Pakkoruotsi ja maailman kielet

En voi lakata ihmettelemästä, mitenkä syvälle on pakkoruotsin kannatus jämähtänyt meidän suomalaisessa kulttuuri-ilmapiirissämme. Asennoitumista voi varsin perustellusti luonnehtia suoranaiseksi uskonkappaleeksi. Jopa useat muutoin fiksuina ihmisinä tunnetut henkilöt osoittautuvat entisajan fossiileiksi asennoitumiseltaan, kun esille tulee kysymys pakkoruotsista luopumisesta. Suorastaan helppoheikkimäistä on erityisesti kiihkoruotsinkielistemme taholta hokemalla hoettu slogani, jonka mukaan pakkoruotsia ei voida poistaa, koska se perustuu lakiin. Näkemys siis tarkoittaa, että joskus laadittuja lakeja ei ole mahdollista muuttaa, uudistaa, parantaa.

Globaali nykyaika edellyttää meiltä suomalaisilta monien kielten taitamista, kun harjoitamme kansainvälistä vuorovaikutusta. Sen johdosta meidän täytyy perusteellisesti uudistaa kielten opetuksen järjestelmämme. Koululaitoksen opetusohjelmaan ei ole mahdollista eikä järkevää eikä edes tarkoituksenmukaista sisällyttää kovin laajan kielivalikoiman opetusta. Homma pitää hoitaa uudenlaisella tavalla.

Koululussa, siis jo peruskoulussa olisi tärkeätä luoda myönteinen suhtautuminen kielten opiskeluun. Vaikka eri kieliä ei varsinaisesti opetettaisi eli ei olisi pakko opetella monia kieliä, niin myönteisen motivaation herättäminen kielten opiskelun suhteen olisi peruskoulun olennainen tehtävä. Jo peruskoulussa olisi oltava oppiaine nimeltä "Maailman kielet". Sen oppiaineen ansiosta lapset oppisivat tajuamaan globaalissa mitassa ymmärtämään eri kielten kirjon laajuuden. Koululaiset oppisivat käsittämään, että myöhemmässä elämässä on hyödyllistä opetella kunnolla juuri sitä kieltä, jota omassa elämässään itse kukin tarvitsee. Koulun pitää antaa sitä varten myönteinen motivaatiovalmius. Tämä "Maailman kielet" -oppiaine tarjoaisi samalla mahdollisuuden nykyisen yliraskaan kielten opetuksen keventämisen koululaitoksessamme. Kielenopetuksessa on kaikkein tärkeintä oman äidinkielen oppiminen. Kaikki muu on sitten harkinnanvaraista. Kielten opiskelun painopistettä on siirrettä väestön aikuisikään.

2

160

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Huomaan, että tuota aloitustani on aiheellista täydentää käytännön ratkaisumallin esittämisellä. Tosiaankin me suomalaiset tarvitsemme nykyisessä globaalissa vuorovaikutuksessa useitten kielten taitamista. Se ei tarkoita suinkaan sitä, että yhden ja saman ihmisen olisi osattava kovin monia kieliä. Tarkoituksenmukaisuus riittää. Ja kukin opiskelkoon kieliä omien tarpeittensa mukaisesti. Vasta aikuisikäisinä me tiedämme, mitä vierasta kieltä tarvitsemme elävän elämän todellisuudessa. Jos omakohtaista kielen opiskelun harrastusta on jo esim. teini-ikäisenä, niin siihenkin olisi tarjottava mahdollisuus, mutta on täysin pöhköä pakottaa kaikkia teini-ikäisiä mm. ruotsin opiskeluun.

      Käytännössä meille Suomeen pitäisi perustaa uusia "kieli-instituutteja". Noissa instituuteissa olisi tarjolla erilaisten kielten opiskelua tehokurssien muodossa. Ajatellaanpa asiaa kielivalikoiman kannalta. Saksan kielen taitoa tarvittaisiin meillä enemmän kuin nykyään osataan. Sama pätee ranskan, espanjan (latinal. Amerikka), italian, portugalin (Brasilia) turkin, arabin, hindin, kiinan, japanin, korean, ym monen muun kielen suhteen. Ja tietysti valikoimaan kuuluisivat myös englanti, venäjä ja ruotsikin. Näittten kieli-instituuttien kielikursseille olisi oltava opiskelun oikeus myös käytännön pitkän tien opiskelijoilla, joilla ei ole esim. ylioppilastutkintoa.

      Kieli-institutteja voitaisiin perustaa maan eri puolille. Pääkaupunkiseudulla olisi tarjolla monipuolisin opettajavalikoima ja mm. kiinan, japanin, hindin, arabin kielikurssien tarjonta olisi viisainta keskittää Helsingin seudulle. Muualla voitaisiin kieli-instituuteissa opettaa "tavallisempia" kieliä kuten venäjää, ranskaa, saksaa, espanjaa, englantia ja ruotsiakin, ym. Tarkoituksenmukaista olisi, että opettajat löytyisivät kieli-insituutin sijaintiseudulta.

      On täysin mahdotonta kuvitella, että nykyisen kansainvälisen kanssakäymisen maailmassa peruskoulu pystyisi antamaan semmoisen kielitaidon, jonka varassa "elämässä pärjättäisiin". Toki peruskoulussa on ilmeisen aiheellista tarjota muutaman "globaalin yleiskielen" lähtökohtaisen opiskelun mahdollisuus. Tuommoisia yleiskieliä olisivat mm. englanti, ranska (käytössä myös mm. Afrikassa), espanja ja venäjä. Silti on muistettava, että esim. englanti toimii ainoastaan "apukielenä" vaikkapa Kiinassa ja Japanissa, mutta kunnollisen vuorovaikutuksen kielenä noissa maissa täytyy osata Kiinassa kiinaa ja Japanissa japania.

      Työnantajien taholla olisi aiheellista tiedostaa, että "valmiin tietyn kielen taidon osaajan" sijasta työnantaja tekisi viisaan valinnan, kun henkilökuntaan pestattaisiin "pätevä ja samalla tietyn kielen opiskeluun sitoutunut työntekijä". Hyvän motivaation omaava ihminen kykenee opiskelemaan uuden kielen teho-opiskelulla varsin kohtuullisessa ajassa. Kun siihen olisi vielä peruskoulun antama asenteellinen valmius, joka olisi saatu "maailman kielet ja kulttuurit"-oppiaineen myötä, niin se olisi tarkoituksenmukaista ja tehokasta toimintaa.

    • 15+17

      Kuullostaa järkevältä.
      Äidinkieli on tärkein, jos ei osaa oman kielen kieli oppia on hankalampi opetella toista kieltä.
      Ja tosiaan se on mielestäni typerää että koska kieliä opitaan paremmin lapsena, niitä opetetaan aikaisin. Vaikka suurin tekijä on kyllä mielenkiinto.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Toiselle puolikkaalleni

      Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j
      Ikävä
      49
      2318
    2. Pysy kaukana musta

      Ja kaikista mun läheisistä. Oon tosissani.
      Ikävä
      26
      2143
    3. Katu täyttyy askelista...

      Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.
      Ikävä
      27
      1535
    4. Näin susta unta

      Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!
      Ikävä
      16
      1454
    5. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä. 💡
      Ikävä
      124
      1417
    6. Mitä hämminkiä Halkokarilla?

      Poliiseja ja ambulansseja pyörii, laukauksia kuultu.
      Kokkola
      19
      1083
    7. Tiedätkö nainen sen tunteen

      Kun toinen tulee jossain vastaan. Naama leviää hymyyn kuin hangonkeksi. Mulla on susta semmonen,tunne.
      Ikävä
      71
      974
    8. Kauniit ihmiset ei ole sinkkuja, se on karu fakta

      Ihmisessä on lähes poikkeuksetta aina jotain vikaa jos hän pysyy sinkkuna pitkään. Sori kun sanon tän näin suoraan, mut
      Ikävä
      117
      944
    9. Mikset päästä irti ja hae apua

      Mt ongelmiisi. En vaan voi ikinä enää luottaa sinuun, pelkään sinua ja toivon löytäväni jonkun muun. Rahaa sulla on saad
      Ikävä
      89
      934
    10. Kristinusko - epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset jumalalta

      Ei ole mitään sellaista, mitä pitää "pelastua". Lukuun ottamatta tietysti ”jumalan” (sen ei jumalan, joka väittää oleva
      Hindulaisuus
      333
      883
    Aihe