Minkälainen vene Sea Star 8000?

... mutta tuo nimimerkki "717" jäi hieman
vaivaamaan - jos sillä tarkoitetaan Flipper 717
mallia niin siitä ainakaan ei noita kolmeatoista
ominaisuutta löydy vaan on täysin samassa
sarjassa SeaStar 8000:n kanssa

27 feet kirjoitti:

... mutta tuo nimimerkki "717" jäi hieman
vaivaamaan - jos sillä tarkoitetaan Flipper 717
mallia niin siitä ainakaan ei noita kolmeatoista
ominaisuutta löydy vaan on täysin samassa
sarjassa SeaStar 8000:n kanssa

Lue lisää

Kyllä vene on juuri 717C ja täyttää tarpeeni!
Ajotunteja kesässä tulee n. 150 tuntia. En
tarvitse uivaa hotellia (kesämökissä on
riitävästi tilaa), enkä myöskään umpinaista
koppia (saan ajaa autolla aivan riittävästi),
Vesille mennää meillä olemaan ulkona, joten
pystyn vastaamaan noihin kysymyksiin siten, että
tarpeeni täyttyvät hyvin. Vene ei varmasti ole
optimaalinen kaikille ja kuten jo sanoin
korjattavaa löytyy kaikista.

Hieman kokemuksia veneestä:

Veneessä on toimivat tilat kahdelle hengelle
pidempäänkin matkailuun, ja tarpeeksi tilaa
isomalle porukalle (<6h) päiväkruisailuun, ja on
tarpeeksi nopea (huippu 34 s, matka 27 s), jotta
ehtii pidemmällekin. Neljän aikuisen
miehityksellä ollaan tehty muutaman päivän
pituisia matkoja (viikonloppu) ilman suurempia
ongelmia. Kaikille löytyy hyvä nukkumapaikka ja
kassit saa tieltä pois (kaksi edessä kaksi kuomun
alla, tavarat pistopunkassa keulahytissä).

Kuomu poistettaessa takatilassa voi oleskella
auringossa myös ajettaessa, moottorin ääni on
siedettävä.

Ajo-ominaisuudet ei ainakaan vielä ole loppuneet
Saimaalla ajellessa pahemassakaan kelissä tosin
kaasupohjassa varmasti veneen saa rikki, mutta
lähes minkä tahansa liukuvan veneen. Painonsa (n.
3000 kg) vuoksi vene kuitenkin kulkee melko
junamaisesti

Vesi ei tule sisään, tuulilasinpyyhkkimet
toimivat, pyyhinten katkaisijat ratin vieressä
hyvin käsillä, tuulilasille lämminilmapuhallus.
Kojelauta on tumma, jotta ei heijastuksia yöllä
eikä auringon paisteessa. Iso kartataso sekä
kuskille että kartturille. Seisaallaan ajo
onnistuu kattoluukusta, mutta kieltämättä
ajoasento on hieman kiero. Veneessä itsessään ei
oikeastaan vikoja ole ollut, mitä sähkötöitä on
joutunut parantelemaan. Monet johdot oli
alimitoitettuja tehosyöppöjä.

Keittiö on ratkaistu todella näppärästi ja tilaa
on enemmän kuin monissa luokkaa isommissa.
Luonnollisesti kun ruokaa tehdään, ei silloin
koko alueelle mahdu muita. Uuni puuttuu mutta
aina voi käyttää hyväksi Saimaan lukuisia
nuotiopaikkoja, joita on luonnonsatamissa ja
retkisatamissa.

Vene ei ole myöskään liian korkea, joten
Saimaalla mahtuu valomaston kaatamalla hyvinkin
pienen sillan ali ja reiteiksi avautuu vesiä,
jotka ovat lähinnä pienveneille. Vene on omasta
mielestäni aika hyvännäköinenkin ja on juuri mitä
suunnittelijat ovat tarkoittaneetkin sen olevan,
joka suuntaan suurennettu HT-vene. Nykyajan
retkivene, joka tarjoaa mukavuuksia enemmän kuin
esi-isänsä.

Mielenkiintoisia kommentteja! Niitä lukiessani
alkoi kiinnostaa minkä veneen suhteen aikoinaan
menit halpaan? Ja mitkä olivat silloin perustelut?

Tappi kirjoitti:

Mielenkiintoisia kommentteja! Niitä lukiessani
alkoi kiinnostaa minkä veneen suhteen aikoinaan
menit halpaan? Ja mitkä olivat silloin perustelut?

Aiemmin kokemusta oli vain purjeveneistä ja mökin
myötä veneily siirtyi mereltä Saimaalle.
Purjehduksesta ei Saimaalla voinut juuri puhua,
ja samalla työ muutui sen verran luonnettaan,
että veneilylle jäi viikonlopuille. No purkkari
myyntiin ja tilalle ostamaan m-venettä.

