Englanti/Hollanti-Suomi purjehdus&huomioitavaa???

No tällä hetkellä näyttäisi järjestys olevan:
1) UK/Portshmouth
2) Hollanti Amsterdam
3) Köpenhagen/Pohjois-Tanska
Ja siksipä kysyin kun lienee muutamille varsin tuttuja / erilaisia noilta alueilta paluu... no Tanskahan on melkein kuin kotivesiä ;) mutta olisihyvä kuulla
reiteistänne...& kuvauksia miten reissu sujui/olisi sujunut paremmin
Yst. Terv. Still Sailing

I am still ... Saili kirjoitti:

No tällä hetkellä näyttäisi järjestys olevan:
1) UK/Portshmouth
2) Hollanti Amsterdam
3) Köpenhagen/Pohjois-Tanska
Ja siksipä kysyin kun lienee muutamille varsin tuttuja / erilaisia noilta alueilta paluu... no Tanskahan on melkein kuin kotivesiä ;) mutta olisihyvä kuulla
reiteistänne...& kuvauksia miten reissu sujui/olisi sujunut paremmin
Yst. Terv. Still Sailing

Lue lisää

Jos veneessä ei jo ole valmiiksi AIS-vastaanotinta (tai miksei vastaanotin-lähetin-yhdistelmää), niin kannattaa ehdottomasti hankkia. Tuolla reitillä on niin paljon laivaliikennettä, että AIS on ihan ehdoton, helpottaa todella paljon kun näkee kaikki laivat ja tarpeelliset tiedot niiden vauhdista, suunnasta, MMSI-numero suoraan vhf-soittoon ym. Niin ja AIS hälyyttää automaattisesti, jos joku laiva on tulossa lähelle (varoetäisyyden saa määritellä itse).

Yksi vaihtoehto on ajella Amsterdamin kohdalta Hollannin kanaville ja niiden kautta Saksan rajalle, josta Kielin kanavaan on enää lyhyt luikaus, ja sitä kautta Itämerelle. Silloin jää tosin Köpis väliin ja Tanskasta saa ehkä vain Bornholmin tai Christiansön. Amsterdamissa ainakin kannattaa poiketa, ihan keskustassa on edullinen ja hyvä Sixhavenin satama, Pohjanmeren rannalla kalliimpi Ijmuiden, josta on matkaa kaupunkiin.

Pysähdyspaikkoja tuolla matkalla on vaikka kuinka paljon, makuasia missä haluaa pistäytyä. Pilottikirjoista on varmasti iloa, itse ollaan pärjätty ihan vain plotterilla (toki oli paperikartatkin mukana), plotterin karttatikuilla on nykyään paljon infoa satamista, usein kuvien kera, listaa mitä palveluita löytyy jne. Gps ja ainakin yksi vara-gps, eipä tartte ainakaan huudella "where is Gotland"...

ehdotuksiaaa kirjoitti:

Jos veneessä ei jo ole valmiiksi AIS-vastaanotinta (tai miksei vastaanotin-lähetin-yhdistelmää), niin kannattaa ehdottomasti hankkia. Tuolla reitillä on niin paljon laivaliikennettä, että AIS on ihan ehdoton, helpottaa todella paljon kun näkee kaikki laivat ja tarpeelliset tiedot niiden vauhdista, suunnasta, MMSI-numero suoraan vhf-soittoon ym. Niin ja AIS hälyyttää automaattisesti, jos joku laiva on tulossa lähelle (varoetäisyyden saa määritellä itse).

Yksi vaihtoehto on ajella Amsterdamin kohdalta Hollannin kanaville ja niiden kautta Saksan rajalle, josta Kielin kanavaan on enää lyhyt luikaus, ja sitä kautta Itämerelle. Silloin jää tosin Köpis väliin ja Tanskasta saa ehkä vain Bornholmin tai Christiansön. Amsterdamissa ainakin kannattaa poiketa, ihan keskustassa on edullinen ja hyvä Sixhavenin satama, Pohjanmeren rannalla kalliimpi Ijmuiden, josta on matkaa kaupunkiin.

Pysähdyspaikkoja tuolla matkalla on vaikka kuinka paljon, makuasia missä haluaa pistäytyä. Pilottikirjoista on varmasti iloa, itse ollaan pärjätty ihan vain plotterilla (toki oli paperikartatkin mukana), plotterin karttatikuilla on nykyään paljon infoa satamista, usein kuvien kera, listaa mitä palveluita löytyy jne. Gps ja ainakin yksi vara-gps, eipä tartte ainakaan huudella "where is Gotland"...

