Sosiaalitoimen valheet tuhosi elämäni ja lasteni elämän.

Otin kopion, mitä onlen lähettänyt. Myöhemmin voi tarkistaa onko poistettu asiattomana, vai ei.

Huostaanotto on aina tappio.
Kirjoittanut: Vieras 29.12.2010 - 12:05
Keskisuomalainen 20.9.2010.

Huostaanotto on aina järeä toimenpide. Perustellusti voidaan sanoa, että kaikissa tapauksissa se on tappio yhteiskunnalle.

Eräiden tietojen mukaan Ruotsissa huostaanotettujen poikien riski kuolla ennen aikojaan on noin kymmenkertainen verrattuna muiden perheiden poikiin, Suomessa "vain" kolminkertainen.

Juhlapuheissa puhutaan kauniisti perheiden tukemisesta. Monilla on mielikuva, että vanhempien väsyessä kotiin tulee kotiapu, joka hoitaa lasta, pesee pyykit, järjestää erilaisia asioita, niin että vanhemmat - tai toinen heistä - jaksavat taas palan matkaa ja saavat uskoa huomiseen. Ei näin ole ollut enää aikoihin, vaan sosiaalihuollosta tulee pari kolme henkilöä keskustelemaan ja kuulustelemaan. Parissa tunnissa käydään läpi asioita, saadaan ohjeita ja mikä kohtalokkainta, tehdään havaintoja huostaanottotarpeesta.

Avun hakemista ajoissa pidetään tärkeänä. Apua hakeva ei kuitenkaan aavista, että hänen perheestään kootaan vähitellen yksityiskohtaisia tietoja, jotka kutovat rikosrekisteriä muistuttavan verkon perheen ympärille, eikä merkittyjen plussien ja miinusten paikkansapitävyyttä voi tarkistaa puhumattakaan siitä, että "rekisterin" voisi joskus nollata.

Mutta eihän sen näin pitänyt mennä. Sosiaaliavunhan pitäisi tukea perhettä ja lainkin mukaan huostaanotto on vasta äärimmäinen keino. Kuitenkin sitä väläytellään liian varhain niissäkin tapauksissa, joissa vanhemmat vielä yhdessä yrittävät ottaa vastuuta. Todellisuudessa lastensuojelussakin on sopimattomia henkilöitä, joilla viranomaisina on keinot hankkia haluamiaan lausuntoja, joiden perusteella heillä on lähes jumalallinen valta päättää ihmisen kohtalosta. Tästä uhkasta voi tulla perheelle painajainen, joka vie ne yöunet, joita kipeästi tarvittaisiin arkiseen jaksamiseen.

On olemassa tahoja, jotka aidosti tahtovat perheelle hyvää. Isovanhempia ja muita läheisiä kuullaan liian vähän, vaikka siitä lienee laissakin ohjeita. Läheisiä naapureitakin tulisi kuulla, jos perhe sitä haluaa. Ajoittainen ja todellinen kotiapu olisi usein se paras apu ja edullisin. Tämä on helppo todentaa sillä, että esim. lähiomainen auttajana perheen arjessa saa usein ihmeitä aikaan jo muutamassa päivässä.

Harvoin lasta tavanneella viranomaisella on usein toisenlainen kuva tilanteesta kuin lasten kanssa olleilla isovanhemmilla. Silti nämä otetaan mukaan prosessiin vastentahtoisesti ja usein vasta sitten, kun on jo tehty päätökset jatkotoimenpiteistä. Silloin kun itse olemme päässeet aidosti vaikuttamaan, siitä on ollut pitempiaikaista apua.

Oma lukunsa on bisnes, jossa lapset ovat varsin käypää kauppatavaraa. Kun yhden lapsen sijoituksesta maksetaan jopa yli 200 euroa päivässä, niin se houkuttelee alalle monenlaista yrittäjää. Siinä myllyssä ei lapsen todellinen etu paljoa paina.

Ja vielä tärkein näkökohta. Kuka ottaa vastuun pienen ihmisen tuskasta, kun häntä ollaan erottamassa läheisistä ihmisistä ja kuka siitä, kun huostaanotto tuhoaa hänen elämänsä?

Kirjoittakaa lisää. kirjoitti:

Otin kopion, mitä onlen lähettänyt. Myöhemmin voi tarkistaa onko poistettu asiattomana, vai ei.

Huostaanotto on aina tappio.
Kirjoittanut: Vieras 29.12.2010 - 12:05
Keskisuomalainen 20.9.2010.

Huostaanotto on aina järeä toimenpide. Perustellusti voidaan sanoa, että kaikissa tapauksissa se on tappio yhteiskunnalle.

Eräiden tietojen mukaan Ruotsissa huostaanotettujen poikien riski kuolla ennen aikojaan on noin kymmenkertainen verrattuna muiden perheiden poikiin, Suomessa "vain" kolminkertainen.

