Saamenkielisiä sukunimiä?

2+11

Moi! Voisitteko listata tähän saamenkielisiä sukunimiä, tarttisin niitä yhtä juttua varten. :) kiitos!

76

13431

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • On niitä joitakin

      Suurin osa saamelaisista asuu Norjassa ja Ruotsissa ja heistä monella on aivan tavallinen norjalainen tai ruotsalainen sukunimi. Oikeastaan suurella osalla Suomen saamelaisistakin on tavallinen suomalainen sukunimi.

      Sukunimet lienevät alun perin Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Venäjän kirkkojen tuomaa tavaraa. Saame ei ollut 1600-1700-luvulla(kaan) kirkon kieli. Monet saamelaiset saivat siksi skandinaavisen tai suomalaisperäisen sukunimen, monia sukunimiä myös suomalaistettiin/ruotsalaistettiin/norjalaistettiin. Jotkut vaihtoivat vapaaehtoisesti saamelaisen sukunimensä johonkin enemmistökieliseen nimeen. Kolttasaamelaisten sukunimet ovat historiallisis-uskonnollisista syistä johtuen venäläisperäisiä (esim. Fofonoff, Jefremoff, Semenoff). Pohjois-Ruotsissa joillakin saamelaissuvuilla on suomalaisperäinen sukunimi, mahdollisesti kristinuskoon (Lestadius?) liittyvistä syistä. Esimerkiksi Kuhmunen.

      Monet puhtaasti saamelaisiksi miellettävät sukunimet ovat Suomessakin em. syistä johtuen skandinaavisperäisiä (esim. Guttorm, Magga), taikka sitten saamen kielestä suomen kieleen "väännettyjä", kuten mahdollisesti Aikio, Nuorgam, Morottaja.

      Tässä on joitakin sellaisia sukunimiä, jotka eivät ainakaan ensi silmäyksellä vaikuttaisi olevan skandinaavisia tai suomalaisia nimiä, ja ne siten voivat mahdollisesti olla saamenkielisiäkin:

      Turi, Omma, Allas, Mangi, Rist, Labba, Kitok, Pentha, Bongo, Kroik, Lasko, Stålka, Buona, Hatta, Vuolab, Nutti, Niia, Anti, Pirak, Sparrok, Gaino, Mienna, Pilto, Sevä, Utsi, Simma, Kuoljok, Svonni, Skum, Sara, Kåven, Oskal, Proksi, Sikku, Lapje, Lodda, Doj.

      Magga (mahdollisesti skandinaavisesta naisen etunimestä?)

      Em. nimet ovat kaikkialta saamelaisalueelta, osa niistä on nykyäänkin käytössä, osa jo kadonneita.

      • Jdn

        Sarri


      • rea_ink

        Bongo ja Sunna


      • Anonyymi

        Magga sukunimi voi juontaa nimestä Mgdaleena, kun joskus on pakkokäännytetty kristinuskoon katolilaisella tavalla. Ruotsissa Magga on tytön nimi. Mama Raili


    • P: Näkkäläjärvi, Länsman, Laiti, Valkeapää
      I: Morottaja, Sarre, Saijets, Mattus
      K: Sanila ja lukuisia -off-päätteisiä

      Tää tieto kattaa ainakin jonki verran, mä en uskalla kirjoittaa niitä tähä ;p

      • vs vs

        Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)? Näkkäläjärvi ja Morottaja ovat saamen kielestä suomeen väännettyjä, eivät nekään siis ole saamenkielisiä nimiä, vaikka saamelaisten sukunimiä ovatkin. Länsman on taas skandinaavinen nimi.

        Sarre, Saijets, Mattus ja vielä Laitikin voivat ehkä olla saamenkielisiä nimiä. Sanilan perään laitan kysymysmerkin, vaikutaa suomenkieliseltä.

        -off-päätteiset nimet ovat kaikki venäläisperäisiä, ei siis saamenkielisiä.