Lue lisää

Olen tuonut veneen Etelä-Englannista. Kanaalin ylitys on merenkulullisesti vaativa ja pitkä, mutta jostain syystä meille osui todella harva liikenne, laivoja oli lähinnä redillä. Mentiin Ijmuidenista Hollannin kanaville ja Amsterdamiin, joka on ihan hauska köröttely. Hollannin sisämeri on todella epämukava matkustaa kovemmalla tuulella.

Kaikkein tärkeintä on pitää huolta, että vene on 100% kondiksessa. Harva tekee tuota vaativampia matkoja. Vieraalla maalla on helppo ajatella korjaavansa tämän tai asentavansa tuon "sitten", mutta se on virhe. Kaikki Suomeen tehtäviksi lykätyt korjaukset ja asennukset kostautuivat ongelmina tai epämukavuutena matkan varrella.

Laskit varmaankin leikkiä, kun ehdotit kokemattomille seilaamista Helgolandista Limfjordeniin huonon sään sattuessa. Se reitti ensinnäkin pidentää matkaa huomattavasti ja on toisekseen vaativampi. Kovassa SW tai W-tuulessa on tosi hankala mennä Thyboröniin puhumattakaan matkan varrella olevista harvoista suojasatamista (Torsminde, Hvide Sande).
Helgolandista on vain päiväpurjehdus Brunsbytteliin (Kielin kanavaan). Halutessa voi pysähtyä Cuxhaveniin. Jos sää on paha, kannattaa ehdottomasti jäädä odottelemaan Helgolandiin eikä lähteä seikkailemaan Jyllannin länsirannikolle! Kielin kanava on helppo (vain 100km koneajoa) eikä "kotona" Itämerellä ole odotettavissa erityisiä vaikeuksia, jos on järki päässä.

Kokonaan toinen juttu on, että Jyllannin ympäri purjehtiminen on sopiva kesälomareissuksi. Silloinkin pitää seurata säätä eikä todellakaan pidä lähteä Helgolandista Jyllannin länsirannikolle kovassa kelissä ja huonossa näkyvyydessä. Helgoland on ainoa todellinen suojasatama sillä alueella. Melko suojaisessa Limfjordenissa kyllä voi jatkaa matkantekoa, vaikka tuulta olisikin reippaammin. Götan kanavaan suuntaaminen Halsista sopii niille, jotka tykkäävät koneajosta sulutuksineen 450km pitkässä kanavassa ja joilla ei ole kiirettä mihinkään. Kierto Skånen eteläpuolitse on selvästi joutuisampi ja mukavampi reitti ainakin purjehtijalle.

1,6 m syväyksellä ajelimme Hollannin kanavat Amsterdamista Delfzijliin ja sieltä korkeimman vuoroveden aikaan Cuxhaveniin ja sieltä edelleen Kielin kanavaan (joka onkin sitten ihan syvää vettä). Saattaa olla, että jos syväystä on enemmän, köli voi välillä hipoa mutapohjaa, mutta meillä oli kyllä kaiken aikaa riittävästi vettä alla. Voin suositella, kaunis reitti ja paljon mukavia pikkukaupunkeja, useimmat sillat aukeavat automaattisesti veneen lähestyessä, tosin eivät yöaikaan, mutta yöksi onkin kiva parkkeerata kanavanlaitaan ja käydä kylillä syömässä. Kannattaa hankkia opaskirjanen, jonka saa myös englanniksi. Reitti on Staande Mastroute eli "masto pystyssä-reitti", sillä kaikki sillat ovat avautuvia eikä mastoa tarvitse laskea.

Hollannin kanavareittiä: http://www.staandemast.nl/mambots/content/dynamicImage/popup.html?file=http://www.staandemast.nl/images/stories/kaarten/route

http://www.zuid-holland.com/content/content.asp?menu=00000017800_000000_000000_000000

Järki mukaan! kirjoitti:

Laskit varmaankin leikkiä, kun ehdotit kokemattomille seilaamista Helgolandista Limfjordeniin huonon sään sattuessa. Se reitti ensinnäkin pidentää matkaa huomattavasti ja on toisekseen vaativampi. Kovassa SW tai W-tuulessa on tosi hankala mennä Thyboröniin puhumattakaan matkan varrella olevista harvoista suojasatamista (Torsminde, Hvide Sande).
Helgolandista on vain päiväpurjehdus Brunsbytteliin (Kielin kanavaan). Halutessa voi pysähtyä Cuxhaveniin. Jos sää on paha, kannattaa ehdottomasti jäädä odottelemaan Helgolandiin eikä lähteä seikkailemaan Jyllannin länsirannikolle! Kielin kanava on helppo (vain 100km koneajoa) eikä "kotona" Itämerellä ole odotettavissa erityisiä vaikeuksia, jos on järki päässä.

