mulla käytössä tällä hetkellä Avidemux jossa on useitakin erilaisia deinterlace-filttereitä lomituksen poistoon. En vaan ole niiden käyttöön osannut perehtyä kun tuo lomitusjuttu on vähän uusi asia mulle.

ap. kirjoitti:

tuon lomitetun materiaalin muuttaminen progressiiviseksi kannattaisi tehdä tietokoneella, tarkoitan että mitä pitää ottaa huomioon, mitä parametreja ym. ? Mulla käytössä tällä hetkellä Avidemux jossa on useitakin erilaisia deinterlace-filttereitä lomituksen poistoon. En vaan ole niiden käyttöön osannut perehtyä kun tuo lomitusjuttu on vähän uusi asia mulle.

Lue lisää

kannattaa tehdä sillai että silmälle näyttää hyvältä

Noin se menee. kirjoitti:

Progressiivisuus mene juurikin noin kuin -tietäjä- tuossa kertoi. Pieni tarkennus tähän lauseeseen, jos joku sitä ihmetteli:

"Kaikki filmipohjainen materiaali (elokuvat) on käytännössä aina progressiivista. Silti osaamattomat levittäjät kuten Sony Pictures, koodaavat levyn virheellisesti lomitetuksi."

Eli dvd-levyllä kaikki kuvamateriaali on fyysisesti aina lomitetussa muodossa eli parillisista tai parittomista kuvajuovista koostuvina "puolikuvina". Dvd-levylle on tallennettu myös ns. liputustieto, joka kertoo mitkä kaksi puolikuvaa pitää yhdistää yksittäiseksi kokonaiseksi kuvaksi, jotta saadaan progressiivista eli lomittamatonta signaalia ulos soittimesta. Monet halpistoistimet luottavat sokeasti tähän liputustietoon ja jos liputustieto on tallennettu dvd-levylle virheellisesti tulee kuvaan häiriöitä (kuvan pysty ja vinoviivoihin kampamaisia väkäsiä). Häiriöt johtuvat siitä, että on virheellisesti yhdistetty puolikuvat, jotka eivät kuulu samalle ajanhetkelle. Parempien dvd-toistimien lomituksenpoistopiirit eivät sokeasti luota tuohon liputustietoon vaan osaavat "haistella" levyllä olevien puolikuvien perusteella samalle ajanhetkelle kuuluvat puolikuvat ja yhdistää ne oikein.

Dvd:llä filmipohjainen (progressiivinen/lomittamaton) materiaali voi olla liputettu väärin videopohjaiseksi (lomitettu) materiaaliksi tai vastaavasti videopohjainen materiaali voi olla liputettu väärin filmipohjaiseksi materiaaliksi. Kummassakin tapauksessa liputustietoon luottava dvd-toistin tuo kuvaan häiriöitä.

Alunperin puhtaasti lomitetussa muodossa olevan videomateriaalin muuttaminen lomittamattomaksi onkin sitten hieman monimutkaisempi prosessi ja siihen on useita eri tapoja ja yleensä paremman pään dvd-toistimet yhdistävätkin useampien lomituksenpoistotekniikoiden parhaat puolet tässä prosessissa.

Lue lisää

...lomitellut ja progressiiviset levyt ovat rakenteeltaan samanlaisia, erona on vain tuo yksi ainoa bitti. Soitin tekee lomituksen kuvaan, jos tarve vaatii. Jenkkilevyillä kuva etenee 24 fps (tarkalleen 23,976 fps) ja jokainen ruutu on progressiivinen. Mutta koska tällaista signaalia ei voi syöttää televisioon, tekee soitin siitä NTSC 60i signaalia, jossa osa ruuduista on progressiivisia ja osa lomitettuja. Prosessi on nimeltään telecine.

PAL-levyillä kuva on 25 fps. ja etenee ruutu ruudulta sellaisenaan. Videosignaalissa tämä tieto ei kuitenkaan mitenkään välity ulos soittimesta. Soitin antaa jatkuvana ulos joko perinteistä lomitettua videota reilun 15 kHz juovataajuudella tai vaihtoehtoisesti progressiivista kuvaa 31 kHz juovataajuudella tai vastaavasti sama asia digitaalisena HDMI:n kautta, riippuen miten käyttäjä on sen asettanut.

Kaikki scart-pohjaiset laitteet toimivat pelkästään 15 kHz juovataajuudella ja video on lomitettua. Progressiivista kuvaa ei scartin läpi saa lainkaan. Siksi voi yksinkertaistaa, että jos käyttää scartteja, ei progressiivisuudella kannata edes vaivata päätään, koska kuva näyttää täsmälleen samalta 15 kHz TV:ssä, olipa tuo bitti päällä tai pois. Ainoa ero on siinä että jos materiaali on oikeasti lomitettua, se näyttää etenevän jouhevammin kuin progressiivinen.

Progressiivisia näyttölaitteita ovat esimerkiksi taulu-tv:t ja projektorit, mutta saadakseen progressiivisen kuvan toimimaan täytyy käyttää HDMI:ta, DVI:ta tai komponenttivideoliitäntöjä ja soittimesta pitää vielä erikseen säätää progressiivinen kuva päälle. Tämän jälkeen progressiivisuudesta voi todella nauttia, mikäli levy on oikein "liputettu". Väärin liputetuissa näkyy edelleen sahalaitaa liikkeissä valtaosassa soittimia.

Hyvissä DVD-soittimissa tätä bittiä ei tosiaan edes lueta, vaan kuvaa tutkimalla tunnistetaan, onko signaali lomitettua vai progressiivista. Jos se on progressiivista, se annetaan ulos sellaisenaan, jos lomitettua niin siihen tehdään lomituksenpoisto (jolloin kuvasta tulee progressiivista). Lomituksenpoisto on todella monimutkainen prosessi ja käytännössä aina vähintäänkin hieman häviöllinen.

Kaikista pahimmalta näyttää se, jos lomitettua videota sisältävä levy olisi koodattu progressiiviseksi. Silloin tulee todella rajut vaakaraidat kaikkeen liikkeeseen kuvassa, paitsi jos käytetään soitinta joka osaa itse päätellä kuvan luonteen kuten edellä kuvattu. Tällaisella soittimella levy kuin levy näyttää niin hyvältä, kuin se vain suinkin voi olla mahdollista. Sony Picturesin julkaisujen sumeaa kuvaa ei tosin tällainenkaan soitin pysty kunnolliseksi parantamaan.

Jos haluatte leikkiä progressive-bitin kanssa, niin ReStream nimisellä työkalulla voi muutella tuota bittiä ja muitakin parametreja (esimerkiksi kuvasuhdebittejä) valmiiksi enkoodatusta videosta. Lomitetusta progressiivista ja päin vastoin. Pelkkään väärän kuvasuhteen korjaamiseen esimerkiksi TV-tallenteista käy myös DVDpatcher niminen ohjelma. Patch-toiminnossa pitää aina valita "entire file" koska myös kuvasuhdebitti on vähintään joka GOP:issa, ellei jopa joka framessa (ei nyt jaksa muistaa ulkoa).

-tietäjä- kirjoitti:

...lomitellut ja progressiiviset levyt ovat rakenteeltaan samanlaisia, erona on vain tuo yksi ainoa bitti. Soitin tekee lomituksen kuvaan, jos tarve vaatii. Jenkkilevyillä kuva etenee 24 fps (tarkalleen 23,976 fps) ja jokainen ruutu on progressiivinen. Mutta koska tällaista signaalia ei voi syöttää televisioon, tekee soitin siitä NTSC 60i signaalia, jossa osa ruuduista on progressiivisia ja osa lomitettuja. Prosessi on nimeltään telecine.

PAL-levyillä kuva on 25 fps. ja etenee ruutu ruudulta sellaisenaan. Videosignaalissa tämä tieto ei kuitenkaan mitenkään välity ulos soittimesta. Soitin antaa jatkuvana ulos joko perinteistä lomitettua videota reilun 15 kHz juovataajuudella tai vaihtoehtoisesti progressiivista kuvaa 31 kHz juovataajuudella tai vastaavasti sama asia digitaalisena HDMI:n kautta, riippuen miten käyttäjä on sen asettanut.

Kaikki scart-pohjaiset laitteet toimivat pelkästään 15 kHz juovataajuudella ja video on lomitettua. Progressiivista kuvaa ei scartin läpi saa lainkaan. Siksi voi yksinkertaistaa, että jos käyttää scartteja, ei progressiivisuudella kannata edes vaivata päätään, koska kuva näyttää täsmälleen samalta 15 kHz TV:ssä, olipa tuo bitti päällä tai pois. Ainoa ero on siinä että jos materiaali on oikeasti lomitettua, se näyttää etenevän jouhevammin kuin progressiivinen.

Progressiivisia näyttölaitteita ovat esimerkiksi taulu-tv:t ja projektorit, mutta saadakseen progressiivisen kuvan toimimaan täytyy käyttää HDMI:ta, DVI:ta tai komponenttivideoliitäntöjä ja soittimesta pitää vielä erikseen säätää progressiivinen kuva päälle. Tämän jälkeen progressiivisuudesta voi todella nauttia, mikäli levy on oikein "liputettu". Väärin liputetuissa näkyy edelleen sahalaitaa liikkeissä valtaosassa soittimia.

Hyvissä DVD-soittimissa tätä bittiä ei tosiaan edes lueta, vaan kuvaa tutkimalla tunnistetaan, onko signaali lomitettua vai progressiivista. Jos se on progressiivista, se annetaan ulos sellaisenaan, jos lomitettua niin siihen tehdään lomituksenpoisto (jolloin kuvasta tulee progressiivista). Lomituksenpoisto on todella monimutkainen prosessi ja käytännössä aina vähintäänkin hieman häviöllinen.

Kaikista pahimmalta näyttää se, jos lomitettua videota sisältävä levy olisi koodattu progressiiviseksi. Silloin tulee todella rajut vaakaraidat kaikkeen liikkeeseen kuvassa, paitsi jos käytetään soitinta joka osaa itse päätellä kuvan luonteen kuten edellä kuvattu. Tällaisella soittimella levy kuin levy näyttää niin hyvältä, kuin se vain suinkin voi olla mahdollista. Sony Picturesin julkaisujen sumeaa kuvaa ei tosin tällainenkaan soitin pysty kunnolliseksi parantamaan.

Jos haluatte leikkiä progressive-bitin kanssa, niin ReStream nimisellä työkalulla voi muutella tuota bittiä ja muitakin parametreja (esimerkiksi kuvasuhdebittejä) valmiiksi enkoodatusta videosta. Lomitetusta progressiivista ja päin vastoin. Pelkkään väärän kuvasuhteen korjaamiseen esimerkiksi TV-tallenteista käy myös DVDpatcher niminen ohjelma. Patch-toiminnossa pitää aina valita "entire file" koska myös kuvasuhdebitti on vähintään joka GOP:issa, ellei jopa joka framessa (ei nyt jaksa muistaa ulkoa).

Lue lisää

mun ei sitten dvd-materiaalille kannata tehdä ton progressiivisuus vs. lomitettu asian suhteen mitään.

Mutta entä miten sitten ne levyt joihin video on tarkoitus koodata Mpeg4 ASP:lle eli käytännössä Xvidille, eli ts. muunnan mpeg2-ps videon Xvidillä, poltan sen cd:lle tai dvd:lle jota on tarkoitus katsoa dvd-soittimella taulutv:stä, mun dvd-soittimet tukee Xvidiä. Eli pitääkö tuossa muunnosvaiheessa muuttaa tota lomitusta vai voiko senkin kohdalla jättää sen sellaiseksi kuin se oli, eli vaikuttaako lomitettu kuva jotenkin muunnosprosessiin? Joitakin leffoja on tosiaan tarkoitus muuttaa MPEG4-ASP koodatuiksi, ihan tilan ja levyjen säästämiseksi.

-tietäjä- kirjoitti:

...lomitellut ja progressiiviset levyt ovat rakenteeltaan samanlaisia, erona on vain tuo yksi ainoa bitti. Soitin tekee lomituksen kuvaan, jos tarve vaatii. Jenkkilevyillä kuva etenee 24 fps (tarkalleen 23,976 fps) ja jokainen ruutu on progressiivinen. Mutta koska tällaista signaalia ei voi syöttää televisioon, tekee soitin siitä NTSC 60i signaalia, jossa osa ruuduista on progressiivisia ja osa lomitettuja. Prosessi on nimeltään telecine.

PAL-levyillä kuva on 25 fps. ja etenee ruutu ruudulta sellaisenaan. Videosignaalissa tämä tieto ei kuitenkaan mitenkään välity ulos soittimesta. Soitin antaa jatkuvana ulos joko perinteistä lomitettua videota reilun 15 kHz juovataajuudella tai vaihtoehtoisesti progressiivista kuvaa 31 kHz juovataajuudella tai vastaavasti sama asia digitaalisena HDMI:n kautta, riippuen miten käyttäjä on sen asettanut.

Kaikki scart-pohjaiset laitteet toimivat pelkästään 15 kHz juovataajuudella ja video on lomitettua. Progressiivista kuvaa ei scartin läpi saa lainkaan. Siksi voi yksinkertaistaa, että jos käyttää scartteja, ei progressiivisuudella kannata edes vaivata päätään, koska kuva näyttää täsmälleen samalta 15 kHz TV:ssä, olipa tuo bitti päällä tai pois. Ainoa ero on siinä että jos materiaali on oikeasti lomitettua, se näyttää etenevän jouhevammin kuin progressiivinen.

Progressiivisia näyttölaitteita ovat esimerkiksi taulu-tv:t ja projektorit, mutta saadakseen progressiivisen kuvan toimimaan täytyy käyttää HDMI:ta, DVI:ta tai komponenttivideoliitäntöjä ja soittimesta pitää vielä erikseen säätää progressiivinen kuva päälle. Tämän jälkeen progressiivisuudesta voi todella nauttia, mikäli levy on oikein "liputettu". Väärin liputetuissa näkyy edelleen sahalaitaa liikkeissä valtaosassa soittimia.

Hyvissä DVD-soittimissa tätä bittiä ei tosiaan edes lueta, vaan kuvaa tutkimalla tunnistetaan, onko signaali lomitettua vai progressiivista. Jos se on progressiivista, se annetaan ulos sellaisenaan, jos lomitettua niin siihen tehdään lomituksenpoisto (jolloin kuvasta tulee progressiivista). Lomituksenpoisto on todella monimutkainen prosessi ja käytännössä aina vähintäänkin hieman häviöllinen.

