Kaikki kunnia Suomen pelastumisesta kesällä -44 annetaan Tali-Ihantalan suomalaisjoukoille tykistöineen. Niille 250 putkella, jotka röykyttivät naapuria sekä maailman parhaalle jalkaväelle.
Mutta missä on puolueeton arvio Saksan osuudesta, sitä en ole nähnyt. Jos emme olisi saaneet Saksalta sitä apua minkä saimme niin miten olisi käynyt?
Siis mikä merkitys oli:
- pst-aseilla (nyrkit ja kauhut)
- lento-osasto Kuhlmeyllä
- maavoimien divisioonalla Viipurin lahdella
Väitän, että jos yksikin näistä tekijöistä olisi jäänyt pois niin meidät olisi paha perinyt. Mitään Ihantalan ihmettä ei olisi tullut vaan maa olisi miehitetty. Että siinä mielessä on hieman turhaa leuhkia miten meidän pojat ne otti ja tuhosi Govorovin hyökkäysarmeijan.
Älkäämme unohtako myöskään puolta Suomen rajoista pohjoisessa puolustanutta saksalaisarmeijaa. Tilanne olis siten aivan eri kuin Talvisodassa, ei niitä voi edes verratakaan.
Kuka pelasti Suomen 1944 ?
64
732
Vastaukset
- näin se meni
Höpöhöpö, puolustustaisteluja käytiin viisi kappaletta, Kuhlmeyn osuus oli Tali-Ihantalan taistelussa tärkeä, muiden joukkojen osuus oli vain nimellinen ja Viipurin lahdella tilanne oli jo täysin hallussa, mitä tulee pohjoiseen, niin niiden taistelujen merkitystä ja sotilaiden määrää on suuresti liioiteltu.
Oikeasti Lapissa oli 68 000 Saksalaista sotilasta, yksi eversti on kirjoittanut siitä kirjankin.
Suomi olisi jokatapauksessa voittanut taistelut, ehkä raja olisi vähän siirtynyt lännemäksi jos jokin taistelu olisi noista hävitty, mutta mitään oleellista ei olisi tapahtunut koska voimaa oli käydä vaikka kuudeskin taistelu, Suomi ei ollut lopussa eikä voimaton ja aseeton.
Eniten merkitystä kokonaisuuden kannalta oli varmaan noilla panssarintorjunta aseilla, kuten singoilla.- Kirpun kylässä
varautunut toisen maailmansodan yhden lujimman linnoiteketjun, Salpa-aseman puolustukselliseen käyttöön ? Vai oliko sellaista suunnitelmaa ensinkään ? Salpa-asemassahan ei taisteltu ensinkään. Oliko se osittain väärässä paikassa ? Punkkerin kuvulta katsoen, vaikea olisi hyökkääjän läpi päästä.
- näin se meni
Kirpun kylässä kirjoitti:
varautunut toisen maailmansodan yhden lujimman linnoiteketjun, Salpa-aseman puolustukselliseen käyttöön ? Vai oliko sellaista suunnitelmaa ensinkään ? Salpa-asemassahan ei taisteltu ensinkään. Oliko se osittain väärässä paikassa ? Punkkerin kuvulta katsoen, vaikea olisi hyökkääjän läpi päästä.
Joo, mutta pitäähän sitä siihenkin varautua aina, ettei vihollinen pysähdykkään niissä asemissa missä alunperin suunniteltiin, eli se oli sellainen varasuunnitelma jos muuten homma pettää.
Ei se silti tarpeeton ollut. - Suoen-Salpa
näin se meni kirjoitti:
Joo, mutta pitäähän sitä siihenkin varautua aina, ettei vihollinen pysähdykkään niissä asemissa missä alunperin suunniteltiin, eli se oli sellainen varasuunnitelma jos muuten homma pettää.
Ei se silti tarpeeton ollut.* 0 Aiheesta muualla
[muokkaa] Luumäen linjan osa Suomen Salvasta
Alkuperäinen suunnitelma oli Luumäki-Suomenlahti-väli, joka onkin linjan vahvimmin linnoitettu osa. Salpa-linjasta käytetäänkin joskus myös nimitystä "Luumäen linja". Rakentaminen aloitettiin ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin käskystä. Salpalinjan pituus oli 1 200 kilometriä ja se koostui sadoista linnoitteista.
[muokkaa] Rakentaminen
Salpalinja on yhä Suomen suurin rakennustyömaa. Sitä oli tekemässä enimmillään keväällä 1941 35 000 miestä ja heitä muonittamassa oli 2 000 lottaa. Paikoittain Salpalinja oli kuitenkin kevyesti varustettu verrattuna aikakauden muihin suuriin puolustuslinjoihin, kuten Maginot- tai Siegfried-linjaan.
[muokkaa] Rakenne
Salpalinjassa oli betonisia tai kallioon louhittuja kantalinnoitteita kaikkiaan 728.
Puisia kenttälinnoitteita oli noin 3 000. Taistelu- ja yhteyshautaa asemaan oli kaivettu noin 350 kilometriä.
Kiviestettä oli yli 200 kilometriä, jossa oli noin 350 000 kappaletta keskimäärin kolme tonnia painavia kiviä. Panssarikaivantoestettä kaivettiiin noin 130 kilometriä ja piikkilankaestettä viritettiin 315 kilometriä. Aseman tyypillisin kantalinnoite oli konekivääri- ja majoituskorsu, joita tehtiin noin 170 kappaletta. Yhden sellaisen rakentamiseen tarvittiin esimerkiksi betoniterästä 45 tonnia ja 50 kilon sementtisäkkejä 5 000 kappaletta. Kaikkiaan yhden tuollaisen korsun teossa siirrettiin erilaisia massoja noin 10 000 tonnia, joka on noin 3 000 silloista kuorma-autokuormaa. Linnoitusaseina käytettiin jopa 1800-luvulta peräisin olevia 11 ja 9 tuuman rannikkomörssäreitä.
Korsuja yhdistäviä yhteyshautoja kaivettiin Mannerheim-linjan tapaan hiekkaan, mutta hautoja louhittiin myös kallioon uudentyyppisellä raonammunta-nimisellä louhintamenetelmällä. Salpalinjan rakentaminen kehitti myös betonivalutekniikkaa. Betonisia pallokorsuja valettiin imubetonitekniikalla, joka tuli Suomeen Yhdysvalloista. Sodan jälkeen uudet rakennustekniikat otettiin sovellettuina siviilikäyttöön.
Linnoituksen on laskettu maksaneen tuon ajan rahassa noin 2,5 miljardia markkaa. Vuonna 1941 linnoittamiseen käytettiin 1,1 miljardia markkaa eli noin 5 prosenttia valtion budjetista. Ruotsi avusti urakkaa yhden kesän 900 miehen vapaaehtoistyövoiman lisäksi merkittävällä 235 miljoonan markan rahalahjoituksella.
[muokkaa] Sotatoimet
Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Jatkosodassa kesällä 1944 Neuvostoliiton hyökkäys saatiin pysäytetyksi ennen linjaa. Linja oli kuitenkin osittain miehitettynä nostoväellä ja vanhemmilla reserviläisillä kesän aikana. Aseman merkitys oli välillinen: taisteluissa se muodosti puolustustaistelujen henkisen selkärangan kesällä 1944.
[muokkaa] Ajanmukaisuus
Salpalinja oli myös sotataidollisesti viimeinen kiinteisiin puolustusasemiin perustuva linnoitusketju. Salpalinjaan päättyi monia satoja vuosia kestänyt linnoitusperinne. Näin massiivisia puolustusasemia ei enää ole. Toisen maailmansodan jälkeen sotataito on muuttanut muotoaan.
Linjapuolustuksesta on luovuttu ja siirrytty aluepuolustukseen. Salpalinjaa voidaankin perustellusti sanoa viimeiseksi puolustuslinjaksi. - Stalinin päänsärky
Suoen-Salpa kirjoitti:
* 0 Aiheesta muualla
[muokkaa] Luumäen linjan osa Suomen Salvasta
Alkuperäinen suunnitelma oli Luumäki-Suomenlahti-väli, joka onkin linjan vahvimmin linnoitettu osa. Salpa-linjasta käytetäänkin joskus myös nimitystä "Luumäen linja". Rakentaminen aloitettiin ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin käskystä. Salpalinjan pituus oli 1 200 kilometriä ja se koostui sadoista linnoitteista.