Koska retki/matkaveneilystä ei ollut enempää
kokemusta, ajatus kääntyi lehtiä lukemalla HT-
veneeseen. Käytettynä vene ei olisi kallis ja
vaihtaminen olisi sitten helppoa, jos asiasta
innostuisi ennemmän. Nämä vaatimukset vene
täyttikin enemmän kuin hyvin, mutta ei tuo kolme
vuotta mitään juhlaa ollut. Ja jäljeenpäin tuli
tuo vene ostettua aivan väärin perustein.

No mitä meni vikaan:

Lehtien perusteella annoin rungon pituudelle
liikaa painoa, olevinaan aallokkoajo-
ominaisuuksien vuoksi. Vene-lehdessä vene oli
testattu 82 ja sitä oli kehuttu kovin. Näin
jälkeenpäin katsottuna vene oli kyllä onnettoman
kova kulkuinen. Tosin sain tuossa pari vuotta
sitten tietää, että veistämö olikin muuttanut
alkuperäistä pohjaa kantavammaksi myöhemmissä
malleissaan. Selittää erot testin ja omien
kokemusteni välillä. Eli aallokossa vene nopeasta
ulkomuodostaan huolimatta oli susi. Poikkeus
tähän on suuri myötäaallokko (usko pois kyllä
Saimaan suurilla selillä aallokoa on), jossa
veneellä oli todella hauskaa ajaa, aivan
toisenlainen fiilis kuin nykyisellä lähes metrin
leveämmällä 717:lla.

Vaikka rahalla sai paljon venettä pituussuunnassa
niin leveyssuunnassa asia oli toinen. Veneessä
oleskeltaessa tämä on kuitenkin ensi arvoisen
tärkeää. Nyt kaikkea oli kutistettu, jotta homma
näyttäisi hyvältä. Seurauksella, että penkit,
punkat, karttatasot kaikki oli ala-arvoisia. No
keulassa pystyi nukkumaan hyvin, mutta
makuupaikkoja oli käytännössä vain kaksi.
Keittomahdollisuus oli, mutta eipä ruuanlaitto
tai edes kahvinkeitto oikein sujunut käytännössä.
Helpompaa oli ottaa trangia kainaloon maihin ja
hoitaa keittokset luonnon keittiössä

Tilaa veneessä oli teoriassa vaikka kuinka paljon
peräpuolella, mutta pääsy noihin tiloihin oli
hankalaa. Tosin on sanottava, että ankkuriboksit
sekä keulassa että perässä olivat erittäin hyvät
ja tilavat. Kaikki matkassa oleva tavara oli
bunkkien päällä laukuissa ja ne sitten illalla
aina raivattiin veneen perään ja taas aamulla
toiseen suuntaan.

Alkuperäinen polttoainesäiliö oli alimittainen
(90l), kun moottori oli 115hv
juoppokaksitahtiperämoottori ja polttoainetta
saanti on rajoitettua. Eli bensaa oli sitten
jerrykannuissa lähes toinen mokoma.

Ohjaamon ergonomiasta ei voi edes haaveilla,
koelauta peilasi tuulilasiin pahasti, pyyhin oli
jostain lelusta nykäisty.

Sateella veneestä ei nähnyt ulos, muuta kuin
ajamalla pää ulkona. Kuomut oli viritelmiä ja
vuosivat seistessä ja liikeessä voi puhua jo
tulvasta. Poisotettaessa niille ei ollut omaa
paikkaa vain mytty kannella.

Sähkötyöt veneeseen oli tehnyt kyllä joku
amatööri/kotiasentaja, aivan kaamea sotku. Miten
joku voi edes kuvitella tekevänsä jotain
vastaavaa. Tosin kaverin jenkkiveneeseen nähden
voi tietysti näitäkin asennuksia kehua
kotimaiseksi ammattitaidoksi. Mikähän siinä on,
että näin yksinkertaista asiaa ei voida tehdä
kunnolla, ei maksa paljon jos pikkuisen istuisi
alas ja miettisi ennen tekoa. Piuhoja ei ole kuin
muutama, varsinkin jos vertaat mihin tahansa
autoon.

No miksi tuli ostettua? Vene oli miellyttävän
hiljainen, nopea ja suhtkoht taloudellinen ja tuo
koeajo jäi puutteelliseksi (kaunis aurinkoinen
päivä, myyjän unelma keli), joten uskoa ajo-
ominaisuuksiin oli, varsinkin kun runko näyttää
vaudikkaalta. Nämä negatiiviset asiat sitten
taas ei siinä huumassa paljoa merkinneet, tuskin
edes tulivat mieleen, kun olevinaan ei
markkinoilta varmaan sopivampaakaan löydy.

No tällä kokemuksella olisin päätynyt metriä
puoltatoista lyhyempää Flipper 620:een tai
vastaavaan, jossa moni asia olisi ollut paremmin.
Kun veneesseen mahtuu todella vain kaksi hyvin
bunkkaamaan, niin se on tosiasia ja turha itseään
on runkomitalla ja näennäisbunkilla hämätä. Pien
vene ei ole hotelli. No, siksipä tulikin sitten
hankittua hieman veneytetty ja lihotettu Flipper
620 (Vene-lehden määritelmä), kun tilaisuus
tuli, ja en ole katunut.

