minua vaivaa erittäin paljon että tätä väittelyä käydään ilman mitään selkeitä todisteita tukieron perusteeksi. käytetään epämääräisiä termejä kuten kasvukausi, lämmityskulut, rakennuskulut, peltomaan hinta mutta voisiko joku laittaa linkin missä nämä olisi selkeästi todennettavissa numeroin tukialueittain jotta niitä olisi helpompi verrata. se selventäisi varmasti monelle tilannetta enempi kuin kymmenien sivujen väittely ja poistaisi turhia kaunoja.
A/B VASTAAN C-ALUEET
tutkittua tietoa
621460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
ja rakentavaa.
rajojen vedossa lämpösumma kartat lienee olleen ratkaisevassa osassa..
http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposumma_evira.pdf
Lämpösummalla tarkoitetaan termisen kasvukauden vuorokautisten keskilämpötilojen summaa. Terminen kasvukausi on ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila on vähintään 5 °C.
Taisi olla tuo erään nimeltä mainitsemattoman puolueen kannatusraja... Mitenkään muuten ei voi selittää että kiviset jä mäkiset ja pienet lohkot Pohjois-Satakunnassa, Ikaalinen, Honkajoki, Parkano jne ovat B-aluetta ja vastaavasti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan lakeudet ovat c-aluetta...
mihin kukin kunta kuuluu..
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuopas/5FeUJSQww/tukialueet_2009.pdf
Pelkästä kartasta ilman kuntanimiä. Ikaalinen on B-aluetta mutta Honkajoki ja Parkano C2:sta. Ovat naapurikuntia kyllä, katsoin vain rajan väärin. Sitten Pomarkku, Noormarkku, Kankaanpää B-aluetta. Jos olet joskus käynyt tuolla Pomarkussa tai Noormarkussa ja vertaat niitä Pohjanmaan lakeuksiin niin ero on melkoinen. Mutta kumman hyväksi...
Vammalasta Pohjanmaalle niin ei maisemat juuri muutu Ikaalisten (B-aluetta) ja Parkanon (C2-aluetta) välillä mutta kun tullaan Jalasjärven ja Seinäjoen suuntaan niin kyllä muuttuu.
C3:seksi lämpökartan mukaan..
Niin tuossa
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
Osmon avaus on viiltävän analyyttinen ja kohdalleen osuva ja ketjussa on monta kirjoitusta jotka sivuavat noita avauksessa mainittuja kysymyksiä.
tällä palstalla mahdotonta..
Keskustelun asiallisuudelle on tuo lämpösummakartta ja sen mukaan mennään niin kai se sitten on... Sinällään mites selität tuolla lämpösummakartalla tuon Pohjanmaan eteläosan c2-alueen? Onko siinä Jalasjärvikin? Samoin tuossa jossain Joutsan tienoilla on c2-aluetta? Poikkeaa lämpösummasta melkoisesti? Miksi?
ole ainoa peruste, perusteena on ilmeisesti ollut myös korkeuskäyrät ja muitakin tekijöitä, olen nähnyt kaavan jonka perusteella rajat on laskettu ja monimutkainen oli, lyhyt matikka ei riittänyt sen tulkitsemiseen alkuunkaan..
Mielivaltaiseti vedetty... Oliko kaavassa prosentit? Sitä kaavaahan muutettiin kesken prosessin että saatiin Pohjanmaan eteläosta c-alueeksi?