[muokkaa] Rakentaminen
Salpalinja on yhä Suomen suurin rakennustyömaa. Sitä oli tekemässä enimmillään keväällä 1941 35 000 miestä ja heitä muonittamassa oli 2 000 lottaa. Paikoittain Salpalinja oli kuitenkin kevyesti varustettu verrattuna aikakauden muihin suuriin puolustuslinjoihin, kuten Maginot- tai Siegfried-linjaan.
[muokkaa] Rakenne
Salpalinjassa oli betonisia tai kallioon louhittuja kantalinnoitteita kaikkiaan 728.
Puisia kenttälinnoitteita oli noin 3 000. Taistelu- ja yhteyshautaa asemaan oli kaivettu noin 350 kilometriä.
Kiviestettä oli yli 200 kilometriä, jossa oli noin 350 000 kappaletta keskimäärin kolme tonnia painavia kiviä. Panssarikaivantoestettä kaivettiiin noin 130 kilometriä ja piikkilankaestettä viritettiin 315 kilometriä. Aseman tyypillisin kantalinnoite oli konekivääri- ja majoituskorsu, joita tehtiin noin 170 kappaletta. Yhden sellaisen rakentamiseen tarvittiin esimerkiksi betoniterästä 45 tonnia ja 50 kilon sementtisäkkejä 5 000 kappaletta. Kaikkiaan yhden tuollaisen korsun teossa siirrettiin erilaisia massoja noin 10 000 tonnia, joka on noin 3 000 silloista kuorma-autokuormaa. Linnoitusaseina käytettiin jopa 1800-luvulta peräisin olevia 11 ja 9 tuuman rannikkomörssäreitä.
Korsuja yhdistäviä yhteyshautoja kaivettiin Mannerheim-linjan tapaan hiekkaan, mutta hautoja louhittiin myös kallioon uudentyyppisellä raonammunta-nimisellä louhintamenetelmällä. Salpalinjan rakentaminen kehitti myös betonivalutekniikkaa. Betonisia pallokorsuja valettiin imubetonitekniikalla, joka tuli Suomeen Yhdysvalloista. Sodan jälkeen uudet rakennustekniikat otettiin sovellettuina siviilikäyttöön.
Linnoituksen on laskettu maksaneen tuon ajan rahassa noin 2,5 miljardia markkaa. Vuonna 1941 linnoittamiseen käytettiin 1,1 miljardia markkaa eli noin 5 prosenttia valtion budjetista. Ruotsi avusti urakkaa yhden kesän 900 miehen vapaaehtoistyövoiman lisäksi merkittävällä 235 miljoonan markan rahalahjoituksella.
[muokkaa] Sotatoimet
Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Jatkosodassa kesällä 1944 Neuvostoliiton hyökkäys saatiin pysäytetyksi ennen linjaa. Linja oli kuitenkin osittain miehitettynä nostoväellä ja vanhemmilla reserviläisillä kesän aikana. Aseman merkitys oli välillinen: taisteluissa se muodosti puolustustaistelujen henkisen selkärangan kesällä 1944.
[muokkaa] Ajanmukaisuus
Salpalinja oli myös sotataidollisesti viimeinen kiinteisiin puolustusasemiin perustuva linnoitusketju. Salpalinjaan päättyi monia satoja vuosia kestänyt linnoitusperinne. Näin massiivisia puolustusasemia ei enää ole. Toisen maailmansodan jälkeen sotataito on muuttanut muotoaan.
Linjapuolustuksesta on luovuttu ja siirrytty aluepuolustukseen. Salpalinjaa voidaankin perustellusti sanoa viimeiseksi puolustuslinjaksi.ei ihme, että Salin pysäytti hyökkäyksen ennen tuota "viimeistä estettä". Paljon olisi puna-armeijan sotilaita kuollut, ennenkuin Salpa olisi murtunut, tai olisiko murtunut ensinkään ?
- jos...
Stalinin päänsärky kirjoitti:
ei ihme, että Salin pysäytti hyökkäyksen ennen tuota "viimeistä estettä". Paljon olisi puna-armeijan sotilaita kuollut, ennenkuin Salpa olisi murtunut, tai olisiko murtunut ensinkään ?
olisi tullut Saimaan yli jäitä myöten.Siellä ne olisi vieläkin Salpa-asemissa.Kasvattaisivat perunoita juoksuhaudan pohjalla
- Vettä vaan oli
jos... kirjoitti:
olisi tullut Saimaan yli jäitä myöten.Siellä ne olisi vieläkin Salpa-asemissa.Kasvattaisivat perunoita juoksuhaudan pohjalla
Saimaassa silloin oli juhannuksen jälkeen ?
- maailma...
Vettä vaan oli kirjoitti:
Saimaassa silloin oli juhannuksen jälkeen ?
juhannukseen loppunut.Eihän Saksakaan juhannuksena antautunut
- sdfasdfasd
"Oikeasti Lapissa oli 68 000 Saksalaista sotilasta, yksi eversti on kirjoittanut siitä kirjankin. "
Tämä pitää paikkaansa. Niissä divisioonissa tykistöineen oli korkeintaan 70 000. - wfhaad
Stalinin päänsärky kirjoitti:
ei ihme, että Salin pysäytti hyökkäyksen ennen tuota "viimeistä estettä". Paljon olisi puna-armeijan sotilaita kuollut, ennenkuin Salpa olisi murtunut, tai olisiko murtunut ensinkään ?
syitä neukkujen suurhyökkäyksen tyrehtymiselle oli Normandian maihinnousu. Se veti neukkujen mielenkiinnon Keski-Euroopan valloitukseen ja kilpajuoksuun länsiliittoutuneita vastaan mahdollisimman suurella armeijalla, jotta he ehtisivät saada mahdollisimman paljon alueita vallattua. Myöhemminhän noista alueista tuli neukkujen sateliitteja... itäblokki.
Länsiliittoutuneet toiminnallaan lopettivat suurelta osin neukkujen sotimisen Suomea vastaan. - äv-retardi
Ei sotia voiteta laskemalla taistelujen lukumääriä ja kuvittelemalla että kun niin ja niin monessa ollaan jotenkuten säästytty täystuholta niin kyllä me sitten vielä aina yksi lisää voitetaan. Jossain se loppuu.
Tali-Ihantalassa oli lopulta n. 60 % Suomen armeijasta ja jos se olisi murrettu niin ei olisi ollut enää reservejä mistä ottaa. Lisäksi naapuri olisi päässyt Saimaan rantaa ja joukkojen siirrot olisivat käyneet aika hankaliksi suorien yhteyksien katketessa.
On myös epäselvää mistä olisi otettu joukot Salpalinjalla ja miten Ihantalan suuri tykistö olisi onnistuttu siirtämään länteen. Olisiko ehkä menetetty sekin, ainakin isot osat.
Uusi keskitys ja isku tasoa Valkeasaari tuorein joukoin olisi ratkaissut pelin.
Ihantalakin olisi hävitty ilman sakujen apua. Stukat ja Viipurinlahden puolustus olivat ratkaisevia. Jos Ihantalasta olisi jouduttu viemaan vaikka vain yksikin divisioona Viipurinlahdelle niin Ihantala olisi murtunut. - Näij se meni
äv-retardi kirjoitti:
Ei sotia voiteta laskemalla taistelujen lukumääriä ja kuvittelemalla että kun niin ja niin monessa ollaan jotenkuten säästytty täystuholta niin kyllä me sitten vielä aina yksi lisää voitetaan. Jossain se loppuu.
Tali-Ihantalassa oli lopulta n. 60 % Suomen armeijasta ja jos se olisi murrettu niin ei olisi ollut enää reservejä mistä ottaa. Lisäksi naapuri olisi päässyt Saimaan rantaa ja joukkojen siirrot olisivat käyneet aika hankaliksi suorien yhteyksien katketessa.
On myös epäselvää mistä olisi otettu joukot Salpalinjalla ja miten Ihantalan suuri tykistö olisi onnistuttu siirtämään länteen. Olisiko ehkä menetetty sekin, ainakin isot osat.