Juhlapuheissa puhutaan kauniisti perheiden tukemisesta. Monilla on mielikuva, että vanhempien väsyessä kotiin tulee kotiapu, joka hoitaa lasta, pesee pyykit, järjestää erilaisia asioita, niin että vanhemmat - tai toinen heistä - jaksavat taas palan matkaa ja saavat uskoa huomiseen. Ei näin ole ollut enää aikoihin, vaan sosiaalihuollosta tulee pari kolme henkilöä keskustelemaan ja kuulustelemaan. Parissa tunnissa käydään läpi asioita, saadaan ohjeita ja mikä kohtalokkainta, tehdään havaintoja huostaanottotarpeesta.

Avun hakemista ajoissa pidetään tärkeänä. Apua hakeva ei kuitenkaan aavista, että hänen perheestään kootaan vähitellen yksityiskohtaisia tietoja, jotka kutovat rikosrekisteriä muistuttavan verkon perheen ympärille, eikä merkittyjen plussien ja miinusten paikkansapitävyyttä voi tarkistaa puhumattakaan siitä, että "rekisterin" voisi joskus nollata.

Mutta eihän sen näin pitänyt mennä. Sosiaaliavunhan pitäisi tukea perhettä ja lainkin mukaan huostaanotto on vasta äärimmäinen keino. Kuitenkin sitä väläytellään liian varhain niissäkin tapauksissa, joissa vanhemmat vielä yhdessä yrittävät ottaa vastuuta. Todellisuudessa lastensuojelussakin on sopimattomia henkilöitä, joilla viranomaisina on keinot hankkia haluamiaan lausuntoja, joiden perusteella heillä on lähes jumalallinen valta päättää ihmisen kohtalosta. Tästä uhkasta voi tulla perheelle painajainen, joka vie ne yöunet, joita kipeästi tarvittaisiin arkiseen jaksamiseen.

On olemassa tahoja, jotka aidosti tahtovat perheelle hyvää. Isovanhempia ja muita läheisiä kuullaan liian vähän, vaikka siitä lienee laissakin ohjeita. Läheisiä naapureitakin tulisi kuulla, jos perhe sitä haluaa. Ajoittainen ja todellinen kotiapu olisi usein se paras apu ja edullisin. Tämä on helppo todentaa sillä, että esim. lähiomainen auttajana perheen arjessa saa usein ihmeitä aikaan jo muutamassa päivässä.

Harvoin lasta tavanneella viranomaisella on usein toisenlainen kuva tilanteesta kuin lasten kanssa olleilla isovanhemmilla. Silti nämä otetaan mukaan prosessiin vastentahtoisesti ja usein vasta sitten, kun on jo tehty päätökset jatkotoimenpiteistä. Silloin kun itse olemme päässeet aidosti vaikuttamaan, siitä on ollut pitempiaikaista apua.

Oma lukunsa on bisnes, jossa lapset ovat varsin käypää kauppatavaraa. Kun yhden lapsen sijoituksesta maksetaan jopa yli 200 euroa päivässä, niin se houkuttelee alalle monenlaista yrittäjää. Siinä myllyssä ei lapsen todellinen etu paljoa paina.

Ja vielä tärkein näkökohta. Kuka ottaa vastuun pienen ihmisen tuskasta, kun häntä ollaan erottamassa läheisistä ihmisistä ja kuka siitä, kun huostaanotto tuhoaa hänen elämänsä?

Lue lisää

Kopioin lähettämäni artikkelin. 3000 merkkiä ei aina tahdo riittää. Joskus on poistettava muutama sana.

Tekoja ei taivastelua.
Kirjoittanut: Vieras 29.12.2010 - 12:24
KSML. 27.12.2010.
Inkeri Pasanen.

Päättyvä uutisvuosi nosti otsikoihin kaksi hätkähdyttävää teemaa: Suomi ei olekaan enää hyvinvointiyhteiskunta ja suomalaisista nuorista 30 000 elää vakavan syrjäytymisuhan alla.

Keskuudessamme on monia, joita raflaavat otsikot suomalaisesta köyhyydestä tai nuorten syrjäytymisestä eivät yllättäneet. Heihin kuuluvat muiden muassa monet yhteiskuntatieteilijät, tutkijat ja sosiaalityöntekijät. Taloudellisen kasvun vauhdin huumassa heitä ei ole kuunneltu, olisihan sanoma ikävästi latistanut illuusiota unelmayhteiskunnasta.

Hyvä, että vihdoin on herätty! Mutta se ei vielä riitä muutokseen. Nyt tarvitaan tekoja taivastelun sijasta - ja nopeasti.

Yksi syrjäytynyt nuori maksaa suomalaiselle kansantaloudelle reilut miljoona euroa. Arvio perustuu synkimpään mahdolliseen skenaarioon: työttömyys alkaa alle 25-vuotiaana ja jatkuu 60 ikävuoteen saakka.

SYRJÄYTYNEIDEN sijasta pitäisi puhua syrjäytetyistä. Nuorista, joista kukaan ei oikeasti ole kiinnostunut, tai joita kukaan ei nykyisin pysty auttamaan. Nuorista, joille ovet eivät aukea, ja jotka riittävän monen pettymyksen jälkeen eivät jaksa yrittää.

