Kreosootti

kreosootti

Hei!

Asunnossa löydetty kosteusvaurio ja vahva epäilys kreosootista. Asunto on taloyhtiön omistuksessa ja heidän suoraan vuokraama. Mietin, että onko mitään järkeä ottaa itse näytettä tästä mahdollisesta kreosootista? En luota taloyhtiöön ja heidän järjestelyihinsä. Olen muuttanut jo asunnosta pois ja he ovat vitkutelleet asian tarkemman selvityksen kanssa. He ovat mitä ilmeisemmin korvausvelvollisia vuokrattuaan täysin asumiskelvotonta asuntoa ja ajattelin, että tämä näyte voisi olla vahva todiste heitä vastaan.

Kuulostaako liikaa Sherlock Holmesilta?

Kiitos vastauksistanne!

11

2928

    Vastaukset

    • Taitaa olla aiiiikas vanha asunto sitten. Miten siellä kerosoottia voisi olla ? Ihan vaan Wikkenspediasta
      katsottuna näyttäisi olevan puunkyllästysaine, jota on käytetty ratapolkyissä ja sähkötolpissa lähimpinä aikoina. Joskus 200 vuotta sitten kyllästysaineena yleisimmin.
      Syöpää näyttää tosiaan aiheuttavan, eli ihan hyvä että muutitte pois.

    • kuka tuommoista epäilyä on esittänyt?? Tuntuu paljon kaukaa haetulta.

      • Kosteuskartoittaja sanoi, että maavaraisessa laatassa näyttäisi olevan kivihiilipikeä. Asunto on siis puoliksi maan alla ts. kellarikerroksessa. Asunto on 1900-luvun alussa rakennettu. Kosteuskartoittaja sanoi, että tämä saattaisi myös selittää asunnon ja irtaimiston imelän pistävän hajun. Isännöitsijä on pyörtänyt asian tiimoilta kantaansa useaan otteeseen; Lähtökohtaisesti asunnossa ei ollut kosteutta, kosteuden löytymisen jälkeen asunnossa oli kosteutta, mutta ei hometta, Kreosootista kysyttäessä hän hädissään totesi, että hometta on mutta ei kreosoottia. Ota ja tiedä. Harvoja asioita tuli siirrettyä uuteen kämppään. Materia ei niin huoleta, enemmänkin oma terveys. Odotellakko tässä sitten syöpää vai mitä. Mutta vuoden ajan olen siis asunut kosteusvaurioisessa kämpässä, jossa hyvin todennäköisesti on käytetty aikoinaan kreosoottia lattiarakenteissa kosteuden eristäjänä. Great.


      • kreosoottia kirjoitti:

        Kosteuskartoittaja sanoi, että maavaraisessa laatassa näyttäisi olevan kivihiilipikeä. Asunto on siis puoliksi maan alla ts. kellarikerroksessa. Asunto on 1900-luvun alussa rakennettu. Kosteuskartoittaja sanoi, että tämä saattaisi myös selittää asunnon ja irtaimiston imelän pistävän hajun. Isännöitsijä on pyörtänyt asian tiimoilta kantaansa useaan otteeseen; Lähtökohtaisesti asunnossa ei ollut kosteutta, kosteuden löytymisen jälkeen asunnossa oli kosteutta, mutta ei hometta, Kreosootista kysyttäessä hän hädissään totesi, että hometta on mutta ei kreosoottia. Ota ja tiedä. Harvoja asioita tuli siirrettyä uuteen kämppään. Materia ei niin huoleta, enemmänkin oma terveys. Odotellakko tässä sitten syöpää vai mitä. Mutta vuoden ajan olen siis asunut kosteusvaurioisessa kämpässä, jossa hyvin todennäköisesti on käytetty aikoinaan kreosoottia lattiarakenteissa kosteuden eristäjänä. Great.

        Kreosootti on todella ongelma osassa suomalaisesta rakennuskannasta. Kreosoottipitoista kivihiilipikeä levitettiin etenkin -60 / -70 luvun taitteessa, osin jo aiemminkin muun muassa samaan tarkoitukseen kuin normaali pikieristettä maanvaraisen pohjabetonilaatan pintaan. Kokemusperusteisesti kyseinen tapa on kuitenkin hieman alueellinen, ja etenkin länsi-rannikolla tuntuu olleen (jossa itsekin toimin) ehkä enemmän käytössä kuin muualla, toki korjatkaa jos olen väärässä.
        Kivihiilipien helposti asiaa tuntematon sekoittaa normaali pikeen, mutta helpoin taka on periaatteessa hallituissa olosuhteissa lohkaista tai lämmittää materiaalia kevyesti, jonka jälkeen materiaalista alkaa irrota nimen omaan ratapölkyille tyypillinen tuoksu.
        Tyypillisesti jos rakennuskanta jollakin asuinalueella on samalta ajalta, ja useampia kiinteistöjä rakennettu samaan aikaan joista yhdessä havaitaan kivihiilipikeä, niin usein sitä sitten löytyy viereisistäkin, toki ei pidä etukäteen luonnollisesti tuomita.
        Kreosootin haitan määrittelemiseksi on laadittu raja-arvot pitoisuuksien osalta, ja yleensä materiaalista on suositeltavaa teettää sekä PAH- että FLEC-testaukset, jolla saadaan varmistettua aines sekä pitoisuus. Pohjalaatassa ollessaan tarvittaessa suositeltavaa teettää mahdollinen lämpökuvaus ilmavuodon määrittelemiseksi, mutta toki jos pitoisuudet ovat huomattavan korkeita, on sitten toimittava sen mukaisesti. Kivihiilipien poistosta on määritelty myös erillinen ohjeistus, eli käytännössä työ vastaa asbestityötä. No paniikkia nyt ei pidä lietsoa, ja jokaisen tapauksen tulisi tutkia asiantunteva henkilö, mutta aiemmin kirjoittaneille tiedon janoisille halusin vain kertoa kyseisen materiaalin olevan aito, ehkä kuitenkin kiinteistökannan määrään nähden harvinainen ongelma.