Sitä paitsi kyllä kärvistely toisaalta kannatti,
Belmarin hinta ei tuona lama-aikana laskenut
kolmessa vuodessa markkaakaan, sain minkä masoin
(no jo inflaatiokorjaus ei mukana, tosin noihin
aikoihin riehui lähes deflaatio). Samaan aikaan
markkinoille alkoi tulla muutamia käytettyjä
717:a kiinnostavaan hintaan. Maksoin 4 vuotta
vanhasta sisävesikäytössä olleesta veneestä
parikymmpiä alle 200 tmk. Veneessä oli diesel ja
ajotunteja huimat 140h. Belmaria ostaessa uutta
717:aa katsottiin kolme vuotta aikaisemmin, mutta
alkavasta lamasta huolimatta myyjä olisi halunnut
diesel-veneestä varusteineen muistaakseni luokkaa
hieman alta 380tmk. Luulen, että tänä päivänä
717:lle löytyisi hyvinkin ostaja 200tmk
hujakoilta, mutta ei ole myynnissä:)

Kannattaisi tulostaa jokaiselle veneenostajalle
oppaaksi:)Aion juuri tehdä niinkuin neuvoit...en
tosiaan osta sikaa säkissä.Minulla on
suomalaisvalmisteinen(seven princess)liukuva
matkavene joka on kuitenkin käynyt ahtaaksi ja
pieneksi.Eli luulen tietäväni mitä minä vaadin
veneeltäni ja yksi vaatimus on
merikelpoisuus.Perämerellä on lähes
avomeriolosuhteet..vähän saaria jne.Eräs venemyyjä
sanoi että suomalaiset veneet ovat lähes
poikkeuksetta loivalla veellä varustettuja
paukkulautoja.Ulkopuolelle hän jätti Flipper 777:n
joka kuulemma menee kuin juna.Mutta taitaa olla
daycruiser-tyyppinen mikä ei taas minun tarpeisiin
käy.Sanoi että jos haluat syvän ja hyvän
pohjan...osta jenkki,norjalainen tai
englesmanni.No näistä ei löydy minulle
sopivaa.Kehui kuitenkin Sea Staria "ihmeen"
pehmeäksi...liekkö ollut myyntipuheita.Se nyt on
ensimmäisenä listalla tällä hetkellä ja saa nähdä
mikä vene tai asia sen sieltä pudottaa.Liekkö
717:kassa sama pohja kuin 777:ssa?Kiitos vielä..

Kaapo kirjoitti:

Kannattaisi tulostaa jokaiselle veneenostajalle
oppaaksi:)Aion juuri tehdä niinkuin neuvoit...en
tosiaan osta sikaa säkissä.Minulla on
suomalaisvalmisteinen(seven princess)liukuva
matkavene joka on kuitenkin käynyt ahtaaksi ja
pieneksi.Eli luulen tietäväni mitä minä vaadin
veneeltäni ja yksi vaatimus on
merikelpoisuus.Perämerellä on lähes
avomeriolosuhteet..vähän saaria jne.Eräs venemyyjä
sanoi että suomalaiset veneet ovat lähes
poikkeuksetta loivalla veellä varustettuja
paukkulautoja.Ulkopuolelle hän jätti Flipper 777:n
joka kuulemma menee kuin juna.Mutta taitaa olla
daycruiser-tyyppinen mikä ei taas minun tarpeisiin
käy.Sanoi että jos haluat syvän ja hyvän
pohjan...osta jenkki,norjalainen tai
englesmanni.No näistä ei löydy minulle
sopivaa.Kehui kuitenkin Sea Staria "ihmeen"
pehmeäksi...liekkö ollut myyntipuheita.Se nyt on
ensimmäisenä listalla tällä hetkellä ja saa nähdä
mikä vene tai asia sen sieltä pudottaa.Liekkö
717:kassa sama pohja kuin 777:ssa?Kiitos vielä..

Lue lisää

Myyjä puhuu ihan asiaa. Monet pohjat ovat
paukkulautoja, koska vene pitää saada liukumaan
pienellä koneteholla. Toisaalta mikä tahansa vene
muuttuu kovaksi, kun nopeutta lisätään
riittävästi. Merkittävää on, että veneen
käyttökelpoinen nopeusalue on laaja. Kyllä
jenkkivenekin ryskii siinä kuin muutkin, jos
vauhtia on liikaa. Kaikissa liukuvissa veneissä
olo muutuu jossain vaiheessa melko
epämiellyttäväksi. Tarkoitan tällä sitä, että 3-4
solmua nopudessa merkkaa enemmän kuin muutama
aste pohjan v-kulmassa. Noissa suomalaisissa
paukkulaudoissa on vielä usein se vika, että kone
on sen verran pieni, että veneellä ei pysty
ajamaan lähellä liukukynnystä vaan vene tipuu
liusta esim osuessaan aalton hieman
huolimattomasti, ja liukukynnyksen ylitys on
uudelleen vaikeaa.

