Uusiutuvien energioiden potentiaali maapallolla on valtava, mm. tuuli- ja aurinkovoiman osalta:
"Ympäristöteknologian tutkijat Jacobson ja Delucchi laskevat uunituoreessa Scientific Americanin artikkelissaan (marraskuu 2009), että pelkästään tuulivoimalla voitaisiin tuottaa noin 4–7 -kertaisesti kaikki vuonna 2030 maailmassa tarvittava energia, ja aurinkoenergialla 50-kertaisesti. Nämä lukemat eivät ole lähelläkään teoreettisia maksimeja, vaan niissä ovat mukana vain kullekin energiamuodolle parhaat ja realistisimmat tuotantoalueet."
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiede-blogit/kuumat-paikat/kaikki-energia-uusiutuvista-lahteista-vuonna-2030
Uusiutuvien energioiden potentiaali
11
888
Vastaukset
- jokainenkin
Tuon nyt tietää sokea Reettakin ilman "viisaiden tutkijoiden" sönkötyksiäkin.
Uusiutuvia olisi saatavilla mutta millä hinnalla? Kun tuulisähkö maksaa tuplasti
ja aurinkosähkö kymmenkertaisesti hiilisähköön verrattuna, mistä löytyy maksaja?"Kun tuulisähkö maksaa tuplasti ja aurinkosähkö kymmenkertaisesti hiilisähköön verrattuna, mistä löytyy maksaja? "
EUssa laskettiin aikanaan yhteiskunnalliset säästöt, joita uusiutuvien energioiden osuuden lisääminen 6% --> 12% tuottaisi - tulos oli, että säästöt olisi niin suuret, että itse ohjelma olisi ilmainen. Siitä on tiivistelmä viitteessä /1/. Lyhyesti siis: yhteiskunnalliset säästöt, eritoten terveysmenoisssa, olisi niin mittavat, että laitokset maksaisivat itse itsensä. Ikävä kyllä, noin hyvä maksaja ei ole kaikkien mieleen.
1: http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/ilmastonmuutos/Euue.pdf
(Uusiutuvien energialähteiden yhteiskunnallinen merkitys EU:n perspektiivistä)
- Luonnontieteilijä
Saksalaisessa passivhaus-sertifioidussa (mm. tyhjiöeristeet ja 95 % hyötysuhteella toimiva ilmanvaihto) yhteisössä Freiburgin kaupungissa käytetään integroitua aurinkoenergiaa katoilla ja niiden myötä paikalliset asuin- ja liikerakennukset tuottavat noin nelinkertaisesti tarvitsemansa primäärienergian. Varavoimana käytetään metsäteollisuuden puutähteitä (puupellettejä) CHP-voimalaitoksessa.
Merkittävin ero tuleekin suurteollisuudella, jolle ei sovellu integroitu energiantuotanto, vaan tuotanto on yleensä ulkoistettu kustannussyistä. Tällöin kysymykseen tulee ensimmäisenä suurvesivoima.
Suomen tapauksessa taas saadaan Venäjältä edullisesti mm. öljyä ja ydinpolttoaineita, joten kestävämmät vaihtoehdot kärsivät hieman enemmän toisiin maihin nähden. Hintatason nousulla ei todennäköisesti ole kuitenkaan vaikutusta, sillä esimerkiksi ydinvoimalaitosyksiköiden elinkaari on 50 - 60 vuotta ja takaisinmaksuaika 30 - 40 vuotta, joten siinä on vielä aika paljon säätövaraa ottaen huomioon ettei polttoaineella ole enää kovinkaan suurta vaikutusta takaisinmaksuaikaan (rakennus ja ylläpito ovat yleensä kalleimmat).Saksassa toimii myös yritykisä, jotka vuokraavar auroinkokennoja. En tiedä tarkemmin, siitä kerrottiin TV-dokussa. Vuokraaja voi olla esimerkiksi jokin tavaratalo, joka saa kesähelteellä "ilmaista" energiaa jäähdytyslaitteisiin (vuokra--aika toki pidempi kuin hellekausi, luulisin). Jäähdytysenergiana aurinkosähkö onkin hyvä kaikkialla.
Saksassa on kuulemma huoli liiallisesta aurinkoenergian tuotannosta. Se tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että energian varastointitekniikat (mm. akku, vety) ei ole kehittyneet tarpeen mukaisesti.- Luonnontieteilijä
Vastaaja kirjoitti:
Saksassa toimii myös yritykisä, jotka vuokraavar auroinkokennoja. En tiedä tarkemmin, siitä kerrottiin TV-dokussa. Vuokraaja voi olla esimerkiksi jokin tavaratalo, joka saa kesähelteellä "ilmaista" energiaa jäähdytyslaitteisiin (vuokra--aika toki pidempi kuin hellekausi, luulisin). Jäähdytysenergiana aurinkosähkö onkin hyvä kaikkialla.
Saksassa on kuulemma huoli liiallisesta aurinkoenergian tuotannosta. Se tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että energian varastointitekniikat (mm. akku, vety) ei ole kehittyneet tarpeen mukaisesti.Saksassa ei juurikaan hyödynnetä akkukennoja (lukuun ottamatta polkupyöriä, skoottereita ja vesikulkuneuvoja) ja vetykin on ajoittain kokenut taka-askelia ainakin liikennepolttoaineena.
Sen sijaan saksalaiset tuntuvat erikoistuvan älykkääseen kuormitukseen, mikä tarkoittaa sitä että verkon ylikuormituksen aikaan a) leikataan tuotantoa, tai b) käytetään päälle-kytkettäviä kuormia. Näistä jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä vesipumppuja, jäähdytyslaitteistoja yms. pulssiteholla ja perusvoimalla toimivia laitteita.
Ensimmäinen taas viittaa keskijänniteverkon direktiiviin, jonka asetti Saksan Liittovaltion Energia ja Vesijärjestö sähköverkon suojahallintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki yli 100 kW (ja myös ne suoraan 20 kV verkkoon kytketyt) aurinkovoimalaitokset osallistuvat dynaamiseen verkon huoltoon ja reaktiivisen voiman kautta toteutettavaan jännitteenhallintaan, mikä on osa aktiivista tehonhallintaa. - Luonnontieteilijä
Vastaaja kirjoitti:
Saksassa toimii myös yritykisä, jotka vuokraavar auroinkokennoja. En tiedä tarkemmin, siitä kerrottiin TV-dokussa. Vuokraaja voi olla esimerkiksi jokin tavaratalo, joka saa kesähelteellä "ilmaista" energiaa jäähdytyslaitteisiin (vuokra--aika toki pidempi kuin hellekausi, luulisin). Jäähdytysenergiana aurinkosähkö onkin hyvä kaikkialla.
Saksassa on kuulemma huoli liiallisesta aurinkoenergian tuotannosta. Se tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että energian varastointitekniikat (mm. akku, vety) ei ole kehittyneet tarpeen mukaisesti.http://www.erneuerbare-energien.de/files/pdfs/allgemein/application/pdf/eeg_2009_en.pdf
Installation operators shall
1. provide installations whose capacity exceeds 100 kilowatts with a technical or operational facility
a) to reduce output by remote means in the event of grid overload, and
b) to call up the current electricity feed-in at any given point in time
to which the grid system operator may have access, and
2. ensure that a wind-powered installation fulfils the requirements of the Ordinance in accordance with section 64(1) first sentence no. 1 at the grid connection point with the grid system either on its own or in combination with other installations. Luonnontieteilijä kirjoitti:
http://www.erneuerbare-energien.de/files/pdfs/allgemein/application/pdf/eeg_2009_en.pdf
Installation operators shall
1. provide installations whose capacity exceeds 100 kilowatts with a technical or operational facility
a) to reduce output by remote means in the event of grid overload, and
b) to call up the current electricity feed-in at any given point in time
to which the grid system operator may have access, and
2. ensure that a wind-powered installation fulfils the requirements of the Ordinance in accordance with section 64(1) first sentence no. 1 at the grid connection point with the grid system either on its own or in combination with other installations.Uusiutuvien energioiden tehokas käyttö tosiaan edellyttää älykästä verkkoa, joka kykenee toimimaan hajautetulla tuotannolla. Aihe olisi kokonaisuutena erillinen, mutta minua suuresti kiinnostava, joten turistaan siitä nyt ainakin vähän tässä ketjussa.
Näin joskus VTTn dokumentin aiheesta - se katosi netistä ennenkuin alysin laittaa sen koneelleni. Ehdin kuitenkin kertoa siitä jotain täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2383935
(Aktiivinen sähköverkko)
tuossa ketjussa lienee huomioinarvoisinta tämä, josta itsekin kerroit:
"
Aktiivisen verkon perusjuju
Dokumentin sivulta 31 löytyy koko aktiivisen sähköverkon perusidea:
"Sähkön siirtoverkko muodostaa yhteyden tuotanto- ja kulutuspisteiden välillä, eikä sitä mitoiteta toimimaan toimenpiteittä kaikissa mahdollisissa tuotanto- ja kulutustilanteissa."
(Tuossa verrataan nykyiseen sähköverkkoon, jota olen kuvannut 'rautakankiverkoksi')
"Siis sähköverkkoa ei välttämättä mitoiteta suurimman siirtotarpeen perusteella, vaan siirtoverkon tietojärjestelmä aktivoi tarvittaessa tuotantoa lisääviä ja kulutusta vähentäviä toimenpiteitä pahimmissa kuormitustilanteissa."
"
Tuo on erittäinkin merkityksellistä, vaikka munkkilatinalta kuulostaakin. Lyhyesti; verkkoa ei ole tarpeenkaan mitoittaa suurimman mahdollisen siirtotarpeen perusteella, mikä pienentää verkon rakennuskustannuksia. Pienet "tuottimet" ja "kuluttimet" voidaan kytkeä verkon paikallisen tarpeen mukaan (laitteille ehdotettu termejä "kuluttimet" ja "tuottimet").
Jos joku haluaa etsiä tuota dokua tai projektia, mihin se liittyy, tässä alkuperäiset tiedot:
"
Projektista on tehnyt ehdotuksen VTT raportissaan "Hajautetun energiatuotannon tiekartat":
http://www.vtt.fi/tuo/projektit/hastul/he_tiekartta.pdf
"Vastaaja kirjoitti:
Uusiutuvien energioiden tehokas käyttö tosiaan edellyttää älykästä verkkoa, joka kykenee toimimaan hajautetulla tuotannolla. Aihe olisi kokonaisuutena erillinen, mutta minua suuresti kiinnostava, joten turistaan siitä nyt ainakin vähän tässä ketjussa.
Näin joskus VTTn dokumentin aiheesta - se katosi netistä ennenkuin alysin laittaa sen koneelleni. Ehdin kuitenkin kertoa siitä jotain täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2383935
(Aktiivinen sähköverkko)
tuossa ketjussa lienee huomioinarvoisinta tämä, josta itsekin kerroit:
"
Aktiivisen verkon perusjuju
Dokumentin sivulta 31 löytyy koko aktiivisen sähköverkon perusidea:
"Sähkön siirtoverkko muodostaa yhteyden tuotanto- ja kulutuspisteiden välillä, eikä sitä mitoiteta toimimaan toimenpiteittä kaikissa mahdollisissa tuotanto- ja kulutustilanteissa."
(Tuossa verrataan nykyiseen sähköverkkoon, jota olen kuvannut 'rautakankiverkoksi')
"Siis sähköverkkoa ei välttämättä mitoiteta suurimman siirtotarpeen perusteella, vaan siirtoverkon tietojärjestelmä aktivoi tarvittaessa tuotantoa lisääviä ja kulutusta vähentäviä toimenpiteitä pahimmissa kuormitustilanteissa."
"
Tuo on erittäinkin merkityksellistä, vaikka munkkilatinalta kuulostaakin. Lyhyesti; verkkoa ei ole tarpeenkaan mitoittaa suurimman mahdollisen siirtotarpeen perusteella, mikä pienentää verkon rakennuskustannuksia. Pienet "tuottimet" ja "kuluttimet" voidaan kytkeä verkon paikallisen tarpeen mukaan (laitteille ehdotettu termejä "kuluttimet" ja "tuottimet").
Jos joku haluaa etsiä tuota dokua tai projektia, mihin se liittyy, tässä alkuperäiset tiedot:
"
Projektista on tehnyt ehdotuksen VTT raportissaan "Hajautetun energiatuotannon tiekartat":
http://www.vtt.fi/tuo/projektit/hastul/he_tiekartta.pdf
"Hajautetusta energiantuotannosta löytyi Lappeenrannan TKKn julkaisu vuodelta 2006:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/31061/TMP.objres.190.pdf?sequence=1
(Teknologiaohjelma DENSY – Hajautetun energiantuotannon tulevaisuusskenaariot ja vaikutukset liiketoimintamalleihin)- Project ADDRESS
Vastaaja kirjoitti:
Uusiutuvien energioiden tehokas käyttö tosiaan edellyttää älykästä verkkoa, joka kykenee toimimaan hajautetulla tuotannolla. Aihe olisi kokonaisuutena erillinen, mutta minua suuresti kiinnostava, joten turistaan siitä nyt ainakin vähän tässä ketjussa.
Näin joskus VTTn dokumentin aiheesta - se katosi netistä ennenkuin alysin laittaa sen koneelleni. Ehdin kuitenkin kertoa siitä jotain täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2383935
(Aktiivinen sähköverkko)
tuossa ketjussa lienee huomioinarvoisinta tämä, josta itsekin kerroit:
"
Aktiivisen verkon perusjuju
Dokumentin sivulta 31 löytyy koko aktiivisen sähköverkon perusidea:
"Sähkön siirtoverkko muodostaa yhteyden tuotanto- ja kulutuspisteiden välillä, eikä sitä mitoiteta toimimaan toimenpiteittä kaikissa mahdollisissa tuotanto- ja kulutustilanteissa."