On helppo ummistaa silmänsä yksittäisten nuorten kohtalolta, varsinkin kun heistä suurin osa elää huomaamattomasti. Suomessa ei ole toistaiseksi nähty suuria nuorisomellakoita; pikemminkin vaarana taitaa olla kyynisen passiivisuuden pesiytyminen pysyväksi olotilaksi.

Vaikka inhimillinen hätä ei koskettaisi, taloudellisista tosiseikoista on syytä huolestua. Mikäli syrjäytymiskierrettä ei katkaista, puolen ikäluokan kokoinen pudonneiden joukko tuottaa ennen eläkeikäänsä meille veronmaksajille 30- 40 miljardin euron kulut.

Siihen meillä ei ole varaa samaan aikaan, kun väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Kun nyt Suomessa on sataa työikäistä kohden 51 lasta ja eläkeikäistä, 50 vuoden kuluttua heitä on peräti 80.

KUINKA NÄITÄ nuoria voi auttaa? Yksinkertaisesti järjestämällä heille työtä ja koulutusta. Jatko-opintoihin pääsy on viime vuosina vaikeutunut vuosi vuodelta. Lähes joka kymmenes hakija jäi ilman opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen, ja uusista ylioppilaista liki 60 prosenttia ei jatkanut samana vuonna opiskeluaan.

Koulutustarjontaa pitäisi olla paljon nykyistä enemmän, varsinkin kasvukeskuksissa. Tutkintoon johtavia koulutuksia pitäisi aloittaa useammin kuin kerran vuodessa; nyt syksyn yhteishaku tarjoaa hirvittävän vähän vaihtoehtoja. Koulutuksensa keskeyttäviä on tuettava etsimään aktiivisesti uutta väylää.

Koulutuksen ulkopuolelle jääville pitää aktiivisesti tarjota työtä, edes työharjoittelua. Nyt riittää, että nuori silloin tällöin tunnollisesti ilmoittautuu "työkkäriin". Virkailijalla ei ole aikaa perehtyä yksittäisen nuoren ongelmiin, kun jonossa on tuhansia muita.

Entäpä jos aluksi lisättäisiin työ- ja elinkeinotoimistoihin sen verran henkilökuntaa, ettö jokaisen nuoren työttömän knnssa voitaisiin käydä perusteellisesti keskustelut tulevaisuuden suunnittelusta.
Säästyisi muutama miljoona euroa.

Kisssa pöydälle! kirjoitti:

Kopioin lähettämäni artikkelin. 3000 merkkiä ei aina tahdo riittää. Joskus on poistettava muutama sana.

Tekoja ei taivastelua.
Kirjoittanut: Vieras 29.12.2010 - 12:24
KSML. 27.12.2010.
Inkeri Pasanen.

Päättyvä uutisvuosi nosti otsikoihin kaksi hätkähdyttävää teemaa: Suomi ei olekaan enää hyvinvointiyhteiskunta ja suomalaisista nuorista 30 000 elää vakavan syrjäytymisuhan alla.

Keskuudessamme on monia, joita raflaavat otsikot suomalaisesta köyhyydestä tai nuorten syrjäytymisestä eivät yllättäneet. Heihin kuuluvat muiden muassa monet yhteiskuntatieteilijät, tutkijat ja sosiaalityöntekijät. Taloudellisen kasvun vauhdin huumassa heitä ei ole kuunneltu, olisihan sanoma ikävästi latistanut illuusiota unelmayhteiskunnasta.

Hyvä, että vihdoin on herätty! Mutta se ei vielä riitä muutokseen. Nyt tarvitaan tekoja taivastelun sijasta - ja nopeasti.

Yksi syrjäytynyt nuori maksaa suomalaiselle kansantaloudelle reilut miljoona euroa. Arvio perustuu synkimpään mahdolliseen skenaarioon: työttömyys alkaa alle 25-vuotiaana ja jatkuu 60 ikävuoteen saakka.

SYRJÄYTYNEIDEN sijasta pitäisi puhua syrjäytetyistä. Nuorista, joista kukaan ei oikeasti ole kiinnostunut, tai joita kukaan ei nykyisin pysty auttamaan. Nuorista, joille ovet eivät aukea, ja jotka riittävän monen pettymyksen jälkeen eivät jaksa yrittää.

On helppo ummistaa silmänsä yksittäisten nuorten kohtalolta, varsinkin kun heistä suurin osa elää huomaamattomasti. Suomessa ei ole toistaiseksi nähty suuria nuorisomellakoita; pikemminkin vaarana taitaa olla kyynisen passiivisuuden pesiytyminen pysyväksi olotilaksi.

Vaikka inhimillinen hätä ei koskettaisi, taloudellisista tosiseikoista on syytä huolestua. Mikäli syrjäytymiskierrettä ei katkaista, puolen ikäluokan kokoinen pudonneiden joukko tuottaa ennen eläkeikäänsä meille veronmaksajille 30- 40 miljardin euron kulut.

