Napoleon oli sotapäälliköistä suurin!

Strateginen nero joka voitti enemmän taisteluita kuin Aleksanteri Suuri, Hannibal ja Julius Caesar yhteensä. Oman aikansa ehdottomasti paras ja koko maailmanhistorian nerokkain kenraali. Hävisi lopuksi siksi että ylivoima oli niin massiivinen. Se ei hänen nerokkuuttaan yhtään vähennä. Joka muuta väittää kertokoon paremman, sellaista ei löydy!
42602
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 42

Vanhimmat

Nappe sai turpaansa kaikilta koska oli huono. Julius Caesar ja Kaarle Suuri on todellisia neroja.

Äänestä
  • Sinäkin Brutukseni...

    Äänestä

  • Näin on kirjoitti:

    Sinäkin Brutukseni...

    Omat tappo kuten generalissmus Stalinin.

    Äänestä

  • Juliuksen ottopoika Augustus oli myös mahtava mies sulautti Aleksanteri Suuren luoman hellenistisen kulttuurin osaksi Roomaa pakottamalla muun muunmuassa Kleopatran itsemurhaan.

    Äänestä

  • Näin on kirjoitti:

    Sinäkin Brutukseni...

    "Sinäkin Brutukseni..."

    Eikös se ollut Nero, joka noin sanoi?

    Äänestä

  • Himohessu kirjoitti:

    "Sinäkin Brutukseni..."

    Eikös se ollut Nero, joka noin sanoi?

    Aargh! Rooman historian harrastajana järkytyin tuosta kommentista. Eikö ihan yleissivistykseen kuulu tietää että Brutus kuului Julius Caesarin murhaajiin? Ja eikö yleissivistykseen myös kuulu tietää myös Caesarin viimeiset sanat "Sinäkin, Brutukseni" (tai oletetut viimeiset sanat, Suetonius tosin mainitsee hänen viimeisiksi sanoikseen "Tämähän on väkivaltaa!").

    Nero taas tunnetusti totesi, ei aivan viimeisinä sanoinaan, vaan katsellessaan polttoroviotaan valmisteltavan ennen itsemurhaansa, "Minkä taiteilijan maailma minussa menettääkään" (yleissivistystä jälleen).

    Äänestä

  • Berija ja Marcus kirjoitti:

    Omat tappo kuten generalissmus Stalinin.

    Stalin kuoli luonnollisen kuoleman. Berijan puheet ovat valhetta, niihin ei kukaan järkevä historioitsija usko.

    Äänestä

  • On totuuden aika kirjoitti:

    Stalin kuoli luonnollisen kuoleman. Berijan puheet ovat valhetta, niihin ei kukaan järkevä historioitsija usko.

    Höpöhöpö, Venäläiset itse ovat sitä mieltä, että Stalinin salamurhan takana oli Kuusinen.

    Äänestä

  • tooga aatu kirjoitti:

    Juliuksen ottopoika Augustus oli myös mahtava mies sulautti Aleksanteri Suuren luoman hellenistisen kulttuurin osaksi Roomaa pakottamalla muun muunmuassa Kleopatran itsemurhaan.

    Tämä Kleopatra oli kyllä itsekkin melkonen sosiopaatti, tapatti oman veljensä ja siskonsa, jotta olisi ainoa mahdollinen laillinen kruununperijä, ei mikään tytön tyllerö ollut tämä täti ...

    Äänestä

sellainen ylivoima vastaansa, että lopulta varmasti häviää? Napoleonia suurempia neroja ovat silloin ainakin Hitler, Wilhelm II ja Irakin taannoinen diktaattori. Todelliset nerot voivat hävitä niitä ensimmäisiä taisteluja, mutta voittavat viimeisen tai ainakin ratkaisevan.

