uskaltaako nykyveneitä ostaa?

Niin. Saaristomeri pääasiassa, sitten Ruotsi, Tanska...Miehistönä Emäntä ja minä, joskus aikuiset lapset mukaan. Ja koko kesäloman reissuja plus viikonloput. Ed. vene uppoumarunkoinen moottorivene 30ft joten veneily on tuttua puuhaa.

pollag kirjoitti:

Niin. Saaristomeri pääasiassa, sitten Ruotsi, Tanska...Miehistönä Emäntä ja minä, joskus aikuiset lapset mukaan. Ja koko kesäloman reissuja plus viikonloput. Ed. vene uppoumarunkoinen moottorivene 30ft joten veneily on tuttua puuhaa.

Lue lisää

Haluatteko mennä täysiä elävästi?

pollag kirjoitti:

Niin. Saaristomeri pääasiassa, sitten Ruotsi, Tanska...Miehistönä Emäntä ja minä, joskus aikuiset lapset mukaan. Ja koko kesäloman reissuja plus viikonloput. Ed. vene uppoumarunkoinen moottorivene 30ft joten veneily on tuttua puuhaa.

Lue lisää

Uudessa veneessä on uuden veneen mukavuudet (lämminvesisuihku jne), eikä tarvi viettää aikaa telakalla remonttien merkeissä. Jos keväiden, syksyjen ja kesäloman viikoista 60-65% riittäisi sinulle, niin lähtisimme mielellämme mukaan 35-40 % osuudella. Katso http://sites.google.com/site/jrekoivula. Siellä hiukan lisätietoja perheestämme. Sivuillemme olen laittanut kahden veneen tietoja, joita olen itse hiukan alustavasti katsellut kiinnostuneena. Toinen veneistä on meillä vuokralla koepurjehduksessa heinäkuussa. Kimppaveneessä sekin hyvä puoli, että kevät- ja syystöitä tehdessä olisi kaveri auttamassa.

jsk1234 kirjoitti:

Uudessa veneessä on uuden veneen mukavuudet (lämminvesisuihku jne), eikä tarvi viettää aikaa telakalla remonttien merkeissä. Jos keväiden, syksyjen ja kesäloman viikoista 60-65% riittäisi sinulle, niin lähtisimme mielellämme mukaan 35-40 % osuudella. Katso http://sites.google.com/site/jrekoivula. Siellä hiukan lisätietoja perheestämme. Sivuillemme olen laittanut kahden veneen tietoja, joita olen itse hiukan alustavasti katsellut kiinnostuneena. Toinen veneistä on meillä vuokralla koepurjehduksessa heinäkuussa. Kimppaveneessä sekin hyvä puoli, että kevät- ja syystöitä tehdessä olisi kaveri auttamassa.

Lue lisää

Voi vanhassakin veneessä olla täydet mukavuudet, lämminvesisuihkut sun muut. Oli meillä ainakin jo 80-luvulla sellainen veneessä, ja ylipäätään lähes samat mukavuudet kuin talossa. No tiskikone, pyykinpesukone ja kuivuri tosin puuttuivat. Mielestäni veneessä pienellä miehistöllä pärjää kyllä ilmankin.

Kyllä kai se vanhan veneen mukavuustaso on ihan veneestä, ei vain iästä, kiinni. Ei vanha, hyvin pidetty vene vaadi sen enempää telakointeja ja korjauksia kuin uusi, päin vastoin - viat on jo korjattu. Uusissa veneissä ilmenee aina jotakin, asennukset pielessä, laitteet ei toimi, ankkurivinssi olikin liian heikkotehoinen, suihku vuotaa jne. Kokemusta on. Ja netistä löytyy muidenkin kokemuksia, viimeisimpänä nyt vaikka Elainen blogissa http://syelaine.wordpress.com/. Uuden veneen mukavuudet ei paljon lohduta, jos ne on epäkunnossa.

mukavuudet sun muut kirjoitti:

Voi vanhassakin veneessä olla täydet mukavuudet, lämminvesisuihkut sun muut. Oli meillä ainakin jo 80-luvulla sellainen veneessä, ja ylipäätään lähes samat mukavuudet kuin talossa. No tiskikone, pyykinpesukone ja kuivuri tosin puuttuivat. Mielestäni veneessä pienellä miehistöllä pärjää kyllä ilmankin.

Kyllä kai se vanhan veneen mukavuustaso on ihan veneestä, ei vain iästä, kiinni. Ei vanha, hyvin pidetty vene vaadi sen enempää telakointeja ja korjauksia kuin uusi, päin vastoin - viat on jo korjattu. Uusissa veneissä ilmenee aina jotakin, asennukset pielessä, laitteet ei toimi, ankkurivinssi olikin liian heikkotehoinen, suihku vuotaa jne. Kokemusta on. Ja netistä löytyy muidenkin kokemuksia, viimeisimpänä nyt vaikka Elainen blogissa http://syelaine.wordpress.com/. Uuden veneen mukavuudet ei paljon lohduta, jos ne on epäkunnossa.

Lue lisää

Voihan uudessa veneesä tosiaan olla asennusvirheitä ja vastaavia, mutta maalaisjärjen ja kohtalaisen pitkän elämänkokemuksen omaavana voin vakuuttaa, että jos vertaillaan nippua vanhoja käyttöesineitä (autoja, veneitä taloja, whatever) uusiin, niin kyllä on todennäköisempää, että vanhoissa on korjattavaa ja uusittavaa enemmän ja kalliimmalla kuin uusissa. Vikaantuminen ja kuluminen ei lopu siihen, jos joku kohta on saatu kerran kuntoon. Ihmisillä on kovin ruusunpunaiset kuvitelmat "helmistä", joita on pidetty kultalautasilla vuosikymmenet ja vene vain paranee vanhetesaan. Eivät ne ole mitään viinipulloja. Vertailkaa käytettyjen autojen kauppaan. Autosi vaihtoarvo ei heilahda käytännössä nihinkään, vaikka olisit puunannut sitä päivittäin. Automyyjä ei välttämättä vaivaudu edes katsomaan silmäteräänne, vaan määrittää arvon vuosimallin ja ajokilometrien mukaan.

Mitä tulee vanhempien veneiden mukavuuksiin, niin 80-luvulla ne olivat joidenkin kalliimman segmentin isojen veneiden ominaisuuksia. Nykyisin jo veneiden suunnittelussa lähdetään siitä, että näitä mukavuuksia halutaan, esimerkkinä suihkumahdollisuus sisällä. Se ei vielä tee suihkua, jos vessan vesihanaan on liitetty kastelukannun suutin letkun päähän.

mukavuudet sun muut kirjoitti:

Voi vanhassakin veneessä olla täydet mukavuudet, lämminvesisuihkut sun muut. Oli meillä ainakin jo 80-luvulla sellainen veneessä, ja ylipäätään lähes samat mukavuudet kuin talossa. No tiskikone, pyykinpesukone ja kuivuri tosin puuttuivat. Mielestäni veneessä pienellä miehistöllä pärjää kyllä ilmankin.

Kyllä kai se vanhan veneen mukavuustaso on ihan veneestä, ei vain iästä, kiinni. Ei vanha, hyvin pidetty vene vaadi sen enempää telakointeja ja korjauksia kuin uusi, päin vastoin - viat on jo korjattu. Uusissa veneissä ilmenee aina jotakin, asennukset pielessä, laitteet ei toimi, ankkurivinssi olikin liian heikkotehoinen, suihku vuotaa jne. Kokemusta on. Ja netistä löytyy muidenkin kokemuksia, viimeisimpänä nyt vaikka Elainen blogissa http://syelaine.wordpress.com/. Uuden veneen mukavuudet ei paljon lohduta, jos ne on epäkunnossa.

Lue lisää

Jeps jeps, moniin vanhoihin veneisiin on asennettu mukavuusvarusteita. En usko ollenkaan, ettei vanhaa venettä tarvitse korjata. Eikö paikkojen remontointi ole juuri sitä hyvää pitoa? Ja sitten, toki uuttakin venettä pitää alkaa huoltaa ja ylläpitää alusta saakka. Jotenkin vaan uuden veneen ylläpidon aloittaminen ja asioiden opettelu tuntuu helpommalta ja mukavammalta kuin vanhan veneen yllätyksien korjaaminen heti alussa. Hattua nostan niille, jotka ostavat rintamamiestalon, ja osaavat sitä korjata. Itse olen aina miettinyt, että miten siinä osataan löytää oikeasti terve materiaali, ja lähteä siihen sitten kiinnittämään uutta materiaalia. Hiukan samaa ajattelen vanhasta lasikuituveneestäkin ja niistä miehistä/naisista, jotka osaavat niitä korjata. Hatun nosto. Mulla ei ole kymmenien vuosien kokemusta näistä asioista.

Kaikki materiaalit kuluvat ja väsyvät iän myötä. Jos on uusi Lewmarin vinssi, niin eikö sillä kuitenkin ole oletettavissa olevaa käyttöikää jäljellä reilusti enemmän kuin 25 vuotiaalla vinssillä?

Missä vaiheessa lasikuituvene on oikeastaan romutuskunnossa? Autot romutetaan vuosittaisista ajokilometreistä riipuen 10-20 vuoden ikäisinä, talot saatetaan purkaa 80-100 vuoden iässä (paitsi hometalot). Milloin vene? Milloin lasikuituvene on romutusiässä? Jos nyt ostan 80-luvulla valmistetun halpisveneen, niin onko se 20 vuoden päästä romutuskelpoinen ollessaan melkein 50 vuotias? Jos nyt ostan uuden sarjatuotantoveneen (halpis, vaikka onkin kukkarolle kallis), niin siinäkin voi olla 80-luvun tapaan laminoidut laipiot, mutta usemmiten siinä on käytetty osmoosille kemiallisesti vahvempaa pintamateriaalia, kuin mitä 80-luvulla käytettiin. Niin ei kai tämä huono sijoitus voi olla?

jsk1234 kirjoitti:

Jeps jeps, moniin vanhoihin veneisiin on asennettu mukavuusvarusteita. En usko ollenkaan, ettei vanhaa venettä tarvitse korjata. Eikö paikkojen remontointi ole juuri sitä hyvää pitoa? Ja sitten, toki uuttakin venettä pitää alkaa huoltaa ja ylläpitää alusta saakka. Jotenkin vaan uuden veneen ylläpidon aloittaminen ja asioiden opettelu tuntuu helpommalta ja mukavammalta kuin vanhan veneen yllätyksien korjaaminen heti alussa. Hattua nostan niille, jotka ostavat rintamamiestalon, ja osaavat sitä korjata. Itse olen aina miettinyt, että miten siinä osataan löytää oikeasti terve materiaali, ja lähteä siihen sitten kiinnittämään uutta materiaalia. Hiukan samaa ajattelen vanhasta lasikuituveneestäkin ja niistä miehistä/naisista, jotka osaavat niitä korjata. Hatun nosto. Mulla ei ole kymmenien vuosien kokemusta näistä asioista.

Kaikki materiaalit kuluvat ja väsyvät iän myötä. Jos on uusi Lewmarin vinssi, niin eikö sillä kuitenkin ole oletettavissa olevaa käyttöikää jäljellä reilusti enemmän kuin 25 vuotiaalla vinssillä?

Missä vaiheessa lasikuituvene on oikeastaan romutuskunnossa? Autot romutetaan vuosittaisista ajokilometreistä riipuen 10-20 vuoden ikäisinä, talot saatetaan purkaa 80-100 vuoden iässä (paitsi hometalot). Milloin vene? Milloin lasikuituvene on romutusiässä? Jos nyt ostan 80-luvulla valmistetun halpisveneen, niin onko se 20 vuoden päästä romutuskelpoinen ollessaan melkein 50 vuotias? Jos nyt ostan uuden sarjatuotantoveneen (halpis, vaikka onkin kukkarolle kallis), niin siinäkin voi olla 80-luvun tapaan laminoidut laipiot, mutta usemmiten siinä on käytetty osmoosille kemiallisesti vahvempaa pintamateriaalia, kuin mitä 80-luvulla käytettiin. Niin ei kai tämä huono sijoitus voi olla?

Lue lisää

Tähän samaan problematiikkaan törmäsin kesällä veneen hankinnan yhteydessä. Haaveena on pitkään ollut klassiset linjat omaava kotimainen (FG, Baltic, Swan), käyttönä perhepurjehdus Itämeren alueella. Nykyveneet kun tuntuvat kaikki samannäköisiltä steriileiltä kylpyammeilta ja asuntovaunuilta. Arvokkaitahan nuo skandi tuntuivat olevan, vaikka ikää veneillä oli 20 - 30 v. Vaikka itse runko olisikin terve (kts. alla), tuon ikäisissä veneissä alkuperäinen kone, riki, ja heloitus alkavat olla elinkaarensa ehtoopuolella. Jokaiseen noista saa helposti kulumaan 10 000 EUR jos niistä haluaa uudenveroiset. Vaikka tehtaan jäljiltä sähkö- yms. asennukset olisivatkin (hapettunutta) laatutavaraa, mahtuu vuosikymmenten aikaan kaikennäköisiä omistajia omine virityksineen. Sisustuskin on kulahtanut ja homeessa, patjat lyttyyn istutut, jne... Ja osassa tuon ajan veneistä istumalaatikot ovat epäkäytännöllisen pieniä (esim Baltic 35 ja 37) ja portaat sisään vaarallisen korkeat ja jyrkät välikannesta johtuen. Ei haittaa aikuisia, mutta on selvää, että lapset siitä jossain vaiheessa putoavat. Ja siitä rungosta, kyllä nykyään hartsit ja gelcoatit ovat parempia kuin 70 -luvulla ja vanhojen veneiden runko on lionnut vedessä 20-30 v kauemmin kuiin 2000 -luvulla tehdyt veneet. Lisäksi ym. veneissä tuppaa olemaan kiinniruuvattu tiikkikansi balsaytimellä, eli kannessa on n. 10 000 reikää jotka ovat vuosikymmenten aikana voineet vuotaa balsaytimeen ja muuttaa sen mullaksi.

Kaikki yllämainittu voi tuntua vähäpätöiseltä verrattuna siihen, että saa "ajattoman, arvonsa pitävän, hyvin purjehtivan ja kauniin laatuskandin" nykyisten steriilin kylpyammeen sijaan. Mutta mutta, kun OIKEASTI pitää vaivalla hankittuja ja pankista lainattuja rahoja haaskata kuusinumeroinen summa, alkavat realiteetit painaa enemmän. Hakuprosessin aikana omakin mielipide muuttui. Jokaisesta vanhemmasta veneestä tuntui löytyvän joku ongelma tai isompi remonttiriski. Uuteen veneeseen tai täällä mainittuihin halpisveneisiin en "sortunut", mutta kuitenkin hieman uudempaan ja ikäänsä nähden halvempaan eurooppalaiseen. Sijoituksena venettä en hankkinut, mutta en siitä halua rahareikääkään. Museovirasto vaalikoon veneilyperinteitä, itse haluan purjehtia.

poiupiupipiu kirjoitti:

Tähän samaan problematiikkaan törmäsin kesällä veneen hankinnan yhteydessä. Haaveena on pitkään ollut klassiset linjat omaava kotimainen (FG, Baltic, Swan), käyttönä perhepurjehdus Itämeren alueella. Nykyveneet kun tuntuvat kaikki samannäköisiltä steriileiltä kylpyammeilta ja asuntovaunuilta. Arvokkaitahan nuo skandi tuntuivat olevan, vaikka ikää veneillä oli 20 - 30 v. Vaikka itse runko olisikin terve (kts. alla), tuon ikäisissä veneissä alkuperäinen kone, riki, ja heloitus alkavat olla elinkaarensa ehtoopuolella. Jokaiseen noista saa helposti kulumaan 10 000 EUR jos niistä haluaa uudenveroiset. Vaikka tehtaan jäljiltä sähkö- yms. asennukset olisivatkin (hapettunutta) laatutavaraa, mahtuu vuosikymmenten aikaan kaikennäköisiä omistajia omine virityksineen. Sisustuskin on kulahtanut ja homeessa, patjat lyttyyn istutut, jne... Ja osassa tuon ajan veneistä istumalaatikot ovat epäkäytännöllisen pieniä (esim Baltic 35 ja 37) ja portaat sisään vaarallisen korkeat ja jyrkät välikannesta johtuen. Ei haittaa aikuisia, mutta on selvää, että lapset siitä jossain vaiheessa putoavat. Ja siitä rungosta, kyllä nykyään hartsit ja gelcoatit ovat parempia kuin 70 -luvulla ja vanhojen veneiden runko on lionnut vedessä 20-30 v kauemmin kuiin 2000 -luvulla tehdyt veneet. Lisäksi ym. veneissä tuppaa olemaan kiinniruuvattu tiikkikansi balsaytimellä, eli kannessa on n. 10 000 reikää jotka ovat vuosikymmenten aikana voineet vuotaa balsaytimeen ja muuttaa sen mullaksi.

Kaikki yllämainittu voi tuntua vähäpätöiseltä verrattuna siihen, että saa "ajattoman, arvonsa pitävän, hyvin purjehtivan ja kauniin laatuskandin" nykyisten steriilin kylpyammeen sijaan. Mutta mutta, kun OIKEASTI pitää vaivalla hankittuja ja pankista lainattuja rahoja haaskata kuusinumeroinen summa, alkavat realiteetit painaa enemmän. Hakuprosessin aikana omakin mielipide muuttui. Jokaisesta vanhemmasta veneestä tuntui löytyvän joku ongelma tai isompi remonttiriski. Uuteen veneeseen tai täällä mainittuihin halpisveneisiin en "sortunut", mutta kuitenkin hieman uudempaan ja ikäänsä nähden halvempaan eurooppalaiseen. Sijoituksena venettä en hankkinut, mutta en siitä halua rahareikääkään. Museovirasto vaalikoon veneilyperinteitä, itse haluan purjehtia.

Lue lisää

Vanhan klassikon ostamiseen tarvitaan rahan lisäksi juurikin päättäväisyyttä, jota sinulla ei ollut tarpeeksi. Tässä keskustelussa joku kirjoitti että vanhoja veneitä ostavat nuoruutensa unelmaa toteuttavat miehet. Varmaan totta, hetken ihastus ei oikein taida riittää motiiviksi jos pelkästään hankintahinnassa puhutaan summasta jolla saisi kaksi uutta sisätiloiltaan samankokoista venettä. Ja sitten vielä korjaus- ja entisöintikustannukset, jotka hyvin osasitkin arvioida tuohon päälle.

28 kirjoitti:

Vanhan klassikon ostamiseen tarvitaan rahan lisäksi juurikin päättäväisyyttä, jota sinulla ei ollut tarpeeksi. Tässä keskustelussa joku kirjoitti että vanhoja veneitä ostavat nuoruutensa unelmaa toteuttavat miehet. Varmaan totta, hetken ihastus ei oikein taida riittää motiiviksi jos pelkästään hankintahinnassa puhutaan summasta jolla saisi kaksi uutta sisätiloiltaan samankokoista venettä. Ja sitten vielä korjaus- ja entisöintikustannukset, jotka hyvin osasitkin arvioida tuohon päälle.

Lue lisää

Tuon "Vanhan klassikon ostamiseen tarvitaan rahan lisäksi juurikin päättäväisyyttä..." voi lausua selkeämmin näin: vanhan klassikon ostamiseen vaaditaan pakkomielle.

20 kirjoitti:

Tuon "Vanhan klassikon ostamiseen tarvitaan rahan lisäksi juurikin päättäväisyyttä..." voi lausua selkeämmin näin: vanhan klassikon ostamiseen vaaditaan pakkomielle.

No, veneitä riittää kyllä mutta mistä niitä pakkomielteisiä, jos asia on kuten tuossa kuvattiin "hankintahinnassa puhutaan summasta jolla saisi kaksi uutta sisätiloiltaan samankokoista venettä"

Tosi pöljä pitää lisäksi olla mikäli vanhasta veneestä menee tuon kaavan mukaan maksamaan. Johan tuplahinnalla saa tehtyä sen ihan uudenkin, joitain klassikkopaattien muotteja on kuitenkin tallella ja veistämöt leipovat one-offejakin.

Joku vuosi sitten oli myynnissä muutaman vuoden ikäinen Avance 36 (lopulta valmistunut ikuisuusprojekti, ilmeisesti) ja hintapyynti taisi olla vaatimattomat 120 000 euroa (just ton kaavan mukaisesti, 30 ft eli 60-70 ke nykyveneen tilat). Onko tietoa josko meni kaupaksi, ja mihin hintaan?

20 kirjoitti:

Tuon "Vanhan klassikon ostamiseen tarvitaan rahan lisäksi juurikin päättäväisyyttä..." voi lausua selkeämmin näin: vanhan klassikon ostamiseen vaaditaan pakkomielle.

Ei vanhan hyvin tehdyn muoviveneen ylläpito mikään kauhea mörkö ole. Raha ja käyttötarkoitus ratkaisee paljon. Jos venebudjetilla ei ole ylärajaa, niin sitten tietysti kannattaa hankkia mahdollisimman uusi. Tai jos ei halua itse tehdä veneeseensä mitään remontteja, niin tehdasuuden hankkiminen voi olla viisasta. Työ on teetettynä kallista Suomessa. Vanhat käsintehdyt "laatuveneet" ovat usein helpompia ja halvempia itse korjata kuin uudet sarjatuotantoveneet. Tulee samalla vene ja sen tekniikka tutuksi, mikä on turvallisuustekijäkin.

ei_kroisos kirjoitti:

Ei vanhan hyvin tehdyn muoviveneen ylläpito mikään kauhea mörkö ole. Raha ja käyttötarkoitus ratkaisee paljon. Jos venebudjetilla ei ole ylärajaa, niin sitten tietysti kannattaa hankkia mahdollisimman uusi. Tai jos ei halua itse tehdä veneeseensä mitään remontteja, niin tehdasuuden hankkiminen voi olla viisasta. Työ on teetettynä kallista Suomessa. Vanhat käsintehdyt "laatuveneet" ovat usein helpompia ja halvempia itse korjata kuin uudet sarjatuotantoveneet. Tulee samalla vene ja sen tekniikka tutuksi, mikä on turvallisuustekijäkin.