Ja kuten tuosta
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21318.msg339367;topicseen#msg339367
"Etelä-Karjalasta, jonka B/C-raja halkaisee, on muodostunut oikein laboratorio maidon tukieron erilaistavasta vaikutuksesta tuotantoedellytyksiin:
Viimeisen kuukauden aikana on Maaseudussa ollut C-alueen puolella kolmen uuden navetan avajaistilaisuudet, yhteensä lähemmäs 400 lypsylehmäpaikkaa. B-alueen puolella onkin sitten ollut hiljaisempaa..."
huomataan niin tuolla mielivaltaisella tukialuerajalla on ikävät vaikutukset tukirajan eli puolilla olevien tilojen kehittämismahdollisuuksiin.
mielivaltaisuutta ole nähtävissä, keskustelua on turha jatkaa kun et osaa muuta kuin valehdella..
niin EY vaati tekemään tämän rajan , sellaista pientä pelottelua , että jos ei rajaa löydy , niin neuvottelut päättyy. Tässä kohtaa olisi sitten vaan pitänyt sanoa , että ne päättyy sitten.
Suomi antoi aina periksi , liian isot tahot saneli , miten mennään , siksi ne rajat sitten vedettiin
kuin lonkalta. esim. Kuru , Honkajoki , Karviaa , Parkano alueet on kuin lappia , mutta jo
Kauhajoki on kuin eri planeetalta. johtuu alueiden suoperäisestä luonnosta.
Suomi ei varustautunut oikeastaan ollenkaan tuohon liittymiseen , vaan mentiin ilmeisesti
ylimielisenä , kun ollaan niin pohjoisessa.
Kerrottiin tapaus , kun komissaari kävi talvella kiertelemässä , oli tokaissut että onpa komeita
peltoja , kun on niin tasaisiakin. OLI NÄHNYT JÄÄTYNEITÄ JÄRVIÄ LUMI PEITOISSAAN.
Mahdettiinko niitäkään oikoa , vaan jäi näin väärä mielikuva Suomesta.
koko Suomea pohjoisen tuen piiriin ja jonnekin rajat oli vedettävä ja sitten mm. lämpösummakarttaa käytettiin sitten rajojen vetoon. Muistettava on myös että pohjoisella tuella on tiukat ehdot mm. tuotanto ei saa kasvaa tai vääristää kilpailua ja ainakin maidontuotannon on tiukat neuvottelut EU:n kanssa tiedossa, lisättäköön nyt vielä että tuotanto saa kasvaa mutta se ei saa johtua pohjoisesta tuesta..
asetettiin maakiintiöt , jotka jaettiin erialueiden mukaisiksi. Kunkin alueen sisällä sai käydä
kiintiökauppaa , siten että puolet kiintiöstä (myytävästä) meni hallinnolle , ja toisen puolen sai myydä , siinäkin oli aikaraja. Juuri kiintiökauppa velkaannutti monta tuottajaa , hinnat oli korkeita.
Aiheesta. Siis tuosta tukierosta.
Se kuuluu näin:
"Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee."
Ja kuka on sanonut näin?
Joku valehtelija?
Joku kusaisija?
Joku omaan pesään paskantaja?
Ei, vaan rehellinen tosiasiat tunnustava suomalainen mies. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori. MTKn puheenjohtaja. Juha Marttila. Suomen Kuvalehden haastattelussa.
Mutta tukialuejako on OK. Tukiero alueiden välillä ei vain perustu mihinkään todelliseen oikeaan mitattavissa olevaan haittaan tai asiaan. Se on aivan liian jyrkkä ja aiheuttaa kannattavuuseroja alueiden välillä. Minkä Marttilakin epäsuorasti samaisessa haastattelussa tunnustaa kun toteaa että "Ilman pohjoista tukea vauhti Pohjanmaan maitotiloilla olisi paljon verkkaisempaa".
oikeudenmukaisesti vetämään, se on sula mahdottomuus. mutta tukierot c-alueen sisällä on isommat kuin c1 ja ab alueen välillä mutta tämä ei jostain syystä aiheuta samaa katkeruutta kuin tuo alin tukialueraja....
Siis tämä että'
"mutta tukierot c-alueen sisällä on isommat kuin c1 ja ab alueen välillä mutta tämä ei jostain syystä aiheuta samaa katkeruutta kuin tuo alin tukialueraja...."
ja sitten että
"ei jostain syystä aiheuta samaa katkeruutta kuin tuo alin tukialueraja...."
