aviopuolisoiden välinen testamentti, miten jako?

Kertomasi mukainen testamentti tarkoittaa sitä, että leski saa omistusoikeuden vainajan koko varallisuuteen, elleivät perilliset vaadi lakiosaansa ja lesken perivät vain hänen perillisensä.
Kysymyksesi lesken jälkeisestä jaosta viittaa hiukan lapsettomien puolisoiden jälkeiseen toissijaisten pesillisten, eli sukujen tasajakoon, mutta tässähän kummallakin puolisolla on omat rintaperillisensä.
Mikäli testamentissa on toissijaismääräykset ensin kuolleen perillisten hyväksi, niin silloin mennään testamentin määräysten mukaisesti.
Kannattaa huolella miettiä milloin jättää lakiosan vaatimatta, vaikka testamentissa olisikin toissijaismääräys.

Tuo on lause joka saa monet hämilleen ja jopa pitämään kiinni vääristä asioista.

Testamentata voi joko oistuksoikeuden tai hallintaoikeuden.
Valitettavasti kaikki eivät käsitä näiden eroa vaan luulevat että testamentti kuin testamentti ja saa kaiken omaisuuden itselleen, pettymys onkin sitten suuri kun käy ilmi että kyseessä olikin hallintaoikeustestamentti.

Olen sivusta seurannut tällaista surullista tapausta, leskelle ei millään tahtonut mennä päähän ettei hän omista vainajan omaisuutta vaan ainoastaan hallitsee sitä.
Raha varsinkin poltteli hänen näppejään.
Tuhansia euroja kului kun hän yritti perätä olemattomia oikeuksiaan ennenkuin hänelle meni tajuntaan että ei saa kajota varoihin. Hoki vain että hänelle on testamentattu kaikki.

A. Omaisuuden osituksen merkitys

Molemmilla puolisoilla A ja B on ilmeisesti takanaan avioliitto. Onko tuon aiemman avioliiton purkauduttua toimitettu omaisuuden ositus? Jos ei, niin A:n kuoltua se on ensin toimitettava. Jos A:n ensimmäisen puolison kuolinpesän varat ovat olleet A:n hallinnassa jakamattomina, A:n varoista ositetaan hänen 1. puolisonsa perillisten osuus näille. Sitten toimitetaan toinen ositus A:n perillisten ja B:n välillä. Jos A:n pesän varat 1. osituksen jälkeen ovat suuremmat kuin B:n varat, A:n perilliset antavat B:lle tasinkoa niin paljon, että puntit molemmin puolin ovat tasan. Jos taas B on varakkaampi osapuoli, hänen ei tarvitse antaa tasinkoa omastaan A:n perillisille.

Jos A:n ja B:n välillä on molemminpuolinen täydellinen avioehto, ositusta (johon tasingon antaminen liittyy) heidän välillään ei toimiteta, vaan toimitetaan omaisuuden erottelu.

Se omaisuus ("jäämistö"), joka perittävälle osituksessa/erottelussa on muodostunut, lankeaa perintönä hänen rintaperillisilleen, jollei testamentista muuta johdu.

B. Testamentin merkitys

Testamentti voi koskea vain sitä omaisuutta, joka testamentin tekijän osalle on viimeksi mainitussa omaisuuden osituksessa tai erottelussa tullut.

Testamentti voi olla joko omistusoikeuden antava tai rajoitetumman hallintaoikeuden antava. Hallintaoikeus/käyttöoikeustestamentista on säädetty perintökaaren 12 luvun 2-9 pykälissä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040

Testamenttiin voidaan sisällyttää myös ns. toissijaismääräys eli määräys siitä, kenelle omaisuus on menevä ensisaajan kuoltua. Tätä koskevat PK 12 luvun 1 § sekä PK 3 luvun säännökset. Pääsääntö on, että viimeksi eläneen puolison pesä jaetaan puoliksi viimeksi eläneen puolison perillisten/testamentinsaajien ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten testamentinsaajien kesken. Poikkeukset pääsäännöstä löytyvät 3 luvun säännöksistä.

C. Lasten lakiosaoikeus

Testaattorin rintaperillisilla on oikeus testamentin estämättä vaatia lakiosansa perittävän vanhempansa jälkeen heti. Lakiosa on puolet lain mukaisesta perintöosasta. Lakiosavaatimus on esitettävä 6 kk:n kuluessa siitä, kun testamentti testaattorin kuoltua on säädetyin taoin annettu tiedoksi perilliselle. Jollei perillinen tässä ajassa lakiosaa vaadi, testamentti saa lainvoiman ja pannaan täytäntöön sellaisenaan. Myös hallintaoikeustestamentti voi loukata lakiosaa, sillä perillisellä on oikeus saada lakiosansa heti hallintaansa.

Lakiosavaatimuksen esittäminen ei kuitenkaan edellytä, että perillisen tulisi reaalisesti vaatia lakiosa myös heti hallintaansa; hän voi halutessaan suostua siihen, että vaadittu lakiosa (johon hänellä on omistusoikeus) jää toistaiseksi lesken hallintaan - mutta ei lesken omistukseen, kuten kävisi, jos lakiosaa ei vaadittaisi.

Leskelle lain (mutta ei pelkästään testamentin) nojalla kuuluva jäljempänä kohdassa D kuuluva oikeus on kuitenkin suojattu rintaperillisen lakiosavaatimusta vastaan siten, että leski voi aina pitää siinä mainitun omaisuuden hallinnassaan, vaikkeivät perittävä-puolison jäämistön varat riittäisi rintaperillisten lakiosien maksamiseen; velkaa lesken ei tarvitse lakiosien maksamista varten ottaa.

D. Lesken yhteisen asunnon ja asuntoirtaimiston hallintaoikeus

"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta." (PK 3:1 a.2-3)

Lesken asema on siis melko hyvin turvattu ilman keskinäistä testamenttiakin. Jos testamentti halutaan tehdä, ensiksi kuolevan puolison lasten aseman turvaa parhaiten hallintaoikeustestamentti.