Lue lisää

Kannattaakin olla harkintaa mukana, vaikka venekuumeeseen liittyy aina tunnelatauksia. Itselläni sattuu olemaan purjehduskokemusta n. 50 vuotta ja sinä aikana 7 erilaista venettä. Niiden joukossa oli yksi vanha klassikko-Swan 70, luvun alussa Nautorilla valmistunut. On ollut myös lähes uusia veneitä, mutta ei täysin uutta (liian kallis). Mielipide on ehtinyt muodostua. Yritän tiivistää näin:
- vanha vene voi olla jopa hyväkin sijoitus, jos on onnistunut löytämään tunnetun suunnittelijan veistämön "laatuveneen", jota on hoidettu hyvin ja varustus päivitetty
- varusteita joutuu vuosien mittaan joka tapauksessa uusimaan, erityisesti elektroniikkaa, olipa vene hankittaessa uusi tai ikivanha
- vanhassa "laatuveneessä" runkolaminaatti voi olla huomattavan tukeva (ehkä veneen runko rakennettiin yhtä paksuksi kuin puuveneistä oli totuttu), mutta kannen sandwich-rakenne voi joissakin yksilöissä olla pehmentynyt (silloin on kallis remppa tiedossa). Vene pitää tutkia huolella ennen ostotarjouksen tekemistä (tarjouksen tekemistä varten kannattaa tutustua ensin mahdollisimman moneen saman tyyppiseen, jotta realistinen hinta-arvio selviää - myyjän hp on hänen haaveensa). Jos onnistuu löytämään erityisen hyvin hoidetun yksilön, joka myös on täysin varustettu, siitä kannattaa maksaa: peruskunnostus varustus voi tulla yhtä kalliiksi/kalliimmaksi kuin "raadon" ostohinta.
- uudemmissa veneissä on isommat asumistilat, mutta ei välttämättä yhtä miellyttäviä purjehdusominaisuuksia (oman S&S-vanhukseni kovan tuulen kryssiominaisuuksia kaipaan yhä). Nykyiset 30-35 ft kokoluokan veneet voivat olla tilavampia kuin vanhat 36-40 ft.
- uuden veneen varustelu kasvattaa budjettia reilusti (esim. ankkurivinssi, lämppäri, autopilotit, navigointi-instrumentit, välistaagi myrskyfokalle, p.lautta, spinnuvarustus jne jne)
- uudessa veneessä on usein "lastentauteja", jotka ilmenevät parin ensimmäisen käyttövuoden aikana tai vasta korjausten yhteydessä
- uusien veneiden kolhujen kestävyys, kiville kolauttamiset yms, voi olla hyvinkin heikko varsinkin joihinkin pitkäkölisiin verrattuna
Jokaisella on omat mieltymyksensä, joita on yhtä monta kuin kippareitakin!

20 kirjoitti:

Tuon "Vanhan klassikon ostamiseen tarvitaan rahan lisäksi juurikin päättäväisyyttä..." voi lausua selkeämmin näin: vanhan klassikon ostamiseen vaaditaan pakkomielle.

Eipä taida olla näillä paljoakaan kokemusta vanhasta klassikosta. Pakkomielteestä voi ehkä puhua, kun hankitaan vuosisadan alkupuolen mR-veneitä. Sellainen on vähän kuin urheiluauto, melkoisen tarpeeton, mutta omistajalleen iso ilo. Sitä venettä vain voi käyttää paljon enemmän kuin urheiluautoa, eivätkä nopeusrajoitukset ahdista luukuttamista. Ylläpito vaatii sitten paksuhkoa lompakkoa tai paljon harrastamista. Varokaa muuten kokeilemasta, siihen pakkomielteeseen saa helposti tartunnan, aivan huikeita purjehdittavia.

Tässä oli kuitenkin käytännössä kyse toisenlaisista klassikoista. Vanhimmat Swanit ovat ehkä vähän lähempänä edellämainittuja. Ostetaan rupsahtanut yksilö ja restaruroidaan se. Aikaa ja rahaa palaa, mutta panostus on silti enimmäkseen kertaluontoinen, ylläpito ei enää ole mikään iso juttu. Vanhasta klassikosta käy kyllä vaikka FG36. Voihan noiden hintoja kauhistella, mutta tosiasiaksi silti väistämättä jää, että vanhan veneen saa paljon halvemmalla kuin uuden. Eli se pakkomielle voi tulla, kun katselee lompsansa pohjaa. Niin minullekin kävi, ostin jo aikaa sitten FG36:a tiloilta ja ominaisuuksiltaan vastaavan veneen. Mitään korjattavaa ei ollut ja ensimmäisen kesän katselin, onko jotain muuta uusittavaa kuin mittaristo. Onhan yli kymmenessä vuodessa sitten muutakin uusittavaa tullut, ensimmäiset uusitut purjeetkin on jo uusittu. Jos keväällä on ollut muita kiireitä, ei kertaakaan ole ollut pakko tehdä suurempaa kevätkunnostusta kuin kylkien vahaus ja myrkkyvärin paikkailu. Hankintahinta ja kumuloituneet ylläpitokustannukset alkavat yltää uuteen vastaavaan halpikseen. Arvatkaa, vaihtaisinko, jos joku haluaisi vaihtaa sellaisen minun kanssa...

ei_kroisos kirjoitti:

Ei vanhan hyvin tehdyn muoviveneen ylläpito mikään kauhea mörkö ole. Raha ja käyttötarkoitus ratkaisee paljon. Jos venebudjetilla ei ole ylärajaa, niin sitten tietysti kannattaa hankkia mahdollisimman uusi. Tai jos ei halua itse tehdä veneeseensä mitään remontteja, niin tehdasuuden hankkiminen voi olla viisasta. Työ on teetettynä kallista Suomessa. Vanhat käsintehdyt "laatuveneet" ovat usein helpompia ja halvempia itse korjata kuin uudet sarjatuotantoveneet. Tulee samalla vene ja sen tekniikka tutuksi, mikä on turvallisuustekijäkin.

Lue lisää

Viime kesänä oli myynnissä -85 Finngulf 39, jota Skurumarine oli "entisöinyt". Pyynti 118 000 EUR. Vene oli kokonaan "ylimaalattu", tiikkikansi uusittu, ja sisätiloja korjailtu. Kone oli vaihdettu muistaakseni 2001, ja purjeet olivat sekalaista seurakuntaa vuosilta 1994 - 2000. Myyntiesitteen mukaan kunnostukseen oli käytetty 44 000 EUR. Jos siihen olisi laittanut vielä 20 000 EUR purjeisiin, heloitukseen (veneesä mm. alkuperäiset vinssit) ja muuhun fiksailuun (mm. sitlooran tiikit olivat hieman roisissa kunnossa, sisustuksen laitto kesken), olisi vene ollut ainakin päällisin puolin uudehkon veneen veroinen. Tuolloin rahaa olisi palanut jo likimain 140 000 EUR, millä irtoaisi pikaisen haun perusteella esim. Tanskasta vm. 2007 Grand Soleil 37:

http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleAdvert.asp?strSagsnr=0048012

Finngulfissa olisi edelleen 2001 moottori. Runko (balsaytimellä) ja riki edelleen vuodelta 1985. Jokaisen itse harkittavaksi sitten jää, kumpi palvelee ja pitää arvonsa paremmin seuraavan 20 v ajan.

kjgkghkhg kirjoitti:

Viime kesänä oli myynnissä -85 Finngulf 39, jota Skurumarine oli "entisöinyt". Pyynti 118 000 EUR. Vene oli kokonaan "ylimaalattu", tiikkikansi uusittu, ja sisätiloja korjailtu. Kone oli vaihdettu muistaakseni 2001, ja purjeet olivat sekalaista seurakuntaa vuosilta 1994 - 2000. Myyntiesitteen mukaan kunnostukseen oli käytetty 44 000 EUR. Jos siihen olisi laittanut vielä 20 000 EUR purjeisiin, heloitukseen (veneesä mm. alkuperäiset vinssit) ja muuhun fiksailuun (mm. sitlooran tiikit olivat hieman roisissa kunnossa, sisustuksen laitto kesken), olisi vene ollut ainakin päällisin puolin uudehkon veneen veroinen. Tuolloin rahaa olisi palanut jo likimain 140 000 EUR, millä irtoaisi pikaisen haun perusteella esim. Tanskasta vm. 2007 Grand Soleil 37:

http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleAdvert.asp?strSagsnr=0048012

Finngulfissa olisi edelleen 2001 moottori. Runko (balsaytimellä) ja riki edelleen vuodelta 1985. Jokaisen itse harkittavaksi sitten jää, kumpi palvelee ja pitää arvonsa paremmin seuraavan 20 v ajan.

Lue lisää

Sama venehän oli jo näytteillä venenäyttelyssä 2007 tai 2008. Tuon edellä kerrotun työnhinnan lisäksi tämä pitkä myyntiaika osoittaa ettei FG ole(kaan) sellainen klassikko johon tuommoisia restaurointeja kannattaisi tehdä. Sitä paitsi mikä tahansa 20 ikäinen sandwich-rakenteinen vene alkaa olla aikamoinen riskiostos jja ostajaa joutuu odottelemaan pitkään.

kjgkghkhg kirjoitti:

Viime kesänä oli myynnissä -85 Finngulf 39, jota Skurumarine oli "entisöinyt". Pyynti 118 000 EUR. Vene oli kokonaan "ylimaalattu", tiikkikansi uusittu, ja sisätiloja korjailtu. Kone oli vaihdettu muistaakseni 2001, ja purjeet olivat sekalaista seurakuntaa vuosilta 1994 - 2000. Myyntiesitteen mukaan kunnostukseen oli käytetty 44 000 EUR. Jos siihen olisi laittanut vielä 20 000 EUR purjeisiin, heloitukseen (veneesä mm. alkuperäiset vinssit) ja muuhun fiksailuun (mm. sitlooran tiikit olivat hieman roisissa kunnossa, sisustuksen laitto kesken), olisi vene ollut ainakin päällisin puolin uudehkon veneen veroinen. Tuolloin rahaa olisi palanut jo likimain 140 000 EUR, millä irtoaisi pikaisen haun perusteella esim. Tanskasta vm. 2007 Grand Soleil 37:

http://www.scanboat.com/uk/BoatSaleAdvert.asp?strSagsnr=0048012

Finngulfissa olisi edelleen 2001 moottori. Runko (balsaytimellä) ja riki edelleen vuodelta 1985. Jokaisen itse harkittavaksi sitten jää, kumpi palvelee ja pitää arvonsa paremmin seuraavan 20 v ajan.

Lue lisää

panostukset lukuunottamatta moottorin uusimista ovat tähdänneet veneen ulkonäköön ja näin myynnin edistämiseen. Mitähän maalaus pitää sisällään, onko esim. primerikäsittelyt tehty? Teakrimoitus kanteen aivan turha panostus, riesa tulevalle omistajalle.
Veneen ostajan tulisi panostaa ostotilanteessa veneen konaisarviointiin eikä ihastua vain ulkonäköasioihin.
Tuntematta sen lähemmin ko. venettä, voihan olla niinkin, että kaikki muu tekniikka ja laitteet on ok ja rahat on pantu vain tarpeelliseen pintaremonttiin.

Ikäseilori kirjoitti:

panostukset lukuunottamatta moottorin uusimista ovat tähdänneet veneen ulkonäköön ja näin myynnin edistämiseen. Mitähän maalaus pitää sisällään, onko esim. primerikäsittelyt tehty? Teakrimoitus kanteen aivan turha panostus, riesa tulevalle omistajalle.
Veneen ostajan tulisi panostaa ostotilanteessa veneen konaisarviointiin eikä ihastua vain ulkonäköasioihin.
Tuntematta sen lähemmin ko. venettä, voihan olla niinkin, että kaikki muu tekniikka ja laitteet on ok ja rahat on pantu vain tarpeelliseen pintaremonttiin.

Lue lisää

mutta hieman jäi mietityttämään, miten on mahdollisen ruton laita ? Jos sitä on ollut, onko paikat avattu ja kuivattu kunnolla ? Jos tuommoiseen lähtee, pitäisi itse nähdä alkutilanne ja teettää hommat niin, että laatuun voi varmasti luottaa. Ja laminaatin kunto tulisi tutkia pintaa syvemmältä koeporauksin tms. Kuka maksaa, jos maalit alkavat hilseillä tai kansi notkumaan muutaman vuoden kuluttua ?

Skurumarine mainostaa arvoveneiden entisöintiä:

http://www.skurumarine.fi/4

Sinänsä ihan hyvä ajatus, vanhojen veneiden ja työn hinta täällä kotimaassa vaan taitaa aiheuttaa sen, ettei tuo ole kannattavaa.

pollag kirjoitti:

Niin. Saaristomeri pääasiassa, sitten Ruotsi, Tanska...Miehistönä Emäntä ja minä, joskus aikuiset lapset mukaan. Ja koko kesäloman reissuja plus viikonloput. Ed. vene uppoumarunkoinen moottorivene 30ft joten veneily on tuttua puuhaa.

Lue lisää

Jos teitä on pääosin kaksi liikkeellä, voisi käydä pienempikin vene kuin yli 30 jalkaa. Mitä isompi vene, sitä isommat purjeet ja vaadittavat voimat, ja äkkiä teillä on hytti, jota ette käytä koko kesänä. Mun mielestä pitää hankkia pienin vene, johon vielä majoittuu vakituinen miehistö ilman että täytyy salongin penkkejä joka ilta pedata. Pienet veneet on halvempia, ja tuolla rahalla saisitte uuden tai melkein uuden pienen veneen. Tosin en ole varma, millainen tarjonta tätä nykyä on alle 30-jalkaisissa.

valitettavasti ovat viimeiset 5 olleet toinen toistaan paskempia. Toukokuussa koetetaan taas, josko Mersut vastaisivat hintaansa - Tämä nykyinen Bemari ainakin on aivan sonta, ja korjaamon tarpeessa jatkuvasti.

Veneessä suosin 20 v. vanhaa, ja tuntuu olevan suhteellisen varmatoiminen ja vahva nykyvehkeisiin verrattuna - hinnat vaan käytetyissä veneissä aika lailla metsässä.

Merkit vaihtuu kirjoitti:

valitettavasti ovat viimeiset 5 olleet toinen toistaan paskempia. Toukokuussa koetetaan taas, josko Mersut vastaisivat hintaansa - Tämä nykyinen Bemari ainakin on aivan sonta, ja korjaamon tarpeessa jatkuvasti.

Veneessä suosin 20 v. vanhaa, ja tuntuu olevan suhteellisen varmatoiminen ja vahva nykyvehkeisiin verrattuna - hinnat vaan käytetyissä veneissä aika lailla metsässä.

Lue lisää

Kapitalismin ehkä paras puoli on se, että tavaroiden hinnat ovat aina kohdallaan. Ja tämä pätee niin asuntoihin, autoihin kuin myös veneisiin. Ainoa mikä tämän voisi estää on kartelli, mutta enpä usko, että käytettyjen purjeveneiden myyjät ovat pystyneet kartellia perustamaan.

Perinteisesti veneet rakennettiin sellaisiksi, että ne kestivät isältä pojalle - ainakin miehen iän. Veneitä ei ollut tapana vaihtaa uusiin niinkuin lyhytikäisten henkilöautojen kohdalla meneteltiin. Venettä voitiin jopa pitää kohtuullisena sijoituksena, ainakin autoon verrattuna. Kehitys näyttää menneen siihen suuntaan, että muutamassa vuodessa vene on "vanhentunut malli". Se alkaa olla rempallaan, elektroniikka reistailee, heloja irtoilee, sisustus kitisee ja natisee... Kurjinta on se, että uusien veneiden kölirakenne ei yleensä siedä pohjakosketuksia eikä peräsin kolhuja. Ennen vanhaan pohjakosketuksissa suurin huolen aihe oli se, miten veneensä saa irti matlalikolta. Nyt suurin huolen aihe on se, aiheuttiko kolahdus runkoon särön eväkölin takareunan kohdalle tai osuiko eväperäsimen lapa johonkin.

En väitä, että kaikki uudet veneet on heikkoja, vaikka joistakin on köli katkennut itsestään tai laminointi on tehty hutiloiden jne. Joitakin vuosia sitten hankin itsekin uuden veneen (viidennen purjeveneeni), jota testeissä oli kehuttu mm. lujaksi ja merikelpoiseksi. Vene oli purjehtiessa märkä, peffa kastui kun pienikin loiskahdus tuli kannelle. Sivukansi oli liian kapea ja hankala liikkua, kun vene oli kallellaan. Masto pumppasi aallokossa ja ensimmäisen Pohjanmeren ylityksen jälkeen sisustus alkoi natista yhä enemmän. Luottamus veneen lujuuteen hävisi. En jaksanut pitää tätä paattia kuin kolme vuotta ja vaihdoin taas. Veneen vaihdossa päädyin ikivanhaan S&S veneeseen ja nyt vihdoin olen tyytyväinen.

Näinkin voi käydä. Ei upouusi vene aina ole vanhaa parempi, vaikka onkin kiiltävämpi ja vielä styreenin hajuinen. Kannattaa miettiä, mitä ominaisuuksia veneeltään vaatii ja mihin venettään käyttää. Kun hyvä löytyy, ei tule tarvetta vaihtaa uuteen.

Tuossa sitä pähkäilemistä, tässä pari verrokkia
30 vuotias Sirena 38
http://www.vesille.fi/index.php?option=com_venemarkkinat&task=view&id=27778
vai pistääkö vajaa 10% lisää rahaa ja ostaa yli kaksikymmentä vuotta nuorempi Bavaria 37
http://www.vesille.fi/index.php?option=com_venemarkkinat&task=view&id=29844

toinen pari:
Baltic 33 vuodelta 1979 http://www.nettivene.com/purjevene/baltic/394723
vai
Bavaria 30 vuodelta 2005 http://www.nettivene.com/purjevene/bavaria/392215

Etenkin tuo jälkimmäinen pari on hyvä esimerkki siitä problematiikasta jota ketjun aloittaja pohtii. Bavaria on tilavampi, paremmin varustettu, mutta Baltikissa on yhtä uusi moottori kuin Bavariassa. Kysehän ei ole pelkästään kestävyydestä, vaan myös muista ominaisuuksista. Eihän kumpikaan noista, Baltic eikä Bavaria, mitään nopeita pursia ole, siihen pitää etsiä joku muu vaihtoehto...

Mielenkiintoisessa murroksessa on kuitenkin purjevenemarkkina, kun 2000 luvun tilavat 30-33 ft perheveneet tulevat sotkemaan tuota 50-70 ke hintaluokkaa jossa yritetään myydä 20-30 vuotta vanhoja 32-34 jalan pursia (Comfortina32, Nova, Maxi999 jne...). Sen vuoksi ketjun aloittajan pähkäily osuu ihan oikeaan, onko järkeä maksaa samaa 25 vuotta vanhasta, jossa ainoastaan kone tai purjeet ovat sitä ikäluokkaa kuin saman hintaisessa uudemmassa jossa on pitempi vesilinja ja reilummat sisätilat?

ja faktat.... kirjoitti:

Perinteisesti veneet rakennettiin sellaisiksi, että ne kestivät isältä pojalle - ainakin miehen iän. Veneitä ei ollut tapana vaihtaa uusiin niinkuin lyhytikäisten henkilöautojen kohdalla meneteltiin. Venettä voitiin jopa pitää kohtuullisena sijoituksena, ainakin autoon verrattuna. Kehitys näyttää menneen siihen suuntaan, että muutamassa vuodessa vene on "vanhentunut malli". Se alkaa olla rempallaan, elektroniikka reistailee, heloja irtoilee, sisustus kitisee ja natisee... Kurjinta on se, että uusien veneiden kölirakenne ei yleensä siedä pohjakosketuksia eikä peräsin kolhuja. Ennen vanhaan pohjakosketuksissa suurin huolen aihe oli se, miten veneensä saa irti matlalikolta. Nyt suurin huolen aihe on se, aiheuttiko kolahdus runkoon särön eväkölin takareunan kohdalle tai osuiko eväperäsimen lapa johonkin.

En väitä, että kaikki uudet veneet on heikkoja, vaikka joistakin on köli katkennut itsestään tai laminointi on tehty hutiloiden jne. Joitakin vuosia sitten hankin itsekin uuden veneen (viidennen purjeveneeni), jota testeissä oli kehuttu mm. lujaksi ja merikelpoiseksi. Vene oli purjehtiessa märkä, peffa kastui kun pienikin loiskahdus tuli kannelle. Sivukansi oli liian kapea ja hankala liikkua, kun vene oli kallellaan. Masto pumppasi aallokossa ja ensimmäisen Pohjanmeren ylityksen jälkeen sisustus alkoi natista yhä enemmän. Luottamus veneen lujuuteen hävisi. En jaksanut pitää tätä paattia kuin kolme vuotta ja vaihdoin taas. Veneen vaihdossa päädyin ikivanhaan S&S veneeseen ja nyt vihdoin olen tyytyväinen.

Näinkin voi käydä. Ei upouusi vene aina ole vanhaa parempi, vaikka onkin kiiltävämpi ja vielä styreenin hajuinen. Kannattaa miettiä, mitä ominaisuuksia veneeltään vaatii ja mihin venettään käyttää. Kun hyvä löytyy, ei tule tarvetta vaihtaa uuteen.

Lue lisää

Tuossa oli asia hyvin kiteytetty, yhdyn täysin edellä olevaan kirjoitukseen noin 20 vuoden aktiivisella purjehduskokemuksella, jossa alustana ollut Saaristomeri, Suomenlahti ja Pohjois-Itämeri!
Purjehdittuja maileja noin 2000 / vuosi!
Toki pitää muistaa, että ennenkin tehtiin huonoja veneitä, mutta kyllä jyvät ovat erottuneet akanoista...

Rippe III kirjoitti:

Kapitalismin ehkä paras puoli on se, että tavaroiden hinnat ovat aina kohdallaan. Ja tämä pätee niin asuntoihin, autoihin kuin myös veneisiin. Ainoa mikä tämän voisi estää on kartelli, mutta enpä usko, että käytettyjen purjeveneiden myyjät ovat pystyneet kartellia perustamaan.

