Minä menetin uskoni jumalaan, ennen rukoilin joka ilta iltarukouksen ennen nukkumaan menoa..Silloin elämä tuntui vielä hyvältä, oli kaunis vaimo jonka kanssa olin ollut nuoruudesta lähtien kaikki oli mallillaan. Sitten pari vuotta sitten menetin vaimoni ja ihan kaiken..kaikki meni päin helvettiä.
En ole rukoillut sen jälkeen, en usko että on jumalaa tai taivasta...mutta sen tiedän että helvetti on, olen elänyt siellä jo pari vuotta
menetin uskoni..
Kaik men
23
675
Vastaukset
- iyehrkiyerkvkcv
Rukoilemisen loppuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että olisi menettänyt uskonsa. Itse totta kai tiedät, oletko menettänyt uskosikin vai et. Minulla oli niin, että lopetin rukoilemisen, kun jouduin onnettomuuteen joitain vuosia sitten. En vain enää jaksanut rukoilla. Aiemmin olin rukoillut säännöllisesti. En kuitenkaan menettänyt uskoani, lopetin vain rukoilemisen. Noin vuosi sitten aloin saada uskolleni vahvistusta. En silti vieläkään ole alkanut rukoilla säännöllisesti. Olen ajatellut, että kyse ei ole siitä, ettei usko riittäisi, vaan siitä, että voimat eivät vielä riitä.
Olen lukenut Raamattua säännöllisen rukoilun sijaan. Luen kohtia Jobin kirjasta, psalmeista ja evankeliumeista.- ++++++++++++++++++++
täytyy jättäytyä esirukoilijoiden "kannettavaksi". Ja kun ei jaksa rukoilla, riittää, kun vain mainitsee Jeesuksen nimenkin, tai sitten "Jeesus auta, auta Jeesus". Jeesushan tietää meidän ajatukset, hän "näkee" meidät. Kun käännymme hänen puoleen, hänkin kääntyy meidän puoleemme. Eikä mitkään hienot sanat meitä muutenkaan auta eikä pelasta, se on se sydämen vilpitön rehellinen rukous, joka tulee suoraan sydämestä, joka menee "perille" ja tulee kuulluksi.
Jeesus itse myös rukoilee taivaassa puolestamme:
Room. 8:34
"Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus -- mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!" - yhteys.olemassa
++++++++++++++++++++ kirjoitti:
täytyy jättäytyä esirukoilijoiden "kannettavaksi". Ja kun ei jaksa rukoilla, riittää, kun vain mainitsee Jeesuksen nimenkin, tai sitten "Jeesus auta, auta Jeesus". Jeesushan tietää meidän ajatukset, hän "näkee" meidät. Kun käännymme hänen puoleen, hänkin kääntyy meidän puoleemme. Eikä mitkään hienot sanat meitä muutenkaan auta eikä pelasta, se on se sydämen vilpitön rehellinen rukous, joka tulee suoraan sydämestä, joka menee "perille" ja tulee kuulluksi.
Jeesus itse myös rukoilee taivaassa puolestamme:
Room. 8:34
"Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus -- mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!"Rukous on yhteyden ottamista Jumalaan, ei voi olla liian vaikeaa vaikka kiittää tai pyytää siunausta ja suojelusta...?
- kahdetjäljethiekassa
Hän OLI helvetissä, nimittäin Tali-Ihantalassa etulinjalla. Meidän ihmisten kärsimykset, kovatkin, siihen verrattuna (luulisin) ei ole mitään siihen helvettiin verrattuna.
Isäni ei kuitenkaan koskaan haukkunut venäläisiä ryssiksi, ei kasvattanut meitä lapsiaan vihaamaan heitä. Hän ei muutenkaan puhunut paljon sodasta, kuten niin monet, jotka siellä eivät ole olleet, puhuvat. Hän oli maan hiljaisia. Sairasteli paljon. Lopuksi sai sellaisen sairauden, että kun hän sai diagnoosin, hän oli sanonut vanhimmalle sisarelleni, että hän on rukoillut paljon sen jälkeen.
Isäni elämä oli kovaa koko ajan. Hänen elämänsä oli jo lapsena helvettiä. Ilkeä, sadistinen äitipuoli, sitten sota, ensimmäinen lapsi kuoli, sairastelua, ym. ym. Ja kun tuon kaiken tietää, tulee mieleen, että "kuinka paljon yhden ihmisen oikein pitää kestää!!!!!!!!!!!!!!!!! "
Mutta hänestä ei tullut katkeraa, hänestä ei tullut lapsiaan hakkaavaa isää, vaan hellä huolehtiva isä.