Uusi keskitys ja isku tasoa Valkeasaari tuorein joukoin olisi ratkaissut pelin.
Ihantalakin olisi hävitty ilman sakujen apua. Stukat ja Viipurinlahden puolustus olivat ratkaisevia. Jos Ihantalasta olisi jouduttu viemaan vaikka vain yksikin divisioona Viipurinlahdelle niin Ihantala olisi murtunut.Tossa on niin monta jossia ja mahdollisuutta, että on ihan turha väittää mitään varmaksi, jos olisi ollut niin tai näin, niin sitten olisi käynyt varmaan noin ...
Mutta kun hommat ei menneet noin, homma oli hallinnassa Tali-Ihantalassa ja ehkä olisi ollut jo Kuuterselässä, vaikea sanoa kun vastahyökkäys keskeytettiin, jotta voitiin varmistaa Tali-Ihantalan lopputulos. - vain harmittaa
Näij se meni kirjoitti:
Tossa on niin monta jossia ja mahdollisuutta, että on ihan turha väittää mitään varmaksi, jos olisi ollut niin tai näin, niin sitten olisi käynyt varmaan noin ...
Mutta kun hommat ei menneet noin, homma oli hallinnassa Tali-Ihantalassa ja ehkä olisi ollut jo Kuuterselässä, vaikea sanoa kun vastahyökkäys keskeytettiin, jotta voitiin varmistaa Tali-Ihantalan lopputulos.Suomen torjuntavoitto ajasta ikuisuuteen. Siksi pitää aina haaveilla siitä ihanuudesta, mikä olisi koittanut, jos Suomi olisi vallattu.
Siksi ne jatkuvasti haaveilevat Venäjänkin hyökkäyksestä Suomeen. Olisi niin iihaANAAA olla edes Putinin vallan alla, kun ei Stalinia saatu.Anna noiden haaveilla. - Napsuhousu
Näij se meni kirjoitti:
Tossa on niin monta jossia ja mahdollisuutta, että on ihan turha väittää mitään varmaksi, jos olisi ollut niin tai näin, niin sitten olisi käynyt varmaan noin ...
Mutta kun hommat ei menneet noin, homma oli hallinnassa Tali-Ihantalassa ja ehkä olisi ollut jo Kuuterselässä, vaikea sanoa kun vastahyökkäys keskeytettiin, jotta voitiin varmistaa Tali-Ihantalan lopputulos.....homma oli hallinnassa Tali-Ihantalassa ......
Ei se siellä mitään hallinnassa ollut. Jotenkuten ja justaansa asemat kyettiin pitämään. Ja suurelta osin juuri saksalaisten ansiosta. Oli Stukat, lyömässä hajalle naapuron panssarimakkaroita ja ps-torjunta-aseet, joihin verrattuina pst-tykit esittivät mitätöntä osaa. Sekä ei tarvinnut sitoa joukkoja tärkeään puolustukseen Viipurinlahdelle. - Ei-retardi
Kirpun kylässä kirjoitti:
varautunut toisen maailmansodan yhden lujimman linnoiteketjun, Salpa-aseman puolustukselliseen käyttöön ? Vai oliko sellaista suunnitelmaa ensinkään ? Salpa-asemassahan ei taisteltu ensinkään. Oliko se osittain väärässä paikassa ? Punkkerin kuvulta katsoen, vaikea olisi hyökkääjän läpi päästä.
....Punkkerin kuvulta katsoen, vaikea olisi hyökkääjän läpi päästä. ......
Voi se maallikosta siltä näyttää mutta II MS:ssa puhkaistiin paljon vahvemmatkin linjat. Kuten Siegfried-linja ja Atlantin valli. Ja monta muuta.
Salpalinjan heikkous oli sen heikko tulivoima. Eihän niihin bunkkereihin saatu mahtumaan 45 mm isompia tykkejäkään. Ne olivat siihen aikaan hernepyssyjä panssarintorjuntaan. Eli bunkkerit olisi ammuttu muusiksi suorasuuntauksella ja menty heilahtamalla läpi. Koko linja olisi ollut vain ehkä hidaste mutta ei este laisinkaan. - joukkojen
Ei-retardi kirjoitti:
....Punkkerin kuvulta katsoen, vaikea olisi hyökkääjän läpi päästä. ......
Voi se maallikosta siltä näyttää mutta II MS:ssa puhkaistiin paljon vahvemmatkin linjat. Kuten Siegfried-linja ja Atlantin valli. Ja monta muuta.
Salpalinjan heikkous oli sen heikko tulivoima. Eihän niihin bunkkereihin saatu mahtumaan 45 mm isompia tykkejäkään. Ne olivat siihen aikaan hernepyssyjä panssarintorjuntaan. Eli bunkkerit olisi ammuttu muusiksi suorasuuntauksella ja menty heilahtamalla läpi. Koko linja olisi ollut vain ehkä hidaste mutta ei este laisinkaan.mukana. Sitä ennen oli vain linnoitusjoukot ja niiden runkoaseistus. Ei pelkästään sen varassa ollut tarkoituskaan taistella. Lisäksi asema oli sijoitettu panssarien käytön kannalta äärimmäisen vaikeaan maastoon. Vielä hankalampaan kuin Ihantalan alue.
- hallinnassa
Napsuhousu kirjoitti:
....homma oli hallinnassa Tali-Ihantalassa ......
Ei se siellä mitään hallinnassa ollut. Jotenkuten ja justaansa asemat kyettiin pitämään. Ja suurelta osin juuri saksalaisten ansiosta. Oli Stukat, lyömässä hajalle naapuron panssarimakkaroita ja ps-torjunta-aseet, joihin verrattuina pst-tykit esittivät mitätöntä osaa. Sekä ei tarvinnut sitoa joukkoja tärkeään puolustukseen Viipurinlahdelle.Ja nimenomaan suomalaisella tykistöllä, jalkaväellä ja ilmavoimilla. Tietysti saksalaisista oli apua.
Varsinaisen työn tekivät suomalaiset. Kaarin armeijakunnasta jäi vain riekaleet ja se oli vedettävä täydennettäväksi.
Ensimmäisen hyökkäyksen Viipurinlahdella torjuivat suomalaiset. Toisen saksalaiset. Taistelu Ihantalassa oli silloin (9.7.) ohi. Viipurinlahdella oli reservinä 10.D kokonaan. - äv-retardi
hallinnassa kirjoitti:
Ja nimenomaan suomalaisella tykistöllä, jalkaväellä ja ilmavoimilla. Tietysti saksalaisista oli apua.
Varsinaisen työn tekivät suomalaiset. Kaarin armeijakunnasta jäi vain riekaleet ja se oli vedettävä täydennettäväksi.
Ensimmäisen hyökkäyksen Viipurinlahdella torjuivat suomalaiset. Toisen saksalaiset. Taistelu Ihantalassa oli silloin (9.7.) ohi. Viipurinlahdella oli reservinä 10.D kokonaan.....Tietysti saksalaisista oli apua......
Kyllä suomalaisista sotatutkielmista löytyy toisenlaisiakin mielipiteitä. Sellaisia, että Stukat varsinaisesesti ratkaisivat Ihantalan pommittamalla läpimurtoon varatut panssarimakkarat romuksi. Meidän tykistömme ei ylettynyt niin kauas eikä nähnyt kaikkia maaleja. - birke zerkleinern
yksi eversti kirjoittanut kirjan. Nimiäkin saa mainita. Tarkoitatko kenties Halstia? Sakujen määrästä lapissa, kuten tietänet, on annettu myös eriävää tietoa.
- tässä tämä
hallinnassa kirjoitti:
Ja nimenomaan suomalaisella tykistöllä, jalkaväellä ja ilmavoimilla. Tietysti saksalaisista oli apua.
Varsinaisen työn tekivät suomalaiset. Kaarin armeijakunnasta jäi vain riekaleet ja se oli vedettävä täydennettäväksi.