No sehän johtuu ihan siitä että c-alueen alhaisimmillakin tuilla tulee kohtuullisesti toimeen. Huomaahan sen siitä miten uutta navettaa pukkaa koko ajan pitkin c-aluetta. Sen sijaan ab-alueella navetan laajentajat ja uuden rakentajat ovat vähissä. Ja että miksi? Koska laskelmat osoittavat että ei kannata. Jos c1/c2 tuet olisivat samalla tasolla kuin ab nyt ja c3 tuet olisivat c1/c2 niin alkaisi porinaa kuulua sieltäkin suunnasta. Niin kauan kuin tulee jotenkin toimeen niin ollaan hiljaa.
Ja pitää vielä muistaa kun mietitään tulevaisuusnäkymiä ja investointihalukkuutta että tehdyillä nykyisin voimassa olevilla päätöksillä tukiero kasvaa koko ajan vuoteen 2013 asti ja sitten 2014 ab-alueella kansalliset tuet 0 euroa. Tarkoittaa että olemme täällä etelässä Suomen satotasoilla ja olosuhteilla kilpailemassa ruotsalaisia ja tanskalaisia vastaan alemmilla tuilla kuin mitä heillä on. Tosin niille vielä voitaisiinkin pärjätä mutta tuolle c-alueelle ropisee tukia sen verran että ottaen huomioon miten vähän olosuhteet poikkeavat niin niille on vaikeampi pärjätä...
maailman tappiin, pohjoisen tuelle on perusteet ja etelän "pohjoinen tuki" minnekään lopu, LOPETA TUO VALEHTELEMINEN !!!
Mites tuo Marttila sitten? Valehteleeko hänkin kun sanoo tuossa että
"Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee."
vai miten on? Siis valehtelee?
Jos taas saivartelemaan halutaan ruveta niin väittämäsi on että "pohjoisen tuelle on perusteet". Ja se on tietysti totta, onhan sille. Sen sijaan niitä perusteita miten pohjoisen ja ab-alueen olosuhteet poikkeavat niin paljon että nykyisen kaltainen tukiero olisi kohdallaan niin niitäpä onkin sitten jo vaikeampi löytää. Eli että
"Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee."
itse puheistaan, pohjoiselle tuelle on perusteet jotka on miljoonaan kertaan käyty läpi, LOPETA TUO PASKAN JAUHAMINEN !!!
Täytyy sanoa että rautainen asiantuntemus on. Jos maatalous- ja metsätieteiden tohtori, MTKn puheenjohtaja Juha Marttila toteaa että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee." lehtihaastattelussa jonka lukee mahdollisesti puoli Suomea niin eiköhän hänellä ole asialliset asiaperusteet lausumaansa? Mutta ei, täältähän se todellinen asiantuntija löytyykin! Jonka mukaan tukierolle on erittäin hyvät perusteet! Mitäs tässä tollasia Marttiloita kuuntelemaan? Ne kuitenkin valehtelee? Ne kuitenkin kusaisee? Ne kuitenkin paskantaa omaan pesäänsä? Täysin perusteetta ja ilman syytä? Kannattaa vaan kuunnella ja uskoa tätä palstan huippuasiantuntijaa!
Tässä vaikka rehuohran satotasot te-keskuksittain 2010
Uudenmaan 2 800
Varsinais-Suomen 3 350
Satakunnan 3 360
Hämeen 2 870
Pirkanmaan 3 000
Kaakkois-Suomen 2 540
Etelä-Savon 2 730
Pohjois-Savon 2 900
Pohjois-Karjalan 2 510
Keski-Suomen 2 590
Etelä-Pohjanmaan 3 850
Pohjanmaan 3 610
Pohjois-Pohjanmaan 3 140
Kainuun 2 110
Lapin 2 370
Ykkössijaa pitää Etelä-Pohjanmaa (c1) ja hyvänä kakkosena Pohjanmaa (c1/c2). Sitten kolmas ja neljäs ovat Varsinais-Suomi (a/b) ja Satakunta (b/c1/c2?). Uusimaa (a) on vasta yhdeksännellä sijalla. Lapinkin sato rehuohrasta on vain 15% alempi kun Uudenmaan.
