Moi! Voisitteko listata tähän saamenkielisiä sukunimiä, tarttisin niitä yhtä juttua varten. :) kiitos!
Saamenkielisiä sukunimiä?
2+11
10327890
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 103
Vanhimmat
Suurin osa saamelaisista asuu Norjassa ja Ruotsissa ja heistä monella on aivan tavallinen norjalainen tai ruotsalainen sukunimi. Oikeastaan suurella osalla Suomen saamelaisistakin on tavallinen suomalainen sukunimi.
Sukunimet lienevät alun perin Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Venäjän kirkkojen tuomaa tavaraa. Saame ei ollut 1600-1700-luvulla(kaan) kirkon kieli. Monet saamelaiset saivat siksi skandinaavisen tai suomalaisperäisen sukunimen, monia sukunimiä myös suomalaistettiin/ruotsalaistettiin/norjalaistettiin. Jotkut vaihtoivat vapaaehtoisesti saamelaisen sukunimensä johonkin enemmistökieliseen nimeen. Kolttasaamelaisten sukunimet ovat historiallisis-uskonnollisista syistä johtuen venäläisperäisiä (esim. Fofonoff, Jefremoff, Semenoff). Pohjois-Ruotsissa joillakin saamelaissuvuilla on suomalaisperäinen sukunimi, mahdollisesti kristinuskoon (Lestadius?) liittyvistä syistä. Esimerkiksi Kuhmunen.
Monet puhtaasti saamelaisiksi miellettävät sukunimet ovat Suomessakin em. syistä johtuen skandinaavisperäisiä (esim. Guttorm, Magga), taikka sitten saamen kielestä suomen kieleen "väännettyjä", kuten mahdollisesti Aikio, Nuorgam, Morottaja.
Tässä on joitakin sellaisia sukunimiä, jotka eivät ainakaan ensi silmäyksellä vaikuttaisi olevan skandinaavisia tai suomalaisia nimiä, ja ne siten voivat mahdollisesti olla saamenkielisiäkin:
Turi, Omma, Allas, Mangi, Rist, Labba, Kitok, Pentha, Bongo, Kroik, Lasko, Stålka, Buona, Hatta, Vuolab, Nutti, Niia, Anti, Pirak, Sparrok, Gaino, Mienna, Pilto, Sevä, Utsi, Simma, Kuoljok, Svonni, Skum, Sara, Kåven, Oskal, Proksi, Sikku, Lapje, Lodda, Doj.
Magga (mahdollisesti skandinaavisesta naisen etunimestä?)
Em. nimet ovat kaikkialta saamelaisalueelta, osa niistä on nykyäänkin käytössä, osa jo kadonneita.
Sarri
Bongo ja Sunna
Magga sukunimi voi juontaa nimestä Mgdaleena, kun joskus on pakkokäännytetty kristinuskoon katolilaisella tavalla. Ruotsissa Magga on tytön nimi. Mama Raili
P: Näkkäläjärvi, Länsman, Laiti, Valkeapää
I: Morottaja, Sarre, Saijets, Mattus
K: Sanila ja lukuisia -off-päätteisiä
Tää tieto kattaa ainakin jonki verran, mä en uskalla kirjoittaa niitä tähä ;p
Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)? Näkkäläjärvi ja Morottaja ovat saamen kielestä suomeen väännettyjä, eivät nekään siis ole saamenkielisiä nimiä, vaikka saamelaisten sukunimiä ovatkin. Länsman on taas skandinaavinen nimi.
Sarre, Saijets, Mattus ja vielä Laitikin voivat ehkä olla saamenkielisiä nimiä. Sanilan perään laitan kysymysmerkin, vaikutaa suomenkieliseltä.
-off-päätteiset nimet ovat kaikki venäläisperäisiä, ei siis saamenkielisiä.
1. vastaajan esittämä lista: Sara lienee skandinaavinen nimi, samoin Magga.
Listaan voisi lisätä vielä nimet Boine, Sokki, Vars, mutta noista nyt on vaikea sanoa varmuudella ovatko ne jotakin saamen kieltä. Pitäisi olla joku kieliasiantuntija vastaamassa.