        1. vastaajan esittämä lista: Sara lienee skandinaavinen nimi, samoin Magga.

        Listaan voisi lisätä vielä nimet Boine, Sokki, Vars, mutta noista nyt on vaikea sanoa varmuudella ovatko ne jotakin saamen kieltä. Pitäisi olla joku kieliasiantuntija vastaamassa.

        Saamelaisillahan ei alun perin ollut sukunimiä siinä muodossa kuin me nyky-yhteiskunnassa ymmärrämme. Toki kaikilla oli yksilöitävissä oleva nimi ja sukutietoisuus oli paljon suurempi kuin nykyaikana. Ei siis ole kysymys siitä, etteivätkö saamelaiset olisi ennen vanhaan tienneet, ketkä kuuluvat mihinkin sukuun.


      • vs vs kirjoitti:

        Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)? Näkkäläjärvi ja Morottaja ovat saamen kielestä suomeen väännettyjä, eivät nekään siis ole saamenkielisiä nimiä, vaikka saamelaisten sukunimiä ovatkin. Länsman on taas skandinaavinen nimi.

        Sarre, Saijets, Mattus ja vielä Laitikin voivat ehkä olla saamenkielisiä nimiä. Sanilan perään laitan kysymysmerkin, vaikutaa suomenkieliseltä.

        -off-päätteiset nimet ovat kaikki venäläisperäisiä, ei siis saamenkielisiä.

        1. vastaajan esittämä lista: Sara lienee skandinaavinen nimi, samoin Magga.

        Listaan voisi lisätä vielä nimet Boine, Sokki, Vars, mutta noista nyt on vaikea sanoa varmuudella ovatko ne jotakin saamen kieltä. Pitäisi olla joku kieliasiantuntija vastaamassa.

        Saamelaisillahan ei alun perin ollut sukunimiä siinä muodossa kuin me nyky-yhteiskunnassa ymmärrämme. Toki kaikilla oli yksilöitävissä oleva nimi ja sukutietoisuus oli paljon suurempi kuin nykyaikana. Ei siis ole kysymys siitä, etteivätkö saamelaiset olisi ennen vanhaan tienneet, ketkä kuuluvat mihinkin sukuun.

        Valkeapää on myös suomalaisilla käytössä, sen tiedän.

        P.S. Mä oon viiä niin nuori, etten tajuu oikee mitää vielä.


      • kysyn1

        Mitä tarkoittaa nuo P: I: ja K: ?


      • Mummu3
        vs vs kirjoitti:

        Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)? Näkkäläjärvi ja Morottaja ovat saamen kielestä suomeen väännettyjä, eivät nekään siis ole saamenkielisiä nimiä, vaikka saamelaisten sukunimiä ovatkin. Länsman on taas skandinaavinen nimi.

        Sarre, Saijets, Mattus ja vielä Laitikin voivat ehkä olla saamenkielisiä nimiä. Sanilan perään laitan kysymysmerkin, vaikutaa suomenkieliseltä.

        -off-päätteiset nimet ovat kaikki venäläisperäisiä, ei siis saamenkielisiä.

        1. vastaajan esittämä lista: Sara lienee skandinaavinen nimi, samoin Magga.

        Listaan voisi lisätä vielä nimet Boine, Sokki, Vars, mutta noista nyt on vaikea sanoa varmuudella ovatko ne jotakin saamen kieltä. Pitäisi olla joku kieliasiantuntija vastaamassa.

        Saamelaisillahan ei alun perin ollut sukunimiä siinä muodossa kuin me nyky-yhteiskunnassa ymmärrämme. Toki kaikilla oli yksilöitävissä oleva nimi ja sukutietoisuus oli paljon suurempi kuin nykyaikana. Ei siis ole kysymys siitä, etteivätkö saamelaiset olisi ennen vanhaan tienneet, ketkä kuuluvat mihinkin sukuun.

