Luonnon vakiot

Valonnopeus nousee suoraan luonnonvakioista. Sitä ei suinkaan ole määritelty mittaamalla, vaan se esiintyy jo Maxwellin aaltoyhtälöissä. Suhteellisuusteorian postulaatti on, että valonnopeus on invariantti kaikissa inertiajärjestelmissä ja mikään seikka ei viittaa, ettei näin olisi. Jos yrität todistaa, ettei valonnopeus (valon nopeus tyhjiössä) ole vakio rajanopeus, joudut kaatamaan samalla suhteellisuusteorian. Saahan sitäkin yrittää. Jo yli sata vuotta on erityistä suhtista yritetty kaataa onnistumatta.
Toivon onnea yritelmääsi.

Kuvitteletko, että valonnoputta ei ole kyetty mittaamaan täydellisessä tyhjiössä maanpinnalla?
Jos näin kuvittelet, niin olet täydellisen tietämätön tollo.

Apo-Calypso kirjoitti:

Kuvitteletko, että valonnoputta ei ole kyetty mittaamaan täydellisessä tyhjiössä maanpinnalla?
Jos näin kuvittelet, niin olet täydellisen tietämätön tollo.

Ehkä mpi ajattelee maapallon ja ilmakehän omaavan jonkin erityisen vaikutuksen valon nopeuteen siten, että valon nopeus pysyisi valonnopeutta pienempänä juuri täällä meilläpäin muttei muualla.

Tuollainen maapallon kohottaminen erityiseksi on tyypillistä eräissä piireissä... :-)

Apo-Calypso kirjoitti:

Kuvitteletko, että valonnoputta ei ole kyetty mittaamaan täydellisessä tyhjiössä maanpinnalla?
Jos näin kuvittelet, niin olet täydellisen tietämätön tollo.

Eihän maan pinalla ole täydellistä tyhjiötä. Sellaisen voi löytää vain galaksimme ulkopuolelta ja aika kaukaa sieltäkin, jos sieltäkään.

mpi kirjoitti:

Eihän maan pinalla ole täydellistä tyhjiötä. Sellaisen voi löytää vain galaksimme ulkopuolelta ja aika kaukaa sieltäkin, jos sieltäkään.

Ja miten yksi vetyatomi kuutiometrissä vaikuttaa valon kulkuun? Voin kertoa, ettei se vaikuta mitenkään. Kyse ei todellakaan ole tyhjiön täydellisyydestä ja epätäydellisyydestä. Kyseessä on luonnonvakio.

Räsäsen kirjoitus painottaa sitä, että nuo suureet joita käytämme, perustuvat vakioiden suhteisiin toisiinsa.

Ei niin, että jokin vakio vain saatuisi olemaan irrationaaliluku, olisihan sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeudeksi tyhjiössä voitu valita vaikka 1, ja laskea muut arvot siitä. sopia vaikka että sekunti on se aika, kun sähkömagneettinen säteily kulkee maasta kuuhun, ja metri se matka, jonka sähkämagneettinen säteily kulkee 10 nanosekunnissa.

Syksy painottaa ajattelmaan vakioiden luonnetta, ei niille annettuja (satunnaisia?) arvoja. Ehkäpä juuri todellisen fysikaalisen maailman, ja meidän luomamme mallin siitä.

Tunnettujen vakioiden suhteen näyttää siltä, että ne ovat toisistaan riippuvia. Täten mitään hienosäätöä ei ole olemassa, vaan kaikkien "luonnon lakien" ja vakioiden suhde toisiinsa on luonnollinen asia.

pekka- kirjoitti:

Räsäsen kirjoitus painottaa sitä, että nuo suureet joita käytämme, perustuvat vakioiden suhteisiin toisiinsa.

Ei niin, että jokin vakio vain saatuisi olemaan irrationaaliluku, olisihan sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeudeksi tyhjiössä voitu valita vaikka 1, ja laskea muut arvot siitä. sopia vaikka että sekunti on se aika, kun sähkömagneettinen säteily kulkee maasta kuuhun, ja metri se matka, jonka sähkämagneettinen säteily kulkee 10 nanosekunnissa.

Syksy painottaa ajattelmaan vakioiden luonnetta, ei niille annettuja (satunnaisia?) arvoja. Ehkäpä juuri todellisen fysikaalisen maailman, ja meidän luomamme mallin siitä.

Tunnettujen vakioiden suhteen näyttää siltä, että ne ovat toisistaan riippuvia. Täten mitään hienosäätöä ei ole olemassa, vaan kaikkien "luonnon lakien" ja vakioiden suhde toisiinsa on luonnollinen asia.