Äänestä
  • No miten ne sinun neropatit, hitler, wihelm ii ja irakin diktaattori sitten lopulta voittivat. turpiin taisivat saada.
    itse kysymys, varmasti jossain vaiheessa napo oli suuri ppmo. vaan turpiinsa sai, monista eri syistä. ja saiko hän nyt oiikein mitään myönteistä aikaan? leskiä, orpoja, niin aina, sotapäällikön se on helppo olla suuri, joku muu maksaa laskun.

    Äänestä

  • napon mopo kirjoitti:

    No miten ne sinun neropatit, hitler, wihelm ii ja irakin diktaattori sitten lopulta voittivat. turpiin taisivat saada.
    itse kysymys, varmasti jossain vaiheessa napo oli suuri ppmo. vaan turpiinsa sai, monista eri syistä. ja saiko hän nyt oiikein mitään myönteistä aikaan? leskiä, orpoja, niin aina, sotapäällikön se on helppo olla suuri, joku muu maksaa laskun.

    Jos kerran Napoleon oli niin surkea niin luetelkaa puolisen tusinaa parempaa sotapäällikköä. Ei luulisi olevan vaikeaa.

    Äänestä

  • Näin on kirjoitti:

    Jos kerran Napoleon oli niin surkea niin luetelkaa puolisen tusinaa parempaa sotapäällikköä. Ei luulisi olevan vaikeaa.

    Siinä ne on. Napoleonin voittajia olivat esimerkiksi Wellingtonin herttua ja saksalainen marsalkka Blücher, venäläinen Kutuzov jne.

    Äänestä

  • napon mopo kirjoitti:

    No miten ne sinun neropatit, hitler, wihelm ii ja irakin diktaattori sitten lopulta voittivat. turpiin taisivat saada.
    itse kysymys, varmasti jossain vaiheessa napo oli suuri ppmo. vaan turpiinsa sai, monista eri syistä. ja saiko hän nyt oiikein mitään myönteistä aikaan? leskiä, orpoja, niin aina, sotapäällikön se on helppo olla suuri, joku muu maksaa laskun.

    lainsäädännön ja itse asiassa koko yhteiskunnan. Code Napoleon oli pitkään malli edistykselliselle lainsäädännölle.

    "saiko hän nyt oiikein mitään myönteistä aikaan? "

    Äänestä

  • uudisti Ranskan kirjoitti:

    lainsäädännön ja itse asiassa koko yhteiskunnan. Code Napoleon oli pitkään malli edistykselliselle lainsäädännölle.

    "saiko hän nyt oiikein mitään myönteistä aikaan? "

    Paljon muutakin se teki, esim. Napoleon muutti liikenteen oikeanpuoleiseksi ja perusti kansakoulun sekä yleisen asevelvollisuuden Ranskaan.

    Äänestä

  • napon mopo kirjoitti:

    No miten ne sinun neropatit, hitler, wihelm ii ja irakin diktaattori sitten lopulta voittivat. turpiin taisivat saada.
    itse kysymys, varmasti jossain vaiheessa napo oli suuri ppmo. vaan turpiinsa sai, monista eri syistä. ja saiko hän nyt oiikein mitään myönteistä aikaan? leskiä, orpoja, niin aina, sotapäällikön se on helppo olla suuri, joku muu maksaa laskun.

    että ne hävisivät, ihan kuin Napoleonkin.

    "No miten ne sinun neropatit, hitler, wihelm ii ja irakin diktaattori sitten lopulta voittivat"

    Äänestä

  • sotien voittajat! kirjoitti:

    Siinä ne on. Napoleonin voittajia olivat esimerkiksi Wellingtonin herttua ja saksalainen marsalkka Blücher, venäläinen Kutuzov jne.

    Listaa Wellingtonin herttuan sotasaavutuksista, montako taistelua voitti, montako maata valloitti?

    Äänestä

  • Näin on kirjoitti:

    Listaa Wellingtonin herttuan sotasaavutuksista, montako taistelua voitti, montako maata valloitti?

    armeijat Espanjassa ja voitti Napoleonin Waterloossa. Valloitti mm. Ranskan ja kai Belgiankin, ynnä Espanjan.