Siihen meillä ei ole varaa samaan aikaan, kun väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Kun nyt Suomessa on sataa työikäistä kohden 51 lasta ja eläkeikäistä, 50 vuoden kuluttua heitä on peräti 80.

KUINKA NÄITÄ nuoria voi auttaa? Yksinkertaisesti järjestämällä heille työtä ja koulutusta. Jatko-opintoihin pääsy on viime vuosina vaikeutunut vuosi vuodelta. Lähes joka kymmenes hakija jäi ilman opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen, ja uusista ylioppilaista liki 60 prosenttia ei jatkanut samana vuonna opiskeluaan.

Koulutustarjontaa pitäisi olla paljon nykyistä enemmän, varsinkin kasvukeskuksissa. Tutkintoon johtavia koulutuksia pitäisi aloittaa useammin kuin kerran vuodessa; nyt syksyn yhteishaku tarjoaa hirvittävän vähän vaihtoehtoja. Koulutuksensa keskeyttäviä on tuettava etsimään aktiivisesti uutta väylää.

Koulutuksen ulkopuolelle jääville pitää aktiivisesti tarjota työtä, edes työharjoittelua. Nyt riittää, että nuori silloin tällöin tunnollisesti ilmoittautuu "työkkäriin". Virkailijalla ei ole aikaa perehtyä yksittäisen nuoren ongelmiin, kun jonossa on tuhansia muita.

Entäpä jos aluksi lisättäisiin työ- ja elinkeinotoimistoihin sen verran henkilökuntaa, ettö jokaisen nuoren työttömän knnssa voitaisiin käydä perusteellisesti keskustelut tulevaisuuden suunnittelusta.
Säästyisi muutama miljoona euroa.

Lue lisää

Tähän ketjuun on kyvä ottaa kopiot läheteyistä, ettei tule lähettyä samoja juttuja kahteen kertaan
Tämä on myös hyvä kooste, jonka voi tallentaa omlle tietsikalle, niin kaikki löytyvät samasta paikasta.
Kun ottaa kopion lähettämästä, näkyvät myös päivämäärät ja kellonajat.

Haapasten tarina on saanut paljon huomiota.
Kirjoittanut: Vieras 29.12.2010 - 12:37

Helsingin Sanomat 30.8.2010.

Sosiaalihuollon keräämät tiedot ovat monen mutkan takana
VÄÄRYYDEN OIKAISU ON VAIKEAA

Terveydenhuolto oikaisee väärät tiedot pyynnöstä, sosiaalihuolto ei. Haapasen perheen papereissa elää epäilyjä, jotka on osoitettu vääriksi.

Päivi Repo HS

TAUSTA
Vyöry lähti väsymyksestä

Haapasista tuli lastensuojelun asiakkaita, kun äiti kertoi terveyskeskuskäynnin päätteeksi olevansa väsynyt. Hän hoiti lasten lisäksi lypsykarjaa. Lasten isä kävi kaksivuorotöissä.

Terveyskeskus teki lastensuojeluilmoituksen ja kunta tarjosi tukitoimia. Perhe ei halunnut niitä, koska karja tapettiin ja isä jäi työttömäksi. Sitten lapset haluttiin päiväkotiin, mutta perhe vastusti: maaseudulla oli tapana hoitaa lapset itse.

Vyöry lähti liikkeelle, vaikka myöhemmin on todettu epävirallisesti, ettei lastensuojeluilmoitusta olisi pitänyt tehdä. Perhettä on vuosien varrella epäilty eri asioista. Yliopistosairaala ei löytänyt hyväksikäyttöä. Vanhemmilta ei todettu mielenterveysongelmia. Päihteitä ja väkivaltaa ei ole epäilty, mutta perheen vahva usko Jumalaan on noteerattu.

Lapset otettiin huostaan kiireellisesti päiväkodista ja hallinto-oikeus vahvisti huostaanoton. Perheen ja tukihenkilöiden mukaan käsittelyssä ei kuultu perhettä tukevia todistajia.

Lapset ovat jo toisessa sijoituspaikassa. He eivät pääse kotilomille, ja tapaamisia rajoitetaan. Tukiryhmän mielestä lapsia on alettu vieraannuttaa vanhemmista.

Perhe puhuu puhelimessa viikoittain, ja kerran kuussa. Vanhemmat matkustavat tapaamaan lapsia. Lasten on todettu tarvitsevan terapiaa, ja ainakin osa tarpeesta aiheutui lastensuojelutoimista."

Professori Matti Rimpelä: Huostaanotot megaluokan bisnes.
Kirjoittanut: Vieras 29.12.2010 - 13:17
Verkkouutiset 7.5.2010.

Lasten huostaanotoista tulossa megaluokan bisnes
UP/Aleksi Vienonen

Sijoitettujen lasten määrät kasvavat

Vuonna 2008 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna runsas 16 000 lasta ja nuorta. Sijoitettujen lasten kokonaismäärät ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien. Vuosittainen kasvuvauhti on ollut 2-5 prosenttia.