        Boine on ainakin saamilielinen, sillä saamelais-norjalaisella laulajalla on sama sukunimi -Marie BOINE-


    • Ristiriemani

      Junkka,Jatko,Pankka,Huono,Sauva,Pitkä,Rampa ja Musta.Jatko, Junkka,Pankka, Pitkä ja Sauva ovat Kuusamon metsäsaamelaisia sukunimiä, ainakin Jatko-suku eleleee Norjan lapissa. Muut nimet ovat ainakin Suomesta kadonneet.

      • Kes

        Kyllä Mustan inarinsaamelainen suku elää yhä Inarissa. Nimi Musta tosin on suomen kieltä ehkä saamea.


      • Korpimarja

        Kertoo aika paljon kirkon asenteista saamelaisia kohtaan kun se antoi heille sellaisia sukunimia kuin Huono, Sokea, Rampa, Hurri taikka Ruotsin Lapissa Marakatt tai Blind.


      • Ristiriemani
        Korpimarja kirjoitti:

        Kertoo aika paljon kirkon asenteista saamelaisia kohtaan kun se antoi heille sellaisia sukunimia kuin Huono, Sokea, Rampa, Hurri taikka Ruotsin Lapissa Marakatt tai Blind.

        Näin ompi, kyllä olis kirkolla korkea aika pyytää anteeksi saamelaisilta !!!! Kirkonmiesten asenteesta kertoo jo ikivanha sanonta Lapinpappi Gabriel Tuderuksesta " Tuderus tuo herran pappi jota pelkäsi lanta ja lappi "


      • Musta mieki
        Kes kirjoitti:

        Kyllä Mustan inarinsaamelainen suku elää yhä Inarissa. Nimi Musta tosin on suomen kieltä ehkä saamea.

        Mustan suku muutti Inariin Sompiosta.


      • Kuusamonopas

        Kuusamossa on kirjoihin merktty lappalaiselinkeinojen harjoittajia . On vääri n puhua saamelaista Kuusamon yhteydessä. Lappalaisista 1600-luvun alkupuolella Lappalaisista on joku ehkä ollut saamelainen. 1700-luvun alussa ehkä ei juuri kukaan.


      • Anonyymi
        Kuusamonopas kirjoitti:

        Kuusamossa on kirjoihin merktty lappalaiselinkeinojen harjoittajia . On vääri n puhua saamelaista Kuusamon yhteydessä. Lappalaisista 1600-luvun alkupuolella Lappalaisista on joku ehkä ollut saamelainen. 1700-luvun alussa ehkä ei juuri kukaan.

        Lappalainen ja saameklainen - ikikiista.

        Suomen alueella saamelaisia asui Hämeen Lempäälässä vielä 1400- luvulla.
        Pohjois-Savossa vielä 1600 -luvulla.
        Olettaisin, että Kuusamossa erämaissa puhuttiin saamea vielä hyvin 1700 -luvulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lappalainen ja saameklainen - ikikiista.

        Suomen alueella saamelaisia asui Hämeen Lempäälässä vielä 1400- luvulla.
        Pohjois-Savossa vielä 1600 -luvulla.
        Olettaisin, että Kuusamossa erämaissa puhuttiin saamea vielä hyvin 1700 -luvulla.

        Kantasaamea on puhuttu Äänisen alueella 200-500 jaa. Sieltä kolme leviämissuuntaa. Luoteeseen (nykysaamenkielet), pohjoiseen (turjansaame), länteen (Pirkanmaa, Satakunta, Upplanti, Taalainmaa). Pirkanmaan kieli (paikannimistön perusteella) on lähellä turjansaamea ja uumajansaamea mutta sukulaisuus nykyään puhuttuihin saamenkieliin on hyvän paljon kaukaisempaa.