Kaikista pahimmalta näyttää se, jos lomitettua videota sisältävä levy olisi koodattu progressiiviseksi. Silloin tulee todella rajut vaakaraidat kaikkeen liikkeeseen kuvassa, paitsi jos käytetään soitinta joka osaa itse päätellä kuvan luonteen kuten edellä kuvattu. Tällaisella soittimella levy kuin levy näyttää niin hyvältä, kuin se vain suinkin voi olla mahdollista. Sony Picturesin julkaisujen sumeaa kuvaa ei tosin tällainenkaan soitin pysty kunnolliseksi parantamaan.

Jos haluatte leikkiä progressive-bitin kanssa, niin ReStream nimisellä työkalulla voi muutella tuota bittiä ja muitakin parametreja (esimerkiksi kuvasuhdebittejä) valmiiksi enkoodatusta videosta. Lomitetusta progressiivista ja päin vastoin. Pelkkään väärän kuvasuhteen korjaamiseen esimerkiksi TV-tallenteista käy myös DVDpatcher niminen ohjelma. Patch-toiminnossa pitää aina valita "entire file" koska myös kuvasuhdebitti on vähintään joka GOP:issa, ellei jopa joka framessa (ei nyt jaksa muistaa ulkoa).

Lue lisää

No nyt tuli -tietäjä- nimimerkiltä sitten hieman hutitietoakin.

"...lomitellut ja progressiiviset levyt ovat rakenteeltaan samanlaisia, erona on vain tuo yksi ainoa bitti. Soitin tekee lomituksen kuvaan, jos tarve vaatii."
Tämä ei pidä paikkansa. Dvd-levyillä, niin pal- kuin ntsc-standardin mukaisillakin, kuvatieto on tallennettu aina fyysisesti lomitettuun muotoon. Toistin tekee lomituksenpoiston kuvalle, jos tarve niin vaatii. Vanhat toistimet eivät edes kyenneet antamaan ulos kuin lomitettua kuvaa.

"PAL-levyillä kuva on 25 fps. ja etenee ruutu ruudulta sellaisenaan. Videosignaalissa tämä tieto ei kuitenkaan mitenkään välity ulos soittimesta."
Tämä ei pidä paikkansa. Pal-dvd-levyllä kaikki materiaali on fyysisesti aina 50i muodossa, eli tallennettuna lomiteltuun muotoon ja sisältää näin 50 puolikuvaa sekunnissa. Siitä voidaan muodostaa 25 fps signaalia.

"Jenkkilevyillä kuva etenee 24 fps (tarkalleen 23,976 fps) ja jokainen ruutu on progressiivinen. Mutta koska tällaista signaalia ei voi syöttää televisioon, tekee soitin siitä NTSC 60i signaalia, jossa osa ruuduista on progressiivisia ja osa lomitettuja. Prosessi on nimeltään telecine."
Tämä ei pidä paikkansa. Ntsc-dvd-levyllä kaikki materiaali on fyysisesti aina 60i muodossa, eli tallennettuna lomiteltuun muotoon ja sisältää näin 60 puolikuvaa sekunnissa. Siitä voidaan muodostaa 24 fps signaalia (tosin yleensä hieman runneltua sellaista). Myöskin kaikkiin uusimpiin taulutelevisoihin voi huoletta syöttää 24 fps signaalia sisään, esim. 1080p24Hz muotoista teräväpiirtosignaalia saadaan ulos blu-ray levyiltä.

Correction osa 1: kirjoitti:

No nyt tuli -tietäjä- nimimerkiltä sitten hieman hutitietoakin.

"...lomitellut ja progressiiviset levyt ovat rakenteeltaan samanlaisia, erona on vain tuo yksi ainoa bitti. Soitin tekee lomituksen kuvaan, jos tarve vaatii."
Tämä ei pidä paikkansa. Dvd-levyillä, niin pal- kuin ntsc-standardin mukaisillakin, kuvatieto on tallennettu aina fyysisesti lomitettuun muotoon. Toistin tekee lomituksenpoiston kuvalle, jos tarve niin vaatii. Vanhat toistimet eivät edes kyenneet antamaan ulos kuin lomitettua kuvaa.

"PAL-levyillä kuva on 25 fps. ja etenee ruutu ruudulta sellaisenaan. Videosignaalissa tämä tieto ei kuitenkaan mitenkään välity ulos soittimesta."
Tämä ei pidä paikkansa. Pal-dvd-levyllä kaikki materiaali on fyysisesti aina 50i muodossa, eli tallennettuna lomiteltuun muotoon ja sisältää näin 50 puolikuvaa sekunnissa. Siitä voidaan muodostaa 25 fps signaalia.

"Jenkkilevyillä kuva etenee 24 fps (tarkalleen 23,976 fps) ja jokainen ruutu on progressiivinen. Mutta koska tällaista signaalia ei voi syöttää televisioon, tekee soitin siitä NTSC 60i signaalia, jossa osa ruuduista on progressiivisia ja osa lomitettuja. Prosessi on nimeltään telecine."
Tämä ei pidä paikkansa. Ntsc-dvd-levyllä kaikki materiaali on fyysisesti aina 60i muodossa, eli tallennettuna lomiteltuun muotoon ja sisältää näin 60 puolikuvaa sekunnissa. Siitä voidaan muodostaa 24 fps signaalia (tosin yleensä hieman runneltua sellaista). Myöskin kaikkiin uusimpiin taulutelevisoihin voi huoletta syöttää 24 fps signaalia sisään, esim. 1080p24Hz muotoista teräväpiirtosignaalia saadaan ulos blu-ray levyiltä.

Lue lisää

Käyn tässä lyhykäisesti läpi miten tuo telecine eli filmiltä videolle (dvd:lle) siirtoprosessi tapahtuu ja miten dvd-toistin dvd:llä olevan kuvan antaa ulos, joko alkuperäisessä muodossaan lomitettuna tai tarpeen vaatiessa lomittamattomassa muodossa (progressiivisena) kuten nykyään on tapana. Kokokuvalla tarkoitan kuvaa, joka koostuu pal-standardin mukaisista 567:stä vaakajuovasta tai ntsc-standardin mukaisista 480:stä vaakajuovasta. Puolikuvalla tarkoitan 576 (tai 480) vaakajuovaisesta kuvasta murrettua kahta erillistä puolikuvaa, joista ensimmäinen puolikuva sisältää kokokuvan parittomat juovat ja toinen puolikuva sisältää kokokuvan parilliset juovat:

Elokuvateattereissa näytettävä filmimateriaali koostuu aina 24 kokokuvasta sekunnissa (ja on myös aina kokokuvina eli "progressiivisessa" muodossa). Yksittäistä filmiruutua voisi verrata vaikkapa yhteen valokuvaan, eli ei ole digitaalinen. 24 filmiruudun sekuntivauhti on käytössä ihan joka puolella maailman elokuvateattereita (poikkeuksena kourallinen jenkkien varhaiselokuvia, jotka on kuvattu 30 kokokuvan sekuntivauhdilla vuonna miekka ja kypärä).


Filmimateriaalin siirto pal-dvd-levylle (2-2 pulldown):
Tarkastelemme tässä yhden sekunnin mittaista pätkää filmikelalta. Filmimateriaalin 24 kokokuvaa ja vastaava ääniraita skannataan digitaaliseen muotoon. Saatu 24 kokokuvan jakso pilkotaan puolikuviksi (eli lomitettuun muotoon), jolloin saadaan 48 puolikuvaa. Tässä vaihessa muodostetaan myös tuo liputustieto eli tieto joka kertoo mitkä puolikuvat ovat aina niitä pareja, joista voidaan myöhemmin palauttaa kokokuva. Nyt tuleekin se ensimmäinen ongelma; meillä on 48 puolikuvaa sekunnissa ja pal-järjestelmä käyttää aina 50 puolikuvaa sekunnissa. Tämä on ratkaistu siten, että signaalia nopeutetaankin noin 4%, jolloin 48 puolikuvan sijasta voidaankin tallentaa pal-dvd-levylle 50 puolikuvaan sekunnissa. Ääniraita luonnollisesti kärsii tästä elokuvan 4%:n nopeutuksesta, joten sitä pitää taajuuskorjata filmiltä pal-dvd-levylle siirtoprosessin aikana. Nopeutuksesta johtuu myös se, että pal-standardin mukainen elokuva on aina dvd:llä n. 4% lyhyempi kuin elokuvateatterissa, 100 minuuttinen teatterielokuva kitistyy 96 minuuttiseksi pal-dvd:llä.
Filmin kokokuvat: A, B, C, D, E, F...
Siirrettynä pal-dvd:lle: A1, A2, B1, B2, C1, C2, D1, D2, E1, E2, F1, F2...
2-2 pulldown sanahirviö tulee näistä perättäisistä puolikuvista koostuvista pareista, joita on aina kaksi per kokokuva.

Pal-dvd-kuvan toistaminen:
Pal-dvd-toistin voi antaa kuvan ulos kahdella eri tapaa lomitettuna (50i = interlaced) tai lomittamattomana (50p = progressive).
- Vanhemmissa pal-dvd-toistimissa ei edes ollut lomittamatonta kuvasignaalin ulosantoa, joten kuvasignaali saatiin aina lomitetussa muodossa (50i). Tämä tarkoittaa sitä, että nuo pal-dvd:llä olevat puolikuvat pukataan ulos samassa järjestyksessä kuin ne levylläkin on eli 50 puolikuvaa sekunnissa: A1, A2, B1, B2, C1, C2, D1, D2, E1, E2, F1, F2...
- Pal-dvd-toistin, jossa on lomittamaton kuvasignaalin ulosanto. Tutkitaan dvd-levyllä olevan liputustiedon perusteella mitkä kaksi puolikuvaa muodostavat kokonaisen kuvan. Yhdistetään nämä puolikuvat yhdeksi kokokuvaksi ja pukataan saatu kokokuva puolikuvien tahdissa ulos soittimesta eli sama kuva aina kaksi kertaa peräkkäin ulos. Miksikä näin? Nythän kun yhdistelemme puolikuvista kokokuvia, niin huomaamme, että saamme tässä prosessissa vain 25 kokokuvaa. Pal-järjestelmän mukaisen näyttölaitteen peruskuvataajuus on 50 Hz eli se tarvitsee 50 puolikuvaa tai vastaavasti 50 kokokuvaa sekunnissa pystyäkseen tahdistumaan. Tämän vuoksi sama kokokuva syötetään näyttölaitteelle aina kaksi kertaa peräkkäin (50p).

Correction osa 2: kirjoitti:

Käyn tässä lyhykäisesti läpi miten tuo telecine eli filmiltä videolle (dvd:lle) siirtoprosessi tapahtuu ja miten dvd-toistin dvd:llä olevan kuvan antaa ulos, joko alkuperäisessä muodossaan lomitettuna tai tarpeen vaatiessa lomittamattomassa muodossa (progressiivisena) kuten nykyään on tapana. Kokokuvalla tarkoitan kuvaa, joka koostuu pal-standardin mukaisista 567:stä vaakajuovasta tai ntsc-standardin mukaisista 480:stä vaakajuovasta. Puolikuvalla tarkoitan 576 (tai 480) vaakajuovaisesta kuvasta murrettua kahta erillistä puolikuvaa, joista ensimmäinen puolikuva sisältää kokokuvan parittomat juovat ja toinen puolikuva sisältää kokokuvan parilliset juovat:

Elokuvateattereissa näytettävä filmimateriaali koostuu aina 24 kokokuvasta sekunnissa (ja on myös aina kokokuvina eli "progressiivisessa" muodossa). Yksittäistä filmiruutua voisi verrata vaikkapa yhteen valokuvaan, eli ei ole digitaalinen. 24 filmiruudun sekuntivauhti on käytössä ihan joka puolella maailman elokuvateattereita (poikkeuksena kourallinen jenkkien varhaiselokuvia, jotka on kuvattu 30 kokokuvan sekuntivauhdilla vuonna miekka ja kypärä).


Filmimateriaalin siirto pal-dvd-levylle (2-2 pulldown):
Tarkastelemme tässä yhden sekunnin mittaista pätkää filmikelalta. Filmimateriaalin 24 kokokuvaa ja vastaava ääniraita skannataan digitaaliseen muotoon. Saatu 24 kokokuvan jakso pilkotaan puolikuviksi (eli lomitettuun muotoon), jolloin saadaan 48 puolikuvaa. Tässä vaihessa muodostetaan myös tuo liputustieto eli tieto joka kertoo mitkä puolikuvat ovat aina niitä pareja, joista voidaan myöhemmin palauttaa kokokuva. Nyt tuleekin se ensimmäinen ongelma; meillä on 48 puolikuvaa sekunnissa ja pal-järjestelmä käyttää aina 50 puolikuvaa sekunnissa. Tämä on ratkaistu siten, että signaalia nopeutetaankin noin 4%, jolloin 48 puolikuvan sijasta voidaankin tallentaa pal-dvd-levylle 50 puolikuvaan sekunnissa. Ääniraita luonnollisesti kärsii tästä elokuvan 4%:n nopeutuksesta, joten sitä pitää taajuuskorjata filmiltä pal-dvd-levylle siirtoprosessin aikana. Nopeutuksesta johtuu myös se, että pal-standardin mukainen elokuva on aina dvd:llä n. 4% lyhyempi kuin elokuvateatterissa, 100 minuuttinen teatterielokuva kitistyy 96 minuuttiseksi pal-dvd:llä.
Filmin kokokuvat: A, B, C, D, E, F...
Siirrettynä pal-dvd:lle: A1, A2, B1, B2, C1, C2, D1, D2, E1, E2, F1, F2...
2-2 pulldown sanahirviö tulee näistä perättäisistä puolikuvista koostuvista pareista, joita on aina kaksi per kokokuva.