Alle 18-vuotiaista lapsista oli 1,3 prosenttia sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Vielä 1990-luvun puolivälissä vastaava osuus oli 0,8 prosenttia.

Sijoitetuista lapsista poikia on 53 prosenttia ja tyttöjä 47 prosenttia.

Perhesijoitusten osuus on pitkään laskenut tasaisesti, ja laitoshuollon osuus vastaavasti kasvanut. Yhtenä syynä perhesijoitusten vähenemiseen on ollut pula sijaisperheistä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan kansainväliset sijoitusyhtiöt ovat löytämässä Suomesta uuden kultakaivoksen: lastenkodit.

– Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat lisääntyneet Suomessa huimasti viime vuosina. Kansainväliset sijoittajat ovat haistaneet tässä nyt rahan, Rimpelä sanoo.

Rimpelän mukaan kehityskulku on samansuuntainen kuin terveyspalveluissa.

– Vielä reilu kymmenen vuotta sitten meillä oli useita satoja yksityisiä lääkäriasemia, mutta nyt ne ovat kahden-kolmen yksityisen pääomasijoittajan hallussa. Sama prosessi on käynnistymässä lastensuojelussa.

Lastensuojelun markkinat ovat syntyneet vaivihkaa, eikä ilmiöstä ole siksi puhuttu.

– Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten lukumäärät ovat koko aika kasvaneet samalla, kun perhehoitomahdollisuudet vähenevät. Vaihtoehdoksi jää laitoshoito. Koska kunnat eivät ole lisänneet laitostarjontaa, on syntynyt yksityisten yritysten markkinat. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat nousevat, Rimpelä selostaa.

Rimpelän mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat liiketaloudellisessa mielessä turvallisia sijoituksia.

– Näin on, koska kodin ulkopuolelle sijoittamisia puretaan hyvin harvoin, ne ovat pitkäkestoisia ja maksajana on kunta. Eli se on hyvin turvallista liiketoimintaa.

Perheet jätetty oman onnensa nojaan

Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.

– Alun perin tässä oli liikkeellä hyvää tarkoittavia yhdistyksiä tai perhekoteja. Silloin oltiin ikään kuin ammattiharjoittajapohjalla liikkeellä. Kun volyymi on nopeasti kasvanut, sinne on alkanut tulla kansainvälisiä pääomasijoittajia. Ne ostavat tällaisia pieniä yksiköitä.

Rimpelä ei halua mainita yksittäisiä yrityksiä nimeltä. Hän kuitenkin vakuuttaa, että niitä löytyy.

– Yhdessä tuntemassani esimerkkitapauksessa henkilö, joka oli aikaisemmin itsenäinen ammatinharjoittaja, siirtyi kansainvälisen yrityksen palvelukseen. Hänelle annettiin kolme vuotta aikaa tehdä bisneksestä kannattavaa.

Rimpelän mukaan ilmiö voitaisiin parhaiten kitkeä satsaamalla perheiden hyvinvointiin ja ennaltaehkäisyyn.

Tähän mennessä läheteytyt:
Apua ennen huostaanottoa.
Huostaanotto on aina tappio.
Tekoja, ei taivastelua.
Paapasten tarina.
Huostaanotoista tulossa megaluokan bisnes.

Lisätkää juttuja. kirjoitti:

Professori Matti Rimpelä: Huostaanotot megaluokan bisnes.
Kirjoittanut: Vieras 29.12.2010 - 13:17
Verkkouutiset 7.5.2010.

Lasten huostaanotoista tulossa megaluokan bisnes
UP/Aleksi Vienonen

Sijoitettujen lasten määrät kasvavat

Vuonna 2008 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna runsas 16 000 lasta ja nuorta. Sijoitettujen lasten kokonaismäärät ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien. Vuosittainen kasvuvauhti on ollut 2-5 prosenttia.

Alle 18-vuotiaista lapsista oli 1,3 prosenttia sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Vielä 1990-luvun puolivälissä vastaava osuus oli 0,8 prosenttia.

Sijoitetuista lapsista poikia on 53 prosenttia ja tyttöjä 47 prosenttia.

Perhesijoitusten osuus on pitkään laskenut tasaisesti, ja laitoshuollon osuus vastaavasti kasvanut. Yhtenä syynä perhesijoitusten vähenemiseen on ollut pula sijaisperheistä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan kansainväliset sijoitusyhtiöt ovat löytämässä Suomesta uuden kultakaivoksen: lastenkodit.

– Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat lisääntyneet Suomessa huimasti viime vuosina. Kansainväliset sijoittajat ovat haistaneet tässä nyt rahan, Rimpelä sanoo.

Rimpelän mukaan kehityskulku on samansuuntainen kuin terveyspalveluissa.

– Vielä reilu kymmenen vuotta sitten meillä oli useita satoja yksityisiä lääkäriasemia, mutta nyt ne ovat kahden-kolmen yksityisen pääomasijoittajan hallussa. Sama prosessi on käynnistymässä lastensuojelussa.

