Haluaisin aloittaa valokuvauksen. Yritin etsiä valokuvauskurssia mutta todella huonosti löytyy kursseja aloittelijoille. Löysin kuitenkin muutmaan kurssin, jossa kuitenkin pitäisi olla jo omajärjestelmä kamera mukana tai muu filmikamera. Miksi ei käy esim. oma digikamera? Haluaisin ensin oppia ymmärtämään valokuvausta ja sen jälkeen vasta ostaa järjestelmä kameran jotta ymmärtäisin minkälaisen kameran haluan. Mitä eroa muuta on digikameralla ja filmikameralla? Miksi filmikamera on kursseilla parempi?
filmikamera vs. digikamera?
tietämätön:;
21
1502
Vastaukset
- näpöpärästi
Miksi filmikamera on kursseilla parempi?
—no siksi kun ope on kalkkis joka ei osaa säätää digikuvia ;—}- 9879879897987
säätäminenhän se on pääasia...säätäjä saa orgasmin vaikka kuvassa olis tikkuaski kunhan kuva on oikein säädetty.
- 346783647367364
9879879897987 kirjoitti:
säätäminenhän se on pääasia...säätäjä saa orgasmin vaikka kuvassa olis tikkuaski kunhan kuva on oikein säädetty.
Sinäkö saat orgasmin väärin säädetyistä kuvista?
- 9879879897987
346783647367364 kirjoitti:
Sinäkö saat orgasmin väärin säädetyistä kuvista?
en saa orgasmia kuvista.
- ..____.......
Varmaan useimmat kurssit on lähinnä aloittelijoille.Siis kansalaisopistojen ja kamerakerhojen yms. kurssit lienevät ihan perushuttua.
"pitäisi olla jo omajärjestelmä kamera mukana tai muu filmikamera. Miksi ei käy esim. oma digikamera?" Käsitteet taitavat olla hukassa? Jäjestelmäkamera ei tarkoita, että on filmikamera, vaan kameraa, jossa on vaihdettavat objektiivit. Digikamera taas ei sulje pois järjestelmäkameraa.
Digitaali- ja filmikameran erot on siinä, miten kuvat tallennetaan. Filmikamerassa filmille ja digikamerassa digitaaliseen tallentimeen. Digikamerassa on sitten taas lisää säätöjä koskien juuri näitä tallennettavan kuvan ominaisuuksia.
Filmikameraa voidaan pyytää sen varjolla, että kurssilla aiotaan vaikka tehdä itse kuvia filmistä vedostaen. Järjestelmäkameraa voidaan pyytää mukaan siksi, että siinä löytyy varmasti säädettävät aukot ja ajat ja manuaaliset säädöt. Melkein arvaisin, että pokkari, jossa on edes jotain säätöjä, kelpaa. Ja sitähän voi kysyä sitten kurssin järjestäjältä. - halvemmalla677667676
filmijärjestelmäkameroita objektiiveineen mahtaa saada käytettyinä hyvinkin halvalla, ks. esim. huutonetti harrastukset > valokuvaus > järjestelmäkamerat
mutta tuskin kannattaa ostaa edes kokeilua varten. syystä että filmikuvaaminen filmin kehittämisineen/kehityttämisineen ja kuvantekemisineen hidasta ja kallista verrattuna digihommaan. kun omien tekemisien palaute tulee hitaammin on sitten oppiminenkin hitaampaa.
ja tuskin siihen opetteluun mitään kursseja tarvitaan kirjakauppa/kirjasto/internet voi olla halvempikin.- kdjnubt..
Digikameralla onnistuu tekemään kynnemen kertaa enemmän sutta ja sekundaa. Otat sata kuvaa ja säästät 5-10.
Digin ainut etu on kuvan näennäinen halpuus per otos. Sillä voi siis kokeilla menemättä heti konkurssiin.
Digi opettaa myös erittäin huonosti tekniikkaa, koska kameroissa on liikaa automatiikkaa.
Täysin manuaalinen filmikamera on paras opettaja ja helpoin käyttää.. - etu?
kdjnubt.. kirjoitti:
Digikameralla onnistuu tekemään kynnemen kertaa enemmän sutta ja sekundaa. Otat sata kuvaa ja säästät 5-10.