Lue lisää

Jep, eikä hullu ole se joka paljon pyytää vaan se joka sen maksaa!
http://www.nettivene.com/purjevene/elan/401108

4+8 kirjoitti:

Tuossa sitä pähkäilemistä, tässä pari verrokkia
30 vuotias Sirena 38
http://www.vesille.fi/index.php?option=com_venemarkkinat&task=view&id=27778
vai pistääkö vajaa 10% lisää rahaa ja ostaa yli kaksikymmentä vuotta nuorempi Bavaria 37
http://www.vesille.fi/index.php?option=com_venemarkkinat&task=view&id=29844

toinen pari:
Baltic 33 vuodelta 1979 http://www.nettivene.com/purjevene/baltic/394723
vai
Bavaria 30 vuodelta 2005 http://www.nettivene.com/purjevene/bavaria/392215

Etenkin tuo jälkimmäinen pari on hyvä esimerkki siitä problematiikasta jota ketjun aloittaja pohtii. Bavaria on tilavampi, paremmin varustettu, mutta Baltikissa on yhtä uusi moottori kuin Bavariassa. Kysehän ei ole pelkästään kestävyydestä, vaan myös muista ominaisuuksista. Eihän kumpikaan noista, Baltic eikä Bavaria, mitään nopeita pursia ole, siihen pitää etsiä joku muu vaihtoehto...

Mielenkiintoisessa murroksessa on kuitenkin purjevenemarkkina, kun 2000 luvun tilavat 30-33 ft perheveneet tulevat sotkemaan tuota 50-70 ke hintaluokkaa jossa yritetään myydä 20-30 vuotta vanhoja 32-34 jalan pursia (Comfortina32, Nova, Maxi999 jne...). Sen vuoksi ketjun aloittajan pähkäily osuu ihan oikeaan, onko järkeä maksaa samaa 25 vuotta vanhasta, jossa ainoastaan kone tai purjeet ovat sitä ikäluokkaa kuin saman hintaisessa uudemmassa jossa on pitempi vesilinja ja reilummat sisätilat?

Lue lisää

Jos hakee 50-70 t euron hintaista ja 30-36 ft kokoista venettä, kannattaa katsoa vaikkapa yachtworldin myyntilistaa. Näillä kriteereillä tuli 232 venettä, joista suurin osa tietysti uudehkoja "halpiksia" (ranskiksia ja bavoja sekä muita saksalaisia). Joukossa on toki muitakin. Riippuu mitä hakee. Matkaveneitä tuossa hintaluokassa olivat mm. Najad 34 ja Westerly Corsair ja Conway 36, Moody jne. Cruiser/racereiksi laskettanee Grand Soleil 343, Finngulf, Sigma 35, Maxi 35, Camper&Nicholson 35, X-332, X-372, Hanse 34 (2006) jne.
Itse veikkaan, että esimerkkiveneeksi ottamasi Baltic 33 tuskin pysyy kovin kauaa nettiveneen myyntilistoilla, koska vanhat Balticit ovat aika haluttuja (jos ei meillä, niin ainakin muualla niitä arvostetaan).
Ei pidä kritisoida kenenkään venevalintaa. Kukin valitkoon veneen itselleen eikä muiden mielen mukaan. Jos itse valitsisin noilla hinta- ja kokokriteereillä, kävisin katsomassa Balticin, Najadin, Nicholsonin ja uteliaisuuttani ehkä Westerlyn.... Tuon kokoluokan veneen hakupurjehdus Euroopan alueelta on kiva retki, jos vene on kunnossa.

ja faktat.... kirjoitti:

Perinteisesti veneet rakennettiin sellaisiksi, että ne kestivät isältä pojalle - ainakin miehen iän. Veneitä ei ollut tapana vaihtaa uusiin niinkuin lyhytikäisten henkilöautojen kohdalla meneteltiin. Venettä voitiin jopa pitää kohtuullisena sijoituksena, ainakin autoon verrattuna. Kehitys näyttää menneen siihen suuntaan, että muutamassa vuodessa vene on "vanhentunut malli". Se alkaa olla rempallaan, elektroniikka reistailee, heloja irtoilee, sisustus kitisee ja natisee... Kurjinta on se, että uusien veneiden kölirakenne ei yleensä siedä pohjakosketuksia eikä peräsin kolhuja. Ennen vanhaan pohjakosketuksissa suurin huolen aihe oli se, miten veneensä saa irti matlalikolta. Nyt suurin huolen aihe on se, aiheuttiko kolahdus runkoon särön eväkölin takareunan kohdalle tai osuiko eväperäsimen lapa johonkin.

En väitä, että kaikki uudet veneet on heikkoja, vaikka joistakin on köli katkennut itsestään tai laminointi on tehty hutiloiden jne. Joitakin vuosia sitten hankin itsekin uuden veneen (viidennen purjeveneeni), jota testeissä oli kehuttu mm. lujaksi ja merikelpoiseksi. Vene oli purjehtiessa märkä, peffa kastui kun pienikin loiskahdus tuli kannelle. Sivukansi oli liian kapea ja hankala liikkua, kun vene oli kallellaan. Masto pumppasi aallokossa ja ensimmäisen Pohjanmeren ylityksen jälkeen sisustus alkoi natista yhä enemmän. Luottamus veneen lujuuteen hävisi. En jaksanut pitää tätä paattia kuin kolme vuotta ja vaihdoin taas. Veneen vaihdossa päädyin ikivanhaan S&S veneeseen ja nyt vihdoin olen tyytyväinen.

Näinkin voi käydä. Ei upouusi vene aina ole vanhaa parempi, vaikka onkin kiiltävämpi ja vielä styreenin hajuinen. Kannattaa miettiä, mitä ominaisuuksia veneeltään vaatii ja mihin venettään käyttää. Kun hyvä löytyy, ei tule tarvetta vaihtaa uuteen.

Lue lisää

Minulla on vm. 2008 Hanse, enkä kyllä kykene löytämään siitä mitään, mikä olisi rempallaan tai mitään elektroniikkaa joka reistalisi, minusta se oedelleen kuin uusi patsi tiikki on hieman harmaantunut siloodassa.

RatherBeSailing kirjoitti:

Tuossa oli asia hyvin kiteytetty, yhdyn täysin edellä olevaan kirjoitukseen noin 20 vuoden aktiivisella purjehduskokemuksella, jossa alustana ollut Saaristomeri, Suomenlahti ja Pohjois-Itämeri!
Purjehdittuja maileja noin 2000 / vuosi!
Toki pitää muistaa, että ennenkin tehtiin huonoja veneitä, mutta kyllä jyvät ovat erottuneet akanoista...

Lue lisää

Tuossa tuli se viimeinen edellisestä puuttuva kide. Kaikki uudet eivät huonoja, eivätkä kaikki vanhat hyviä. Aivan kuten kaikki jossain maassa tai maanosassa eivät ole hyviä tai huonoja maantieteellisistä syistä. Vanhoista veneistä tietenkin lähinnä ne paremmat yksilöt kelluvat, huonommat kaatiksella tai jossain telakan nurkassa nuokkumassa. Vähintään perimätieto kertoo, mikä vanhoista on mikin.

Minulla on sellainen vanha. Muutamia uusiakin on, johon voisin vaihtaa, mutta en koe saavani välirahalle vastinetta. Uudet olisivat tilavampia ja hiukan nopeampiakin, mutta toisaalta menettäisin monissa tunnepohjaisissa asioissa. Sen vanhan kestävyyskin on tullut kunnolla koeteltua ja siihen voi täydellisesti luottaa.

4+8 kirjoitti:

Tuossa sitä pähkäilemistä, tässä pari verrokkia
30 vuotias Sirena 38
http://www.vesille.fi/index.php?option=com_venemarkkinat&task=view&id=27778
vai pistääkö vajaa 10% lisää rahaa ja ostaa yli kaksikymmentä vuotta nuorempi Bavaria 37
http://www.vesille.fi/index.php?option=com_venemarkkinat&task=view&id=29844

toinen pari:
Baltic 33 vuodelta 1979 http://www.nettivene.com/purjevene/baltic/394723
vai
Bavaria 30 vuodelta 2005 http://www.nettivene.com/purjevene/bavaria/392215

Etenkin tuo jälkimmäinen pari on hyvä esimerkki siitä problematiikasta jota ketjun aloittaja pohtii. Bavaria on tilavampi, paremmin varustettu, mutta Baltikissa on yhtä uusi moottori kuin Bavariassa. Kysehän ei ole pelkästään kestävyydestä, vaan myös muista ominaisuuksista. Eihän kumpikaan noista, Baltic eikä Bavaria, mitään nopeita pursia ole, siihen pitää etsiä joku muu vaihtoehto...

Mielenkiintoisessa murroksessa on kuitenkin purjevenemarkkina, kun 2000 luvun tilavat 30-33 ft perheveneet tulevat sotkemaan tuota 50-70 ke hintaluokkaa jossa yritetään myydä 20-30 vuotta vanhoja 32-34 jalan pursia (Comfortina32, Nova, Maxi999 jne...). Sen vuoksi ketjun aloittajan pähkäily osuu ihan oikeaan, onko järkeä maksaa samaa 25 vuotta vanhasta, jossa ainoastaan kone tai purjeet ovat sitä ikäluokkaa kuin saman hintaisessa uudemmassa jossa on pitempi vesilinja ja reilummat sisätilat?

Lue lisää

Oli kyse nopeahkosta veneestä 50-70 kilon hintaan, tässä eräs, joka pesee bavat ja balticit:

http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/11749/

Rippe III kirjoitti:

Kapitalismin ehkä paras puoli on se, että tavaroiden hinnat ovat aina kohdallaan. Ja tämä pätee niin asuntoihin, autoihin kuin myös veneisiin. Ainoa mikä tämän voisi estää on kartelli, mutta enpä usko, että käytettyjen purjeveneiden myyjät ovat pystyneet kartellia perustamaan.

Lue lisää

20 % > liikaa veneestään, viisaampi hakee halvemmalla paremman muualta ;)

RatherBeSailing kirjoitti:

Tuossa oli asia hyvin kiteytetty, yhdyn täysin edellä olevaan kirjoitukseen noin 20 vuoden aktiivisella purjehduskokemuksella, jossa alustana ollut Saaristomeri, Suomenlahti ja Pohjois-Itämeri!
Purjehdittuja maileja noin 2000 / vuosi!
Toki pitää muistaa, että ennenkin tehtiin huonoja veneitä, mutta kyllä jyvät ovat erottuneet akanoista...

Lue lisää

Yeah, täysin samaa mieltä, man. Lisäksi pitää muistaa että noista platformeista nimenomaan saaristomeri tukee hyvin vanhaa, pientä ja hidasta venettä. Käyttiksenhän joutuu joka tapauksessa uusimaan joka veneeseen vuoden välein jos haluaa ollaajan hermolla.

täysin vapaa! kirjoitti:

Jos hakee 50-70 t euron hintaista ja 30-36 ft kokoista venettä, kannattaa katsoa vaikkapa yachtworldin myyntilistaa. Näillä kriteereillä tuli 232 venettä, joista suurin osa tietysti uudehkoja "halpiksia" (ranskiksia ja bavoja sekä muita saksalaisia). Joukossa on toki muitakin. Riippuu mitä hakee. Matkaveneitä tuossa hintaluokassa olivat mm. Najad 34 ja Westerly Corsair ja Conway 36, Moody jne. Cruiser/racereiksi laskettanee Grand Soleil 343, Finngulf, Sigma 35, Maxi 35, Camper&Nicholson 35, X-332, X-372, Hanse 34 (2006) jne.
Itse veikkaan, että esimerkkiveneeksi ottamasi Baltic 33 tuskin pysyy kovin kauaa nettiveneen myyntilistoilla, koska vanhat Balticit ovat aika haluttuja (jos ei meillä, niin ainakin muualla niitä arvostetaan).
Ei pidä kritisoida kenenkään venevalintaa. Kukin valitkoon veneen itselleen eikä muiden mielen mukaan. Jos itse valitsisin noilla hinta- ja kokokriteereillä, kävisin katsomassa Balticin, Najadin, Nicholsonin ja uteliaisuuttani ehkä Westerlyn.... Tuon kokoluokan veneen hakupurjehdus Euroopan alueelta on kiva retki, jos vene on kunnossa.

Lue lisää

Minä puolestaan veikkaan että ihan äkkiä kukaan pikkubaltikkia tuolla hinnalla osta.

Saahan niitä halvemmallakin (jos ei meiltä, niin muualta missä niitä arvostetaan oikeaan arvoonsa)

Esimerkiksi
http://www.boatshop24.de/web/en/werften/s/b/baltic/2740300.htm

Lähes parikytä tonnia halvempi kuin nettiveneen Baltic, paremmalla varustuksella.

7+10 kirjoitti:

Minä puolestaan veikkaan että ihan äkkiä kukaan pikkubaltikkia tuolla hinnalla osta.

Saahan niitä halvemmallakin (jos ei meiltä, niin muualta missä niitä arvostetaan oikeaan arvoonsa)

Esimerkiksi
http://www.boatshop24.de/web/en/werften/s/b/baltic/2740300.htm

Lähes parikytä tonnia halvempi kuin nettiveneen Baltic, paremmalla varustuksella.

Lue lisää

Tuon ikäisissä hinnat heittelee kunnon mukaan, tai ainakin pitäisi.

Puolet nettiveneen Balticia halvempi Saksasta:
http://www.scanboat.com/dk/BoatSaleAdvert.asp?strSagsnr=0021356

Joten perushinta 30 ke ja hyväkuntoinen varusteltu 40 ke, tuo kuulostaa jo jotenkin kohtuulliselta, mutta 63 ke on haavetta vain. Tai, jos joku hullu tuon maksaa, niin hintapyynti oli oikea, heh, heh...

Hintapolliiisiii kirjoitti:

Tuon ikäisissä hinnat heittelee kunnon mukaan, tai ainakin pitäisi.

Puolet nettiveneen Balticia halvempi Saksasta:
http://www.scanboat.com/dk/BoatSaleAdvert.asp?strSagsnr=0021356

Joten perushinta 30 ke ja hyväkuntoinen varusteltu 40 ke, tuo kuulostaa jo jotenkin kohtuulliselta, mutta 63 ke on haavetta vain. Tai, jos joku hullu tuon maksaa, niin hintapyynti oli oikea, heh, heh...

Lue lisää

On tietysti ihan eri asia mitä veneestä pyydetään ja millä hinnalla kauppa syntyy! Siksi kannattaa käydä katsomassa mahdollisimman montaa yksilöä sitä venetyyppiä, joka kiinnostaa. Sitten on helpompi tehdä asiallinen tarjous.
Kun itse hain venettä, kävin katsomassa yhtä kotimaassa, kahta Hollannissa, yhtä Ranskassa ja Englannissa (samalla reissulla tietysti myös muita vaihtoehtoja). Kotimainen oli sillä kertaa huonoiten hoidettu ja vähimmin varustettu.
Noin vanhoissa kuten tuo Baltic 37, ratkaisee kunto eniten. Jos halpaan joutuu vaihtamaan koneen, uusimaan purjeet ja elektroniikan, ehkä myös juoksevan takilan jne, ollaan jo korkeammissa euromäärissä. Nykyinen huvivene-elektroniikka on "kertakäyttökamaa". Sen voi joutua päivittämään paljon uudemmissakin veneissä.

cxs46 kirjoitti:

Oli kyse nopeahkosta veneestä 50-70 kilon hintaan, tässä eräs, joka pesee bavat ja balticit:

http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/11749/

Lue lisää

osaa olla ruma tuo mumm

Hintapolliiisiii kirjoitti:

Tuon ikäisissä hinnat heittelee kunnon mukaan, tai ainakin pitäisi.

Puolet nettiveneen Balticia halvempi Saksasta:
http://www.scanboat.com/dk/BoatSaleAdvert.asp?strSagsnr=0021356

Joten perushinta 30 ke ja hyväkuntoinen varusteltu 40 ke, tuo kuulostaa jo jotenkin kohtuulliselta, mutta 63 ke on haavetta vain. Tai, jos joku hullu tuon maksaa, niin hintapyynti oli oikea, heh, heh...

Lue lisää

Baltic, jos veneet ovat kutakuinkin yhtä hyvässä kunnossa. Vai oliko nettiveneen Baltic myös 33 ft?? Hp voi poiketa myyntihinnasta paljonkin, ostajahan tarjouksen tekee!

kuin 37-jalkainen kirjoitti:

Baltic, jos veneet ovat kutakuinkin yhtä hyvässä kunnossa. Vai oliko nettiveneen Baltic myös 33 ft?? Hp voi poiketa myyntihinnasta paljonkin, ostajahan tarjouksen tekee!

Nettiveneen oli 10,02 pitkä, ne toiset oli 10,05 ja 10,02 metriä.

cxs46 kirjoitti:

Oli kyse nopeahkosta veneestä 50-70 kilon hintaan, tässä eräs, joka pesee bavat ja balticit:

http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/11749/

Lue lisää

Mumm 36 on hyvä esimerkki nopeasta vanhasta veneestä, jolla voi pistää kampoihin 10 vuotta uudemmille ja yli 2 kertaa kallimmille designeille.

http://www.flickr.com/photos/blursailing/219838614/in/photostream/

Mumm 36:n orc gph onkin 594.7, joten sitä hitaampia on suuri joukko matkapursia.

http://www.avop.org/flota/cert-orc/2009/PISCOPU.pdf

arvioida kuntoa.... kirjoitti:

On tietysti ihan eri asia mitä veneestä pyydetään ja millä hinnalla kauppa syntyy! Siksi kannattaa käydä katsomassa mahdollisimman montaa yksilöä sitä venetyyppiä, joka kiinnostaa. Sitten on helpompi tehdä asiallinen tarjous.
Kun itse hain venettä, kävin katsomassa yhtä kotimaassa, kahta Hollannissa, yhtä Ranskassa ja Englannissa (samalla reissulla tietysti myös muita vaihtoehtoja). Kotimainen oli sillä kertaa huonoiten hoidettu ja vähimmin varustettu.
Noin vanhoissa kuten tuo Baltic 37, ratkaisee kunto eniten. Jos halpaan joutuu vaihtamaan koneen, uusimaan purjeet ja elektroniikan, ehkä myös juoksevan takilan jne, ollaan jo korkeammissa euromäärissä. Nykyinen huvivene-elektroniikka on "kertakäyttökamaa". Sen voi joutua päivittämään paljon uudemmissakin veneissä.

Lue lisää

"Nykyinen huvivene-elektroniikka on "kertakäyttökamaa". Sen voi joutua päivittämään paljon uudemmissakin veneissä. "

Huvivene-elektroniikaksi itämerelle riittää kaikuluotain. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän turhaa ja kuuluu lelu/leikkiosastolle.

543 kirjoitti:

Mumm 36 on hyvä esimerkki nopeasta vanhasta veneestä, jolla voi pistää kampoihin 10 vuotta uudemmille ja yli 2 kertaa kallimmille designeille.

http://www.flickr.com/photos/blursailing/219838614/in/photostream/

Mumm 36:n orc gph onkin 594.7, joten sitä hitaampia on suuri joukko matkapursia.

http://www.avop.org/flota/cert-orc/2009/PISCOPU.pdf

Lue lisää

Kesämökkini vanhan ulkovessankin design on kauniimpi kuin toi mummi.

cxs46 kirjoitti:

Oli kyse nopeahkosta veneestä 50-70 kilon hintaan, tässä eräs, joka pesee bavat ja balticit:

http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/11749/

Lue lisää

ei emännän kanssa purjehtimiseen edes harkitse kukaan, joka ei ole akuutissa mielenterveyspalveluiden tarpeessa! Ja päinvastoin, sen edes mainitseminen osoittaa ko. palveluiden olevan tarpeen! Hyi saakeli, että on ankea pulkka!

kampoihin designilla kirjoitti:

Kesämökkini vanhan ulkovessankin design on kauniimpi kuin toi mummi.

http://www.yachtworld.fi/veneet/1993/Farr-40.7-2297054/country.hollanti

7+10 kirjoitti:

Minä puolestaan veikkaan että ihan äkkiä kukaan pikkubaltikkia tuolla hinnalla osta.

Saahan niitä halvemmallakin (jos ei meiltä, niin muualta missä niitä arvostetaan oikeaan arvoonsa)

Esimerkiksi
http://www.boatshop24.de/web/en/werften/s/b/baltic/2740300.htm

Lähes parikytä tonnia halvempi kuin nettiveneen Baltic, paremmalla varustuksella.

Lue lisää

...kyllä siltä, että tuossa hollantilaisessa oli huonompi varustus. Ei lämmitintä, hurjasti vanhempi joskin peruskunnostettu moottori, ei sprayhoodia, ei plotteria, ei pelastuslauttaa. Runkoa oli korjailtu, mikä voi olla hyvä juttu tai sitten ei. Sanoisin, että ihan veneinä noissa pitääkin olla n. 10 000 euron vero Suomessa myytävän eroksi. Pyyntien ero oli 17 000; hakureissun kustannukset ja vaivannäkö 1000-2000 euroa. Eli viitisen tuhatta jää semmoista "markkina-alueklappia" tuohon hintaan, about 8%. Sitten tietysti pitäisi tutkia runkojen kunto huolella, että näkisi, kumpi on loppujen lopuksi parempi ostos.
Esiin tuotu sakuvaihtoehto vaikuttaa niin peruskuntoiselta, että siitä 30 000 saattaa olla liikaa.

Ulkomailta hakeminen voi olla ihan hyvä juttu, mutta ei pidä uskoa kaiken sieltä löytyvän olevan kultaa. Täällä on vouhkattu "luotettavista välittäjistä" jne. Vaan milläpä normaali veneenostaja (joka ostaa eläessään alle 5 soutuvenettä isompaa) voi tietää, kuka on luotettava ja kuka ei? Muistelen tässä 80-lukua, kun suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt rupesivat kansainvälistymään. Satoja miljoonia ellei miljardeja lurahti koijareiden taskuihin, vaikka miten oli yritetty taustoja selvittää. "Luotettavat ja vakiintuneet" liikekumppanit olivat toinen toistaan kierompia. Vähän samaa fiilistä on näissä keskusteluissa...

24 kirjoitti:

ei emännän kanssa purjehtimiseen edes harkitse kukaan, joka ei ole akuutissa mielenterveyspalveluiden tarpeessa! Ja päinvastoin, sen edes mainitseminen osoittaa ko. palveluiden olevan tarpeen! Hyi saakeli, että on ankea pulkka!