Pal-dvd-kuvan toistaminen:
Pal-dvd-toistin voi antaa kuvan ulos kahdella eri tapaa lomitettuna (50i = interlaced) tai lomittamattomana (50p = progressive).
- Vanhemmissa pal-dvd-toistimissa ei edes ollut lomittamatonta kuvasignaalin ulosantoa, joten kuvasignaali saatiin aina lomitetussa muodossa (50i). Tämä tarkoittaa sitä, että nuo pal-dvd:llä olevat puolikuvat pukataan ulos samassa järjestyksessä kuin ne levylläkin on eli 50 puolikuvaa sekunnissa: A1, A2, B1, B2, C1, C2, D1, D2, E1, E2, F1, F2...
- Pal-dvd-toistin, jossa on lomittamaton kuvasignaalin ulosanto. Tutkitaan dvd-levyllä olevan liputustiedon perusteella mitkä kaksi puolikuvaa muodostavat kokonaisen kuvan. Yhdistetään nämä puolikuvat yhdeksi kokokuvaksi ja pukataan saatu kokokuva puolikuvien tahdissa ulos soittimesta eli sama kuva aina kaksi kertaa peräkkäin ulos. Miksikä näin? Nythän kun yhdistelemme puolikuvista kokokuvia, niin huomaamme, että saamme tässä prosessissa vain 25 kokokuvaa. Pal-järjestelmän mukaisen näyttölaitteen peruskuvataajuus on 50 Hz eli se tarvitsee 50 puolikuvaa tai vastaavasti 50 kokokuvaa sekunnissa pystyäkseen tahdistumaan. Tämän vuoksi sama kokokuva syötetään näyttölaitteelle aina kaksi kertaa peräkkäin (50p).

Lue lisää

Filmimateriaalin siirto ntsc-dvd-levylle (2-3 pulldown):
Tarkastelemme tässä yhden sekunnin mittaista pätkää filmikelalta. Filmimateriaalin 24 kokokuvaa ja vastaava ääniraita skannataan digitaaliseen muotoon. Saatu 24 kokokuvan jakso pilkotaan puolikuviksi (eli lomitettuun muotoon), jolloin saadaan 48 puolikuvaa. Tässä vaihessa muodostetaan myös tuo liputustieto eli tieto joka kertoo mitkä puolikuvat ovat aina niitä pareja, joista voidaan myöhemmin palauttaa kokokuva. Nyt tuleekin se ensimmäinen ongelma; meillä on 48 puolikuvaa sekunnissa ja ntsc-järjestelmä käyttää aina 60 puolikuvaa sekunnissa. Tämä on ratkaistu siten, että otetaan aina kaksi puolikuvaparia filmipohjaisesta materiaalista ja tallennetaan ne ntsc-dvd-levylle seuraavassa muodossa:
Filmin ensimmäiset kokokuvat: A ja B
Siirrettynä ntsc-dvd:lle puolikuviksi: A1, A2, B1, B2, B1
Fimin seuraavat kokokuvat: C ja D
Siirrettynä ntsc-dvd:lle puolikuviksi: C1, C2, D1, D2, D1
Eli päädymme seuraavantyyliseen puolikuvasarjaan, jossa joka kolmas puolikuva on sama kuin joka viides puolikuva: A1, A2, B1, B2, B1, C1, C2, D1, D2, D1 E1, E2, F1, F2, F1...
Näin saamme siirrettyä filmimateriaalin 24 kokokuvaa ntsc-dvd-levylle 60:ksi puolikuvaksi. Elokuvaääntä ei siirrosprosessin aikana tarvitse muuttaa nopeuttamalla eikä hidastamalla. Ntsc-järjestelmällä elokuva pysyy saman mittaisena kuin elokuvateatterissakin.
2-3 pulldown sanahirviö tulee näistä perättäisistä puolikuvista, joista ensimmäinen kokokuva on pilkottu kahdeksi puolikuvaksi ja siitä seuraava kokokuva puolestaan pilkottu kolmeksi puolikuvaksi.

Ntsc-dvd-kuvan toistaminen:
Ntsc-dvd-toistin voi antaa kuvan ulos kahdella eri tapaa lomitettuna (60i = interlaced) tai lomittamattomana (60p = progressive). Osa soittimista pystyy jopa palauttamaan alkuperäisen 24p kuvasignaalin dvd-levyltä ja vieläpä antamaan sen ulos oikeassa 24p muodossa.
- Vanhemmissa ntsc-dvd-toistimissa ei edes ollut lomittamatonta kuvasignaalin ulosantoa, joten kuvasignaali saatiin aina lomitetussa muodossa (60i). Tämä tarkoittaa sitä, että nuo ntsc-dvd:llä olevat puolikuvat pukataan ulos samassa järjestyksessä kuin ne levylläkin on eli 60 puolikuvaa sekunnissa: A1, A2, B1, B2, B1, C1, C2, D1, D2, D1 E1, E2, F1, F2, F1... Kuten huomaat osa filmipohjaisen materiaalin puolikuvista joudutaan näyttämään uudestaan, tämä aiheuttaa sen, että FILMIPOHJAINEN ntsc-materiaali ei ole koskaan lomittamattomana täysin sulavaa vaan siinä on ns. liikevärinää mukana. Tämä liikeongelma voi vieläpä näyttää entistäkin pahemmalta eli nykimiseltä, jos näyttölaite ei osaa tahdistua täysin oikein 60i signaalille.
- Ntsc-dvd-toistin, jossa on lomittamaton 60p kuvasignaalin ulosanto. Tutkitaan dvd-levyllä olevan liputustiedon perusteella mitkä kaksi puolikuvaa muodostavat kokonaisen kuvan. Yhdistetään nämä puolikuvat yhdeksi kokokuvaksi ja pukataan saatu kokokuva puolikuvien tahdissa ulos soittimesta eli sama kuva aina kaksi kertaa peräkkäin ulos. Etäs se seuraava puolikuvapari, sehän on levyllä B1, B2, B1 -muodossa? Myös näistä muodostettu kokokuva pukataan puolikuvien tahdissa ulos eli kolme kertaa. Huomataan, että ntsc-dvd:n 60p toistossa kokokuvat tulevat ulos soittimesta seuraavalla tavalla: A, A, B, B, B, C, C, D, D, D, E, E, F, F, F... Tämä tarkoittaa sitä, että "parillisia" kokokuvia näytetään aina hieman pitempään kuin "parittomia" kokokuvia, tämä aiheuttaa jälleen toistoon liikevärinää. Mitään pahaa nykimistä tässä vaiheessa kuvassa ei kuitenkaan pitäisi enää olla, sillä näyttölaite, joka pystyy ottamaan sisäänsä 60p signaalia, hanskaa tuon tahdistuksenkin yleensä paremmin kuin vain lomitettua signaalia nielevät aparaatit.
- Ntsc-dvd-toistin, jossa on lomittamaton 24p kuvasignaalin ulosanto. Tämä on harvempien ja yleensä kalliimpien toistimien heiniä, jotkut Pioneerin ja Oppon kalliimman pään toistimet, lähinnä blu-ray pyörittäjät osaavat tehdä tämän tempun myös ntsc-dvd-kuvalle. Ntsc-dvd-levyllähän oli 60 puolikuvaa sekunnissa seuraavassa järjestyksessä: A1, A2, B1, B2, B1, C1, C2, D1, D2, D1 E1, E2, F1, F2, F1... Levyllä olevia puolikuvia ja ääniraitaa luetaan talteen puskurimuistiin ja muutetaan puskurimuistin puolikuvat kokokuviksi muotoon A, B, C, D, E, F... eli parillisten puolikuvien dublikaatit (B1, D1, F1...) voidan heittää vaikka mäkeen. Saadut kokokuvat ajastetaan uudestaan tulemaan ulos 24 kokokuvan sekuntivauhdilla eli jokainen kokokuva näytetään vain kerran (24p). Kuvanmuokkausprosessi vie hieman aikaa, joten myös ääniraita pitää tahdistaa takaisin vastaamaan kuvavirtaa. Itse ääntä ei tosin tarvitse muokata muuten. Liikevärinästä päästään täydellisesti eroon, mutta kuva "nykii" saman verran kuin alkuperäinen elokuvateatterikuvakin, hieman enemmän mutta ei välttämättä pahemmin kuin lomittamaton pal-kuvakaan. Jostain syystä kuvan digitoiminen tuo tuon nykimisen elokuvateatterikuvaa selvemmin esiin tai sitten siihen voi vaikuttaa digitoinnissa tehtävä keinotekoinen kontrastin nosto.

Correction osa 3: kirjoitti:

Filmimateriaalin siirto ntsc-dvd-levylle (2-3 pulldown):
Tarkastelemme tässä yhden sekunnin mittaista pätkää filmikelalta. Filmimateriaalin 24 kokokuvaa ja vastaava ääniraita skannataan digitaaliseen muotoon. Saatu 24 kokokuvan jakso pilkotaan puolikuviksi (eli lomitettuun muotoon), jolloin saadaan 48 puolikuvaa. Tässä vaihessa muodostetaan myös tuo liputustieto eli tieto joka kertoo mitkä puolikuvat ovat aina niitä pareja, joista voidaan myöhemmin palauttaa kokokuva. Nyt tuleekin se ensimmäinen ongelma; meillä on 48 puolikuvaa sekunnissa ja ntsc-järjestelmä käyttää aina 60 puolikuvaa sekunnissa. Tämä on ratkaistu siten, että otetaan aina kaksi puolikuvaparia filmipohjaisesta materiaalista ja tallennetaan ne ntsc-dvd-levylle seuraavassa muodossa:
Filmin ensimmäiset kokokuvat: A ja B
Siirrettynä ntsc-dvd:lle puolikuviksi: A1, A2, B1, B2, B1
Fimin seuraavat kokokuvat: C ja D
Siirrettynä ntsc-dvd:lle puolikuviksi: C1, C2, D1, D2, D1
Eli päädymme seuraavantyyliseen puolikuvasarjaan, jossa joka kolmas puolikuva on sama kuin joka viides puolikuva: A1, A2, B1, B2, B1, C1, C2, D1, D2, D1 E1, E2, F1, F2, F1...
Näin saamme siirrettyä filmimateriaalin 24 kokokuvaa ntsc-dvd-levylle 60:ksi puolikuvaksi. Elokuvaääntä ei siirrosprosessin aikana tarvitse muuttaa nopeuttamalla eikä hidastamalla. Ntsc-järjestelmällä elokuva pysyy saman mittaisena kuin elokuvateatterissakin.
2-3 pulldown sanahirviö tulee näistä perättäisistä puolikuvista, joista ensimmäinen kokokuva on pilkottu kahdeksi puolikuvaksi ja siitä seuraava kokokuva puolestaan pilkottu kolmeksi puolikuvaksi.

Ntsc-dvd-kuvan toistaminen:
Ntsc-dvd-toistin voi antaa kuvan ulos kahdella eri tapaa lomitettuna (60i = interlaced) tai lomittamattomana (60p = progressive). Osa soittimista pystyy jopa palauttamaan alkuperäisen 24p kuvasignaalin dvd-levyltä ja vieläpä antamaan sen ulos oikeassa 24p muodossa.
- Vanhemmissa ntsc-dvd-toistimissa ei edes ollut lomittamatonta kuvasignaalin ulosantoa, joten kuvasignaali saatiin aina lomitetussa muodossa (60i). Tämä tarkoittaa sitä, että nuo ntsc-dvd:llä olevat puolikuvat pukataan ulos samassa järjestyksessä kuin ne levylläkin on eli 60 puolikuvaa sekunnissa: A1, A2, B1, B2, B1, C1, C2, D1, D2, D1 E1, E2, F1, F2, F1... Kuten huomaat osa filmipohjaisen materiaalin puolikuvista joudutaan näyttämään uudestaan, tämä aiheuttaa sen, että FILMIPOHJAINEN ntsc-materiaali ei ole koskaan lomittamattomana täysin sulavaa vaan siinä on ns. liikevärinää mukana. Tämä liikeongelma voi vieläpä näyttää entistäkin pahemmalta eli nykimiseltä, jos näyttölaite ei osaa tahdistua täysin oikein 60i signaalille.
- Ntsc-dvd-toistin, jossa on lomittamaton 60p kuvasignaalin ulosanto. Tutkitaan dvd-levyllä olevan liputustiedon perusteella mitkä kaksi puolikuvaa muodostavat kokonaisen kuvan. Yhdistetään nämä puolikuvat yhdeksi kokokuvaksi ja pukataan saatu kokokuva puolikuvien tahdissa ulos soittimesta eli sama kuva aina kaksi kertaa peräkkäin ulos. Etäs se seuraava puolikuvapari, sehän on levyllä B1, B2, B1 -muodossa? Myös näistä muodostettu kokokuva pukataan puolikuvien tahdissa ulos eli kolme kertaa. Huomataan, että ntsc-dvd:n 60p toistossa kokokuvat tulevat ulos soittimesta seuraavalla tavalla: A, A, B, B, B, C, C, D, D, D, E, E, F, F, F... Tämä tarkoittaa sitä, että "parillisia" kokokuvia näytetään aina hieman pitempään kuin "parittomia" kokokuvia, tämä aiheuttaa jälleen toistoon liikevärinää. Mitään pahaa nykimistä tässä vaiheessa kuvassa ei kuitenkaan pitäisi enää olla, sillä näyttölaite, joka pystyy ottamaan sisäänsä 60p signaalia, hanskaa tuon tahdistuksenkin yleensä paremmin kuin vain lomitettua signaalia nielevät aparaatit.
- Ntsc-dvd-toistin, jossa on lomittamaton 24p kuvasignaalin ulosanto. Tämä on harvempien ja yleensä kalliimpien toistimien heiniä, jotkut Pioneerin ja Oppon kalliimman pään toistimet, lähinnä blu-ray pyörittäjät osaavat tehdä tämän tempun myös ntsc-dvd-kuvalle. Ntsc-dvd-levyllähän oli 60 puolikuvaa sekunnissa seuraavassa järjestyksessä: A1, A2, B1, B2, B1, C1, C2, D1, D2, D1 E1, E2, F1, F2, F1... Levyllä olevia puolikuvia ja ääniraitaa luetaan talteen puskurimuistiin ja muutetaan puskurimuistin puolikuvat kokokuviksi muotoon A, B, C, D, E, F... eli parillisten puolikuvien dublikaatit (B1, D1, F1...) voidan heittää vaikka mäkeen. Saadut kokokuvat ajastetaan uudestaan tulemaan ulos 24 kokokuvan sekuntivauhdilla eli jokainen kokokuva näytetään vain kerran (24p). Kuvanmuokkausprosessi vie hieman aikaa, joten myös ääniraita pitää tahdistaa takaisin vastaamaan kuvavirtaa. Itse ääntä ei tosin tarvitse muokata muuten. Liikevärinästä päästään täydellisesti eroon, mutta kuva "nykii" saman verran kuin alkuperäinen elokuvateatterikuvakin, hieman enemmän mutta ei välttämättä pahemmin kuin lomittamaton pal-kuvakaan. Jostain syystä kuvan digitoiminen tuo tuon nykimisen elokuvateatterikuvaa selvemmin esiin tai sitten siihen voi vaikuttaa digitoinnissa tehtävä keinotekoinen kontrastin nosto.