      • Anonyymi
        Kuusamonopas kirjoitti:

        Kuusamossa on kirjoihin merktty lappalaiselinkeinojen harjoittajia . On vääri n puhua saamelaista Kuusamon yhteydessä. Lappalaisista 1600-luvun alkupuolella Lappalaisista on joku ehkä ollut saamelainen. 1700-luvun alussa ehkä ei juuri kukaan.

        Hei! Kerroppa, mihin perustat tietosi siitä, ettei Kuusamossa ole saamelaisia.? Minä teetin dna-testit, joiden mukaan minussa on vielä 32%venäläistä ja sukutaulussa ensimmäinen esi-isäni, josta on tietoa, Joun Oula
        .


      • Anonyymi
        Kuusamonopas kirjoitti:

        Kuusamossa on kirjoihin merktty lappalaiselinkeinojen harjoittajia . On vääri n puhua saamelaista Kuusamon yhteydessä. Lappalaisista 1600-luvun alkupuolella Lappalaisista on joku ehkä ollut saamelainen. 1700-luvun alussa ehkä ei juuri kukaan.

        Olikos silloin saamelaiselinkeinoa vielä edes keksitty?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lappalainen ja saameklainen - ikikiista.

        Suomen alueella saamelaisia asui Hämeen Lempäälässä vielä 1400- luvulla.
        Pohjois-Savossa vielä 1600 -luvulla.
        Olettaisin, että Kuusamossa erämaissa puhuttiin saamea vielä hyvin 1700 -luvulla.

        Missä kirjoitettu saamelaisia asuneen Lempäälässä, Savossa jne? Mitä itse olen lukenut ne ovat olleet lappalaisia.


    • rukajärvi

      mistäpä nämä ovat tulleet? äärelä, hetta, poikela, kustula, jumppanen

      • KotiRohvessori

        Hetta ja Kustula norjasta mie luulen, ainaki esi-vanhemmat. Jumppanen on tietääkseni Jomppanen ja ovat Inarin menesjärveläisiä. Äärelä ja Poikela ovat saamelaistuneita suomalaissukuja ainaki osittain. Kaikki muut ovat saamelais-sukuja.


      • Diehtu

        Äärelä melko uusi nimi tulee laitimmaisen talon mukaan ja on sitten äärimmäinen ja sitä ennen oli Jeesiöjärvi ja ennen sitäkin oli toinen nimi.Heitä oli neljä veljestä ja yksi sisar joista kolme veljestä,sisar ja vanha Laitinmuori joka hedän äiti muuttivat Paatsjoelle.Yksi veljeksistä joka jäi Laitiin otti nimekseen Äärelä ja muut ehkä nyky venäjällä osa ehkä vaikuttaa Inarissa Ranta ja Äärelä nimissä. Hetta Hietaniemi nimestä josta myös Enontekiön Hetta paikan nimi saanut alkunsa ensimmäisen uudis asukkaan mukaan ja lyhennne sanasta.Muista ei tietoa minulla ainakaan


      • Lemppanen
        Diehtu kirjoitti:

        Äärelä melko uusi nimi tulee laitimmaisen talon mukaan ja on sitten äärimmäinen ja sitä ennen oli Jeesiöjärvi ja ennen sitäkin oli toinen nimi.Heitä oli neljä veljestä ja yksi sisar joista kolme veljestä,sisar ja vanha Laitinmuori joka hedän äiti muuttivat Paatsjoelle.Yksi veljeksistä joka jäi Laitiin otti nimekseen Äärelä ja muut ehkä nyky venäjällä osa ehkä vaikuttaa Inarissa Ranta ja Äärelä nimissä. Hetta Hietaniemi nimestä josta myös Enontekiön Hetta paikan nimi saanut alkunsa ensimmäisen uudis asukkaan mukaan ja lyhennne sanasta.Muista ei tietoa minulla ainakaan

        Äärelä on ainakin lapista ja tällä hetkellä yksi Lapin Äärelä asuu Turun lähellä pienessä Auran kunnassa ja on kirkkoherrana siellä!


      • Sukuguru

        Äärelä tulee alkuaa Pello Kolari suunnalta, Hetta tulee Matarengin suunnalta alkuaan 1600 luvun lopulla Hettaan. Poikela tulee Kemin Alapakkolasta ja Kustula on Sodankylän suku.


      • Anonyymi

        Hetta suku tuli Matarengistä, talonpojan poika.


      • Anonyymi
        Sukuguru kirjoitti:

        Äärelä tulee alkuaa Pello Kolari suunnalta, Hetta tulee Matarengin suunnalta alkuaan 1600 luvun lopulla Hettaan. Poikela tulee Kemin Alapakkolasta ja Kustula on Sodankylän suku.

        Juuri näin. Ja näistä tuli ikiaikaisia saamelaisia.


    • asun utsjoella :D

      mun sukunimi on guttorm

    • teura

      Jomppanen voisi olla sama nimi, kuin suomalaisten tarujen Joukahainen. Joukahaisten suku asuin niinkin etelässä kuin Hämeenkyrössä vielä keskiajalla. Olisiko ollut saamelainen suku?

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Jompainen

      Muutenkin suomalaisesta ja karjalaisesta tarustosta löytyy useita lappalaisen tai Pohjolan väen nimityksiä, joista joku voi olla kulunut väännös historiallisesta, jopa esikristillisestä saamelaisesta nimestä. Joukahaisen/Jompaisen lisäksi mieleen tulee ainakin Louhi, sekä hänen kotipaikkansa Vuojola.

    • 222

      Tarinan mukaan Pohjois-Savossa Siilinjärvellä eli noita ja mahtimies nimeltään Pura. Siilinjärvi on saanut nimensäkin siitä, että siellä on ollut lapinkylä. Olisiko Pura väännös saamelaisnimestä? Mikä sen saamelainen muoto voisi olla?

      • Purra

        Siilinjärvellä (Pohjois-Savossa) oli vielä keskiajalla saamelaisia. Pura voisi hyvinkin tulla saamelaisesta "hyvää" tarkoittavasta nimestä jonka lähin vastine nykysuomessa olisi "paras".


    • tässävieläjotaki

      Gaup, Tornensis, Juuso, Eira, Logje
      Vielä on vaikka kuinka paljon.

      • Okoyr

        Vikeväkorva
        Ainakin


    • off sukuinen

      -off päätteiset sukunimet kuten fofonoff, feodoroff, fedotoff, ljetoff, koputoff, semenoff yms. Ovat kolttasaamelaisia / itäsaamelaisia sukuja ja vaikka ovat nykyisen venäjän puolelta niin tämä alue on ollut suomen aluetta ennen kuin petsamon alue jäi venäjälle. Eli ihan yhtä saamelaisa kun kaikki muutkin saamelaiset.

    • Sukututkia

      Von Rippzwchengen ja af Götterstömmen, kuuluja saamensukuja.

    • avutonttu

      Hop! Kun kerran tiedätte noin paljon niin lopetan metsästämiseni tähän ja pyydänkin teiltä neuvoa. :)
      Tarvis saada sellanen sukunimi joka ois saamelainen, mutta myös suomalainen. Eli periaatteessa sukunimi joka kuullostaa ihan "tavalliselta" suomalaiselta sukunimeltä mutta oiskin myös saamelainen. Oisko tuo ylempänä mainittu Ranta sellanen? Oisko muita ideoita?

    • Miten olisi vaikka

      Valkeapää?

      • siteeraten

        Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)?


    • Paltto?

      Paltto?

    • KotiRohwessoori

      Lantto

    • keminkylä

      Saija, Miulus, Kuosku, Värriö, Kurisia, Keitsa, Hari

      • keminsompiontampio

        Stubb, Sipilä, Soini, Orpopiru.