oli kato 2010 ja satotasoon vaikuttaa paljon panostus en halua puhua mistään näennäis viljelystä mutta on luonnollista jos viljely tuottaa tappiota siihen ei paljoa panosteta, maitosuomessa sato syötetään karjalle ja maasta otetaan irti mitä sieltä lähtee..
Rehuohra 2009
Uudenmaan 3940
Varsinais-Suomen 4220
Satakunnan 3610
Hämeen 3810
Pirkanmaan 3770
Kaakkois-Suomen 3650
Etelä-Savon 3470
Pohjois-Savon 3780
Pohjois-Karjalan 2970
Keski-Suomen 3310
Etelä-Pohjanmaan 4070
Pohjanmaan 4020
Pohjois-Pohjanmaan 3580
Tuliko etelässä kaksi katovuotta ihan peräkkäin? Kun Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa sijoilla 2-3?
luonnonlakeja muuteta..
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/kasvit/vilja/tiedotus/viljan_laatu_2010e.pdf
Viljasadon laatu vuonna 2010, vehnä
Otetaas säilörehusato keskiarvot 1998-2009
Uusimaa (a) 17020
Varsinais-Suomi (a/b) 16870
Satakunta (b/c1/c2?) 18170
Häme (b) 19670
Pirkanmaa (b/c1/c2) 17500
Kaakkois-Suomi (a/b) 19790
Etelä-Savo (c1) 19640
Pohjois-Savo (c2) 17780
Pohjois-Karjala (c2) 17660
Keski-Suomen (c1/c2) 17190
Etelä-Pohjanmaa (c1) 19270
Pohjanmaa (c2) 17640
Pohjois-Pohjanmaa (c2) 17400
Kainuu (c2p/c3) 14910
Lappi (c3/c4) 14290
Koska en tiedä tarkkoja rajoja enkä juuri nyt löytänyt sellaista karttaa josta olisin saanut näiden yhdistelmän niin pientä horjuvuutta saattaa olla tuossa suluissa olevassa tukialueessa mutta noin suurinpiirtein. Mitä luvuista huomataan? Se mitä kirjoitin johonkin että vasta Oulu - Kajaani -linjan yläpuolella satotasot säilörehulla poikkevat merkittävästi. Nämä ovat sentään 10 vuoden keskiarvot ja korkeimmat satotasot ovat Kaakkois-Suomi (a/b) ja sitten Etelä-Savo (c1) ja sitten Etelä-Pohjanmaa (c1). Uusimaa (a/b?) ja Varsinais-Suomi (a/b) ovat vasta sijoille 13 ja 14 takanaan vain Kainuu ja Lappi. Koko c-alue menee ohi heittämällä.
Että miten niiden c-alueen pienien satojen kanssa oikein on? Kun aina sanotaan että "ab-alueella saadaan kolme satoa mutta meillä vaan kaksi"? Tästä jos johtopäätöksiä vetäisi niin oikeudenmukainen tukialueraja olisi että Lapiia & Kainuu olisi korkeammat tuet ja koko muu maa yhtä tukialuetta. Koko maan keskiarvo kun on 17690 ja poikkeama siitä on kaikilla muilla paitsi Lappi ja Kainuu niin alle 10%.
sillä ei ole merkitystä, luonnonlakeja ei voi kumota, satotaso taas riippuu niin paljon viljelyn voimaperäisyydestä että nuo luvut ei todista mitään siitä paljonko loppupeleissä käteen jää..
www.matilda.fi. Kas kummaa, oletkohan se sama kirjoittaja joka tänne aina laittaa numeroita ja muita juttuja ihan kokonaan ilman lähdeviitteitä? Mites nyt kaipasit?