Lue lisää

Käytin tahallani hieman hämääviä termejä tuossa signaalin kuvataajuuden imoittamisessa (50i, 50p, 60i, 60p, 24p), koska tuossa alla olevat alkuperäiset termit eivät välttämättä aukea kuvataajuuden suhteen jokaiselle lukijalle:
PAL: 576i/576p/720p/1080i/1080p/1080p24 (

Correction osa 4: kirjoitti:

Käytin tahallani hieman hämääviä termejä tuossa signaalin kuvataajuuden imoittamisessa (50i, 50p, 60i, 60p, 24p), koska tuossa alla olevat alkuperäiset termit eivät välttämättä aukea kuvataajuuden suhteen jokaiselle lukijalle:
PAL: 576i/576p/720p/1080i/1080p/1080p24 (

Lue lisää

Hyvä että tuli vastaus ap kysymykseen.

.. kirjoitti:

Hyvä että tuli vastaus ap kysymykseen.

tiedät olenko iloinen vai en? :D

Mutta multa tulee varmaan vielä lisäkysymyksiä kuten se että miten tietokoneissa voisi tuon lomituksen poiston hoitaa tyylillä (tarkoitan siten ettei kuvanlaatu mee paskaksi), kun katsoo omapolttoisia leffoja tietsikalla? Ja tosiaan tohon ylemmässä viestissäni sanomaan Xvid-juttuunkin kaipaisin tietoa.

Correction osa 1: kirjoitti:

No nyt tuli -tietäjä- nimimerkiltä sitten hieman hutitietoakin.

"...lomitellut ja progressiiviset levyt ovat rakenteeltaan samanlaisia, erona on vain tuo yksi ainoa bitti. Soitin tekee lomituksen kuvaan, jos tarve vaatii."
Tämä ei pidä paikkansa. Dvd-levyillä, niin pal- kuin ntsc-standardin mukaisillakin, kuvatieto on tallennettu aina fyysisesti lomitettuun muotoon. Toistin tekee lomituksenpoiston kuvalle, jos tarve niin vaatii. Vanhat toistimet eivät edes kyenneet antamaan ulos kuin lomitettua kuvaa.

"PAL-levyillä kuva on 25 fps. ja etenee ruutu ruudulta sellaisenaan. Videosignaalissa tämä tieto ei kuitenkaan mitenkään välity ulos soittimesta."
Tämä ei pidä paikkansa. Pal-dvd-levyllä kaikki materiaali on fyysisesti aina 50i muodossa, eli tallennettuna lomiteltuun muotoon ja sisältää näin 50 puolikuvaa sekunnissa. Siitä voidaan muodostaa 25 fps signaalia.

"Jenkkilevyillä kuva etenee 24 fps (tarkalleen 23,976 fps) ja jokainen ruutu on progressiivinen. Mutta koska tällaista signaalia ei voi syöttää televisioon, tekee soitin siitä NTSC 60i signaalia, jossa osa ruuduista on progressiivisia ja osa lomitettuja. Prosessi on nimeltään telecine."
Tämä ei pidä paikkansa. Ntsc-dvd-levyllä kaikki materiaali on fyysisesti aina 60i muodossa, eli tallennettuna lomiteltuun muotoon ja sisältää näin 60 puolikuvaa sekunnissa. Siitä voidaan muodostaa 24 fps signaalia (tosin yleensä hieman runneltua sellaista). Myöskin kaikkiin uusimpiin taulutelevisoihin voi huoletta syöttää 24 fps signaalia sisään, esim. 1080p24Hz muotoista teräväpiirtosignaalia saadaan ulos blu-ray levyiltä.

Lue lisää

...Jenkkilevyjen suhteen. Mutta en jaksa kiistää täysin päivän selvästä asiasta, jossa tiedän olevani oikeassa. Mutta älä levitä virheellistä tietoa netissä. Olen työskennellyt näiden parissa kymmenisen vuotta mm. kehittämässä DVD-soittimen softaa, joten vain toinen meistä tietää oikeasti mistä puhuu.

Otetaanpa esimerkiksi tuosta hyllystä Star Trek Insurrection elokuvan R1 julkaisu, EAN 9736-33588-7, julkaisia Paramount. Avataan levy tietokoneessa ja katsotaan yhden elokuvaan kuuluvan .VOB:in perustiedot: ruutuja tulee levyltä 23,976 fps tahdissa, josta soittimen rauta/softa tekee kuvanopeutta 29,97 ja kenttänopeutta 59,94 fps. Soitin siis hoitaa telecinen.

MUTTA: on olemassa myös sellaisia Jenkkilevyjä, jotka sisältävät videokameralla kuvattua materiaalia TAI elokuvia, joissa telecine on jo valmiiksi tehty. Silloin video on 29,97 fps. nopeudella levyllä, lomitettuna.

Tämän enempää ei ole nyt aikaa tästä kirjoittaa. Ole hyvä ja hanki NTSC levyjä ja tutki asia itse. Huomaat, että kirjoitit valtavan pitkiä viestejä ihan turhaan, ollessasi väärässä jenkkilevyjen suhteen.

Correction osa 1: kirjoitti:

No nyt tuli -tietäjä- nimimerkiltä sitten hieman hutitietoakin.

"...lomitellut ja progressiiviset levyt ovat rakenteeltaan samanlaisia, erona on vain tuo yksi ainoa bitti. Soitin tekee lomituksen kuvaan, jos tarve vaatii."
Tämä ei pidä paikkansa. Dvd-levyillä, niin pal- kuin ntsc-standardin mukaisillakin, kuvatieto on tallennettu aina fyysisesti lomitettuun muotoon. Toistin tekee lomituksenpoiston kuvalle, jos tarve niin vaatii. Vanhat toistimet eivät edes kyenneet antamaan ulos kuin lomitettua kuvaa.

"PAL-levyillä kuva on 25 fps. ja etenee ruutu ruudulta sellaisenaan. Videosignaalissa tämä tieto ei kuitenkaan mitenkään välity ulos soittimesta."
Tämä ei pidä paikkansa. Pal-dvd-levyllä kaikki materiaali on fyysisesti aina 50i muodossa, eli tallennettuna lomiteltuun muotoon ja sisältää näin 50 puolikuvaa sekunnissa. Siitä voidaan muodostaa 25 fps signaalia.

"Jenkkilevyillä kuva etenee 24 fps (tarkalleen 23,976 fps) ja jokainen ruutu on progressiivinen. Mutta koska tällaista signaalia ei voi syöttää televisioon, tekee soitin siitä NTSC 60i signaalia, jossa osa ruuduista on progressiivisia ja osa lomitettuja. Prosessi on nimeltään telecine."
Tämä ei pidä paikkansa. Ntsc-dvd-levyllä kaikki materiaali on fyysisesti aina 60i muodossa, eli tallennettuna lomiteltuun muotoon ja sisältää näin 60 puolikuvaa sekunnissa. Siitä voidaan muodostaa 24 fps signaalia (tosin yleensä hieman runneltua sellaista). Myöskin kaikkiin uusimpiin taulutelevisoihin voi huoletta syöttää 24 fps signaalia sisään, esim. 1080p24Hz muotoista teräväpiirtosignaalia saadaan ulos blu-ray levyiltä.

Lue lisää

Jos enkku taipuu:
http://en.wikipedia.org/wiki/24p#24p_on_DVD

...ja löydät sieltäkin juuri saman totuuden, jota aiemmin selitin. Ei tänne kannata kirjoittaa/kopioida kovin pitkiä juttuja kun toisaalta voi helpommin linkata valmiiseen artikkeliin. Nämä on ihan laajasti tiedossa olevia asioita.

-tietäjä- kirjoitti:

Jos enkku taipuu:
http://en.wikipedia.org/wiki/24p#24p_on_DVD

...ja löydät sieltäkin juuri saman totuuden, jota aiemmin selitin. Ei tänne kannata kirjoittaa/kopioida kovin pitkiä juttuja kun toisaalta voi helpommin linkata valmiiseen artikkeliin. Nämä on ihan laajasti tiedossa olevia asioita.

Lue lisää

"...Jenkkilevyjen suhteen. Mutta en jaksa kiistää täysin päivän selvästä asiasta, jossa tiedän olevani oikeassa. Mutta älä levitä virheellistä tietoa netissä. Olen työskennellyt näiden parissa kymmenisen vuotta mm. kehittämässä DVD-soittimen softaa, joten vain toinen meistä tietää oikeasti mistä puhuu. "

Nyt ainakin toinen meistä tietää kumpi on tämä henkilö, joka luulee oikeasti tietävänsä mitstä puhuu.

"MUTTA: on olemassa myös sellaisia Jenkkilevyjä, jotka sisältävät videokameralla kuvattua materiaalia TAI elokuvia"

Näin juuri! Keskityin tuossa oikaisussani PELKÄSTÄÄN FILMIPOHJAISEN materiaalin siirtoon sekä pal-, että ntsc-dvd-levyille, kuten sanoinkin. Videopohjaisesta materiaalista en puhunut vielä yhtään mitään, ettei teillä kymmenisen vuotta dvd-soittimien softaa kehitelleillä menisi sormi sen enempää suuhun.

"Avataan levy tietokoneessa ja katsotaan yhden elokuvaan kuuluvan .VOB:in perustiedot: ruutuja tulee levyltä 23,976 fps tahdissa, josta soittimen rauta/softa tekee kuvanopeutta 29,97 ja kenttänopeutta 59,94 fps. Soitin siis hoitaa telecinen."
Tämä on totta, sillä tietokoneohjelmien rajapinnat piilottavat itse dvd-levyn FYYSISEN RAKENTEEN ja ilmoittavat käyttäjälle kenttänopeuden helpommin ymmärrettävässä muodossa, tässä tapauksessa siis mikä on kenttänopeus telecine prosessin jälkeen.

Minä puhuin siitä, miten filmipohjainen materiaali on FYYSISESTI tallennettuna ntsc-dvd-levylle ja miten siitä dvd-toistin KASAA ulosannettavaa kuvavirtaa. Jos olet työskennellyt kymmenisen vuotta kehittelemässä dvd-soittimen softaa ja olet tutustunut juurikin tuohon tietojen levyltälukuprosessin jälkeiseen datakäsittelyyn, niin tietänet mitä MPEG2 standardien mukaiset dvd-levyltä luettavat dataliputukset tarkoittavat. Pistän nyt ihan vinkkinä sulkuihin noille selityksetkin, jos et osaa kysyä asiasta sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat tuon alkupään kuvankäsittelykoodin kanssa ihan oikeasti OHJELMOIJINA olleet tekemisissä:
- Repeat_First_Field (Jos true, niin kokokuva koostetaan 3:sta puolikuvasta)
- Picture_Structure (Kertoo onko parillinen vai pariton puolikuva kyseessä)
- Procressive_Sequence (Jos true, niin materiaali filmipohjaista, muuten videopohjaista)
- Progressive_Frame (Kertoo, mitkä puolikuvat kuuluvat samaan kuvaan)
Fyysisesti esim. ntsc-dvd-levyllä kaikki kuvamateriaali on todellakin puolikuvina ja jokaisella puolikuvalla on nuo omat liputustietonsa ja noiden liputustietojen perusteella yhdistellään puolikuvat kokokuviksi. Jos et usko väittämiini, niin kysy joltain, joka on ohjelmoinut dvd-levyn kuvakoostamista mihin Repeat_First_Field lipputietoa oikein tarvitaan. Jos filmipohjainen materiaali olisi ntsc-dvd-levyllä 24 tai 30 kokokuvan tallenteena, ei kyseistä liputustietoa tarvittaisi mihinkään. Videopohjaisellakaan materiaalilla kyseistä liputustietoa ei tarvittaisi, sillä videopohjainen materiaali koostuu ntsc-järjestelmän mukaan 60 erillisestä puolikuvasta, ei siinä silloin tarvitse koostaa mitään kokokuvaa kolmesta puolikuvasta. Koska myös filmipohjainen materiaali on ntsc-dvd-levyllä fyysisesti puolikuvina on tuo liputustieto jokaisella puolikuvalla hyvinkin tarpeellinen kasattaessa puolikuvista kokokuvia.

"Ole hyvä ja hanki NTSC levyjä ja tutki asia itse."
Omistan puolisen tuhatta jenkkidvd:tä ja tiedän myös miten ntsc-dvd-levyt on speksattu, koska olen ollut tekemisissä työni puolesta tuon filmiltä videollesiirtoprosessin (dvd:lle) kanssa ja tutustunut tätä kautta dvd-levyn fyysiseen rakenteeseen, sekä tuon liputustiedon hanskaamiseen filmimateriaalia dvd-levylle siirrettäessä. Tätä kautta on myöskin ollut tarpeellista tutustua dvd-toistimien alkupään kuvankoosto-ohjelmiston toimintaan, vaikka itse en ole sen tiimoilta ohjelmoinutkaan.

"Nämä on ihan laajasti tiedossa olevia asioita."
Oikea muoto kuuluu "nämä on ihan laajasti väärinymmärrettyjä asioita", jopa itseään ammattilaisksi kutsumilta henkilöiltä. Hävettää, että olet ollut töissä kymmenenkin vuotta kyseisen asian tiimoilta, etkä ymmärrä siitä vieläkään mitään. Kaikkea porukkaa työpaikoille nykyään palkataankin.

"Ei tänne kannata kirjoittaa/kopioida kovin pitkiä juttuja kun toisaalta voi helpommin linkata valmiiseen artikkeliin."
"kirjoitit valtavan pitkiä viestejä ihan turhaan, ollessasi väärässä jenkkilevyjen suhteen"
Kirjoitin tuon Wordille ulkomuistista, joten siitä ryöpsähti hieman pitkä ja sitä piti pätkiä. Miksi oikean tiedon levittäminen on muka turhaa? Suuri osa pulldowniin ja lomituksenpoistoon liittyvästä materiaalista netissä on harhaanjohtavasti kirjoitettu tai täysin väärin ymmärretty "harrastelijoiden" toimesta, varsinkin ntsc-dvd-levyihin liittyvät asiat. Jos jo kirjoittaja on pikkaisenkkaan pihalla aiheesta, niin mahdotonta lukijan on siitä enää napata tolkkua, kuten tuo vikipedian linkkisikin osoittaa.

parhaista nauruista! kirjoitti:

"...Jenkkilevyjen suhteen. Mutta en jaksa kiistää täysin päivän selvästä asiasta, jossa tiedän olevani oikeassa. Mutta älä levitä virheellistä tietoa netissä. Olen työskennellyt näiden parissa kymmenisen vuotta mm. kehittämässä DVD-soittimen softaa, joten vain toinen meistä tietää oikeasti mistä puhuu. "

Nyt ainakin toinen meistä tietää kumpi on tämä henkilö, joka luulee oikeasti tietävänsä mitstä puhuu.

"MUTTA: on olemassa myös sellaisia Jenkkilevyjä, jotka sisältävät videokameralla kuvattua materiaalia TAI elokuvia"

Näin juuri! Keskityin tuossa oikaisussani PELKÄSTÄÄN FILMIPOHJAISEN materiaalin siirtoon sekä pal-, että ntsc-dvd-levyille, kuten sanoinkin. Videopohjaisesta materiaalista en puhunut vielä yhtään mitään, ettei teillä kymmenisen vuotta dvd-soittimien softaa kehitelleillä menisi sormi sen enempää suuhun.

"Avataan levy tietokoneessa ja katsotaan yhden elokuvaan kuuluvan .VOB:in perustiedot: ruutuja tulee levyltä 23,976 fps tahdissa, josta soittimen rauta/softa tekee kuvanopeutta 29,97 ja kenttänopeutta 59,94 fps. Soitin siis hoitaa telecinen."
Tämä on totta, sillä tietokoneohjelmien rajapinnat piilottavat itse dvd-levyn FYYSISEN RAKENTEEN ja ilmoittavat käyttäjälle kenttänopeuden helpommin ymmärrettävässä muodossa, tässä tapauksessa siis mikä on kenttänopeus telecine prosessin jälkeen.

Minä puhuin siitä, miten filmipohjainen materiaali on FYYSISESTI tallennettuna ntsc-dvd-levylle ja miten siitä dvd-toistin KASAA ulosannettavaa kuvavirtaa. Jos olet työskennellyt kymmenisen vuotta kehittelemässä dvd-soittimen softaa ja olet tutustunut juurikin tuohon tietojen levyltälukuprosessin jälkeiseen datakäsittelyyn, niin tietänet mitä MPEG2 standardien mukaiset dvd-levyltä luettavat dataliputukset tarkoittavat. Pistän nyt ihan vinkkinä sulkuihin noille selityksetkin, jos et osaa kysyä asiasta sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat tuon alkupään kuvankäsittelykoodin kanssa ihan oikeasti OHJELMOIJINA olleet tekemisissä:
- Repeat_First_Field (Jos true, niin kokokuva koostetaan 3:sta puolikuvasta)
- Picture_Structure (Kertoo onko parillinen vai pariton puolikuva kyseessä)
- Procressive_Sequence (Jos true, niin materiaali filmipohjaista, muuten videopohjaista)
- Progressive_Frame (Kertoo, mitkä puolikuvat kuuluvat samaan kuvaan)
Fyysisesti esim. ntsc-dvd-levyllä kaikki kuvamateriaali on todellakin puolikuvina ja jokaisella puolikuvalla on nuo omat liputustietonsa ja noiden liputustietojen perusteella yhdistellään puolikuvat kokokuviksi. Jos et usko väittämiini, niin kysy joltain, joka on ohjelmoinut dvd-levyn kuvakoostamista mihin Repeat_First_Field lipputietoa oikein tarvitaan. Jos filmipohjainen materiaali olisi ntsc-dvd-levyllä 24 tai 30 kokokuvan tallenteena, ei kyseistä liputustietoa tarvittaisi mihinkään. Videopohjaisellakaan materiaalilla kyseistä liputustietoa ei tarvittaisi, sillä videopohjainen materiaali koostuu ntsc-järjestelmän mukaan 60 erillisestä puolikuvasta, ei siinä silloin tarvitse koostaa mitään kokokuvaa kolmesta puolikuvasta. Koska myös filmipohjainen materiaali on ntsc-dvd-levyllä fyysisesti puolikuvina on tuo liputustieto jokaisella puolikuvalla hyvinkin tarpeellinen kasattaessa puolikuvista kokokuvia.

"Ole hyvä ja hanki NTSC levyjä ja tutki asia itse."
Omistan puolisen tuhatta jenkkidvd:tä ja tiedän myös miten ntsc-dvd-levyt on speksattu, koska olen ollut tekemisissä työni puolesta tuon filmiltä videollesiirtoprosessin (dvd:lle) kanssa ja tutustunut tätä kautta dvd-levyn fyysiseen rakenteeseen, sekä tuon liputustiedon hanskaamiseen filmimateriaalia dvd-levylle siirrettäessä. Tätä kautta on myöskin ollut tarpeellista tutustua dvd-toistimien alkupään kuvankoosto-ohjelmiston toimintaan, vaikka itse en ole sen tiimoilta ohjelmoinutkaan.

"Nämä on ihan laajasti tiedossa olevia asioita."
Oikea muoto kuuluu "nämä on ihan laajasti väärinymmärrettyjä asioita", jopa itseään ammattilaisksi kutsumilta henkilöiltä. Hävettää, että olet ollut töissä kymmenenkin vuotta kyseisen asian tiimoilta, etkä ymmärrä siitä vieläkään mitään. Kaikkea porukkaa työpaikoille nykyään palkataankin.

"Ei tänne kannata kirjoittaa/kopioida kovin pitkiä juttuja kun toisaalta voi helpommin linkata valmiiseen artikkeliin."
"kirjoitit valtavan pitkiä viestejä ihan turhaan, ollessasi väärässä jenkkilevyjen suhteen"
Kirjoitin tuon Wordille ulkomuistista, joten siitä ryöpsähti hieman pitkä ja sitä piti pätkiä. Miksi oikean tiedon levittäminen on muka turhaa? Suuri osa pulldowniin ja lomituksenpoistoon liittyvästä materiaalista netissä on harhaanjohtavasti kirjoitettu tai täysin väärin ymmärretty "harrastelijoiden" toimesta, varsinkin ntsc-dvd-levyihin liittyvät asiat. Jos jo kirjoittaja on pikkaisenkkaan pihalla aiheesta, niin mahdotonta lukijan on siitä enää napata tolkkua, kuten tuo vikipedian linkkisikin osoittaa.

Lue lisää

etsiä seuraavan linkin osoittama kirja käsiin, löytynee myös useimmista KIRJASTOISTA. Siinä on ihan kädestä pitäen OIKEAA tietoa -tietäjälle- ja muillekin tumpeloille dvd-levyn rankenteesta ja spekseistä. Ei tarvitse enää koostella omia harhakuvia asian tiimoilta wikipedian linkkejen perusteella:

http://www.dvddemystified.com/

Ja syyt miksi juuri sinunkin, joka olet koodannut dvd-levyjen softia jo 10 vuotta tietämättä itse dvd:n spekseistä yhtään mitään kannattaisi tuo kirja lukea:

http://www.dvddemystified.com/whuybuy.html

Joten älkää "-tietäjä-" ja kumppanit itse jakako tuollaista tuubatietoa netissä!

parhaista nauruista! kirjoitti:

"...Jenkkilevyjen suhteen. Mutta en jaksa kiistää täysin päivän selvästä asiasta, jossa tiedän olevani oikeassa. Mutta älä levitä virheellistä tietoa netissä. Olen työskennellyt näiden parissa kymmenisen vuotta mm. kehittämässä DVD-soittimen softaa, joten vain toinen meistä tietää oikeasti mistä puhuu. "

Nyt ainakin toinen meistä tietää kumpi on tämä henkilö, joka luulee oikeasti tietävänsä mitstä puhuu.

"MUTTA: on olemassa myös sellaisia Jenkkilevyjä, jotka sisältävät videokameralla kuvattua materiaalia TAI elokuvia"

Näin juuri! Keskityin tuossa oikaisussani PELKÄSTÄÄN FILMIPOHJAISEN materiaalin siirtoon sekä pal-, että ntsc-dvd-levyille, kuten sanoinkin. Videopohjaisesta materiaalista en puhunut vielä yhtään mitään, ettei teillä kymmenisen vuotta dvd-soittimien softaa kehitelleillä menisi sormi sen enempää suuhun.

"Avataan levy tietokoneessa ja katsotaan yhden elokuvaan kuuluvan .VOB:in perustiedot: ruutuja tulee levyltä 23,976 fps tahdissa, josta soittimen rauta/softa tekee kuvanopeutta 29,97 ja kenttänopeutta 59,94 fps. Soitin siis hoitaa telecinen."
Tämä on totta, sillä tietokoneohjelmien rajapinnat piilottavat itse dvd-levyn FYYSISEN RAKENTEEN ja ilmoittavat käyttäjälle kenttänopeuden helpommin ymmärrettävässä muodossa, tässä tapauksessa siis mikä on kenttänopeus telecine prosessin jälkeen.

Minä puhuin siitä, miten filmipohjainen materiaali on FYYSISESTI tallennettuna ntsc-dvd-levylle ja miten siitä dvd-toistin KASAA ulosannettavaa kuvavirtaa. Jos olet työskennellyt kymmenisen vuotta kehittelemässä dvd-soittimen softaa ja olet tutustunut juurikin tuohon tietojen levyltälukuprosessin jälkeiseen datakäsittelyyn, niin tietänet mitä MPEG2 standardien mukaiset dvd-levyltä luettavat dataliputukset tarkoittavat. Pistän nyt ihan vinkkinä sulkuihin noille selityksetkin, jos et osaa kysyä asiasta sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat tuon alkupään kuvankäsittelykoodin kanssa ihan oikeasti OHJELMOIJINA olleet tekemisissä:
- Repeat_First_Field (Jos true, niin kokokuva koostetaan 3:sta puolikuvasta)
- Picture_Structure (Kertoo onko parillinen vai pariton puolikuva kyseessä)
- Procressive_Sequence (Jos true, niin materiaali filmipohjaista, muuten videopohjaista)
- Progressive_Frame (Kertoo, mitkä puolikuvat kuuluvat samaan kuvaan)
Fyysisesti esim. ntsc-dvd-levyllä kaikki kuvamateriaali on todellakin puolikuvina ja jokaisella puolikuvalla on nuo omat liputustietonsa ja noiden liputustietojen perusteella yhdistellään puolikuvat kokokuviksi. Jos et usko väittämiini, niin kysy joltain, joka on ohjelmoinut dvd-levyn kuvakoostamista mihin Repeat_First_Field lipputietoa oikein tarvitaan. Jos filmipohjainen materiaali olisi ntsc-dvd-levyllä 24 tai 30 kokokuvan tallenteena, ei kyseistä liputustietoa tarvittaisi mihinkään. Videopohjaisellakaan materiaalilla kyseistä liputustietoa ei tarvittaisi, sillä videopohjainen materiaali koostuu ntsc-järjestelmän mukaan 60 erillisestä puolikuvasta, ei siinä silloin tarvitse koostaa mitään kokokuvaa kolmesta puolikuvasta. Koska myös filmipohjainen materiaali on ntsc-dvd-levyllä fyysisesti puolikuvina on tuo liputustieto jokaisella puolikuvalla hyvinkin tarpeellinen kasattaessa puolikuvista kokokuvia.

"Ole hyvä ja hanki NTSC levyjä ja tutki asia itse."
Omistan puolisen tuhatta jenkkidvd:tä ja tiedän myös miten ntsc-dvd-levyt on speksattu, koska olen ollut tekemisissä työni puolesta tuon filmiltä videollesiirtoprosessin (dvd:lle) kanssa ja tutustunut tätä kautta dvd-levyn fyysiseen rakenteeseen, sekä tuon liputustiedon hanskaamiseen filmimateriaalia dvd-levylle siirrettäessä. Tätä kautta on myöskin ollut tarpeellista tutustua dvd-toistimien alkupään kuvankoosto-ohjelmiston toimintaan, vaikka itse en ole sen tiimoilta ohjelmoinutkaan.

"Nämä on ihan laajasti tiedossa olevia asioita."
Oikea muoto kuuluu "nämä on ihan laajasti väärinymmärrettyjä asioita", jopa itseään ammattilaisksi kutsumilta henkilöiltä. Hävettää, että olet ollut töissä kymmenenkin vuotta kyseisen asian tiimoilta, etkä ymmärrä siitä vieläkään mitään. Kaikkea porukkaa työpaikoille nykyään palkataankin.

"Ei tänne kannata kirjoittaa/kopioida kovin pitkiä juttuja kun toisaalta voi helpommin linkata valmiiseen artikkeliin."
"kirjoitit valtavan pitkiä viestejä ihan turhaan, ollessasi väärässä jenkkilevyjen suhteen"
Kirjoitin tuon Wordille ulkomuistista, joten siitä ryöpsähti hieman pitkä ja sitä piti pätkiä. Miksi oikean tiedon levittäminen on muka turhaa? Suuri osa pulldowniin ja lomituksenpoistoon liittyvästä materiaalista netissä on harhaanjohtavasti kirjoitettu tai täysin väärin ymmärretty "harrastelijoiden" toimesta, varsinkin ntsc-dvd-levyihin liittyvät asiat. Jos jo kirjoittaja on pikkaisenkkaan pihalla aiheesta, niin mahdotonta lukijan on siitä enää napata tolkkua, kuten tuo vikipedian linkkisikin osoittaa.

Lue lisää

Onko se nyt noin kamalaa olla väärässä? Yötä myöten kirjoitat paskaa, vaikka tuolla nettisivulla jonka tietäjä linkkasi on oikea tieto yhdessä kappaleessa? Elokuvathan on alun perin 24fps, mitä järkeä koodata levylle niitä miksikään muuksi? Nih...

P.S. Hanki elämä...

yks vaan kirjoitti:

Onko se nyt noin kamalaa olla väärässä? Yötä myöten kirjoitat paskaa, vaikka tuolla nettisivulla jonka tietäjä linkkasi on oikea tieto yhdessä kappaleessa? Elokuvathan on alun perin 24fps, mitä järkeä koodata levylle niitä miksikään muuksi? Nih...

P.S. Hanki elämä...

Lue lisää

Osa ihmisistä on muuten hankkinut sellaisen elämän, ettei tarvitse juosta 8-16 töissä, vaan sitä duunia voi painaa vähän vapaammin ja kirjoitella vaikkapa yötä myöten, jos on tarve.

Lukaisin tuon linkintakaisen wikipediatekstin läpi. Sivun alalaidasta See also -kohdasta avautuu linkit myös Frame rate, Telecine, Filmizing ja Progressive scan sivuille. Harvoin näkee kirjoittajaa/kirjoittajia, jotka ovat noin pihalla kirjoittamastaan aiheesta ja tekstiä, joka linkkeineen sisältää tuollaisen määrän vääriä yleistyksiä ja asiavirheitä että hirvittää.

Menee tuolla wikipedian artikkeleiden kirjoittajalla framet ja fieldit aika pahasti sekaisin ja se milloin kyseisillä termeillä viitataan filmipohjaiseen tai videopohjaiseen materiaaliin. Näillä termeillä on muuten hyvin ratkaiseva ero ja myös sillä mihin työvaiheeseen termeillä milloinkin viitataan.

Nyt en enää ihmettele pätkääkään, jos joku ei tajua tuon wikiartikkelin jälkeen hölkäsen pölähdystä telecinen, kenttätaajuuksien tai vaikkapa ihan minkä tahansa pulldownin päälle. Jopa 2-3 pulldown on selitetty virheellisen esimerkkikuvan avustuksella, ei 2-3 pulldownia noin pidä koskaan tehdä!

Suosittelen lämpimästi lukemaan tuon Dvd Demystified kirjan, siinä on oikeaa tietoa vajaa tuhat sivua ja sitä pidetään ihan yleisestikin dvd-levyjen "raamattuna" niin dvd-kehittäjien kuin niiden koostajienkin toimesta.

yks vaan kirjoitti:

Onko se nyt noin kamalaa olla väärässä? Yötä myöten kirjoitat paskaa, vaikka tuolla nettisivulla jonka tietäjä linkkasi on oikea tieto yhdessä kappaleessa? Elokuvathan on alun perin 24fps, mitä järkeä koodata levylle niitä miksikään muuksi? Nih...

P.S. Hanki elämä...

Lue lisää

"Elokuvathan on alun perin 24fps, mitä järkeä koodata levylle niitä miksikään muuksi? Nih..."

No selitetään tämäkin asia sitten ihan kädestäpitäen ja juurta jaksaen vielä erikseen:

Oletko muuten huomannut, että pal-järjestelmää käyttävissä maissa huoneiden pistokkeista saatava vaihtovirta vaihtaa napaisuuttaan 50 kertaa sekunnissa ts. sähköverkosta saadaan 50Hz vaihtovirtaa. Ntsc-järjestelmää käyttävissä maissa huoneiden pistokkeista saatava vaihtovirta vaihtaa puolestaan napaisuutta 60 kertaa sekunnissa eli 60Hz. Tämä on tasan jämpti juttu ympäri maailman. Miksiköhän näin? Alkujaan kun tv-tekniikkaa kehiteltiin huomattiin, että vaihtovirrasta saadaan ilmainen tahdistussignaali kuvalähetyksille. Ei tarvittu erikseen toteuttaa mitään aikaisekseen uutta ja kallista tahdistustekniikkaa kuvien vaihtamiseen, sen kun käytettiin tuota "ilmaista" vaihtovirran tahdistussignaalia hyväksi. Tämä ratkaisu loi pohjan käyttää videopohjaisella materiaalilla, sekä tv-lähetyksissä pal-maiden vaatimaa 50Hz kuvasignaalia ja vastaavasti ntsc-maiden vaatimaa 60Hz kuvasignaalia. Koska alkuaikoina myös lähetyskaistan leveys ja se kuinka paljon tietoa voitiin yhdessä sykäyksessä lähettää eteenpäin oli pullonkaulana, päädyttiin tähän ratkaisuun, että käytetään ainoastaan lomiteltua (interlaced) signaalia, siinä lähetetään kerralla puolet vähemmän signaalia kuin lomittamattomassa (progressive) lähetyksessä.

Tätä historiallista "dinosaurusta" dvd-tekniikka kantaa mukanaan vielä tänäkin päivänä, jotta on mahdollista toistaa oikein myös tuo filmipohjainen kuvamateriaali.

Tähän historialliseen "dinosaurukseen" perustuu myös se, että pal-dvd-levyn 50 puolikuvan avulla tallennetaan myös filmipohjainen materiaali pilkottuna levylle liputustietoineen. Filmipohjainen 24 frame materiaali istuu näpäkästi 50:ksi puolikuvaksi pal-dvd-levylle 4% kuvasignaalinopeutuksen ja liputustiedon jälkeen.

Tähän historialliseen "dinosaurukseen" perustuu myöskin se, että ntsc-dvd-levyn 60 puolikuvan avulla tallennetaan myös filmipohjainen materiaali pilkottuna levylle liputustietoineen. Filmipohjainen 24 frame materiaali istuu näpäkästi myös 60:ksi puolikuvaksi ntsc-dvd-levylle 3-2 pulldown operaation jälkeen (siis oikealla tavalla totetutetun 3-2 pulldown operaation jälkeen, ei tuon wikipedian linkin kertoman tavan jälkeen).

Näitä historiallisia "dinosauruksia" kuvanmuodostustekniikoista löytyy pilvin pimein, koska uusien tekniikoiden lisäksi halutaan hanskata myös nuo vanhat tekniikat ja niiden tuottamat kuvamateriaalit. Tällöin yleisin tapa on mukauttaa uusi tekniikka vanhan tekniikan pohjalle, jolloin säästytään ylimääräisiltä suunnittelukuluilta ja yhteensopimattomuudelta vanhan tekniikan kanssa.

yks vaan kirjoitti:

Onko se nyt noin kamalaa olla väärässä? Yötä myöten kirjoitat paskaa, vaikka tuolla nettisivulla jonka tietäjä linkkasi on oikea tieto yhdessä kappaleessa? Elokuvathan on alun perin 24fps, mitä järkeä koodata levylle niitä miksikään muuksi? Nih...

P.S. Hanki elämä...

Lue lisää

että puutun teidän väliseen keskusteluunne mutta toisaalta onhan tää mun aloittama ketjukin...

Tuosta leffojen koodaamisesta 24 -> 25 fps tai 24 -> 30 fps....
En tiedä asiasta paljoa mutta tiedän että PAL-tv järjestelmässä on käytössä 25 ruutua sekunnissa, NTSC:ssä puolestaan käytetään 30 ruutua sekunnissa joten siksi ruutunopeus pitää muuttaa.

ap. kirjoitti:

että puutun teidän väliseen keskusteluunne mutta toisaalta onhan tää mun aloittama ketjukin...

Tuosta leffojen koodaamisesta 24 -> 25 fps tai 24 -> 30 fps....
En tiedä asiasta paljoa mutta tiedän että PAL-tv järjestelmässä on käytössä 25 ruutua sekunnissa, NTSC:ssä puolestaan käytetään 30 ruutua sekunnissa joten siksi ruutunopeus pitää muuttaa.

Lue lisää

Pal-tv-järjestelmässä käytetään pohjana 50Hz lähetystekniikkaa ja 50 kappaletta puolikuvia. Ntsc-tv-järjestelmässä käytetään pohjana 60Hz lähetystekniikkaa ja 60 kappaletta puolikuvia. Missään vaiheessa ei lähetellä frameja eli lomittamatonta kuvamateriaalia, vaan fieldejä eli lomitettua kuvamateriaalia. Lähetyspään on tuo tarvittaessa hanskattava frame-muotoon, eli lomittamattomaksi.

Lue tuo ylempi selvennys 50Hz ja 60Hz "dinosaurustekniikasta" ajatuksen kanssa, niin ymmärrät. Monet puhuvat aidan seipäistä silloinkin kun pitäisi puhua itse aidasta.

Filmipohjainen ja videopohjainen materiaali ovat erilaista, mutta tv-lähete on aina lomitetussa muodossa. Myöskin dvd-levyn materiaali on fyysisesti lomitetussa muodossa. Näille tehdään lomituksen poisto tarvittaessa, liputustiedon perusteella taikka ilman.

Hertzit, hertzit... kirjoitti:

Pal-tv-järjestelmässä käytetään pohjana 50Hz lähetystekniikkaa ja 50 kappaletta puolikuvia. Ntsc-tv-järjestelmässä käytetään pohjana 60Hz lähetystekniikkaa ja 60 kappaletta puolikuvia. Missään vaiheessa ei lähetellä frameja eli lomittamatonta kuvamateriaalia, vaan fieldejä eli lomitettua kuvamateriaalia. Lähetyspään on tuo tarvittaessa hanskattava frame-muotoon, eli lomittamattomaksi.

Lue tuo ylempi selvennys 50Hz ja 60Hz "dinosaurustekniikasta" ajatuksen kanssa, niin ymmärrät. Monet puhuvat aidan seipäistä silloinkin kun pitäisi puhua itse aidasta.

Filmipohjainen ja videopohjainen materiaali ovat erilaista, mutta tv-lähete on aina lomitetussa muodossa. Myöskin dvd-levyn materiaali on fyysisesti lomitetussa muodossa. Näille tehdään lomituksen poisto tarvittaessa, liputustiedon perusteella taikka ilman.

Lue lisää

Vastaanottopäässä on tuo tarvittaessa hanskattava frame-muotoon, eli lomittamattomaksi.

ap. kirjoitti:

että puutun teidän väliseen keskusteluunne mutta toisaalta onhan tää mun aloittama ketjukin...

Tuosta leffojen koodaamisesta 24 -> 25 fps tai 24 -> 30 fps....
En tiedä asiasta paljoa mutta tiedän että PAL-tv järjestelmässä on käytössä 25 ruutua sekunnissa, NTSC:ssä puolestaan käytetään 30 ruutua sekunnissa joten siksi ruutunopeus pitää muuttaa.

Lue lisää

"Tuosta leffojen koodaamisesta 24 -> 25 fps tai 24 -> 30 fps....
En tiedä asiasta paljoa mutta tiedän että PAL-tv järjestelmässä on käytössä 25 ruutua sekunnissa, NTSC:ssä puolestaan käytetään 30 ruutua sekunnissa joten siksi ruutunopeus pitää muuttaa."

Selvitetään vielä tätä fps termiäkin hieman tarkemmin. Esim. 25 fps tarkoittaa 25 frames per second eli sekunnin mittainen ajanjakso kuvavirtaa sisältää 25 kokokuvaa sekunnissa. Termi ei kerro mitään muuta kuin tuon kokokuvien määrän sekunnissa ja on hyvinkin harhaanjohtava, jos sitä käytetään väärin tai ei ymmärretä mitä sillä tarkoitetaan. 25 fps tieto EI KERRO PÄTKÄÄKÄÄN SIITÄ MITEN TUO ITSE KUVANSIIRTO ON TOTEUTETTU TEKNISESTI eri laitteiden välillä.

Otetaan esimerkki: Pal-tv-järjestelmässä siirrettävä FILMIPOHJAINEN materiaali on 25 fps kuvaa eli kuvavirta koostuu 25 KOKOKUVASTA sekunnissa (lue tuolta ylemmästä viestistäni miten aito filmipohjainen 24fps kuva on muokattu 2-2 pulldown menetelmällä 25fps pal-kuvaksi). Teknisesti tuo on kuitenkin toteutettu siten, että lähetyspää pukkaa ilmoille 50 puolikuvaa sekunnissa ja vastaanottopää esim. digiboxisi ottaa vastaan nämä 50 puolikuvaa sekunnissa. Eli lähetyspään ja vastaanottopään välinen tiedonsiirto on toteutettu lomitetussa muodossa (puolikuvina) perustuen juurikin tähän pal-järjestelmien käyttämään 50Hz perustaajuuteen (jolla tuo kuvansiirto tahdistetaan siis "ilmaisesti"). Digiboxisi pukkaa tämän vastaanotetun 50Hz signaalin sellaisenaan pal-tv:lle. Jos digiboxisi osaa tehdä tälle vastaanotetulle lomitetulle signaalille lomituksenpoiston, niin se yhdistelee signaalin 50:stä puolikuvasta 25 kokokuvaa. Jälleen tämä digiboxin ja tv:n välinen tiedonsiirto on toteutettu tämän pal-järjestelmän käyttämän perustaajuuden 50Hz mukaisesti eli digiboxi syöttää aina kaksi samaa kokokuvaa peräkkäin tv:lle tuosta muodostamastaan 25 kokokuvan sarjasta, eli 50p muotoisena.

Toinen esimerkki: Pal-tv-järjestelmässä siirrettävä VIDEOPOHJAINEN materiaali on 50 PUOLIKUVAA sekunnissa muotoista. Nyt ei saa enää käyttää termiä fps, sillä tuo f viittaa frame eli kokokuva sanaan ja se on erittäin helppo sekoittaa myös field eli puolikuva sanan kanssa. Eli videopohjainen materiaali ei ole alkuperältään frame muotoista, se on alkuperältään field muotoista eli lomitettua. No nämä 50 puolikuvaa sekunnissa on kuitenkin erittäin helppo lähettää tuon 50Hz perustaajuuden mukana, sen kun antaa vain lähetyspäässä mennä niiden puolikuvien tuossa tahdissa ilmoille. Samoin pal-digiboxi ottaa nuo 50 puolikuvaa vastaan ja lähettää ne edelleen tv:lle 50 puolikuvana eli lomitettuna signaalina. Koko tiedonsiirtoketju pelaa tuon 50Hz perustaajuuden mukaisesti. Jos pal-digiboxi osaa tehdä saamalleen 50 puolikuvasta koostuvalle kuvalle lomituksenpoiston, niin se koostaa tuosta 50 puolikuvan sarjasta 50 kokokuvan sarjan ja lähettää nämä saadut 50 kokokuvaa 50Hz pal-perustaajuuden synkronoimana tv:lle. Videopohjaisen materiaalin lomituksenpoistossa kaksi keskeisintä tapaa tehdä lomituksenpoisto ovat weave ja bob tekniikat ja näiden yhdistäminen (lisätietoa esim. googlettamalla sanayhdistelmät deinterlacing weave bob).

Aivan samoin pal-dvd-toistimen ja tv:n välinen tiedonsiirtotekniikka on toteutettu tähän 50Hz perustaajuuteen liittyen.