Lue lisää

Onneksi on toisenlaisia naisia ja miehiä kuin moni suomi24:llä hätäänsä huuhtava.

g680 kirjoitti:

Onneksi on toisenlaisia naisia ja miehiä kuin moni suomi24:llä hätäänsä huuhtava.

ja aika paljon onkin, ei noita tuon mumm-rumiluksen kaltaisten ystäviä juuri missään livenä esiinnykään. 90% ja ylikin veneilijöistä on täyspäisiä, onneksi.

varsin kirjoitti:

osaa olla ruma tuo mumm

Puhu vain omasta puolestasi. Minusta Mummo on hemmetin hyvän näköinen, vaikka ei erityisen käytännöllinen olekaan muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on tehty. Samalla tavalla kauniita veneitä ovat H ja mR-veneet, kyllä niissä kaikissa silmä lepää.

14 kirjoitti:

ja aika paljon onkin, ei noita tuon mumm-rumiluksen kaltaisten ystäviä juuri missään livenä esiinnykään. 90% ja ylikin veneilijöistä on täyspäisiä, onneksi.

http://www.yachtworld.fi/veneet/1997/Beneteau-First-33.7-2296182/country.englanti

g680 kirjoitti:

Onneksi on toisenlaisia naisia ja miehiä kuin moni suomi24:llä hätäänsä huuhtava.

"Hätäänsä huutava"? : ) Taitavat he naureskella jodlaaja24:lle

29 kirjoitti:

20 % > liikaa veneestään, viisaampi hakee halvemmalla paremman muualta ;)

Tätä juuri tarkoitin, hinnat ovat aina oikealla tasolla kapitalismissa. Internet on lisännyt vielä läpänäkyvyyttä ja mahdollisuuksia. Ja jokainen osaa laskea valuuttakurssieroja isoon Britaniaan ja Ruotsiin.
Se tässä kapitalismissa onkin hienoa, etteivät Ripet todellakaan maksa 20% vaan hyvin koulutettuina ja kieli- ja purjehdustaitoisina ostavat veneensä mistä päin maailmaa vain haluavat ja seilaavat sitten ne Suomeen. Muut ostelevat sitten näitä uudenkarheita pursia, jotka eivät kestä edes sitä, mitä nämä vanhemmat purret. Näin se vaan menee...

Erityisen hassua on se, että ensin valitaan ehkä eräs hitaimpia tapoja liikkua ja sitten aletaan vertailemaan pursia ja vertaillaan niiiden nopeutta mittalukujen (LYS tms.)peruseella. Sitten tällä perusteella perheveneiksi esitetään entisiä kilpaveneitä.
Lys 1,20 --> Lys 1,25 ero nopeudessa on 4%. Kun hitaamman veneen nopeus 6,0 solmua, niin nopeampi purjehtii silloin 6,2 solmua.

Muuten tähän alkuperäiseen kysymykseen ei voiko uusia veneitä ostaa, niin voihan niitä varmasti ostaa, mutta ei taida tuo budjetoitu summa kovin kummoiseen uudempaan veneeseen riittää.
Perustelut löytyvät tuossa alempana "Totuus" ja "Sailing too " nimimerkieillä Komppaan niitä ihan täysillä.

mitäkolumnispelkää kirjoitti:

"Hätäänsä huutava"? : ) Taitavat he naureskella jodlaaja24:lle

Tuollaiset viestit vain kertovat kirjoittajan kateudesta. Köyhillä ei ole muutakaan sanottavaa.

Rippe III kirjoitti:

Tätä juuri tarkoitin, hinnat ovat aina oikealla tasolla kapitalismissa. Internet on lisännyt vielä läpänäkyvyyttä ja mahdollisuuksia. Ja jokainen osaa laskea valuuttakurssieroja isoon Britaniaan ja Ruotsiin.
Se tässä kapitalismissa onkin hienoa, etteivät Ripet todellakaan maksa 20% vaan hyvin koulutettuina ja kieli- ja purjehdustaitoisina ostavat veneensä mistä päin maailmaa vain haluavat ja seilaavat sitten ne Suomeen. Muut ostelevat sitten näitä uudenkarheita pursia, jotka eivät kestä edes sitä, mitä nämä vanhemmat purret. Näin se vaan menee...

Erityisen hassua on se, että ensin valitaan ehkä eräs hitaimpia tapoja liikkua ja sitten aletaan vertailemaan pursia ja vertaillaan niiiden nopeutta mittalukujen (LYS tms.)peruseella. Sitten tällä perusteella perheveneiksi esitetään entisiä kilpaveneitä.
Lys 1,20 --> Lys 1,25 ero nopeudessa on 4%. Kun hitaamman veneen nopeus 6,0 solmua, niin nopeampi purjehtii silloin 6,2 solmua.

Muuten tähän alkuperäiseen kysymykseen ei voiko uusia veneitä ostaa, niin voihan niitä varmasti ostaa, mutta ei taida tuo budjetoitu summa kovin kummoiseen uudempaan veneeseen riittää.
Perustelut löytyvät tuossa alempana "Totuus" ja "Sailing too " nimimerkieillä Komppaan niitä ihan täysillä.

Lue lisää

"Lys 1,20 --> Lys 1,25 ero nopeudessa on 4%. Kun hitaamman veneen nopeus 6,0 solmua, niin nopeampi purjehtii silloin 6,2 solmua.
"

Elan 33 lys on 1.16 luokkaa,Mumm 36 lys on 1.36 luokkaa. Esitetyllä laskutavalla ero nopeudessa on 15 % ja jos hitaamman veneen nopeus on 6 solmua, niin nopeamman on 7 solmua.

Reippaassa avotuulessa ero on useita solmuja, koska mumm36 ylittää runkonopeuden kevyemmässä tuulessa kuin elan 33.

http://www.blur.se/polar/mumm36_polar.txt

Käytännössä itämeren kevyissä tuulissa elan 33 ja mumm 36 nopeusero voi olla kaksikin solmua ja sillä on merkitystä perhepurjehtijallekin: jos purjehditaan 6 tuntia (elan menee 4 solmua ja mumm 36 menee 6 solmua), niin mumm 36:lla lapset pääsevät pari tuntia aikaisemmin rantaan.

33 kirjoitti:

...kyllä siltä, että tuossa hollantilaisessa oli huonompi varustus. Ei lämmitintä, hurjasti vanhempi joskin peruskunnostettu moottori, ei sprayhoodia, ei plotteria, ei pelastuslauttaa. Runkoa oli korjailtu, mikä voi olla hyvä juttu tai sitten ei. Sanoisin, että ihan veneinä noissa pitääkin olla n. 10 000 euron vero Suomessa myytävän eroksi. Pyyntien ero oli 17 000; hakureissun kustannukset ja vaivannäkö 1000-2000 euroa. Eli viitisen tuhatta jää semmoista "markkina-alueklappia" tuohon hintaan, about 8%. Sitten tietysti pitäisi tutkia runkojen kunto huolella, että näkisi, kumpi on loppujen lopuksi parempi ostos.
Esiin tuotu sakuvaihtoehto vaikuttaa niin peruskuntoiselta, että siitä 30 000 saattaa olla liikaa.

Ulkomailta hakeminen voi olla ihan hyvä juttu, mutta ei pidä uskoa kaiken sieltä löytyvän olevan kultaa. Täällä on vouhkattu "luotettavista välittäjistä" jne. Vaan milläpä normaali veneenostaja (joka ostaa eläessään alle 5 soutuvenettä isompaa) voi tietää, kuka on luotettava ja kuka ei? Muistelen tässä 80-lukua, kun suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt rupesivat kansainvälistymään. Satoja miljoonia ellei miljardeja lurahti koijareiden taskuihin, vaikka miten oli yritetty taustoja selvittää. "Luotettavat ja vakiintuneet" liikekumppanit olivat toinen toistaan kierompia. Vähän samaa fiilistä on näissä keskusteluissa...

Lue lisää

ovat siitä ovelia, että ylitarjonta laskee hintoja ja niukkuus taas nostaa hintoja.

Ota mikä tahansa venemyynnin nettipalvelu maailmasta ja pane hakusanaksi Bavaria, Jeanneu tai Beneteu. Saat satoja ja taas satoja myynnissä olevia veneitä. Niitä on ympäri maailmaa ja joka päivä tehtaat työntävät markkinoille uusia haplisveneitä.

Mitä luulet, onko purjehdus niin aggressiivisesti leviävä harrastus, että kaikille veneille löytyy kohtuuhintaan ostaja? Luulempa, että ei löydy. Purjeveneet ovat siitä hankalia omistettavia, että vaikka et niitä käyttäisikään, aiheutuu niistä kuluja pääoman laskun lisäksi. Sen vuoksi haplisveneiden ostajilla on vaihtoehtoja. Jos ei yksi myyjä suostu pudottamaan hinnasta kolmannetsa niin vierestä löytyy toinen, jonka tilanne on vielä heikompi. Ja jos ei samasta laiturista löydy, niin ainakin naapurimaasta. Ja joka vuosi myynnissä olevien halpisveneiden määrä kasvaa.

Rahoitusalan asiantuntijana ennustan, että seuraavassa vaiheessa halpisveneiden vakuusarvot romahtavat. Viimeistään siinä vaiheessa uusien myynti romahtaa, sillä suurin osa on kuitenkin pankkien tai muiden rahoituslaitosten maksamia.

Sen sijaan hyvin valmistettuja ns. vanhon sukupolven purjeveneitä on markkinoilla juuri se määrä mikä on valmistettu. Uusia ei tule.
Jos vene on hyvin pidetty ja päivitetty ahkerasti, on sillä markkinoilla huomattavasti vähemmän kilpailijoita kuin halpisveneillä. Mitä luulet, kumpiko on helpompi myydä, jos haluat päästä joskus eroon veneestäsi?
Erittäin hyvin pidettyjä veneitä on myynnissä todella harvoin. Jos löydät sellaisen, jossa on tiikkikansi vaihdettu, moottori uusittu, tuoreet purjeet, pohjassa uusi primeri ja elektroniikkakin vaihdettu, älä emmi yhtään. Sellaisia veneitä on markkinoilla todella vähän ja ne tuppaavat vaihtamaan omistajaa ilman myynti-ilmoituksia, esimerkiksi saman purjehdusseuran sisällä.

Ulkomailta yhden veneen ostaneena tiedän kokemuksesta, että netti-ilmoitusten perusteella ei voi päätellä oikeastaan yhtään mitään. Sieltä saattaa löytyä helmi, tai sitten ei. Kyllä ulkomaillakin tiedetään veneiden arvo, vaikka ne keskimäärin ovatkin Suomea hieman edullisempia. Halvalla ei saa hyvää merenkään takaa.

avdssadfdsb kirjoitti:

ovat siitä ovelia, että ylitarjonta laskee hintoja ja niukkuus taas nostaa hintoja.

Ota mikä tahansa venemyynnin nettipalvelu maailmasta ja pane hakusanaksi Bavaria, Jeanneu tai Beneteu. Saat satoja ja taas satoja myynnissä olevia veneitä. Niitä on ympäri maailmaa ja joka päivä tehtaat työntävät markkinoille uusia haplisveneitä.

Mitä luulet, onko purjehdus niin aggressiivisesti leviävä harrastus, että kaikille veneille löytyy kohtuuhintaan ostaja? Luulempa, että ei löydy. Purjeveneet ovat siitä hankalia omistettavia, että vaikka et niitä käyttäisikään, aiheutuu niistä kuluja pääoman laskun lisäksi. Sen vuoksi haplisveneiden ostajilla on vaihtoehtoja. Jos ei yksi myyjä suostu pudottamaan hinnasta kolmannetsa niin vierestä löytyy toinen, jonka tilanne on vielä heikompi. Ja jos ei samasta laiturista löydy, niin ainakin naapurimaasta. Ja joka vuosi myynnissä olevien halpisveneiden määrä kasvaa.

Rahoitusalan asiantuntijana ennustan, että seuraavassa vaiheessa halpisveneiden vakuusarvot romahtavat. Viimeistään siinä vaiheessa uusien myynti romahtaa, sillä suurin osa on kuitenkin pankkien tai muiden rahoituslaitosten maksamia.

Sen sijaan hyvin valmistettuja ns. vanhon sukupolven purjeveneitä on markkinoilla juuri se määrä mikä on valmistettu. Uusia ei tule.
Jos vene on hyvin pidetty ja päivitetty ahkerasti, on sillä markkinoilla huomattavasti vähemmän kilpailijoita kuin halpisveneillä. Mitä luulet, kumpiko on helpompi myydä, jos haluat päästä joskus eroon veneestäsi?
Erittäin hyvin pidettyjä veneitä on myynnissä todella harvoin. Jos löydät sellaisen, jossa on tiikkikansi vaihdettu, moottori uusittu, tuoreet purjeet, pohjassa uusi primeri ja elektroniikkakin vaihdettu, älä emmi yhtään. Sellaisia veneitä on markkinoilla todella vähän ja ne tuppaavat vaihtamaan omistajaa ilman myynti-ilmoituksia, esimerkiksi saman purjehdusseuran sisällä.

Ulkomailta yhden veneen ostaneena tiedän kokemuksesta, että netti-ilmoitusten perusteella ei voi päätellä oikeastaan yhtään mitään. Sieltä saattaa löytyä helmi, tai sitten ei. Kyllä ulkomaillakin tiedetään veneiden arvo, vaikka ne keskimäärin ovatkin Suomea hieman edullisempia. Halvalla ei saa hyvää merenkään takaa.

Lue lisää

Kuullostaa epätoivoiselta toiveunelta, että bavarian, jeanneaun ta beneteaun omistajat laskisivat hintoja kolmanneksella missään maassa. Taitaa harmittaa se tiikkikantinen vanha swan, joka ei kulje mihinkään.

cx5678 kirjoitti:

Kuullostaa epätoivoiselta toiveunelta, että bavarian, jeanneaun ta beneteaun omistajat laskisivat hintoja kolmanneksella missään maassa. Taitaa harmittaa se tiikkikantinen vanha swan, joka ei kulje mihinkään.

Lue lisää

Suomesta ei kannata ostaa yhtäkään bavariaa, sillä Ruotsista saa paljon paremmin varustettuja ja huomattavasti halvemmalla. Ikävä kyllä niille kaikille on yhteistä se, että ne on yhtä huonosti rakennettu.

33 kirjoitti:

...kyllä siltä, että tuossa hollantilaisessa oli huonompi varustus. Ei lämmitintä, hurjasti vanhempi joskin peruskunnostettu moottori, ei sprayhoodia, ei plotteria, ei pelastuslauttaa. Runkoa oli korjailtu, mikä voi olla hyvä juttu tai sitten ei. Sanoisin, että ihan veneinä noissa pitääkin olla n. 10 000 euron vero Suomessa myytävän eroksi. Pyyntien ero oli 17 000; hakureissun kustannukset ja vaivannäkö 1000-2000 euroa. Eli viitisen tuhatta jää semmoista "markkina-alueklappia" tuohon hintaan, about 8%. Sitten tietysti pitäisi tutkia runkojen kunto huolella, että näkisi, kumpi on loppujen lopuksi parempi ostos.
Esiin tuotu sakuvaihtoehto vaikuttaa niin peruskuntoiselta, että siitä 30 000 saattaa olla liikaa.

Ulkomailta hakeminen voi olla ihan hyvä juttu, mutta ei pidä uskoa kaiken sieltä löytyvän olevan kultaa. Täällä on vouhkattu "luotettavista välittäjistä" jne. Vaan milläpä normaali veneenostaja (joka ostaa eläessään alle 5 soutuvenettä isompaa) voi tietää, kuka on luotettava ja kuka ei? Muistelen tässä 80-lukua, kun suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt rupesivat kansainvälistymään. Satoja miljoonia ellei miljardeja lurahti koijareiden taskuihin, vaikka miten oli yritetty taustoja selvittää. "Luotettavat ja vakiintuneet" liikekumppanit olivat toinen toistaan kierompia. Vähän samaa fiilistä on näissä keskusteluissa...

Lue lisää

En ihan ymmärtänyt: "pitääkin olla n. 10 000 euron vero Suomessa myytävän eroksi"

Mitään verojan ei ole, mutta kai tuossa on sotkeuduttu vaan omaan näppäryyteen ja näppäimistöön lauseen muotoilussa? Mutta sitten talouslaskelmassa tuo kymppitonni on kuitenkin vähennetty... En oikein tajunnut.

Paremmasta varustuksesta:
Genua 1 Pentex ACL 2009, Hagoort HA-fok Pentex ACL 2003, Hagoort doorgelat grootzeil dracon 2003, Hagoort Genua 2 (lichtweer genua) MAX Carbon 2007,

No, jotkut arvostaa hyviä rättejä, ei kaikki...

Enkä nyt väittänytkään että tuo mitenkään edullinen olisi ikäisekseen ja kokoisekseen, Baltic merkkilisää on hinnassa.

Entinen bavaristi kirjoitti:

Suomesta ei kannata ostaa yhtäkään bavariaa, sillä Ruotsista saa paljon paremmin varustettuja ja huomattavasti halvemmalla. Ikävä kyllä niille kaikille on yhteistä se, että ne on yhtä huonosti rakennettu.

Lue lisää

"Saaristomeri pääasiassa, sitten Ruotsi, Tanska...Miehistönä Emäntä ja minä, joskus aikuiset lapset mukaan. "


Saanen huomautta, että nyt ei olla keskustelemassa, mikä on teidän unelmaveneenne, vaan mikä sopii kysyjälle. Bavariatkin pysyvät kasassa kysyjän aikomalla vesialueella siinä missä muutkin veneet ,joten esim Bavaria 35 Match on hyvä valinta ja sopii budjettiin:

http://www.yachtworld.com/boats/2004/Bavaria-35-Match-2169325/Biograd/Croatia

12+1 kirjoitti:

En ihan ymmärtänyt: "pitääkin olla n. 10 000 euron vero Suomessa myytävän eroksi"

Mitään verojan ei ole, mutta kai tuossa on sotkeuduttu vaan omaan näppäryyteen ja näppäimistöön lauseen muotoilussa? Mutta sitten talouslaskelmassa tuo kymppitonni on kuitenkin vähennetty... En oikein tajunnut.

Paremmasta varustuksesta:
Genua 1 Pentex ACL 2009, Hagoort HA-fok Pentex ACL 2003, Hagoort doorgelat grootzeil dracon 2003, Hagoort Genua 2 (lichtweer genua) MAX Carbon 2007,

No, jotkut arvostaa hyviä rättejä, ei kaikki...

Enkä nyt väittänytkään että tuo mitenkään edullinen olisi ikäisekseen ja kokoisekseen, Baltic merkkilisää on hinnassa.

Lue lisää

Oli näköjään käynyt hassu kirjoitusvirhe, tarkoitus oli siis sanoa, että koska huonomman varustelun ja mm. vanhemman moottorin vuoksi hollantilaisen veneen pitääkin olla ainakin se 10 000 halvempi ihan lähdössä. Sen purjeet ovat ehkä hieman paremmat, mutta myös tuossa suomalaisessa näkyi olevan varsin uudet purjeet eikä laatuerolla ole todellista merkitystä muille kuin kilpapurjehdusta harrastaville. Sen sijaan esimerkiksi lämppärin puuttuminen häiritsee varmasti jokaista, jos ei sitten rajoita veneilyään aurinkoisiin kesäpäiviin.

cx5678 kirjoitti:

Kuullostaa epätoivoiselta toiveunelta, että bavarian, jeanneaun ta beneteaun omistajat laskisivat hintoja kolmanneksella missään maassa. Taitaa harmittaa se tiikkikantinen vanha swan, joka ei kulje mihinkään.

Lue lisää

Olipa järkevä vastaus varsin hyvään analyysiin. Taidat olla niitä järjen jättiläisiä.

idis10 kirjoitti:

Olipa järkevä vastaus varsin hyvään analyysiin. Taidat olla niitä järjen jättiläisiä.

Taidat olla niitä vanhan raadon omistajia, joilla ei hermo kestä eriävää mielipidettä.

cdfty kirjoitti:

"Lys 1,20 --> Lys 1,25 ero nopeudessa on 4%. Kun hitaamman veneen nopeus 6,0 solmua, niin nopeampi purjehtii silloin 6,2 solmua.
"

Elan 33 lys on 1.16 luokkaa,Mumm 36 lys on 1.36 luokkaa. Esitetyllä laskutavalla ero nopeudessa on 15 % ja jos hitaamman veneen nopeus on 6 solmua, niin nopeamman on 7 solmua.

Reippaassa avotuulessa ero on useita solmuja, koska mumm36 ylittää runkonopeuden kevyemmässä tuulessa kuin elan 33.

http://www.blur.se/polar/mumm36_polar.txt

Käytännössä itämeren kevyissä tuulissa elan 33 ja mumm 36 nopeusero voi olla kaksikin solmua ja sillä on merkitystä perhepurjehtijallekin: jos purjehditaan 6 tuntia (elan menee 4 solmua ja mumm 36 menee 6 solmua), niin mumm 36:lla lapset pääsevät pari tuntia aikaisemmin rantaan.

Lue lisää

Jos nopeus on tärkeää, miksi sitten yleensä valita purjevene eikä esimerkiksi liukuvaa moottorivenettä? Kyllä Rippellä siinä vallan validi pointti oli.

Ja jos vaikkapa Elania ja Mummia vertaa perheveneilijän näkökulmasta, niin jälkimmäisen askeettisuus on kyllä sitä luokkaa, ettei nopeusetu alkuunkaan kompensoi asuttavuuden puutetta.

33 kirjoitti:

Oli näköjään käynyt hassu kirjoitusvirhe, tarkoitus oli siis sanoa, että koska huonomman varustelun ja mm. vanhemman moottorin vuoksi hollantilaisen veneen pitääkin olla ainakin se 10 000 halvempi ihan lähdössä. Sen purjeet ovat ehkä hieman paremmat, mutta myös tuossa suomalaisessa näkyi olevan varsin uudet purjeet eikä laatuerolla ole todellista merkitystä muille kuin kilpapurjehdusta harrastaville. Sen sijaan esimerkiksi lämppärin puuttuminen häiritsee varmasti jokaista, jos ei sitten rajoita veneilyään aurinkoisiin kesäpäiviin.

Lue lisää

Webasto 2000 riittää 33 jalkaiseen, se maksaa putkineen ja veneasennusarjoineen captainshopista alle 1500 euroa. Asennukseen mene päivä tai pari, joten ihme hommasta ei ole kysymys ja saa tuliterän lämppärin.

avdssadfdsb kirjoitti:

ovat siitä ovelia, että ylitarjonta laskee hintoja ja niukkuus taas nostaa hintoja.