    Äänestä

  • Willy löi ryssän. Harva pystyi siihen mihin Ludendorff.

    Äänestä

  • mm. Napoleonin kirjoitti:

    armeijat Espanjassa ja voitti Napoleonin Waterloossa. Valloitti mm. Ranskan ja kai Belgiankin, ynnä Espanjan.

    No, Espanja hoitui kyllä ihan Espanjalaisten omin voimin, toi Belgiankin valloitus oli itseasiassa sama Waterloon taistelu, jossa siis Ranskalaiset kokivat tappion, muutenhan Ranskaa ei oikeastaan valloitettu, vaan Napoleon syrjäytettiin, eli sota loppui Waterloossa.

    Wellington ei itse tehnyt kyseisessä taistelussa mitään erikoista, istui kukkulan päällä asemissa ja odotteli liittolaisten tuloa mukaan taisteluun, eli Preussia, Itävaltaa ja Venäjää.

    Napoleon halusi tuhota joukot erikseen, ennenkuin armeijat yhtyisivät yhdeksi liian suureksi yhtymäksi.
    Siksi se käski joukot useita päiviä jatkuneiden rankkasateiden pehmittämään rinteeseen etenemään, tykistö ei kyennyt toimimaan sateessa, eikä joukot edenneet vauhdilla kuten yleensä, myös ratsuväki oli tehoton noissa olosuhteissa.

    Totta virhe oli Napoleonin, sen olisi pitänyt perääntyä ja taistella sitten vasta kun olosuhteet oli paremmat, armeijakaan ei ollut sama, eikä tarpeeksi kokenut, liian monta hyvää johtajaa ja miestä meni Venäjällä, nuoret asevelvolliset ei noissa olosuhteissa pystyneet korvaamaan kokemusta, niitä oli liian vähän ja ne oli liian kokemattomia.

    Äänestä

  • näin se meni kirjoitti:

    No, Espanja hoitui kyllä ihan Espanjalaisten omin voimin, toi Belgiankin valloitus oli itseasiassa sama Waterloon taistelu, jossa siis Ranskalaiset kokivat tappion, muutenhan Ranskaa ei oikeastaan valloitettu, vaan Napoleon syrjäytettiin, eli sota loppui Waterloossa.

    Wellington ei itse tehnyt kyseisessä taistelussa mitään erikoista, istui kukkulan päällä asemissa ja odotteli liittolaisten tuloa mukaan taisteluun, eli Preussia, Itävaltaa ja Venäjää.

    Napoleon halusi tuhota joukot erikseen, ennenkuin armeijat yhtyisivät yhdeksi liian suureksi yhtymäksi.
    Siksi se käski joukot useita päiviä jatkuneiden rankkasateiden pehmittämään rinteeseen etenemään, tykistö ei kyennyt toimimaan sateessa, eikä joukot edenneet vauhdilla kuten yleensä, myös ratsuväki oli tehoton noissa olosuhteissa.

    Totta virhe oli Napoleonin, sen olisi pitänyt perääntyä ja taistella sitten vasta kun olosuhteet oli paremmat, armeijakaan ei ollut sama, eikä tarpeeksi kokenut, liian monta hyvää johtajaa ja miestä meni Venäjällä, nuoret asevelvolliset ei noissa olosuhteissa pystyneet korvaamaan kokemusta, niitä oli liian vähän ja ne oli liian kokemattomia.

    että Wellington kukisti ranskalaiset Espanjassa ja Waterloossa. Siitä on hyvä jatkaa.

    Jaa. Et tiennyt näköjään lainkaan, että Wellington johti Englannina armeijaa Espanjassa, ja löi ranskalaiset marsalkat.Koeta parin lähivuoden aikana keksittyä vaikka siihen tosiasiaan.

    Äänestä

  • saanut selville, kirjoitti:

    että Wellington kukisti ranskalaiset Espanjassa ja Waterloossa. Siitä on hyvä jatkaa.