Digin ainut etu on kuvan näennäinen halpuus per otos. Sillä voi siis kokeilla menemättä heti konkurssiin.
Digi opettaa myös erittäin huonosti tekniikkaa, koska kameroissa on liikaa automatiikkaa.
Täysin manuaalinen filmikamera on paras opettaja ja helpoin käyttää..ja paljon muita
– voit heti tarkistaa onnistuiko valotus (esim histogrammista)
– voi harjoitella ”ilmaiseksi”
– kuvia on helppo säätää ja rajata tarvittaessa
– sarjakuvaus (jatkuvasti filmiä vaihtamatta)
– kaikesta automatiikasta on apua aloittelijalle ja kiireessä
ainut huono puoli on se, että sopii huonosti kalkkiksille - Vakavisti
kdjnubt.. kirjoitti:
Digikameralla onnistuu tekemään kynnemen kertaa enemmän sutta ja sekundaa. Otat sata kuvaa ja säästät 5-10.
Digin ainut etu on kuvan näennäinen halpuus per otos. Sillä voi siis kokeilla menemättä heti konkurssiin.
Digi opettaa myös erittäin huonosti tekniikkaa, koska kameroissa on liikaa automatiikkaa.
Täysin manuaalinen filmikamera on paras opettaja ja helpoin käyttää..Digikamerat ovat niin kalliita, ettei köyhällä ole varaa sellaista hankkia. Filmijärjestelmän saa jopa 30 eurolla, jos ei osta valtamerkkiä. Filmit Saksasta 2e/rll. Taatusti halvempaa.
- 687687687687987
Vakavisti kirjoitti:
Digikamerat ovat niin kalliita, ettei köyhällä ole varaa sellaista hankkia. Filmijärjestelmän saa jopa 30 eurolla, jos ei osta valtamerkkiä. Filmit Saksasta 2e/rll. Taatusti halvempaa.
ja siihen sitten se tuhannen euron objektiivi.
johan on halpaa.
ja jos ei osta valtamerkkiä, objektiivin voikin unohtaa, koska sitä ei mistään saa. - halpaa on
Vakavisti kirjoitti:
Digikamerat ovat niin kalliita, ettei köyhällä ole varaa sellaista hankkia. Filmijärjestelmän saa jopa 30 eurolla, jos ei osta valtamerkkiä. Filmit Saksasta 2e/rll. Taatusti halvempaa.
Ja filmin kehitys ja paperikuvien vedostus se vasta halpaa onkin n. 20 €/rll
- Filmifanaatikko
halpaa on kirjoitti:
Ja filmin kehitys ja paperikuvien vedostus se vasta halpaa onkin n. 20 €/rll
Esimerkkinä hinnoista:
Tarvitaan 1. filminkehite, 2. paperikehite ja 3. kiinnite (sama aine käy filmille ja paperille), sekä 4. paperia. Hinnat Helsingin Telefotosta 26.2.2011:
- Rodinal 26 euroa / 0,5 litraa. Sekoitetaan 1 50, ja yhden filmin kehittämiseen tarvitaan noin 3dl sekoitetta, eli alle 1cl tiivistettä. Kustannus per filmi on siis alle 0,50 euroa per filmi, vaikka kyseessä on kertakäyttökehite.
- Tetenal Eukobrom 15 euroa / 1,0 litraa. Sekoitetaan 1 9, ja yhdellä "satsilla" kehittelee kymmeniä kuvia, vaikka kuvakoko olisi isompikin, esim. 24x30cm eli noin A4. Kustannus per kuva on siis 1,5 euroa per satsi, jos valmistaa litran sekoitetta. Sillä voi katsoa kehittävänsä yhden filmin kaikki kuvat.
- Ilford Hypam 63 euroa / 5,0 litraa. Sekoitetaan filmeille 1 4 ja papereille 1 7. Molemmilla sekoituksilla voi kiinnittää enemmän kuin yhden kerran, kunhan työskentelyn välillä ei ole kuukausien taukoja. Kustannus per filmi jää siis tässäkin joihinkin sentteihin per filmi, ja kuvien osalta 1-2 euroon per satsi.
Yhteensä yksi filmi vedostettuna kaikki kuvat kokoon 24x30cm siis:
0,50 0,50 euroa (filmi) EHKÄ 1,5 2,0 euroa (paperinesteet) lisäksi paperikulut. Jos kuvat haluaa paperille, niin maksaa se paperi digikuvillekin. Telefoton hinnastossa 10x15cm paperit 25c/kpl, 24x30cm paperit 1,2 euroa/kpl ja 30x40cm paperi 2,60e/kpl.
Monet toimivat siten, etteivät vedosta ollenkaan joka kuvaa paperille. Tai jopa niin, että kehittävät filmit ja sitten skannaavat ja lopputyöstö on tietokoneella.
Ja Saksasta tilaamalla säästää näistä hinnoista vielä 30% pois. - ollenkaan
Filmifanaatikko kirjoitti:
Esimerkkinä hinnoista:
Tarvitaan 1. filminkehite, 2. paperikehite ja 3. kiinnite (sama aine käy filmille ja paperille), sekä 4. paperia. Hinnat Helsingin Telefotosta 26.2.2011:
- Rodinal 26 euroa / 0,5 litraa. Sekoitetaan 1 50, ja yhden filmin kehittämiseen tarvitaan noin 3dl sekoitetta, eli alle 1cl tiivistettä. Kustannus per filmi on siis alle 0,50 euroa per filmi, vaikka kyseessä on kertakäyttökehite.
- Tetenal Eukobrom 15 euroa / 1,0 litraa. Sekoitetaan 1 9, ja yhdellä "satsilla" kehittelee kymmeniä kuvia, vaikka kuvakoko olisi isompikin, esim. 24x30cm eli noin A4. Kustannus per kuva on siis 1,5 euroa per satsi, jos valmistaa litran sekoitetta. Sillä voi katsoa kehittävänsä yhden filmin kaikki kuvat.
- Ilford Hypam 63 euroa / 5,0 litraa. Sekoitetaan filmeille 1 4 ja papereille 1 7. Molemmilla sekoituksilla voi kiinnittää enemmän kuin yhden kerran, kunhan työskentelyn välillä ei ole kuukausien taukoja. Kustannus per filmi jää siis tässäkin joihinkin sentteihin per filmi, ja kuvien osalta 1-2 euroon per satsi.
Yhteensä yksi filmi vedostettuna kaikki kuvat kokoon 24x30cm siis:
0,50 0,50 euroa (filmi) EHKÄ 1,5 2,0 euroa (paperinesteet) lisäksi paperikulut. Jos kuvat haluaa paperille, niin maksaa se paperi digikuvillekin. Telefoton hinnastossa 10x15cm paperit 25c/kpl, 24x30cm paperit 1,2 euroa/kpl ja 30x40cm paperi 2,60e/kpl.
Monet toimivat siten, etteivät vedosta ollenkaan joka kuvaa paperille. Tai jopa niin, että kehittävät filmit ja sitten skannaavat ja lopputyöstö on tietokoneella.
Ja Saksasta tilaamalla säästää näistä hinnoista vielä 30% pois.huomannut, että monet kuvaavat värikuvia?
Kehitätkö värikuvat Rodinalilla ja Tetenalilla?
Kylläpä saa halvalla mustavalkoisia värikuvia! - Vakavisti
ollenkaan kirjoitti:
huomannut, että monet kuvaavat värikuvia?
Kehitätkö värikuvat Rodinalilla ja Tetenalilla?
Kylläpä saa halvalla mustavalkoisia värikuvia!Tottahan se on, että jotkut kuvaavat värikuvia. Heitä varten Telefotosta näyttäisi löytyvän esimerkiksi Tetenal Colortek -kitti, 5l satsi maksaa 100 euroa, jolla kehittelee 60 rullaa filmiä. Kitti sisältää siis prosessin kaikki eri osa-aineet.
Paperille löytyy toinen kitti samalta valmistajalta, 2,5 litrainen, noin 115kpl 18x24 -kuvia vedostaa sillä paperikuviksi hintaan 45,00 euroa.
Mustavalkokuvaus voi kuitenkin hyvin. Nuorten filmikuvaajien parissa se on nouseva tekniikka.
Ja kuten joku aiemmin jo mainitsi, niin Saksasta tilaamalla nämä ovat vielä halvempia. - ljgkjy987678ougyugj
Filmifanaatikko kirjoitti:
Esimerkkinä hinnoista:
Tarvitaan 1. filminkehite, 2. paperikehite ja 3. kiinnite (sama aine käy filmille ja paperille), sekä 4. paperia. Hinnat Helsingin Telefotosta 26.2.2011:
- Rodinal 26 euroa / 0,5 litraa. Sekoitetaan 1 50, ja yhden filmin kehittämiseen tarvitaan noin 3dl sekoitetta, eli alle 1cl tiivistettä. Kustannus per filmi on siis alle 0,50 euroa per filmi, vaikka kyseessä on kertakäyttökehite.
- Tetenal Eukobrom 15 euroa / 1,0 litraa. Sekoitetaan 1 9, ja yhdellä "satsilla" kehittelee kymmeniä kuvia, vaikka kuvakoko olisi isompikin, esim. 24x30cm eli noin A4. Kustannus per kuva on siis 1,5 euroa per satsi, jos valmistaa litran sekoitetta. Sillä voi katsoa kehittävänsä yhden filmin kaikki kuvat.
- Ilford Hypam 63 euroa / 5,0 litraa. Sekoitetaan filmeille 1 4 ja papereille 1 7. Molemmilla sekoituksilla voi kiinnittää enemmän kuin yhden kerran, kunhan työskentelyn välillä ei ole kuukausien taukoja. Kustannus per filmi jää siis tässäkin joihinkin sentteihin per filmi, ja kuvien osalta 1-2 euroon per satsi.
Yhteensä yksi filmi vedostettuna kaikki kuvat kokoon 24x30cm siis:
0,50 0,50 euroa (filmi) EHKÄ 1,5 2,0 euroa (paperinesteet) lisäksi paperikulut. Jos kuvat haluaa paperille, niin maksaa se paperi digikuvillekin. Telefoton hinnastossa 10x15cm paperit 25c/kpl, 24x30cm paperit 1,2 euroa/kpl ja 30x40cm paperi 2,60e/kpl.
Monet toimivat siten, etteivät vedosta ollenkaan joka kuvaa paperille. Tai jopa niin, että kehittävät filmit ja sitten skannaavat ja lopputyöstö on tietokoneella.
Ja Saksasta tilaamalla säästää näistä hinnoista vielä 30% pois.pimiö? sehän ei maksa mitään tietenkään?
eikä suurennuskone? tietenkin käytettynä voi sellaisen jostain löytää halvallakin, joku aika sitten näin yhden sellaisen kierrätyskeskuksessa oulussa, uutena tuskin saa mistään. - Tavaraa riittää.....
ljgkjy987678ougyugj kirjoitti:
pimiö? sehän ei maksa mitään tietenkään?
eikä suurennuskone? tietenkin käytettynä voi sellaisen jostain löytää halvallakin, joku aika sitten näin yhden sellaisen kierrätyskeskuksessa oulussa, uutena tuskin saa mistään.Vanhoja pimiöitä ja suurennuskoneita on kaikkien nurkat väärällään ja moni on iloinen, jos joku hakee pois ja antaa kympin, kun käypää peliä ei viitsi roskiinkaan heittää.
- Hakonen
ljgkjy987678ougyugj kirjoitti:
pimiö? sehän ei maksa mitään tietenkään?
eikä suurennuskone? tietenkin käytettynä voi sellaisen jostain löytää halvallakin, joku aika sitten näin yhden sellaisen kierrätyskeskuksessa oulussa, uutena tuskin saa mistään.Kannattaa liittyä lähimpään kameraseuraan, niistä monilla on vielä pimiö. Kameraseuroja on 90 eri puolilla maata.
http://www.sksl.fi/sksl/liitto/jasenseurat_kotipaikan_mukaan.html
- Nikon D90
Olet saanut monen sorttista vastinetta, laitan kuitenkin tähän vielä yhden näkemyksen.
Tuo filmikamera jos sillä tarkoitetaan filmille, negalle tai dialle, kuvaavaa kameraa lienee noilla kursseilla vaatimus koska siihen kuuluu myös vedosten tekeminen. Aina löytyy henkilöitä joille vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia ja se on heidän oikeutensa.
Jos kuitenkin olet alkaja tässä varsin koukuttavassa harrastuksessa niin ensimmäiseksi kelpaa melkein mikä vaan kamera jossa on P, A ja S toimintavalinnat automaatin lisäksi (P=säädettävä automatiikka, A= aukon esivalinta ja S= suljinajan esivalinta). P antaa säätää aukon ja ajan suhdetta manuaalisesti kuvan silti valottuessa automaatilla.
Noilla ohjelmilla voi kokeilla ja oppia miten kamera oikeasti toimii.
Filmille kuvaavassa kamerassa et koskaan näe edes auttavaa tulosta ennen kehitystä mutta digi antaa vastineen heti sekä kuvana että usein myös histogrammin muodossa. Digikuvan jälkikäsittely on verraten helppoa ja siihen saa jopa ilmaisia ohjelmia. Printteri jolla saa tulostettua A4 asti kuvia maksaa halvimmillaan muutaman kympin.
Kurssi on tietenkin kiva mutta hae kirjastosta valokuvausta käsittelevä kirja ja ota uusi hieno kamerasi kokeiluun. Näppäilet kuvia ja tarkastelet putkelta tuloksia. Varmasti opit nopeasti kohtuulliseksi kuvaajaksi.
Millainenko kamera? Minä ottaisin jonkun missä on käsisäätöjen mahdollisuus ja nuo yllä jo mainitut toimintamuodot. Se voi olla pokkari, superzoom tai järkkäri oman valintasi mukaan. Opittuasi voit miettiä miten paljon saatat satsata harrastukseen ja tuo eka kamera jää kakkoseksi kun ostat toiveidesi täyttymyksen noin vuoden päästä.
Tiedän merkin valinnan olevan vaikeaa mutta kaikki nuo yleisimmät ovat toimivaa kamaa joten aivan väärää valintaa tuskin pystyt tekemään. Itse suosisin, jos sitä kysyttäisiin, Nikonia, Canonia tai Panasonicia jos puhutaan pokkarista tai bridgestä/superzoomista kun taas järkkäreistä kaatuisin Nikonin, Canonin tai Pentaxin puoleen. Nuo ovat pääasiassa tunnepuolen asioita kuten huomaat tälläkin palstalla juttuja lukiessasi. Käytännössä kaikki digijärkkärini ovat olleet Nikonin valmistajia ja bridgeni Panasonicin ja Canonin joista asettaisin Panan Canonin edelle, vähän ainakin.- vaikeaa?
”Tiedän merkin valinnan olevan vaikeaa”
> joo eihän sitä voi kuvata ilman merkin valintaa, kamera ja objektiivi on enempi sivuseikka kunhan merkki on oikein valittu!
- ensin digi
filmikuvausta ja filmien itse kehittämistä sekä vedostamista ei nykyään kannata ajatellakaan. on työlästä ja varsin vittumaista hommaa verrattuna digihomman helppouteen. ja niinkun moni on tässä jo todennut on paljon kalliimpaa kuin digi.
niin että kannattaa aloittaa digillä ja sitten jos tuntuu että filmi rupeaa kiinnostamaan sitten kokeilee sitä jne.- Vie pois.....
Jos on varaa oheislaitteisiin, kuten tietokoneeseen ja ohjelmiin.
Hirmukalliita on digikameroiden tarvikkeetkin. Hankin hiljakkoin muistikortin 140 € ja vara-akkukin maksaa liki 100 €. Kestää vain pari vuotta, sitten hajoaa. Pitäisi vielä saada parempi laajakulma 1000 € jne.
Ennen muinoin, kun osti pariston kameraan ja AA-sarjan moottoriin niin pärjäsi koko vuoden. Filmit ostettiin kassikaupalla alennusten saamiseksi.
Filmikameralla on paljon halvempi aloittaa. Eräs tuttava osti käytettyjen liikkeestä toimivan Canon A1:n kympillä lähinnä käyttääkseen omistamaansa 35 mm:n TS-objektiivia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po1966999- 492646
- 1872199
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101543Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.1371511- 741160
Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke171109Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,371104Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä241087Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty46987