(Tuossa verrataan nykyiseen sähköverkkoon, jota olen kuvannut 'rautakankiverkoksi')
"Siis sähköverkkoa ei välttämättä mitoiteta suurimman siirtotarpeen perusteella, vaan siirtoverkon tietojärjestelmä aktivoi tarvittaessa tuotantoa lisääviä ja kulutusta vähentäviä toimenpiteitä pahimmissa kuormitustilanteissa."
"
Tuo on erittäinkin merkityksellistä, vaikka munkkilatinalta kuulostaakin. Lyhyesti; verkkoa ei ole tarpeenkaan mitoittaa suurimman mahdollisen siirtotarpeen perusteella, mikä pienentää verkon rakennuskustannuksia. Pienet "tuottimet" ja "kuluttimet" voidaan kytkeä verkon paikallisen tarpeen mukaan (laitteille ehdotettu termejä "kuluttimet" ja "tuottimet").
Jos joku haluaa etsiä tuota dokua tai projektia, mihin se liittyy, tässä alkuperäiset tiedot:
"
Projektista on tehnyt ehdotuksen VTT raportissaan "Hajautetun energiatuotannon tiekartat":
http://www.vtt.fi/tuo/projektit/hastul/he_tiekartta.pdf
"http://www.cired.be/CIRED09/pdfs/CIRED2009_0406_Paper.pdf
ADDRESS: SCENARIOS AND ARCHITECTURE FOR ACTIVE DEMAND DEVELOPMENT IN THE SMART GRIDS OF THE FUTURE
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2493.pdf
Design and operation of power systems with large amounts of wind power
https://www.helen.fi/pdf/Suvi10_hyvarinen.pdf
Helen älyverkkojen kehittäjänä
- Tasapuolisuutta #
näkyy olleen Pasi Toiviainen,jolla oli oma ohjelmansa takavuosina ylen kanavilla.Yksipuoliset näkemyksetkö pudottivat pois kyseisen ohjelman.Eikös tuossa linkissä lainattu Peter Lund kuulu myös vihreiden taustajoukkoihin?
- ilmeisestikin
Ilmeisesti Toiviaisen pitäisi vain pysytellä siellä saravatin hiekkalaatikollaan eikä alkaa leikkimään energia-asiantuntijaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt se on selvitetty: Sanna Marinin hallitus lisäsi menoja 41 miljardilla
”vasemmistohallitus oli katastrofaalisen huono”, sanoo kokoomus. Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset26617492Purra sössi kaiken 2 vuodessa, itkee nyt Marinin perään
Nyt on taas sama vanha itkuvirsi, kun ei omat taidot riittänee. Kaikki on taas muiden syytä. No miten sen "Tunnin juna"18512429Eli persujen rääkyminen Marinin hallituksen velanotosta oli sitä itseään
"Valtiovarainministeriön mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja 3 miljardia eikä 11 miljardia euroa." El706180MTV3 - Auerin poika todistaa videolla, miten Anneli pahoinpiteli lapsia!
Kello 10.04 – Ainakin kerran viikossa se löi. Löi muitakin sisaruksia, mutta ei isosiskoa. Nuorinta siskoa en ole nähny265047Orpon hallitus runnoi Tunnin junan ilman tarvetta
Näinkö valtiontaloutta hoidetaan? Siis asiantuntijoidenkin aikoja sitten kannattamattomaksi laskema Tunnin juna tehdään735001Orpon hallitus paskoi kaikki hommat
ja "yllätäen" ilmestyi raportti Marinin hallituksen tuhlailusta, raportti tuli kuin TILAUKSESTA.534148Kansa haluaa Marinin hallituksen takaisin ja Orpon pois
Suomen kansa on nyt ilmoittanut millaisen hallituksen Suomi tarvitsee. "Suomalaisten suosikki seuraavaksi hallituspohja503732Lindtman ylivoimainen suosikki pääministeriksi
Lindtmania kannattaa pääministeriksi peräti 50 prosenttia useampi kuin toiseksi suosituinta Kaikkosta. https://www.ilta1003682NO NIIN! Nyt on sitten prinsessa Sannan sädekehä lopullisesti rikottu
narsistia ei kannata enää kuin ne fanaattisimmat kulttilaiset, jotka ovat myös sitä Suomen heikkoälyisintä sakkia. Kun603249Sanna Marin - Maailman paras talousasiantuntija?
PersKeKoa pukkaa? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011636623.html1463139