Ensimmäisen hyökkäyksen Viipurinlahdella torjuivat suomalaiset. Toisen saksalaiset. Taistelu Ihantalassa oli silloin (9.7.) ohi. Viipurinlahdella oli reservinä 10.D kokonaan.Joo ja jostakin syystä yksi divisioona oli siirretty Tuusulaan, kesken taistelujen, muka lepoon, mutta taisi vaan olla niin, ettei Marski oikein luottanut näihin sakuihin, eikä ehkä ottanut ylimääräisiä riskejä niiden kanssa, ettei käy kuten kävi Italialle, se selittäisi senkin miksi Saksalaisten laivaukset ja siirrot suoritettiin niin, että joukot ei käynneet Helsingissä.
- pommittivat myös
äv-retardi kirjoitti:
....Tietysti saksalaisista oli apua......
Kyllä suomalaisista sotatutkielmista löytyy toisenlaisiakin mielipiteitä. Sellaisia, että Stukat varsinaisesesti ratkaisivat Ihantalan pommittamalla läpimurtoon varatut panssarimakkarat romuksi. Meidän tykistömme ei ylettynyt niin kauas eikä nähnyt kaikkia maaleja.suomalaiset koneet. Kyllä stukien teho näkyi jo paikan päällä. Varsinaisen torjunnan teki suomalaisten tykistö, lähitorjuntamiehet ja muu jalkaväki. Näin paikalla olleiden mielestä.
- tarkemmin
tässä tämä kirjoitti:
Joo ja jostakin syystä yksi divisioona oli siirretty Tuusulaan, kesken taistelujen, muka lepoon, mutta taisi vaan olla niin, ettei Marski oikein luottanut näihin sakuihin, eikä ehkä ottanut ylimääräisiä riskejä niiden kanssa, ettei käy kuten kävi Italialle, se selittäisi senkin miksi Saksalaisten laivaukset ja siirrot suoritettiin niin, että joukot ei käynneet Helsingissä.
tästä divisioonasta. Ei ole sattunut minun silmiini, vaikka hyllyssäni on mm Tuusulan varuskunnan historia. Vai onko asia käsketty salata ja paperit polttaa?
"Joo ja jostakin syystä yksi divisioona oli siirretty Tuusulaan, kesken taistelujen, muka lepoon," - oli lopulta
birke zerkleinern kirjoitti:
yksi eversti kirjoittanut kirjan. Nimiäkin saa mainita. Tarkoitatko kenties Halstia? Sakujen määrästä lapissa, kuten tietänet, on annettu myös eriävää tietoa.
reilut 200 000. Taistelujoukkoja oli reilut seitsemän divisioonaa. Sen ajan vahvuuksilla se on aika lähellä noin 70 000. Muut oli rannikko- ja huoltojoukkoja, työosastoja, esikunta, ilmatorjuntaa jne. Ainakin 30 000 oli Norjan puolella. Lisäksi on huomattavaa, että yksi armeijakunta oli Petsamossa. Se ei joutunut taisteluun suomalaisten kanssa. Meritse ehdittiin evakuoida aika paljon väkeä.
Nykyisen Suomen Lapin kautta vetäytyi noin 100 000 miestä, joukossa viisi divisioonaa, joista ehkä kolme rykmenttiä kerrallaan viivytti. Isompi taistelu käytiin vain Tornion-Kemin alueella. Sielläkin sakuja oli vain vajaa divisioona.
Vielä on muistettava, että taistelujoukot tukiyksiköineen olivat koko sodan ajan NL.n puolella. Ne vain vetäytyivät Suomen kautta.
Mitään 200 000 saksalaisen karkottamista Suomen alueelta ei siis ole tapahtunut. Sellaista porukkaa ei täällä ole koskaan ollut.
- Marsalkkamme
- lukija,,,
haiskahti kommunistiselta, toisaalta en tiedä, en katsonut tarkasti.
- Historianmaikka
Ja ne pennut heitti kaiken materiaalin roskiin, jos ei reiittänyt,nitonut ja laittanut kansiin.
- Väitän minäkin
" Siis mikä merkitys oli:
- pst-aseilla (nyrkit ja kauhut)
- lento-osasto Kuhlmeyllä
- maavoimien divisioonalla Viipurin lahdella
Väitän, että jos yksikin näistä tekijöistä olisi jäänyt pois niin meidät olisi paha perinyt. "
Jos amerikkalaiset eivät olisi antaneet venäläisille lentokoneitaan ja kuorma-autojaan sekä ruokaa koneille ja miehistölle olisi hyökkäysaikeet Suomeen jääneet vain haaveeksi.- köniin kunnolla
Suomi löi selkeesti Neuvostoliiton pyrkimykset vallata Suomi ja ajoi Saksan sotajoukot hevon kuuseen. Mutta vähemmälle on jäänyt USA. Mareriaalinen USA tuli lyötyä vielä siinä sivussa, koska Neuvostoliiton sotajoukkojen sotamateriaali oli peräisin pääasiassa USA:sta. Suomi löi kolme suurvaltaa jatkosodassa.
- Uudelta-Seelannilta
köniin kunnolla kirjoitti:
Suomi löi selkeesti Neuvostoliiton pyrkimykset vallata Suomi ja ajoi Saksan sotajoukot hevon kuuseen. Mutta vähemmälle on jäänyt USA. Mareriaalinen USA tuli lyötyä vielä siinä sivussa, koska Neuvostoliiton sotajoukkojen sotamateriaali oli peräisin pääasiassa USA:sta. Suomi löi kolme suurvaltaa jatkosodassa.
Pariisin rauhassahan Suomi tunnustaa tappionsa seuraaville maille:
Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni. - varjoon suojaan
Uudelta-Seelannilta kirjoitti:
Pariisin rauhassahan Suomi tunnustaa tappionsa seuraaville maille:
Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni.Vatikaanilta ja Uuus-Seelannilta tulleet terveiset eivät sattuneet kovin kipeäst..
- katu kodn eesti
Osittain pelasti. Ilman Saksaa ei olisi saatu ilmaherruutta.
- ..PELASTI..
...SUOMEN
- Linko-mies
..PELASTI.. kirjoitti:
...SUOMEN
Kynällä ja nimikirjoituksellaan.
- Raslakki
Kannakselle Saksan ilmavoimia.
- perusteella
Linko-mies kirjoitti:
Kynällä ja nimikirjoituksellaan.
saatu materiaaliapu tuli pääasiassa taistelujen jo päätyttyä torjuntavoitoon. Sillä voitiin kuitenkin täydentää käytetty sotamateriaali.
- Rytin sopimus
perusteella kirjoitti:
saatu materiaaliapu tuli pääasiassa taistelujen jo päätyttyä torjuntavoitoon. Sillä voitiin kuitenkin täydentää käytetty sotamateriaali.
Ja jälkviisaskin. Niin ja tietämätönkin päivämäärien Rytin sopimus ja kuinka se vaikutti jatkosodan loppumiseen.
- ABCD-
Rytin sopimus kirjoitti:
Ja jälkviisaskin. Niin ja tietämätönkin päivämäärien Rytin sopimus ja kuinka se vaikutti jatkosodan loppumiseen.
Kesän 1944 torjuntataisteluiden onnistumiseen oli monta tekijää.Siihen vaikuttivat monet seikat joihin en nyt tässä puutu koska niitä jo aiemmin tässä ketjussa tullut esille.
Eräs hieman unhoon jäänyt seikka torjuntataisteluiden onnistumiseen oli Radiotiedustelukeskuksen eli RTK:n osuus.Jatkosodan aikana RTK onnistui murtamaan esimerkiksi kaukopartioita takaa-ajaneiden Puna-Armeijan yksiköiden 4N-koodit.Juuri jatkosodan aikana RTK:n kyky murtaa mm.Puna-Armeijan koodeja kehittyi huippuunsa.
Kun suurhyökkäys alkoi,NL oli vaihtanut koodinsa 3N-koodiin.Muutaman päivän aherruksen jälkeen sekin onnistuttiin murtamaan saksalaisen avustuksella koska Puna-Armijeija panssariyksiköt olivat aiemmin hyökkäyksessän Pihkovan porteille käyttäneet samaa koodia,jota saksalaiset eivät silloin täysin kyenneet murtamaan.
Murrettujen salasanomien avulla RTK kykeni "maalittamaan" esimerkiksi tykistölle Puna-armeijan joukkojen keskityksiä tarkoin määrityksin.Ja kun suomalainen tykistö kykeni keskittämään jopa parinsadan tykin tulituksen,ja eri suunnista,niin siinä tuli selvää jälkeä.