Saamelaisillahan ei alun perin ollut sukunimiä siinä muodossa kuin me nyky-yhteiskunnassa ymmärrämme. Toki kaikilla oli yksilöitävissä oleva nimi ja sukutietoisuus oli paljon suurempi kuin nykyaikana. Ei siis ole kysymys siitä, etteivätkö saamelaiset olisi ennen vanhaan tienneet, ketkä kuuluvat mihinkin sukuun.
Valkeapää on myös suomalaisilla käytössä, sen tiedän.
P.S. Mä oon viiä niin nuori, etten tajuu oikee mitää vielä.
Mitä tarkoittaa nuo P: I: ja K: ?
Boine on ainakin saamilielinen, sillä saamelais-norjalaisella laulajalla on sama sukunimi -Marie BOINE-
Kenelläkään ei ollut sukunimiä. Sukunimet tulivat pakolliseksi vasta 1900 luvulla.
Luultavasti Pohjois-Saame, Inarin Saame, Koltan Saame.
Junkka,Jatko,Pankka,Huono,Sauva,Pitkä,Rampa ja Musta.Jatko, Junkka,Pankka, Pitkä ja Sauva ovat Kuusamon metsäsaamelaisia sukunimiä, ainakin Jatko-suku eleleee Norjan lapissa. Muut nimet ovat ainakin Suomesta kadonneet.
Kyllä Mustan inarinsaamelainen suku elää yhä Inarissa. Nimi Musta tosin on suomen kieltä ehkä saamea.
Kertoo aika paljon kirkon asenteista saamelaisia kohtaan kun se antoi heille sellaisia sukunimia kuin Huono, Sokea, Rampa, Hurri taikka Ruotsin Lapissa Marakatt tai Blind.
Näin ompi, kyllä olis kirkolla korkea aika pyytää anteeksi saamelaisilta !!!! Kirkonmiesten asenteesta kertoo jo ikivanha sanonta Lapinpappi Gabriel Tuderuksesta " Tuderus tuo herran pappi jota pelkäsi lanta ja lappi "
Mustan suku muutti Inariin Sompiosta.
Kuusamossa on kirjoihin merktty lappalaiselinkeinojen harjoittajia . On vääri n puhua saamelaista Kuusamon yhteydessä. Lappalaisista 1600-luvun alkupuolella Lappalaisista on joku ehkä ollut saamelainen. 1700-luvun alussa ehkä ei juuri kukaan.
Lappalainen ja saameklainen - ikikiista.
Suomen alueella saamelaisia asui Hämeen Lempäälässä vielä 1400- luvulla.
Pohjois-Savossa vielä 1600 -luvulla.
Olettaisin, että Kuusamossa erämaissa puhuttiin saamea vielä hyvin 1700 -luvulla.
Kantasaamea on puhuttu Äänisen alueella 200-500 jaa. Sieltä kolme leviämissuuntaa. Luoteeseen (nykysaamenkielet), pohjoiseen (turjansaame), länteen (Pirkanmaa, Satakunta, Upplanti, Taalainmaa). Pirkanmaan kieli (paikannimistön perusteella) on lähellä turjansaamea ja uumajansaamea mutta sukulaisuus nykyään puhuttuihin saamenkieliin on hyvän paljon kaukaisempaa.
Hei! Kerroppa, mihin perustat tietosi siitä, ettei Kuusamossa ole saamelaisia.? Minä teetin dna-testit, joiden mukaan minussa on vielä 32%venäläistä ja sukutaulussa ensimmäinen esi-isäni, josta on tietoa, Joun Oula
.
Olikos silloin saamelaiselinkeinoa vielä edes keksitty?
Missä kirjoitettu saamelaisia asuneen Lempäälässä, Savossa jne? Mitä itse olen lukenut ne ovat olleet lappalaisia.
Niilo22 lienee Lempäälän ainoa jälellä oleva saamelainen
Kuusamon lappalaisten jälkeläisiä ei "oikea" saamelaisuus tunne.
mistäpä nämä ovat tulleet? äärelä, hetta, poikela, kustula, jumppanen
Hetta ja Kustula norjasta mie luulen, ainaki esi-vanhemmat. Jumppanen on tietääkseni Jomppanen ja ovat Inarin menesjärveläisiä. Äärelä ja Poikela ovat saamelaistuneita suomalaissukuja ainaki osittain. Kaikki muut ovat saamelais-sukuja.