Lastensuojelun markkinat ovat syntyneet vaivihkaa, eikä ilmiöstä ole siksi puhuttu.

– Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten lukumäärät ovat koko aika kasvaneet samalla, kun perhehoitomahdollisuudet vähenevät. Vaihtoehdoksi jää laitoshoito. Koska kunnat eivät ole lisänneet laitostarjontaa, on syntynyt yksityisten yritysten markkinat. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat nousevat, Rimpelä selostaa.

Rimpelän mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat liiketaloudellisessa mielessä turvallisia sijoituksia.

– Näin on, koska kodin ulkopuolelle sijoittamisia puretaan hyvin harvoin, ne ovat pitkäkestoisia ja maksajana on kunta. Eli se on hyvin turvallista liiketoimintaa.

Perheet jätetty oman onnensa nojaan

Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.

– Alun perin tässä oli liikkeellä hyvää tarkoittavia yhdistyksiä tai perhekoteja. Silloin oltiin ikään kuin ammattiharjoittajapohjalla liikkeellä. Kun volyymi on nopeasti kasvanut, sinne on alkanut tulla kansainvälisiä pääomasijoittajia. Ne ostavat tällaisia pieniä yksiköitä.

Rimpelä ei halua mainita yksittäisiä yrityksiä nimeltä. Hän kuitenkin vakuuttaa, että niitä löytyy.

– Yhdessä tuntemassani esimerkkitapauksessa henkilö, joka oli aikaisemmin itsenäinen ammatinharjoittaja, siirtyi kansainvälisen yrityksen palvelukseen. Hänelle annettiin kolme vuotta aikaa tehdä bisneksestä kannattavaa.

Rimpelän mukaan ilmiö voitaisiin parhaiten kitkeä satsaamalla perheiden hyvinvointiin ja ennaltaehkäisyyn.

Tähän mennessä läheteytyt:
Apua ennen huostaanottoa.
Huostaanotto on aina tappio.
Tekoja, ei taivastelua.
Paapasten tarina.
Huostaanotoista tulossa megaluokan bisnes.

Lue lisää

Lastensuojelusta tuli kasvubisnestä.
Kirjoittanut: Vieras 29.12.2010 - 13:48
Talouselämä yrityskaupat 13.3.2009.

Lastensuojelusta tuli kasvubisnestä
Jyrki Alkio
.Yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen ostaa itselleen uusia asiakkaita ja uutta osaamista. Mehiläinen kasvattaa julkisrahoitteisista palveluista uutta bisnestä lääkärikeskusten, sairaaloiden ja työterveyshuollon rinnalle.

Ensimmäisenä Mehiläinen iski lapsia ja nuoria, mielenterveyspotilaita sekä vanhuksia hoitavaan Leivoyhtiöt-ketjuun.

Leivoyhtiöt on Mehiläisen kuntapalveluista vastaavan Teemu Annalan mukaan ainutlaatuinen kokonaisuus, sillä ketju on osannut yhdistää lastensuojelun ja -psykiatrian. Kunnat ja julkinen sektori ovat yrittäneet samaa vuosikausia.

Annalan tehtävä on kasvattaa lastensuojelusta ja muista julkisrahoitteisista palveluista Mehiläiselle merkittävää liiketoimintaa.

Mehiläinen on jo avannut vanhusten hoivayksiköt Espoossa ja Turussa. Se myös voitti viime vuonna kilvan terveyskeskuksen ja kotihoidon palvelujen ulkoistuksesta Karjaalla. Lisäksi yhtiö etsii aktiivisesti uusia ostokohteita.

Mehiläinen itse siirtyi keväällä 2006 ulkomaiseen omistukseen, kun Capman ja Sitra myivät yhtiön ruotsalaiselle H-Care Holdingille. Ambeaksi nimensä muuttaneen yhtiön omistavat brittiläinen pääomasijoitusyhtiö 3i ja Singaporen valtion sijoitusyhtiö GIC.

Mehiläinen tavoittelee sekä lastensuojelusta, vanhusten hoivapalveluista, mielenterveyskuntoutuksesta että perusterveydenhuollon ulkoistuksista kustakin kymmenien miljoonien bisnestä. Jos tavoite toteutuu, julkisrahoitteiset palvelut lähes kaksinkertaistavat yhtiön liikevaihdon, jota viime vuonna syntyi 136 miljoonaa euroa.

Sarjayrittäjä osaa työnsä
Leivoyhtiöille liikevaihtoa kertyi viime vuonna 8,7 miljoonaa euroa. Tämän vuoden odotus on 15 miljoonaa.

Leivoyhtiöt on yksittäisistä palveluyksiköistä koottu ketju, jonka taustalta löytyy terveysalan sarjayrittäjä Kari Niemi, 49. Perheineen Niemi omisti kokonaisuudesta 35 prosenttia.