Aivan samoin ntsc-tv-lähetysten ja ntsc-dvd-toistimien tiedonsiirtotekniikka on toteutettu suhteuttamalla vain se heidän käyttämäänsä 60Hz perustaajuuteen.

Ongelmia ilmaantuu heti, jos fps lukumäärä ei ole jostain syystä jaollinen lähetystekniikan käyttämän Hz luvun kanssa. Silloin kuvaan tulee ylimääräisiä häiriöitä, haamukuvia eli kaksi eri kuvaa/puolikuvaa on yhdistetty samaan kuvaan tai kuvia/puolikuvia joudutaan tiputtelemaan pois. Eri formaattien väliset huonosti toteutetut pal to ntsc tai ntsc to pal signaalimuunnokset ovat yleensä tällaisia.

Ongelmia ilmaantuu myös silloin, jos esim. pal-dvd-toistimella toistetaan pal-tv:stä ntsc-dvd:tä, eivätkä pal-dvd-toistin tai pal-tv osaa tahdistua keskenään tämän ntsc-dvd:n vaatiman 60Hz signaalin mukaan. Nykypäivänä onneksi kaikki uudet dvd-toistimet ja tv:t osaavat tahdistua myös tämän 60Hz signaalin käyttämiseen.

Huomenta! kirjoitti:

Osa ihmisistä on muuten hankkinut sellaisen elämän, ettei tarvitse juosta 8-16 töissä, vaan sitä duunia voi painaa vähän vapaammin ja kirjoitella vaikkapa yötä myöten, jos on tarve.

Lukaisin tuon linkintakaisen wikipediatekstin läpi. Sivun alalaidasta See also -kohdasta avautuu linkit myös Frame rate, Telecine, Filmizing ja Progressive scan sivuille. Harvoin näkee kirjoittajaa/kirjoittajia, jotka ovat noin pihalla kirjoittamastaan aiheesta ja tekstiä, joka linkkeineen sisältää tuollaisen määrän vääriä yleistyksiä ja asiavirheitä että hirvittää.

Menee tuolla wikipedian artikkeleiden kirjoittajalla framet ja fieldit aika pahasti sekaisin ja se milloin kyseisillä termeillä viitataan filmipohjaiseen tai videopohjaiseen materiaaliin. Näillä termeillä on muuten hyvin ratkaiseva ero ja myös sillä mihin työvaiheeseen termeillä milloinkin viitataan.

Nyt en enää ihmettele pätkääkään, jos joku ei tajua tuon wikiartikkelin jälkeen hölkäsen pölähdystä telecinen, kenttätaajuuksien tai vaikkapa ihan minkä tahansa pulldownin päälle. Jopa 2-3 pulldown on selitetty virheellisen esimerkkikuvan avustuksella, ei 2-3 pulldownia noin pidä koskaan tehdä!

Suosittelen lämpimästi lukemaan tuon Dvd Demystified kirjan, siinä on oikeaa tietoa vajaa tuhat sivua ja sitä pidetään ihan yleisestikin dvd-levyjen "raamattuna" niin dvd-kehittäjien kuin niiden koostajienkin toimesta.

Lue lisää

Kyllä se on vaan niin että Hollywood määrää tahdin ja se on 24 kuvaa sekunnissa. Ei sieltä R1 DVD:ltä sen enempiä freimejä ulos tule, se miten homma hoituu MPEG standardin sisällä kenttiä toistaen on täysin yhdentekevää eikä kiinnosta ketään (paitsi ehkä sinua). Oleellista on ne täydet progressiiviset ruudut, jotka vastaavat alkuperäisen filmin ruutuja ja että sellaisia on mahdollisuus soittimesta ulos saada. Itsellä on 24p kykyinen DVD soitin ja kyllä R1 levyjen liike on paljon tasaisempaa 24p:na kuin 60i:na, ero näkyy selvästi kun jää välistä turhaa vääntelyä pois.

Paljon on kyllä tekstiä, vaikea uskoa että olisi työssä käyvän ihmisen juttuja? Muutenkin ihan turhaa vääntöä koko juttu, kumpikin tarkoittaa lopulta samaa asiaa eli 24 ruutua sekunnissa, mutta hieman eri vinkkeleistä tarkasteltuna. En tiedä mutta esimerkiksi itsellä ei riittäisi aikaa ja kiinnostusta vääntää joutavanpäiväisestä asiasta yötä myöten varsinkin kun kukaan ei maksa tällaisesta mitään.

Sanovat että h*** on halvat huvit, nojoo... :-/

-tietäjä- kirjoitti:

...Jenkkilevyjen suhteen. Mutta en jaksa kiistää täysin päivän selvästä asiasta, jossa tiedän olevani oikeassa. Mutta älä levitä virheellistä tietoa netissä. Olen työskennellyt näiden parissa kymmenisen vuotta mm. kehittämässä DVD-soittimen softaa, joten vain toinen meistä tietää oikeasti mistä puhuu.

Otetaanpa esimerkiksi tuosta hyllystä Star Trek Insurrection elokuvan R1 julkaisu, EAN 9736-33588-7, julkaisia Paramount. Avataan levy tietokoneessa ja katsotaan yhden elokuvaan kuuluvan .VOB:in perustiedot: ruutuja tulee levyltä 23,976 fps tahdissa, josta soittimen rauta/softa tekee kuvanopeutta 29,97 ja kenttänopeutta 59,94 fps. Soitin siis hoitaa telecinen.

MUTTA: on olemassa myös sellaisia Jenkkilevyjä, jotka sisältävät videokameralla kuvattua materiaalia TAI elokuvia, joissa telecine on jo valmiiksi tehty. Silloin video on 29,97 fps. nopeudella levyllä, lomitettuna.

Tämän enempää ei ole nyt aikaa tästä kirjoittaa. Ole hyvä ja hanki NTSC levyjä ja tutki asia itse. Huomaat, että kirjoitit valtavan pitkiä viestejä ihan turhaan, ollessasi väärässä jenkkilevyjen suhteen.

Lue lisää

"Otetaanpa esimerkiksi tuosta hyllystä Star Trek Insurrection elokuvan R1 julkaisu, EAN 9736-33588-7, julkaisia Paramount. Avataan levy tietokoneessa ja katsotaan yhden elokuvaan kuuluvan .VOB:in perustiedot: ruutuja tulee levyltä 23,976 fps tahdissa, josta soittimen rauta/softa tekee kuvanopeutta 29,97 ja kenttänopeutta 59,94 fps. Soitin siis hoitaa telecinen."

Tuossahan tuo nyt sitten sanotaan, et vain osaa purkaa/analysoida itsekirjoittamia tekstejäsi oikein. Tuen tämän pohdintani siihen, että kirjoittamasi teksti on edes jotenkin sinnepäin rotia kuin sen pitäisi olla.

"ruutuja tulee levyltä 23,976 fps tahdissa"
Väärin ymmärretty. Dvd-levyltä tietojen lukemisen jälkeisen kuvankoostamisprosessin tuottama kuvamäärä on 24 fps eli 24 kokokuvaa sekunnissa. Fps tieto ei liity siihen missä muodossa tieto on dvd-levylle fyysisesti tallennettuna tai missä muodossa nämä saadut 24 kokokuvaa tullaan teknisesti siirtämään eteenpäin. Softa ja rautasi tukee ilmoituksesi perusteella kovanopeutta 30 kuvaa sekunnissa (30Hz). Tässä tapauksessa 24 fps:n kuvansiirto tietokoneelta tietokoneen näytölle tullaan mitä luultavammin tekemään jollakin 30Hz:n kerrannaisella taajuudella esim. 60Hz tai 90Hz. Fps ja Hz termeinä tarkoittavat siis täysin eri asioita. Eikö tietokoneen softaasi ja sen rautaa saa viritettyä tekemään tuota siirtoprosessia 24 fps:n moninkertana esim. 48Hz tai 72Hz muodossa? Pääsisit näin täysin eroon ntsc-signaalin liikevärinästä. On hyvä myös huomioida, että tietokoneen ja dvd-toistimen siirtotapa on teknisesti erilainen, vain harvassa dvd-toistimessa mahdollisuus aitoon 24Hz signaalinkuljetukseen näyttölaitteelle, saatika johonkin sen moninkertaan.

"kenttänopeutta 59,94 fps"
Kenttä eli field eli puolikuva on täysin eri asia kuin frame. Jos puhutaan kenttänopeudesta, niin on väärin käyttää lyhennettä fps eli frames per second, koska kenttä (fielt, puolikuva) ja frame (kokokuva) ovat täysin eri asioita. Kenttänopeus tässä on juurikin nyt tämä 60 puolikuvaa sekunnissa eli se miten tieto on fyysisesti tallennettuna ntsc-dvd-levylle.

"Soitin siis hoitaa telecinen"
Väärin jälleen. Telecineprosessi käsittää ainoastaan tuon filmimateriaalin siirtämisen videomuotoon eli esim dvd:lle. Telecineprosessi tehdään dvd:n tuottajan toimesta ja on jo tehtynä kun kuvamateriaali on siirretty dvd-levylle. Yhtenä telecineprosessin osana pitää suorittaa myös mahdollinen pulldown prosessi, jos dvd:lle siirrettävä kuvatieto on filmipohjaista eli koostuu frameista. Ihan siitä syystä, että dvd:llä kaikki materiaali on fieldeinä eli puolikuvina.
Ja jos nyt ollaan tarkkoja, kuten olemme, niin prosessista jonka dvd-toistin tekee lukiessaan datatiedon dvd-levyltä ja käsitellessään kuvan lomitetusta muodosta lomittomaksi eli progressiiviseksi, niin tätä prosessia kutsutaan inverse telecine prosessiksi. Yhtenä inverse telecine prosessin tekniikkana käytetään mahdollisesti pulldown recovery nimistä tekniikkaa, joka on helpointa mieltää käänteiseksi tekniikaksi sille minkä telecineprosessin pulldown prosessi tekee (ei ole kylläkään kaikissa tilanteissa ihan pilkulleen täysin käänteinen prosessi). Mutta pääpointti on se, että toistin ei enää missään vaiheessa hoida mitään telecineprosesseja, saatika pulldowneja.
Tämä telecine- ja pulldown-termien väärinkäyttäminen ja väärinymmärtäminen on ihan arkipäivää ammattilaistenkin keskuudessa. Käytin myös itsekin aiemmin virheellisesti telecine termiä puhuessani kattaen koko dvd-levylle siirto ja siltä lukuprosessin, en vain viitsinyt vielä tuolloin korjata miten termiä tulisi käyttää oikein, ettei kaikki 10 vuotta asian tiimoilta koodanneet revi pahemmin niitä viimeisiä pelihousujaan.

Ps. Jokainen joka haluaa nu$$ia noiden pilkunjälkeisten desimaalien kanssa ja ntsc 3-2 pulldownin parin tuhannesosasekunnin kuvanopeutuksen kanssa, niin nu$$ikoot ihan vapaasti!

mää vaan ihmettelen kirjoitti:

Kyllä se on vaan niin että Hollywood määrää tahdin ja se on 24 kuvaa sekunnissa. Ei sieltä R1 DVD:ltä sen enempiä freimejä ulos tule, se miten homma hoituu MPEG standardin sisällä kenttiä toistaen on täysin yhdentekevää eikä kiinnosta ketään (paitsi ehkä sinua). Oleellista on ne täydet progressiiviset ruudut, jotka vastaavat alkuperäisen filmin ruutuja ja että sellaisia on mahdollisuus soittimesta ulos saada. Itsellä on 24p kykyinen DVD soitin ja kyllä R1 levyjen liike on paljon tasaisempaa 24p:na kuin 60i:na, ero näkyy selvästi kun jää välistä turhaa vääntelyä pois.

Paljon on kyllä tekstiä, vaikea uskoa että olisi työssä käyvän ihmisen juttuja? Muutenkin ihan turhaa vääntöä koko juttu, kumpikin tarkoittaa lopulta samaa asiaa eli 24 ruutua sekunnissa, mutta hieman eri vinkkeleistä tarkasteltuna. En tiedä mutta esimerkiksi itsellä ei riittäisi aikaa ja kiinnostusta vääntää joutavanpäiväisestä asiasta yötä myöten varsinkin kun kukaan ei maksa tällaisesta mitään.

Sanovat että h*** on halvat huvit, nojoo... :-/

Lue lisää

Lue huolella Correction osat 1 - 7, niin ymmärrät mikä ero on fps ja Hz lyhenteillä.

Vinkkinä se, että fps viittaa aina niihin 24 hollywood kokoruutuun sekunnissa tai 25 pal-dvd kokoruutuun sekunnissa tai sitten 24 ntsc-dvd kokoruutuun sekunnissa. Nämä kokokuvat saadaan koostamalla dvd-levyn puolikuvia (älä sotke myöskään fps lyhennetä freimeihin).

Ihan ilmainen vinkki numero kaksi. Fps ja Hz eivät liity toisiinsa välttämättä mitenkään. Hz lyhtenteenä kertoo millä taajuudella itse kuvasiirto tapahtuu. Kuvasiirto voi tapahtua lomitettuna tai lomittamattomana.

Vinkki, ihan ilmainen, nro 3. Fps liittyy kuvadatan käsittelyyn ja Hz puolestaan kuvansiirtoon.

"Paljon on kyllä tekstiä, vaikea uskoa että olisi työssä käyvän ihmisen juttuja?"
Jengi joka ei osaa perustella omia väittämiään nakkelee yleensä tällaisiä turhanpäiväisiä sitaatteja, ihan samoin kuten se omakin ulosanti on.

Correction osa 8 kirjoitti:

Lue huolella Correction osat 1 - 7, niin ymmärrät mikä ero on fps ja Hz lyhenteillä.

Vinkkinä se, että fps viittaa aina niihin 24 hollywood kokoruutuun sekunnissa tai 25 pal-dvd kokoruutuun sekunnissa tai sitten 24 ntsc-dvd kokoruutuun sekunnissa. Nämä kokokuvat saadaan koostamalla dvd-levyn puolikuvia (älä sotke myöskään fps lyhennetä freimeihin).

Ihan ilmainen vinkki numero kaksi. Fps ja Hz eivät liity toisiinsa välttämättä mitenkään. Hz lyhtenteenä kertoo millä taajuudella itse kuvasiirto tapahtuu. Kuvasiirto voi tapahtua lomitettuna tai lomittamattomana.