Oikeastaan vasta 1990-luvulla NL:n hajottua suomalainen radiotiedustelu sotien aikana on noussut maailmanmaineeseen. - Saksan apu,
Rytin sopimus kirjoitti:
Ja jälkviisaskin. Niin ja tietämätönkin päivämäärien Rytin sopimus ja kuinka se vaikutti jatkosodan loppumiseen.
sekä materiaali että joukot, olivat maassa jo ennen 26.6., jolloin sopimus allekirjoitettiin. Sen jälkeen taisteluihin ehti lähinnä melkein päivittäin saatu hävittäjätäydennys.
- Oli niin tai näin
Saksan apu, kirjoitti:
sekä materiaali että joukot, olivat maassa jo ennen 26.6., jolloin sopimus allekirjoitettiin. Sen jälkeen taisteluihin ehti lähinnä melkein päivittäin saatu hävittäjätäydennys.
" sekä materiaali että joukot, olivat maassa jo ennen 26.6., jolloin sopimus allekirjoitettiin. "
Kuinka sinä tämän lausumasi käsität rytin sopimukseen? - koko asiaa
Oli niin tai näin kirjoitti:
" sekä materiaali että joukot, olivat maassa jo ennen 26.6., jolloin sopimus allekirjoitettiin. "
Kuinka sinä tämän lausumasi käsität rytin sopimukseen?lainkaan. Ryti-Ribbentrop sopimukseen perustuva apu alkoi tulla Suomeen heinäkuussa. Esimerkiksi panssarivaunut eivät ehtineet rintamalle lainkaan. Sama koski muita taisteluvälineitä. Niiden käyttöönotto kesti aikansa. Kaikki käytetyt pst-aseet olivat tulleet jo huhtikuussa tai ennen juhannusta.
- muutama fakta
koko asiaa kirjoitti:
lainkaan. Ryti-Ribbentrop sopimukseen perustuva apu alkoi tulla Suomeen heinäkuussa. Esimerkiksi panssarivaunut eivät ehtineet rintamalle lainkaan. Sama koski muita taisteluvälineitä. Niiden käyttöönotto kesti aikansa. Kaikki käytetyt pst-aseet olivat tulleet jo huhtikuussa tai ennen juhannusta.
Sota kesti syksyyn 1944 asti. Aseita tuli koko ajan Saksasta. Ilomantsin suunnan torjunta olsi jäänyt ilman saksalaisia torjumatta. Viipurinlahdelta siirrettiin joukkoja sinne. Kuhlmayn joukot ratkaisivat koko sodan torjunnan..... vieläkö? Sturmit ehtivät rintamalle....vieläkö? Kotka-operaatio olisi johtanut venäläiset Helsinkiin ilman Rytin sopimaa sopimusta.
- Turhaan intät
muutama fakta kirjoitti:
Sota kesti syksyyn 1944 asti. Aseita tuli koko ajan Saksasta. Ilomantsin suunnan torjunta olsi jäänyt ilman saksalaisia torjumatta. Viipurinlahdelta siirrettiin joukkoja sinne. Kuhlmayn joukot ratkaisivat koko sodan torjunnan..... vieläkö? Sturmit ehtivät rintamalle....vieläkö? Kotka-operaatio olisi johtanut venäläiset Helsinkiin ilman Rytin sopimaa sopimusta.
Saksasta tuli aseita elokuun loppuun. Oleellista oli,etä torjuntataistelut käytiin niillä aeilla jotka olivat maassa jo juhannuksena.
Ilomantsissa ei ollut saksalaisia, eikä saksalaista materiaalia paitsi pst-aseet. Ne olivat tulleet jo huhtikuussa. Viipurinlahdella oli reservissä 10.D ja 3. Prikaati.
Kuhlmeyn osasto aloitti taistelun 19.6., siis viikkoa ennen sopimusta ja poistui heinäkuun lopussa, niinkuin muutkin saksalaiset joukot.
Uudet sturmit eivät ehtineet rintamalle, mutta kyllä koulutukseen Lappeenrantaan.
Mannerheim oli tehnyt 19.6. päätöksen hyökkäyksen torjunnasta. Siihen ei R-R sopimuksella ollut osaa arpaa. - kyselenpä vain
Turhaan intät kirjoitti:
Saksasta tuli aseita elokuun loppuun. Oleellista oli,etä torjuntataistelut käytiin niillä aeilla jotka olivat maassa jo juhannuksena.
Ilomantsissa ei ollut saksalaisia, eikä saksalaista materiaalia paitsi pst-aseet. Ne olivat tulleet jo huhtikuussa. Viipurinlahdella oli reservissä 10.D ja 3. Prikaati.
Kuhlmeyn osasto aloitti taistelun 19.6., siis viikkoa ennen sopimusta ja poistui heinäkuun lopussa, niinkuin muutkin saksalaiset joukot.
Uudet sturmit eivät ehtineet rintamalle, mutta kyllä koulutukseen Lappeenrantaan.
Mannerheim oli tehnyt 19.6. päätöksen hyökkäyksen torjunnasta. Siihen ei R-R sopimuksella ollut osaa arpaa.Miksi sanot että Ilomantsissa ei ollut saksalaisia? Mitä tällä tiedollasi haluat ilmaista? Mihin tämä liittyy?
Mistä tiedät että juuri "huhtikuussa" tuotuja nyrkkejä oli nimen omaan Ilomatsisssa?
Mistä tiedät ettei saksalaisia joukkoja Sturmeineen ollut Kannaksella?
Miksi kuulutat Kuhlemayn tuloa ja lähtöä? Lähtö oli Rytin sopimuksesta kiinni! Tulo ei ollut!
Mannerheim oli Rytin sopimuksen suurin takapiru ja primus motor. Miksi? - höpöhanski!!
kyselenpä vain kirjoitti:
Miksi sanot että Ilomantsissa ei ollut saksalaisia? Mitä tällä tiedollasi haluat ilmaista? Mihin tämä liittyy?
Mistä tiedät että juuri "huhtikuussa" tuotuja nyrkkejä oli nimen omaan Ilomatsisssa?
Mistä tiedät ettei saksalaisia joukkoja Sturmeineen ollut Kannaksella?
Miksi kuulutat Kuhlemayn tuloa ja lähtöä? Lähtö oli Rytin sopimuksesta kiinni! Tulo ei ollut!
Mannerheim oli Rytin sopimuksen suurin takapiru ja primus motor. Miksi?"Ilomantsin suunnan torjunta olsi jäänyt ilman saksalaisia torjumatta."
Mitä tuolla tarkoitat? Ei siellä ollut saksalaisia. Et ymmärrä omaa tekstiäsi?
"Mistä tiedät että juuri "huhtikuussa" tuotuja nyrkkejä oli nimen omaan Ilomatsisssa? "
Koska huhtikuussa tullut materiaali oli jaettu joukoille. Myöhemmin tullut oli varikoissa sodan loppuun asti poikkeuksena Kannaksen joukot.
"Mistä tiedät ettei saksalaisia joukkoja Sturmeineen ollut Kannaksella? "
Koska Kannas oli menetetty ennen saksalaisten tuloa. Heitä oli kyllä VKT-asemassa. Ehkä tiedätkin siitä? Päätös tulosta oli tehty ennen R-R sopimusta.
"Miksi kuulutat Kuhlemayn tuloa ja lähtöä?"
Ellei tule, ei voi lähteä. Ymmärrätkö? Kuhlmey lähti, kun akuutti tarve oli ohi. R-R sopimus ei mitenkään määritellyt apujoukkojen käyttöaikoja.
Mannerheimin tehtävä oli johtaa sotaa. Siksi hän ajoi R-R sopimusta. Mahdollistaakseen taistelun jatkumisen. Se kuului hänen työhönsä. Et tainnut tietääkään?
Harjoitat lapsellista inttämistä. Heikot tietosi tulivat jo selviksi. - Pussinperä
höpöhanski!! kirjoitti:
"Ilomantsin suunnan torjunta olsi jäänyt ilman saksalaisia torjumatta."
