Hei
talossamme on uudehkot arimaxin puukattila 3000 l varaaja, vesikiertoinen patterilämmitys ja lämmin käyttövesi kuumenee varaajan sisällä kierukassa. varaajassa kaksi sähkövastusta. neliöitä talossa on n.200 ja talon rv. -76. lämmityspuut joudumme ostamaan, ei siis mitään oman metsän tuotantoa.
Ikuinen riidanaihe mieheni kanssa on miten lämmittää taloa oikein/rahaa säästäen.
Kesällä lämmityskerraksi riitti kerran viikkoon, se riitti käyttöveden lämmittämiseen (sähkövastukset eivät olleet päällä)
Mutta mikä olisi järkevää nyt ilmojen kylmetessä?
1,5 pesällistä poltettaessa saadaan varaajan lämpö reiluun 80 asteeseen. Mutta jo seuraavana päivänä varaajan alalämpö on tippunut 35 asteeseen, ylälämpö n. 70 astetta. Ja sitä seuraavana ylälämpö n.50-60 ja alalämpö n. 20 astetta. Eli pitäisi alkaa lämmittämään uudelleen. Onko se näillä lämpötilalukemilla ok, että pitää lämmittää n. joka toinen päivä?
Sitten sähkövastusten päällä pitäminen.... (suurin riidan aihe :)
Olisko edullisempaa pitää esim. varaajan alalämpö koko ajan n. 40 asteessa sähkövastuksella, ja siten joutua lämmittämään hiukan harvemmin puulla? Tällöin vastus on kyllä päällä todella paljon, koska vajaa 30 asteinen palaava patterivesi sitä koko ajan jäähdyttää
Vai pitäisikö päällä olla ylävastus esim n. 50 asteeseen säädettynä. Tämä takaisi sen että varaajassa on ylhäällä aina riittävän kuuma vesi lämmittämään sekä talon että käyttöveden. Onko varaajan alalämmöllä tällöin mitään merkitystä??
Kiitos asiallisista vastauksista...
puu+sähkö lämmitykseen neuvoja?
28
5554
Vastaukset
- TI-mies
Alalämpöön ei kannata tuijottaa, se tippuu todella nopeasti 20-30 asteen tietämille ja veden lämpötilakerrostumisesta johtuen alalämmöllä ei ole mitään merkitystä. Ei missään tapauksessa kannata alavastuksilla lämmittää varaajaa siten että alalämpökin pysyisi koko ajan yli 40, menee sähköä tosi paljon. Tuo joka toinen päivä lämmittäminen näillä keleillä on ihan normaalia, silloin kun lämmittää, lämmittää koko varaajan 80 asteeseen ja antaa sen sitten jäähtyä rauhassa kokonaan.
- Mulla toimii
Aurinkolämmön talteenottojärjestelmä. Jos varaajan alaosassa ei ole paikkaa läämönsiirtimelle (samanlainen kuin käyttöveden kierukkavaihdin) sellaisen voi jälkikäteen asentaa kahden reijän avulla varaajaan. Kierukka saadaan varaajan sisälle käyttövesikierukan huoltokannen kautta. Kysy tarjous Lvi-liikkeiltä. Laitteita löytyy Fortumilta,Neps. Kaukora oy.ltä. Rica oy:ltä. Callidus Oy:ltä. Oilon Oy:ltä ja monelta muulta. 40 % energiasta voi saada tällä tavoin, ilman puuta ja sähköä. (pumppu tosin kuluttaa jonkin verran sähköenergiaa)
- blondi pinteessä
Mulla toimii kirjoitti:
Aurinkolämmön talteenottojärjestelmä. Jos varaajan alaosassa ei ole paikkaa läämönsiirtimelle (samanlainen kuin käyttöveden kierukkavaihdin) sellaisen voi jälkikäteen asentaa kahden reijän avulla varaajaan. Kierukka saadaan varaajan sisälle käyttövesikierukan huoltokannen kautta. Kysy tarjous Lvi-liikkeiltä. Laitteita löytyy Fortumilta,Neps. Kaukora oy.ltä. Rica oy:ltä. Callidus Oy:ltä. Oilon Oy:ltä ja monelta muulta. 40 % energiasta voi saada tällä tavoin, ilman puuta ja sähköä. (pumppu tosin kuluttaa jonkin verran sähköenergiaa)
kiitos vinkistä! tästä olemme kotona jo keskustelleetkin! pistetään harkintaan....
- blondi pinteessä
no näin arvelinkin...