Nyt hän on päässyt tuskistaan lepoon. Viimeisen sairautensa aikana näin hänellä usein kädet ristissä, melkein aina. Kova elämä ei ollut häntä katkeroittanut, vaan tuonut häntä lähemmä Jumalaa. Toivon, että saisimme vielä taivaassa!- +
--------------------------------------------------------------------------------------------------
- kaik men
Kyllä minä menetin sen uskon ihan totaalisesti..en pelkästään lopettanut rukoilua..en vaan pysty enää uskomaan..ja kun on menettänyt uskonsa täysin jumalaan niin kuolema on alkanut pelottaa ihan hirvittävästi, ennen uskoin kuoleman jälkeiseen elämään ja että sen jälkeen ollaan ikuisesti rakkaiden kanssa taivaassa onnellisesti tai jotain siihen suuntaan..Nyt jos ihminen vain lakkaa olemasta niin se on hirvittävä ajatus. Ennen olin seurakunnalla vielä töissä Sunton hommissa joten jossain määrin tiedän uskosta ja uskovaisista.
Olen toivonut jotain merkkiä joka voisi palauttaa uskoni, mutta ei sellaista tule ja mitä enemmän miettii sitä vähemmän uskoo..
Helvetti löytyy ihan maan päältä ei sen alta.. - JuuliaMaria*
kaik men kirjoitti:
Kyllä minä menetin sen uskon ihan totaalisesti..en pelkästään lopettanut rukoilua..en vaan pysty enää uskomaan..ja kun on menettänyt uskonsa täysin jumalaan niin kuolema on alkanut pelottaa ihan hirvittävästi, ennen uskoin kuoleman jälkeiseen elämään ja että sen jälkeen ollaan ikuisesti rakkaiden kanssa taivaassa onnellisesti tai jotain siihen suuntaan..Nyt jos ihminen vain lakkaa olemasta niin se on hirvittävä ajatus. Ennen olin seurakunnalla vielä töissä Sunton hommissa joten jossain määrin tiedän uskosta ja uskovaisista.
Olen toivonut jotain merkkiä joka voisi palauttaa uskoni, mutta ei sellaista tule ja mitä enemmän miettii sitä vähemmän uskoo..
Helvetti löytyy ihan maan päältä ei sen alta..Jumala näkee sinun avunpyyntösi, sinun toivosi! Ja "se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja" (Hepr. 6:19 alkuosa).
Jeesus on todellakin meidän ihmisten ainoa oikea toivo! Hän on kaiken avun lähde! Hän rakastaa sinuakin äärettömällä rakkaudellaan ja vetää sinua puoleensa suuresta rakkaudestansa.
Joh. 12:32
"Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni."
Kun katselet elämääsi taaksepäin näet siinä kaikessa kuitenkin Jeesuksen hyvän johdatuksen, hän ei ole hyljännyt sinua, hän on aina auttanut. Hän aina jotenkin auttaa - jos yksi asia on huonosti, hän toisessa asiassa auttaa.
Se, että meissä on se sinapinsiemen usko, on Pyhän Hengen lahja, ei se ole "meistä" itsestämme lähtöisin ja se tulee "kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta."
Room. 10:17
"Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta."
Anna Isän rakkauden pehmittää sydämesi, anna sen virtailla sieluusi asti ja avata kaikki "kanavat", anna sen hoitaa sinun sielusi kipeät paikat, niin huomaat, mikä valtavan suuri rakkaus Herra on! Anna Herran tulla sydämesi valtiaaksi ja pehmittää katkeruutesi juuret. Ei mikään eheytä niin kuin Isän rakkaus, joka tulvii Kaikkivaltiaan istuimelta. Isä lahjoittaa meille Pojassaan kaikki taivaan rikkaudet! - kaik men
JuuliaMaria* kirjoitti:
Jumala näkee sinun avunpyyntösi, sinun toivosi! Ja "se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja" (Hepr. 6:19 alkuosa).
Jeesus on todellakin meidän ihmisten ainoa oikea toivo! Hän on kaiken avun lähde! Hän rakastaa sinuakin äärettömällä rakkaudellaan ja vetää sinua puoleensa suuresta rakkaudestansa.
Joh. 12:32
"Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni."
Kun katselet elämääsi taaksepäin näet siinä kaikessa kuitenkin Jeesuksen hyvän johdatuksen, hän ei ole hyljännyt sinua, hän on aina auttanut. Hän aina jotenkin auttaa - jos yksi asia on huonosti, hän toisessa asiassa auttaa.
Se, että meissä on se sinapinsiemen usko, on Pyhän Hengen lahja, ei se ole "meistä" itsestämme lähtöisin ja se tulee "kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta."
Room. 10:17
"Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta."
Anna Isän rakkauden pehmittää sydämesi, anna sen virtailla sieluusi asti ja avata kaikki "kanavat", anna sen hoitaa sinun sielusi kipeät paikat, niin huomaat, mikä valtavan suuri rakkaus Herra on! Anna Herran tulla sydämesi valtiaaksi ja pehmittää katkeruutesi juuret. Ei mikään eheytä niin kuin Isän rakkaus, joka tulvii Kaikkivaltiaan istuimelta. Isä lahjoittaa meille Pojassaan kaikki taivaan rikkaudet!Ehkä minä toivon että joku sais käännettyä minun pään ja antais toivoa:)
Mutta en saa uskonnosta toivoa koska en ainakaan tällä hetkellä usko siihen en taivaaseen tai jumalaan..
Voi olla että mielipide joskus muuttuu, eihän sitä tiedä.. - ++
kaik men kirjoitti:
Ehkä minä toivon että joku sais käännettyä minun pään ja antais toivoa:)
Mutta en saa uskonnosta toivoa koska en ainakaan tällä hetkellä usko siihen en taivaaseen tai jumalaan..
Voi olla että mielipide joskus muuttuu, eihän sitä tiedä..Mitä sinulla siis on enää menetettävää, jos kaikki on jo kerran mennyt. Eihän sinulla ole enää muuta toivoa kuin Jumala. Kokeile siis jättää se loppu, mitä on jäljellä, eli henkesi, Jumalan käsiin.
Matt. 21:42
Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?
Siispä, se kivi, jonka ihmiset ovat hylänneet, eli Jeesuksen, onkin tullut kulmakiveksi, eli huomataankin, että:
"Hei, minähän olen elänyt täysin oman pääni mukaan, täysin ilman Jumalaa, rukoillut silloin kun on huvittanut, tai jos olen joskus muistanut. En ole antanut elämääni Jumalalle, olen kyllä muistanut aina häntä syyttää kaikista vastoinkäymisistä, mutta muuten en ole häntä sitten paljolti muistanutkaan!"
Eikä meidän tarvitse syytellä muita, saamme vaan katsoa peiliin. Siellä se vikapää toljottaa.
Jeesus vetää meitä puoleensa sekä hyvällä että pahalla. Jos emme kuuntele hänen rakkauden ääntään, hänen täytyy koettaa "kovempia" konsteja herätellessään meitä ja se kaikki on hänen suuren suurta valtavaa armoa ja rakkauttaan meitä kohtaan. - öodgpaogpoga
kaik men kirjoitti:
Kyllä minä menetin sen uskon ihan totaalisesti..en pelkästään lopettanut rukoilua..en vaan pysty enää uskomaan..ja kun on menettänyt uskonsa täysin jumalaan niin kuolema on alkanut pelottaa ihan hirvittävästi, ennen uskoin kuoleman jälkeiseen elämään ja että sen jälkeen ollaan ikuisesti rakkaiden kanssa taivaassa onnellisesti tai jotain siihen suuntaan..Nyt jos ihminen vain lakkaa olemasta niin se on hirvittävä ajatus. Ennen olin seurakunnalla vielä töissä Sunton hommissa joten jossain määrin tiedän uskosta ja uskovaisista.
Olen toivonut jotain merkkiä joka voisi palauttaa uskoni, mutta ei sellaista tule ja mitä enemmän miettii sitä vähemmän uskoo..
Helvetti löytyy ihan maan päältä ei sen alta..Jotenkin liikuttavaa, että joku menettää uskonsa, kun asiat menevät huonosti. Ihan kuin Jumala olisi joku automaatti, joka antaa vain hyvää. Missään ei ole luvattu helppoa tai vaikeuksista vapaata elämää. Oma uskoni kapenee. Kuolemanjälkeiseen helvettiin en ole uskonut pitkään aikaan, eikä se mielestäni ole mikään uskon kohde. Sovitusoppia en niele: jos on anteeksianto ja Jumala rakastaa, hän antaa anteeksi ilman välkivaltaista kuolemaakin ja jopa siitä huolimatta. Olen kiitollinen tästä elämästä, oli tuonpuoleista tai ei.
- NäkymiäRaamatussa
öodgpaogpoga kirjoitti:
Jotenkin liikuttavaa, että joku menettää uskonsa, kun asiat menevät huonosti. Ihan kuin Jumala olisi joku automaatti, joka antaa vain hyvää. Missään ei ole luvattu helppoa tai vaikeuksista vapaata elämää. Oma uskoni kapenee. Kuolemanjälkeiseen helvettiin en ole uskonut pitkään aikaan, eikä se mielestäni ole mikään uskon kohde. Sovitusoppia en niele: jos on anteeksianto ja Jumala rakastaa, hän antaa anteeksi ilman välkivaltaista kuolemaakin ja jopa siitä huolimatta. Olen kiitollinen tästä elämästä, oli tuonpuoleista tai ei.
Minä olen kiitollisena ikuisesti jatkuvasta elämästäni, joka on Jeesuksen ansiota. Olen Jeesukselle kiitollinen monista avunannon hetkistä ja Raamattu kertoo neuvoa kuinka saada sydämeen Jumalan rauhan. Raamatun itsetutkiminen on elintärkeää jokaisen lukea. Luopioksi päätyminen olisi typerin valintani. Ikuisuutta helvetissä ei kukaan halua viettää ja sinne joutuu huolimatta siitä uskooko jonkin entiteetin olemassaoloon vai ei.
- crysanteemi
Kun luen kirjoitustasi, minusta tuntuu hyvin vahvasti, että sä haluaisit uskoa. Ja ymmärrän sen tosi hyvin. Itsellänikin on ollut kriisejä uskontiellä, mutta aina on pohjimmiltaan tuntunut siltä, että missään muualla en voi voida hyvin kuin Jeesuksen luona.
Tiedätkö, sä voit kertoa Jumalalle ihan kaiken mitä tunnet, sillä tavoin kuin tunnet sen. Hän ymmärtää miten vaikealta sinusta tuntuu, kun olet menettänyt rakkaan ihmisen. Se ei muuten tarkoita sitä, että olisit loppuelämäsi yksin! Voit löytää jonkun toisen, jonka kanssa jaat loppuelämäsi ja olet onnellinen. Odottaminen on tietysti vaikeaa ja yksinäistäkin, mutta jos vaikka rukoilisit sittenkin aina silloin tällöin, niin sun ei tarvitsisi olla yksin, vaan olisit Jumalan sylissä, Hänen hoidossaan. Voit olla siinä kapinoivana lapsena, joka kiukuttelee Hänelle, mutta voi aina luottaa Hänen valtavaan, äärettömään rakkauteensa.
Tämän elämän jälkeinen helvetti on kyllä jotain todella paljon pahempaa kuin mikään maanpäällinen helvetti. Helvetiltähän rakkaan ihmisen menettäminen tuntuu, tiedän sen kokemuksesta, mutta uskon että ikuinen helvetti on jotain ihan käsittämättömän paljon hirveämpää. Sinne sun ei kuitenkaan tarvitse mennä, kunhan pidät kiinni siitä pienestäkin uskonkipinästä, minkä ehkä itsestäsi vielä löydät. Mä rukoilen että sä löydät sen, Jeesus ei halua päästää sua kadotukseen, ei sitten millään! :) Hän rakastaa sua äärettömällä, iankaikkisella rakkaudella.
Kerro täällä miltä susta tuntuu, ystävä kallis, mä tulen lukemaan... :) - 12___13
Ikävä kuulla, toivottavasti et kuitenkaan menetä toivoa ja varsinkaan rakkautta. :)
- 12___13
Ikävä kuulla, toivottavasti et kuitenkaan menetä toivoa ja varsinkaan rakkautta. :)
Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
1 Joh. 4:8 - capiche
Uskosi taisi olla hieman huteralla pohjalla, jos se huuhtoutui pois vastoinkäymisten myötä. Raamattu varoittaa sellaisesta uskosta.
Jeesus kertoi vertauksen kahdesta miehestä, jotka rakensivat talon. Toinen rakensi perustuksen huonosti. Ja kun rankkasade ja tulvat tulivat, niin talo huuhtoutui pois. Toinen mies taas rakensi talonsa jykevälle kalliolle, eikä talo ollut moksiskaan kun tulvat tulivat.