Osto kiinnosti myös venäläissijoittajaa
Reilun 20 vuoden yrittäjäuransa aikana Niemi on myynyt toistakymmentä yhtiötä. Sarjayrittäjä oli muun muassa perustamassa yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavaa Mikevaa.

Nopeasti kasvavilla Leivoyhtiöillä on kymmenen yksikköä eri puolilla Suomea. Tämän vuoden aikana ketjuun tulee viisi uutta yksikköä, joista yksi, Suomen ensimmäinen yksityinen lastenpsykiatrinen sairaala, avautuu toukokuussa Hyvinkäällä.

”Usein mielletään, että tämä on puhdasta bisnestä. Jos niin ajattelee, on väärällä alalla”, Niemi sanoo. ”Ensisijaisesti me palvelemme asiakkaita.”

Aiheesta aiemmin
Raha ryntää vanhuksen luo
17.2.2009 8.01
Terveydenhoidon pelastajat ovat liian pieniä
19.9.2008 7.41
A Company lähti lastensuojeluun
19.6.2003 8.53

.Mehiläinen neuvotteli Leivoyhtiöiden ostosta yhdeksän kuukautta. Muita kiinnostuneita olivat Niemen mukaan muun muassa Mikeva, Mainio Vire eli entinen Medivire Hoiva, Diakonissalaitoksen Hoiva sekä joukko pääomasijoittajia. Leivoyhtiöt kiinnostivat jopa yhtä venäläistä pääomasijoittajaa.

Sin raivoat kaikilla mahdollisilla palstoilla 8 vuotta sitten tapahtuneesta asiasta. Mene elämässäsi eteenpäin ja hae apua korviesi väliin.

psykiatriaoikeapaikka kirjoitti:

Sin raivoat kaikilla mahdollisilla palstoilla 8 vuotta sitten tapahtuneesta asiasta. Mene elämässäsi eteenpäin ja hae apua korviesi väliin.

RAISION KAUPUNGIN "lastensuojelun-" vieraannuttaja viranomaiset, vieraannuttaja "äiti", ja sin raivoat kaikilla mahdollisilla foorumeilla 11vuotta sitten tapahtuneista asioista. Mene elämässäsi eteenpäin ja hae apua korviesi väliin- lapset vieraannutettuna "viranomais-" menettelyssä.

psykiatriaoikeapaikka kirjoitti:

RAISION KAUPUNGIN "lastensuojelun-" vieraannuttaja viranomaiset, vieraannuttaja "äiti", ja sin raivoat kaikilla mahdollisilla foorumeilla 11vuotta sitten tapahtuneista asioista. Mene elämässäsi eteenpäin ja hae apua korviesi väliin- lapset vieraannutettuna "viranomais-" menettelyssä.

Lue lisää

Kun kerran olet päättänyt, että
-lastesi äiti (jonka olet joskus valinnut kumppaniksesi ja jonka kanssa olet hankkinut lapsia ja joka sitten muuttui hirviöksi ilmeisesti jättämällä sinut),
-koko Raision kaupungin virkamieskunta,
-sossua valvova Aluehallintovirasto
-ja kaikki Suomen oikeusasteet
ovat sinua vastaan laittomassa salaliitossa
niin miksi möyhkäät täällä jatkuvasti tästä asiasta?

Sinähän nimenomaan väität koko ajan, että tilanne on täydellisen toivoton tämän laittoman salaliiton takia. Mitään ei siis ole tehtävissä asian suhteen. Piste.

Ainut mitä voit tehdä, on hakea apua korviesi väliin.

Vai onko terveydenhuoltokin samassa salaliitossa ja kieltää sinulta psykiatrisen hoidon???

Jos näin on, niin ai auta muu kuin että sinä muutat ulkomaille pakoon suomalaista laitonta kaiken kattavaa sinua vastaan vehkeiltyä salaliittoa.

psykiatriaoikeapaikka kirjoitti:

Kun kerran olet päättänyt, että
-lastesi äiti (jonka olet joskus valinnut kumppaniksesi ja jonka kanssa olet hankkinut lapsia ja joka sitten muuttui hirviöksi ilmeisesti jättämällä sinut),
-koko Raision kaupungin virkamieskunta,
-sossua valvova Aluehallintovirasto
-ja kaikki Suomen oikeusasteet
ovat sinua vastaan laittomassa salaliitossa
niin miksi möyhkäät täällä jatkuvasti tästä asiasta?

Sinähän nimenomaan väität koko ajan, että tilanne on täydellisen toivoton tämän laittoman salaliiton takia. Mitään ei siis ole tehtävissä asian suhteen. Piste.

Ainut mitä voit tehdä, on hakea apua korviesi väliin.

Vai onko terveydenhuoltokin samassa salaliitossa ja kieltää sinulta psykiatrisen hoidon???

Jos näin on, niin ai auta muu kuin että sinä muutat ulkomaille pakoon suomalaista laitonta kaiken kattavaa sinua vastaan vehkeiltyä salaliittoa.

