Mihin uskotaan

kuunteleva_kirkko

Keskusteluja lukiessa on noussut mieleen kysymys siitä, mihin pohjimmiltaan uskotaan. Joistakin kommenteista herää kysymys kumpaan uskotaan enemmän Jumalaan vai Raamattuun?

Olisi mielnkiintoista kuulla teidän ajatuksia tästä.

mono kuoppala
kirkon nuorisotyöntekijä

46

525

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Uskonto = Heikkojen ihmisten mielikuvituskavereihin perustuva unirätti.

      Raamattu = Huonosti kasattu ja vanhentunut tarukokoelma jonka käyttö auktoriteettina yhteiskunnallisiin asioihin pitäisi kieltää.

      • 13+17

        Saatananpalvoja= Päästään hullu, jolla on ruuvit löysällä


      • 13+17 kirjoitti:

        Saatananpalvoja= Päästään hullu, jolla on ruuvit löysällä

        Turha sun mulle on vaivoistas vinkua. Ei nimittäin kiinnosta.


      • Hämäläinen
        belial_666 kirjoitti:

        Turha sun mulle on vaivoistas vinkua. Ei nimittäin kiinnosta.

        Kovasti näyttää kiinnostavan, kun täällä heti alusta alkaen olet pyörinyt. Ellei kiinnosta, mikset häivy?


      • Hämäläinen kirjoitti:

        Kovasti näyttää kiinnostavan, kun täällä heti alusta alkaen olet pyörinyt. Ellei kiinnosta, mikset häivy?

        No voi hellanduudelis... Annas kun setä vääntää rautalangasta.

        Minua siis ei kiinnosta jonkun yksittäisen hihun mielenterveysongelmat ja vittuilu. Tajuatko.

        Poliittiselta kannalta minua kiinnostaa kirkon ja valtion erottaminen kovastikin.

        Ja ei poliittisena henkilökohtaisena ajatusmallina kristinuskon ajaminen mahdollisimman ahtaalle kiinnostaa myös.

        Ole hyvä.


    • Mietteliäs...

      Mielenkiintoinen heitto! Itse uskon, että tuollapuolen on joku eli taidan uskoa Jumalaan. Toki uskon myös raamatun kertomuuksiin pohjimmiltaan.

    • ihmetys on kova

      Ovatko ne sitten vastakohtia? "Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme ja me katselimme Hänen kirkkauttaan, senkaltaista kirkkautta mikä ainokaisella Pojalla on Isältä. Ja Hän oli täynnä armoa ja totuutta."

      Enpä ole ikinä kuullut kenenkään esittävän noin hassua kysymystä kuin Te juuri teitte. Ikäänkuin Jumala ja Hänen Sanansa olisivat jotenkin erillään toisistaan.

      Mihin Te sitten uskotte kun tunnutte voivan erottaa Jumalan Hänen Sanastaan?

      • Kysyt;
        "Mihin Te sitten uskotte kun tunnutte voivan erottaa Jumalan Hänen Sanastaan?"

        Uskon ja näen Jumalan olevan jotain suurempaa kuin Raamattu. Käsittääkseni luterilaisessa uskonkäsityksessä on yhteinen näkemys siitä, että Jumala on kolmiyhteinen Isä, Poika ja Pyhä Henki. Raamattu on mielestäni tie/reitti Jumalan ja hänen tahtonsa tuntemiseen. En väheksy Raamattua, mutta en myöskään aseta sitä Jumalan asemaan.

        Esitin kysymykseni tuossa muodossa, koska toivoin keskustelua Jumalasta ja Raamatusta uskon perustana.

        Kiitos Teille, jotka olette ottaneet asiallisesti osaa keskusteluun. Valitettavsti ihan kaikkille en tuota asiallisuus kiitosta en voi allekirjoittaa.

        mono kuoppala
        nuorisotyönohjaaja


      • yks vaan
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Kysyt;
        "Mihin Te sitten uskotte kun tunnutte voivan erottaa Jumalan Hänen Sanastaan?"

        Uskon ja näen Jumalan olevan jotain suurempaa kuin Raamattu. Käsittääkseni luterilaisessa uskonkäsityksessä on yhteinen näkemys siitä, että Jumala on kolmiyhteinen Isä, Poika ja Pyhä Henki. Raamattu on mielestäni tie/reitti Jumalan ja hänen tahtonsa tuntemiseen. En väheksy Raamattua, mutta en myöskään aseta sitä Jumalan asemaan.

        Esitin kysymykseni tuossa muodossa, koska toivoin keskustelua Jumalasta ja Raamatusta uskon perustana.

        Kiitos Teille, jotka olette ottaneet asiallisesti osaa keskusteluun. Valitettavsti ihan kaikkille en tuota asiallisuus kiitosta en voi allekirjoittaa.

        mono kuoppala
        nuorisotyönohjaaja

        Tuo kysymyksen vastakkainasettelu antoi sen käsityksen, että uskotaan jompaan kumpaan. Yleensä vai-sanalla esitetään vaihtoehdot.
        Väittäisin myös, että edes ns. fundamentalistit eivät usko Raamattuun samassa mielessä kuin he uskovat Jumalaan. Olen aivan varma, että myös he ovat sitä mieltä, että Jumala on suurempi kuin Raamattu ja että Raamattu on tie/reitti Jumalan tuntemiseen.

        Ihmettelen edelleen, mihin pyrit asettamalla kysymyksen Raamattuun VAI Jumalaan uskomisesta, koska kristinuskossa ei nähdäkseni voida valita niistä vain toista.


      • yks vaan kirjoitti:

        Tuo kysymyksen vastakkainasettelu antoi sen käsityksen, että uskotaan jompaan kumpaan. Yleensä vai-sanalla esitetään vaihtoehdot.
        Väittäisin myös, että edes ns. fundamentalistit eivät usko Raamattuun samassa mielessä kuin he uskovat Jumalaan. Olen aivan varma, että myös he ovat sitä mieltä, että Jumala on suurempi kuin Raamattu ja että Raamattu on tie/reitti Jumalan tuntemiseen.

        Ihmettelen edelleen, mihin pyrit asettamalla kysymyksen Raamattuun VAI Jumalaan uskomisesta, koska kristinuskossa ei nähdäkseni voida valita niistä vain toista.

        Kristinuskossa yleisesti on ilmeisesti kaksi puolta, henkilökohtainen suhde Jumalaan ja suhde siihen mitä Raamatussa lukee. Ilmeisesti koko ketjun idea on se että jos nuo kaksi ovat syystä tai toisesta antavat hyvin erilaisen vastauksen esillä olevaan ongelmaan, kumpaan ihminen luottaa ennemmän kyseisessä tilanteessa.


      • aliisa-rinkeli
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Kysyt;
        "Mihin Te sitten uskotte kun tunnutte voivan erottaa Jumalan Hänen Sanastaan?"

        Uskon ja näen Jumalan olevan jotain suurempaa kuin Raamattu. Käsittääkseni luterilaisessa uskonkäsityksessä on yhteinen näkemys siitä, että Jumala on kolmiyhteinen Isä, Poika ja Pyhä Henki. Raamattu on mielestäni tie/reitti Jumalan ja hänen tahtonsa tuntemiseen. En väheksy Raamattua, mutta en myöskään aseta sitä Jumalan asemaan.

        Esitin kysymykseni tuossa muodossa, koska toivoin keskustelua Jumalasta ja Raamatusta uskon perustana.

        Kiitos Teille, jotka olette ottaneet asiallisesti osaa keskusteluun. Valitettavsti ihan kaikkille en tuota asiallisuus kiitosta en voi allekirjoittaa.

        mono kuoppala
        nuorisotyönohjaaja

        Kysymyksessäni ei mielestäni ollut mitään asiatonta. Jos säikähdät kärkevästi esitettyä kysymystä, niin ymmärrän sen, että vältät myöskin "asettamasta Raamattua Jumalan asemaan". Se kun on täynnä kärkevästi esitettyjä kysymyksiä ja väitteitä, jopa itse Jeesuksen suusta. Hän kun oli kuuluisa siitä, että asetti fariseukset ja kirjanoppineet tukalaan asemaan ja "tukki heiltä suun". Vapahtajamme ei ollut sellainen lepertelijä kuin kirkko antaa nykyisin yleisesti olettaa.