Mutta sieltä löytyy. Mutta juttua
"sillä ei ole merkitystä, luonnonlakeja ei voi kumota, satotaso taas riippuu niin paljon viljelyn voimaperäisyydestä että nuo luvut ei todista mitään siitä paljonko loppupeleissä käteen jää.."
tuntuu tulevan kun kerran syötyä virtahevolta? Väitätkö että lehmille sadoksi tarkoitettua säilörehua näennäisviljeltäisiin etelässä??? Ja tuo mitä käteen jää on kokonaan eri juttu. Jos muistat niin tässä ketjussa haluttiin että
"voisiko joku laittaa linkin missä nämä olisi selkeästi todennettavissa numeroin tukialueittain jotta niitä olisi helpompi verrata."
niin tässäpä minä osoitan että ainakaan (nurmen) satotasoista ei perusteita löydy... Kun katsot heinäsadot niin ihan sama juttu...
siirrä C alueet Uudellemaalle, paskapuheilla ei luonnonlakeja kumota..
on selventäneet jo paljon, mutta lisää ilman muuta. satotasoilla verrattuna ei näyttäisi olevan perusteita noille tukieroille muuta kuin karkeasti oulusta ylöspäin. heittäkääpä tietävämmät noista kustannuksista jotain todennettua tietoa, onko ne noususuuntaset pohjoista päin mentäessä. olettaisin että myöskin oulun korkeudelle oltaisiin hyvinkin tasoissa, etelän korkeammat hinnat kompensoi pohjoisen aiheuttamat kulut. mutta katsotaan avoimin mielin!!!!!
Siis pellon hinnasta
http://yle.fi/alueet/teksti/kainuu/2010/08/kainuussa_suomen_halvimmat_pellot_1932448.html
on nyt googlettamalla löytänyt taulukkoa mutta nyrkkisääntö on että pelto on etelässä merkittävästi kallimpaa. Tosin huippuhinnat on tainnut löytyä Pohjanmaan kotieläinintensiivisiltä alueilta.Vaihtelua tosin on paljon maakuntien sisälläkin. Jos otetaan jotkut Satakunnan Huittinen - Kokemäki kymmenien hehtaarien saviaukeat tai sitten joku Noormarkku / Pomarkku / Honkajoki pienet ja kiviset lohkot metsien keskellä niin hinta on ihan eri.
pohjoisen kääntää eteläksi, vaikka sitten valehtelulla..
tietoa, myös hyvin perustellut omat väitteet hyväksytään. nuo valehtelija, kusaisia, siirrä c-alue....kommentit oikeus hylkää.....
Närästää? Tuolta
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts100.pdf
löytyy sivulta 11 eteenpäin ihan tutkittua tietoa asiasta ja jotain lukujakin. Ja ihan yhtäpitävää edellä esittämäni kanssa. Ei tarvitse valehdella jos tietää mistä kirjoittaa ja tekee taustatyönsä hyvin. Tällöin on myöskin helpompi perustella väittämänsä vasta-argumenteilla ilman että tarvitsee syyttää toista valehtelijaksi. Tietysti jos niitä vasta-argumentteja ei löydy niin sitten on vaikeempaa...
luonnollista onkin, Pohjanmaa tule kakkosena mikä sekin on luonnollista, voimakasta viljelyseutua..
valehtele vaikka maailman tappiin..
nyt varmasti tätä maailmaa..
Erilaisia näkökantoja on joka alalla.
Tuosta säilörehun teosta , pitää sanoa ettei sitä kolmatta satoa saada A_B alueella sen kummemmin
kuin muuallakaan. Sellaisia 5-7 paalia ha saayyaa tulla hyvällä tuurilla , mutta eise taloudellisesti
kannata , ylimääräistä työtä vain teettää. Savimaat ainakin meillä , pitää huolen keskinkertaisista sadoista.