Ota mikä tahansa venemyynnin nettipalvelu maailmasta ja pane hakusanaksi Bavaria, Jeanneu tai Beneteu. Saat satoja ja taas satoja myynnissä olevia veneitä. Niitä on ympäri maailmaa ja joka päivä tehtaat työntävät markkinoille uusia haplisveneitä.

Mitä luulet, onko purjehdus niin aggressiivisesti leviävä harrastus, että kaikille veneille löytyy kohtuuhintaan ostaja? Luulempa, että ei löydy. Purjeveneet ovat siitä hankalia omistettavia, että vaikka et niitä käyttäisikään, aiheutuu niistä kuluja pääoman laskun lisäksi. Sen vuoksi haplisveneiden ostajilla on vaihtoehtoja. Jos ei yksi myyjä suostu pudottamaan hinnasta kolmannetsa niin vierestä löytyy toinen, jonka tilanne on vielä heikompi. Ja jos ei samasta laiturista löydy, niin ainakin naapurimaasta. Ja joka vuosi myynnissä olevien halpisveneiden määrä kasvaa.

Rahoitusalan asiantuntijana ennustan, että seuraavassa vaiheessa halpisveneiden vakuusarvot romahtavat. Viimeistään siinä vaiheessa uusien myynti romahtaa, sillä suurin osa on kuitenkin pankkien tai muiden rahoituslaitosten maksamia.

Sen sijaan hyvin valmistettuja ns. vanhon sukupolven purjeveneitä on markkinoilla juuri se määrä mikä on valmistettu. Uusia ei tule.
Jos vene on hyvin pidetty ja päivitetty ahkerasti, on sillä markkinoilla huomattavasti vähemmän kilpailijoita kuin halpisveneillä. Mitä luulet, kumpiko on helpompi myydä, jos haluat päästä joskus eroon veneestäsi?
Erittäin hyvin pidettyjä veneitä on myynnissä todella harvoin. Jos löydät sellaisen, jossa on tiikkikansi vaihdettu, moottori uusittu, tuoreet purjeet, pohjassa uusi primeri ja elektroniikkakin vaihdettu, älä emmi yhtään. Sellaisia veneitä on markkinoilla todella vähän ja ne tuppaavat vaihtamaan omistajaa ilman myynti-ilmoituksia, esimerkiksi saman purjehdusseuran sisällä.

Ulkomailta yhden veneen ostaneena tiedän kokemuksesta, että netti-ilmoitusten perusteella ei voi päätellä oikeastaan yhtään mitään. Sieltä saattaa löytyä helmi, tai sitten ei. Kyllä ulkomaillakin tiedetään veneiden arvo, vaikka ne keskimäärin ovatkin Suomea hieman edullisempia. Halvalla ei saa hyvää merenkään takaa.

Lue lisää

Logiikkasi mukaan uusia veneitä myydään niin paljon, että niistä tulee ylitarjontaa. Tämä romauttaa uudehkojen käytettyjen hinnan ja vakuusarvon. Tämä taas romauttaa uusien veneiden myynnin. Mistä se ylitarjonta sitten tulee?

Voi hyvin olla, että 2000-luvun sarjatuotantoveneiden (en käytä sanaa halpisvene, koska oikeasti 100 000 on iso raha) hinnat laskevat, kun niiden määrä kasvaa. Mitä kuvittelet sen tekevän 80-luvun Maxien, Sunwindien, Comfortinojen, Albinien jne. hinnoille? Ajattelevatko ostajat oikeasti, että "En halua 2000-luvun halpisvenettä. Haluan 80-luvun halpisveneen."

Vanhat Swanit jne. on hieman eri asia. Aina tulee olemaan tietty osa harrastajia, jotka haluavat tietyn aikakauden unelmaveneitä. Onko tämä joukko kuitenkaan merkittävästi kasvamassa? Siihen liittyy enemmän veneen omistamisen harrastamista kuin veneilyn harrastamista. Onko nykyajan kiireisillä ihmisillä aikaa siihen? Käsitykseni mukaan vanhempien veneiden ostajat ovat pääasiassa vanhempia herrasmiehiä, jotka elävät nuoruutensa unelmaa.

Ja ei minulla ei ole Bavariaa tms. Vaan vanha pieni skandivene. Voisin kuitenkin kuvitella joskus ostavani modernin Keski-Eurooppalaisen sarjatuotantoveneen. Tosin Bavarian tuotannossa kiinnostaa vain Match-sarja.

4+20 kirjoitti:

Jos nopeus on tärkeää, miksi sitten yleensä valita purjevene eikä esimerkiksi liukuvaa moottorivenettä? Kyllä Rippellä siinä vallan validi pointti oli.

Ja jos vaikkapa Elania ja Mummia vertaa perheveneilijän näkökulmasta, niin jälkimmäisen askeettisuus on kyllä sitä luokkaa, ettei nopeusetu alkuunkaan kompensoi asuttavuuden puutetta.

Lue lisää

Mumm 36:n voi sisustaa muutamalla satkulla mieleisekseen, joten asuttavuusongelma kompensoituu sillä. Nopeutta ei yhtä halvalla saa lisää hitaampaan matkapurteen, joten jos saaristomerellä aikoo pääasiassa purjehtia, Mumm 36 on toistaiseksi paras ehdotus tässä topikissa.

4+20 kirjoitti:

Jos nopeus on tärkeää, miksi sitten yleensä valita purjevene eikä esimerkiksi liukuvaa moottorivenettä? Kyllä Rippellä siinä vallan validi pointti oli.

Ja jos vaikkapa Elania ja Mummia vertaa perheveneilijän näkökulmasta, niin jälkimmäisen askeettisuus on kyllä sitä luokkaa, ettei nopeusetu alkuunkaan kompensoi asuttavuuden puutetta.

Lue lisää

Miten asuttavuutta ja nopeutta voisi verroittaa keskenään? Molempien ominaisuuksien kohdalla jokaisella on omat rajansa. Mumm on luksusasunto verrattuna moneen todelliseen raaseriin alkaen VOR-veneistä. Toisaalta se sellaisiin verrattuna on joillekin onnettoman vanha ja hidas uppotukki. Jollekin muulle riittää CA-vauhti ja joku ei tule yrittämälläkään toimeen ilman kahta vessaa suihkuineen, unohtamatta tietenkään flyygelipintaan viimeisteltyä sisustusta. Parasta tässä on se, että kaikki ovat aivan yhtä oikeassa.

Minä olen ollut itse valmis tinkimään aika paljonkin asumismukavuudesta entisessä kilpaveneessä. Ei se juuri sen nopeampi ollut kuin yleiset aikalaisensa sarjatuotantoveneet, mutta se oli hyvin varustettu ja toimi kannelta aivan erinomaisesti. Erityiseti viimeksimainitusta ominaisuudesta pidin. Nykyinen veneeni näyttää ja tuntuu lähinnä matkaveneeltä, mutta siinäkin ihastuin toimiviksi ymmärtämiini ratkaisuihin sisällä ja ulkona, sekä hyvään heloitukseen. Ja onhan sillä lopulta kisoissakin pärjännyt kotitarpeiksi sen lisäksi, että on ollut hauskaa. Itse asiassa sen edellisen jossain määrin askeettista sisusta moni mainitsi todella kodikkaaksi. Siihenkin voi vaikuttaa varsin pienillä asioilla.

...... kirjoitti:

Logiikkasi mukaan uusia veneitä myydään niin paljon, että niistä tulee ylitarjontaa. Tämä romauttaa uudehkojen käytettyjen hinnan ja vakuusarvon. Tämä taas romauttaa uusien veneiden myynnin. Mistä se ylitarjonta sitten tulee?

Voi hyvin olla, että 2000-luvun sarjatuotantoveneiden (en käytä sanaa halpisvene, koska oikeasti 100 000 on iso raha) hinnat laskevat, kun niiden määrä kasvaa. Mitä kuvittelet sen tekevän 80-luvun Maxien, Sunwindien, Comfortinojen, Albinien jne. hinnoille? Ajattelevatko ostajat oikeasti, että "En halua 2000-luvun halpisvenettä. Haluan 80-luvun halpisveneen."

Vanhat Swanit jne. on hieman eri asia. Aina tulee olemaan tietty osa harrastajia, jotka haluavat tietyn aikakauden unelmaveneitä. Onko tämä joukko kuitenkaan merkittävästi kasvamassa? Siihen liittyy enemmän veneen omistamisen harrastamista kuin veneilyn harrastamista. Onko nykyajan kiireisillä ihmisillä aikaa siihen? Käsitykseni mukaan vanhempien veneiden ostajat ovat pääasiassa vanhempia herrasmiehiä, jotka elävät nuoruutensa unelmaa.

Ja ei minulla ei ole Bavariaa tms. Vaan vanha pieni skandivene. Voisin kuitenkin kuvitella joskus ostavani modernin Keski-Eurooppalaisen sarjatuotantoveneen. Tosin Bavarian tuotannossa kiinnostaa vain Match-sarja.

Lue lisää

Tuo epäloogisuus tulee siitä, että näin globaalin laman aikaan, kaikkien uusien veneiden myynti tahmaa ja purjeveneitä tehdään vain tilauksesta, uusia ei tule markkinoille niin kuin experttiosasto esittää. Jännityksen tasapaino säilyy kaikilla venemyyjillä ja tehdasuusien veneiden myyjillä on aina hankalampaa hintakilpaillussa globaalissa markkinataloudessa.

4579 kirjoitti:

Mumm 36:n voi sisustaa muutamalla satkulla mieleisekseen, joten asuttavuusongelma kompensoituu sillä. Nopeutta ei yhtä halvalla saa lisää hitaampaan matkapurteen, joten jos saaristomerellä aikoo pääasiassa purjehtia, Mumm 36 on toistaiseksi paras ehdotus tässä topikissa.

Lue lisää

Et ilmeisesti ole ikinä nähnyt edes kuvia Mumm 36:n sisätiloista? Siitä ei saa viihtyisää millään rahalla. Asia ei oikeastaan ole edes varsinaisesti vika tai puute, koska sitä venettä ei ole tarkoitettukaan olemaan viihtyisä ja asuttava, se on ihan puhtaasti raaseri. Käyttötarkoitus on erilainen. Omassa lajissaan se on hyvä vene, mutta perheen/pariskunnan veneeksi, kesäkodiksi, se on kelvoton.

4+20 kirjoitti:

Et ilmeisesti ole ikinä nähnyt edes kuvia Mumm 36:n sisätiloista? Siitä ei saa viihtyisää millään rahalla. Asia ei oikeastaan ole edes varsinaisesti vika tai puute, koska sitä venettä ei ole tarkoitettukaan olemaan viihtyisä ja asuttava, se on ihan puhtaasti raaseri. Käyttötarkoitus on erilainen. Omassa lajissaan se on hyvä vene, mutta perheen/pariskunnan veneeksi, kesäkodiksi, se on kelvoton.

Lue lisää

Älä viitsi olla noin pappa, kysyjä on 45 -vuotias ja miehistöä löytyy. Mumm 36 on loistava valinta Iämerelle retkeilyyn.

4579 kirjoitti:

Älä viitsi olla noin pappa, kysyjä on 45 -vuotias ja miehistöä löytyy. Mumm 36 on loistava valinta Iämerelle retkeilyyn.

tuon "45-vuotiaan" ? Tai "miehistöä löytyy"?

Ketjun aloittaja ei mainitse ikää ollenkaan. Sen sijaan hän sanoo, että yleensä veneilee vaimon kanssa, joskus (ei siis läheskään aina) aikuiset lapset mukana. "Aikuiset lapset" muuten viittaa siihen, että ikä saattaa hyvinkin olla ennemmin yli kuin alle 50. Ja koko kesäloma ja viikonloput veneessä.

Mumm on sellainen vene, jota saattaa tuollaiseen käyttöön harkita vain joku parikymppinen kloppi, jolla ei itse asiassa ole rahaa H-venettä isompaan. Tai jos käyttäisi tämmöistä vertausta: Mumm on sellaiselle purjeveneilijälle, jonka tärkein nettifoorumi on plaanaa.com :)

4+20 kirjoitti:

tuon "45-vuotiaan" ? Tai "miehistöä löytyy"?

Ketjun aloittaja ei mainitse ikää ollenkaan. Sen sijaan hän sanoo, että yleensä veneilee vaimon kanssa, joskus (ei siis läheskään aina) aikuiset lapset mukana. "Aikuiset lapset" muuten viittaa siihen, että ikä saattaa hyvinkin olla ennemmin yli kuin alle 50. Ja koko kesäloma ja viikonloput veneessä.

Mumm on sellainen vene, jota saattaa tuollaiseen käyttöön harkita vain joku parikymppinen kloppi, jolla ei itse asiassa ole rahaa H-venettä isompaan. Tai jos käyttäisi tämmöistä vertausta: Mumm on sellaiselle purjeveneilijälle, jonka tärkein nettifoorumi on plaanaa.com :)

Lue lisää

Profiilista ikä ja tekstistäsi miehistöksi löytyy vaimo ja lapset.

Mumm 36 vastustaa sellaiset tyypit, jotka eivät koskaan ole purjehtineet nopealla köliveneellä ja siksi ovat jäävejä kommentoimaan nopeista purjeveneistä yhtään mitään.

gtygfgbv kirjoitti:

Profiilista ikä ja tekstistäsi miehistöksi löytyy vaimo ja lapset.

Mumm 36 vastustaa sellaiset tyypit, jotka eivät koskaan ole purjehtineet nopealla köliveneellä ja siksi ovat jäävejä kommentoimaan nopeista purjeveneistä yhtään mitään.

Lue lisää

Eikö nyt millään mene jakeluun, että aloittajan oman kuvauksen mukaan normiporukka veneessä on hänelle 2 henkeä ja se toinen on vaimo? Erittäin suurella todennäköisyydellä tuollainen kokoonpano kaipaa veneeltä enemmän viihtyisyyttä ja mukavuutta kuin äärimmäistä suorituskykyä eikä välttämättä ole myöskään innostunut "tekemään töitä" koko ajan veneen eteenpäinviemiseksi.

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, ettei veneitä voi arvioida yhteismitallisella asteikolla, koska niiden käyttötarkoitukset ovat erilaiset. Yhtään sen enempää kuin kannattaa vertailla Ferraria ja Opelia; se, että Ferrari on reilusti nopeampi ja asiasta kiinnostuneelle hauskempi ajaa ei tee siitä millään tavalla parempaa tai edes hyvää autoa sellaiselle, jota nuo asiat eivät suuremmin kiinnosta.

Sinä tuijotat vain yhtä ainoaa suuretta: suorituskykyä. Enemmistölle se ei kuitenkaan ole ratkaiseva tai välttämättä edes kovin merkityksellinen juttu. Jos kaipaat todisteita väitteelleni, kierrä vaikkapa Helsingin pursiseurasatamat jonain kesäpäivänä ja laske vähän venetyyppien jakaumaa... Ja uskallan myös olla varsin varma siitä, että jos aloittaja jakaisi sinun painotuksesi, niin hän olisi todennäköisesti tuonut sen selkeämmin esiin tekstissään eikä olisi vanhoja skandeja edes maininnut.

4+20 kirjoitti:

Eikö nyt millään mene jakeluun, että aloittajan oman kuvauksen mukaan normiporukka veneessä on hänelle 2 henkeä ja se toinen on vaimo? Erittäin suurella todennäköisyydellä tuollainen kokoonpano kaipaa veneeltä enemmän viihtyisyyttä ja mukavuutta kuin äärimmäistä suorituskykyä eikä välttämättä ole myöskään innostunut "tekemään töitä" koko ajan veneen eteenpäinviemiseksi.

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, ettei veneitä voi arvioida yhteismitallisella asteikolla, koska niiden käyttötarkoitukset ovat erilaiset. Yhtään sen enempää kuin kannattaa vertailla Ferraria ja Opelia; se, että Ferrari on reilusti nopeampi ja asiasta kiinnostuneelle hauskempi ajaa ei tee siitä millään tavalla parempaa tai edes hyvää autoa sellaiselle, jota nuo asiat eivät suuremmin kiinnosta.

Sinä tuijotat vain yhtä ainoaa suuretta: suorituskykyä. Enemmistölle se ei kuitenkaan ole ratkaiseva tai välttämättä edes kovin merkityksellinen juttu. Jos kaipaat todisteita väitteelleni, kierrä vaikkapa Helsingin pursiseurasatamat jonain kesäpäivänä ja laske vähän venetyyppien jakaumaa... Ja uskallan myös olla varsin varma siitä, että jos aloittaja jakaisi sinun painotuksesi, niin hän olisi todennäköisesti tuonut sen selkeämmin esiin tekstissään eikä olisi vanhoja skandeja edes maininnut.

Lue lisää

Moni sellainen, joka on paljon purjehtinut, suorituskyky on tärkein. Jos haluaa, että vaimokin viihtyy, niin se on keskustelu- ja sisutuskysymys.

Helsinki on suomen kallein paikka asua ja eläkeläisten venevalinnat, niitä ei kannata tyrkyttää 45 -vuotiaille, joilla on vielä kymmeniä vuosia purjehdusuraa jäljellä.

Tätä keskustelua on aivan turha jatkaa, jos ei ole purjehtinut nopealla köliveneellä ja mielikuvitus ei riitä purjeveneen sisustamiseen.

4+20 kirjoitti:

Eikö nyt millään mene jakeluun, että aloittajan oman kuvauksen mukaan normiporukka veneessä on hänelle 2 henkeä ja se toinen on vaimo? Erittäin suurella todennäköisyydellä tuollainen kokoonpano kaipaa veneeltä enemmän viihtyisyyttä ja mukavuutta kuin äärimmäistä suorituskykyä eikä välttämättä ole myöskään innostunut "tekemään töitä" koko ajan veneen eteenpäinviemiseksi.

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, ettei veneitä voi arvioida yhteismitallisella asteikolla, koska niiden käyttötarkoitukset ovat erilaiset. Yhtään sen enempää kuin kannattaa vertailla Ferraria ja Opelia; se, että Ferrari on reilusti nopeampi ja asiasta kiinnostuneelle hauskempi ajaa ei tee siitä millään tavalla parempaa tai edes hyvää autoa sellaiselle, jota nuo asiat eivät suuremmin kiinnosta.

Sinä tuijotat vain yhtä ainoaa suuretta: suorituskykyä. Enemmistölle se ei kuitenkaan ole ratkaiseva tai välttämättä edes kovin merkityksellinen juttu. Jos kaipaat todisteita väitteelleni, kierrä vaikkapa Helsingin pursiseurasatamat jonain kesäpäivänä ja laske vähän venetyyppien jakaumaa... Ja uskallan myös olla varsin varma siitä, että jos aloittaja jakaisi sinun painotuksesi, niin hän olisi todennäköisesti tuonut sen selkeämmin esiin tekstissään eikä olisi vanhoja skandeja edes maininnut.

Lue lisää

Älähän laita sanoja tai mielipiteitä muitten suuhun. Jokainen ihan itse päättää täysin pätevästi, mikä on nopea ja mikä on mukava. Sitä ei voi päätellä myöskään siitä, mitä useimmat muut ovat valinneet. Olen nähnyt senkin, mitä voidaan tehdä vaikkapa vanhalle Antillalle, jonka lähtökohta oli sellainen painepesurin kestävä.

Minä olen jo kuuttakymppiä lähestyvä pappa, enkä voisi täysin sulkea Mummia pois mahdollisten veneiden valikoimasta, vaikka ehkä jo liikaa minulle todennäköisesti jo olisikin. Vasta aamulla tulin etsineeksi netistä tietoja Morning Cloudista ja löysin ainakin vaimoa ihastuttaneen Morning Cloud II:n sisaren. Kyseessä oli siis Mummin 70-luvun versio, sisustukseltaan samankaltainen, vain valkoiset pinnat korvattuna kiiltävällä lakkapinnalla.

csd5678 kirjoitti:

Moni sellainen, joka on paljon purjehtinut, suorituskyky on tärkein. Jos haluaa, että vaimokin viihtyy, niin se on keskustelu- ja sisutuskysymys.

Helsinki on suomen kallein paikka asua ja eläkeläisten venevalinnat, niitä ei kannata tyrkyttää 45 -vuotiaille, joilla on vielä kymmeniä vuosia purjehdusuraa jäljellä.

Tätä keskustelua on aivan turha jatkaa, jos ei ole purjehtinut nopealla köliveneellä ja mielikuvitus ei riitä purjeveneen sisustamiseen.

Lue lisää

Jos sen Mummin sisustaa niin sitten se painaakin ja se on vielä huonompi mihinkään tarkoitukseen ja vielä vaikeampi myydä eteenpäin.

apteekin hyllyltä kirjoitti:

Jos sen Mummin sisustaa niin sitten se painaakin ja se on vielä huonompi mihinkään tarkoitukseen ja vielä vaikeampi myydä eteenpäin.

Kankassistus on kevyt, pestävä ja helppo tehdä. Keulalaveri (jos ei ole jo tehty) patjoineen painaa noin 10 kg, ei merkitse mitään ja nostaa veneen arvoa retkikäytössä.

Tuollaisen Mumm 36:n jos hankkii ensimmäiseksi purjeveneeksi, nopeampaa tuskin kaipaa moneen vuoteen ja 50-70 kilon hintaluokassa, yli 30 -jalkaiset veneet ovat jo valmiiksi vuosia vanhoja, joten on aivan turha spekuloida tulevaisuudella vaan nauttia purjehduksesta tässä ja nyt.

46hdg8 kirjoitti:

Kankassistus on kevyt, pestävä ja helppo tehdä. Keulalaveri (jos ei ole jo tehty) patjoineen painaa noin 10 kg, ei merkitse mitään ja nostaa veneen arvoa retkikäytössä.

Tuollaisen Mumm 36:n jos hankkii ensimmäiseksi purjeveneeksi, nopeampaa tuskin kaipaa moneen vuoteen ja 50-70 kilon hintaluokassa, yli 30 -jalkaiset veneet ovat jo valmiiksi vuosia vanhoja, joten on aivan turha spekuloida tulevaisuudella vaan nauttia purjehduksesta tässä ja nyt.

Lue lisää

Ei tuollaisia kangassisutusehdotuksia sovi ehdotella lakkaamisesta pitäville. Siinähän menisi heidän aurinkoinen kesäpäivä aivan pilalle, jos joutuisi purjehtimaan lakkaamisen sijaan.

avdssadfdsb kirjoitti:

ovat siitä ovelia, että ylitarjonta laskee hintoja ja niukkuus taas nostaa hintoja.

Ota mikä tahansa venemyynnin nettipalvelu maailmasta ja pane hakusanaksi Bavaria, Jeanneu tai Beneteu. Saat satoja ja taas satoja myynnissä olevia veneitä. Niitä on ympäri maailmaa ja joka päivä tehtaat työntävät markkinoille uusia haplisveneitä.

Mitä luulet, onko purjehdus niin aggressiivisesti leviävä harrastus, että kaikille veneille löytyy kohtuuhintaan ostaja? Luulempa, että ei löydy. Purjeveneet ovat siitä hankalia omistettavia, että vaikka et niitä käyttäisikään, aiheutuu niistä kuluja pääoman laskun lisäksi. Sen vuoksi haplisveneiden ostajilla on vaihtoehtoja. Jos ei yksi myyjä suostu pudottamaan hinnasta kolmannetsa niin vierestä löytyy toinen, jonka tilanne on vielä heikompi. Ja jos ei samasta laiturista löydy, niin ainakin naapurimaasta. Ja joka vuosi myynnissä olevien halpisveneiden määrä kasvaa.

Rahoitusalan asiantuntijana ennustan, että seuraavassa vaiheessa halpisveneiden vakuusarvot romahtavat. Viimeistään siinä vaiheessa uusien myynti romahtaa, sillä suurin osa on kuitenkin pankkien tai muiden rahoituslaitosten maksamia.

Sen sijaan hyvin valmistettuja ns. vanhon sukupolven purjeveneitä on markkinoilla juuri se määrä mikä on valmistettu. Uusia ei tule.
Jos vene on hyvin pidetty ja päivitetty ahkerasti, on sillä markkinoilla huomattavasti vähemmän kilpailijoita kuin halpisveneillä. Mitä luulet, kumpiko on helpompi myydä, jos haluat päästä joskus eroon veneestäsi?
Erittäin hyvin pidettyjä veneitä on myynnissä todella harvoin. Jos löydät sellaisen, jossa on tiikkikansi vaihdettu, moottori uusittu, tuoreet purjeet, pohjassa uusi primeri ja elektroniikkakin vaihdettu, älä emmi yhtään. Sellaisia veneitä on markkinoilla todella vähän ja ne tuppaavat vaihtamaan omistajaa ilman myynti-ilmoituksia, esimerkiksi saman purjehdusseuran sisällä.

Ulkomailta yhden veneen ostaneena tiedän kokemuksesta, että netti-ilmoitusten perusteella ei voi päätellä oikeastaan yhtään mitään. Sieltä saattaa löytyä helmi, tai sitten ei. Kyllä ulkomaillakin tiedetään veneiden arvo, vaikka ne keskimäärin ovatkin Suomea hieman edullisempia. Halvalla ei saa hyvää merenkään takaa.

Lue lisää

sinun tulisi tietää ettei purjevene käy vakuudeksi rahoitusmarkkinoilla. Korkeintaan jossain osamaksukaupassa, jossa omistusoikeus siirtyy vasta viimeisenkin sentin maksun jälkeen.

4+20 kirjoitti:

tuon "45-vuotiaan" ? Tai "miehistöä löytyy"?

Ketjun aloittaja ei mainitse ikää ollenkaan. Sen sijaan hän sanoo, että yleensä veneilee vaimon kanssa, joskus (ei siis läheskään aina) aikuiset lapset mukana. "Aikuiset lapset" muuten viittaa siihen, että ikä saattaa hyvinkin olla ennemmin yli kuin alle 50. Ja koko kesäloma ja viikonloput veneessä.

Mumm on sellainen vene, jota saattaa tuollaiseen käyttöön harkita vain joku parikymppinen kloppi, jolla ei itse asiassa ole rahaa H-venettä isompaan. Tai jos käyttäisi tämmöistä vertausta: Mumm on sellaiselle purjeveneilijälle, jonka tärkein nettifoorumi on plaanaa.com :)

Lue lisää

mumm on sisätiloiltaan ehkä liian askeettinen, tulevalla veneellä emme tulisi kilpailemaan. Nopeutta tarvitaan kuitenkin purjehduksen mielekkyyden säilyttämiseen.

pollag kirjoitti:

mumm on sisätiloiltaan ehkä liian askeettinen, tulevalla veneellä emme tulisi kilpailemaan. Nopeutta tarvitaan kuitenkin purjehduksen mielekkyyden säilyttämiseen.

Aivan, jotta purjehdus olisi pidemmän päälle hauskaa, mahdollisimman nopea ja herkkä vene kannattaa olla retkipurjehduksessakin. Mumm 36 olisi sellainen. Muita läheskään yhtä nopeita ja puulla sisustettuja ei alle 70 000 euron saa. Harvan 36 -jalkaisen matkapurren lys on 1.36 tai edes yli 1.30. Mummilla olisi kiva pyöriä vaikka vanhojen X:ien ympäri.

cxs46 kirjoitti:

Oli kyse nopeahkosta veneestä 50-70 kilon hintaan, tässä eräs, joka pesee bavat ja balticit:

http://www.theyachtmarket.com/boats_for_sale/11749/

Lue lisää

Mummin kuorinta;
http://www.youtube.com/watch?v=_qyfqu6TLbo

appelsiini? kirjoitti:

Mummin kuorinta;
http://www.youtube.com/watch?v=_qyfqu6TLbo

Siinä ajeltiin Mummilta välihousut paljaaksi.

avdssadfdsb kirjoitti:

ovat siitä ovelia, että ylitarjonta laskee hintoja ja niukkuus taas nostaa hintoja.

Ota mikä tahansa venemyynnin nettipalvelu maailmasta ja pane hakusanaksi Bavaria, Jeanneu tai Beneteu. Saat satoja ja taas satoja myynnissä olevia veneitä. Niitä on ympäri maailmaa ja joka päivä tehtaat työntävät markkinoille uusia haplisveneitä.

Mitä luulet, onko purjehdus niin aggressiivisesti leviävä harrastus, että kaikille veneille löytyy kohtuuhintaan ostaja? Luulempa, että ei löydy. Purjeveneet ovat siitä hankalia omistettavia, että vaikka et niitä käyttäisikään, aiheutuu niistä kuluja pääoman laskun lisäksi. Sen vuoksi haplisveneiden ostajilla on vaihtoehtoja. Jos ei yksi myyjä suostu pudottamaan hinnasta kolmannetsa niin vierestä löytyy toinen, jonka tilanne on vielä heikompi. Ja jos ei samasta laiturista löydy, niin ainakin naapurimaasta. Ja joka vuosi myynnissä olevien halpisveneiden määrä kasvaa.

Rahoitusalan asiantuntijana ennustan, että seuraavassa vaiheessa halpisveneiden vakuusarvot romahtavat. Viimeistään siinä vaiheessa uusien myynti romahtaa, sillä suurin osa on kuitenkin pankkien tai muiden rahoituslaitosten maksamia.

Sen sijaan hyvin valmistettuja ns. vanhon sukupolven purjeveneitä on markkinoilla juuri se määrä mikä on valmistettu. Uusia ei tule.
Jos vene on hyvin pidetty ja päivitetty ahkerasti, on sillä markkinoilla huomattavasti vähemmän kilpailijoita kuin halpisveneillä. Mitä luulet, kumpiko on helpompi myydä, jos haluat päästä joskus eroon veneestäsi?
Erittäin hyvin pidettyjä veneitä on myynnissä todella harvoin. Jos löydät sellaisen, jossa on tiikkikansi vaihdettu, moottori uusittu, tuoreet purjeet, pohjassa uusi primeri ja elektroniikkakin vaihdettu, älä emmi yhtään. Sellaisia veneitä on markkinoilla todella vähän ja ne tuppaavat vaihtamaan omistajaa ilman myynti-ilmoituksia, esimerkiksi saman purjehdusseuran sisällä.

Ulkomailta yhden veneen ostaneena tiedän kokemuksesta, että netti-ilmoitusten perusteella ei voi päätellä oikeastaan yhtään mitään. Sieltä saattaa löytyä helmi, tai sitten ei. Kyllä ulkomaillakin tiedetään veneiden arvo, vaikka ne keskimäärin ovatkin Suomea hieman edullisempia. Halvalla ei saa hyvää merenkään takaa.

Lue lisää

Tämä näyttää malliltaan vanhalta vaikka vuosimalli aika tuore, olisikohan tuo hintapyyntö kohdallaan suhteessa tuotteeseen.
http://www.nettivene.com/purjevene/saint/384367

pollag kirjoitti:

Tämä näyttää malliltaan vanhalta vaikka vuosimalli aika tuore, olisikohan tuo hintapyyntö kohdallaan suhteessa tuotteeseen.
http://www.nettivene.com/purjevene/saint/384367

Lue lisää

Tässä yhtä hidas puolet halvemmalla:

http://www.blocket.se/stockholm/Siesta_32_fran_1983_30674750.htm?ca=11&w=1

Hinta vm 2006 Saintista on kohdallaan.

avdssadfdsb kirjoitti:

ovat siitä ovelia, että ylitarjonta laskee hintoja ja niukkuus taas nostaa hintoja.

Ota mikä tahansa venemyynnin nettipalvelu maailmasta ja pane hakusanaksi Bavaria, Jeanneu tai Beneteu. Saat satoja ja taas satoja myynnissä olevia veneitä. Niitä on ympäri maailmaa ja joka päivä tehtaat työntävät markkinoille uusia haplisveneitä.

Mitä luulet, onko purjehdus niin aggressiivisesti leviävä harrastus, että kaikille veneille löytyy kohtuuhintaan ostaja? Luulempa, että ei löydy. Purjeveneet ovat siitä hankalia omistettavia, että vaikka et niitä käyttäisikään, aiheutuu niistä kuluja pääoman laskun lisäksi. Sen vuoksi haplisveneiden ostajilla on vaihtoehtoja. Jos ei yksi myyjä suostu pudottamaan hinnasta kolmannetsa niin vierestä löytyy toinen, jonka tilanne on vielä heikompi. Ja jos ei samasta laiturista löydy, niin ainakin naapurimaasta. Ja joka vuosi myynnissä olevien halpisveneiden määrä kasvaa.

Rahoitusalan asiantuntijana ennustan, että seuraavassa vaiheessa halpisveneiden vakuusarvot romahtavat. Viimeistään siinä vaiheessa uusien myynti romahtaa, sillä suurin osa on kuitenkin pankkien tai muiden rahoituslaitosten maksamia.

Sen sijaan hyvin valmistettuja ns. vanhon sukupolven purjeveneitä on markkinoilla juuri se määrä mikä on valmistettu. Uusia ei tule.
Jos vene on hyvin pidetty ja päivitetty ahkerasti, on sillä markkinoilla huomattavasti vähemmän kilpailijoita kuin halpisveneillä. Mitä luulet, kumpiko on helpompi myydä, jos haluat päästä joskus eroon veneestäsi?
Erittäin hyvin pidettyjä veneitä on myynnissä todella harvoin. Jos löydät sellaisen, jossa on tiikkikansi vaihdettu, moottori uusittu, tuoreet purjeet, pohjassa uusi primeri ja elektroniikkakin vaihdettu, älä emmi yhtään. Sellaisia veneitä on markkinoilla todella vähän ja ne tuppaavat vaihtamaan omistajaa ilman myynti-ilmoituksia, esimerkiksi saman purjehdusseuran sisällä.

Ulkomailta yhden veneen ostaneena tiedän kokemuksesta, että netti-ilmoitusten perusteella ei voi päätellä oikeastaan yhtään mitään. Sieltä saattaa löytyä helmi, tai sitten ei. Kyllä ulkomaillakin tiedetään veneiden arvo, vaikka ne keskimäärin ovatkin Suomea hieman edullisempia. Halvalla ei saa hyvää merenkään takaa.

Lue lisää

Jos tuosta sepustuksesta katsoo yhtä väitettä vähän tarkemmin:
"hyvin valmistettuja ns. vanhon sukupolven purjeveneitä on markkinoilla juuri se määrä mikä on valmistettu. Uusia ei tule."

Miksi ei tule, mikä sen estää? Tietääkseni kaikkia niitä materiaaleja joista veneet tehtiin 30-vuotta sitten, on yhä edelleen saatavissa. Tietyt materiaalit ovat tosin kehittyneet, niin että yhtä ruttoisia paatteja kuin nuo, tuskin enää tehdään edes halpisfirmoissa. Tuo Saint 313 (= Inferno 31) on hyvä esimerkki siitä että vanhaa hyvää konstruktiota tehdään edelleen. 32 vuotta sitten suunniteltu Omega 42 oli tarjolla ainakin joku vuosi sitten yhä vielä.

Kaikesta huolimatta uudempien konstruktioiden osuus uusien veneiden markkinoista on ylivoimainen. Mistä se johtuu? Olisiko kysynnän ja tarjonnan laki? Jos tosiaan noita vanhoja konstruktioita haluavia olisi pilivin pimein, niin tietysti niitä leivottaisiin ihan entiseen malliin, hyvällä voitolla. Muttakun ei niin ei... Vanhoja veneitä on tarjolla käytettynäkin enemmän kuin markkinat enää vetävät.

Joten, panosta sijoitusmielessä ennemmin vaikka rantatontteihin, niitä ei enää tehdä mutta purjeveneitä tulee markkinoille joka vuosi. Veikaan että Suomen markkinoilla uusia ja muista maista ostettuja käytettyjä tulee joka vuosi enemmän kuin romutuksen tai ulkomaille myynnin vuoksi niitä poistuu. Mutta ennen pitkää markkinat kyllästyvät, mitenkäs sitten suu pannaan, kyllästyvätkö ylihintaa pyytävät skepulantit roikottamaan ilmoitustaan nettiveneessä kaiken kansan naurettavana?

13+4 kirjoitti:

Jos tuosta sepustuksesta katsoo yhtä väitettä vähän tarkemmin:
"hyvin valmistettuja ns. vanhon sukupolven purjeveneitä on markkinoilla juuri se määrä mikä on valmistettu. Uusia ei tule."

Miksi ei tule, mikä sen estää? Tietääkseni kaikkia niitä materiaaleja joista veneet tehtiin 30-vuotta sitten, on yhä edelleen saatavissa. Tietyt materiaalit ovat tosin kehittyneet, niin että yhtä ruttoisia paatteja kuin nuo, tuskin enää tehdään edes halpisfirmoissa. Tuo Saint 313 (= Inferno 31) on hyvä esimerkki siitä että vanhaa hyvää konstruktiota tehdään edelleen. 32 vuotta sitten suunniteltu Omega 42 oli tarjolla ainakin joku vuosi sitten yhä vielä.

Kaikesta huolimatta uudempien konstruktioiden osuus uusien veneiden markkinoista on ylivoimainen. Mistä se johtuu? Olisiko kysynnän ja tarjonnan laki? Jos tosiaan noita vanhoja konstruktioita haluavia olisi pilivin pimein, niin tietysti niitä leivottaisiin ihan entiseen malliin, hyvällä voitolla. Muttakun ei niin ei... Vanhoja veneitä on tarjolla käytettynäkin enemmän kuin markkinat enää vetävät.

Joten, panosta sijoitusmielessä ennemmin vaikka rantatontteihin, niitä ei enää tehdä mutta purjeveneitä tulee markkinoille joka vuosi. Veikaan että Suomen markkinoilla uusia ja muista maista ostettuja käytettyjä tulee joka vuosi enemmän kuin romutuksen tai ulkomaille myynnin vuoksi niitä poistuu. Mutta ennen pitkää markkinat kyllästyvät, mitenkäs sitten suu pannaan, kyllästyvätkö ylihintaa pyytävät skepulantit roikottamaan ilmoitustaan nettiveneessä kaiken kansan naurettavana?

Lue lisää

1. Perinteisten venemallien tekeminen kallista massatuottetuihin verrattuna

2. Pienet markkinat ei elätä Itämeren olosuhteisiin suunniteltujen veneiden valmistajia. (siksi Ruotsissa hengissä enää orust-paatit (ja Arcona!) jotka suunniteltu joko valtameriolosuhteisiin tai skandisuunnittelustapitäville teettäen veneet virossa(Arcona).

Johtopäätös, jos et osaa markkinoida, älä tee veneitä. Kohta kauniia ja hyvin purjehtivia veneitä saa vain USAsta...

13+4 kirjoitti:

Jos tuosta sepustuksesta katsoo yhtä väitettä vähän tarkemmin:
"hyvin valmistettuja ns. vanhon sukupolven purjeveneitä on markkinoilla juuri se määrä mikä on valmistettu. Uusia ei tule."

Miksi ei tule, mikä sen estää? Tietääkseni kaikkia niitä materiaaleja joista veneet tehtiin 30-vuotta sitten, on yhä edelleen saatavissa. Tietyt materiaalit ovat tosin kehittyneet, niin että yhtä ruttoisia paatteja kuin nuo, tuskin enää tehdään edes halpisfirmoissa. Tuo Saint 313 (= Inferno 31) on hyvä esimerkki siitä että vanhaa hyvää konstruktiota tehdään edelleen. 32 vuotta sitten suunniteltu Omega 42 oli tarjolla ainakin joku vuosi sitten yhä vielä.

Kaikesta huolimatta uudempien konstruktioiden osuus uusien veneiden markkinoista on ylivoimainen. Mistä se johtuu? Olisiko kysynnän ja tarjonnan laki? Jos tosiaan noita vanhoja konstruktioita haluavia olisi pilivin pimein, niin tietysti niitä leivottaisiin ihan entiseen malliin, hyvällä voitolla. Muttakun ei niin ei... Vanhoja veneitä on tarjolla käytettynäkin enemmän kuin markkinat enää vetävät.

Joten, panosta sijoitusmielessä ennemmin vaikka rantatontteihin, niitä ei enää tehdä mutta purjeveneitä tulee markkinoille joka vuosi. Veikaan että Suomen markkinoilla uusia ja muista maista ostettuja käytettyjä tulee joka vuosi enemmän kuin romutuksen tai ulkomaille myynnin vuoksi niitä poistuu. Mutta ennen pitkää markkinat kyllästyvät, mitenkäs sitten suu pannaan, kyllästyvätkö ylihintaa pyytävät skepulantit roikottamaan ilmoitustaan nettiveneessä kaiken kansan naurettavana?

Lue lisää

Eihän tuotanto ole materiaalin puutteeseen loppunut. Se on loppunut siihen, että tuotantokustannukset ovat paljon korkeammat kuin nykyisten sarjatuotantoveneiden. Ja yhtä hyviä veneitä kuin aikaisemmin tehdään edelleen. Niitä vain tehdään niin pieniä määriä, ettei niitä edes huomaa markkinoilla. Uudempia konstruktioita, jotka on suunnittelusta lähtien tehty tehokkaasti tuotettaviksi, myydään tietenkin halvempina enemmän, paljon enemmän. Missä hyvänsä tuotteessa halvat kopiot myyvät suurempia määriä, se on yleinen talouden totuus. Jotkut ovat valmiita maksamaan niiden korkeampien tuotantokustannusten myötä tulevasta lisäarvosta. Saint edustaa sellaista uudehkoa kelvollista keskitason venettä, vanhan sukupolven veneet ovat jotain muuta. Niitä on CA-versioista lähtien yli sadan vuoden takaa. Absoluuttista paremmuutta ei konstruktioiden välillä ole.

Enpä ole huomannut vanhoja veneitä olevan ihmeesti enempää markkinoilla kuin markkinat vetävät. Moneen kertaan on todettu, että kaikki vanhat konstruktiot eivät ole hyviä ja toisaalta niitä hyviäkin joutuu rappiolle huonolla hoidolla. Paremmat menevät kaupaksi jo tiskin alta, huonommat tai virheellisesti hinnoitellut jäävät nettiin roikkumaan. Markkinoilla on ollut aikaa jo riittävästi kyllästyä viimeistään esteiden poistuttua EU:n myötä, eli eipä tarvinne kenekään suuta sen takia mutristella.

Rantatontti olisi varmasti parhaasta päästä sijoituskohteita. Sitä vain ei saa siirreltyä paikoiltaan mihinkään, joten ilo siitä jää arvon kohoamisen seuraamiseen. Se taas on Roope Ankan puuhaa.

huolehtii kirjoitti:

Eihän tuotanto ole materiaalin puutteeseen loppunut. Se on loppunut siihen, että tuotantokustannukset ovat paljon korkeammat kuin nykyisten sarjatuotantoveneiden. Ja yhtä hyviä veneitä kuin aikaisemmin tehdään edelleen. Niitä vain tehdään niin pieniä määriä, ettei niitä edes huomaa markkinoilla. Uudempia konstruktioita, jotka on suunnittelusta lähtien tehty tehokkaasti tuotettaviksi, myydään tietenkin halvempina enemmän, paljon enemmän. Missä hyvänsä tuotteessa halvat kopiot myyvät suurempia määriä, se on yleinen talouden totuus. Jotkut ovat valmiita maksamaan niiden korkeampien tuotantokustannusten myötä tulevasta lisäarvosta. Saint edustaa sellaista uudehkoa kelvollista keskitason venettä, vanhan sukupolven veneet ovat jotain muuta. Niitä on CA-versioista lähtien yli sadan vuoden takaa. Absoluuttista paremmuutta ei konstruktioiden välillä ole.

Enpä ole huomannut vanhoja veneitä olevan ihmeesti enempää markkinoilla kuin markkinat vetävät. Moneen kertaan on todettu, että kaikki vanhat konstruktiot eivät ole hyviä ja toisaalta niitä hyviäkin joutuu rappiolle huonolla hoidolla. Paremmat menevät kaupaksi jo tiskin alta, huonommat tai virheellisesti hinnoitellut jäävät nettiin roikkumaan. Markkinoilla on ollut aikaa jo riittävästi kyllästyä viimeistään esteiden poistuttua EU:n myötä, eli eipä tarvinne kenekään suuta sen takia mutristella.

Rantatontti olisi varmasti parhaasta päästä sijoituskohteita. Sitä vain ei saa siirreltyä paikoiltaan mihinkään, joten ilo siitä jää arvon kohoamisen seuraamiseen. Se taas on Roope Ankan puuhaa.

Lue lisää

Tuotannon tehokkuudella ja laadulla on mielenkiintoisia korrelaatioita. Pääosin rationalisointi ja sarjatuotanto on hyvä keino tuotteen laadun parantamiseen, sen tasaisena pitämiseen. Kysykää vaikka tojotalta. Joka tapauksessa sarjatuotanto on keino kustannusten alentamiseen tuotannon tehostumisen kautta.

Niin paskalaatuisia veneitä kuin 70-80 lukujen itsesisustetut pääosin ovat, ei onneksi nykyisin ole markkinoilla! Sarjatuotannon ja sertifiontijärjestemän ansiosta kaikissa veneissä on asialliset sähköasennukset, kaasuasennukset, laipioiden kiinnitykset, kölikiinnitykset... Veneyksilöiden väliset laatuerot ovat hävinneet saman merkin sisällä, minusta tuo on hyvä asia.

Laatuveneitä tehdään edelleen, esim vaikka Rosättra, jonka Linjett-veneiden ulkonäkökin miellyttää perinteisen ystävää, verrattuna vaikka Finngulfin silityslautoihin. Toisaalta melkoinen kolaus tuolle skandilaatukäsitteelle on HR:n viimeaikainen rypeminen laatuongelmissa.

10+11 kirjoitti:

Tuotannon tehokkuudella ja laadulla on mielenkiintoisia korrelaatioita. Pääosin rationalisointi ja sarjatuotanto on hyvä keino tuotteen laadun parantamiseen, sen tasaisena pitämiseen. Kysykää vaikka tojotalta. Joka tapauksessa sarjatuotanto on keino kustannusten alentamiseen tuotannon tehostumisen kautta.

Niin paskalaatuisia veneitä kuin 70-80 lukujen itsesisustetut pääosin ovat, ei onneksi nykyisin ole markkinoilla! Sarjatuotannon ja sertifiontijärjestemän ansiosta kaikissa veneissä on asialliset sähköasennukset, kaasuasennukset, laipioiden kiinnitykset, kölikiinnitykset... Veneyksilöiden väliset laatuerot ovat hävinneet saman merkin sisällä, minusta tuo on hyvä asia.

Laatuveneitä tehdään edelleen, esim vaikka Rosättra, jonka Linjett-veneiden ulkonäkökin miellyttää perinteisen ystävää, verrattuna vaikka Finngulfin silityslautoihin. Toisaalta melkoinen kolaus tuolle skandilaatukäsitteelle on HR:n viimeaikainen rypeminen laatuongelmissa.

Lue lisää

Kettuun purjeveneen ulkonäkö ja muu hömpötys.Mitä itämeren kevyissä tuulissa tarvitaan on nopeutta, nopeutta ja nopeutta jos purjein haluaa matkaa tehdä.

10+11 kirjoitti:

Tuotannon tehokkuudella ja laadulla on mielenkiintoisia korrelaatioita. Pääosin rationalisointi ja sarjatuotanto on hyvä keino tuotteen laadun parantamiseen, sen tasaisena pitämiseen. Kysykää vaikka tojotalta. Joka tapauksessa sarjatuotanto on keino kustannusten alentamiseen tuotannon tehostumisen kautta.

Niin paskalaatuisia veneitä kuin 70-80 lukujen itsesisustetut pääosin ovat, ei onneksi nykyisin ole markkinoilla! Sarjatuotannon ja sertifiontijärjestemän ansiosta kaikissa veneissä on asialliset sähköasennukset, kaasuasennukset, laipioiden kiinnitykset, kölikiinnitykset... Veneyksilöiden väliset laatuerot ovat hävinneet saman merkin sisällä, minusta tuo on hyvä asia.

Laatuveneitä tehdään edelleen, esim vaikka Rosättra, jonka Linjett-veneiden ulkonäkökin miellyttää perinteisen ystävää, verrattuna vaikka Finngulfin silityslautoihin. Toisaalta melkoinen kolaus tuolle skandilaatukäsitteelle on HR:n viimeaikainen rypeminen laatuongelmissa.

Lue lisää

"..Sarjatuotannon ja sertifiontijärjestemän ansiosta kaikissa veneissä on asialliset sähköasennukset, kaasuasennukset, laipioiden kiinnitykset, kölikiinnitykset... "

Et ilmeisesti ole huomannut raportteja laipion kiinnitysten pettämisestä, erilaisista köliongelmista, lasikuidun delaminaatiosta, mastovaurioista jne. Vai pitääkö veneenomistajan ne hyväksyä karkeatkin virheet, koska valmistaja on saanut tuotteensa läpäisemään EU-standardit?

Sarjatuotannossa on se nurja puoli, että väärä mitoitus, suunniteluvirhe tms. ei yleensä kohdistu vain yhteen sarjatuotannosta ulostulleeseen tuotteeseen vaan koko sarjaan kuten autoteollisuudessa on toistuvasti nähty. Viallinen auto on helppo viedä takuukorjaukseen, mutta matkapurren kohdalla asia on paljon mutkallisempi - ääritapauksessa esim. kölin putoaminen avomerellä tai maston menetys staagin kiinnityksen pettäessä. Tuskin mainitsemasi sertifiointi lohduttaa avomerellä, kun sarjatuotantoveneelle sattuu valmistajasta johtuva haveri.

mainospuheita!! kirjoitti:

"..Sarjatuotannon ja sertifiontijärjestemän ansiosta kaikissa veneissä on asialliset sähköasennukset, kaasuasennukset, laipioiden kiinnitykset, kölikiinnitykset... "

Et ilmeisesti ole huomannut raportteja laipion kiinnitysten pettämisestä, erilaisista köliongelmista, lasikuidun delaminaatiosta, mastovaurioista jne. Vai pitääkö veneenomistajan ne hyväksyä karkeatkin virheet, koska valmistaja on saanut tuotteensa läpäisemään EU-standardit?

Sarjatuotannossa on se nurja puoli, että väärä mitoitus, suunniteluvirhe tms. ei yleensä kohdistu vain yhteen sarjatuotannosta ulostulleeseen tuotteeseen vaan koko sarjaan kuten autoteollisuudessa on toistuvasti nähty. Viallinen auto on helppo viedä takuukorjaukseen, mutta matkapurren kohdalla asia on paljon mutkallisempi - ääritapauksessa esim. kölin putoaminen avomerellä tai maston menetys staagin kiinnityksen pettäessä. Tuskin mainitsemasi sertifiointi lohduttaa avomerellä, kun sarjatuotantoveneelle sattuu valmistajasta johtuva haveri.

Lue lisää

Olen huomannut, esimerkiksi HR:n rypeminen viime aikoina on varsin huolestuttavaa. Mutta, nykyisen tiedonvälityksen aikana aiheellisia ja joskus aiheettomiakin reklamaatioita tulee kaikkien tietoon. Koska on kyse sarjatuotannosta, niin nuo ongelmat voidaan yleistää koskemaan tuollaisen valmistajan kaikkia veneitä, ja tästä hyötyy veneen ostaja - sekä kärsii huonon maineen saanut valmistaja.

Pääpointti on siinä, että on päästy eroon varsinaista pommeista, eli huonolla ammattitaidolla ja liian pienellä budjetilla itsesisustetuista. Onhan aika monta nykyvenettä jotka ovat ihan asiallisesti tehtyjä, ei vaan? Käsityö ja pieni sarja eivät takaa myöskään mitään, siitä esimerkkinä vaikka Sirena 36 Stormfogelin peräsimen tippumiset...

10+11 kirjoitti:

Tuotannon tehokkuudella ja laadulla on mielenkiintoisia korrelaatioita. Pääosin rationalisointi ja sarjatuotanto on hyvä keino tuotteen laadun parantamiseen, sen tasaisena pitämiseen. Kysykää vaikka tojotalta. Joka tapauksessa sarjatuotanto on keino kustannusten alentamiseen tuotannon tehostumisen kautta.

Niin paskalaatuisia veneitä kuin 70-80 lukujen itsesisustetut pääosin ovat, ei onneksi nykyisin ole markkinoilla! Sarjatuotannon ja sertifiontijärjestemän ansiosta kaikissa veneissä on asialliset sähköasennukset, kaasuasennukset, laipioiden kiinnitykset, kölikiinnitykset... Veneyksilöiden väliset laatuerot ovat hävinneet saman merkin sisällä, minusta tuo on hyvä asia.

Laatuveneitä tehdään edelleen, esim vaikka Rosättra, jonka Linjett-veneiden ulkonäkökin miellyttää perinteisen ystävää, verrattuna vaikka Finngulfin silityslautoihin. Toisaalta melkoinen kolaus tuolle skandilaatukäsitteelle on HR:n viimeaikainen rypeminen laatuongelmissa.

Lue lisää

tarkoita laadun parannusta tai sen tasaisuutta. Sarjatuotanto tähtää vain kustannusten karsimiseen, ja siis myös veneiden yksinkertaistamiseen jo suunnittelussa.
Yhtä "paskanlaatuisia" veneitä kuin 70-80 lukujen ....., tulee nykypäivänä oikein useilta "hihnoilta" tehdasvalmisteisesti ulos.
Sertifioinnit eivät paranna mitään veneenvalmistuksessa, niissä annetaan vain minimit, mihin kaikki pyrkivät - ylihän ei "kannata" tehdä. Veneiden laatueroja saman merkin sisältä löytyy ihan samalla tavalla kuin aikaisemminkin.
Skandilaatukäsite, on uponnut vain suomalaiseen perusjunttiin, jolla ei ole ollut muuta tietoa "ulkoimailla" valmistetuista veneistä kuin "70-luvun" suomalainen alan julkaisu.

15+20 kirjoitti:

tarkoita laadun parannusta tai sen tasaisuutta. Sarjatuotanto tähtää vain kustannusten karsimiseen, ja siis myös veneiden yksinkertaistamiseen jo suunnittelussa.
Yhtä "paskanlaatuisia" veneitä kuin 70-80 lukujen ....., tulee nykypäivänä oikein useilta "hihnoilta" tehdasvalmisteisesti ulos.
Sertifioinnit eivät paranna mitään veneenvalmistuksessa, niissä annetaan vain minimit, mihin kaikki pyrkivät - ylihän ei "kannata" tehdä. Veneiden laatueroja saman merkin sisältä löytyy ihan samalla tavalla kuin aikaisemminkin.
Skandilaatukäsite, on uponnut vain suomalaiseen perusjunttiin, jolla ei ole ollut muuta tietoa "ulkoimailla" valmistetuista veneistä kuin "70-luvun" suomalainen alan julkaisu.

Lue lisää

Olet varsin vakuuttava, sinulla on ylivertainen asiantuntemus ja jumallinen johdatus asian suhteen, joten turha kait edes miettiä onko lausuntosi totta kaikkien tai edes useimpien venevalmistajien suhteen.
"Sarjatuotanto tähtää VAIN kustannusten karsimiseen"
"Sertifioinnit eivät paranna MITÄÄN veneenvalmistuksessa, niissä annetaan vain minimit, mihin KAIKKI pyrkivät "
"laatueroja saman merkin sisältä löytyy IHAN samalla tavalla kuin aikaisemminkin"

15+20 kirjoitti:

tarkoita laadun parannusta tai sen tasaisuutta. Sarjatuotanto tähtää vain kustannusten karsimiseen, ja siis myös veneiden yksinkertaistamiseen jo suunnittelussa.
Yhtä "paskanlaatuisia" veneitä kuin 70-80 lukujen ....., tulee nykypäivänä oikein useilta "hihnoilta" tehdasvalmisteisesti ulos.
Sertifioinnit eivät paranna mitään veneenvalmistuksessa, niissä annetaan vain minimit, mihin kaikki pyrkivät - ylihän ei "kannata" tehdä. Veneiden laatueroja saman merkin sisältä löytyy ihan samalla tavalla kuin aikaisemminkin.
Skandilaatukäsite, on uponnut vain suomalaiseen perusjunttiin, jolla ei ole ollut muuta tietoa "ulkoimailla" valmistetuista veneistä kuin "70-luvun" suomalainen alan julkaisu.

Lue lisää

Sen verran kalliita tuotteita ovat purjeveneet, ettei aivan paskaa ole varaa tehdä kenenkään valmistajan. Markkintaloudessa yrityksillä ei ole varaa mokailla, sosialismissa julkisen sektorin laitoksilla kylläkin, aina löytyy kommunistien mokille maksaja ja toiminta jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut.

10+11 kirjoitti:

Tuotannon tehokkuudella ja laadulla on mielenkiintoisia korrelaatioita. Pääosin rationalisointi ja sarjatuotanto on hyvä keino tuotteen laadun parantamiseen, sen tasaisena pitämiseen. Kysykää vaikka tojotalta. Joka tapauksessa sarjatuotanto on keino kustannusten alentamiseen tuotannon tehostumisen kautta.

Niin paskalaatuisia veneitä kuin 70-80 lukujen itsesisustetut pääosin ovat, ei onneksi nykyisin ole markkinoilla! Sarjatuotannon ja sertifiontijärjestemän ansiosta kaikissa veneissä on asialliset sähköasennukset, kaasuasennukset, laipioiden kiinnitykset, kölikiinnitykset... Veneyksilöiden väliset laatuerot ovat hävinneet saman merkin sisällä, minusta tuo on hyvä asia.

Laatuveneitä tehdään edelleen, esim vaikka Rosättra, jonka Linjett-veneiden ulkonäkökin miellyttää perinteisen ystävää, verrattuna vaikka Finngulfin silityslautoihin. Toisaalta melkoinen kolaus tuolle skandilaatukäsitteelle on HR:n viimeaikainen rypeminen laatuongelmissa.

Lue lisää

Yksi oleellinen suunnittelukriteeri sarjtuotannossa on tuotannon läpimenoaika. Ostajalle ainoa hyöty liimatuista laipioista ja kölitukeista, nopeasti kuivuvasta lakasta tai muista tuotantoa nopeuttavista ratkaisuista on hintalapussa. Ehkä sitten on hyvä asia, että sarjan kaikissa yksilöissä nekin asiat on tehty samalla tavalla. Varmaa on sekin, että veneiden siinä missä muidenkin tuotteiden suunniteltu käyttöikä on lyhyempi kuin takavuosina. Veneissä painoarvo on suurimman asiakassegmentin, eli charterfirmojen tarpeissa. Luultavasti parannusta on tapahtunut esim. sähköasennuksissa, jotka ennen ovat tosiaan olleet melkoisen kirjavia. Tosin sellaisissakin asioissa vanhat laatuveneet ovat olleet laatuveneitä.

Laatua saa edelleen rahalla. Pitää vain olla sen verran omaa asiantuntemusta, että tietää mistä kannattaa maksaa, osti sitten uutta tai vanhaa.

kriteereistä kirjoitti:

Yksi oleellinen suunnittelukriteeri sarjtuotannossa on tuotannon läpimenoaika. Ostajalle ainoa hyöty liimatuista laipioista ja kölitukeista, nopeasti kuivuvasta lakasta tai muista tuotantoa nopeuttavista ratkaisuista on hintalapussa. Ehkä sitten on hyvä asia, että sarjan kaikissa yksilöissä nekin asiat on tehty samalla tavalla. Varmaa on sekin, että veneiden siinä missä muidenkin tuotteiden suunniteltu käyttöikä on lyhyempi kuin takavuosina. Veneissä painoarvo on suurimman asiakassegmentin, eli charterfirmojen tarpeissa. Luultavasti parannusta on tapahtunut esim. sähköasennuksissa, jotka ennen ovat tosiaan olleet melkoisen kirjavia. Tosin sellaisissakin asioissa vanhat laatuveneet ovat olleet laatuveneitä.

Laatua saa edelleen rahalla. Pitää vain olla sen verran omaa asiantuntemusta, että tietää mistä kannattaa maksaa, osti sitten uutta tai vanhaa.

Lue lisää

Liimat, laminaatit ja valmistustekniikat ovat kehittyneet vuosien varrella, joten nykyinen "halpis" on yhtä kestävä ja laadukas kuin takavuosien "laatupursi".

cdf53 kirjoitti:

Liimat, laminaatit ja valmistustekniikat ovat kehittyneet vuosien varrella, joten nykyinen "halpis" on yhtä kestävä ja laadukas kuin takavuosien "laatupursi".

Mitään uutta ihmeliimaa ei ole tullut markkinoille ainakaan pariin kymmeneen vuoteen ja kovin samoja ovat hartsitkin. Suunnatut kuidut ja kuitumateriaalit ovat nekin samoja, mitä on se uusi? Menetelmissä on tullut hiukan parannusta alipainelaminoinnin myötä, joka ennen oli huippuveneiden valmistustekniikkaa. Jos sinulla on liimatut laipiot, pidä toki itsesi uskossa, että menetelmä on hyvä. Se helpottaa.

:))) kirjoitti:

Mitään uutta ihmeliimaa ei ole tullut markkinoille ainakaan pariin kymmeneen vuoteen ja kovin samoja ovat hartsitkin. Suunnatut kuidut ja kuitumateriaalit ovat nekin samoja, mitä on se uusi? Menetelmissä on tullut hiukan parannusta alipainelaminoinnin myötä, joka ennen oli huippuveneiden valmistustekniikkaa. Jos sinulla on liimatut laipiot, pidä toki itsesi uskossa, että menetelmä on hyvä. Se helpottaa.

Lue lisää

Pidä sinä vaan puulla tuettu puuveneesi, jos se helpottaa.Jos laipoita on jossain veneessä liimattu, niillä tuskin on mitään muuta virkaa kuin koristeena ja näköesteinä.

20 vuotta taaksepäin, silloin oli vuosi 1991, paljon tehtiin kasariluvulla "laatuveneitä" ilman tyhjiölaminointia.

65780 kirjoitti:

Sen verran kalliita tuotteita ovat purjeveneet, ettei aivan paskaa ole varaa tehdä kenenkään valmistajan. Markkintaloudessa yrityksillä ei ole varaa mokailla, sosialismissa julkisen sektorin laitoksilla kylläkin, aina löytyy kommunistien mokille maksaja ja toiminta jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Lue lisää

haluaa "asiantunjamaisesti" palstalla kommentoida. Paskaa syntyy tuutin täydeltä, lähes kaikeasta "laatutuotannosta" jota kaupataan kuluttajille "brändeillä".
Valitettavasti alkaa käymään vähiin ihmiset, jotka ovat edes joskus menneisyydessä aitoon laatutuotteeseen törmännyt, ja siis edes ymmärtävät mikä sellainen on ja mitä siltä sopii odottaa. Nyt ollaan hoettu "markkinataous sitä ja tätä", mutta siitä ei valitettavasti ole luomaan laatua, vain myyntilukuja ja "tuottoja". "Markkinoiden" lobbaamat sertifikaatit eivät myöskään ole laatua edistäviä, vaan rahoittajien ja sijoittajien tuottoa parantavia.

wertgfds kirjoitti:

Pidä sinä vaan puulla tuettu puuveneesi, jos se helpottaa.Jos laipoita on jossain veneessä liimattu, niillä tuskin on mitään muuta virkaa kuin koristeena ja näköesteinä.

20 vuotta taaksepäin, silloin oli vuosi 1991, paljon tehtiin kasariluvulla "laatuveneitä" ilman tyhjiölaminointia.

Lue lisää

mitään tajua asioista, mutta vänkätä pitää ;) Ja näitä tonttuja suomessa riittää, varsinaisia tosimiehiä ;)

33 kirjoitti:

mitään tajua asioista, mutta vänkätä pitää ;) Ja näitä tonttuja suomessa riittää, varsinaisia tosimiehiä ;)

Sivistymättömät eivät pysy asiassa ja fakta-argumenttien loppuessa keskustelu siirtyy henkilökohtaisuuksiin. Tämä on erittäin ikävä ilmiö internetissä ja sivistymättömien imagon kannalta ilmiöstä olisi syytä päästä eroon.

sdfgrertwgd kirjoitti:

Sivistymättömät eivät pysy asiassa ja fakta-argumenttien loppuessa keskustelu siirtyy henkilökohtaisuuksiin. Tämä on erittäin ikävä ilmiö internetissä ja sivistymättömien imagon kannalta ilmiöstä olisi syytä päästä eroon.

Lue lisää

Etpä ollut itsekään erityisen hyvä asiassa ja fakta-argumenteissa pysymään, edes omissasi. Ensin liimat olivat niin hyviä nykyään, ettei laminoinnilla voita mitään. Sen jälkeen liimaaminenkin oli kosmettista, koska laipiot muuttuivat näköesteiksi. Pitäisi kai niiden näköesteidenkin silti pysyä paikoillaan, tai edes ehjinä. Täällä on vastikään referoitu ainakin parista uudesta veneestä, jossa näin ei asia ole ollut.

Lisäksi tempasit puuveneet mukaan keskusteluun. No ei siinä mitään, puuveneet ovat ainakin hyvin konkreettisella tavalla osoittaneet kestävyytensä. Jopa kevyiksi tehdyt vanhat kilpaveneet ovat edelleen käytössä yli satavuotiainakin.

sdfgrertwgd kirjoitti:

Sivistymättömät eivät pysy asiassa ja fakta-argumenttien loppuessa keskustelu siirtyy henkilökohtaisuuksiin. Tämä on erittäin ikävä ilmiö internetissä ja sivistymättömien imagon kannalta ilmiöstä olisi syytä päästä eroon.

Lue lisää

ja aika henkilökohtaisuuksiin menevänä voisi pitää kutsumista "sivistymättömäksi", toisaalta kun sen tekee kaltaisesi "sivistynyt" anonyymipalstalla, se on lähinnä naurettavaa.

itsestäsi kirjoitti:

Etpä ollut itsekään erityisen hyvä asiassa ja fakta-argumenteissa pysymään, edes omissasi. Ensin liimat olivat niin hyviä nykyään, ettei laminoinnilla voita mitään. Sen jälkeen liimaaminenkin oli kosmettista, koska laipiot muuttuivat näköesteiksi. Pitäisi kai niiden näköesteidenkin silti pysyä paikoillaan, tai edes ehjinä. Täällä on vastikään referoitu ainakin parista uudesta veneestä, jossa näin ei asia ole ollut.

Lisäksi tempasit puuveneet mukaan keskusteluun. No ei siinä mitään, puuveneet ovat ainakin hyvin konkreettisella tavalla osoittaneet kestävyytensä. Jopa kevyiksi tehdyt vanhat kilpaveneet ovat edelleen käytössä yli satavuotiainakin.

Lue lisää

Myrskyssä hajoaa huvivene kuin huvivene jostain. Täällä esillä olleet laipioiden pikku murtumat on helppo korjata ja lapsellista nipotusta on tuollaisten asioiden kaivaminen vain sen takia että sen vanhan raadon arvo nousisi suomi24 skeidakirjoittelulla.

67654 kirjoitti:

Myrskyssä hajoaa huvivene kuin huvivene jostain. Täällä esillä olleet laipioiden pikku murtumat on helppo korjata ja lapsellista nipotusta on tuollaisten asioiden kaivaminen vain sen takia että sen vanhan raadon arvo nousisi suomi24 skeidakirjoittelulla.

Lue lisää

Kyllä tukeva, kunnolla tehty vene normaalisti kohtuulliset myrskyt kestää.

Tuntuu kyllä olevan tämä palsta oikein idioottien kokoontumispaikka.

24 kirjoitti:

Kyllä tukeva, kunnolla tehty vene normaalisti kohtuulliset myrskyt kestää.

Tuntuu kyllä olevan tämä palsta oikein idioottien kokoontumispaikka.

Kirjoitettiin Myrskystä. Kevensit tuulta kohtuulliseen myrskyyn.

Ensimmaisenä hermo menee:

- hitaan veneen omistajilta (epätoivoisesti selittävät, ettei purjeveneen suorituskyvyllä ole mitään väliä)
- vanhan veneen omistajilta (epätoivoisesti selittävät, että ennen tehtiin laatua)
- uuden veneen omistajilta (epätoivoisesti selittävät, että vanhat veneet ovat automaattisesti pommeja ja homeskandeja)

Yksinkertaisesti: purjeveneet ovat yksilöitä, on turha jauhaa että siinä ja siinä on sitä ja tätä ja tota. Aina löytyy vasta-argumentti, että niin tuossakin.

67654 kirjoitti:

Myrskyssä hajoaa huvivene kuin huvivene jostain. Täällä esillä olleet laipioiden pikku murtumat on helppo korjata ja lapsellista nipotusta on tuollaisten asioiden kaivaminen vain sen takia että sen vanhan raadon arvo nousisi suomi24 skeidakirjoittelulla.

Lue lisää

Laipioiden murtumista pidetään yleensä merkittävänä rakenteellisena vauriona, tapahtui se sitten uudelle tai vanhalle veneelle. Vanha vene ei ole sen takia parempi, että se on vanha. Se on parempi vain, jos se on alunperin ollut hyvä. Hyviä uusiakin veneitä löytyy, eikä uusi vastaavasti ole parempi vain sen takia, että se on uusi. Koitapa siis selittää , miten nämä kirjoittelut vaikuttaisivat veneiden hintoihin. Uusi raato ei ole yhtään arvokkaampi kuin vanha.

Sellaisiakin myrskyjä on olemassa, joissa hajoaa vene kuin vene. Tavallisen 25 m/s myrskyn ja vielä 30 m/s myrskyn kunnolla tehty vene kestää. Harva sellaisia kokee, paljon harvempi kuin merkittäviä rakenteellisia vaurioita.

kerros kirjoitti:

Siinä ajeltiin Mummilta välihousut paljaaksi.

Sivistävämpää lukemista:

http://www.industrie.gouv.fr/biblioth/docu/dossiers/sect/plaisancegb.pdf

mmmjmjmjmj kirjoitti:

Sivistävämpää lukemista:

http://www.industrie.gouv.fr/biblioth/docu/dossiers/sect/plaisancegb.pdf

Lue lisää

Mainosten lukeminen ei ole sivistävää. Tuo edellämainittu video taas oli reaalimaailmaa.

Diogenes~ kirjoitti:

Mainosten lukeminen ei ole sivistävää. Tuo edellämainittu video taas oli reaalimaailmaa.

Totta, mikä tahansa vene delaminoituu, jos tarpeeksi rytkyttää. Todennäköisesti tuolla delaminoituneella veneellä olisi voinut purjehtia Itämerellä täysin turvallisesti ilman remonttia.

mmmmmujiji kirjoitti:

Totta, mikä tahansa vene delaminoituu, jos tarpeeksi rytkyttää. Todennäköisesti tuolla delaminoituneella veneellä olisi voinut purjehtia Itämerellä täysin turvallisesti ilman remonttia.

Lue lisää

Toimii hyvin jos kangassisustus joustofroteeta

ranskalaismukavuus kirjoitti:

Toimii hyvin jos kangassisustus joustofroteeta

Purjehdus kaikilla veneillä on yhtä mukavaa. Säätä pitää seurata ja kunnioittaa, purjeita pitää osata säätää ja aaltoja ottaa.

36465 kirjoitti:

Purjehdus kaikilla veneillä on yhtä mukavaa. Säätä pitää seurata ja kunnioittaa, purjeita pitää osata säätää ja aaltoja ottaa.

Totta ranskalaisen myötäilevä alusta ideaali itämerelle, ollen riittävän jäykkä, ja kuten kerroit kangasisustus tehdään helposti itse.

Kaikki purjeveneet ovat hitaita vesikulkuneuvoja. Joku "nopea" lys 1,25 vene on vain 10% nopeampi kuin joku 1,12 puolitonnari. Uppoumarunkoinen moottorivene on helposti 50% nopeampi kuin tuo "nopea" purkkari ja liukuva ehken 400% nopeampi.

Jos pitää ostaa mahdollisimman nopea vene, se vene ei ole purjevene. Minun mielestäni Itämerelle kannattaa ostaa merikelpoinen ja merenkäynnissä pehmeästi kulkeva purjevene, pienet nopeuserot eivät merkitse yhtikäs mitään verrattuna matkateon mukavuuteen.

6+5 kirjoitti:

Kaikki purjeveneet ovat hitaita vesikulkuneuvoja. Joku "nopea" lys 1,25 vene on vain 10% nopeampi kuin joku 1,12 puolitonnari. Uppoumarunkoinen moottorivene on helposti 50% nopeampi kuin tuo "nopea" purkkari ja liukuva ehken 400% nopeampi.

Jos pitää ostaa mahdollisimman nopea vene, se vene ei ole purjevene. Minun mielestäni Itämerelle kannattaa ostaa merikelpoinen ja merenkäynnissä pehmeästi kulkeva purjevene, pienet nopeuserot eivät merkitse yhtikäs mitään verrattuna matkateon mukavuuteen.

Lue lisää

Kevyt ja nopea vene on merikelpoisempi ja mukavampi merenkäynnissä kuin raskas ja hidas. Jos asia olisi toisinpäin, VOR 70 veneet olisivat toisenlaisia.

Kyllä mahdollisimman nopea purjevene, joka kuitenkin on hidas, aiheuttaa pahaa oloa koska sitä ei ole tehty mukavaksi, vaan sen tarkoitus on ylittää maaliviiva edes veneenmitalla ennen toista vastaavanlaista venettä.

Oloista kirjoitti:

Kyllä mahdollisimman nopea purjevene, joka kuitenkin on hidas, aiheuttaa pahaa oloa koska sitä ei ole tehty mukavaksi, vaan sen tarkoitus on ylittää maaliviiva edes veneenmitalla ennen toista vastaavanlaista venettä.

Lue lisää

Keskustelussa keskustellaan yli 30 jalkaisista ja yli 3 tonnia painavista veneistä. Itämeren merenkäynnissä matkanteko on yhtä mukavaa/epämukavaa kaikissa, joten mahdollisimman nopea on järkevin valinta.

uy758943 kirjoitti:

Kevyt ja nopea vene on merikelpoisempi ja mukavampi merenkäynnissä kuin raskas ja hidas. Jos asia olisi toisinpäin, VOR 70 veneet olisivat toisenlaisia.

VOR 70 mukava? Käyttäjien kommentit ovat kyllä jotain aivan muuta, viimeksi "Kova kierros"-kirja sitä korosti. Olo on pelkkää helvettiä, mutta parhaat senkin kestää.

Mukavuudella vain voidaan tarkoittaa monia asioita. Se voi olla mahdollisimman tasaista kulkua vähäisimmällä kallistuksella ja pehmeitä istuintyynyjä salongissa. Tai se voi olla iloa olla muita nopeampi ja pääsyä suojaan ennen sään huononemista. Tai onnea siitä, että kaikki toimii ja kestää, vaikka vähän röykyttäisikin.

täältäkin kirjoitti:

VOR 70 mukava? Käyttäjien kommentit ovat kyllä jotain aivan muuta, viimeksi "Kova kierros"-kirja sitä korosti. Olo on pelkkää helvettiä, mutta parhaat senkin kestää.

Mukavuudella vain voidaan tarkoittaa monia asioita. Se voi olla mahdollisimman tasaista kulkua vähäisimmällä kallistuksella ja pehmeitä istuintyynyjä salongissa. Tai se voi olla iloa olla muita nopeampi ja pääsyä suojaan ennen sään huononemista. Tai onnea siitä, että kaikki toimii ja kestää, vaikka vähän röykyttäisikin.

Lue lisää

Helvetilliset purjehdusolosuhteet valtamerillä ovat samat mille tahansa veneelle.

Kevyt vene purjehtii tasaisemmin aallokossa, koska vauhtia on raskasta enemmän ja vene keinuu sivusunnassa vähemmän kuin hidas ja painava.

Kallistus pidetään kaikissa purjeveneissä järkevällä max tasolla eli yksirunkoisissa köliveneissä noin 20 astetta, jotta vene ei sortaisi. Purjealaa säätämällä voi valita haluamansa kallistuksen.

Kevyt vene on nopeammin satamassa, mukava ja turvallinen seikka.

Kevyt vene kestää, todisteena siitä vuosia vanhat kilpapurret, jotka ovat vielä purjehuskunnossa.

75htyui kirjoitti:

Helvetilliset purjehdusolosuhteet valtamerillä ovat samat mille tahansa veneelle.

Kevyt vene purjehtii tasaisemmin aallokossa, koska vauhtia on raskasta enemmän ja vene keinuu sivusunnassa vähemmän kuin hidas ja painava.

Kallistus pidetään kaikissa purjeveneissä järkevällä max tasolla eli yksirunkoisissa köliveneissä noin 20 astetta, jotta vene ei sortaisi. Purjealaa säätämällä voi valita haluamansa kallistuksen.

Kevyt vene on nopeammin satamassa, mukava ja turvallinen seikka.

Kevyt vene kestää, todisteena siitä vuosia vanhat kilpapurret, jotka ovat vielä purjehuskunnossa.

Lue lisää

VOR70 -malli mukavin ja nopein paras vene kommunistisessa maailmassasi

kevyesti ~ kirjoitti:

VOR70 -malli mukavin ja nopein paras vene kommunistisessa maailmassasi

Kannataa joskus kokeilla purjehtia kevyellä ja nopealla köliveneellä, niin jäisi tuollainen paskana jauhaminen täällä vähemmälle.

ree466 kirjoitti:

Kannataa joskus kokeilla purjehtia kevyellä ja nopealla köliveneellä, niin jäisi tuollainen paskana jauhaminen täällä vähemmälle.

eräs korrelaatio: ADHD-yksilöitä on väestöstä n. 5%. Ja kas kummaa, suunnilleen sama on niiden veneilijöiden prosenttiosuus, jotka suosivat tuollaisia "nopeita ja keveitä köliveneitä" asuttavampien ja mukavampien sijasta. Sellaisten, joissa viettää mielellään aikaansa myös satamassa eikä vain yritä päästä mahdollisimman nopeasti pois mereltä ja veneestä.

korrelaattori Correl kirjoitti:

eräs korrelaatio: ADHD-yksilöitä on väestöstä n. 5%. Ja kas kummaa, suunnilleen sama on niiden veneilijöiden prosenttiosuus, jotka suosivat tuollaisia "nopeita ja keveitä köliveneitä" asuttavampien ja mukavampien sijasta. Sellaisten, joissa viettää mielellään aikaansa myös satamassa eikä vain yritä päästä mahdollisimman nopeasti pois mereltä ja veneestä.

Lue lisää

Hahhaa, tuollaisen satuilun sijaan kannattaa tosiaan kokeilla jotain nopeaa purjevenettä, niin olisi parempi fiilis.Tässä eräs:

http://www.470.fi/

5343 kirjoitti:

Hahhaa, tuollaisen satuilun sijaan kannattaa tosiaan kokeilla jotain nopeaa purjevenettä, niin olisi parempi fiilis.Tässä eräs:

http://www.470.fi/

Lue lisää

oli satuilua? Kyse oli raudanlujista faktoista. Se, onko korrelaatio muuta kuin sattumaa, on tietysti todistamatta, joskin tiettyä johdonmukaisuutta oletuksessa on.

Sinulla näyttää olevan kovin kovin paha olo siitä, että kuulut perversioinesi pienenpieneen vähemmistöön. Jopa homoseksuaaleja on enemmän kuin sinun kaltaisiasi!

fakta homma on kirjoitti:

oli satuilua? Kyse oli raudanlujista faktoista. Se, onko korrelaatio muuta kuin sattumaa, on tietysti todistamatta, joskin tiettyä johdonmukaisuutta oletuksessa on.

Sinulla näyttää olevan kovin kovin paha olo siitä, että kuulut perversioinesi pienenpieneen vähemmistöön. Jopa homoseksuaaleja on enemmän kuin sinun kaltaisiasi!

Lue lisää

Vain joku luuseri koulukiusaaja&häirikkö leimaa toiset purjehtijat ahdh potilaiksi ja perversseiksi. Kasva aikuiseksi ja hanki terve itsetunto.

fee57 kirjoitti:

Vain joku luuseri koulukiusaaja&häirikkö leimaa toiset purjehtijat ahdh potilaiksi ja perversseiksi. Kasva aikuiseksi ja hanki terve itsetunto.

kuin tunget tälle palstalle jauhamaan tuota paskaasi "kevyistä ja nopeista köliveneistä", sinun päällesi tullaan sylkemään ja potkimaan munille. SInun olisi parempi pysyä siellä plaanaa-comissa kaltaistesti joukossa. Täällä enemmistö on normaaliveneilijöitä.

11 kirjoitti:

kuin tunget tälle palstalle jauhamaan tuota paskaasi "kevyistä ja nopeista köliveneistä", sinun päällesi tullaan sylkemään ja potkimaan munille. SInun olisi parempi pysyä siellä plaanaa-comissa kaltaistesti joukossa. Täällä enemmistö on normaaliveneilijöitä.

Lue lisää

Jos sinulla olisi vähänkin tajua, ymmärtäisit, että ADHD:t voi vetää tähän mukaan yhtä huonosti kuin seksuaaliset vähemmistöt. ADHD:lle purjehdus missä hyvänsä muodossa on tuskaisen pitkää pinnaa vaativaa, eikä sellaisia siksi joukossa ole prosenttiakaan. Eikä heitä siten ole siellä plaanaa.comissakaan. Eikä sinulla ole sen enempää pätevyyttä kuin valtuuksiakaan määritellä mitään normaaliveneilijöitä.

Edellä sanotusta huolimatta tuo jodlari on palstan nykyinen häirikkö täydellisessä yksisilmäisyydessään. VOR-veneen mukavuuden ylistys oli omaa luokkaansa typeryys, jota ei takuulla yksikään VOR-veneellä purjehtinut allekirjoita. Se on aivan toinen juttu, että kaiken kivan ei tarvitse olla mukavaa, ja harvoin onkaan. VOR-veneellä purjehtiminen olisi nimittäin perkuleellisen hauskaa. Tosin olettaen, ettei olla koko kierrosta lähdössä tekemään. Siihen ei minun, eikä useimpien muidenkaan fysiikka riittäisi, henkisestä kantista puhumattakaan. Mutta jos jotain muistoja viime kesästä on jäljellä kymmenen vuoden kuluttua, ne liittyvät Suursaaren kierron paluumatkaan. Taisi olla kesä lämminkin, mutta niitä tulee ja menee.

Tarvitaan uskonnonopettaja sanomaan reaalimaailmassa se mitä täällä yritetään sanoa: mielipiteesi ovat väärät. Ja silloin oli kyse hyvin epäsuositusta uskonnonopesta.

9705454 kirjoitti:

Keskustelussa keskustellaan yli 30 jalkaisista ja yli 3 tonnia painavista veneistä. Itämeren merenkäynnissä matkanteko on yhtä mukavaa/epämukavaa kaikissa, joten mahdollisimman nopea on järkevin valinta.

Lue lisää

Mahtava nodi purjehtijat. Tätä kun lukee, on taas ensi kesänä hyvät turpajuhlat purkkarilaiturissa tulossa.Kyllä minun mielestäni olette osoittaneet, että olette mahtavia. Miten kummassa voi noin väitellä, TEIDÄN puheidenne mukaan olette kaikki aivan idiootteja??

23 kirjoitti:

Mahtava nodi purjehtijat. Tätä kun lukee, on taas ensi kesänä hyvät turpajuhlat purkkarilaiturissa tulossa.Kyllä minun mielestäni olette osoittaneet, että olette mahtavia. Miten kummassa voi noin väitellä, TEIDÄN puheidenne mukaan olette kaikki aivan idiootteja??

Lue lisää

Hienosti menee. Minäkin kävin lukemassa motaripuolen juttuja. Sinä otit näköjään haasteen vastaan sääkeskustelussa, jossa kehotettiin syyttämään kaikesta sairaspäisyydestä purjehtijoita. Että sadetta pitelemään siitä.

joukkoon kirjoitti:

Hienosti menee. Minäkin kävin lukemassa motaripuolen juttuja. Sinä otit näköjään haasteen vastaan sääkeskustelussa, jossa kehotettiin syyttämään kaikesta sairaspäisyydestä purjehtijoita. Että sadetta pitelemään siitä.

Lue lisää

Jos olet tuolla linjalla, niin toivotan teidän Mopo/Skootterikerholle oikein mukavia tulpanvaihtoiltoja. Muistakaa, tulpaa ei tarvitse kiristää kovin, semmonen 5-10 neukkua on aivan hyvä.

Chigäängou kirjoitti:

Jos olet tuolla linjalla, niin toivotan teidän Mopo/Skootterikerholle oikein mukavia tulpanvaihtoiltoja. Muistakaa, tulpaa ei tarvitse kiristää kovin, semmonen 5-10 neukkua on aivan hyvä.

Lue lisää

Palstalla esiintyy semmoinen maaninen kirjoittaja jonka ajoittaisen siirtymisen muille palstoille huomaa heti keskustelun tasossa.

voi kauhistus kirjoitti:

Palstalla esiintyy semmoinen maaninen kirjoittaja jonka ajoittaisen siirtymisen muille palstoille huomaa heti keskustelun tasossa.

Hei juuri huomast ilmoittaa jonnkiin, että metsäntuotto oli ylittänyt tavoitearvon. Pitääkö mun ilmoittaa jonnekin tästä virheestä vai mitä Jormat miettii asiasta. Varmaa köyhältä asiaa riittää.

rty7 kirjoitti:

Jos sinulla olisi vähänkin tajua, ymmärtäisit, että ADHD:t voi vetää tähän mukaan yhtä huonosti kuin seksuaaliset vähemmistöt. ADHD:lle purjehdus missä hyvänsä muodossa on tuskaisen pitkää pinnaa vaativaa, eikä sellaisia siksi joukossa ole prosenttiakaan. Eikä heitä siten ole siellä plaanaa.comissakaan. Eikä sinulla ole sen enempää pätevyyttä kuin valtuuksiakaan määritellä mitään normaaliveneilijöitä.

Edellä sanotusta huolimatta tuo jodlari on palstan nykyinen häirikkö täydellisessä yksisilmäisyydessään. VOR-veneen mukavuuden ylistys oli omaa luokkaansa typeryys, jota ei takuulla yksikään VOR-veneellä purjehtinut allekirjoita. Se on aivan toinen juttu, että kaiken kivan ei tarvitse olla mukavaa, ja harvoin onkaan. VOR-veneellä purjehtiminen olisi nimittäin perkuleellisen hauskaa. Tosin olettaen, ettei olla koko kierrosta lähdössä tekemään. Siihen ei minun, eikä useimpien muidenkaan fysiikka riittäisi, henkisestä kantista puhumattakaan. Mutta jos jotain muistoja viime kesästä on jäljellä kymmenen vuoden kuluttua, ne liittyvät Suursaaren kierron paluumatkaan. Taisi olla kesä lämminkin, mutta niitä tulee ja menee.

Tarvitaan uskonnonopettaja sanomaan reaalimaailmassa se mitä täällä yritetään sanoa: mielipiteesi ovat väärät. Ja silloin oli kyse hyvin epäsuositusta uskonnonopesta.

Lue lisää

"Purjehtijoiden oma keskustelukanava.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3356

12 kirjoitti:

Hei juuri huomast ilmoittaa jonnkiin, että metsäntuotto oli ylittänyt tavoitearvon. Pitääkö mun ilmoittaa jonnekin tästä virheestä vai mitä Jormat miettii asiasta. Varmaa köyhältä asiaa riittää.

Lue lisää

Moi,

laitoin viestiä vastaukseksi tähän, mutta se menikin tuonne yläosaan. Elikä tässä uudelleen:

Uudessa veneessä on uuden veneen mukavuudet (lämminvesisuihku jne), eikä tarvi viettää aikaa telakalla remonttien merkeissä. Jos keväiden, syksyjen ja kesäloman viikoista 60-65% riittäisi sinulle, niin lähtisimme mielellämme mukaan 35-40 % osuudella. Katso http://sites.google.com/site/jrekoivula. Siellä hiukan lisätietoja perheestämme. Sivuillemme olen laittanut kahden veneen tietoja, joita olen itse hiukan alustavasti katsellut kiinnostuneena. Toinen veneistä on meillä vuokralla koepurjehduksessa heinäkuussa. Kimppaveneessä sekin hyvä puoli, että kevät- ja syystöitä tehdessä olisi kaveri auttamassa.

6+5 kirjoitti:

Kaikki purjeveneet ovat hitaita vesikulkuneuvoja. Joku "nopea" lys 1,25 vene on vain 10% nopeampi kuin joku 1,12 puolitonnari. Uppoumarunkoinen moottorivene on helposti 50% nopeampi kuin tuo "nopea" purkkari ja liukuva ehken 400% nopeampi.

Jos pitää ostaa mahdollisimman nopea vene, se vene ei ole purjevene. Minun mielestäni Itämerelle kannattaa ostaa merikelpoinen ja merenkäynnissä pehmeästi kulkeva purjevene, pienet nopeuserot eivät merkitse yhtikäs mitään verrattuna matkateon mukavuuteen.

Lue lisää

Juuri näin, jos nopeus on kaikkki kaikessa kannattaa unohtaa purjevene, erot aika marginaaliaisa loppupelissä