Mitä 717 tulee, siinä pohja ei ole sama 777:n
kanssa. 717 on lyhyempi ja leveämpi. Olen itse
sitä mieltä, että vene ei ole optimaalinen
ratkaisu merelle. Merialueella se toimii vain
saariston suojassa. Ensi kesänä on tarkoitus ajaa
Saimaalta kanavaa pitkin merelle ja Ahvenanmaalle
ja takaisin, sitten osaa sanoa jotakin enemmän:)
Liukukynnys 717:ssa on voimakas ja jotenkin
epäsymmetrinen. Liukuunlähtö vaatii voimaa ja
toisaalta kaasua hellätessä vene vain jatkaa ja
jatkaa liussa. Ominaisuus johtunee tuosta
porraspohjasta. Joka tapauksessa 717 vaatii
tehokkaan moottorin (min n. 200hv), varsinkin
huonoissa oloissa. Koska nopeusalue on laaja,
veneellä voi edetä myös huonossa kelissä
pehmeästi. Mutta kuten sanottu on varmasti
veneitä, jotka sopivat rungoltaan paremmin koviin
oloihin.

Mitä olen venelehtiä lukenut, omaksi suosikiksi
on noussut noihin oloihin Minor 28 Kolumbus.
Kaikki tietää kyllä Targat ja niiden ajo-
ominaisuudet, mutta kyllä niistä ominaisuuksista
saa sitten maksaakin. Minor ei ole veneenä
kaikkein kauneimpia, mutta ainakin
venenäyttelyssä aikanaan se jäi mieleen
asiallisena veneenä niin sisältä kuin päältä.
Veneessä on akseliveto, n.170hv kone ja se on
hytillinen (joka on näyttää olevan yksi
vaatimuksistasi), sisälle nukkumaan mahtuu neljä,
paikkoja oli muistaakseni viisi virallisesti.
Vene oli Vene-lehden vertailutestissä numerossa
2/89 tai 2/88. Vene ei ole huippunopea, mutta
rungosta päätellen ja testin perusteella se ottaa
kaiken takaisin , kun olot kovenee. Käytettyinä
noita näkee silloin tällöin myynnissä. Mutta käy
kokeilemassa se SeaStar ensin, ei se keneltäkään
ole pois :) Veneet on aina kompromisseja
ominaisuuksien suhteen varsinkin, kun otetaan
hinta mukaan....

717 kirjoitti:

Myyjä puhuu ihan asiaa. Monet pohjat ovat
paukkulautoja, koska vene pitää saada liukumaan
pienellä koneteholla. Toisaalta mikä tahansa vene
muuttuu kovaksi, kun nopeutta lisätään
riittävästi. Merkittävää on, että veneen
käyttökelpoinen nopeusalue on laaja. Kyllä
jenkkivenekin ryskii siinä kuin muutkin, jos
vauhtia on liikaa. Kaikissa liukuvissa veneissä
olo muutuu jossain vaiheessa melko
epämiellyttäväksi. Tarkoitan tällä sitä, että 3-4
solmua nopudessa merkkaa enemmän kuin muutama
aste pohjan v-kulmassa. Noissa suomalaisissa
paukkulaudoissa on vielä usein se vika, että kone
on sen verran pieni, että veneellä ei pysty
ajamaan lähellä liukukynnystä vaan vene tipuu
liusta esim osuessaan aalton hieman
huolimattomasti, ja liukukynnyksen ylitys on
uudelleen vaikeaa.

Mitä 717 tulee, siinä pohja ei ole sama 777:n
kanssa. 717 on lyhyempi ja leveämpi. Olen itse
sitä mieltä, että vene ei ole optimaalinen
ratkaisu merelle. Merialueella se toimii vain
saariston suojassa. Ensi kesänä on tarkoitus ajaa
Saimaalta kanavaa pitkin merelle ja Ahvenanmaalle
ja takaisin, sitten osaa sanoa jotakin enemmän:)
Liukukynnys 717:ssa on voimakas ja jotenkin
epäsymmetrinen. Liukuunlähtö vaatii voimaa ja
toisaalta kaasua hellätessä vene vain jatkaa ja
jatkaa liussa. Ominaisuus johtunee tuosta
porraspohjasta. Joka tapauksessa 717 vaatii
tehokkaan moottorin (min n. 200hv), varsinkin
huonoissa oloissa. Koska nopeusalue on laaja,
veneellä voi edetä myös huonossa kelissä
pehmeästi. Mutta kuten sanottu on varmasti
veneitä, jotka sopivat rungoltaan paremmin koviin
oloihin.