    Jaa. Et tiennyt näköjään lainkaan, että Wellington johti Englannina armeijaa Espanjassa, ja löi ranskalaiset marsalkat.Koeta parin lähivuoden aikana keksittyä vaikka siihen tosiasiaan.

    Luuletko sinä tosissasi vitun ääliö, että Englanti aiheutti sen yli 300 000 miehen tappion sillä 15 000 pikkuisella joukolla, joka siellä Espanjassa seikkaili ????

    Äänestä

  • Näin on kirjoitti:

    Jos kerran Napoleon oli niin surkea niin luetelkaa puolisen tusinaa parempaa sotapäällikköä. Ei luulisi olevan vaikeaa.

    Makedonian kuningas Aleksanteri suuri, mongolien tsingis Khan, hunnien Attila, rooman Caesar ym.

    Äänestä

  • näin se meni kirjoitti:

    No, Espanja hoitui kyllä ihan Espanjalaisten omin voimin, toi Belgiankin valloitus oli itseasiassa sama Waterloon taistelu, jossa siis Ranskalaiset kokivat tappion, muutenhan Ranskaa ei oikeastaan valloitettu, vaan Napoleon syrjäytettiin, eli sota loppui Waterloossa.

    Wellington ei itse tehnyt kyseisessä taistelussa mitään erikoista, istui kukkulan päällä asemissa ja odotteli liittolaisten tuloa mukaan taisteluun, eli Preussia, Itävaltaa ja Venäjää.

    Napoleon halusi tuhota joukot erikseen, ennenkuin armeijat yhtyisivät yhdeksi liian suureksi yhtymäksi.
    Siksi se käski joukot useita päiviä jatkuneiden rankkasateiden pehmittämään rinteeseen etenemään, tykistö ei kyennyt toimimaan sateessa, eikä joukot edenneet vauhdilla kuten yleensä, myös ratsuväki oli tehoton noissa olosuhteissa.

    Totta virhe oli Napoleonin, sen olisi pitänyt perääntyä ja taistella sitten vasta kun olosuhteet oli paremmat, armeijakaan ei ollut sama, eikä tarpeeksi kokenut, liian monta hyvää johtajaa ja miestä meni Venäjällä, nuoret asevelvolliset ei noissa olosuhteissa pystyneet korvaamaan kokemusta, niitä oli liian vähän ja ne oli liian kokemattomia.

    Olihan se ratsuväen vastahyökkäys aika oikea-aikainen. Se pilasi Napon ensimmäisen hyökkäyksen eli massiivisen jalkaväen iskun W:n vasenta siipeä vastaan. Tosin en tiedä, oliko kyse oma-aloitteisuudesta. Tämän jälkeen oli neuvottomuutta ja preussilaisia alkoi saapua ja Napo joutui jakamaan joukkojaan. La Haye Sainte olisi pitänyt hoitaa ensin, mutta surasi päättömiä ratsuväen massahyökkäyksiä. Napoleon ei kai johtanut koko ajan taistelua Waterloossa, koska oli sairas. Ney kulutti ratsuväkeä ja veli Jerome taas tuhosi armeijaa puskemalla toiseen linnoitettun taloon, vaikka tehtävä oli hämäyshyökkäys. Ehkä Soult hämmensi tääälläkin eikä vain Lignyssä, jossa pilasi kaiken sotkullaan (mm. ohjasi Drouetin harhaan) . Lignyt taisteluhan johti Waterloohon, kun preussilaisia ei saatu tuhottua ja heidän kuviteltiin olevan muualla kuin missä olivat taistelun jälkeen

    Äänestä

  • näin se meni kirjoitti:

    No, Espanja hoitui kyllä ihan Espanjalaisten omin voimin, toi Belgiankin valloitus oli itseasiassa sama Waterloon taistelu, jossa siis Ranskalaiset kokivat tappion, muutenhan Ranskaa ei oikeastaan valloitettu, vaan Napoleon syrjäytettiin, eli sota loppui Waterloossa.