      • kreosoottia kirjoitti:

        Kosteuskartoittaja sanoi, että maavaraisessa laatassa näyttäisi olevan kivihiilipikeä. Asunto on siis puoliksi maan alla ts. kellarikerroksessa. Asunto on 1900-luvun alussa rakennettu. Kosteuskartoittaja sanoi, että tämä saattaisi myös selittää asunnon ja irtaimiston imelän pistävän hajun. Isännöitsijä on pyörtänyt asian tiimoilta kantaansa useaan otteeseen; Lähtökohtaisesti asunnossa ei ollut kosteutta, kosteuden löytymisen jälkeen asunnossa oli kosteutta, mutta ei hometta, Kreosootista kysyttäessä hän hädissään totesi, että hometta on mutta ei kreosoottia. Ota ja tiedä. Harvoja asioita tuli siirrettyä uuteen kämppään. Materia ei niin huoleta, enemmänkin oma terveys. Odotellakko tässä sitten syöpää vai mitä. Mutta vuoden ajan olen siis asunut kosteusvaurioisessa kämpässä, jossa hyvin todennäköisesti on käytetty aikoinaan kreosoottia lattiarakenteissa kosteuden eristäjänä. Great.

        http://www.flickr.com/photos/jukka12345/sets/72157625296611438/

        omistan vastaavan -- ei tosin vastaavassa paikassa, mutta ..

        vuonna 2004 rikottu kreosoottipinta, asunnossa asuttu, ja kaikki mahdolliset kreosootin myrkyt levitetty asuntoon..

        Great! Korjaus maksoi 100 000 euroa, ja isännöitsijän toiminta oli todella kummallista .. kiinnostaisi tietää mikä yhtiö sinulla oli kyseessä eli kuka siellä oli isännöitsijä


      • kreosoottia kirjoitti:

        Kosteuskartoittaja sanoi, että maavaraisessa laatassa näyttäisi olevan kivihiilipikeä. Asunto on siis puoliksi maan alla ts. kellarikerroksessa. Asunto on 1900-luvun alussa rakennettu. Kosteuskartoittaja sanoi, että tämä saattaisi myös selittää asunnon ja irtaimiston imelän pistävän hajun. Isännöitsijä on pyörtänyt asian tiimoilta kantaansa useaan otteeseen; Lähtökohtaisesti asunnossa ei ollut kosteutta, kosteuden löytymisen jälkeen asunnossa oli kosteutta, mutta ei hometta, Kreosootista kysyttäessä hän hädissään totesi, että hometta on mutta ei kreosoottia. Ota ja tiedä. Harvoja asioita tuli siirrettyä uuteen kämppään. Materia ei niin huoleta, enemmänkin oma terveys. Odotellakko tässä sitten syöpää vai mitä. Mutta vuoden ajan olen siis asunut kosteusvaurioisessa kämpässä, jossa hyvin todennäköisesti on käytetty aikoinaan kreosoottia lattiarakenteissa kosteuden eristäjänä. Great.

        En olisi kreosootin vuoksi niinkään huolissani asunnossa ennen homerkorjausta asuneesta kuin asunnon tulevista vuokralaisista.

        Jos remonttia ei ole asiallisesti suoritettu, ts. kreosoottia joko poistettu tai koteloitu ilmatiiviisti, ja asuntoa remontin jälkeen siivottu asianmukaisesti, niin asuntoon on voinut levitä kreosoottipinnasta irronneita pienhiukkasia ja siitä voi nyt vapautua naftaleenia enemmän kuin siitä vapautui aiemmin koska pinta oli aiemmin koskematon, ts. "nahoittunut".

        Kehotan varottamaan nykyisiä vuokralaisia asiasta, ja neuvomaan heitä tuomaan asian suoraan taloyhtiön hallituksen tietoon. Hallitus voi sitten tehdä jotain, ja jos ei tee, niin terveyviranomaiset voivat pakottaa heidät tekemään.


    • Isännöitsijöiden ammattitaito vaihtelee, merkonooomi ehkei tiedä rakennusmateriaaleista tuon taivaallista, mutta jos on vähänkin ingengööörin vikaa, niin ei taida tulla yllätyksenä.