Eli ei se alue vaikuta juurikaan sadon määrään arvioisin Kokkola -- Kuopio linjan alapuolella.
"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä."
maakunnat tai kunnat olisi hyvä mainita, tarina on hyvä mutta sen antama näyttö ei.
väitätkö tosissasi ettei etelän ja pohjoisen välillä ole eroa kasvuolo suhteissa..
Sattuisiko olemaan juuri sitä C2 aluetta , lukisin sen lähes samaan oulunläänin kanssa.
Kuru,Virrat;Kihniö;Karvia,Honkajoki , Saarijärvi, Ähtäri ;multia ,Uurainen. Iso alue
hienoa loistavaa voisitko katsoa millä sato tasoilla nurmella valtio maäärittää sato vahinko korvauksia vuonna 2011 ? muistaakseni pohjanmaalla oli jotain 22 000kg-tä/heht ? kiinnostaisi mutta en löydä tietoa. kiitos etukäteen . tämän mukaan 3, ja 4. korkein tuki pitäisikin olla v-suomessa ja uusimaalla!?noissahan on SUomen pienin tuki tällä hetkellä n.3senttiä
Taisi tulla?
Vähän vaikka rehustuksen kannalta. Nyt muuten sitten Maatalouskalenteri 2011 sivulla 145 on maidon tuotantokustannus. Kaikki on jostakin syystä laskettu samoilla kustannuksilla, ainoa mikä vaihtuu on tulopuolella tuet. Mutta siinä on 10.000 tuotostasolla muuttuvat kustannukset yhteensä 1.817 euroa. Tästä on rehuvilja 2.300 kiloa ja 276 euroa ja heinä 96 euroa ja säilörehu 234 euroa. Yhteensä nuo perusrehut siis 606 euroa. Suurin osa rehuista ja 30% muuttuvista kustannuksista.
Nyt tuo maitolitran tukiero on ab/c1/c2/c3/c4 10.000 tuotostasolla 500/600/1.000/max 2.000 euroa. Nyt siis tuolla tukierolla saa pohjoisessa katettua periaatteessa KAIKKI muuttuvat kustannukset ja jää vielä vähän täppiäkin. Vastaavasti alhaisimmallakin tukierolla katetaan lähes 30% muuttuvista kustannuksista, perusrehut eli heinän ja säilörehun ja viljan. Vaikka omilla pelloilla ei kasvaisi yhtään mitään (täydellinen katovuosi) niin tukierolla ostaa kaikki nuo. Tuosta voi jokainen vähän tuumailla mitä suuruusluokkaa tuo tukiero näyttelee tilan kannattavuudessa? Maavaarikin voi varmaan kertoa miten suuri osuus rehulla on kustannuksissa?
aheuttamista lisäkustannuksista mutta eikö ne ole lähennä teoreettisia. navetat on kytännössä eristetty samalla tavalla, oltiin sitten pohjanmaalla tai sipoossa. mutta leuto talvi eteläsuomessa aiheuttaa kosteuden takia huomattavasti enemmän kustannuksia kuin pohjoisen kuiva pakkanen. konepuolella kustannukset ei juurikaan lisänny pakkasen takia, ei se lohkolämittimen käyttö niin kallista ole. ainut merkittävä seikka on mielestäni pyöröpalien jäätyminen ja niiden sulattaminen.
Säästää kuivituskustannuksissa pakkaskeleillä. Annas olla kun on sellaista toissatalvista keliä että jatkuvasta nollan tienoilla ja sataa vettä, kaikki paikat kurassa ja kuiviketta kuluu. Viimetalvinen kunnon pakkaskeli etelässä saanee toivottavasti jatkoa tänäkin talvena, säästyis rajusti kuiviketta.