      • Typerääkin

        No jopa joo. Saamelaiseksi ei- suomalaiselta vaikuttavan sukunimen perusteella? Uppoaa tietämättömiin tuomareihin, joilla ei ole saamelaisista muuta sivistystä kuin mitä luulevat tiedoksesi saamelaisista eli mitä ovat lobbaajilta kuulleet ja SK: sta lukeneet.


    • kulukija

      koria, tenno, pitkä, paltto, musta, saijets

    • Kauvvilov

      Kyrö, Kýrónsephúi, Vanhamaa, Rouvenjarga, Nelliö, Niilas, Karvus, Kumpióh, Vettus, Impiö, Kavvuus, Leukhu, Suđđim, Põrriađ, Kaltuš, Mainniaš, Veskùnjarga, Tornuđ, Kulpiđ, Geŋŋieđ, Porsanger, Šarkõjah, Biggãs, Muštah, Bêavvaš, Kaldui, Tjìenđa... Onhan näitä muinaisia nimiä vanhoissa kirjoissa kulttuurikeskus Sajoksen arkistossa. Osa on Norjasta, osa Inarista, järviseudulta. Kyrö on Pohjanmaalta Isostakyröstä, Vanhamaa on alkuperäinen Veskùnjargalainen, nykyisinkin käytössä oleva. Kulpiđ on suomalaistunut Kulppi, Biggãs on enemmän tunnettu Bigga-etunimestä, Porsanger on antanut nimeä Porvoolle (Porgå, Porgang, ovat norjaa ja kantana Bor-Por -alkuiset sanat.

      • seku__vain

        Voi hyvä tavaton senthän, moai letne "äimänkäki".


      • Per-kel

        Nythän herjan heitit ! Kyllä Borgå tulee sanoista borg ja å, siinä kun ruotsinkielellä on linna joenrannalla.- Joten Porvoon suomenkielinen nimi on oikeastaan Linnajoki :)


    • Saamelainenmies

      Magga.Ralli ajoi joskus saamelainen Ailu Magga.

    • Alkuperä

      Onko Säärelä suomalaista vai saamelaista sukua?

    • vallelainen

      valle (Walle)

    • Valkol

      Kyllä Musta-nimisiä vielä on. Yksikin asui Vantaalla.

      • Musta-on-suomea

        Musta, selvää suomen kieltähän tuo on.

        Vai tavataanko saamelaiskielissäkin samanlaista "musta"-sanaa kuin suomen kielessä? Kun sukulaiskielistä kuitenkin on kyse.

        Aloituksessa kysellään saamenkielisiä sukunimiä. Ei suomenkielisiä sukunimiä, joita saattaa esiintyä saamelaisillakin.


      • Saamelainen

        Voi hyvää päivää mitä potaskaa...


    • Lappi79

      Mites Luukkonen onko se saamelaista sukua?

      • Ei-ole-saamelainen

        Vanha savolais-karjalainen sukunimi ja hyvin yleinen, myös muodossa Luukkanen, Luukkainen jne. Venäjän puolella asuvilla (Aunus ja Viena) ortodoksikarjalaisilla myös muodossa Lukin.


      • ikäpäivä

        Eikös ole joku samantapainen muinainen saamelaisnimi kuitenkin olemassa? Se nimi, mistä on myös väännetty Kalevalan "Louhi". Ihan kuin olisin kuullut sellaisesta, mutta ei tule vain mieleeni.


    • Ikäpäivä

      Avutontun kysymykseen vastatakseni: Akmeeli eli suomeksi Ikämieli on saamelaisnimi, jolla on vakiintunut ja samaa tarkoittava suomenkielinen rinnakkaismuoto.

      • Sukua

        Luukonen on jostain tuolta venäjän puolelta keskisuomen kohilta. Isän äiti oli nimittäin omaa sukuaan Luukkonen ja mummun vanhimmat veljet asuivat siellä vielä ja kun sota syttyi tulivat pojat kävellen lehmien kanssa pois sieltä. Joskus he sinne palasivat ,mutta sotaa pakoon taas lähtivät ja asettuivat lopulisesti piehinkiin.