    Wellington ei itse tehnyt kyseisessä taistelussa mitään erikoista, istui kukkulan päällä asemissa ja odotteli liittolaisten tuloa mukaan taisteluun, eli Preussia, Itävaltaa ja Venäjää.

    Napoleon halusi tuhota joukot erikseen, ennenkuin armeijat yhtyisivät yhdeksi liian suureksi yhtymäksi.
    Siksi se käski joukot useita päiviä jatkuneiden rankkasateiden pehmittämään rinteeseen etenemään, tykistö ei kyennyt toimimaan sateessa, eikä joukot edenneet vauhdilla kuten yleensä, myös ratsuväki oli tehoton noissa olosuhteissa.

    Totta virhe oli Napoleonin, sen olisi pitänyt perääntyä ja taistella sitten vasta kun olosuhteet oli paremmat, armeijakaan ei ollut sama, eikä tarpeeksi kokenut, liian monta hyvää johtajaa ja miestä meni Venäjällä, nuoret asevelvolliset ei noissa olosuhteissa pystyneet korvaamaan kokemusta, niitä oli liian vähän ja ne oli liian kokemattomia.

    Armeijahan oli vasta kokoontumassa, kun Napo näki tilaisuuden hyökätä pienellä joukolla vihollisen armeijoita vastaan yksitellen. Oikeasti Venäjälktä oli palannnut paljonvanhoja jermuja ja siten kokemustakin oli. Valitettavasti paras marsalkka Davout oli jtetty Pariisiin. Olisiko Napo ollut kateellinen

    Äänestä

  • sotien voittajat! kirjoitti:

    Siinä ne on. Napoleonin voittajia olivat esimerkiksi Wellingtonin herttua ja saksalainen marsalkka Blücher, venäläinen Kutuzov jne.

    Kutuzov ei voittanut missään taistelussa Napoleonia. Kenraali talvi ja kenraali pilkkukuume tuhosivat Suuren armeijan

    Äänestä

  • sotien voittajat! kirjoitti:

    Siinä ne on. Napoleonin voittajia olivat esimerkiksi Wellingtonin herttua ja saksalainen marsalkka Blücher, venäläinen Kutuzov jne.

    Blücher ei voittanut Napoleonia missään

    Äänestä

Ei se ihan noinkan ole ...

Yleisesti 1700 luvulla oli kaikissa maissa aatelisarvot ostettavissa, korkeammat arvot maksoivat enempi, eli upseerit ei olleet sinänsä kovinkaan päteviä vaan pikemminkin aatelissukujen jälkeläisiä, joilla ei muutakaan roolia tai asemaa löytyny, joten suku osti niille upseerin arvon.

Ranskassa tapahtui toisin, maassa tapahtui vallankumous ja siellä pääsi upseeriksi myös aateliston ulkopuolelta, kunhan pätevöityi taisteluissa, upseereille annettiin myös koulutusta.
Näinollen Napoleon oli kyllä itsekkin hyvä ja pätevä sotilas ja upseeri, mutta sen ympärillä oli myös hyvin paljon päteviä muita upseereita ja alaisia, jotka tekivät sen mitä pitikin taisteluissa.

Napolen sai monissa taisteluissa kunnian alaistensa menestyksestä ja oikeista päätöksistä, mutta siinä mielessä väite tietenkin on totta, että Napoleon osasi valita oikeita miehiä oikeisiin paikkoihin.
Epäpätevät upseerit poistettiin armotta palveluksesta.
Taustalla ja suvulla ei ollut merkitystä, vain oma pätevyys ja luonne ratkaisi.

Äänestä

Luin takavuosina ranskalaisen diplomaatin Louis de Caulaincourtin muistelmat:"Napoleonin mukana Venäjällä" (Art House 2001). Ne kertovat yksityiskohtaisesti Napoleonin uskosta omaan nerouteensa. "Suuri armeija" vietiin Venäjälle vastuuttomasti; jo menomatkalla Moskovaan huolto takkusi, tiedustelu ei toiminut ja mikä tärkeintä, Napoleon ei uskonut ollenkaan esimeriksi juuri de Caulaincourtin tietoja Venäjän talven ankaruudesta.

