Uskonnottomuuden opetuksen tilanne uskonnon opetuksessa

Yhtäältä monilla uskonnon opettajilla (ja papeilla) on tapana sanoa, että "ateismi on myös uskonto" tai "uskonnotomatkin uskovat johonkin", mutta sitten tosaalta he eivät ole valmiita uskonnon opetuksen yhteydessä opettmaan ateismista ja uskonnottomuudesta.

Hei,
onko tästä kokemuksia uskonnon opettajilla, tai edes ET:n opettajilla? Entä oppilailla? Siis tästä:
"Opettaja voisi parantaa opetuksessaan tilannetta esimerkiksi pyytämällä uskonnottomien järjestöjen (Vapaa-ajattelijain liiton, Humanistiliiton ym.) edurajaa kertomaan uskonnottomuudesta."
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/jasenyhdistykset

Huhuu, terveisiä kesälomalaiselta! :-) - Eli tunnolliset uskonnonopetajat varmaan vilkaisevat tätä ennen kuin aloittavat syksyn työn...

Hei, vaikka uskonnonopetuksen yleensä ja evankelisluterilaisen ”oman uskonnon” opetuksen opetussuunnitelma on varsin huono, sieltä voidaan kuitenkin kovalla työllä poimia kohtia, jotka näyttäisivät velvoittavan myös uskonnottomuuden opettamiseen (uskonnoton ajattelu, etiikka, identiteetti ja tapakulttuuri Suomessa). Hyvä tapa esitellä näitä asioita voisi olla ”aidon” uskonnottoman vierailijan kutsuminen kouluun - siis myös uskonnon tunnille.

Luonnollisesti myös elämänkatsomustiedon opetukseen voisi liittyä uskonnottoman katsomusryhmän edustajien vierailu. Tällä viestillä haluan nostaa esiin, että OPS:n tarkan luennan valossa myös uskonnon opetuksessa olevien pitäisi saada jonkinlainen käsitys uskonnottomuudsta Suomessa.

Mikäli teillä on kokemuksia uskonnottomien kouluvierailuista, olisi hyvä saada niitä tietoa. Ja tietoa edustajien kutsumisesta voi saada esim. http://www.vapaa-ajattelijat.fi/jasenyhdistykset


Alla parhaimmat poiminna Perusopetuksen perusteista uskonnon kohdalla.
- ”…valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä”
- ”Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys”
- ”perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen”
- ”suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään”
- ”yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus”


Alla pidemmät tekstinosat, joista nuo poiminnot ovat. Mainittakoon, että koko ops uskonnon osalta on paljon yksipuolisempi ja tunnustuksellisempi kuin nuo parhaat osat; http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus

7.11 Uskonto
KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

” Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.
Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

Opetuksen tavoitteena on
• perehdyttää omaan uskontoon
• perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen • tutustuttaa muihin uskontoihin • auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä
• kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.”


VUOSILUOKAT 1−5
KESKEISET SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus
• oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita • Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
• minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä
• toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus
• teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia
• suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään


VUOSILUOKAT 6−9

KESKEISET SISÄLLÖT Suomalainen katsomusperinne
• yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus
• uskonnonvapaus
• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
• suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

Asiallista materiaalia uskonnottomuuden opetukseen löytyy täältä:
http://helsinki.vapaa-ajattelijat.fi/uskomatonlehti/ (sekä jutut erikseen että näköislehti)

Miksi kukaan uskonnon opettaja ei kommentoi? Entä millaisia kokemuksia uskonnottomuuden käsittelystä uskonnon tunneista olisi peruskoulun tai lukion oppilaana?

Miksi kouluissa pitää olla uskonnonoppitunteja? Eikö riitä yleiskatsaus eri uskontoihin ja niihin sisältyviin eettisiin katsomuksiin?
Miksi lapsen vanhemmat eivät vie lastaan oman seurakuntansa opetustilaisuuksiin?
Miks esm.i luterilainen kirkko ei anna lapsille kristillistä kasvatusta heti ekaluokalta lähtie?
Kirkkohistoria kuuluu kyllä Suomen historiaan siinä missä kuninkaiden vaihtuminen ja sotiminenkin Ruotsi-Suomessa tapahtui tuhat vuotta sitten.
Opettakaa vanhemmat itse lapsianne omissa uskonasioissanne. Tulee taatusti oikea usko lapsosillenne!
Uskonto ei ole yhteiskunnan vastuualuetta kouluissa!

Uskonnon opetus on teoriassa tunnustuksetonta, mutta silti jostain syytä koulut järjestävät myös suoranaista uskonnon harjoittamista, tunnustuksellisia uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalvelukset sekä uskonnolliset päivänavaukset. Tuollaisten perinteiden olisi aika väistyä, koska julkisten palvelujen tulisi kohdella kaikki katsomuksia tasapuolisesti ja ihmisiä yhdenvertaisesti myös uskonnon tai vakaumuksen osalta.

Aivan, kirkkoon kuulumattomien vanhempien velvollisuuksiin ei pitäisi kuulua ilmoittaa, että lapsi ei osallistu kirkon jumalanpalveluksiin ja muihin selvästi uskonnollisiin tilaisuuksiin. (Yhteinen joulu- ja kevätjuhla on eri asia.)
Koulussa pitää aina olla opetussuunnitleman mukaista ohjelmaa, joka ei ole uskonnon harjoittamista. Kirkkoon kuulumattomien perheiden lasten tulisi olettaa osallistuvan ensisijaisesti siihen.
Ja muutenkin: uskonnon harjoittaminen ei kuulu koulun tehtäviin. Jos sitä silti puuhataan, se on luonteeltaan jonkinlaista lisäpalvelua, ei mitään oletusarvoista toimintaa kenellekään. Jon poikkeuksellista ohjelmaa on esim. ennen juhlapäiviä, myös uskonnottoman ohjelman tulee olla juhlavaa.