- 2 vutta "pyörinyt"
Mulla toimii kirjoitti:
Aurinkolämmön talteenottojärjestelmä. Jos varaajan alaosassa ei ole paikkaa läämönsiirtimelle (samanlainen kuin käyttöveden kierukkavaihdin) sellaisen voi jälkikäteen asentaa kahden reijän avulla varaajaan. Kierukka saadaan varaajan sisälle käyttövesikierukan huoltokannen kautta. Kysy tarjous Lvi-liikkeiltä. Laitteita löytyy Fortumilta,Neps. Kaukora oy.ltä. Rica oy:ltä. Callidus Oy:ltä. Oilon Oy:ltä ja monelta muulta. 40 % energiasta voi saada tällä tavoin, ilman puuta ja sähköä. (pumppu tosin kuluttaa jonkin verran sähköenergiaa)
kuluttaa hyvin vähän, ja senkin vain kun se tuottaa. Ei siis, oikeastaan ei mitään.
- 14+18
Ei muusta kannata huolehtia kun että kierukalla on se min 55c legionellavaaran takia. Varaajan alalämpö tippuu aivan oiken kerrostuneessa varaajassa. Miten lämmin pannuhuone on? Mitä kuumempana varaajaa pitää sen enemmän siitä tulee lämpövuotoja. Jos pannuhuone on viileä niin ne ei haittaa.
- Kokkityttö
on pieni. Lämmintä käyttövettä ei juoda. Eikä käytetä ruanlaittoonkaan.
- Koli koli ja koli
Kokkityttö kirjoitti:
on pieni. Lämmintä käyttövettä ei juoda. Eikä käytetä ruanlaittoonkaan.
Ettekö seuraa mediaa ? Suomen vedet onkin kuulemma täyttä p..aa. Luin lehdestä.
- Putkarin vaimo
Koli koli ja koli kirjoitti:
Ettekö seuraa mediaa ? Suomen vedet onkin kuulemma täyttä p..aa. Luin lehdestä.
Vesi onkin muutaman vuoden päästä tosi rikkaus. Sen pudistusmenetemien ja muukin arvo nousee rajusti. Samoin aurinkoenergian, Suomessakin. Miksi kehitellä fuusiovoimaloita, kun sellainen on luojan luomana valmiina, tuolla taivaalla. Näin sanoi miesvainajani aikanaan. Valmisti jo silloin aurinkolämmön taltteenottojärjestelmän meille. Pelaa vieläkin.
- Mietiskelin
Putkarin vaimo kirjoitti:
Vesi onkin muutaman vuoden päästä tosi rikkaus. Sen pudistusmenetemien ja muukin arvo nousee rajusti. Samoin aurinkoenergian, Suomessakin. Miksi kehitellä fuusiovoimaloita, kun sellainen on luojan luomana valmiina, tuolla taivaalla. Näin sanoi miesvainajani aikanaan. Valmisti jo silloin aurinkolämmön taltteenottojärjestelmän meille. Pelaa vieläkin.
mikä onkaan edullisin ja parhaiten Suomeen sopiva lämmitysmuoto ? Näyttää siltä, että lämpöä varastoiva järjestelmä tulee olemaan se perusjuttu. Sen avulla voidaan hyödyntää lähes kaikki energiavaihtoehdot. Maahan varastoituneen auringon energia, suora aurinkoenergia, tuulienergia, vedenvirtausenergia, puu, turve, bioöljy, ja mahdollisesti vety. Lisäksi tulevaisuudessa Stirling-laitteen tuottama lämpö ja sähkö. Onhan näitä. Lisätään vielä tyhjiöeristys asuntoihin ja yleensä eristystekniikan kehitys. Aurinkokeräin-ikkunat varmaan tulevat käyttöön lähitulevaisuudessa, samoin puoliksi maan alle rakentaminen (omakotitalot) Miksei myös Vienan-Karjalasta kotoisin oleva "eläinenergia" ja metaanikaasu voimaloiden polttoaineena. Varmaan vielä paljon muutakin, kun tulee mieleen.
- 19'
No ei se legionella heti iske jos lämpö onkin välillä vaikka 40 astetta. Kyllä "pöpö" saa kyytiä kun jälleen lämpö nousee tarpeeksi
- legionella
Kokkityttö kirjoitti:
on pieni. Lämmintä käyttövettä ei juoda. Eikä käytetä ruanlaittoonkaan.
"Lämmintä käyttövettä ei juoda. Eikä käytetä ruanlaittoonkaan."
Mikä oli pointtisi? Ei bakteerin saastuttama vesi ole juotuna vaarallista. Bakteeri aiheuttaa taudin hengitysteihin päästessää, eli yleensä suihkussa tai poreammeessa. - Putkarin vaimo
legionella kirjoitti:
"Lämmintä käyttövettä ei juoda. Eikä käytetä ruanlaittoonkaan."
Mikä oli pointtisi? Ei bakteerin saastuttama vesi ole juotuna vaarallista. Bakteeri aiheuttaa taudin hengitysteihin päästessää, eli yleensä suihkussa tai poreammeessa.Legionella-bakteeri aiheuttaa legionelloosia eli legioonalaistautia. Taudin voi saada, kun legionella-bakteerin saastuttama vesi joutuu hengitysteihin, esimerkiksi suihkussa tai porealtaassa. Saastuneenkaan veden juominen ei sen sijaan ole vaarallista. Tauti ei myöskään tartu ihmisestä toiseen.
Kansanterveyslaitoksen mukaan Suomessa todettiin toissa vuonna 17 legionella-tapausta, joista osa on todennäköisesti peräisin ulkomailta. Tartuntoja saadaan kuitenkin vuosittain myös Suomessa, pääasiassa alitehoisen lämpimän käyttöveden lämmitysjärjestelmän vuoksi.
Legionelloosiin sairastuu eniten ennestään heikkokuntoisia ihmisiä, mutta myös vastustuskyvyltään normaaleja. Sairaus on vakava, oireiltaan kuumeinen hengityselinsairaus, josta parantuminen edellyttää yleensä sairaalahoitoa ja tehoavia antibiootteja. Oikeasta hoidosta huolimatta noin joka kymmenes sairastuneista menehtyy. Useimmat bakteerille altistuneista eivät kuitenkaan koskaan sairastu legionelloosiin.
- Arimax 60'
Meille laitettiin v. 1981 Arimax 60 alapalokattila ja 3000 l varaaja. Varaajassa on 6 kw ylävastus ja 2 kpl 9 kw alavastuksia. Lämmitän pääsääntöisesti puulla. Yksi pesällinen koivuhalkoja nostaa koko varaajan lämmön läpeensä 20- 40 asteesta 80 asteeseen jopa hiukan yli. Yläsähkövastusta käytän vain ollessani matkoilla. Riittää pitämään talon lämpimänä jopa -30 asteen pakkasilla. Minulla on kesä-talviaikatariffi sähkössäni.
Tuo verkostoon lähtevä putki samoinkuin lämmin käyttövesikierukka sijaitsevat varaajan yläosassa. Näinollen vain varaajan yläosan lämpimyys on tärkeä. Nuo alavastuksethan voivat lämmittää vain yöaikaan kaksiaikatariffissa. Minulla ovat kyllä aivan turhaan. Vain ylävastuksella kannattaa näinollen lämmittää mikäli tarvetta ja sen antama lämpö riittää.
Kyllä tähän aikaan kun yölämpötila on jopa pakkasen puolella tuo varaajan alaosan lämpö laskee alas ja yläosakin senverran että lämmitys joka toinen päivä on tarpeen. Jokapäiväiseksi lämmitys menee kun pakkasta yli -10 astetta. Kesällä polttelen pesällisen kerran viikossa lämpimän käyttöveden takia... - Maatilallinen
"1,5 pesällistä poltettaessa saadaan varaajan lämpö reiluun 80 asteeseen. Mutta jo seuraavana päivänä varaajan alalämpö on tippunut 35 asteeseen, ylälämpö n. 70 astetta. Ja sitä seuraavana ylälämpö n.50-60 ja alalämpö n. 20 astetta. Eli pitäisi alkaa lämmittämään uudelleen. Onko se näillä lämpötilalukemilla ok, että pitää lämmittää n. joka toinen päivä?"
Lämmitys pitää aloittaa kun varaajan keskilämpö 60-70 astetta. Lämmitetään niin kauan että varaajan alalämpö on 80 astetta tai yli. Lämmitystahti riippuu kulutuksesta ym..., mutta sanoisin että tällä kelillä on OK lämmittää joka päivä, itse aamulla tulet panen ja poltan koko päivän ja yöksi vielä täyteen ja aamulla uusi tuli jos sammunut. Eneka 35 alapalo ja 2m3 varaaja, ja tietysti tuossa tulee kitupolttoakin.
"Sitten sähkövastusten päällä pitäminen.... (suurin riidan aihe :)
Olisko edullisempaa pitää esim. varaajan alalämpö koko ajan n. 40 asteessa sähkövastuksella, ja siten joutua lämmittämään hiukan harvemmin puulla? Tällöin vastus on kyllä päällä todella paljon, koska vajaa 30 asteinen palaava patterivesi sitä koko ajan jäähdyttää
Vai pitäisikö päällä olla ylävastus esim n. 50 asteeseen säädettynä. Tämä takaisi sen että varaajassa on ylhäällä aina riittävän kuuma vesi lämmittämään sekä talon että käyttöveden. Onko varaajan alalämmöllä tällöin mitään merkitystä??"
Alavastusta ei käytetä puulla lämmitettäessä paitsi kovilla pakkasilla jos ylävastuksen teho ei riitä. Puulla lämmitettäessä ylävastus aina päällä, n. 60 asteessa. Sitten kun lämmitetään sähköllä kytketään alavastus päälle, 80 asteeseen, yösähkölle jos saa, jos ei niin 70 ja jatkuva sähkö.
Varaajan lämmöistä vielä:
Varaajassa pitäisi olla kaksi mittaria, keskilämpö käyttövesikierukan alapuolella ja alalämpö. Keskimittarista katsotaan lämmityksen aloitus, eli kun alkaa tippumaan 70 asteeseen ja alle. Alamittarista katsotaan lämmityksen lopetus, eli kun näyttää 80 astetta niin ei enään puuta pesään.
Onko kattilassa vedonsäädin? Eli kattilan päällä systeemi jossa esim. numerot 1-6 ja siitä ketju alaluukkuun? Jos on niin teeppä seuraavasti:
Lämmitä kattila rauhallisesti 70 asteeseen. Varaajan lataus ei vielä pitäisi alkaa. Sitten käännät tuon säätimen numeron 3 kohdalle. Nyt ketjun pituutta säätelemällä säädät sen siten että luukku on juuri ja juuri kiinni. Numeroiden väli on 10 astetta.
Eli kun haluat että kattila on esim. 90 asteinen niin säädin numeron 5 kohdalle. Se kannattaa siinä pitää. Sitten kun varaajaan ei enään mahdu lämpöä, luukku menee kiinni ja tuli tukahtuu eikä pääse kiehumaan. Myös nyt voit pakkasella jättää yöksi puuta täyteen ja yöllä lämmön laskettua tuli alkaa taas palaa ja lämmittää varaajaa.
Onko järjestelmässä automaattista lämmönsäätäjää, esim Ouman?- enhänmämistäänmi....
Miksi sitä varaajaa pitää varmuuden vuoksi lämmittää?
Eikö se riitä että sitten kun lämpötila on liian alhainen käyttöveden tai lämmityksen tarpeeseen lämmitetään kuumaksi. Mulla riittää 50 siinä kierukan alla käyttövedelle ja lämmitys toimis matalammallakin lämmöllä.
Sähkövastuskin varaajassa on ollut kohta 10 vuotta viellä ei vaan ole tullut tarpeelliseksi siihen sähköä kytkeä.
Jos sähköllä haluat lämmittää niin sitä ylävastusta kannattanee hyödyntää puun lisänä turvaamassa lämmön riittävyys. jos taas on aikasähköliittymä niin silloin pelkästään sähköllä lämmittäessä ne alavastukset yö käyttöön.
Varaaja yleensä yritetään mitoittaa niin että talvellakin riittäisi yksi lämmityskerta vuorokaudessa. - Arimax 60'
Yleensä suurin virhe on hankinta-aikana kattilan tehon ja varaajan koon epäsuhde. Hankitaan 20-30 kw kattila ja vaikkapa 3000 l varaaja. Lämmitys onkin sitten työtä kun tuota varaajaa "ladataan" muun kulutuksen rinnalla. Tunnen monta taloutta joissa pakkaspäivinä tuli palaa kattilassa koko päivän, jotta yö voidaan nukkua. Tuo "kitupolttokaan" ei ole kannattavaa koskapa savukaasut eivät pala täydellisesti ja menevät hukkaan. Samoin kattilan savukanavat pikeytyvät.
Latauspiirissä on oltava termostaatti ja latauspiiri on oltava sekoittava eli osa "kuumasta" varaajaan menevästä vedestä sekoitetaan varaajasta tulevaan veteen. Näin kattilan tulipintojen lämpäötila pysyy optimaalisena eivätkä pikeydy. Vedonsäätimellä ja piipun pellillä säädetään savukaasujen lämpö 200-300 asteen välille. Jos savukaasut ovat liian kylmiä, piippu pikeytyy ja seuraa nokipalo.
Tämä tuon 30 vuoden kokemuksella. Minulla tähän n. 200 neliön taloon on tuo 60 kw kattila ja 3000 l varaaja osottautunut oikeaksi. Vain pesällinen lämmityskerralla ja homma on siinä.
- ............
Siellä varaajassa lämpö on aika voimakkasti kerrostunut. Jos varaaja on oikein asennettu, niin verokstosta palaava vesi menee varaajan alaosaan ja niin se alamittari melko nopeasti laskee 80 asteesta jonnekin 30-40 asteen välille. Lämpötila siellä vesisäiliössä muuttuu 80 asteesta sinne 30 asteeseen korkeusuunassa 10-15 cm matkalla. Siis kun sieltä energiaa otetaan, niin tuo lämpötilaraja nousee ylöspäin ja lopussa ylämittari siis laskee todella nopeasti 30-40 asteeseen. Verkostoon lähtevä vesi on luokkaa 35-45 astetta, joten aika kylmäksi saa varaajan päästää, ennekuin kiertoveden lämpötila alkaa alentua. Oivallinen lisävruste tuollaseen systeemiin on Ouhman lämmösäädin, joka kääntää sunttia sitä mukaan auki tai kiinni, kun varaajan lämpötila muuttuu. Ulkotilaanturi säätää lähtevän veden ulkolämpötilan mukaan ja sisätilasäädin pitää sisälämptilan vakiona tuulisellakin säällä, kun normaalisti talo alkaa jäähtyä.
Varaajan pitäsi olla oikean kokoinen verrattuna pannun tehoon.. Jos pannu on 35 kilowattinen, lienee sopiva maksimikoko 1,5-2 kuutiota. Alapalo- ja kääntetispalokattilalla varaajan lataaminen on varsin vähätöistä, mutta jos luoja on talonomistajaa rankaissut yläpalokattilalla, niin on se lämmittäminen varsinkin talvella varsinainen työmaa eli jatkuvaa varvaamista pannuhuoneessa- gghjkl
Kyllähän 3m3 varaajaan minimi kattila teho on siinä 35kw hujakoilla,isommalla kattilalla selviää helpommalla lämmityksestä. Tosin paljon on noita 3m3 &35kw taloja joissa asuu ihan tyytyväisiä puulämmittäjiä.
- ml213.
"mutta jos luoja on talonomistajaa rankaissut yläpalokattilalla, niin on se lämmittäminen varsinkin talvella varsinainen työmaa eli jatkuvaa varvaamista pannuhuoneessa ".
-----------
Talossamme on Jämä YP kattila 2000 litran varaajaan liitettynä ja "kylmän" varaajan lämmitys kestää kaikkiaan n 5 tuntia. Täällä päin on jo yöpakkasia ja päivälämpötila on muutaman asteen plussalla. Tänään lämmitin varaajan ja edellisen kerran viime viikon perjantaina.
Yleensä esim. 10....15 asteen pakkasilla joka kolmas päivä. Tuon lisäksi lämmitämme joka päivä 3..4 kertaa hellaa, josta tulee n 70% lämmön tarpeesta.
Aikoinaan kun neliöitä oli 100m2 ja ei hella lämmitystä, niin normaali pakkasilla lämmityskerrat olivat joka toinen vrk.Yli 25C pakkasilla joka vrk.
Niin, itse en koe puulämmitystä,- ja erikoisesti vielä YP kattilallakaan erikoisen työlääksi. - sama.
ml213. kirjoitti:
"mutta jos luoja on talonomistajaa rankaissut yläpalokattilalla, niin on se lämmittäminen varsinkin talvella varsinainen työmaa eli jatkuvaa varvaamista pannuhuoneessa ".
-----------
Talossamme on Jämä YP kattila 2000 litran varaajaan liitettynä ja "kylmän" varaajan lämmitys kestää kaikkiaan n 5 tuntia. Täällä päin on jo yöpakkasia ja päivälämpötila on muutaman asteen plussalla. Tänään lämmitin varaajan ja edellisen kerran viime viikon perjantaina.
Yleensä esim. 10....15 asteen pakkasilla joka kolmas päivä. Tuon lisäksi lämmitämme joka päivä 3..4 kertaa hellaa, josta tulee n 70% lämmön tarpeesta.
Aikoinaan kun neliöitä oli 100m2 ja ei hella lämmitystä, niin normaali pakkasilla lämmityskerrat olivat joka toinen vrk.Yli 25C pakkasilla joka vrk.
Niin, itse en koe puulämmitystä,- ja erikoisesti vielä YP kattilallakaan erikoisen työlääksi.Niin, varaajan lämmitän hieman yli 100 asteiseksi.Lisäksi tuo Jämä YP 20...40kW kattila ei ole alkuperäisessä muodossaan.Teho nyt lie yli 50kw.
- ml213.
Eihän kattila vaikuta varaajan lämmitys kertoihin.Ainoastaan varaajan lämmitys on helpompaa AP kattilalla,- koska AP kattilassa on tiheät lisäyskerrat. Esim. tapauksessani lisäys on 20....30 min.
Kuten kerroitkin, niin varaajalämmityksessä on tärkeää lämpimän veden kerrostuminen. - virheen
ml213. kirjoitti:
Eihän kattila vaikuta varaajan lämmitys kertoihin.Ainoastaan varaajan lämmitys on helpompaa AP kattilalla,- koska AP kattilassa on tiheät lisäyskerrat. Esim. tapauksessani lisäys on 20....30 min.
Kuten kerroitkin, niin varaajalämmityksessä on tärkeää lämpimän veden kerrostuminen.-"koska AP kattilassa on tiheät lisäyskerrat".
Yläpalokattilassa on tiheät puiden lisäämiset. - tiheät?
virheen kirjoitti:
-"koska AP kattilassa on tiheät lisäyskerrat".
Yläpalokattilassa on tiheät puiden lisäämiset.Tiheä lisäyskerta lienee suhteellinen käsite. Kun ei pilko klapeja ihan tulitikuiksi niin ainakin omassa Arimax 240 kattilassa pääsee noin puolentoista tai 2 tunnin lisäysväliin. Olen laittanut 1-wire anturit ala ja yläkierrukan luukkuja vasten - viisarimittari keskellä. Omassa 3000 litran varaajassa kun ylälämpö tippuu neljänkympin paikkeille saa uunillisella sen nousemaan 70c, toisella välimittarin samaan ja samalla alaanturinkin lämpo on noussut jonkun verran. Muuten se kestää aika tasaisesti 30-35c Tässä vaiheessa rupeaa ylämittari kipuamaan 80c paikkeille ja paineet ovat nousseet puolesta 1.2 baariin ja lopetan lämmityksen koska muuten alkaa mennä varaajasta jo kuumaa vettä kattilaan.
Kattila sinänsä on pieni varaajaan nähden, mutta meillä ei ole tarvetta lämmittää aina varaajaa kuumaksi. Uunillinen riittää yläosan lämmitykseen ja näillä keleillä hyvin päiväksi. Työn takia ei joka päivä tule oltua kotona niin silloin ennalta voi lämmittää koko varaajan kuumaksi ja pari päivää voi olla poissa ilman sähkölle siirtymistä.
Sinänsä yläpalokattilat onneksi häviävät markkinoilta ensi vuoden jälkeen kun eivät ole selvinneet EN-303-5 testistä. Itsekin olen pikkuhiljaa katsellut kaasutuskattilaa seuraavaksi. Jollain kesälomamatkalla tarttunee Puolasta sitten mukaan
http://kotly.com/index.php?cPath=169 - ml213.
tiheät? kirjoitti:
Tiheä lisäyskerta lienee suhteellinen käsite. Kun ei pilko klapeja ihan tulitikuiksi niin ainakin omassa Arimax 240 kattilassa pääsee noin puolentoista tai 2 tunnin lisäysväliin. Olen laittanut 1-wire anturit ala ja yläkierrukan luukkuja vasten - viisarimittari keskellä. Omassa 3000 litran varaajassa kun ylälämpö tippuu neljänkympin paikkeille saa uunillisella sen nousemaan 70c, toisella välimittarin samaan ja samalla alaanturinkin lämpo on noussut jonkun verran. Muuten se kestää aika tasaisesti 30-35c Tässä vaiheessa rupeaa ylämittari kipuamaan 80c paikkeille ja paineet ovat nousseet puolesta 1.2 baariin ja lopetan lämmityksen koska muuten alkaa mennä varaajasta jo kuumaa vettä kattilaan.
Kattila sinänsä on pieni varaajaan nähden, mutta meillä ei ole tarvetta lämmittää aina varaajaa kuumaksi. Uunillinen riittää yläosan lämmitykseen ja näillä keleillä hyvin päiväksi. Työn takia ei joka päivä tule oltua kotona niin silloin ennalta voi lämmittää koko varaajan kuumaksi ja pari päivää voi olla poissa ilman sähkölle siirtymistä.
Sinänsä yläpalokattilat onneksi häviävät markkinoilta ensi vuoden jälkeen kun eivät ole selvinneet EN-303-5 testistä. Itsekin olen pikkuhiljaa katsellut kaasutuskattilaa seuraavaksi. Jollain kesälomamatkalla tarttunee Puolasta sitten mukaan
http://kotly.com/index.php?cPath=169Tietysti tuo lisäyksessä oleva puumäärä riippuu kattilasta ja erikoisesti haluaako polttaa puuta taloudellisesti jne... Jämä YP kattilaan ei tulisi laittaa puita kuin hieman lisäysluukun alalaitaan asti. Tietysti kukaan ei kieltäne, jos sulloo koko tilan täyteen, mutta kattilan palotilat eivät riitä polttamaan runsasta puiden kasuuntumista.
Ei liene synti tai häppee, jos kerron, miten hormia nuohoamalla on huohottu 10- vuoden välein ja silloinkin hormista tuleva/irtoava karsta on vähäistä.
Aikoinaan kun lähemmin tutkin puukaasujen muodostumista ja sen palamista, nin muutin tuon Jämä YP 20...40 kattilan todella puhtaaksi palavaksi kattilaksi. Eli kattilan alimmainen tila,- john lisätään ne puut, niin toimii pääasiassa puiden muuttamiseksi palavaksi kaasuksi ja nämä palavat kaasut palavat keskimmäisessä solassa,- jonka rakennetta muutin siten, että sola on kauttaaltaan palavien kaasujen täyttämä.
Ylimmäinen sola, jonka toimivuutta myös muutin, niin siirtää palaneista kaasuista tulevan lämmön veteen. Kaasut palavat todella tehokkaasti, mutta valitettavasti savukaasujen lämpötila jää korkeaksi eli n 300....450 asteiseksi. Paras tulos ,- joka olisi todella hyvä, niin vaatisi kattilaan vielä yhden solan,- joka hyödyntäisi tarkemmin lämpöenergian. - ml213.
tiheät? kirjoitti:
Tiheä lisäyskerta lienee suhteellinen käsite. Kun ei pilko klapeja ihan tulitikuiksi niin ainakin omassa Arimax 240 kattilassa pääsee noin puolentoista tai 2 tunnin lisäysväliin. Olen laittanut 1-wire anturit ala ja yläkierrukan luukkuja vasten - viisarimittari keskellä. Omassa 3000 litran varaajassa kun ylälämpö tippuu neljänkympin paikkeille saa uunillisella sen nousemaan 70c, toisella välimittarin samaan ja samalla alaanturinkin lämpo on noussut jonkun verran. Muuten se kestää aika tasaisesti 30-35c Tässä vaiheessa rupeaa ylämittari kipuamaan 80c paikkeille ja paineet ovat nousseet puolesta 1.2 baariin ja lopetan lämmityksen koska muuten alkaa mennä varaajasta jo kuumaa vettä kattilaan.
Kattila sinänsä on pieni varaajaan nähden, mutta meillä ei ole tarvetta lämmittää aina varaajaa kuumaksi. Uunillinen riittää yläosan lämmitykseen ja näillä keleillä hyvin päiväksi. Työn takia ei joka päivä tule oltua kotona niin silloin ennalta voi lämmittää koko varaajan kuumaksi ja pari päivää voi olla poissa ilman sähkölle siirtymistä.
Sinänsä yläpalokattilat onneksi häviävät markkinoilta ensi vuoden jälkeen kun eivät ole selvinneet EN-303-5 testistä. Itsekin olen pikkuhiljaa katsellut kaasutuskattilaa seuraavaksi. Jollain kesälomamatkalla tarttunee Puolasta sitten mukaan
http://kotly.com/index.php?cPath=169Muuten jotain lie pielessä myös tulisijojen valmistajilla.Tulisijojen valmistajat eivät opasta riittävästi miten puuta tulisi polttaa heidän tuoteillaan. Esim. jokaisen tulisijan, Jämä kattilan, Nunnauunin ja pari saunan kiuasta, niin jokaisesta tuotteesta on pitänyt muuttaa niiden toimintaa, että puut kaasuuntuisivat hallitusti ja kaasuihin saataisiin riittävä happi ja korkea palamislämpötila.
Esim. viimeisin tulokas talouteemme on Harvia puu kiuas. Sen suunnittelija on kyllä käyttänyt aikaansa sen hyvän ja asiallisen rakenteen saamiseksi,- mutta on unohtanut kokoaan hapetuksen. Täyttöluukun asentoa muuttamalla kiuas todella toimii erittäin puhtaasti.Kesäisin ei ulkoapäin tiedosta koko lämmitystä,- edes puiden lisäyksen yhteydessä. - 4+17
ml213. kirjoitti:
Tietysti tuo lisäyksessä oleva puumäärä riippuu kattilasta ja erikoisesti haluaako polttaa puuta taloudellisesti jne... Jämä YP kattilaan ei tulisi laittaa puita kuin hieman lisäysluukun alalaitaan asti. Tietysti kukaan ei kieltäne, jos sulloo koko tilan täyteen, mutta kattilan palotilat eivät riitä polttamaan runsasta puiden kasuuntumista.
Ei liene synti tai häppee, jos kerron, miten hormia nuohoamalla on huohottu 10- vuoden välein ja silloinkin hormista tuleva/irtoava karsta on vähäistä.
Aikoinaan kun lähemmin tutkin puukaasujen muodostumista ja sen palamista, nin muutin tuon Jämä YP 20...40 kattilan todella puhtaaksi palavaksi kattilaksi. Eli kattilan alimmainen tila,- john lisätään ne puut, niin toimii pääasiassa puiden muuttamiseksi palavaksi kaasuksi ja nämä palavat kaasut palavat keskimmäisessä solassa,- jonka rakennetta muutin siten, että sola on kauttaaltaan palavien kaasujen täyttämä.
Ylimmäinen sola, jonka toimivuutta myös muutin, niin siirtää palaneista kaasuista tulevan lämmön veteen. Kaasut palavat todella tehokkaasti, mutta valitettavasti savukaasujen lämpötila jää korkeaksi eli n 300....450 asteiseksi. Paras tulos ,- joka olisi todella hyvä, niin vaatisi kattilaan vielä yhden solan,- joka hyödyntäisi tarkemmin lämpöenergian.Hyvä piipunlämmitin tuo yläpaloises... Savukaasut on siis noin 150-300c liian kuumat jos snn saa puhtaasti palamaan, silti savukaasut karkaavat palamattomina ulos...
Onneksi yläpaloiset jäävät historiaan (paitsi saunankiukaissa) ja lämmityskattiloissa on vain kaksiosainen palotapahtuma jossa puu ensin kaasutetaan ja sitten poltetaan. Siinä kun yläpaloisen tuli on noin 600-700 asteista niin samasta aineesta irtoaa alapaloisella ja käänteispaloisella yli 1000c asteen liekki. 4+17 kirjoitti:
Hyvä piipunlämmitin tuo yläpaloises... Savukaasut on siis noin 150-300c liian kuumat jos snn saa puhtaasti palamaan, silti savukaasut karkaavat palamattomina ulos...
Onneksi yläpaloiset jäävät historiaan (paitsi saunankiukaissa) ja lämmityskattiloissa on vain kaksiosainen palotapahtuma jossa puu ensin kaasutetaan ja sitten poltetaan. Siinä kun yläpaloisen tuli on noin 600-700 asteista niin samasta aineesta irtoaa alapaloisella ja käänteispaloisella yli 1000c asteen liekki.Niin, ymmärtänet, ettei savukaasujen lämpötilaan vaikuta onko kattila YP tai AP . Samoin kattilan hyötysuhdetta laskettaessa savukaasujen lämpötila on vain yksi tekijä kokonaisuudesta. Esim. on täysin väärä mielikuva, jos kuvitellaan mitä alhaisempi savukaasujen lämpötila, niin sitä parempi hyötysuhde. Se on tietenkin todellisuutta, jos kattilassa poltetaan puuta korkeassa lämpötilassa / hyvin hapettaen, niin hyvä kattila mahdolistaa hyödyntämään hyvin savukaasujen lämpöenergian eli on riittävästi pinta-alaa, jolla energian siirtyminen tapahtuu. Mutta,- ne viimeisien kymmenien asteiden lämpötilan laskeminen on kaikein kalleinta,- ajatellen kattilan rakennetta. Itse en vaan ole nähnyt kattilaa,- joka olisi mieluinen tässä tekijässä.
Niin, vaikka kyseessä on 80-luvun Jämä YP kattila, mutta muunneltu versio, niin tämän kattilan rinalle voi tuoda tämän päivän AP kattilan ja ihan minkä merkkisen tahansa. Jos,- kriteerinä/tavoitteena on vähäpäästöisyys ja hyötysuhde. Kattilassa on jatkuva palotapahtuma puiden lisäyksistä huolimatta, mutta vaattii säännöllistä puiden lisäämistä eli on aivan työläämpi lämittää kuin AP kattila.
Tapauksessani,- jota ei voi yleistää, niin hormi 5m matkalta toimii myös lämmön varaajana,- jonka voi hyödyntää eli savukaasujen koekea lämpötila ei ole erikoinen haitta.
Tehdas valmiudessa tuon kattilan savukaasujen lämpötila muistaakseni oli n 200...300 astetta, mutta palotapahtumaltaan ongelmallinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2195973
Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m263754- 822597
- 392121
- 331902
- 451868
- 1071775
- 211656
- 271502
Tappajamanne kiinni
Herätys koko Mikkeli! Nyt tietoa kehiin, että saadaan tämä tappaja kiinni!331468