    • SabmelaS

      Länsman ei kuulu tähän listaan, se on norjan Lille sukua.

    • Hei. Kommenttini ei varsinaisesti liity, tai no liittyy.. Saamelaisiin sukunimien. Isäpuolen sukua , juuria ja vaiheita selvittelen ja tunne identiteetissäni, oloissani on aina ollut se että koen olevani koltta mummoni puolelta. Vähän vastauksia, kierteleviä olen saanut. Kielimuuri tulee vastaan saadakseni selville kirkonkirjoista mitään.
      Kysyisinkin nyt apuja tämän foorumin kautta asian selvittämiseksi.
      Isäni äiti Olga Anttonova Jefremoff , Nemtsikovien sukua s.1903 Petsamo, Kaakkurinkylä?
      Valittunsa Aleksanteri Ivananpoika Ivanoff s. Tunkua/ Suikujärvi? 1907
      Häät vihittiin 1039 Lapset synnyit siellä Petsamosta.

    • Länskä

      Holmberg, Helander, West

    • holck

      Onko Holck saamelaista sukua?

    • Eisuomensukua

      Saamelaisilla on omat Saamenkieliset sukunimityksensä, jotka ovat täysin erilaiset kuin saamelaisten viralliset sukunimet. Näin ihmisellä voi olla useita sukunimiä eri esivanhempien mukaan.

    • tuppervaara

      lappa,kuttormi,saijetsi,aikijo,paatari,ketsepuhunus.karhakistos.

    • lantalainen

      Olisiko Jesk saamea?

    • keminsaamelainen

      Värriö (harju)- saamea ja suku saamelainen. Neitola - nimi tulee saamenkielestä ja tarkoittaa niittyä(neitto) , suku saamelainen. Ara- saamenkielestä tark. ilm. tulisijaa, saamelainen suku. Lokka -saamenkielestä tuleva nimi tark tietyn tyyppistä vaaranlaitaa tai vaaraa- saamelainen suku. Kurisija- saamelainen suku jolle annettu tuollainen suomenkielinen nimi. Keitsa- saamelainen nimi ja suku. Saija-saamelainen nimi ja suku. Miulus- saamelainen nimi ja suku. Suikki- saamenkielen hiihtäjä-sanasta tuleva sukunimi ja suku saamelainen.

    • Kerrokerrovaan

      Tulee hyvä mieli kun oma sukunimi sanotaan (laiti) :)

    • holck ei ole saamelainen sukunimi koska se tulee euroopasta nimeni on holck ja sukuni tulee tanska ja ruotsi.

    • SukujenTuttu

      Saamelaisilla EI ole saankielisessä puheessa sukunimiä. Ihminen identifioidaan sen perusteella, mihin sulkuihin hän kuuluu. Sukujen nimitykset eivät noudata virallisia. sukunimiä. Ei ole saamelaista ilman saamelaista sukuyhteisö.

      • Anonyymi

        Ennen sukunimilakia länsisuomalaisillakin oli oma tapansa tunnistaa ihmiset ilman varsinaisia sukunimiä. Länsi-Suomessa vain osalla rahvaasta oli sukunimet. Sukutaustat toki tunnettiin, mutta niihin ei viitattu sukunimillä.

        Vaikka Lapin saamelaisilla ei ole perinteisesti sukunimiä, niin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa saattoi saamelaisillakin olla sukunimet. Osa savolaisten ja karjalaisten sukunimistä on itse asiassa saamelaista taustaa, koska suvutkin ovat saamelaista alkuperää. Sukunimien antaminen Itä-Suomessa saattoi jopa olla saamelaisilta peräisin.