Kallio vertauksessa tarkoittaa Jumalan sanaa. Rakentuiko sinun uskosi Jumalan sanalle vai loitko oman käsityksesi Jumalasta? Tai omaksuitko ehkä jonkun muun käsityksen Jumalasta? Ihmisillä on usein lapsellisia käsityksiä elämästä ja Jumalasta. Ja jos kaikki ei mene kuvitellulla tavalla, niin he suuttuvat itse kehittämälleen Jumalan kuvalle.
Oikea Jumala löytyy vain raamatusta. Raamattu ei lupaa ruusutarhaa, eikä helppoa elämää. Mutta Jeesus sanoi: minä olen kanssanne joka päivä, maailman loppuun asti.
Se tarkoittaa, että hän on kanssamme silloinkin kun olemme mokanneet tai joku muu on meitä satuttanut. Haluaisitko sinä tutustua tähän Jeesuksen? Hän löytyy Uudesta Testamentista.- Valitse_nimimerkki11
Olen vain ohikulkija mutta on pakko sanoa että sinun kirjoitus kosketti minua. Se vertaus talon rakentamisesta kuulostaa aivan minulta. Minun uskoni ei rakentunut jumalan sanalle. Minun uskoni oli lapsenomaista: Jos kaikki ei mene niin kuin tahdon lopetan rukoilemisen. Lopetin rukoilemisen kun asiat eivät mennyt niin kuin tahdoin. Kävi niin että menetin kaiken sen jälkeen kun en enää rukoillut. Olisi hienoa pystyä rakentamaan usko uudestaan mutta tällä kertaa kalliolle.
- TyperyysRehottaa
Valitse_nimimerkki11 kirjoitti:
Olen vain ohikulkija mutta on pakko sanoa että sinun kirjoitus kosketti minua. Se vertaus talon rakentamisesta kuulostaa aivan minulta. Minun uskoni ei rakentunut jumalan sanalle. Minun uskoni oli lapsenomaista: Jos kaikki ei mene niin kuin tahdon lopetan rukoilemisen. Lopetin rukoilemisen kun asiat eivät mennyt niin kuin tahdoin. Kävi niin että menetin kaiken sen jälkeen kun en enää rukoillut. Olisi hienoa pystyä rakentamaan usko uudestaan mutta tällä kertaa kalliolle.
Ihmisen yksinkertainen itsekkyys on yleistä. Siksipä en viihdy hemmoteltujen ihmisten valheelle rakennetussa teeskenteleväisessä seurassa.
- Hänenlahjansa
On helppo menettää uskonsa kun menettää sen mikä on rakasta.
Kenties haluat lukea mitä minulle tapahtui joitakin vuosia sitten:
Vaimoni ei tukenut minua erikoisemmin, kun meillä oli talo myytävänä. Hän oli ollut kotirouva, mutta ei ollut välittänyt tippaakaan siitä että olisi pitänyt järjestystä, joten lapset hajoittivat ovet, kissan pissa haisi kaikkialla, tapetit oli revitty meidän rakentamastamme aikaisemmin niin hienosta talosta. Hän sanoi vain: Sinä saat tehdä mitä haluat talollesi, minä en siihen puutu! Muutimme kaupunkiin, ja minä kunnostin taloa vuoden, ennenkuin sain sen myydyksi tappiolla. Otin hiukan lainaa ja ostin hajoamassa olevan mökin omiin nimiini.
Vähän myöhemmin vaimoni vaati minua jättämään vuokra-.asuntoni. Muutin mökkiin jossa ei ollut sähköä, ei vettä, ei vessaa, ei lämpöä. Avotakka antoi vähemmän lämpöä kuin mitä se otti, lämmin ilma meni ulos savupiipusta. Oli pimeää, ja niin kylmää etten voinut istua kylmillä tuoleilla kun tulin töistä, vaan usein seisoin kunnes viimein ryömin kylmään sänkyyn. Kerran kaadoin teetä lattialle, ja se oli jäässä aamulla. Kerran näin etanan ryömivän pitkin kattoa sängyn yllä.
En juo enkä tupakoi, vaan hoidan työni.
Myöhemmin vaimoni otti eron vaikka tapasimmekin toisiamme.
Olisin voinut katkeroitua, mutta en halunnut maksaa pahaa pahalla. Maksoin vaimoni vuokran ja muut laskut kaksi ja puoli vuotta, samalla kun jokainen päivä oli taistelua, illalla en ollut varma etten paleltuisi nukkuessani monen täkin alla. Kun pesin itseäni, löysin hukkuneen hiiren pari kertaa pesuvadistani, jossa oli vettä yön yli. Usein pesin itseni lumella.
Tunsin itseni aika hylätyksi. Kerran avasin Raamattuni, ja silmäni osuivat tekstiin Hebr.6:9:
"mutta teistä, rakkaani, uskomme sitä mikä on parempaa, ja mikä koituu teille pelastukseksi..."
Tiesin silloin että tilanne tulisi kääntymään.
Olin koko ajan osoittanut ystävyyttä vaimolleni, en valittanut osaani. Hänen asenteensa muuttui. Koska olimme eronneet, sain perintöosuuteni äidin jälkeen ilman että vaimoni saattoi vaikuttaa siihen, joten saatoin maksaa kaikki velkani ja vielä oli hiukan jäljellä. Minut toivotettiin tervetulleeksi kaupunkiasuntoomme, vaimoni kosi minua, menimme uudelleen naimisiin, minulla oli oma kunnostamani mökki suurella tontilla, ja joitakin vuosia myöhemmin rakensimme sinne oman talon, jossa nyt elämme yhdessä ja japset ja lapsenlapset käyvät katsomassa.
Lisäksi: Vaimoni ei voi enää motkottaa minulle niinkuin ennen, koska omistan kaiken.
Siksi meidän ei tarvitse riidellä niinkuin usein ennen. Elämä on tullut jälleen elämisen arvoiseksi.
Silloin tällöin ajattelen, että Jumala saattaa ottaa pois kaiken mutta Hän saattaa myös antaa meille yli odotusten. Luottakaamme Häneen!- kaikkiasitäkuulee
Siinäpä on mies ollut tossun alla ! Vaimo antanut lasten pilata asunnon ollessaan " kotirouvana", rouvana tosiaan noissa olosuhteissa....:) Eikö tuollaisen vaimon olisi ollut parempi antaa mennä menojaan.!
Siinä on mies voimakkaasti läheisriippuvainenkin vielä . - Hänenlahjansa
Tossun alla tai ei. Tein työtä enemmän kuin tarpeeksi, samalla kun vaimo lopetti työnsä kymmenen yhteisen vuoden jälkeen, 37 vuotiaana, valittaen selkäänsä. Nyt hän on eläkkeellä niinkuin minäkin. Hän käytti aikansa puhelimessa äitinsä kanssa enimmäkseen. Mutta mitä vanhoista asioista. Elämä jatkuu. Minulle ei uskovaisena ollut avioero mikään vaihtoehto, enkä myöskään miehenä voinut vaimoa pakkokeinoin pakottaa töihin, kun en halunnut tyrannin nimeä. Asiathan voi puhelimessa vääristää miten vain. Nykyään ei itsellänikään ole elatuksen huolia enää, ja vaimokin on aika kiva.
- Kestävyyttävaaditaan
Onhan se sääli miten olet kehittänyt oman "helvettisi", pettymyksesi takia. Ei Jumalalla ole siihen mitään tekemistä. Tällaisena aikana Jumala antaa pahankin tapahtua,koska HÄN ei ole tällä hetkellä valtiaana, eikä ole hänen poikansakaan, vaan se aika on vasta edessä. Ennustuksien pitää ensin täyttyä ennekuin Jumala ottaa jälleen ohjakset omiin käsiinsä. Paljon tulee ensin tapahtumaan, ennen sitä.
- matkamies443
Jumalaa ei kannata jättää, siulunvihollinen on hyökännyt ja Jumala tahtoo eheyttää ja uudistaa. Tässä linkissä on lohdullisia lauluja. Vain Jumala voi tehdä kaiken uudeksi ja antaa tulevaisuuden. https://www.youtube.com/watch?v=dEDhAX7tvaI
- pitkäänuskossa
Aloittaja sinä et kyllä menetä tässä vaiheessa mitään vaikka toivot vaikket toivoa olisikaan. Sano Jumalalle ja Jeesukselle, että pelasta minun taivaaseen ja iankaikkiseen elämään jos sellainen paikka on. En halua helvettiin. Heitä tällainen rukous vaikka ei kokisi mitään uskoa. Kyllä se Jumalan tehtävä on sitten hoidella asiat ja lahjoittaa usko.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2236975Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää421249Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka271052- 75891
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal48845Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a61837Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.93794Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38791Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14756- 43733