Vinkki, ihan ilmainen, nro 3. Fps liittyy kuvadatan käsittelyyn ja Hz puolestaan kuvansiirtoon.

"Paljon on kyllä tekstiä, vaikea uskoa että olisi työssä käyvän ihmisen juttuja?"
Jengi joka ei osaa perustella omia väittämiään nakkelee yleensä tällaisiä turhanpäiväisiä sitaatteja, ihan samoin kuten se omakin ulosanti on.

Lue lisää

menemään sanat sekaisin, siis: Alä sotke myöskään fps lyhennetä fieldeihin.

Correction osa 8 kirjoitti:

Lue huolella Correction osat 1 - 7, niin ymmärrät mikä ero on fps ja Hz lyhenteillä.

Vinkkinä se, että fps viittaa aina niihin 24 hollywood kokoruutuun sekunnissa tai 25 pal-dvd kokoruutuun sekunnissa tai sitten 24 ntsc-dvd kokoruutuun sekunnissa. Nämä kokokuvat saadaan koostamalla dvd-levyn puolikuvia (älä sotke myöskään fps lyhennetä freimeihin).

Ihan ilmainen vinkki numero kaksi. Fps ja Hz eivät liity toisiinsa välttämättä mitenkään. Hz lyhtenteenä kertoo millä taajuudella itse kuvasiirto tapahtuu. Kuvasiirto voi tapahtua lomitettuna tai lomittamattomana.

Vinkki, ihan ilmainen, nro 3. Fps liittyy kuvadatan käsittelyyn ja Hz puolestaan kuvansiirtoon.

"Paljon on kyllä tekstiä, vaikea uskoa että olisi työssä käyvän ihmisen juttuja?"
Jengi joka ei osaa perustella omia väittämiään nakkelee yleensä tällaisiä turhanpäiväisiä sitaatteja, ihan samoin kuten se omakin ulosanti on.

Lue lisää

menemään sanat sekaisin, siis: Alä sotke myöskään fps lyhennetä fieldeihin.

mää vaan ihmettelen kirjoitti:

Kyllä se on vaan niin että Hollywood määrää tahdin ja se on 24 kuvaa sekunnissa. Ei sieltä R1 DVD:ltä sen enempiä freimejä ulos tule, se miten homma hoituu MPEG standardin sisällä kenttiä toistaen on täysin yhdentekevää eikä kiinnosta ketään (paitsi ehkä sinua). Oleellista on ne täydet progressiiviset ruudut, jotka vastaavat alkuperäisen filmin ruutuja ja että sellaisia on mahdollisuus soittimesta ulos saada. Itsellä on 24p kykyinen DVD soitin ja kyllä R1 levyjen liike on paljon tasaisempaa 24p:na kuin 60i:na, ero näkyy selvästi kun jää välistä turhaa vääntelyä pois.

Paljon on kyllä tekstiä, vaikea uskoa että olisi työssä käyvän ihmisen juttuja? Muutenkin ihan turhaa vääntöä koko juttu, kumpikin tarkoittaa lopulta samaa asiaa eli 24 ruutua sekunnissa, mutta hieman eri vinkkeleistä tarkasteltuna. En tiedä mutta esimerkiksi itsellä ei riittäisi aikaa ja kiinnostusta vääntää joutavanpäiväisestä asiasta yötä myöten varsinkin kun kukaan ei maksa tällaisesta mitään.

Sanovat että h*** on halvat huvit, nojoo... :-/

Lue lisää

Otetaas vielä nopea esimerkki parilla harrastajien suosimilla laitteilla:
Otetaan dvd-toistimeksi Oppo DV-983H, joka on liitetty hdmi-piuhalla vaikkapa Mitsubishi HC3800 videotykkiin. Kyseistä Oppon dvd-toistinta pidetään yleensä kuvanlaadullisesti ihan parhaimpien dvd-toistinten joukossa varsinkin siinä miten se hoitaa lomituksenpoiston ja skaalauksen niin pal- kuin ntsc-järjestelmien mukaisilla filmi- ja videopohjaisilla materiaaleilla. Myös Mitsua pidetään hyvänä "halpistykkinä".

Aitoon 24Hz toistoon Oppo 983 ei filmipohjaiselta ntsc-dvd-levyltä kykene, kuten ei suurin osa muistakaan dvd-toistimista ihan huipputasollakaan. Oppo 983 kyllä kykenee kaivamaan filmipohjaiselta ntsc-dvd-levyltä ulos tuon 24 fps kuvasarjan, mutta se ei kykene tekemään sille täydellistä 2-3 pulldown recoveryä, josta johtuu että kuva lähetetään videotykille 60Hz tahdisteisena. Eli "täydellinen" 24 fps kuva kustaan sitä siirretäessä tykille tuon väärän tahdistuksen vuoksi. Tykille se kyllä tulee perille ihan 24 fps muodossa, mutta 60Hz tahdisteisena. Tämä tarkoittaa, että yksittäistä framea eli kokokuvaa näytetään aina 2/60 osasekuntia ja seuraavaa yksittäistä framea aina 3/60 osasekuntia. Tämä vaihtelu kuvanopeudessa aiheuttaa lievää liikevärinää kuvaan, joka ilmiönä on kuitenkin sitä luokkaa, että yleensä tarvitaan ammattilaisen silmää toteamaan ja osoittamaan tuo ilmiö.

Entäs tää Mitsubishin HC3800 videotykki. Kyllä, se osaisi speksien mukaan tahdistua 24Hz signaalille hyvinkin (tahdistuu hyvinkin iloisesti 24p (=24Hz), 50i, 50p, 60i ja 60p signaaleille), mutta kun se ei saa Oppolta 24Hz tahdisteisena tuota signaalia sisäänsä, niin se ei myöskään osaa muuttaa/uudelleentahdistaa sitä 24Hz muotoon vaan näyttää saamansa kuvasisällön orjallisesti tuon 60Hz tahdistussignaalin tahdistamana. Kuva on toki 24 fps kuvaa, mutta väärin tahdistettuna.

Jos verrataan esim. Oppon BDP-83 blu-ray toistimeen, joka puolestaan osaa tehdä myös filmipohjaiselle ntsc-DVD-materiaalille täyden 2-3 pulldown recoveryn eli kaivaa tuon 24 fps kuvasarjan ntsc-dvd-levyltä ja lähettääkin sen vielä eteenpäin tykille 24Hz tahdisteisena. Jos tykki osaa myös vastaanottaa 24Hz signaalia, niin nyt päästään eroon tuosta liikevärinästä. Huomaa alla olevan linkin takaa kopioidun kappaleen viimeinen lause. Siinä puhutaan sekä 24 fps, että 24Hz termeistä ERILLÄÄN kuten ammattilaisten nämä kaksi termiä kuuluu erotellakin.

http://www.oppodigital.com/blu-ray-bdp-83/

"True 24p™ Video - Many Blu-ray Discs are recorded at 24 frames per second, the same frame rate as the original movie's theatrical release. The BDP-83 can faithfully redeliver the original frames using 1080p 24Hz output (compatible display required) for smoother motion and a flicker-free, film-like home theater experience. It can also restore the original 24 frames per second progressive-scan video from well-authored DVDs and output as 1080p 24Hz."

Toivottavasti tämä esimerkki valaisi noiden 24 fps ja 24Hz termien erilaisuuden. Eli 24p signaali on 24Hz signaalia. 24 fps signaali ei välttämättä ole 24Hz tai 24p signaalia, vaan voi olla tahdistettu ja siirretty laitteiden välillä esim 60Hz muodossa.

Tietyn fps kuvamäärän signaali voidaan aina siirtää täysin muuttumattomana eteenpäin jonkin sen Hz monikerran avulla esim:
- 24 fps voidaan siirtää muuttumattomana 24Hz, 48Hz tai 72Hz tahdisteisena.
- 25 fps voidaan siirtää muuttumattomana 25Hz, 50Hz tai 75Hz tahdisteisena.
- 30 fps voidaan siirtää muuttumattomana 30Hz, 60Hz tai 90Hz tahdisteisena.

tahditonta meno on. kirjoitti:

Otetaas vielä nopea esimerkki parilla harrastajien suosimilla laitteilla:
Otetaan dvd-toistimeksi Oppo DV-983H, joka on liitetty hdmi-piuhalla vaikkapa Mitsubishi HC3800 videotykkiin. Kyseistä Oppon dvd-toistinta pidetään yleensä kuvanlaadullisesti ihan parhaimpien dvd-toistinten joukossa varsinkin siinä miten se hoitaa lomituksenpoiston ja skaalauksen niin pal- kuin ntsc-järjestelmien mukaisilla filmi- ja videopohjaisilla materiaaleilla. Myös Mitsua pidetään hyvänä "halpistykkinä".

Aitoon 24Hz toistoon Oppo 983 ei filmipohjaiselta ntsc-dvd-levyltä kykene, kuten ei suurin osa muistakaan dvd-toistimista ihan huipputasollakaan. Oppo 983 kyllä kykenee kaivamaan filmipohjaiselta ntsc-dvd-levyltä ulos tuon 24 fps kuvasarjan, mutta se ei kykene tekemään sille täydellistä 2-3 pulldown recoveryä, josta johtuu että kuva lähetetään videotykille 60Hz tahdisteisena. Eli "täydellinen" 24 fps kuva kustaan sitä siirretäessä tykille tuon väärän tahdistuksen vuoksi. Tykille se kyllä tulee perille ihan 24 fps muodossa, mutta 60Hz tahdisteisena. Tämä tarkoittaa, että yksittäistä framea eli kokokuvaa näytetään aina 2/60 osasekuntia ja seuraavaa yksittäistä framea aina 3/60 osasekuntia. Tämä vaihtelu kuvanopeudessa aiheuttaa lievää liikevärinää kuvaan, joka ilmiönä on kuitenkin sitä luokkaa, että yleensä tarvitaan ammattilaisen silmää toteamaan ja osoittamaan tuo ilmiö.

Entäs tää Mitsubishin HC3800 videotykki. Kyllä, se osaisi speksien mukaan tahdistua 24Hz signaalille hyvinkin (tahdistuu hyvinkin iloisesti 24p (=24Hz), 50i, 50p, 60i ja 60p signaaleille), mutta kun se ei saa Oppolta 24Hz tahdisteisena tuota signaalia sisäänsä, niin se ei myöskään osaa muuttaa/uudelleentahdistaa sitä 24Hz muotoon vaan näyttää saamansa kuvasisällön orjallisesti tuon 60Hz tahdistussignaalin tahdistamana. Kuva on toki 24 fps kuvaa, mutta väärin tahdistettuna.

Jos verrataan esim. Oppon BDP-83 blu-ray toistimeen, joka puolestaan osaa tehdä myös filmipohjaiselle ntsc-DVD-materiaalille täyden 2-3 pulldown recoveryn eli kaivaa tuon 24 fps kuvasarjan ntsc-dvd-levyltä ja lähettääkin sen vielä eteenpäin tykille 24Hz tahdisteisena. Jos tykki osaa myös vastaanottaa 24Hz signaalia, niin nyt päästään eroon tuosta liikevärinästä. Huomaa alla olevan linkin takaa kopioidun kappaleen viimeinen lause. Siinä puhutaan sekä 24 fps, että 24Hz termeistä ERILLÄÄN kuten ammattilaisten nämä kaksi termiä kuuluu erotellakin.

http://www.oppodigital.com/blu-ray-bdp-83/

"True 24p™ Video - Many Blu-ray Discs are recorded at 24 frames per second, the same frame rate as the original movie's theatrical release. The BDP-83 can faithfully redeliver the original frames using 1080p 24Hz output (compatible display required) for smoother motion and a flicker-free, film-like home theater experience. It can also restore the original 24 frames per second progressive-scan video from well-authored DVDs and output as 1080p 24Hz."

Toivottavasti tämä esimerkki valaisi noiden 24 fps ja 24Hz termien erilaisuuden. Eli 24p signaali on 24Hz signaalia. 24 fps signaali ei välttämättä ole 24Hz tai 24p signaalia, vaan voi olla tahdistettu ja siirretty laitteiden välillä esim 60Hz muodossa.

Tietyn fps kuvamäärän signaali voidaan aina siirtää täysin muuttumattomana eteenpäin jonkin sen Hz monikerran avulla esim:
- 24 fps voidaan siirtää muuttumattomana 24Hz, 48Hz tai 72Hz tahdisteisena.
- 25 fps voidaan siirtää muuttumattomana 25Hz, 50Hz tai 75Hz tahdisteisena.
- 30 fps voidaan siirtää muuttumattomana 30Hz, 60Hz tai 90Hz tahdisteisena.

Lue lisää

48 Hz:lla ajelen mä, ameriikan DVD:ltä kuvaa ulos. Hyvältä näyttää eikä nyi. Selvä ero jos laittaa perus NTSC signaalin ulos juovatuplattuna. Esimerkiksi jo mainitulla Star Trekillä (tai muilla vastaavilla) näkee hyvin sen eron kun tulee suoraan frame by frame.

Mutta tuohon ei ihan joka tykki varmasti taivu, saatika että harvalle DVD-soittimelle löytyy mahdollisuutta päästä säätelemään itse herzejä.

meillä näin kirjoitti:

48 Hz:lla ajelen mä, ameriikan DVD:ltä kuvaa ulos. Hyvältä näyttää eikä nyi. Selvä ero jos laittaa perus NTSC signaalin ulos juovatuplattuna. Esimerkiksi jo mainitulla Star Trekillä (tai muilla vastaavilla) näkee hyvin sen eron kun tulee suoraan frame by frame.

Mutta tuohon ei ihan joka tykki varmasti taivu, saatika että harvalle DVD-soittimelle löytyy mahdollisuutta päästä säätelemään itse herzejä.

Lue lisää

48Hz on filmipohjaisen ntsc-materiaalista koostetun 24 fps:n moninkerta (2x24=48), eli nyt tuo alkuperäinen kuvamäärä ja signaalinsiirron tahdistava Hz luku sopivat kuvansiirrollisesti täysin yhteen. Jos näyttölaite tuon signaalin osaa ottaa vastaan ja näyttää sen, niin mitään liikevärinöitä tai aitoa elokuvateatterikuvaa kummempaa nykimistä ei pitäisikään esiintyä.

Noin juuri filmipohjainen jenkkimateriaali pitäisikin dvd:ltä hoitaa!