Kokonaan toinen juttu on, että Jyllannin ympäri purjehtiminen on sopiva kesälomareissuksi. Silloinkin pitää seurata säätä eikä todellakaan pidä lähteä Helgolandista Jyllannin länsirannikolle kovassa kelissä ja huonossa näkyvyydessä. Helgoland on ainoa todellinen suojasatama sillä alueella. Melko suojaisessa Limfjordenissa kyllä voi jatkaa matkantekoa, vaikka tuulta olisikin reippaammin. Götan kanavaan suuntaaminen Halsista sopii niille, jotka tykkäävät koneajosta sulutuksineen 450km pitkässä kanavassa ja joilla ei ole kiirettä mihinkään. Kierto Skånen eteläpuolitse on selvästi joutuisampi ja mukavampi reitti ainakin purjehtijalle.

Lue lisää

Helgolandista on myös mahdollista purjehtia suoraan itään Tönningen kaupunkiin(kylään). Sieltä pääsee kanava pitkin Reinsburgin joka on puolessavälissä Kielin kanavaan. Syväys on muistakseni 2.6m ja kolme avattavaa silta matkalla. Etu on laivaliikenteen ja Elben virtojen puuttuminen, mutta sisään kannattaa ajaa alaveden aikana niin näkee missä oja menee... :)

Vastaan nimimerkki "seppomartille" Thyborönin "helppoudesta", koska itselläni on vahvasti poikkeava kokemus. Olen tullut Pohjanmereltä Thyboröniin useita kertoja viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Erityisiä ongelmia ei tietenkään ole, mikäli lännen puoleista tuulta on alle 12 m/s (Pohjanmeren alueen säätiedotuksissa käytetään yleensä bofooriskaalaa, jolloin lännnenpuoleinen F 5 on tuo "turvallisuusraja").

Miksi Thyborönin sisääntuloa kannattaa kunnioittaa? Syy on murtuvat aallot ja kova virta. Thyborönin edustalla merellä on matalahko kynnys, jonka kohdalla syvyys on vain 6 m. Sen kohdalla aallot kasvavat ja murtuvat. Vuorovesivirta hankaloittaa tilkannetta.
Tavallisesti virta on vain 1-2 solmua sisäänmenoaukon kohdalla, mutta kovan tuulen jatkuessa se voimistuu huomattavasti. Virta voi olla 6-8 solmua silloin, kun vuorovesi on nousemassa.
Jos merenkäynti Thyborönin edustalla vaikuttaa pahalta, on turvallisempi vaihtoehto kääntyä takaisin merelle ja purjehtia Skagerrakia pitkin Jyllannin ympäri (Jyllannin pohjoisrannikolla on vain kaksi satamaa, Hanstholm ja Hirthals. Ne ovat turvallisia, mutta eivät huvivenesatamia).
Ellei itsellesi vielä ole sattunut tulemaan kovan tuulen kokemusta Thyborönin edustalta, kannattaisi ainakin tsekata pilottikirjojen varoitukset! Toteamuksesi "samaa vettä kuin muuallakin" vaikuttaa aika ylimieliseltä eikä sellaista asennetta pitäisi suositella varsinkaan kokemattomille purjehtijoille.

Se, että Götan kanava olisi "näppärä yhteys Tanskaan tai Norjaan" on makuasia. Nyt oli kysymys siirtopurjehduksesta Portsmouthista (tai Amsterdamista) Suomeen, jolloin poikkeaminen Helgolandista Jyllannin ympäri tai Limfjordenin läpi Göteborgiin pitkä koneajo kanavassa ei vaikuta loogiselta. Götan kanava on mukava kesäretki niille, jotka haluavat kuluttaa lomaansa suojaisissa kanava- ja järvimaisemissa maan keskellä. Jos tarkoitus on purjehtia Kööpenhaminaan tai vaikkapa Bergeniin (tai kauemmaksi Norjan rannikolle), mielestäni on mukavampi, helpompi ja fiksumpi tehdä se merta pitkin purjehtimalla. Oman kokemukseni mukaan Götan kanavan läpiajoon kuluu vähintään 7 vrk ( se aika, joka kuluu Itämerellä). Samassa ajassa ehtii aika helposti seilata vaikkapa Helsingistä Kööpenhaminan kautta Skageniin.
Nämä jutut eivät siltikään liity varsinaiseen aiheeseen, joka siis oli siirtopurjehdus Pohjanmereltä Suomeen! Ehkä noista Tanskan ja Norjan purjehdusretkistä voisi aloittaa uuden keskustelun, jos se aihe kiinnostaa?