Mitä tuolla tarkoitat? Ei siellä ollut saksalaisia. Et ymmärrä omaa tekstiäsi?
"Mistä tiedät että juuri "huhtikuussa" tuotuja nyrkkejä oli nimen omaan Ilomatsisssa? "
Koska huhtikuussa tullut materiaali oli jaettu joukoille. Myöhemmin tullut oli varikoissa sodan loppuun asti poikkeuksena Kannaksen joukot.
"Mistä tiedät ettei saksalaisia joukkoja Sturmeineen ollut Kannaksella? "
Koska Kannas oli menetetty ennen saksalaisten tuloa. Heitä oli kyllä VKT-asemassa. Ehkä tiedätkin siitä? Päätös tulosta oli tehty ennen R-R sopimusta.
"Miksi kuulutat Kuhlemayn tuloa ja lähtöä?"
Ellei tule, ei voi lähteä. Ymmärrätkö? Kuhlmey lähti, kun akuutti tarve oli ohi. R-R sopimus ei mitenkään määritellyt apujoukkojen käyttöaikoja.
Mannerheimin tehtävä oli johtaa sotaa. Siksi hän ajoi R-R sopimusta. Mahdollistaakseen taistelun jatkumisen. Se kuului hänen työhönsä. Et tainnut tietääkään?
Harjoitat lapsellista inttämistä. Heikot tietosi tulivat jo selviksi."Ilomantsin suunnan torjunta olsi jäänyt ilman saksalaisia torjumatta."
Mitä tuolla tarkoitat? Ei siellä ollut saksalaisia. Et ymmärrä omaa tekstiäsi?
Miksi pilkoit sanomaani pois? Et tunne sotahistoriaa lainkaan jos et käsitä saksalaisten osuutta Viipurinlahtee ja Ilomantsiin! Kannattaa tutustua sotahistoriaan niin tuokin asia selviää sinulle.
" Kuhlmey lähti, kun akuutti tarve oli ohi. R-R sopimus ei mitenkään määritellyt apujoukkojen käyttöaikoja."
Juuri päin vastoin kuin valehtelet. Ryti Ribbentrop sopimus juuri jos mikä antoi jatkuvuuta Saksan avulle. - ABCD-
kyselenpä vain kirjoitti:
Miksi sanot että Ilomantsissa ei ollut saksalaisia? Mitä tällä tiedollasi haluat ilmaista? Mihin tämä liittyy?
Mistä tiedät että juuri "huhtikuussa" tuotuja nyrkkejä oli nimen omaan Ilomatsisssa?
Mistä tiedät ettei saksalaisia joukkoja Sturmeineen ollut Kannaksella?
Miksi kuulutat Kuhlemayn tuloa ja lähtöä? Lähtö oli Rytin sopimuksesta kiinni! Tulo ei ollut!
Mannerheim oli Rytin sopimuksen suurin takapiru ja primus motor. Miksi?Tämä Ryti-Ribbentrop sopimus oli joidenkin lähteiden mukaan ainostaan ja vain Ribbentropin aloitteesta tehty.Esm.Hitler ei sellaista ollut vaatinut.Ribbentropin maine Saksan ulkoministerinä oli alkanut laskea,joten hän yritti nostaa imagoaan Hitlerin ja muiden silmissä.
On huomioitava se,että Ryti allekirjoitti sopimuksen vain omissa nimissään ja omasta tahdostaan.Mannerheim ainoastaan suositteli sopimuksen solmimista.Tätä sopimusta ei viety eduskunnan hyväksyttäväksi siksi,että se oli tavallaan Rytin "oma sopimus",ja olisi saattanut käydä niin,ettei eduskunta olisi sitä hyväksynyt.
Kun Ryti oli eronnut ja Mannerheimista oli tullut presidentti niin Ryti-Ribbetrop sopimus ei enää sitonut Mannerheimia siksi,että Ryti oli solminut sopimuksen omissa nimissään.Ei muiden.Tästä syystä voitiin tunnustelut rauhan saamiseksi aloittaa. - Jopa erehdyit!
Pussinperä kirjoitti:
"Ilomantsin suunnan torjunta olsi jäänyt ilman saksalaisia torjumatta."
Mitä tuolla tarkoitat? Ei siellä ollut saksalaisia. Et ymmärrä omaa tekstiäsi?
Miksi pilkoit sanomaani pois? Et tunne sotahistoriaa lainkaan jos et käsitä saksalaisten osuutta Viipurinlahtee ja Ilomantsiin! Kannattaa tutustua sotahistoriaan niin tuokin asia selviää sinulle.
" Kuhlmey lähti, kun akuutti tarve oli ohi. R-R sopimus ei mitenkään määritellyt apujoukkojen käyttöaikoja."
Juuri päin vastoin kuin valehtelet. Ryti Ribbentrop sopimus juuri jos mikä antoi jatkuvuuta Saksan avulle.lapsellisiin väittämiin. Vai oletko tosissasi?
Ratsuväkiprikaati ja 20. prikaati irroitettiin Laatokan pohjoispuolelle Tali-Ihantalan tilanteen selvittyä. Ei se ollut sakuista kiinni, vaikka 122.D rintamavastuun ottikin 5.7. Se oli jo Virossa Ilomantsin aikaan elokuun alussa. Samoin kaikki Etelä-Suomen saksalaiset.
R-R sopimus velvoitti käyttämään Saksan aseavun taisteluun puna-armeijaa vastaan. Näinhän tehtiin siihen asti, kunnes sopimus sanottiin irti.
Luulin asialla olleen jonkun korkkaripojan. Sinulta voisi odottaa enemmän. Vai?
Onko joku taas napannut nikkisi? - Ykaa koo
Jopa erehdyit! kirjoitti:
lapsellisiin väittämiin. Vai oletko tosissasi?
Ratsuväkiprikaati ja 20. prikaati irroitettiin Laatokan pohjoispuolelle Tali-Ihantalan tilanteen selvittyä. Ei se ollut sakuista kiinni, vaikka 122.D rintamavastuun ottikin 5.7. Se oli jo Virossa Ilomantsin aikaan elokuun alussa. Samoin kaikki Etelä-Suomen saksalaiset.
R-R sopimus velvoitti käyttämään Saksan aseavun taisteluun puna-armeijaa vastaan. Näinhän tehtiin siihen asti, kunnes sopimus sanottiin irti.
Luulin asialla olleen jonkun korkkaripojan. Sinulta voisi odottaa enemmän. Vai?
Onko joku taas napannut nikkisi?" Ratsuväkiprikaati ja 20. prikaati irroitettiin Laatokan pohjoispuolelle Tali-Ihantalan tilanteen selvittyä. Ei se ollut sakuista kiinni, "
Sakuistahan se olikin kiinni että Viipurinlahti kesti. Myös virolaisia saamme kiittää. Ei olisi lultavasti ollut miehiä siirrettäväksi Ilomantsiin jos Hämeen ratsuväki olisi ollut ilman "ulkomaisia voimia" apuvoimia Viipurinlahdella. Myös on valhellista väittää etteikö Kuhlmayn joukkojen maassa pysymiseen ollut keskeistä merkitystä Rytin sopimuksella. Ilman Rytiä Viipurinlahti olisi pettänyt ja Hämeen ratsuväki prikaatin miehet tuhottu. Lento-osasto Kuhlmay olisi vedetty kaiken muun aseavun mukana poi. Näin olivat pullat uunissa oikeesti. - Olet kyllin
Ykaa koo kirjoitti:
" Ratsuväkiprikaati ja 20. prikaati irroitettiin Laatokan pohjoispuolelle Tali-Ihantalan tilanteen selvittyä. Ei se ollut sakuista kiinni, "
Sakuistahan se olikin kiinni että Viipurinlahti kesti. Myös virolaisia saamme kiittää. Ei olisi lultavasti ollut miehiä siirrettäväksi Ilomantsiin jos Hämeen ratsuväki olisi ollut ilman "ulkomaisia voimia" apuvoimia Viipurinlahdella. Myös on valhellista väittää etteikö Kuhlmayn joukkojen maassa pysymiseen ollut keskeistä merkitystä Rytin sopimuksella. Ilman Rytiä Viipurinlahti olisi pettänyt ja Hämeen ratsuväki prikaatin miehet tuhottu. Lento-osasto Kuhlmay olisi vedetty kaiken muun aseavun mukana poi. Näin olivat pullat uunissa oikeesti.typerä yrittääksesi esiintyä Pussinperänä, vaikka tietosi ovat korkkariasteella.