Mitä olen venelehtiä lukenut, omaksi suosikiksi
on noussut noihin oloihin Minor 28 Kolumbus.
Kaikki tietää kyllä Targat ja niiden ajo-
ominaisuudet, mutta kyllä niistä ominaisuuksista
saa sitten maksaakin. Minor ei ole veneenä
kaikkein kauneimpia, mutta ainakin
venenäyttelyssä aikanaan se jäi mieleen
asiallisena veneenä niin sisältä kuin päältä.
Veneessä on akseliveto, n.170hv kone ja se on
hytillinen (joka on näyttää olevan yksi
vaatimuksistasi), sisälle nukkumaan mahtuu neljä,
paikkoja oli muistaakseni viisi virallisesti.
Vene oli Vene-lehden vertailutestissä numerossa
2/89 tai 2/88. Vene ei ole huippunopea, mutta
rungosta päätellen ja testin perusteella se ottaa
kaiken takaisin , kun olot kovenee. Käytettyinä
noita näkee silloin tällöin myynnissä. Mutta käy
kokeilemassa se SeaStar ensin, ei se keneltäkään
ole pois :) Veneet on aina kompromisseja
ominaisuuksien suhteen varsinkin, kun otetaan
hinta mukaan....

Lue lisää

717 puhuu asiaa mutta Targan ohella voisi mainita
myös suomalaisen Tiiskerin esimerkkinä
erinomaisesta pohjasta. 770/771 Tiiskerissä runko
todella toimiva niin merelle kuin järvelle mutta
vaatii tietenkin tehoa tuon 200 hv niinkuin syvä
v-pohja yleensäkin. Tiiskerissä on myös käytetty
tarpeeksi paksua tavaraa rungon teossa ja
käsinlaminointia vahvuuden takaamiseksi. Niinpä
vene onkin kuin panssarijuna aalloilla
edetessään.

Vastaavan pituiseen Targaan verrattuna Tiiskeri
tarjoaa mielestäni toimivamman paketin
retkivenekäyttöön parempine makuu-, keittiö ja WC-
tiloineen. Targa taas soveltuu ehkä paremmin
yhteysvenekäyttöön.

Mutta kuten sanottua, näistä kahdesta löytyy
suomalaisen veneenrakennuksen parhaat rungot ajo-
ominaisuuksiltaan. Kumpikin on tosin sitten
sieltä arvokkaammasta päästä hinnoiltaan ja ovat
käytettyinäkin niin kysyttyjä etteivät ehdi kauan
uutta omistajaansa odottaa.

717 kirjoitti:

Aiemmin kokemusta oli vain purjeveneistä ja mökin
myötä veneily siirtyi mereltä Saimaalle.
Purjehduksesta ei Saimaalla voinut juuri puhua,
ja samalla työ muutui sen verran luonnettaan,
että veneilylle jäi viikonlopuille. No purkkari
myyntiin ja tilalle ostamaan m-venettä.

Koska retki/matkaveneilystä ei ollut enempää
kokemusta, ajatus kääntyi lehtiä lukemalla HT-
veneeseen. Käytettynä vene ei olisi kallis ja
vaihtaminen olisi sitten helppoa, jos asiasta
innostuisi ennemmän. Nämä vaatimukset vene
täyttikin enemmän kuin hyvin, mutta ei tuo kolme
vuotta mitään juhlaa ollut. Ja jäljeenpäin tuli
tuo vene ostettua aivan väärin perustein.

No mitä meni vikaan:

Lehtien perusteella annoin rungon pituudelle
liikaa painoa, olevinaan aallokkoajo-
ominaisuuksien vuoksi. Vene-lehdessä vene oli
testattu 82 ja sitä oli kehuttu kovin. Näin
jälkeenpäin katsottuna vene oli kyllä onnettoman
kova kulkuinen. Tosin sain tuossa pari vuotta
sitten tietää, että veistämö olikin muuttanut
alkuperäistä pohjaa kantavammaksi myöhemmissä
malleissaan. Selittää erot testin ja omien
kokemusteni välillä. Eli aallokossa vene nopeasta
ulkomuodostaan huolimatta oli susi. Poikkeus
tähän on suuri myötäaallokko (usko pois kyllä
Saimaan suurilla selillä aallokoa on), jossa
veneellä oli todella hauskaa ajaa, aivan
toisenlainen fiilis kuin nykyisellä lähes metrin
leveämmällä 717:lla.

Vaikka rahalla sai paljon venettä pituussuunnassa
niin leveyssuunnassa asia oli toinen. Veneessä
oleskeltaessa tämä on kuitenkin ensi arvoisen
tärkeää. Nyt kaikkea oli kutistettu, jotta homma
näyttäisi hyvältä. Seurauksella, että penkit,
punkat, karttatasot kaikki oli ala-arvoisia. No
keulassa pystyi nukkumaan hyvin, mutta
makuupaikkoja oli käytännössä vain kaksi.
Keittomahdollisuus oli, mutta eipä ruuanlaitto
tai edes kahvinkeitto oikein sujunut käytännössä.
Helpompaa oli ottaa trangia kainaloon maihin ja
hoitaa keittokset luonnon keittiössä

Tilaa veneessä oli teoriassa vaikka kuinka paljon
peräpuolella, mutta pääsy noihin tiloihin oli
hankalaa. Tosin on sanottava, että ankkuriboksit
sekä keulassa että perässä olivat erittäin hyvät
ja tilavat. Kaikki matkassa oleva tavara oli
bunkkien päällä laukuissa ja ne sitten illalla
aina raivattiin veneen perään ja taas aamulla
toiseen suuntaan.

Alkuperäinen polttoainesäiliö oli alimittainen
(90l), kun moottori oli 115hv
juoppokaksitahtiperämoottori ja polttoainetta
saanti on rajoitettua. Eli bensaa oli sitten
jerrykannuissa lähes toinen mokoma.

Ohjaamon ergonomiasta ei voi edes haaveilla,
koelauta peilasi tuulilasiin pahasti, pyyhin oli
jostain lelusta nykäisty.

Sateella veneestä ei nähnyt ulos, muuta kuin
ajamalla pää ulkona. Kuomut oli viritelmiä ja
vuosivat seistessä ja liikeessä voi puhua jo
tulvasta. Poisotettaessa niille ei ollut omaa
paikkaa vain mytty kannella.

Sähkötyöt veneeseen oli tehnyt kyllä joku
amatööri/kotiasentaja, aivan kaamea sotku. Miten
joku voi edes kuvitella tekevänsä jotain
vastaavaa. Tosin kaverin jenkkiveneeseen nähden
voi tietysti näitäkin asennuksia kehua
kotimaiseksi ammattitaidoksi. Mikähän siinä on,
että näin yksinkertaista asiaa ei voida tehdä
kunnolla, ei maksa paljon jos pikkuisen istuisi
alas ja miettisi ennen tekoa. Piuhoja ei ole kuin
muutama, varsinkin jos vertaat mihin tahansa
autoon.

No miksi tuli ostettua? Vene oli miellyttävän
hiljainen, nopea ja suhtkoht taloudellinen ja tuo
koeajo jäi puutteelliseksi (kaunis aurinkoinen
päivä, myyjän unelma keli), joten uskoa ajo-
ominaisuuksiin oli, varsinkin kun runko näyttää
vaudikkaalta. Nämä negatiiviset asiat sitten
taas ei siinä huumassa paljoa merkinneet, tuskin
edes tulivat mieleen, kun olevinaan ei
markkinoilta varmaan sopivampaakaan löydy.

No tällä kokemuksella olisin päätynyt metriä
puoltatoista lyhyempää Flipper 620:een tai
vastaavaan, jossa moni asia olisi ollut paremmin.
Kun veneesseen mahtuu todella vain kaksi hyvin
bunkkaamaan, niin se on tosiasia ja turha itseään
on runkomitalla ja näennäisbunkilla hämätä. Pien
vene ei ole hotelli. No, siksipä tulikin sitten
hankittua hieman veneytetty ja lihotettu Flipper
620 (Vene-lehden määritelmä), kun tilaisuus
tuli, ja en ole katunut.

Sitä paitsi kyllä kärvistely toisaalta kannatti,
Belmarin hinta ei tuona lama-aikana laskenut
kolmessa vuodessa markkaakaan, sain minkä masoin
(no jo inflaatiokorjaus ei mukana, tosin noihin
aikoihin riehui lähes deflaatio). Samaan aikaan
markkinoille alkoi tulla muutamia käytettyjä
717:a kiinnostavaan hintaan. Maksoin 4 vuotta
vanhasta sisävesikäytössä olleesta veneestä
parikymmpiä alle 200 tmk. Veneessä oli diesel ja
ajotunteja huimat 140h. Belmaria ostaessa uutta
717:aa katsottiin kolme vuotta aikaisemmin, mutta
alkavasta lamasta huolimatta myyjä olisi halunnut
diesel-veneestä varusteineen muistaakseni luokkaa
hieman alta 380tmk. Luulen, että tänä päivänä
717:lle löytyisi hyvinkin ostaja 200tmk
hujakoilta, mutta ei ole myynnissä:)

Lue lisää

Omistin Belmar 755:n vuosimallia 1983 ja siinä oli
Suzuki 115 hv. Yhdyn lähes kaikkiin kommentteihisi
yhtä lukuunottamatta: Ajo-ominaisuudet. Kerroit
että sinun veneesi oli alkupään tuotantoa vanhalla
pohjalla. Veistämö oli todella ottanut oppia
kritiikistä ja muuttanut veneen
kulku-ominaisuuksia. Omassani oli vielä trimmit,
ja olihan se yhtä juhlaa ajaa sillä kovassa
kelissä, kun trimmasi pitkän tervävn keulan alas.
Kaipaan sitä vieläkin joskus oikein inhottavan
kovassa kelissä. Sitä paitsi käytän venettäni
Porkkalan selän ylitykseen jossa todella yleensä
"paukkuu" koska asun seudulla. Nyt ajelen
norjalaisella 10m:n veneellä jossa on kokoa ja
painoa eri tavalla ja myöskin erittäin syvä
V-pohja, mutta silti muista BELMAR:in
ajo-ominaisuudet.

Ex BELMARisti kirjoitti:

Omistin Belmar 755:n vuosimallia 1983 ja siinä oli
Suzuki 115 hv. Yhdyn lähes kaikkiin kommentteihisi
yhtä lukuunottamatta: Ajo-ominaisuudet. Kerroit
että sinun veneesi oli alkupään tuotantoa vanhalla
pohjalla. Veistämö oli todella ottanut oppia
kritiikistä ja muuttanut veneen
kulku-ominaisuuksia. Omassani oli vielä trimmit,
ja olihan se yhtä juhlaa ajaa sillä kovassa
kelissä, kun trimmasi pitkän tervävn keulan alas.
Kaipaan sitä vieläkin joskus oikein inhottavan
kovassa kelissä. Sitä paitsi käytän venettäni
Porkkalan selän ylitykseen jossa todella yleensä
"paukkuu" koska asun seudulla. Nyt ajelen
norjalaisella 10m:n veneellä jossa on kokoa ja
painoa eri tavalla ja myöskin erittäin syvä
V-pohja, mutta silti muista BELMAR:in
ajo-ominaisuudet.

Lue lisää

Mun vene oli 86. En muista tarkaan milloin
muuttivat pohjaa, mutta muutos oli nimenomaan
väärään suuntaan. Syynä varmaan myynnin
hiipuminen korkean bensan hinnan vuoksi, ja jotta
paatti olisi kulkenut pienemmällä koneteholla eli
vähemmällä bensalla, pohja muotoiltiin uudelleen.
Sun venessä on varmaan ollut se alkuperäinen ja
testissäkin paljon kiitosta saanut pohja. Voin
hyvin uskoa mitä sanot, venettä piti nimenomaan
ajaa pitkä terävä keula alhaalla. Pohjan muoto
oli perässä ainakin tässä 'uudessa' U-mallinen.
Mutta 'uudessa' pohjassa oli luultavasti palteet
liian leveät/liian pitkät, ja aalto iski niihin
helposti, vaikka kuinka pyri pitämään veneen
oikeassa asennossa. Tuntui, kuin koko vene
hajoaisi alle. Tosin vene oli onneksi sen verran
hyvää työtä, ettei siitä koskaan mitään rikki
mennyt.

771 kirjoitti:

717 puhuu asiaa mutta Targan ohella voisi mainita
myös suomalaisen Tiiskerin esimerkkinä
erinomaisesta pohjasta. 770/771 Tiiskerissä runko
todella toimiva niin merelle kuin järvelle mutta
vaatii tietenkin tehoa tuon 200 hv niinkuin syvä
v-pohja yleensäkin. Tiiskerissä on myös käytetty
tarpeeksi paksua tavaraa rungon teossa ja
käsinlaminointia vahvuuden takaamiseksi. Niinpä
vene onkin kuin panssarijuna aalloilla
edetessään.

Vastaavan pituiseen Targaan verrattuna Tiiskeri
tarjoaa mielestäni toimivamman paketin
retkivenekäyttöön parempine makuu-, keittiö ja WC-
tiloineen. Targa taas soveltuu ehkä paremmin
yhteysvenekäyttöön.

Mutta kuten sanottua, näistä kahdesta löytyy
suomalaisen veneenrakennuksen parhaat rungot ajo-
ominaisuuksiltaan. Kumpikin on tosin sitten
sieltä arvokkaammasta päästä hinnoiltaan ja ovat
käytettyinäkin niin kysyttyjä etteivät ehdi kauan
uutta omistajaansa odottaa.

Lue lisää

Kerro lisää.

Itselläni kokemusta 771:stä ei ole, ovat sen
verran harvinaisia sekä vesillä että
venenäyttelyissä. Venenäyttelystä muistan vain
ankean työveneen, joten sisätiloista ei mitään
mielikuvaa. Isommasta Tiiskeristä on jäänyt
mieleen jotenkin vanhanaikanen kuva
sisustuksesta, tumma ja ahdas, mutta se voi olla
erittäin toimiva tositoimissa :) Ison Tiiskerin
tiikkiversio Kotkan meripäivillä muutamia vuosia
sitten puuvenenäyttelyssä oli todella upea
ilmestys päällepäin, ja sellaiseen nyt ei mikään
modernisisustus kuuluisikaan.

Miten nuo 771:n sisätilat? Kuinka monta ihmistä
mahtuu lomailemaan viikon, viikonlopun, entä
kuinka monta mahtuu päiväcruisailulle, eli
istumaan johonkin ulos/sisään.

Muut hyvät puolet kuin työnlaatu ja kulku
aallokossa? Onko puutteita, mikä ärsyttää eniten?
Kuinka onnistuu naisväelle tuo tärkeä auringossa
lokoilu, paikoillaan/ajossa? Entä säilytystilat
ja pentry?

Riittääkö 200 hevosvoimainen vai tarvittaisiinko
lisää? Seurasin, joskus Tullin venettä, kun se
oli lähdössä liukuun ja oli suoraannsanoen melko
vaivanloisen näköistä. Siinä veneessä näytti
olleen Volvon kone (200 hv?), vai tehot vain
kadoksissa? :(

Moottorin melutaso ja koneen huoltotilat?

717 kirjoitti:

Kerro lisää.

Itselläni kokemusta 771:stä ei ole, ovat sen
verran harvinaisia sekä vesillä että
venenäyttelyissä. Venenäyttelystä muistan vain
ankean työveneen, joten sisätiloista ei mitään
mielikuvaa. Isommasta Tiiskeristä on jäänyt
mieleen jotenkin vanhanaikanen kuva
sisustuksesta, tumma ja ahdas, mutta se voi olla
erittäin toimiva tositoimissa :) Ison Tiiskerin
tiikkiversio Kotkan meripäivillä muutamia vuosia
sitten puuvenenäyttelyssä oli todella upea
ilmestys päällepäin, ja sellaiseen nyt ei mikään
modernisisustus kuuluisikaan.

Miten nuo 771:n sisätilat? Kuinka monta ihmistä
mahtuu lomailemaan viikon, viikonlopun, entä
kuinka monta mahtuu päiväcruisailulle, eli
istumaan johonkin ulos/sisään.

Muut hyvät puolet kuin työnlaatu ja kulku
aallokossa? Onko puutteita, mikä ärsyttää eniten?
Kuinka onnistuu naisväelle tuo tärkeä auringossa
lokoilu, paikoillaan/ajossa? Entä säilytystilat
ja pentry?

Riittääkö 200 hevosvoimainen vai tarvittaisiinko
lisää? Seurasin, joskus Tullin venettä, kun se
oli lähdössä liukuun ja oli suoraannsanoen melko
vaivanloisen näköistä. Siinä veneessä näytti
olleen Volvon kone (200 hv?), vai tehot vain
kadoksissa? :(

Moottorin melutaso ja koneen huoltotilat?

Lue lisää

Tässä lisää tietoa:

Itselläni kokemusta 771:stä viideltä kaudelta.
Tiiskeri ei ole rakennettu viimeisimpien
muotioikkujen mukaan vaan kaikki on kokemuksen
perusteella harkiten suunniteltua ja
huolellisesti rakennettua. Tämän voi vaikka
todeta tutkimalla rakenteita sellaisista
paikoista jotka jäävät normaalisti piiloon - ei
ole tingitty vahvuuksista ja esimerkiksi ruuvien
kannat on näissäkin paikoissa siististi tulpalla
piilotettu.

Sisustusta voi tietenkin moittia tummaksi jos
sitä vertaa valkoiseen lasikuituun, mutta ainakin
omasta mielestäni mahonkisisustus on
huomattavasti tunnelmallisempi kuin muovinen.

Vene on rekisteröity kymmenelle hengelle mutta
eihän tämänkokoiseen veneeseen viikon
lomareissulle voi tietenkään niin montaa ihmistä
ottaa. Käytännössä toimii kuitenkin vielä neljän
aikuisen miehityksellä pitempikin asuminen.
Esimerkiksi ruokapöytä on selvästi isompi kuin
muissa saman kokoluokan veneissä. Pentry on
toimiva, tosin uuni puuttuu. Miinuspuoli
mielestäni on WC:n sijoitus, joka heikentää
kartturin näkyvyyttä eteenpäin. Muuten WC on
toimiva ja sopivan kokoinen.

Takana oleva avotila on yllättävän iso, sinne
mahtuu mukavasti istumaan ajonkin aikana ja
satamissa se tarjoaa suojaisan paikan istua iltaa.

Avotilassa on iso luukku josta pääsee helposti
käsiksi moottoriin. Ja huoltotila on todella iso
verrattuna moneen muuhun ja suunniteltu selvästi
Volvon koneita varten, joissa kaikki huollettavat
kohteet ovat paapuurin puolella (ainakin
uusimmissa malleissa).

Jos 200 hevosvoimainen AD41 on kunnossa ja alla
sopivat potkurit niin tämä teho riittää
liukuunnousuun mainiosti. Tosin kymmenellä
hengellä se jo kestää kauemmin, mutta ei vielä
tarvita esim. trimmejä avuksi. Uudet 771-mallit
tosin taidetaan myydä 230/260 hv koneilla joissa
on kompressori parantamassa liukuunnousua, mutta
ilman sitäkin pärjää 200 hevosella. Vanhoissa
Tiiskereissä oli paljon käytössä 165 hv Volvoja,
joissakin jopa ilman Duopropia, jolloin en usko
enää liukuunnousun olevan niin helppoa. Ehkä
näkemäsi Tullivene oli juuri sellainen.
Kokemuksieni mukaan 200 hv on kyllä aivan
riittävä kunhan kaikki komponentit ovat kunnossa.
Huippunopeutta saa tälläkin jo yli 30 solmua.

Moottorin aiheuttama melutaso on kohtalainen, ei
kuitenkaan niin hiljainen kuin Targassa, johtuen
veneiden erilaisista kajuuttaratkaisusta.
Vankasta rakenteesta ja pehmeän kulun takaavasta
pohjasta johtuen ei aallokko pidä paljonkaan
ääntä ajossa.

Eli Tiiskerissä ratkaisut ovat vuosien saatossa
hioutuneet ja kehittyneet. Kuulostaa paljolti
kehumiselta mutta itse ainakin olen ollut
tyytyväinen.