"tuttu reitti". kirjoitti:

Vastaan nimimerkki "seppomartille" Thyborönin "helppoudesta", koska itselläni on vahvasti poikkeava kokemus. Olen tullut Pohjanmereltä Thyboröniin useita kertoja viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Erityisiä ongelmia ei tietenkään ole, mikäli lännen puoleista tuulta on alle 12 m/s (Pohjanmeren alueen säätiedotuksissa käytetään yleensä bofooriskaalaa, jolloin lännnenpuoleinen F 5 on tuo "turvallisuusraja").

Miksi Thyborönin sisääntuloa kannattaa kunnioittaa? Syy on murtuvat aallot ja kova virta. Thyborönin edustalla merellä on matalahko kynnys, jonka kohdalla syvyys on vain 6 m. Sen kohdalla aallot kasvavat ja murtuvat. Vuorovesivirta hankaloittaa tilkannetta.
Tavallisesti virta on vain 1-2 solmua sisäänmenoaukon kohdalla, mutta kovan tuulen jatkuessa se voimistuu huomattavasti. Virta voi olla 6-8 solmua silloin, kun vuorovesi on nousemassa.
Jos merenkäynti Thyborönin edustalla vaikuttaa pahalta, on turvallisempi vaihtoehto kääntyä takaisin merelle ja purjehtia Skagerrakia pitkin Jyllannin ympäri (Jyllannin pohjoisrannikolla on vain kaksi satamaa, Hanstholm ja Hirthals. Ne ovat turvallisia, mutta eivät huvivenesatamia).
Ellei itsellesi vielä ole sattunut tulemaan kovan tuulen kokemusta Thyborönin edustalta, kannattaisi ainakin tsekata pilottikirjojen varoitukset! Toteamuksesi "samaa vettä kuin muuallakin" vaikuttaa aika ylimieliseltä eikä sellaista asennetta pitäisi suositella varsinkaan kokemattomille purjehtijoille.

Se, että Götan kanava olisi "näppärä yhteys Tanskaan tai Norjaan" on makuasia. Nyt oli kysymys siirtopurjehduksesta Portsmouthista (tai Amsterdamista) Suomeen, jolloin poikkeaminen Helgolandista Jyllannin ympäri tai Limfjordenin läpi Göteborgiin pitkä koneajo kanavassa ei vaikuta loogiselta. Götan kanava on mukava kesäretki niille, jotka haluavat kuluttaa lomaansa suojaisissa kanava- ja järvimaisemissa maan keskellä. Jos tarkoitus on purjehtia Kööpenhaminaan tai vaikkapa Bergeniin (tai kauemmaksi Norjan rannikolle), mielestäni on mukavampi, helpompi ja fiksumpi tehdä se merta pitkin purjehtimalla. Oman kokemukseni mukaan Götan kanavan läpiajoon kuluu vähintään 7 vrk ( se aika, joka kuluu Itämerellä). Samassa ajassa ehtii aika helposti seilata vaikkapa Helsingistä Kööpenhaminan kautta Skageniin.
Nämä jutut eivät siltikään liity varsinaiseen aiheeseen, joka siis oli siirtopurjehdus Pohjanmereltä Suomeen! Ehkä noista Tanskan ja Norjan purjehdusretkistä voisi aloittaa uuden keskustelun, jos se aihe kiinnostaa?

Lue lisää

Thyborönin kautta kahdesti, Göta kanavan kautta 4;sti ja Bergeniin 3:sti 40 vuoden aikana, joten joitain muistikuvia on niiltä seuduilta. En voi olla eri mieltä kanssasi monesta asiasta. 5 beaufortin maalle käyvässä tuulessa matalassa sataman suussa aallokko on varmasti vaarallista mainitussa paikassa- ja muuallakin. Myös maininki murtuu ikävästi lyhyellä matkalla vaikkei tuulta olisi noinkaan paljoa ja vaikka sataman edusta on selvästi mainitsemaasi syvempi.
Ruotsin halki pääsee nopeamminkin kuin viikossa-niin myös Itämeren poikki yleensä. Kovatuulisen säätilan vallitessa Ruotsin kanavia pitkin olet Göteborgissa noin 5-7 päivässä levänneenä ja Itämerellä kryssiessä jossain matkalla ja väsyneenä. Skageniin Helsingistä 7 vrk:ssa vasten vallitsevia tulia ei useimmilta onnistu kuin edullisisssa olosuhteissa. Edellyttää yli 6 solmun keskinopeutta viikon ajan. Mutta varsinainen pointtini oli kokemattomalle miehistölle esittää vaihtoehtoinen reitti.