Lue lisää

Kun kerran olet päättänyt omassa salaliitossa, että lasteni äiti (jonka olen joskus valinnut kumppaniksi ja jonka kanssa olen hankkinut lapsia ja joka sitten muuttui hirviöksi ilmeisesti jättämällä minut)- tosin minä oikeasti jätin hänet, sillä en halunnut elää parisuhteessa hänen vanhempiensa kanssa- ja ei ex-puolisoni, lasteni äiti mikään hirviö ole, hän ei vain ymmärrä/ halua ymmärtää Raision kaupungin "lastensuojelun-" viranomaisten kanssa lapsen etua- ja oikeuksia, perustuslakia- ja lainsäädäntöä lapsia koskevassa asiassa vieraannuttaessaan, manipuloidessaan, vainotessaan yhteisiä lapsia vuosikausia tarkoitushakuisesti omasta isästään, isovanhemmistaan ym. Isänpuoleisesta suvustaan tarkoitushakuisessa "viranomais-" menettelyssä; perättömin selvityksin, lausumin mm. tuomioistuimessa lapsen olosuhteista. - koko Raision kaupungin virkamieskunta. - sossua "valvova aluehallintovirasto". - ja kaikki Suomen oikeusasteet ovat sinua vastaan laittomassa salaliitossa niin miksi möyhkäät
täällä jatkuvasti tästä asiasta? Sinähän nimenomaan väität koko ajan, että tilanne on täydellisen toivoton tämän laittoman salaliiton takia. Mitään ei siis ole tehtävissä asian suhteen. Piste. Ainut mitä voit tehdä on hakea apua korviesi väliin. Vai onko terveydenhuoltokin samassa salaliitossa ja kieltää sinulta psykiatrisen hoidon??? Jos näin on, niin ai auta muu kuin että sinä muutat ulkomaille pakoon suomalaista laotonta kaiken kattavaa sinua vastaan vehkeiltyä salaliittoa.

Mitä enemmän kirjoitat sekavia tänne, sitä paremmin muut ihmiset ymmärtävät, miksi lapsesi eivät voi sinua tavata.

mene_psykiatrialle kirjoitti:

Mitä enemmän kirjoitat sekavia tänne, sitä paremmin muut ihmiset ymmärtävät, miksi lapsesi eivät voi sinua tavata.

Mitä enemmän lausut sekavia Raision kaupungin "lastensuojelun-" vieraannuttaja "viranomaisten- ja äidin" kanssa; perättömin selvityksin, lausumin tuomioistuimessa lapsen olosuhteista "viranomais-" menettelyssä- sitä paremmin muut ihmiset ymmärtävät miksi.lapset vieraannutettuna, manipuloituna, vainottuna omasta isästään, isovanhemmistaan ym. Isänpuoleisesta suvustaan tarkoitushakuisessa, sairaassa Raision kaupungin "viranomais-" menettelyssä. Psykiatri tosiaan totesi Raision kaupungin "lastensuojelun-" viranomaisilla olevan korvien välissä, päässä vikaa; perättömin selvityksin, lausumin tuomioistuimessa lapsen olosuhteista "viranomais-" menettelyssä.

Mitä vauhkoat?

Kun kerran olet päättänyt omassa salaliitossa, että
lasteni äiti (jonka olen joskus valinnut kumppaniksi ja jonka kanssa olen hankkinut lapsia ja
joka sitten muuttui hirviöksi ilmeisesti jättämällä minut)
- tosin minä oikeasti jätin hänet, sillä en halunnut elää parisuhteessa hänen
vanhempiensa kanssa- ja ei ex-puolisoni, lasteni äiti mikään hirviö ole, hän ei vain ymmärrä/
halua ymmärtää Raision kaupungin "lastensuojelun-" viranomaisten kanssa lapsen etua- ja oikeuksia, perustuslakia- ja lainsäädäntöä lapsia koskevassa asiassa vieraannuttaessaan, manipuloidessaan, vainotessaan yhteisiä lapsia vuosikausia tarkoitushakuisesti omasta
isästään, isovanhemmistaan ym. Isänpuoleisesta suvustaan tarkoitushakuisessa "viranomais-" menettelyssä; perättömin selvityksin, lausumin mm. tuomioistuimessa lapsen olosuhteista.
- koko Raision kaupungin virkamieskunta.
- sossua "valvova aluehallintovirasto".
- ja kaikki Suomen oikeusasteet ovat sinua vastaan laittomassa salaliitossa
niin miksi möyhkäät täällä jatkuvasti tästä asiasta?

Sinähän nimenomaan väität koko ajan, että tilanne on täydellisen toivoton tämän laittoman salaliiton takia. Mitään ei siis ole tehtävissä asian suhteen. Piste.

Ainut mitä voit tehdä on hakea apua korviesi väliin.

Vai onko terveydenhuoltokin samassa salaliitossa ja kieltää sinulta psykiatrisen hoidon???

Jos näin on, niin ai auta muu kuin että sinä muutat ulkomaille pakoon suomalaista laotonta
kaiken kattavaa sinua vastaan vehkeiltyä salaliittoa.