Uusiutuvien energioiden potentiaali

"Kun tuulisähkö maksaa tuplasti ja aurinkosähkö kymmenkertaisesti hiilisähköön verrattuna, mistä löytyy maksaja? "

EUssa laskettiin aikanaan yhteiskunnalliset säästöt, joita uusiutuvien energioiden osuuden lisääminen 6% --> 12% tuottaisi - tulos oli, että säästöt olisi niin suuret, että itse ohjelma olisi ilmainen. Siitä on tiivistelmä viitteessä /1/. Lyhyesti siis: yhteiskunnalliset säästöt, eritoten terveysmenoisssa, olisi niin mittavat, että laitokset maksaisivat itse itsensä. Ikävä kyllä, noin hyvä maksaja ei ole kaikkien mieleen.


1: http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/ilmastonmuutos/Euue.pdf
(Uusiutuvien energialähteiden yhteiskunnallinen merkitys EU:n perspektiivistä)

Saksassa toimii myös yritykisä, jotka vuokraavar auroinkokennoja. En tiedä tarkemmin, siitä kerrottiin TV-dokussa. Vuokraaja voi olla esimerkiksi jokin tavaratalo, joka saa kesähelteellä "ilmaista" energiaa jäähdytyslaitteisiin (vuokra--aika toki pidempi kuin hellekausi, luulisin). Jäähdytysenergiana aurinkosähkö onkin hyvä kaikkialla.

Saksassa on kuulemma huoli liiallisesta aurinkoenergian tuotannosta. Se tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että energian varastointitekniikat (mm. akku, vety) ei ole kehittyneet tarpeen mukaisesti.

Vastaaja kirjoitti:

Saksassa toimii myös yritykisä, jotka vuokraavar auroinkokennoja. En tiedä tarkemmin, siitä kerrottiin TV-dokussa. Vuokraaja voi olla esimerkiksi jokin tavaratalo, joka saa kesähelteellä "ilmaista" energiaa jäähdytyslaitteisiin (vuokra--aika toki pidempi kuin hellekausi, luulisin). Jäähdytysenergiana aurinkosähkö onkin hyvä kaikkialla.

Saksassa on kuulemma huoli liiallisesta aurinkoenergian tuotannosta. Se tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että energian varastointitekniikat (mm. akku, vety) ei ole kehittyneet tarpeen mukaisesti.

Lue lisää

Saksassa ei juurikaan hyödynnetä akkukennoja (lukuun ottamatta polkupyöriä, skoottereita ja vesikulkuneuvoja) ja vetykin on ajoittain kokenut taka-askelia ainakin liikennepolttoaineena.

Sen sijaan saksalaiset tuntuvat erikoistuvan älykkääseen kuormitukseen, mikä tarkoittaa sitä että verkon ylikuormituksen aikaan a) leikataan tuotantoa, tai b) käytetään päälle-kytkettäviä kuormia. Näistä jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä vesipumppuja, jäähdytyslaitteistoja yms. pulssiteholla ja perusvoimalla toimivia laitteita.

Ensimmäinen taas viittaa keskijänniteverkon direktiiviin, jonka asetti Saksan Liittovaltion Energia ja Vesijärjestö sähköverkon suojahallintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki yli 100 kW (ja myös ne suoraan 20 kV verkkoon kytketyt) aurinkovoimalaitokset osallistuvat dynaamiseen verkon huoltoon ja reaktiivisen voiman kautta toteutettavaan jännitteenhallintaan, mikä on osa aktiivista tehonhallintaa.

Vastaaja kirjoitti:

Saksassa toimii myös yritykisä, jotka vuokraavar auroinkokennoja. En tiedä tarkemmin, siitä kerrottiin TV-dokussa. Vuokraaja voi olla esimerkiksi jokin tavaratalo, joka saa kesähelteellä "ilmaista" energiaa jäähdytyslaitteisiin (vuokra--aika toki pidempi kuin hellekausi, luulisin). Jäähdytysenergiana aurinkosähkö onkin hyvä kaikkialla.

Saksassa on kuulemma huoli liiallisesta aurinkoenergian tuotannosta. Se tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että energian varastointitekniikat (mm. akku, vety) ei ole kehittyneet tarpeen mukaisesti.