Lue lisää

"Räsäsen kirjoitus painottaa sitä, että nuo suureet joita käytämme, perustuvat vakioiden suhteisiin toisiinsa. "

Todellisuus lienee toisin päin eli vakioiden arvot ovat seurausta valittujen yksiköiden arvoista.

Kuinka niin? No esimerkiksi pituuden yksikkö metri on valittu sellaiseksi, että pojoisnavalta päiväntasaajalle on 10 miljoonaa metriä ja sekunti sellaiseksi, että Maan vuorokaudessa on 60x60x24 sekuntia. Valonnopeus ja vaikkapa Maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys on puolestaan vakioita, joiden suuruudet ilmoitetaan käyttäen metrin ja sekunnin sovittuja arvoja.

Räsänen vain sotkee asioita kertoessaan, että että nykyisin metrin määritelmä on 299 792 458 m/s / 299 792 458 s.

Räsänen antaa myös ymmärtää, että ihmisen havaintomaailmaan sopivien yksiköiden käyttö olisi jotenkin kummallista. Minusta taas olisi kummallista, jos kertoisin kulkeneeni tänään pyörällä matkan, joka vastaa sitä matkaa, jonka valo pystyisi tyhjiössä taittamaan samassa ajassa minkä cesium133 atomi saa kulutettua värähdellessään parin energiatason välillä tietyn määrän.

A10097 kirjoitti:

"Räsäsen kirjoitus painottaa sitä, että nuo suureet joita käytämme, perustuvat vakioiden suhteisiin toisiinsa. "

Todellisuus lienee toisin päin eli vakioiden arvot ovat seurausta valittujen yksiköiden arvoista.

Kuinka niin? No esimerkiksi pituuden yksikkö metri on valittu sellaiseksi, että pojoisnavalta päiväntasaajalle on 10 miljoonaa metriä ja sekunti sellaiseksi, että Maan vuorokaudessa on 60x60x24 sekuntia. Valonnopeus ja vaikkapa Maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys on puolestaan vakioita, joiden suuruudet ilmoitetaan käyttäen metrin ja sekunnin sovittuja arvoja.

Räsänen vain sotkee asioita kertoessaan, että että nykyisin metrin määritelmä on 299 792 458 m/s / 299 792 458 s.

Räsänen antaa myös ymmärtää, että ihmisen havaintomaailmaan sopivien yksiköiden käyttö olisi jotenkin kummallista. Minusta taas olisi kummallista, jos kertoisin kulkeneeni tänään pyörällä matkan, joka vastaa sitä matkaa, jonka valo pystyisi tyhjiössä taittamaan samassa ajassa minkä cesium133 atomi saa kulutettua värähdellessään parin energiatason välillä tietyn määrän.

Lue lisää

Missasit ilmeisesti pointin?
Pointti siis on se, että minkäänlaista hienosäätöä ei tarvita, me vain tutkimme miten luonto toimii.

Historiallisista syistä on valittu mukavat käytännölliset mitat esimerkiksi painolle, ajalle ja vaikkapa pituudelle. Muistaakseni se metrin tautatanko ja kilon punnus on Pariisissa. Kun arvot on nykyaikaistettu, on kaikki sidottu luonnon vakioihin, kuten tuohon cesium atomin värähtelyyn.

Maapallon massa muuten kasvaa kaiken aikaa, ja maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys muuttuu hiljalleen. Se ei ole sinällään siis vakio.

pekka- kirjoitti:

Missasit ilmeisesti pointin?
Pointti siis on se, että minkäänlaista hienosäätöä ei tarvita, me vain tutkimme miten luonto toimii.

Historiallisista syistä on valittu mukavat käytännölliset mitat esimerkiksi painolle, ajalle ja vaikkapa pituudelle. Muistaakseni se metrin tautatanko ja kilon punnus on Pariisissa. Kun arvot on nykyaikaistettu, on kaikki sidottu luonnon vakioihin, kuten tuohon cesium atomin värähtelyyn.

Maapallon massa muuten kasvaa kaiken aikaa, ja maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys muuttuu hiljalleen. Se ei ole sinällään siis vakio.

Lue lisää

Voihan niillä kuitenkin vähän kikkailla. Jos vanhaa autoa myydessä ilmoittaa, ettei sillä ole ajettu kuin vähän reilu valosekunti, niin se ei tunnu paljolta. :D

pekka- kirjoitti:

Räsäsen kirjoitus painottaa sitä, että nuo suureet joita käytämme, perustuvat vakioiden suhteisiin toisiinsa.