Lypsylehmillä liika lämpö on useammin ongelma kuin kylmä. Muistelisin että tuottava lypsylehmä niin ns termoneutraali alue on jotain -5 - 12 tms hauskaa. Eli tuolla lämpötila-alueella lehmä ei kuluta energiaa ei lämmitykseen eikä jäähdytyksen. Jos alle => lämmityksen, jos yli => jäähdytykseen. Ei navettaa lehmien takia ole pakko lämmittää, hoitajat se on kun siellä lämpöä kaipaavat jos kaipaavat. Kosteus on aina kotieläinrakennuksessa ongelma ja minimi-ilmanvaihto mutta kuiva pakkaskeli on monesti parempi kuin 0 tienoilla vettä/räntää kostea keli.
aikamoiset kustannukset pohjoissuomessa, viime talvenakin meni kait 8 päivää yhteensä lumien pudottelussa katolta, myös kattotuolit on järeämmät, toki hinnanero ei suuren suuri ole mutta jotain kuitenkin. lingon kanssa joutuu monesti käydä erikseen kun paaleja hakee pellon laidalta.
etelässä paikoin sellainen tilanne että pelloilta ei päässyt mitään hakemaan lähes koko talvena. Jos meni niin akseleita myöten lähes painui. Se sitten ei taas aiheuta kustannuksia, senkun helpottaa työtä vaan?
kunnon talvi myös etelässä, mutt yleensähän siellä ei ole lumesta kiusaa juurikaan, senhän näkee suoraan lumikartoilta ja voi päätellä myös tuosta lämpötilakartasta. mitä tulee tuohon kuivittamiseen, niin purua ja olkea on kyllä huomattavasti helpompi saada etelä- ja keskisuomessa mitä pohjoisessa.
Tilastot kyllä kertovat menon olevan hulluinta C-alueen Pohjanmaalla:
Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan 2009 Pohjanmaan maakunnassa pelto kauppojen mediaani hinnat nousivat 25 %, esimerkiksi Varsinais-Suomessa hinnat laskivat samaan aikaan 2 %!
"Pellon mediaanihinta oli K-P:lla 2010 alkuvuoden tilastossa 4 edustavan kaupan otoksen mukaan 8023 €/ha, kun se Etelä-Pohjanmaalla oli 70 kaupassa 9095€/ha ja Pohjanmaan rannikolla 9665 €/ha ja koko maassa keskimäärin 7841 €/ha." http://www.kase.fi/~manupu/kauppahintatilasto.htm
Se on kun on c-alueen tuet mutta olosuhteet a/b-tasoa, esimerkiksi satotasot suurempia kuin b-alueella. Näkyyhän se varmaan jossakin kuten vaikka kannattavuudessa? Jos sitten prenikoita satelee?
täytyisi olla täällä etelässä jotta oltais samalla viivalla. ei näyttäis olevan juurikaan eroa nyt....
http://foreca.fi/Finland/Helsinki/map/fin13 verratkaapa etelä-suomea ja pohojanmaata
"mitä tulee tuohon kuivittamiseen, niin purua ja olkea on kyllä huomattavasti helpompi saada etelä- ja keskisuomessa mitä pohjoisessa."
Ja juuri siksikin on järjetöntä ylisuurien tukien varassa siirtää kotieläintuotanto pohjoiseen missä tukien tarve on jatkuvaa.
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
oli noita satotasoja pitemmältäkin ajalta? Niin eihän satotaso näytä olennaisesti poikkeavan Oulun eteläpuolella? Ja ilmeisesti pellon hintaero suurinpiirtein kuvastaa myös satotasoeroa? Jolloin oikeastaan ero pellon hinnassa kompnesoi jo tuon pienen satotasoeron, siihen ei tarvittaisi enää tukia kompensoimaan? Markkinatalous hoitaa?
pellon hinnoista:se joka viljelee ostaa pellon.Tila missä tuotanto lopetetaan saa pellot myydessään rahat muut on vain maksajina.
Kun tuli lainattua tästä niin nostetaan nyt koko ketju...