Lue lisää

http://www.erneuerbare-energien.de/files/pdfs/allgemein/application/pdf/eeg_2009_en.pdf

Installation operators shall

1. provide installations whose capacity exceeds 100 kilowatts with a technical or operational facility
a) to reduce output by remote means in the event of grid overload, and
b) to call up the current electricity feed-in at any given point in time

to which the grid system operator may have access, and

2. ensure that a wind-powered installation fulfils the requirements of the Ordinance in accordance with section 64(1) first sentence no. 1 at the grid connection point with the grid system either on its own or in combination with other installations.

Luonnontieteilijä kirjoitti:

http://www.erneuerbare-energien.de/files/pdfs/allgemein/application/pdf/eeg_2009_en.pdf

Installation operators shall

1. provide installations whose capacity exceeds 100 kilowatts with a technical or operational facility
a) to reduce output by remote means in the event of grid overload, and
b) to call up the current electricity feed-in at any given point in time

to which the grid system operator may have access, and

2. ensure that a wind-powered installation fulfils the requirements of the Ordinance in accordance with section 64(1) first sentence no. 1 at the grid connection point with the grid system either on its own or in combination with other installations.

Lue lisää

Uusiutuvien energioiden tehokas käyttö tosiaan edellyttää älykästä verkkoa, joka kykenee toimimaan hajautetulla tuotannolla. Aihe olisi kokonaisuutena erillinen, mutta minua suuresti kiinnostava, joten turistaan siitä nyt ainakin vähän tässä ketjussa.

Näin joskus VTTn dokumentin aiheesta - se katosi netistä ennenkuin alysin laittaa sen koneelleni. Ehdin kuitenkin kertoa siitä jotain täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2383935
(Aktiivinen sähköverkko)

tuossa ketjussa lienee huomioinarvoisinta tämä, josta itsekin kerroit:

"
Aktiivisen verkon perusjuju

Dokumentin sivulta 31 löytyy koko aktiivisen sähköverkon perusidea:

"Sähkön siirtoverkko muodostaa yhteyden tuotanto- ja kulutuspisteiden välillä, eikä sitä mitoiteta toimimaan toimenpiteittä kaikissa mahdollisissa tuotanto- ja kulutustilanteissa."
(Tuossa verrataan nykyiseen sähköverkkoon, jota olen kuvannut 'rautakankiverkoksi')

"Siis sähköverkkoa ei välttämättä mitoiteta suurimman siirtotarpeen perusteella, vaan siirtoverkon tietojärjestelmä aktivoi tarvittaessa tuotantoa lisääviä ja kulutusta vähentäviä toimenpiteitä pahimmissa kuormitustilanteissa."
"

Tuo on erittäinkin merkityksellistä, vaikka munkkilatinalta kuulostaakin. Lyhyesti; verkkoa ei ole tarpeenkaan mitoittaa suurimman mahdollisen siirtotarpeen perusteella, mikä pienentää verkon rakennuskustannuksia. Pienet "tuottimet" ja "kuluttimet" voidaan kytkeä verkon paikallisen tarpeen mukaan (laitteille ehdotettu termejä "kuluttimet" ja "tuottimet").

Jos joku haluaa etsiä tuota dokua tai projektia, mihin se liittyy, tässä alkuperäiset tiedot:

"
Projektista on tehnyt ehdotuksen VTT raportissaan "Hajautetun energiatuotannon tiekartat":
http://www.vtt.fi/tuo/projektit/hastul/he_tiekartta.pdf
"

Vastaaja kirjoitti:

Uusiutuvien energioiden tehokas käyttö tosiaan edellyttää älykästä verkkoa, joka kykenee toimimaan hajautetulla tuotannolla. Aihe olisi kokonaisuutena erillinen, mutta minua suuresti kiinnostava, joten turistaan siitä nyt ainakin vähän tässä ketjussa.

Näin joskus VTTn dokumentin aiheesta - se katosi netistä ennenkuin alysin laittaa sen koneelleni. Ehdin kuitenkin kertoa siitä jotain täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2383935
(Aktiivinen sähköverkko)

tuossa ketjussa lienee huomioinarvoisinta tämä, josta itsekin kerroit:

"
Aktiivisen verkon perusjuju

Dokumentin sivulta 31 löytyy koko aktiivisen sähköverkon perusidea:

"Sähkön siirtoverkko muodostaa yhteyden tuotanto- ja kulutuspisteiden välillä, eikä sitä mitoiteta toimimaan toimenpiteittä kaikissa mahdollisissa tuotanto- ja kulutustilanteissa."
(Tuossa verrataan nykyiseen sähköverkkoon, jota olen kuvannut 'rautakankiverkoksi')