Moskova saavutettiin, mutta se oli poltettu eikä tarjonnut täydennystä varastoihin, kuten Napoleon oli luullut. Eikä Venäjän armeija antautunut vaikka se olikin menettänyt Moskovan. Napoleon tajusi siellä, että oli hävinnyt ja Suuren armeijan viheliäiset jäännökset aloittivat muutaman viikon kuluttua paluumarssin. Miehiä keinahteli kuin heinää, mutta Napoleon eli omissa maailmoissaan. Lopulta hän jätti armeijansa kuolemaan Valko-Venäjälle ja lähti valepukuisena reellä de Caulaincourtin kanssa kohti Ranskaa. Hänen yksinpuhelunsa tuolta rekiretkeltä ovat kiinnostavaa luettavaa.

Napoleon oli Ranskassa ennen kuin tieto Suuren armeijan tuhosta. Hän luuli polkaisevansa Ranskasta uuden armeijan tuosta vain, mutta eihän siellä enää ollut kuin vanhuksia ja enintään 16-vuotiaita poikia jäljellä. Kutuzov tuli perässä Tuileries´n linnaan ja Napoleonin taru oli käytännössä lopussa.

Ei suuri sotapäällikkö toimi tuolla tavalla.

Kun avaaja kysyi parempaa sotapäällikköä, seuraavassa yksi sellainen:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmuth_von_Moltke

Äänestä
  • Kutuzov ei milloinkaan päässyt Tuileries'iin tai edes Ranskaan. Hän kuoli 1813 Saksassa.

    Äänestä

Omasta mielestäni myös Cesare Borgia oli taitava sotapäällikkö ja valtiomies.

Äänestä

Ei suinkaan. Kyllä Batu-Kaani ja Mehmed II olivat parhaita. Attila ei kyennyt Roomaa orjuuttamaan ja sai vain muutaman germaaniheimon orjuutetuksia.

Aleksanteri Nevski oli myös ihan taitava sotapäällikkö vaikka mongolien vasalli ja juoksupoika olikin.

Äänestä

Guderian, Mannstein ja Rommel olivat parempia.

Äänestä

2. Maailmansodan aikaiset Britannian maavoimien kenraalit olivat kaikkien aikojen parhaat sotapäälliköt. Hehän kuitenkin lopulta kukistivat Saksan.

Äänestä
  • Tuo taitaa olla ironiaa.

    Äänestä

  • Millä perusteilla?

    Äänestä

Sitting Bull löi sinitakit yhdessä hullun hevosen kaa.

Äänestä
  • Löi yhdessä taistelussa ja joutui pakenemaan maasta.

    Äänestä

  • Sitting Bull ei osallistunut Littlebig Hornin taisteluun. Sitä johtivat Punainen pilvi ja Hullu hevonen.

    Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    Sitting Bull ei osallistunut Littlebig Hornin taisteluun. Sitä johtivat Punainen pilvi ja Hullu hevonen.

    SB oli lähinnä shamaani/poppamies, ei sotapäällikkö.

    Äänestä

Napen esikuva oli Kustaa II Adolf. Kova strategi ja kova sotilas joka ei homoillut missään selustan esikunnassa vaan iski kovimman etujoukon johdossa vihollisen asemiin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Näin on kirjoitti:

Strateginen nero joka voitti enemmän taisteluita kuin Aleksanteri Suuri, Hannibal ja Julius Caesar yhteensä. Oman aikansa ehdottomasti paras ja koko maailmanhistorian nerokkain kenraali. Hävisi lopuksi siksi että ylivoima oli niin massiivinen. Se ei hänen nerokkuuttaan yhtään vähennä. Joka muuta väittää kertokoon paremman, sellaista ei löydy!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu