Elektrolyysistä

Jännitettähän voi säätää vaikka potentiometristä, mutta virran suhteen rajoittavana tekijänä on sen liuoksen sähkönjohtavuuskin, eli suolapitoisuus. Ts. alhaisella jännitteellä ei puhtaasta vedestä juuri virta mene läpi.

old_profile_3668 kirjoitti:

Jännitettähän voi säätää vaikka potentiometristä, mutta virran suhteen rajoittavana tekijänä on sen liuoksen sähkönjohtavuuskin, eli suolapitoisuus. Ts. alhaisella jännitteellä ei puhtaasta vedestä juuri virta mene läpi.

Yleensähän halutaan elektrodeille nimenomaan tietty jännite ja virta määräytyy elektrodien pinta-alan, -etäisyyden ja liuoksen sähkönjohtavuuden perusteella. Jännitettä ei kannata säätää potikalla, vaan kannattaa hommata edes jänniteregulaattori, tosin ei silläkään päästä hyvään hyötysuhteeseen.

Tietenkin jännitettä korottamalla saadaan myös virta korkeammaksi, mutta liian suuret jännitteet aiheuttavat hyötysuhteen laskemista ja ennenkaikkea elektrodien kulumista.

Toki elektrolyysi on niin laaja käsite, että ei voi sanoa mitään yleispätevää ohjetta virroista, jännitteistä tai hyötysuhteesta. Riippuu sovelluksesta.

Tarkoittaa ko tämä nyt sitä että jos haluan että vesi hajoaa hapeksi ja vedyksi, eikä vesi kiehu, niin sijoitan elektrodit mahd. lähelle toisiaan ja valitsen elektrodit siten että siihen pinta-ala on mahd. suuri ?

Ja miten nuo ampeerit ja voltit nyt vaikuttivat syntyvän kaasun määrään ja muodostumis nopeuteen ?
Ovatko ne ihan vain suoraan verrannollisia kumpaankin ?

faraday ? kirjoitti:

Tarkoittaa ko tämä nyt sitä että jos haluan että vesi hajoaa hapeksi ja vedyksi, eikä vesi kiehu, niin sijoitan elektrodit mahd. lähelle toisiaan ja valitsen elektrodit siten että siihen pinta-ala on mahd. suuri ?

Ja miten nuo ampeerit ja voltit nyt vaikuttivat syntyvän kaasun määrään ja muodostumis nopeuteen ?
Ovatko ne ihan vain suoraan verrannollisia kumpaankin ?

"Tarkoittaa ko tämä nyt sitä että jos haluan että vesi hajoaa hapeksi ja vedyksi, eikä vesi kiehu, niin sijoitan elektrodit mahd. lähelle toisiaan ja valitsen elektrodit siten että siihen pinta-ala on mahd. suuri ?"

Juuri näin, vaikka ei vettä elektrolyysillä saa ihan helposti kiehumaan. Elektrolyyttinä ei sitten käytetä suolaa, vaan NaOH, KOH tai ruokasooda.

"Ja miten nuo ampeerit ja voltit nyt vaikuttivat syntyvän kaasun määrään ja muodostumis nopeuteen ?"

Mitä enemmän virtaa sitä suurempi kaasuntuotto. Virta riippuu jännitteestä kaavan U = R*I mukaan.

faraday ? kirjoitti:

Tarkoittaa ko tämä nyt sitä että jos haluan että vesi hajoaa hapeksi ja vedyksi, eikä vesi kiehu, niin sijoitan elektrodit mahd. lähelle toisiaan ja valitsen elektrodit siten että siihen pinta-ala on mahd. suuri ?

Ja miten nuo ampeerit ja voltit nyt vaikuttivat syntyvän kaasun määrään ja muodostumis nopeuteen ?
Ovatko ne ihan vain suoraan verrannollisia kumpaankin ?

Jos tavoitteenasi on vedyn talteenotto, niin se onnistuu helposti myös lisäämällä vaikkapa rauta- tai alumiinijauhetta happamaan liuokseen. Muista kuitenkin vedyn räjähdysalttius. Elektrolyysillä syntynyt vety- ja vesimolekyylien koktaili lienee kylläkin vielä vaarallisempi.