        Mutta takaisin aiheeseen: Toivoit siis keskustelua "Jumalasta ja Raamatusta uskon perustana". Tarkemmin ottaen millaista? Ne vastakkain asettaen siis edelleen?

        Joh.1:1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
        14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

        Sana: Jeesus: Jumala.


      • aliisa-rinkeli
        aliisa-rinkeli kirjoitti:

        Kysymyksessäni ei mielestäni ollut mitään asiatonta. Jos säikähdät kärkevästi esitettyä kysymystä, niin ymmärrän sen, että vältät myöskin "asettamasta Raamattua Jumalan asemaan". Se kun on täynnä kärkevästi esitettyjä kysymyksiä ja väitteitä, jopa itse Jeesuksen suusta. Hän kun oli kuuluisa siitä, että asetti fariseukset ja kirjanoppineet tukalaan asemaan ja "tukki heiltä suun". Vapahtajamme ei ollut sellainen lepertelijä kuin kirkko antaa nykyisin yleisesti olettaa.

        Mutta takaisin aiheeseen: Toivoit siis keskustelua "Jumalasta ja Raamatusta uskon perustana". Tarkemmin ottaen millaista? Ne vastakkain asettaen siis edelleen?

        Joh.1:1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
        14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

        Sana: Jeesus: Jumala.

        "Ihmettelen edelleen, mihin pyrit asettamalla kysymyksen Raamattuun VAI Jumalaan uskomisesta, koska kristinuskossa ei nähdäkseni voida valita niistä vain toista. "


      • aliisa-rinkeli
        aliisa-rinkeli kirjoitti:

        Kysymyksessäni ei mielestäni ollut mitään asiatonta. Jos säikähdät kärkevästi esitettyä kysymystä, niin ymmärrän sen, että vältät myöskin "asettamasta Raamattua Jumalan asemaan". Se kun on täynnä kärkevästi esitettyjä kysymyksiä ja väitteitä, jopa itse Jeesuksen suusta. Hän kun oli kuuluisa siitä, että asetti fariseukset ja kirjanoppineet tukalaan asemaan ja "tukki heiltä suun". Vapahtajamme ei ollut sellainen lepertelijä kuin kirkko antaa nykyisin yleisesti olettaa.

        Mutta takaisin aiheeseen: Toivoit siis keskustelua "Jumalasta ja Raamatusta uskon perustana". Tarkemmin ottaen millaista? Ne vastakkain asettaen siis edelleen?

        Joh.1:1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
        14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

        Sana: Jeesus: Jumala.

        ---


      • lintu pieni lenteli
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Kysyt;
        "Mihin Te sitten uskotte kun tunnutte voivan erottaa Jumalan Hänen Sanastaan?"

        Uskon ja näen Jumalan olevan jotain suurempaa kuin Raamattu. Käsittääkseni luterilaisessa uskonkäsityksessä on yhteinen näkemys siitä, että Jumala on kolmiyhteinen Isä, Poika ja Pyhä Henki. Raamattu on mielestäni tie/reitti Jumalan ja hänen tahtonsa tuntemiseen. En väheksy Raamattua, mutta en myöskään aseta sitä Jumalan asemaan.

        Esitin kysymykseni tuossa muodossa, koska toivoin keskustelua Jumalasta ja Raamatusta uskon perustana.

        Kiitos Teille, jotka olette ottaneet asiallisesti osaa keskusteluun. Valitettavsti ihan kaikkille en tuota asiallisuus kiitosta en voi allekirjoittaa.

        mono kuoppala
        nuorisotyönohjaaja

        Miten Raamattu voidaan "asettaa Jumalan asemaan", kun se kuitenkin on Jumalan Sanaa meille vajavaisille ihmisille; Sanaa, jossa Jumala itse on läsnä ja joka opettaa meitä Hänen tuntemisessaan. Sanaa, joka synnyttää synnin tunnon; Sanaa, joka antaa armon ja avaa mahdollis
        uuden parannuksen tekoon; Sanaa joka lohduttaa ja antaa voimaa elämän taisteluissa ja myrskyissä.

        Jos Sanaa ei olisi, emme tuntisi Jumalaa.

        Ja luehan vielä uudelleen Johanneksen evankeliumin alku, jossa sanotaan, että "...Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta."

        Sana tuli lihaksi. Sana on Jumala.



        Että en oikein vieläkään ymmärtänyt ajatustasi.


    • Rami Bar-Amin

      "Joistakin kommenteista herää kysymys kumpaan uskotaan enemmän Jumalaan vai Raamattuun?

      Olisi mielnkiintoista kuulla teidän ajatuksia tästä."


      Jos tarkoituksena oli kysyä, "kumpaan te uskotte enemmän", eikä saada mielipiteitä siitä, mihin ihmiset yleensä uskoo, niin sitten voisin vastatakin. Tietysti jos jollain on esittää tutkittua tietoa siitä, mihin ihmiset Suomessa uskoo, sekin olisi mielenkiintoista nähdä. Kirkon tutkimuskeskuksessa väkertävälle opiskelijalle gradun aihe? Olen tähän asti nähnyt vain jonkun median tekemiä, todennäköisesti statistiikan-perustein-ei-niin-oikein -tehtyjä kyselyjä asiasta, joissa on tullut mm. ilmi, ettei valtaosa suomalaisista usko persoonalliseen (teistiseen) jumalan olemassaoloon.

      Ai niin se oma vastaukseni. En usko Jumalaan (isolla tai pienellä alkukirjaimella), ja Raamattu on vain paisuteltu kansantarusto, jossa on jotain faktuaalista, jotain legendarisoitua ja mystisoitua, erään alueen erään ajan kansojen sotamyyttejä, ja yrityksiä ymmärtää maailmaa jossa elävät.

    • Raamattu on monitulkintainen opus, jossa on lukuisia virheitä ja sisäisiä ristiriitoja. Se ei voi olla kaikkivaltiaan jumalan tahdonilmaus. Jos se on jumalan sanaa, niis se jumala on kyvyttömämpi kuin keskivero nykyihminen.

      Siis raamattuun ei kannata uskoa.

      Entäs sitten suoraan jumalaan?

      Monet tuntevat jumalien läsnäoloa ja ovat suorastaan vakuuttuneita siitä, että se jumaluus jonka kanssa he kommunikoivat on juuri se oikea.

      Kuitenkin vastaavia elämyksiä saadaan kaikissa uskonnoissa. Ihmisen sisäiset jumaluudet antavat eri ihmisille keskenään ristiriitaisia ja jopa vastakkaisia ohjeita. Myös samaa uskontoa tunnustavat saavat jumalolennoiltaan erilaisia ohjeita. Ei ole olemassa yhteistä tahtoa, joka kommunikoisi suoraan ihmisten kanssa.

      Siis kyseinen ilmiö on peräisin yksilön omista tarpeista ja siinä ei ole mitään ulkopuolista entiteettiä mukana.

      Ei kannata uskoa jumaliinkaan.


      No mihin sitten kannattaa uskoa?

      Ehkäpä ihmisyyteen. Vaikkapa siihen, että me olemme tällä pallolla keskenämme ja me voimme tehdä täällä eletystä ajastamme rikkaan ja mielenkiintoisen kokemuksen: hyvän elämän. Ei kannata odottaa jumalien tekoja. Kannattaa tehdä itse!

    • Mr....

      Room.10:17. Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

      Hyvä kysymys, sillä selvästikin ihmisillä on monenmoisia jumalia.

      Jumala on ilmoittanut itsensä ja Poikansa Jeesuksen Kristuksen Pyhän Henkensä voimalla sanassaan raamatussa. Voimme myös nähdä Jumalan Hänen luomistyössään luonnon monimuotoisuudessa.
      Tämä on ainut varma tapa oppia tuntemaan Jumalansa.

      Monissa uskonsuunnissa ajatellaan, että Jumalan Pyhä Henki vaikuttaa ohi sanan ja silloin tulee vääjäämättä ylilyöntejä. Ihminen on perisynnin tähden vajavainen ja hänen mielikuvituksensa tekee mitä erinlaisempia tepposia. Ateistillakin on omanlainen uskonsa jonka jumala hän on itse.

      Näkisin, että juuri siksi meillä luterilaisuudessa on juuri sana ja sakramentit (kaste ja ehtoollinen) täysin luovuttamaton väline Kristuksen todelliseen tuntemiseen vapahtajaksemme.

      Pysytään Sanassa.

    • Gagarin

      Minusta huomattavasti mielenkiintoisempi kysymys on MIKSI uskotaan, kuin mihin ja miten.

      • Mr....

        Room.2: 14. Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
        15. ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä

        1 Moos.27. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

        Syntiinlankeemuksessa ihminen meni pilalle synnin tähden. Mutta voisimmeko sanoa, että jotain jäi ja varmasti Aadam saarnasi jälkeläisilleen.

        Mielestäni tämä myös hyvin selittää sen miksi esim. ateistiksi itsensä mieltävä ihminen voi olla moraaliltaan ja elämänvaelluksessaan kunnollisempi kuin elävässä uskossa oleva uskova.


    • Kössönöm

      Mahtaako se sinua kiinnostaa, mutta kerron kuitenkin. Minulla on ollut lapsesta asti hyvin voimakas oikeudentunto ja se on ollut täysin ristiriidassa kristinuskon kanssa. Kristinuskonnossahan vaaditaan uskomaan täysin kuvitteelliseen jumalolentoon, joka rankaisee ikuisella kidutuksella, jos ei siihen usko. Tuon uskonnon keksijän on täytynyt olla hirveä sadisti.

      Olisi mielenkiintoista tietää miten sinä olet tuon harhaisuuden päähäsi saanut. Oliko se jo päiväkodissa, vai vasta rippikoulussa, vai miten aloit uskomaan tarinaan jumalasta? Kerro, olen kuulolla.

      • Eräs tarina

        Minä olen kade muille. Olisipa minulle kerrottu Jumalasta päiväkodissa passiivisesti. Mutta ei, Hän päätti ilmoittaa itsestään myöhemmin ihan itse. Tosi ensin pelastamalla henkeni, kun olin tukehtumassa omenapaistokseen ollessani 9 v. vuonna 83. Et Kössönöm usko, mutta vaistoin siinä hetkessä pahan ja kylmän ilmaiirin, kun haukoin ilmaa. Samantapaisen kuten juutalaisvainojen dokumenteista voi saada imettyä sitä kylmyyden ja välipitämättömyyden ilmapiirtä, sitten tunsin lämpimän ja valoisan ilmapiirin. Nyt tänä päivänäkin ilman kuolemavaaraa tunnistan nuo ilmapiirit sekä kolmas ilmapiiri, jossa ihmiset ovat, ja josta vaistoaa ihmisen hyvinvoinnin tilan. Siinäkin löytyy useita kategorioita.

        Mutta usko ei kuitenkaan kuvioon tullut heti mukaan, vaan ateistiystävä v. 84. Enemmän sain oppia koulusta ateismiin 80-90-luvun aikana ja kotona luterilaisen tapakristittyyn. Eli voin jokseenkin väittää, ettei mikään ihminen maapallolla ole käännyttänyt minua kristityksi. Miten muuten voisi silloin tulla kristityksi kuin Herran pyynnöstä. Mutta ihminen ei olisi minua saanut kääntymään, sillä inhoan tuputtamista hyvästä syystä. Jää sitten Isän oma kutsu ainoana mahdollisena tienä kristityksi. Siihen oli minun pakko vastata, kun vielä laittoi omaisesta koskevan enteen. Tämä vei pohjan ateistina ja tapakristittynä olemiselle. Ja sain sen lisäksi sydämelle hiippakunnan vaihdon Jumalan painostuksella. Kuin? Jos en olisi sanonut Jeesukselle, luovutan ja menen sinne, olisin ollut pian tiputuksessa sairaalassa ravinnonpuutteen takia. Aloin olla laiha, ja toisena vuotena alkoi vuotaa verta nenästä. Kaksi vuotta kärvistelin. Tapattaa Hän ei tahtonut, kun kerran jo on pelastanut kuolemalta. Noin kaksi vuotta olin kuiduttamassa itseäni painostuksen alla. Säästyi ainakin ruokarahaa muuhunkin. Ensimmäinen etsikkoaika alkoi v.93-94 ja jolloin myös sain enteen, joka toteutui v. 98 useassa osassa yhden kuukauden aikana. Uskoon tulin painostuksen alla vuonna 98, jonka jälkeen ensimmäinen kutsu toiseen hiippakuntaa(kirkkoon) tuli. Mutta toinen painostus kirkkoon menemiselle alkoi vuonna 2006, joka edelsi kahden vuoden painostus, kunnes 2008 päätin hypähtää kirkon yhteyteen, joka oli kolmas kutsu. Aina Jumala ei pistä perinteikästä kutsua tai anna vapaata tahtoa kaikessa. Eikä poliisille voi ilmoittaa painostuksesta.

        Uskomatonta on se, ettei Jumala katso, missä kuppikunnassa olet tai mihin kuulut jatkossa. Jos tehtävään on kutsuttu, silloin et voi itkeä, että on väärä kuppikunta. Ainoa edellytys on sille, että Jumalan sana on totuus, ja Jeesus on tie pelastukseen Isän luo. Se kaikista kuppikunnista riippumatta suunnilleen samana tulisi olla.

        Me ihmiset ne muut raja-aidat olemme pistäneet taitavasti pystyyn uskonnon ja vallan himolla. Kössönömin kaltaiset oikeustajuiset pisti reformaation jylläämään. Silläkin oli paljon positiivisia merkityksiä meille yhteiskunnassa, koska osaamme nalkuttaa toisillemme kirkkohistorian vääryyksistä hiippakuntien välillä ja seurakunnan ulkopuolella, mutta Jumalalle kristityt ovat vain yksi seurakunta opeista huolimatta.

        On myös hienoa huomata, että kullakin kuppikunnilla oma tehtävä Jumalan silmissä. Esimerkiksi helluntailaiset(karismaattinen) profetoivat, luterilaiset antaa rakkautta, katolilaiset ovat kuin kirkon vanhimmat, ortodoksit ohjaavat uskon puhtaudessa. Ja monet vapaat suuntaukset tulkitsevat Raamattua monelta kantilta ja opettavat muita evankelioimaan. Näitä kaikki tekee, mutta kukin omalla painotuksella sekä moni tekee päällekkäisiä kristityille kuuluvia Jumalan antamia tehtäviä niin kuin kuulukin. Kaikki kristityt saavat armolahjoja, mutta kuinka ne heijastuu kuppikunnissa, niin se näkyy siinä, kuinka uskoa painotetaan. On monta jäsentä, mutta yksi ruumis.


    • yks vaan

      Minulle on opetettu, että (kristinuskon) Jumala ilmoittaa itsensä Raamatussa ja että Raamatun kautta opitaan tuntemaan (kristinuskon) Jumala.
      Jos sinä kirkon työntekijänä näiden kommenttien pohdalta tuota mietit, niin vastaapa itse: uskotko Jumalaan vai Raamattuun ja miten uskot niistä toiseen, jos et usko molempiin? Jos ajatuksesti on - kuten epäilen - että pitäisi uskoa Jumalaan eikä Raamattuun, niin mistä opit tuntemaan Jumalan ja hänen tahtonsa, lakinsa, evakeliuminsa, rakkkautensa jne, jos et juuri Raamatusta?

      • tppp

        "Yks vaan" esitti hyvän kysymyksen. Kannattas vastata!


      • Mielenkiintoinen tulkinta siitä, etten uskoisi Raamattuun.

        Otan tähän lainauksen tuolta ylempää, eli miten vastasin ihmetys on kova nimimerkin kysymykseen:

        Uskon ja näen Jumalan olevan jotain suurempaa kuin Raamattu. Käsittääkseni luterilaisessa uskonkäsityksessä on yhteinen näkemys siitä, että Jumala on kolmiyhteinen Isä, Poika ja Pyhä Henki. Raamattu on mielestäni tie/reitti Jumalan ja hänen tahtonsa tuntemiseen. En väheksy Raamattua, mutta en myöskään aseta sitä Jumalan asemaan.

        mono kuoppala
        nuorisotyönhjaaja


      • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Mielenkiintoinen tulkinta siitä, etten uskoisi Raamattuun.

        Otan tähän lainauksen tuolta ylempää, eli miten vastasin ihmetys on kova nimimerkin kysymykseen:

        Uskon ja näen Jumalan olevan jotain suurempaa kuin Raamattu. Käsittääkseni luterilaisessa uskonkäsityksessä on yhteinen näkemys siitä, että Jumala on kolmiyhteinen Isä, Poika ja Pyhä Henki. Raamattu on mielestäni tie/reitti Jumalan ja hänen tahtonsa tuntemiseen. En väheksy Raamattua, mutta en myöskään aseta sitä Jumalan asemaan.

        mono kuoppala
        nuorisotyönhjaaja

        Raamatussa Jumala puhuu.Jumala on sana eilen, tänään,ja huomenna.


      • aksu521 kirjoitti:

        Raamatussa Jumala puhuu.Jumala on sana eilen, tänään,ja huomenna.

        Sama siis.


    • erkkiantero69

      Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa.

      Jumala on olemassa, koska Raamatussa sanotaan niin.


      Pakkohan kristityn noihin molempiin on uskoa, muuten hyvä kehäpäätelmä sortuu. Ne, jotka ymmärtävät mikä kehäpäätelmä on ja miksi sen todistusvoima on nolla, eivät tietenkään usko kumpaankaan.

    • vain ihminen

      Mihin pohjimmiltaan uskotaan...

      Itse uskon Jumalaan, jonka vaikutuksesta ihmiselämään kerrotaan Raamatussa. Raamatun koen henkilökohtaisesti siis enemmänkin historiallisena/kokemuksellisena kuvauksena siitä, miten ihmisen suhde Jumalaan on näkynyt eri aikoina. En siis itse ajattele, että jokainen sana on annettu kirjain kirjaimelta itse Jumalalta, vaan Jumalan koskettamat ihmiset ovat halunneet välittää omia kokemuksiaan Jumalasta eteenpäin seuraavillekin sukupolville. Minusta on aina ollut tärkeä huomioida Raamattua lukiessa myös se, missä ajassa kirjoitukset ja kertomukset ovat syntyneet ja kuka niitä on ylös kirjannut. Lisäksi nimenomaan vanhaa testamenttia tulisi mielestäni lukea uuden testamentin "läpi".

      Pohjimmiltaan minulle itselleni tärkeintä on varmaankin se oma kokemus Jumalasta ja siitä millä tavoin koen Jumalan vaikuttavan omassa ja lähimmäisteni elämässä. Kysymys on enemmän siitä, mitä tunnen sydämessäni kuin kirjoitetusta tekstistä. Ja Raamattu avaa sydämen vastaanottamaan...

    • Minua on henkilökohtaisesti häirinnyt kristinuskossa aina se kuinka ylikorostunut Jeesuksen minusta tuntuu siinä olevan. Minulle Jumala itse on ollut se suuri johon olen aina luottanut ja johon minulla on ollut henkilökohtaisempi side. Jeesus onkin hyvin toissijainen hahmo minulle, käytännössä vain Jumalan anteeksiannon väline, ei mitään sen suurempaa.

      Mutta varsinkin aikuistuttuani on pistänyt pahasti korvaan se että suurinosa kristityistä tuntuu ylistävän hirveästi Jeesusta ja itse Jumala ja Pyhä Henki mainitaan yleensä vain sivulauseissa. Ymmärrän toki että monille Jeesus on varmasti helpompi hahmo samaistua kuin Jumala joka on monintavoin etäisempi, kylmempi ja Vanhan Testamentin mukaan jopa aika ankara hahmo.

      Pyhä kolminaisuus on konsepti jonka voi tulkita monella tavalla. Yleinen kristittyjen tulkinta tuntuu olevan se että koska Jeesus osa pyhää kolminaisuutta, häntä voidaan ja myös pidetään Jumalana, periaatteessa jopa niin että Jeesus on korvannut Jumalan ihmisten puheissa lähes kokonaan.

      Itse tulkitsen pyhän kolminaisuuden niin että Isä, Poika ja Pyhä Henki itseasiassa muodostavat yhdessä kokonaisuuden jota voisi kuvailla Jumalan todelliseksi olemukseksi. Minulle Jumala on yksi korkeampi taho jolla kolme alempaa persoonaa. Ja minä henkilökohtaisesti olen samaistunut aina parhaiten tähän Jumalan korkeimpaan olemukseen.

      Tosin olen sittemmin huomannut Uudessa Testamentissa sen tason loogisia ongelmia että koko pyhä kolminaisuus on alkanut tuntua ihmisen keksimältä konseptilta. Muutenkin UT tuntuu olevan aikamoisessa ristiriidassa Vanhan Testamentin kanssa, kuin sen kirjoittajat eivät olisi välittäneet ollenkaan aikaisemmasta narratiivista ja kirjoittaneet jatko-osan joka ei yksinkertaisesti kunnioita alkuperäistä tuotosta.

      Minulla ei ole mitään sitä vastaan että jos joku uskoo Raamattuun, tarkemmin sanoen Uuteen Testamenttiin, itse olen hylännyt suuren osan sen mukanaan tuomista konsepteista. Olen periaatteessa hylännyt Vanhan Testamentin koska käsitykseni mukaan olisi toiminut alusta asti hyvin erilailla kuin VT:n Jumala, joten sikäli kun uskon Jumalaan, olen käytännössä täysin sen varassa että mitä Hänen suhteensa sydämessäni tunnen.

      • Mr....

        Hyvää pohdiskelua sinulla. En halua lähteä opettajan paikalle, mutta muutama näköala siitä kuinka itse olen saanut oppia.
        Tarkastellaan muutamaa raamatunkohtaa.

        Joh.1:1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
        14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

        2 Kor. 5: 19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
        20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

        Eikö tässä pienessä otannassa tule jo selville kuinka Kristus oli läsnä jo luomistyössä. Vanhantestamentin uskovat uskoivat tulevaan vapahtajaan ja pelastuivat uskon kautta, esim. Abraham josta Paavali kertoo.
        He elivät vanhan liiton ajassa.

        Voi nähdä kuinka Jumala ilmoitti tahtonsa ihmisille vanhan testamentin kautta laissaan, mutta läsnä oli kuitenkin aina lupaus pelastuksesta. Nyt kun uusi liitto (testamentti) solmittiin tuli Jumala ihmiseksi Kristuksessa, voidaan havaita kuinka Jumala Kristuksessa oli samaanaikaan Jumala ja Ihminen. Tarvittiin synnitön ihminen sovittamaan kaikkien ihmisten synnit. Ainoastaan täydellinen uhri kelpasi Jumalalle.
        Kristus sanoo että, ei hän ole tullut kumoamaan lakia vaan täyttämään lain.

        Näin saamme katsella raamatusta Jumalaamme Kristuksessa lihaksi tulevana vanhasta testamentista käsin ja lihaksi tulleena ylösnousseena uudesta testamentista käsin. Kristus on kaiken keskus.

        Jeesus itse sanoi usein: Kirjoitettu on. Hän tarkoitti juuri vanhaa testamenttia sillä se oli sen ajan raamattu, eli Juutalaisten Toora.

        Mitä tulee Pyhään Henkeen sen tehtävä on kirkastaa Kristusta sanan kautta.
        Joh.14:16. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
        17. totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
        18. En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.
        19. Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin saatte elää.
        20. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä.


      • VeliRe
        Mr.... kirjoitti:

        Hyvää pohdiskelua sinulla. En halua lähteä opettajan paikalle, mutta muutama näköala siitä kuinka itse olen saanut oppia.
        Tarkastellaan muutamaa raamatunkohtaa.

        Joh.1:1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
        14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

        2 Kor. 5: 19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
        20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

        Eikö tässä pienessä otannassa tule jo selville kuinka Kristus oli läsnä jo luomistyössä. Vanhantestamentin uskovat uskoivat tulevaan vapahtajaan ja pelastuivat uskon kautta, esim. Abraham josta Paavali kertoo.
        He elivät vanhan liiton ajassa.

        Voi nähdä kuinka Jumala ilmoitti tahtonsa ihmisille vanhan testamentin kautta laissaan, mutta läsnä oli kuitenkin aina lupaus pelastuksesta. Nyt kun uusi liitto (testamentti) solmittiin tuli Jumala ihmiseksi Kristuksessa, voidaan havaita kuinka Jumala Kristuksessa oli samaanaikaan Jumala ja Ihminen. Tarvittiin synnitön ihminen sovittamaan kaikkien ihmisten synnit. Ainoastaan täydellinen uhri kelpasi Jumalalle.
        Kristus sanoo että, ei hän ole tullut kumoamaan lakia vaan täyttämään lain.

        Näin saamme katsella raamatusta Jumalaamme Kristuksessa lihaksi tulevana vanhasta testamentista käsin ja lihaksi tulleena ylösnousseena uudesta testamentista käsin. Kristus on kaiken keskus.

        Jeesus itse sanoi usein: Kirjoitettu on. Hän tarkoitti juuri vanhaa testamenttia sillä se oli sen ajan raamattu, eli Juutalaisten Toora.

        Mitä tulee Pyhään Henkeen sen tehtävä on kirkastaa Kristusta sanan kautta.
        Joh.14:16. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
        17. totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
        18. En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.
        19. Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin saatte elää.
        20. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä.

        miksi suoltaa pulputusta, copypastekuraa, jos ei ole mitään sanottavaa?

        Ymmärrän että haluat jatkaa itsepetostasi ja parheiten se käy juuri noin. Mutta se ei vastaa kysymykseen.


      • Mr.... kirjoitti:

        Hyvää pohdiskelua sinulla. En halua lähteä opettajan paikalle, mutta muutama näköala siitä kuinka itse olen saanut oppia.
        Tarkastellaan muutamaa raamatunkohtaa.

        Joh.1:1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
        14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

        2 Kor. 5: 19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
        20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

        Eikö tässä pienessä otannassa tule jo selville kuinka Kristus oli läsnä jo luomistyössä. Vanhantestamentin uskovat uskoivat tulevaan vapahtajaan ja pelastuivat uskon kautta, esim. Abraham josta Paavali kertoo.
        He elivät vanhan liiton ajassa.

        Voi nähdä kuinka Jumala ilmoitti tahtonsa ihmisille vanhan testamentin kautta laissaan, mutta läsnä oli kuitenkin aina lupaus pelastuksesta. Nyt kun uusi liitto (testamentti) solmittiin tuli Jumala ihmiseksi Kristuksessa, voidaan havaita kuinka Jumala Kristuksessa oli samaanaikaan Jumala ja Ihminen. Tarvittiin synnitön ihminen sovittamaan kaikkien ihmisten synnit. Ainoastaan täydellinen uhri kelpasi Jumalalle.
        Kristus sanoo että, ei hän ole tullut kumoamaan lakia vaan täyttämään lain.

        Näin saamme katsella raamatusta Jumalaamme Kristuksessa lihaksi tulevana vanhasta testamentista käsin ja lihaksi tulleena ylösnousseena uudesta testamentista käsin. Kristus on kaiken keskus.

        Jeesus itse sanoi usein: Kirjoitettu on. Hän tarkoitti juuri vanhaa testamenttia sillä se oli sen ajan raamattu, eli Juutalaisten Toora.

        Mitä tulee Pyhään Henkeen sen tehtävä on kirkastaa Kristusta sanan kautta.
        Joh.14:16. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
        17. totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
        18. En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.
        19. Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin saatte elää.
        20. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä.

        "Eikö tässä pienessä otannassa tule jo selville kuinka Kristus oli läsnä jo luomistyössä. Vanhantestamentin uskovat uskoivat tulevaan vapahtajaan ja pelastuivat uskon kautta, esim. Abraham josta Paavali kertoo.
        He elivät vanhan liiton ajassa."

        Se on paljon tulkinnasta kiinni että mitä aikaa eletään. Toki Vanha Testamentti lupailee vapahtajaa mutta se että onko tämä vapahtaja jo saapunut onkin kiistanalainen asia. Juutalaiset käytännössä vasta odottavat vapahtajansa ensimmäistä tulemista.

        Itseasiassa suurin asia joka sai minut henkilökohtaisesti näkemään Uuden Testamentin epäluotettava oli se että huomasin ettei juutalaisuuden oppeihin kuulunut ollenkaan ikuinen kadotus. Koko ikuinen kadotus onkin kristinuskon mukanaan tuoma järjesttömyys, pelastuksen sivutuote.

        Tietysti myös koko Raamatun luotettavuus on muutenkin pelkkää huhupuheiden tasoa, liikaa välikäsiä jotta se voisi olla oikeasti luotettava. Ja itse Jumalakaan ei välttämättä ole se luotettavin taho, varsinkin meille ihmisille on niin helppo esiintyä Jumalana, olemme niin herkkäuskoisia että pieninkin yliluonnollinen riittää saa meidät vakuuttumaan että kyseessä on Jumala.

        Minun luojani luomassa maailmassa ei ole syntiä, ei absoluuttista hyvää eikä absoluuttista pahaa. Ei pelastusta mutta ei myöskään tuomiota. Se on täydellinen maailma joka ei kaipaa korjausta, se on meidän maailmamme.


      • Mr....
        shadowself kirjoitti:

        "Eikö tässä pienessä otannassa tule jo selville kuinka Kristus oli läsnä jo luomistyössä. Vanhantestamentin uskovat uskoivat tulevaan vapahtajaan ja pelastuivat uskon kautta, esim. Abraham josta Paavali kertoo.
        He elivät vanhan liiton ajassa."

        Se on paljon tulkinnasta kiinni että mitä aikaa eletään. Toki Vanha Testamentti lupailee vapahtajaa mutta se että onko tämä vapahtaja jo saapunut onkin kiistanalainen asia. Juutalaiset käytännössä vasta odottavat vapahtajansa ensimmäistä tulemista.

        Itseasiassa suurin asia joka sai minut henkilökohtaisesti näkemään Uuden Testamentin epäluotettava oli se että huomasin ettei juutalaisuuden oppeihin kuulunut ollenkaan ikuinen kadotus. Koko ikuinen kadotus onkin kristinuskon mukanaan tuoma järjesttömyys, pelastuksen sivutuote.

        Tietysti myös koko Raamatun luotettavuus on muutenkin pelkkää huhupuheiden tasoa, liikaa välikäsiä jotta se voisi olla oikeasti luotettava. Ja itse Jumalakaan ei välttämättä ole se luotettavin taho, varsinkin meille ihmisille on niin helppo esiintyä Jumalana, olemme niin herkkäuskoisia että pieninkin yliluonnollinen riittää saa meidät vakuuttumaan että kyseessä on Jumala.

        Minun luojani luomassa maailmassa ei ole syntiä, ei absoluuttista hyvää eikä absoluuttista pahaa. Ei pelastusta mutta ei myöskään tuomiota. Se on täydellinen maailma joka ei kaipaa korjausta, se on meidän maailmamme.

        -Tästähän Paavali juuri moittii Juutalaisia, kun eivät Kristusta messiaaksi tunteneet.

        Ote Juutalaistenkin hyvin tuntemasta Danielin kirjasta. Kyllä Juutalaiset ikuisen kadotuksen tuntevat.
        -Dan.12:1. Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
        2. Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.

        Mitä tulee raamatun luotettavuuteen, kun on niin paljon mainitsemiasi erilaisia välikäsiä, loppukommentillasi osoitit halusi olla samanlainen "välikäsi".
        Luotetaan Jumalan selkeään ilmoitukseen raamattuun, ei lähdetä hurmahenkiseen ihmisen mielikuvituksen pauloihin.


      • Mr.... kirjoitti:

        -Tästähän Paavali juuri moittii Juutalaisia, kun eivät Kristusta messiaaksi tunteneet.

        Ote Juutalaistenkin hyvin tuntemasta Danielin kirjasta. Kyllä Juutalaiset ikuisen kadotuksen tuntevat.
        -Dan.12:1. Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
        2. Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.

        Mitä tulee raamatun luotettavuuteen, kun on niin paljon mainitsemiasi erilaisia välikäsiä, loppukommentillasi osoitit halusi olla samanlainen "välikäsi".
        Luotetaan Jumalan selkeään ilmoitukseen raamattuun, ei lähdetä hurmahenkiseen ihmisen mielikuvituksen pauloihin.

        "Luotetaan Jumalan selkeään ilmoitukseen raamattuun, "

        Raamatun on kaukana selkeästä. Varsinkin Uusi Testamentti tuo mukaan monia pahoja ristiriitoja. Jumalan toimet eivät pidä sisällä minkäänlaista sisäistä logiikkaa jos Raamattua on uskominen, aina jotain pitää jättää huomiotta tai lisätä jos edes jonkin tason logiikasta olisi tarkoitus pitää kiinni.

        Kristityiltä löytyy hyvin erilaisia tulkintoja Raamatusta, yksinkertaisemmat asiat toki ovat yhtenäisempiä mutta mitä moninmutkaisempiin kristinuskon kysymyksiin mennään, sitä myös ennemmän ihmisten näkemyksen alkavat erota toisistaan.

        "ei lähdetä hurmahenkiseen ihmisen mielikuvituksen pauloihin."

        Minä olen kaukana hurmahenkisestä, mutta hurmahenkisesti kirjoittaminen on halpa tapa tehdä hyvin vaikuttavaa ja uskottavan kuuloista tekstiä ja Raamattu on kirjoitettu nimenomaan tietyllä keinokekoisesti mahdollisimman hienolta kuulostavalla tavalla. Minä luotan logiikkaan, kylmiin faktoihin, en ihmisen harhaisen mielen tuotoksiin.

        Ainoa syy miksi Jumalaan uskotaan on se että siihen halutaan niin kovasti uskoa, Itselle on niin helppo valehdella ja kuvitella asioita jotka tuntuu kivalta.


      • Mr....
        shadowself kirjoitti:

        "Luotetaan Jumalan selkeään ilmoitukseen raamattuun, "

        Raamatun on kaukana selkeästä. Varsinkin Uusi Testamentti tuo mukaan monia pahoja ristiriitoja. Jumalan toimet eivät pidä sisällä minkäänlaista sisäistä logiikkaa jos Raamattua on uskominen, aina jotain pitää jättää huomiotta tai lisätä jos edes jonkin tason logiikasta olisi tarkoitus pitää kiinni.

        Kristityiltä löytyy hyvin erilaisia tulkintoja Raamatusta, yksinkertaisemmat asiat toki ovat yhtenäisempiä mutta mitä moninmutkaisempiin kristinuskon kysymyksiin mennään, sitä myös ennemmän ihmisten näkemyksen alkavat erota toisistaan.

        "ei lähdetä hurmahenkiseen ihmisen mielikuvituksen pauloihin."

        Minä olen kaukana hurmahenkisestä, mutta hurmahenkisesti kirjoittaminen on halpa tapa tehdä hyvin vaikuttavaa ja uskottavan kuuloista tekstiä ja Raamattu on kirjoitettu nimenomaan tietyllä keinokekoisesti mahdollisimman hienolta kuulostavalla tavalla. Minä luotan logiikkaan, kylmiin faktoihin, en ihmisen harhaisen mielen tuotoksiin.

        Ainoa syy miksi Jumalaan uskotaan on se että siihen halutaan niin kovasti uskoa, Itselle on niin helppo valehdella ja kuvitella asioita jotka tuntuu kivalta.

        Aika ratkaisevaa on Paavalin teksti kokoluku 1.Kor.1-.
        tässä vähän esimakua luvusta.
        20. Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
        21. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,

        Ei tunnu kivalta kun Jumalan sana syyttää ja tuomitsee. Se näyttää kohteelleen sen syntisyyden ja mitättömyyden. Vaikka millä yrittäisi itseään puolustaa aina on alakynnessä.
        On selvääkin selvempää, että kadotukseen ollaan menossa. Onko siinä mitään logiikkaa. Vaikka minäkin olen kunnolla elämäni yrittänyt elää.

        Mutta voiko Jumala joka on pyhä ja oikeamielinen itsensä kieltää. Jumalan täytyy rangaista ihmistä synnistä.
        Jumala on luotuaan kohtaan vaan niin armollinen ja rakastava, Hän on järjestänyt asiat niin, että laittoi oman Poikansa kärsimään rangaistuksen meidän synneistämme.

        Tämähän on järjelle aivan käsittämätöntä, mutta ainoastaan uskolla omistettava.

        "Kivaahan" tässä on se, että synnit on sovitettu. Kuulostaa helpolta.
        Jokapäiväistä kamppailuahan se on kun liha ja Henki käyvät taistoaan.
        Mutta mitä on meidän uskovien ulkokultaisuus ja kaikkinainen tekopyhyys se onkin sitten taas toinen juttu ja oma pitkä stoorinsa. Vajavaisia ollaan, mutta Jeesus Kristus on täydellinen.


      • shadowself
        Mr.... kirjoitti:

        Aika ratkaisevaa on Paavalin teksti kokoluku 1.Kor.1-.
        tässä vähän esimakua luvusta.
        20. Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
        21. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,

        Ei tunnu kivalta kun Jumalan sana syyttää ja tuomitsee. Se näyttää kohteelleen sen syntisyyden ja mitättömyyden. Vaikka millä yrittäisi itseään puolustaa aina on alakynnessä.
        On selvääkin selvempää, että kadotukseen ollaan menossa. Onko siinä mitään logiikkaa. Vaikka minäkin olen kunnolla elämäni yrittänyt elää.

        Mutta voiko Jumala joka on pyhä ja oikeamielinen itsensä kieltää. Jumalan täytyy rangaista ihmistä synnistä.
        Jumala on luotuaan kohtaan vaan niin armollinen ja rakastava, Hän on järjestänyt asiat niin, että laittoi oman Poikansa kärsimään rangaistuksen meidän synneistämme.

        Tämähän on järjelle aivan käsittämätöntä, mutta ainoastaan uskolla omistettava.

        "Kivaahan" tässä on se, että synnit on sovitettu. Kuulostaa helpolta.
        Jokapäiväistä kamppailuahan se on kun liha ja Henki käyvät taistoaan.
        Mutta mitä on meidän uskovien ulkokultaisuus ja kaikkinainen tekopyhyys se onkin sitten taas toinen juttu ja oma pitkä stoorinsa. Vajavaisia ollaan, mutta Jeesus Kristus on täydellinen.

        "Ei tunnu kivalta kun Jumalan sana syyttää ja tuomitsee. Se näyttää kohteelleen sen syntisyyden ja mitättömyyden. "

        Ei minua haittaa pätkääkään vaikka kuinka Jumala minua syyttäisi tai tuomitsisi. Minulla on vain sellainen pieni periaate että en ota käskyjä keltään tai miltään ilman että kyseinen taho oikeasti näyttäytyy minulle henkilökohtaisesti. Tiedäthän, pitää varmistaa että käskyjen takana on oikeasti se kaiken korkein taho eli Jumala, eikä vain joku valheellinen alempi jumalolento, saatana mukaanlukien.

        Ei Jumalan tarvitse kuin näyttäytyä ja selittää minulle muutaman asian ja saisi minusta heti erittäin uskollisen palvelijansa.

        "Vaikka millä yrittäisi itseään puolustaa aina on alakynnessä. "

        Minun syntini ovat mitättömiä verrattuna niihin synteihin joihin sinun Jumalasi on syyllistynyt. Jos Hän haluaa minun luottavan Häneen, tarvitsen todella hyvän selityksen muutamaan asiaan. Minulla ei ole tarvetta puolustaa itseäni.

        "On selvääkin selvempää, että kadotukseen ollaan menossa. "

        Jos olen menossa kadotukseen, olen varmasti sen myös ansainnut. Sitä on turha kiistää ja sitä on myös turha vältellä. Hyväksyn kohtaloni ja minun puolesta Jumala saa heittää minut vaikka heti suoraan kadotukseen. Jos olen ansainnut rangaistuksen, olen myös täysin valmis sen kärsimään.

        "Jumalan täytyy rangaista ihmistä synnistä."

        Ei sen Jumalan tarvitse kuin tahtoa että maailmassa ei olisi syntiä ja kaikki synti katoaisi maailmasta lopullisesti samantien, ongelma ratkaistu. Ketään ei tarvitsi enää rangaista koska kukaan ihminen ei myöskään tekisi enää syntiä, se olisi ihmisille täysin fyysisesti ja henkisesti mahdotonta, aivan kuten ihmisen on mahdoton myös olla kaikkivoipa tai kaikkitietävä.

        "Jumala on luotuaan kohtaan vaan niin armollinen ja rakastava, Hän on järjestänyt asiat niin, että laittoi oman Poikansa kärsimään rangaistuksen meidän synneistämme."

        Synnin ainoa käytännön funktio on se että siitä voitaisiin rangaista, tosi armollista ja rakastavaa päästää pahuus maailmaan tuottamaan ihmisille kärsimystä. Ja edelleenkin jos Jumala haluaisi oikeasti hankkiutua eroon synnistä, ei Hänen tarvitse Jeesusta sen takia uhrata ja tietysti synnin luomatta jättämällä koko ongelmalta oltaisiin vältytty.

        Ja tietysti, mitenköhän yhden ihmisen muutaman päivän kärsimyksen olisi tarkoitus vastata niiden miljardien kristittyjen ikuista kärsimystä jotka kyseisellä teolla olisi tarkoitus pelastaa? Varsinkin jos pelastuneiden lukumäärä on vielä avoin. Asia on toki mahdollinen jos pelastuvien lukumäärä on jo päätetty ja tässä koko jutussa enemmänkin vain odotellaan että se pelastuneita olisi täysi...taivas olisi täynnä. Tosin tämä tuo mukanaan kuitenkin myös sen että itseasiassa se että ihmiset eivät pelastu myös viivyttää tuomiopäivää.

        "Tämähän on järjelle aivan käsittämätöntä, mutta ainoastaan uskolla omistettava. "

        Usko pois, kyseessä ei ole joku Jumalan salakoodi joka on uskosta osattomille hullutusta. Kyseessä on oikeasti todellistä järjettömyyttä ja Raamatun kirjoittajat tiesivät tämän joten he pistivät nimenomaan tuon hullutuskohdan sinne koska eivät osanneet muutakaan.

        Minulle mikään Raamatussa ei ole hullutusta, pystyn järjellä selittämään kaiken mitä siellä lukee. Raamatusta vain puuttuu paljon tietoa jota tarvitaan sen ymmärtämiseen järjellä. Tosin Raamattu on kaukana todellisuudesta joten siksi on typerää uskoa siihen totuutena. Ja tämä objektiivinen mielipide, siihen ei liity minkään tason kristinuskovastaisuutta.


    • rr

      "kumpaan uskotaan enemmän Jumalaan vai Raamattuun?"

      V: Kristyksi tulleelle asia on selvä, Isään, Jumalaan, joka raamatun kirjoitukset on antanut.

    • taviss

      Kun Jumala loi maailmankaikkeuden Sanallaan hän kirjoitti sanansa olevaan ja elämään. Jumalan sana on kirjoitettu galakseihin ja atomien ytimiin, kastematoihin ja sarvikuonoihin, putoileviin syyslehtiin ja jäätyviin lampiin, ihmissuhteisiin ja -sydämiin, musiikkiin, kulttuuriin, kyliin & kaupunkeihin, menneeseen ja tulevaan, tähän hetkeen. Jumalan sanaa voi tutkia lukemalla Raamattua, tutkimalla genetiikkaa, ihmettelemällä matematiikkaa, lukemalla historiaa, selvittelemällä ihmismieltä tai valaan elämää. Tämän minä opin, kun Raamattuni ensimmäisen kerran läpi luin ja ihmettelin, miksi minun piti laskea taivaan tähtiä, pitää kirjaa temppelin rakentamiseen käytetyn kullan painosta, tankata läpi sukuluetteloja ja ahdistua ihmisen väkivallan määrästä. Jumalan sana elää keskellä elämää. Katsokaa taivaan lintuja ja kedon kukkia, jotka kerran kukoistavat ja sitten leikataan pois. Siinä on Jumalan Sana.

    • JuPiKö

      Minä uskon Raamattuun, kirjaan kaikkivaltiaaseen, Jumalan ja ihmisen määrittelijään

      Ja Raamatunlukemiseen, pelastuksen ainoaan tiehen. Se kirjoitettiin Apostolien kynällä, koottiin kirkolliskokouksissa, ympäriselitettiin ja toisinajattelijoiden päähän lyötiin.

      Ja Raamatunjakeisiin, miespappeuteen ja heteroseksin ylivertaisuuteen, pitkätukkaisten miesten häpeällisyyteen ja rukoilevien naisten huiveihin.

      Aamen.

    • vbnm,.

      En siis usko varsinaisesti siihen mitä leipäpapit kirkossa raamatusta saarnaavat. He eivät osaa tulkita raamattua, eivätkä lukea sitä sydämellään. He eivät ole koskaan kyseenalaistaneet mitään raamatusta, eivätkä pohtineet sen syvempää sanomaa hiljaa sydämessään.

      Itselläni kirkossa ollessani suurin osa saarnoista menee ohi korvien ja nimenomaan siksi, että papista huomaa milloin saarna ei tule ajatuksella ja sydämestä. Hän vain lukee. Ja valitettavasti näitä leipäpappeja on lähes jokaisessa seurakunnassa.

      Minun tapani uskoa, on monen tekijän summa. Olen tutkinut montaa eri versiota raamatusta, mukaanlukien koraanin ja tooran (jälkimmäistä valitettavasti vähemmän) ja näistä minä olen miettimällä, kysymyksiä esittämällä ja näkökulmia hakemalla muodostanut oman tapani uskoa. Ja silti vielä etsin vastauksia ja olen kiinostunut muiden näkemyksistä. En siis luota yksinomaan kristilliseen tapaan uskoa, vaan haen vaikutteita muualta. Minusta se ei ole väärin, sillä Jumala, Jahve, Allah, Ikuinen tai miksi kukanenkin Häntä kutsuu, etsii sydämiä, ei tekoja.

      Minun mielestä ihan jokaisen kannattaisi tutustua myös muihin pyhiin kirjoituksiin kuin omaan pyhään kirjaansa. Se avartaisi katsetta ja auttaisi muodostamaan oman näkemyksen asioista. Jos joku pitää sitä huuhaana niin siinäpähän pitää, en voi sille mitään :D Mutta oma näkemykseni on tämä.

      Kaikista eniten kirstinuskossa minua sylettää se, että Jeesusta palvotaan Jumalana ja Herrana, mikä minun mielestäni on huutava vääryys, sillä Jeesushan oli loppujen lopuksi vain Jumalan sanansaattaja, jonka hän lähetti meille puhdistaakseen meidät synneistä ja väärästä uskosta ja avaamaan meidän silmiämme. Ei hän ole se ylijehu, joksi sitä valitettavan moni luulee.

      Vaikeampi on selittää loppujen lopuksi sitä miten itse uskon, sillä on vielä niin monia kysymyksiä joihin tahdon saada niin monia eri vastauksia, että tuskin tämän elinikäni aikana kaikkea ehdin löytää :D
      Toivottavasti sitten kun tuomiopäivä tulee, löydän ne ;)

    • Timothy.

      En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt sitä, mitä "uskomisella" varsinaisesti tarkoitetaan. tarkoitetaanko sillä jonkin asian totena pitämistä? Että pidän totena, faktana että esim. jokin persoonallinen jumala-hahmo on oikeasti olemassa ja hänellä on neitseellisen syntymän kautta fyysisesti ihmisenä elänyt poika?

      Tällaistako uskomiselal tarkoitetaan?

      Miksi jumala kaipaa itseensä uskomista? Mihin hän sitä tarvitsee? jos kristinuskon jumala kerran on kaikkivoipa omnipotentti hahmo, ei kai hän ole riippuvainen sitä piträvätkö ihmiset häntä totena vai eivät?

    • aliisa-rinkeli

      Ehkä minun pitäisi kysyä, mitä Raamattu sinulle sitten merkitsee? Mitä/mikä se mielestäsi on? Onko se mielestäsi Jumalan sanaa, ikuinen ja muuttumaton Totuus? Vai onko e vain sanahelinää, ihmisten kirjoittama ja ihmisten vapaasti muunneltavissa ja tulkittavissa oleva opus?

      Eli: mitä Raamattu sinulle merkitsee?

    • Kristinuskon kirja.

      Ihmiset, jotka eivät kykene itse ajattelemaan uskovat raamattuun ja sen lukuisiin taruihin. Ihmettelen, että he eivät sunnuntai töistä tapa pappejaan Mooseksen antaman käskyn mukaisesti.

      Itse uskon Jeesuksen välittämään sanomaan perimätiedon todennäköisyyden mukaisesti. Jeesus sai tehtäväkseen omien sanojensa mukaisesti. " Syntiä ei sellaisenaan ole, mutta teet syntiä jos teet jotakin mikä on haureutta, jota kutsutaan synniksi. Tästä syystä Jumala tuli teidän joukkoonne kaiken luonnollisen ytimeen palauttaakseen sen juurilleen ". Haureus on lähimmäisen rakkauden puutetta useiden Jeesuksen sanojen perusteella.

      Kaikki muut käsitykset Jeesuksen olemassaolosta ovat täyttä petosta kuten kirkon oppikin.

      Hienoa todeta uusien sukupolvien realistisuus.

      • kysyväkin voi eksyä

        Oliko tämä kirkon edustajan piilovastaus? Kovasti vaikuttaa siltä.


    • etsivä-xx

      Miten voit erottaa toisistaan uskon Jumalaan ja Raamatun. Ihmiseen on pakanauskonnoissakin sisäistynyt tunne jonkun suuremman olemassaolosta. Sekö riittää sinulle vaikka täällä olet kirkon edustajana virallisen tunnuksen kanssa. Juuri tämä on kirkkomme ongelma. Liian moni uskoo, että usko Jumalaan riittää ilman että sillä on kristillistä sisältöä Raamatusta. "Uskon omalla tavallani" on tavanomainen vastaus nykykirkossa. Onko agnostikko kristitty? Wikipediaa lainaten: "Agnostisismi tai agnostismi on käsitys, jonka mukaan ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa. Käsitettä käytetään myös laajemmin käsityksestä, että ei ole mahdollista saada mitään tietoa joistakin asioistaVaikka agnostikko kieltää tiedon mahdollisuuden, agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa silti uskoa jumalan olevan olemassa. Hän voi jopa myöntää ateistien perustelujen olevan parempia, mutta silti uskoa ”tunteellisin perustein” ".

      En ole kirjaimellisen tulkinnan kannattaja vaan perinteisen pelastuksen teologian kannattaja. Raamattu voidaan kokonaan selittää pois, jos ei usko, että sen kaanonin valintaan on vaikuttanut Pyhä Henki. Jos lähdetään vain tutkimaan mitä kaikkea kirjoitettua ja mitä kaikkea filosofiaa ja muuta uskontoa ympärillä olevassa yhteiskunnassa on ollut alkukirkon aikaan, selitetään Raamattu Jumalan sanana pois.

      Usko jumalaan ei pelasta. Oleelista on usko Kristukseen syntien sovittajana. Siihen sisältyy nöyrä suhtautuminen syntiin. Olen kuullut monen kirkkoon kuuluvan kysyvän hämmentyneenä olenko minä syntinen kun en tapa, varasta tai tee muuta sen kaltaista. Mistä ammennat sen käsityksen, mikä on syntiä vai etkö usko että syntiä on olemassakaan. Ja mikä eroittaa ateistin kristitystä? Nimittäin pelkkä käsky rakastaa lähimmäistään kuten itseään toteutuu ateisitisessa humanismissakin. Se toinen puoli käskystä tuntuu jäävän tyhjän päälle. Jos se ei perustu Raamattuun, oleteko pakanauskonnon kannattaja.

      • näinhän se on

        "Usko jumalaan ei pelasta. Oleelista on usko Kristukseen syntien sovittajana."


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minulla heräsi huoli sinusta ajatteluni kohteesta!

      Toivottavasti sinulla on siellä jossain kaikki hyvin. Välitän sinusta edelleen vaikka olet varattu, etkä tykkää minusta.
      Tunteet
      86
      5467
    2. Kivoimmat asiat elämässäsi?

      Ihastuminen? Rakastuminen? Voittaminen? Joku muu?
      Sinkut
      164
      3622
    3. Miksi sinua kiinnostaa mitä täällä lukee?

      Käyt täällä ja tiedän sen.
      Ikävä
      53
      3189
    4. Missä Sanna nyt suvaitsevaisuus?

      Tekijä on nyt kuitenkin jotain muuta kuin suomalainen niin eikös nyt pitäisi suvaita kulttuuri eroja ja rakastaa tekijä
      Maailman menoa
      203
      2126
    5. Mistä tiedät, että hän on kiinnostunut?

      Kiinnostunut sinusta.
      Ikävä
      35
      1931
    6. Et edes ole vanha ja läski

      Kunhan halusin loukata.
      Ikävä
      33
      1864
    7. Etkö usko teidän

      Koskaan päätyvän yhteen?
      Ikävä
      46
      1823
    8. Voisiko näistä

      Painaa kirjan. Montakohan sataa sivua tulisi 🤭 ja mikä sen nimi olisi?
      Ikävä
      57
      1714
    9. Tykkään niin paljon

      Ja olen tosi surkeana kun mokasin kerta toisensa jälkeen. 😢
      Ikävä
      19
      1683
    10. Mukavaa perjantaita

      Rakkaalle H naiselle...❤️
      Ikävä
      19
      1627
    Aihe