Ei niin, että jokin vakio vain saatuisi olemaan irrationaaliluku, olisihan sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeudeksi tyhjiössä voitu valita vaikka 1, ja laskea muut arvot siitä. sopia vaikka että sekunti on se aika, kun sähkömagneettinen säteily kulkee maasta kuuhun, ja metri se matka, jonka sähkämagneettinen säteily kulkee 10 nanosekunnissa.

Syksy painottaa ajattelmaan vakioiden luonnetta, ei niille annettuja (satunnaisia?) arvoja. Ehkäpä juuri todellisen fysikaalisen maailman, ja meidän luomamme mallin siitä.

Tunnettujen vakioiden suhteen näyttää siltä, että ne ovat toisistaan riippuvia. Täten mitään hienosäätöä ei ole olemassa, vaan kaikkien "luonnon lakien" ja vakioiden suhde toisiinsa on luonnollinen asia.

Lue lisää

ja mittaamamme ehkäpä hyvinkin liukuvat vakiot kohtaavat avaruuden mittaamattomassa laajudessa juuri maapallon kohdalla elämää ylläpitävällä tavalla. Muualla ei tiedetä olevan näin. Sattumaa tai ei, mutta vaikuttavaa.

pekka- kirjoitti:

Missasit ilmeisesti pointin?
Pointti siis on se, että minkäänlaista hienosäätöä ei tarvita, me vain tutkimme miten luonto toimii.

Historiallisista syistä on valittu mukavat käytännölliset mitat esimerkiksi painolle, ajalle ja vaikkapa pituudelle. Muistaakseni se metrin tautatanko ja kilon punnus on Pariisissa. Kun arvot on nykyaikaistettu, on kaikki sidottu luonnon vakioihin, kuten tuohon cesium atomin värähtelyyn.

Maapallon massa muuten kasvaa kaiken aikaa, ja maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys muuttuu hiljalleen. Se ei ole sinällään siis vakio.

Lue lisää

"Missasit ilmeisesti pointin?
Pointti siis on se, että minkäänlaista hienosäätöä ei tarvita, me vain tutkimme miten luonto toimii."

Ilmeisesti tosiaan missasin pointin, enkä ole vieläkään siitä saanut kiinni.
En myöskään hoksi minkälaiseen hienosäätöön mahdollisesti viittaat.

Jos valonnopeudeksi määriteltäisiin yksi pituusyksikkö per aikayksikkö, niin pitäisi viilata matkan, ajan, tai molempien suureiden yksiköitä uusiksi, jotta taas saataisiin laskettua asioita kivuttomasti. Tämä ei kuitenkaan vaikuttaisi varsinaiseen luonnonvakioon eli siihen kuinka nopeasti valo kulkee tyhjiössä.

En myöskään keksi mitä riippuvuutta on vaikkapa gravitaatiovakion, Faradayn vakion ja valonnopeuden välillä.

Cesiumin värähtelytaajuutta en ymmärrä luonnonvakioksi vaan mieluummin käteväksi melko tarkaksi vertailuarvoksi. Maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys puolestaan on laskutoimituksissa käytetty vakio. Osaatko kertoa kuinka kauan kuluu siihen, että tuo vakio muuttuu miljoonasosan verran (jos oletetaan että Maan massa kasvaa kertomallasi tavalla)?

A10097 kirjoitti:

"Missasit ilmeisesti pointin?
Pointti siis on se, että minkäänlaista hienosäätöä ei tarvita, me vain tutkimme miten luonto toimii."

Ilmeisesti tosiaan missasin pointin, enkä ole vieläkään siitä saanut kiinni.
En myöskään hoksi minkälaiseen hienosäätöön mahdollisesti viittaat.

Jos valonnopeudeksi määriteltäisiin yksi pituusyksikkö per aikayksikkö, niin pitäisi viilata matkan, ajan, tai molempien suureiden yksiköitä uusiksi, jotta taas saataisiin laskettua asioita kivuttomasti. Tämä ei kuitenkaan vaikuttaisi varsinaiseen luonnonvakioon eli siihen kuinka nopeasti valo kulkee tyhjiössä.

En myöskään keksi mitä riippuvuutta on vaikkapa gravitaatiovakion, Faradayn vakion ja valonnopeuden välillä.

Cesiumin värähtelytaajuutta en ymmärrä luonnonvakioksi vaan mieluummin käteväksi melko tarkaksi vertailuarvoksi. Maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys puolestaan on laskutoimituksissa käytetty vakio. Osaatko kertoa kuinka kauan kuluu siihen, että tuo vakio muuttuu miljoonasosan verran (jos oletetaan että Maan massa kasvaa kertomallasi tavalla)?

Lue lisää

Jos valittaisiin sopivat arvot, niin suhteet olisiva tyksinkertaisia lukuja. Esimerkiksi jos valon nopeus olisi 1, ja metri olisi miljardisosa siitä matkasta, minkä valo kulkee sekunnissa.

Nyt kun mitattavat asiat, metri, kilogramma, sekunti etc on sovittu aiemmin, tulevat niiden suhteet sellaisiksi, että saattaa tuntua oudolta tuollainen "epämääräisten" suhteiden arvot. Kysymys on kuitenkin puhtaasti sovituista asioista (metri, kilo...) jotka sovitetaan luonnon tapahtumiin.

pekka- kirjoitti:

Jos valittaisiin sopivat arvot, niin suhteet olisiva tyksinkertaisia lukuja. Esimerkiksi jos valon nopeus olisi 1, ja metri olisi miljardisosa siitä matkasta, minkä valo kulkee sekunnissa.

Nyt kun mitattavat asiat, metri, kilogramma, sekunti etc on sovittu aiemmin, tulevat niiden suhteet sellaisiksi, että saattaa tuntua oudolta tuollainen "epämääräisten" suhteiden arvot. Kysymys on kuitenkin puhtaasti sovituista asioista (metri, kilo...) jotka sovitetaan luonnon tapahtumiin.

Lue lisää

"Jos valittaisiin sopivat arvot, niin suhteet olisiva tyksinkertaisia lukuja."

Kun lukujen suhteet eivät ole kokonaislukuja, niin laskennan helppous ei lisäänny asettamalla mielivaltaisesti jokin yhtälön muuttujista omaamaan kokonaislukuarvo. Semminkään jos kokonaisluku laitetaan muunnoskertoimen kohdalle.

Komeatahan se olisi jossain vakiolukulistauksessa, jos jollakin muunnoskertoimella olisi arvo ykkönen. Mutta tarkasteltavaan todellisuuteen sillä ei olisi mitään vaikutusta.

mpi kirjoitti:

ja mittaamamme ehkäpä hyvinkin liukuvat vakiot kohtaavat avaruuden mittaamattomassa laajudessa juuri maapallon kohdalla elämää ylläpitävällä tavalla. Muualla ei tiedetä olevan näin. Sattumaa tai ei, mutta vaikuttavaa.

Lue lisää

"ja mittaamamme ehkäpä hyvinkin liukuvat vakiot kohtaavat avaruuden mittaamattomassa laajudessa juuri maapallon kohdalla elämää ylläpitävällä tavalla. Muualla ei tiedetä olevan näin. Sattumaa tai ei, mutta vaikuttavaa. "

Toki on hirmu fantsua, että juuri täällä meilläpäin on sopiva tilanne tälle elolle mikä on menneillään. Näin nyt vain on jossakin käynyt. Ja me ollaan niitä, joilla on kyky IHMETELLÄ TÄTÄ TILANNETTA. Mahtavaa meidän kannaltamme! Olkaamme onnellisia siitä, että kykenemme tähän!

A10097 kirjoitti:

"ja mittaamamme ehkäpä hyvinkin liukuvat vakiot kohtaavat avaruuden mittaamattomassa laajudessa juuri maapallon kohdalla elämää ylläpitävällä tavalla. Muualla ei tiedetä olevan näin. Sattumaa tai ei, mutta vaikuttavaa. "

Toki on hirmu fantsua, että juuri täällä meilläpäin on sopiva tilanne tälle elolle mikä on menneillään. Näin nyt vain on jossakin käynyt. Ja me ollaan niitä, joilla on kyky IHMETELLÄ TÄTÄ TILANNETTA. Mahtavaa meidän kannaltamme! Olkaamme onnellisia siitä, että kykenemme tähän!

Lue lisää

"Muualla ei tiedetä olevan näin." Ei myöskään tiedetä, ettei olisi näin. Näyttää siltä, että olisi näin, mutta ei näytä siltä ettei olisi näin.

Uskomuksessa saa pitää totena sitä mistä tykkää, vaikkei tietoa olekaan. Tieteessä ei saa väittää tietävänsä ellei tiedä, ja jos olettaa (arvaa) niin paras on tehdä yksinkertaisin mahdollinen oletus.

A10097 kirjoitti:

"Jos valittaisiin sopivat arvot, niin suhteet olisiva tyksinkertaisia lukuja."

Kun lukujen suhteet eivät ole kokonaislukuja, niin laskennan helppous ei lisäänny asettamalla mielivaltaisesti jokin yhtälön muuttujista omaamaan kokonaislukuarvo. Semminkään jos kokonaisluku laitetaan muunnoskertoimen kohdalle.