Äärelä melko uusi nimi tulee laitimmaisen talon mukaan ja on sitten äärimmäinen ja sitä ennen oli Jeesiöjärvi ja ennen sitäkin oli toinen nimi.Heitä oli neljä veljestä ja yksi sisar joista kolme veljestä,sisar ja vanha Laitinmuori joka hedän äiti muuttivat Paatsjoelle.Yksi veljeksistä joka jäi Laitiin otti nimekseen Äärelä ja muut ehkä nyky venäjällä osa ehkä vaikuttaa Inarissa Ranta ja Äärelä nimissä. Hetta Hietaniemi nimestä josta myös Enontekiön Hetta paikan nimi saanut alkunsa ensimmäisen uudis asukkaan mukaan ja lyhennne sanasta.Muista ei tietoa minulla ainakaan
Äärelä on ainakin lapista ja tällä hetkellä yksi Lapin Äärelä asuu Turun lähellä pienessä Auran kunnassa ja on kirkkoherrana siellä!
Äärelä tulee alkuaa Pello Kolari suunnalta, Hetta tulee Matarengin suunnalta alkuaan 1600 luvun lopulla Hettaan. Poikela tulee Kemin Alapakkolasta ja Kustula on Sodankylän suku.
Hetta suku tuli Matarengistä, talonpojan poika.
Juuri näin. Ja näistä tuli ikiaikaisia saamelaisia.
Hetta on Tornionjokivarren vanhimpia talonpoikaissukuja, jonka eräs jäsen muutti kalakentälleen nykyisen Enontekiön kirkonkylän, Hetan, paikkeille.
Elikkä sitä itteä, alkuperäistä lappilaista kansaa.
Hetta on Ruotsin Ylitornion kirkolta tullut uudisasukassuku, kuten jokainen sukuja vähänkään tutkinut tietää.
Hetta ennen Rahtu tulee lumijoelta .mataringi.swe.
mun sukunimi on guttorm
Jomppanen voisi olla sama nimi, kuin suomalaisten tarujen Joukahainen. Joukahaisten suku asuin niinkin etelässä kuin Hämeenkyrössä vielä keskiajalla. Olisiko ollut saamelainen suku?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jompainen
Muutenkin suomalaisesta ja karjalaisesta tarustosta löytyy useita lappalaisen tai Pohjolan väen nimityksiä, joista joku voi olla kulunut väännös historiallisesta, jopa esikristillisestä saamelaisesta nimestä. Joukahaisen/Jompaisen lisäksi mieleen tulee ainakin Louhi, sekä hänen kotipaikkansa Vuojola.
Tarinan mukaan Pohjois-Savossa Siilinjärvellä eli noita ja mahtimies nimeltään Pura. Siilinjärvi on saanut nimensäkin siitä, että siellä on ollut lapinkylä. Olisiko Pura väännös saamelaisnimestä? Mikä sen saamelainen muoto voisi olla?
Siilinjärvellä (Pohjois-Savossa) oli vielä keskiajalla saamelaisia. Pura voisi hyvinkin tulla saamelaisesta "hyvää" tarkoittavasta nimestä jonka lähin vastine nykysuomessa olisi "paras".
Pura- savolaisittain Puranen
Gaup, Tornensis, Juuso, Eira, Logje
Vielä on vaikka kuinka paljon.
Vikeväkorva
Ainakin
Juuso-suku on pellolaista talonpoikaista, Tornensis Matarengin pappissukua jne
Kauppi -Jakop- Gaup
Tornensis-Tornberg kirkkoherrasukua
Juuso Juoksengin talonpoika, taitaa olla ihan pirkkalainen
Eira
Logje norjan lähtöä
-off päätteiset sukunimet kuten fofonoff, feodoroff, fedotoff, ljetoff, koputoff, semenoff yms. Ovat kolttasaamelaisia / itäsaamelaisia sukuja ja vaikka ovat nykyisen venäjän puolelta niin tämä alue on ollut suomen aluetta ennen kuin petsamon alue jäi venäjälle. Eli ihan yhtä saamelaisa kun kaikki muutkin saamelaiset.
Von Rippzwchengen ja af Götterstömmen, kuuluja saamensukuja.
Hop! Kun kerran tiedätte noin paljon niin lopetan metsästämiseni tähän ja pyydänkin teiltä neuvoa. :)
Tarvis saada sellanen sukunimi joka ois saamelainen, mutta myös suomalainen. Eli periaatteessa sukunimi joka kuullostaa ihan "tavalliselta" suomalaiselta sukunimeltä mutta oiskin myös saamelainen. Oisko tuo ylempänä mainittu Ranta sellanen? Oisko muita ideoita?
Enontekiön Ranta-suku on muoniolaista talonpoikaissukua.
Ranta on muoniolainen talonpoikaisnimi
Valkeapää?
Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)?
Välkeapäät tulivat myöhäisessä vaiheessa Kannakselta
Valkeapää on Karjalan Kannakselta
Näyttelevät saamelaista erittäin hyvin!
Paltto?
Paltto - palttua Paltto-kettu oli semmonen joka oli kerran maistanu myrkkyä ja siittä selviny. Ei maistanu toista kertaa. Tuntuu erinomaisen suomalaiselta sanalta
Lantto
Lantto =pieni lammikko
Saija, Miulus, Kuosku, Värriö, Kurisia, Keitsa, Hari
Stubb, Sipilä, Soini, Orpopiru.
No jopa joo. Saamelaiseksi ei- suomalaiselta vaikuttavan sukunimen perusteella? Uppoaa tietämättömiin tuomareihin, joilla ei ole saamelaisista muuta sivistystä kuin mitä luulevat tiedoksesi saamelaisista eli mitä ovat lobbaajilta kuulleet ja SK: sta lukeneet.
koria, tenno, pitkä, paltto, musta, saijets
Kyrö, Kýrónsephúi, Vanhamaa, Rouvenjarga, Nelliö, Niilas, Karvus, Kumpióh, Vettus, Impiö, Kavvuus, Leukhu, Suđđim, Põrriađ, Kaltuš, Mainniaš, Veskùnjarga, Tornuđ, Kulpiđ, Geŋŋieđ, Porsanger, Šarkõjah, Biggãs, Muštah, Bêavvaš, Kaldui, Tjìenđa... Onhan näitä muinaisia nimiä vanhoissa kirjoissa kulttuurikeskus Sajoksen arkistossa. Osa on Norjasta, osa Inarista, järviseudulta. Kyrö on Pohjanmaalta Isostakyröstä, Vanhamaa on alkuperäinen Veskùnjargalainen, nykyisinkin käytössä oleva. Kulpiđ on suomalaistunut Kulppi, Biggãs on enemmän tunnettu Bigga-etunimestä, Porsanger on antanut nimeä Porvoolle (Porgå, Porgang, ovat norjaa ja kantana Bor-Por -alkuiset sanat.
Voi hyvä tavaton senthän, moai letne "äimänkäki".
Nythän herjan heitit ! Kyllä Borgå tulee sanoista borg ja å, siinä kun ruotsinkielellä on linna joenrannalla.- Joten Porvoon suomenkielinen nimi on oikeastaan Linnajoki :)
Magga.Ralli ajoi joskus saamelainen Ailu Magga.
Onko Säärelä suomalaista vai saamelaista sukua?
Tämä kiinnostaisi
valle (Walle)
Kyllä Musta-nimisiä vielä on. Yksikin asui Vantaalla.
Musta, selvää suomen kieltähän tuo on.
Vai tavataanko saamelaiskielissäkin samanlaista "musta"-sanaa kuin suomen kielessä? Kun sukulaiskielistä kuitenkin on kyse.
Aloituksessa kysellään saamenkielisiä sukunimiä. Ei suomenkielisiä sukunimiä, joita saattaa esiintyä saamelaisillakin.
Voi hyvää päivää mitä potaskaa...
Totuus on armoton. Kannattais totuuskomissionkin kuunnella muitakin kuin s-laisia
Mites Luukkonen onko se saamelaista sukua?
Vanha savolais-karjalainen sukunimi ja hyvin yleinen, myös muodossa Luukkanen, Luukkainen jne. Venäjän puolella asuvilla (Aunus ja Viena) ortodoksikarjalaisilla myös muodossa Lukin.
Eikös ole joku samantapainen muinainen saamelaisnimi kuitenkin olemassa? Se nimi, mistä on myös väännetty Kalevalan "Louhi". Ihan kuin olisin kuullut sellaisesta, mutta ei tule vain mieleeni.
Avutontun kysymykseen vastatakseni: Akmeeli eli suomeksi Ikämieli on saamelaisnimi, jolla on vakiintunut ja samaa tarkoittava suomenkielinen rinnakkaismuoto.
Luukonen on jostain tuolta venäjän puolelta keskisuomen kohilta. Isän äiti oli nimittäin omaa sukuaan Luukkonen ja mummun vanhimmat veljet asuivat siellä vielä ja kun sota syttyi tulivat pojat kävellen lehmien kanssa pois sieltä. Joskus he sinne palasivat ,mutta sotaa pakoon taas lähtivät ja asettuivat lopulisesti piehinkiin.
Akmeeli oli tunnettu lappalainen
Länsman ei kuulu tähän listaan, se on norjan Lille sukua.
Hei. Kommenttini ei varsinaisesti liity, tai no liittyy.. Saamelaisiin sukunimien. Isäpuolen sukua , juuria ja vaiheita selvittelen ja tunne identiteetissäni, oloissani on aina ollut se että koen olevani koltta mummoni puolelta. Vähän vastauksia, kierteleviä olen saanut. Kielimuuri tulee vastaan saadakseni selville kirkonkirjoista mitään.
Kysyisinkin nyt apuja tämän foorumin kautta asian selvittämiseksi.
Isäni äiti Olga Anttonova Jefremoff , Nemtsikovien sukua s.1903 Petsamo, Kaakkurinkylä?
Valittunsa Aleksanteri Ivananpoika Ivanoff s. Tunkua/ Suikujärvi? 1907
Häät vihittiin 1039 Lapset synnyit siellä Petsamosta.
Holmberg, Helander, West
Onko Holck saamelaista sukua?
Saamelaisilla on omat Saamenkieliset sukunimityksensä, jotka ovat täysin erilaiset kuin saamelaisten viralliset sukunimet. Näin ihmisellä voi olla useita sukunimiä eri esivanhempien mukaan.
lappa,kuttormi,saijetsi,aikijo,paatari,ketsepuhunus.karhakistos.
Olisiko Jesk saamea?
Värriö (harju)- saamea ja suku saamelainen. Neitola - nimi tulee saamenkielestä ja tarkoittaa niittyä(neitto) , suku saamelainen. Ara- saamenkielestä tark. ilm. tulisijaa, saamelainen suku. Lokka -saamenkielestä tuleva nimi tark tietyn tyyppistä vaaranlaitaa tai vaaraa- saamelainen suku. Kurisija- saamelainen suku jolle annettu tuollainen suomenkielinen nimi. Keitsa- saamelainen nimi ja suku. Saija-saamelainen nimi ja suku. Miulus- saamelainen nimi ja suku. Suikki- saamenkielen hiihtäjä-sanasta tuleva sukunimi ja suku saamelainen.
Tulee hyvä mieli kun oma sukunimi sanotaan (laiti) :)
holck ei ole saamelainen sukunimi koska se tulee euroopasta nimeni on holck ja sukuni tulee tanska ja ruotsi.
Saamelaisilla EI ole saankielisessä puheessa sukunimiä. Ihminen identifioidaan sen perusteella, mihin sulkuihin hän kuuluu. Sukujen nimitykset eivät noudata virallisia. sukunimiä. Ei ole saamelaista ilman saamelaista sukuyhteisö.
Ennen sukunimilakia länsisuomalaisillakin oli oma tapansa tunnistaa ihmiset ilman varsinaisia sukunimiä. Länsi-Suomessa vain osalla rahvaasta oli sukunimet. Sukutaustat toki tunnettiin, mutta niihin ei viitattu sukunimillä.