      Ehkä kannattaisi olla asian suhteen yhteydessä kunnan terveysvalvontaan, liekö kellariasunto-viritelmään haettu edes rakennuslupaa?24

    • Tuosta kivihiilipiestä vapautuu epäorgaanisia yhdisteitä polysyklisiäaromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH),enää ainoastaan purkutyön yhteydessä, ei enää muuten

      • PAH-yhdisteitä vapautuu todella paljon juuri purkutyössä, ts. kaikkein vaarallisimmat aineet eivät vapaudu kaasuna vaan hiukkasina. Tästä syystä monet säännökset koskevat juurikin purkua, jossa tulee toimia kuten asbestipurussa.

        Oma asuntoni on korjattu, siihen haettiin taloyhtiön toimesta luvat remontin alkamisen jälkeen (ja kiitos rakennusvalvonnan yhtiö laittoi kuntoon myös ilmastoinnin!), ja remontti suoritettiin ihan jees. Suunnittelijan vaihtamisen ja aikamoisen rumban asia kuitenkin vaati - sekä 18 kk aikaa. Edessä on vielä PAH-mittaukset, koska kyllä niitä kaasumaisia mömmöjä vapautuu.. Ja raja-arvot ovat todella matalalla, koska syöpävaaralliset aineet lisäävät syövän mahdollisuutta myös pieninä pitoisuuksina.

        Kaasumaisista yhdisteistä Naftaleeni on se jolle ko. raja-arvot on asetettu työterveylaitoksen toimesta. Heidän mukaansa todella hurjiakin lukuja tulee kyllä vastaan. Jotain keräämistäni tiedoista olen tallentanut tuonne..

        http://www.kiirava.com/kreosootti

        Mielelläni vielä täydennän tietojani, eli apua kaivataan!, koska esim. omassa taloyhtiössäni ongelma koskee myös muita asuntoja ja kyseisten asuntojen omistajien / vuokralaisten olisi hyvä ymmärtää vaatia PAH-mittausta suoritettavaksi -- TTL:n kanssa laskin asiaa ja hinta on muistaakseni n. 250 eur / mittaus, joten ihan kauheista summista ei ole kysymys -- siis: jos asukkaiden terveys koetaan arvokkaaksi.


      • jukka_12345 kirjoitti:

        PAH-yhdisteitä vapautuu todella paljon juuri purkutyössä, ts. kaikkein vaarallisimmat aineet eivät vapaudu kaasuna vaan hiukkasina. Tästä syystä monet säännökset koskevat juurikin purkua, jossa tulee toimia kuten asbestipurussa.

        Oma asuntoni on korjattu, siihen haettiin taloyhtiön toimesta luvat remontin alkamisen jälkeen (ja kiitos rakennusvalvonnan yhtiö laittoi kuntoon myös ilmastoinnin!), ja remontti suoritettiin ihan jees. Suunnittelijan vaihtamisen ja aikamoisen rumban asia kuitenkin vaati - sekä 18 kk aikaa. Edessä on vielä PAH-mittaukset, koska kyllä niitä kaasumaisia mömmöjä vapautuu.. Ja raja-arvot ovat todella matalalla, koska syöpävaaralliset aineet lisäävät syövän mahdollisuutta myös pieninä pitoisuuksina.

        Kaasumaisista yhdisteistä Naftaleeni on se jolle ko. raja-arvot on asetettu työterveylaitoksen toimesta. Heidän mukaansa todella hurjiakin lukuja tulee kyllä vastaan. Jotain keräämistäni tiedoista olen tallentanut tuonne..

        http://www.kiirava.com/kreosootti

        Mielelläni vielä täydennän tietojani, eli apua kaivataan!, koska esim. omassa taloyhtiössäni ongelma koskee myös muita asuntoja ja kyseisten asuntojen omistajien / vuokralaisten olisi hyvä ymmärtää vaatia PAH-mittausta suoritettavaksi -- TTL:n kanssa laskin asiaa ja hinta on muistaakseni n. 250 eur / mittaus, joten ihan kauheista summista ei ole kysymys -- siis: jos asukkaiden terveys koetaan arvokkaaksi.

        Meillä taloyhtiössä on aiottu poistaa kreosiittia, vaikka naftaleenipitoisuus huoneistossa on vain 3,5µg/m3. Tilaa ei ole vielä purettu. Kallis homma, mutta tästä linkistä oli kyllä hyötyä, koska säännökset ovat epäselvät ja Saksassakin edellytetään toimenpiteitä vasta pitoisuuksien ylittäesä 20µg/m3 ja Suomessa "ei saa olla ratapölkyn hajua". Purkutyöt ovat erikseen. Sillon pitää suojautua kuten asbestipurussa. Ei kahta sanaa.


    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia yllättävää itki nikon oven takana

      https://www.seiska.fi/Uutiset/Totuus-kohuparin-eropommista-Sofia-Belorf-tunki-Niko-Ranta-ahon-kotiin-mustasukkainen Ei hyvää päivää!!!!!!!
      280
      10419