Tietysti 122. D torjui Viipurinlahden ylityksen. Sen tietää jokainen. Yhtään saksalaista vain ei ollut Ilomantsissa. Taistelu käytiin elokuussa, jolloin 122. D ja muut sakujoukot oli jo Virossa. Et hallitse tapahtumia lainkaan.
Hitler lupasi jo 19.6. apua sillä ehdolla, että VKT-linja pidetään. Ei R-R sopimus tuonut uutta Suomen sodanjohdon suunnitelmiin. Niistä et näy olevan perillä lainkaan.
R-R sopimus takasi avun jatkuvuuden sodan loppupuolelle. Ratkaisutaistelut käytiin ennen sen vaikutusta materiaalitilanteeseen.
Mistä jos yrittäisit hieman perehtyä sotahistoriaan? Minulle et pärjää noilla korkkaripojan tiedoilla. - mamma miia
Olet kyllin kirjoitti:
typerä yrittääksesi esiintyä Pussinperänä, vaikka tietosi ovat korkkariasteella.
Tietysti 122. D torjui Viipurinlahden ylityksen. Sen tietää jokainen. Yhtään saksalaista vain ei ollut Ilomantsissa. Taistelu käytiin elokuussa, jolloin 122. D ja muut sakujoukot oli jo Virossa. Et hallitse tapahtumia lainkaan.
Hitler lupasi jo 19.6. apua sillä ehdolla, että VKT-linja pidetään. Ei R-R sopimus tuonut uutta Suomen sodanjohdon suunnitelmiin. Niistä et näy olevan perillä lainkaan.
R-R sopimus takasi avun jatkuvuuden sodan loppupuolelle. Ratkaisutaistelut käytiin ennen sen vaikutusta materiaalitilanteeseen.
Mistä jos yrittäisit hieman perehtyä sotahistoriaan? Minulle et pärjää noilla korkkaripojan tiedoilla.Tietysti 122. D torjui Viipurinlahden ylityksen. Sen tietää jokainen. Yhtään saksalaista vain ei ollut Ilomantsissa. Taistelu käytiin elokuussa, jolloin 122. D ja muut sakujoukot oli jo Virossa.
Yhtään saksalaista ei taistellut Ilomantsissa se on totta mitä jankkaat. Miksi sinä sitä kuulutat sitä?
" Hitler lupasi jo 19.6. apua sillä ehdolla, että VKT-linja pidetään. Ei R-R sopimus tuonut uutta Suomen sodanjohdon suunnitelmiin. Niistä et näy olevan perillä lainkaan. "
Valitan, jos et tunne tapahtumia. Ei kannata rehvastella jos on lukenut vain Jokisipilää. Valheessa on hyvä elää ja vaikea astua sieltä totuuteen. Isot aukot ovat sinulla tiedoissasi. Aloita vaikka Kuhlmeyn mahdollisen poisvetämisen seurausten arvioinnista. Kuinka asiat olisivat kehittyneet. Muuten. Ilomantsissa taisteltiin mielestäsi vain elokuussa. Kannattaa huomioida aselevon alkamispäivämäärä 4.8.1944. Oliko vain kolmen päivän jobi tämä Ilomantsin keikka. - poikaparkaa!!!
mamma miia kirjoitti:
Tietysti 122. D torjui Viipurinlahden ylityksen. Sen tietää jokainen. Yhtään saksalaista vain ei ollut Ilomantsissa. Taistelu käytiin elokuussa, jolloin 122. D ja muut sakujoukot oli jo Virossa.
Yhtään saksalaista ei taistellut Ilomantsissa se on totta mitä jankkaat. Miksi sinä sitä kuulutat sitä?
" Hitler lupasi jo 19.6. apua sillä ehdolla, että VKT-linja pidetään. Ei R-R sopimus tuonut uutta Suomen sodanjohdon suunnitelmiin. Niistä et näy olevan perillä lainkaan. "
Valitan, jos et tunne tapahtumia. Ei kannata rehvastella jos on lukenut vain Jokisipilää. Valheessa on hyvä elää ja vaikea astua sieltä totuuteen. Isot aukot ovat sinulla tiedoissasi. Aloita vaikka Kuhlmeyn mahdollisen poisvetämisen seurausten arvioinnista. Kuinka asiat olisivat kehittyneet. Muuten. Ilomantsissa taisteltiin mielestäsi vain elokuussa. Kannattaa huomioida aselevon alkamispäivämäärä 4.8.1944. Oliko vain kolmen päivän jobi tämä Ilomantsin keikka."Kannattaa huomioida aselevon alkamispäivämäärä 4.8.1944. Oliko vain kolmen päivän jobi tämä Ilomantsin keikka. "
Olet todellinen pelle. Aselepo astui voimaan 4.9. 44. - Rytin sopimus
poikaparkaa!!! kirjoitti:
"Kannattaa huomioida aselevon alkamispäivämäärä 4.8.1944. Oliko vain kolmen päivän jobi tämä Ilomantsin keikka. "
Olet todellinen pelle. Aselepo astui voimaan 4.9. 44.Eli Greiffiä kutsuttiin kotiin 28.7.-44. Ja ratsumiehiä siirrettiin Ilomantsiin koska painopiste Viipurinlahdella oli siirtynyt torjunnan ansiosta balttian suunnalle. Hämeen ratsuprikaati siirrettiin samoihin aikoihin Ilomantsiin.
- Mikähän
Rytin sopimus kirjoitti:
Eli Greiffiä kutsuttiin kotiin 28.7.-44. Ja ratsumiehiä siirrettiin Ilomantsiin koska painopiste Viipurinlahdella oli siirtynyt torjunnan ansiosta balttian suunnalle. Hämeen ratsuprikaati siirrettiin samoihin aikoihin Ilomantsiin.
testaaja sinäkin onneton kuvittelet olevasi? Joka juttu on täynnä virheitä.
"Hämeen ratsuprikaati siirrettiin samoihin aikoihin Ilomantsiin."
Mikähän porukka mahtoi olla kyseessä? Hämeen Ratsurykmentti kuului kyllä Ratsuväkiprikaatiin. Se irroitettiin heinäkuun alkupuolella Päämajan reserviksi. Ilomantsiin se siirrettiin vasta elokuun alussa.
Olet hupaisa pelle. Tajuatko? Et tietenkään. - Mene ja tiedä?
höpöhanski!! kirjoitti:
"Ilomantsin suunnan torjunta olsi jäänyt ilman saksalaisia torjumatta."
Mitä tuolla tarkoitat? Ei siellä ollut saksalaisia. Et ymmärrä omaa tekstiäsi?
"Mistä tiedät että juuri "huhtikuussa" tuotuja nyrkkejä oli nimen omaan Ilomatsisssa? "
Koska huhtikuussa tullut materiaali oli jaettu joukoille. Myöhemmin tullut oli varikoissa sodan loppuun asti poikkeuksena Kannaksen joukot.
"Mistä tiedät ettei saksalaisia joukkoja Sturmeineen ollut Kannaksella? "
Koska Kannas oli menetetty ennen saksalaisten tuloa. Heitä oli kyllä VKT-asemassa. Ehkä tiedätkin siitä? Päätös tulosta oli tehty ennen R-R sopimusta.
"Miksi kuulutat Kuhlemayn tuloa ja lähtöä?"
Ellei tule, ei voi lähteä. Ymmärrätkö? Kuhlmey lähti, kun akuutti tarve oli ohi. R-R sopimus ei mitenkään määritellyt apujoukkojen käyttöaikoja.
Mannerheimin tehtävä oli johtaa sotaa. Siksi hän ajoi R-R sopimusta. Mahdollistaakseen taistelun jatkumisen. Se kuului hänen työhönsä. Et tainnut tietääkään?
Harjoitat lapsellista inttämistä. Heikot tietosi tulivat jo selviksi.Jostakin luin kauan sitten, että Hitler olisi vetänyt aseitaan ja miehiään pois Suomesta jos Ryti ei olisi suostunut poliittiseen sopimukseen. Tämän päivän jatkosotijat sanovat että ei olut vetämässä joukkojaan pois.
- tukeaan niin
Mene ja tiedä? kirjoitti:
Jostakin luin kauan sitten, että Hitler olisi vetänyt aseitaan ja miehiään pois Suomesta jos Ryti ei olisi suostunut poliittiseen sopimukseen. Tämän päivän jatkosotijat sanovat että ei olut vetämässä joukkojaan pois.
kauan kuin Suomi taistelee Saksan rinnalla. Apuhan loppui heti, kun Suomen aselepohanke tuli Saksan tietoon.
Poliittinen sopimus tietysti haluttiin varmentamaan tilannetta. Emme tiedä, miten olisi käynyt ilman sitä. - Rytin sopimusta
Mikähän kirjoitti:
testaaja sinäkin onneton kuvittelet olevasi? Joka juttu on täynnä virheitä.
"Hämeen ratsuprikaati siirrettiin samoihin aikoihin Ilomantsiin."
Mikähän porukka mahtoi olla kyseessä? Hämeen Ratsurykmentti kuului kyllä Ratsuväkiprikaatiin. Se irroitettiin heinäkuun alkupuolella Päämajan reserviksi. Ilomantsiin se siirrettiin vasta elokuun alussa.
Olet hupaisa pelle. Tajuatko? Et tietenkään.Pikkasen kun haastaa, kirjoittaa ns. sinne päin, niin huomaa yllättäin heidän tietävän oikeastikkin jotain....
On tässä nauruassaan ollut pitelemistä. - on saanut
Rytin sopimusta kirjoitti:
Pikkasen kun haastaa, kirjoittaa ns. sinne päin, niin huomaa yllättäin heidän tietävän oikeastikkin jotain....
On tässä nauruassaan ollut pitelemistä.pidellä, kun pitää surra korkkaripojan kehnoa tietämystä Ja kehtaa vielä kehuskella tyhmyydellään. Kun ei oikeasti tiedä mitään, niin sitten päästelee tuollaisia.
- uskalsi
puuhata sopimusta Hitlerille kertomatta. Suomessahan poliitikot Rytin johdolla pähkäilivät, mutta Mannerheim halusi varmistaa aseavun jatkuvuuden. Kukaan ei tuolloin voinut tietää, miten kauan taistelut jatkuvat. Lisäksi NL oli juuri 23.6. esittänyt vaatimuksen ehdottomasta antautumisesta. Saksan kannalta ei olisi voinut sopivammin sattua.
- sopimukseen
tukeaan niin kirjoitti:
kauan kuin Suomi taistelee Saksan rinnalla. Apuhan loppui heti, kun Suomen aselepohanke tuli Saksan tietoon.
Poliittinen sopimus tietysti haluttiin varmentamaan tilannetta. Emme tiedä, miten olisi käynyt ilman sitä." Apuhan loppui heti, kun Suomen aselepohanke tuli Saksan tietoon. "
Sopimuksen poliittinen merkitys korostui valvontakomission käsittelyssä. Ryti sai syytteen raskauttavasta henkilökohtaisesta sitoutumisestaan Hitlerin aseapuun. - sopimukseen
tukeaan niin kirjoitti:
kauan kuin Suomi taistelee Saksan rinnalla. Apuhan loppui heti, kun Suomen aselepohanke tuli Saksan tietoon.
Poliittinen sopimus tietysti haluttiin varmentamaan tilannetta. Emme tiedä, miten olisi käynyt ilman sitä." Apuhan loppui heti, kun Suomen aselepohanke tuli Saksan tietoon. "
Sopimuksen poliittinen merkitys korostui valvontakomission käsittelyssä. Ryti sai syytteen raskauttavasta henkilökohtaisesta sitoutumisestaan Hitlerin aseapuun. - näin se meni
tukeaan niin kirjoitti:
kauan kuin Suomi taistelee Saksan rinnalla. Apuhan loppui heti, kun Suomen aselepohanke tuli Saksan tietoon.
Poliittinen sopimus tietysti haluttiin varmentamaan tilannetta. Emme tiedä, miten olisi käynyt ilman sitä.Juuu, Hitler ei enää tossa vaiheessa päättänyt mitään, Rippentrop painosti Suomea tekemään sopimuksen ja sai aseavun hetkeksi katkeamaan, Saksan pääesikunta oli ilmoittanut Manneheimille etä asekuljetukset jatkuvat tuli sopimusta tai ei, mutta Mannnerheim ei ottanut riskejä vaan painosti Rytin tekemään sopimuksen omissa nimissään, niin ettei koko eduskuntaa laiteta tilille ja jotta siitä päästään nopeasti irti, kun tarve tulee.
Saksalaiset kyllä tajusivat sopimuksen arvottomuuden, mutta eihän ne siinä vaiheessa enää mitään voineet, Rippentrop ei muuten tämän sopimuksen jälkeen enää osallistunut päätöksentekoon, Hitleriä ei enää kiinnostanu mikään ja kenraaleja vielä vähempi joku tyhjänpäiväinen ulkoministeri ... - Joki Sipilässä
uskalsi kirjoitti:
puuhata sopimusta Hitlerille kertomatta. Suomessahan poliitikot Rytin johdolla pähkäilivät, mutta Mannerheim halusi varmistaa aseavun jatkuvuuden. Kukaan ei tuolloin voinut tietää, miten kauan taistelut jatkuvat. Lisäksi NL oli juuri 23.6. esittänyt vaatimuksen ehdottomasta antautumisesta. Saksan kannalta ei olisi voinut sopivammin sattua.
Ei jäkiviisaudella ole merkitystä jos vaikka 2000 luvulla todettaisiin että Hitler olisi kieltänyt Ribbentropia menemään Suomeen Ryti sopimusta tekemään. Monet "asiantuntijat" tarttuvat kuin syöttiin väittämään, Ribbentropin tehneen sopimuksen omien päämääriensä vuoksi. Ilmeisesti on niin vaikeaa samaistua kesän 1944 tilanteisiin. Samoin aseiden riittävyys askarrutti niin päämajaa kuin hallitusta. Mannerheim oli sopimassa jo keväällä 44- aseavun lisäämisestä jonka esityksen Hitler kielsi kohteliaasti "ettei anna yhtäkään aseta tietämättä ettei se saattaisi palvella jossain muualla rintaman osalla paremmin". Syynä oli maaliskuun rauhanneuvottelukosketus NL kanssa. Vasta suurhyökkäyksen alettua Hitler lupasi Mannerheimille aseavun lisäämisestä ja lentovoimien siirtämisestä mm. Lapista Kannakselle. Viipurin menetyksen seurauksena ja ilmeisesti tietoisena Stalinin vaatimasta kapitulaatio vaatimuksesta, Hitler asetti jo toimitetun ja uuden aseavun ehdolliseksi. Poisvetämisen uhka tai aseavun lisääminen oli vaakakupissa poliittisesta sopimuksesta juhannuksen aikoina kesällä 1944. Kukaan vastuunalaisessa sodanjohdossa ollut henkilö Mikkelissä tai Helsingissä ei ollut silloin niin viisas kuin tutkijat 2000 luvulla.
- ribbensnob
Raslakki kirjoitti:
Kannakselle Saksan ilmavoimia.
Mutta kun kaikkia mahdollisia voimia ei nyt vain saatu sinne Kannakselle useista syistä. Veikkaan ettei Saksa edes halunnut siirtää kaikki mahdollisia voimia Norjasta ja Baltian maista Kannakselle koska pelkäsi suomalaisten tekevän erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa.
- abert sserr
Saksan apu, kirjoitti:
sekä materiaali että joukot, olivat maassa jo ennen 26.6., jolloin sopimus allekirjoitettiin. Sen jälkeen taisteluihin ehti lähinnä melkein päivittäin saatu hävittäjätäydennys.
Useita laivueita puuttui Kulhmeyn porukasta. Saksalaiset tahallaan pelleilivät ja painostivat koska pelkäsivät että Suomi irtaantuu sodasta minä hetkenä hyvänsä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1531646Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin671606Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä681330En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311302- 441164
- 172958
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik102925Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60754Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja42697Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke156685