Komeatahan se olisi jossain vakiolukulistauksessa, jos jollakin muunnoskertoimella olisi arvo ykkönen. Mutta tarkasteltavaan todellisuuteen sillä ei olisi mitään vaikutusta.

Lue lisää

No ei nyt sillä tavalla yksinkertaisia, mutta voisi se sekunnin ja sähkömagneettisen säteilyn etenemisaika tyhjiössä metrin matkalle olla vaikkapa suhteeltaan 1e9. Näin olisi muutama perusyksikkö, joita jatkuvasti käytetään yksinkertaisia. Massa voitaisiin sitoa myös johonkin näppärään suhteeseen vaikkapa siitä saatavaan energiaan (e=mcc). Tuo voisi olla selkeä kokonaisluku.

Idea oli kuitenkin, että nuo lukuarvot ovat tavallaan satunnaisia, historiallisista syistä niitä mitä ovat. Lukumystiikkaa niiss ei ole. Todellisuus pysyy, me kuvaamme sitä nyt kymmenjärjestelmän luvuilla. 2,8 tai 16-kantainen lukujärjestelmä olisi kyllä minusta parempi, eikä sen vaikeampi oppia jos sitä alusta alkaen käyttäisi.

Tietysti sillä ei olisi tarkasteltavaan todellisuuteen mitään vaikutusta.

pekka- kirjoitti:

No ei nyt sillä tavalla yksinkertaisia, mutta voisi se sekunnin ja sähkömagneettisen säteilyn etenemisaika tyhjiössä metrin matkalle olla vaikkapa suhteeltaan 1e9. Näin olisi muutama perusyksikkö, joita jatkuvasti käytetään yksinkertaisia. Massa voitaisiin sitoa myös johonkin näppärään suhteeseen vaikkapa siitä saatavaan energiaan (e=mcc). Tuo voisi olla selkeä kokonaisluku.

Idea oli kuitenkin, että nuo lukuarvot ovat tavallaan satunnaisia, historiallisista syistä niitä mitä ovat. Lukumystiikkaa niiss ei ole. Todellisuus pysyy, me kuvaamme sitä nyt kymmenjärjestelmän luvuilla. 2,8 tai 16-kantainen lukujärjestelmä olisi kyllä minusta parempi, eikä sen vaikeampi oppia jos sitä alusta alkaen käyttäisi.

Tietysti sillä ei olisi tarkasteltavaan todellisuuteen mitään vaikutusta.

Lue lisää

"2,8 tai 16-kantainen lukujärjestelmä olisi kyllä minusta parempi, eikä sen vaikeampi oppia jos sitä alusta alkaen käyttäisi."

Miten nämä kantaluvut olisivat parempia? (

pekka- kirjoitti:

No ei nyt sillä tavalla yksinkertaisia, mutta voisi se sekunnin ja sähkömagneettisen säteilyn etenemisaika tyhjiössä metrin matkalle olla vaikkapa suhteeltaan 1e9. Näin olisi muutama perusyksikkö, joita jatkuvasti käytetään yksinkertaisia. Massa voitaisiin sitoa myös johonkin näppärään suhteeseen vaikkapa siitä saatavaan energiaan (e=mcc). Tuo voisi olla selkeä kokonaisluku.

Idea oli kuitenkin, että nuo lukuarvot ovat tavallaan satunnaisia, historiallisista syistä niitä mitä ovat. Lukumystiikkaa niiss ei ole. Todellisuus pysyy, me kuvaamme sitä nyt kymmenjärjestelmän luvuilla. 2,8 tai 16-kantainen lukujärjestelmä olisi kyllä minusta parempi, eikä sen vaikeampi oppia jos sitä alusta alkaen käyttäisi.

Tietysti sillä ei olisi tarkasteltavaan todellisuuteen mitään vaikutusta.

Lue lisää

No olisipa tosiaan kiva, kun voisi vastata suoralta kädeltä voisi sanoa, että X painoyksikköä materiaa vastaa Xe18 energiayksikköä. Jatkuvastihan tuota tarvii laskeskella samoin kuin sitä kuinka pitkälle valo ehtii sekunnissa.

Binäärinen lukujärjestelmä olisi kanssa oikein kiva käytössä. Varsinkin pankkitilin saldoa tarkasstellessa taikka tilisiirtoon viitenumeroa naputellessa. Eikä perusjakolaskutkaan jakokulmassa olisi sen kummempia kuin kymmenkannankaan kaa.

Ainoa hankala asia binäärilukujen kanssa on se, että joka asialla on 10 puolta.