Vaikka Lapin saamelaisilla ei ole perinteisesti sukunimiä, niin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa saattoi saamelaisillakin olla sukunimet. Osa savolaisten ja karjalaisten sukunimistä on itse asiassa saamelaista taustaa, koska suvutkin ovat saamelaista alkuperää. Sukunimien antaminen Itä-Suomessa saattoi jopa olla saamelaisilta peräisin.
Saamelaisia on muinoin asunut paljon laajemmalla kuin nykyisin, ja laajalle alueelle on mahtunut hyvinkin toisistaan poikkeavia saamelaiskulttuureita. Jäljelle jääneet pohjoisen saamelaiskulttuurit edustavat vain yhtä tai muutamaa saamelaisuuden kulttuurista haaraa. Mikään ei todista, että tämä säilynyt haara olisi ollut muinaiselle saamelaisuudelle tyypillinen. Saamelaisuuden varhaisin keskus oli ilmeisesti järvi-Suomessa, ja siellä saattoi olla "tyypillinen" saamelaisuus, mitä se sitten ikinä olikaan. Nämä ihmiset tekivät lapinraunioiksi kutsuttuja kivikasoja, joiden merkitystä ei tunneta. Tällä ryhmällä saattoi olla sukunimetkin. Suurin osa näistä metsästi ja kalasti, mutta on jotain merkkejä siitä, että osa olisi harrastanut kaskiviljelyäkin. Esimerkiksi järvien pohjakerrostumista on löydetty viljan siitepölyä alueilta, joiden lähimaillakaan ei tuolloin tiedetä olleen suomalaisia.
Kiinnostaisi kuulla, mitä avutonttu on saanut aikaan nimien avulla 😀
Tapiola? Seon ainakin lapissa vaihtunut helanderista, eli eikö se periaatteessa ole?
Aikio
Mitenhän Norman - sukunimi, onkohan saamelainen ? Alunperin tulee pohjois-Norjasta ilmeisesti.
Suur-Sääksmäen alueella on paikannimiä ja vanhoja sukunimiä joilla on saamelainen alkuperä. Esim.Kollanen (<Guolga) ja Wimmu. Sappee ja musta-alkuiset nimet (tarkoitti järvimalmia), Sarja, Arra, Unna, Kukka..
Pirkanmaalla on puhuttu saamea hyvin pitkään.
Minun suvussa on ainakin Mokko, mutta en tiiä onko se saamelaista sukua. Luin kyllä jostakin että olis, ja että Mokko tulee sanasta Magga.
Mokko on Lapin suomalainen suku. Magga taas on saamelainen suku. Ne ovat täysin eri sukuja.
Helander, Högman ja Holmberg ovat saamelaisia sukuja, joiden kantaisä on tullut ihan muualta kuten nimen perusteella voi päätelläkin. Hettakin on lähtöisin Ruotsin Ylitornion Matarengista. Sen sijaa Jomppasen suku on hyvin vanha saamelainen suku, vaikka se kuulostaakin niin perisuomalaiselta. Jomppaset ovat Utzan jälkeläisiä.
Muistan armeija-ajalta vielä monia lappalaisia ja jonkusen saamelaisenki sukunimen kai. Sodankylässä olin 2003.
Kukkala Inarista tai Ivalosta. Tuli mieleen vähän Martti Suosalo
Mäki Sevettijärveltä..
Vuolab, en muista mistä. Alatalo Hettasta, lyhyehkö jykevä leveäkasvoinen jötikkä. Forström, Inari ehkä. nauravainen ja lyhyehkö. Hirsikangas Muoniosta. Hoppula Sodankylästä. Ahlakorpi, Utsjoki. Kille Kujala, Utsjoella syntynyt. Sitten oli Nivunkijärvi,Martin, Neitola, Mella, Petäjäjärvi, Piisilä, Mukku, Aska. Kiviniemi jostain aika pohjoisesta, pitkä ja tummahko. Juotasniemi, Juujärvi.
Taitaa olla etupäässä suomalaisia nuo kaverit. Vuolab on saamelainen nimi.
Oona Nippusarja.
Posio