"Siis sähköverkkoa ei välttämättä mitoiteta suurimman siirtotarpeen perusteella, vaan siirtoverkon tietojärjestelmä aktivoi tarvittaessa tuotantoa lisääviä ja kulutusta vähentäviä toimenpiteitä pahimmissa kuormitustilanteissa."
"

Tuo on erittäinkin merkityksellistä, vaikka munkkilatinalta kuulostaakin. Lyhyesti; verkkoa ei ole tarpeenkaan mitoittaa suurimman mahdollisen siirtotarpeen perusteella, mikä pienentää verkon rakennuskustannuksia. Pienet "tuottimet" ja "kuluttimet" voidaan kytkeä verkon paikallisen tarpeen mukaan (laitteille ehdotettu termejä "kuluttimet" ja "tuottimet").

Jos joku haluaa etsiä tuota dokua tai projektia, mihin se liittyy, tässä alkuperäiset tiedot:

"
Projektista on tehnyt ehdotuksen VTT raportissaan "Hajautetun energiatuotannon tiekartat":
http://www.vtt.fi/tuo/projektit/hastul/he_tiekartta.pdf
"

Lue lisää

Hajautetusta energiantuotannosta löytyi Lappeenrannan TKKn julkaisu vuodelta 2006:

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/31061/TMP.objres.190.pdf?sequence=1
(Teknologiaohjelma DENSY – Hajautetun energiantuotannon tulevaisuusskenaariot ja vaikutukset liiketoimintamalleihin)

Vastaaja kirjoitti:

Uusiutuvien energioiden tehokas käyttö tosiaan edellyttää älykästä verkkoa, joka kykenee toimimaan hajautetulla tuotannolla. Aihe olisi kokonaisuutena erillinen, mutta minua suuresti kiinnostava, joten turistaan siitä nyt ainakin vähän tässä ketjussa.

Näin joskus VTTn dokumentin aiheesta - se katosi netistä ennenkuin alysin laittaa sen koneelleni. Ehdin kuitenkin kertoa siitä jotain täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2383935
(Aktiivinen sähköverkko)

tuossa ketjussa lienee huomioinarvoisinta tämä, josta itsekin kerroit:

"
Aktiivisen verkon perusjuju

Dokumentin sivulta 31 löytyy koko aktiivisen sähköverkon perusidea:

"Sähkön siirtoverkko muodostaa yhteyden tuotanto- ja kulutuspisteiden välillä, eikä sitä mitoiteta toimimaan toimenpiteittä kaikissa mahdollisissa tuotanto- ja kulutustilanteissa."
(Tuossa verrataan nykyiseen sähköverkkoon, jota olen kuvannut 'rautakankiverkoksi')

"Siis sähköverkkoa ei välttämättä mitoiteta suurimman siirtotarpeen perusteella, vaan siirtoverkon tietojärjestelmä aktivoi tarvittaessa tuotantoa lisääviä ja kulutusta vähentäviä toimenpiteitä pahimmissa kuormitustilanteissa."
"

Tuo on erittäinkin merkityksellistä, vaikka munkkilatinalta kuulostaakin. Lyhyesti; verkkoa ei ole tarpeenkaan mitoittaa suurimman mahdollisen siirtotarpeen perusteella, mikä pienentää verkon rakennuskustannuksia. Pienet "tuottimet" ja "kuluttimet" voidaan kytkeä verkon paikallisen tarpeen mukaan (laitteille ehdotettu termejä "kuluttimet" ja "tuottimet").

Jos joku haluaa etsiä tuota dokua tai projektia, mihin se liittyy, tässä alkuperäiset tiedot:

"
Projektista on tehnyt ehdotuksen VTT raportissaan "Hajautetun energiatuotannon tiekartat":
http://www.vtt.fi/tuo/projektit/hastul/he_tiekartta.pdf
"

Lue lisää

http://www.cired.be/CIRED09/pdfs/CIRED2009_0406_Paper.pdf
ADDRESS: SCENARIOS AND ARCHITECTURE FOR ACTIVE DEMAND DEVELOPMENT IN THE SMART GRIDS OF THE FUTURE

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2493.pdf
Design and operation of power systems with large amounts of wind power

https://www.helen.fi/pdf/Suvi10_hyvarinen.pdf
Helen älyverkkojen kehittäjänä

Ilmeisesti Toiviaisen pitäisi vain pysytellä siellä saravatin hiekkalaatikollaan eikä alkaa leikkimään energia-asiantuntijaa.