        Saamelaisia on muinoin asunut paljon laajemmalla kuin nykyisin, ja laajalle alueelle on mahtunut hyvinkin toisistaan poikkeavia saamelaiskulttuureita. Jäljelle jääneet pohjoisen saamelaiskulttuurit edustavat vain yhtä tai muutamaa saamelaisuuden kulttuurista haaraa. Mikään ei todista, että tämä säilynyt haara olisi ollut muinaiselle saamelaisuudelle tyypillinen. Saamelaisuuden varhaisin keskus oli ilmeisesti järvi-Suomessa, ja siellä saattoi olla "tyypillinen" saamelaisuus, mitä se sitten ikinä olikaan. Nämä ihmiset tekivät lapinraunioiksi kutsuttuja kivikasoja, joiden merkitystä ei tunneta. Tällä ryhmällä saattoi olla sukunimetkin. Suurin osa näistä metsästi ja kalasti, mutta on jotain merkkejä siitä, että osa olisi harrastanut kaskiviljelyäkin. Esimerkiksi järvien pohjakerrostumista on löydetty viljan siitepölyä alueilta, joiden lähimaillakaan ei tuolloin tiedetä olleen suomalaisia.


    • Anonyymi

      Kiinnostaisi kuulla, mitä avutonttu on saanut aikaan nimien avulla 😀

    • Anonyymi

      Tapiola? Seon ainakin lapissa vaihtunut helanderista, eli eikö se periaatteessa ole?

    • Anonyymi

      Aikio

    • Anonyymi

      Mitenhän Norman - sukunimi, onkohan saamelainen ? Alunperin tulee pohjois-Norjasta ilmeisesti.

    • Anonyymi

      Suur-Sääksmäen alueella on paikannimiä ja vanhoja sukunimiä joilla on saamelainen alkuperä. Esim.Kollanen (<Guolga) ja Wimmu. Sappee ja musta-alkuiset nimet (tarkoitti järvimalmia), Sarja, Arra, Unna, Kukka..
      Pirkanmaalla on puhuttu saamea hyvin pitkään.

    • Anonyymi

      Minun suvussa on ainakin Mokko, mutta en tiiä onko se saamelaista sukua. Luin kyllä jostakin että olis, ja että Mokko tulee sanasta Magga.

    Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. ALFA TV:N Konkurissi katastrofi media-alalle

      ALFA TV:n konkurssi on katastrofi, koska paljon hyviä asiaohjelmia katoaa televisiotarjonnasta ja ALFA:lla ääneen pääsi myös yrittäjiä ja tasapuolises
      Maailman menoa
      639
      2347
    2. Tajuan, että tein virheen

      kun pidin sinua hyvänä, mukavana, vaatimattomana, ymmärtäväisenä, oikeudenmukaisena ja älykkäänä ihmisenä. Sitä mielikuvaa ikävöin, en koskaan oikeaa
      Ikävä
      98
      1790
    3. Martinan jorailut

      Ai että Martina on jäykän näköinen kun hän joraa muiden naisten kanssa botskilla Dubaissa..Ja onpa hänellä hiirenhäntä ponnariksi🙄 Tämä ei ole provo,
      Kotimaiset julkkisjuorut
      292
      1503
    4. Mulla on ikävä sitä aikaa

      kun säkin olit ihastunut minuun mies. Siltä se silloin alussa tuntui. Sekosin susta täysin ja tuntuu että en pääse irti enää.
      Ikävä
      54
      1279
    5. Kaksi kuollut ulosajossa lauantai-iltana Loimaalla

      On tainnut olla melkoinen ylinopeus kun on tuollaista jälkeä tullut. Onneksi ei kuitenkaan sivullisia menehtynyt https://viranomaisuutiset.fi/ulosajo-
      Loimaa
      23
      1043
    6. Kerro jotain kaivatustasi

      jotain mitä teille on sattunut keskenään? Ei silmiin katsomista kun sitä on kaikilla. Jotain mistä hän voisi tietää että olet täällä...
      Ikävä
      85
      1011
    7. Sano sano todella

      Onko sinulla Ikävä minua?
      Ikävä
      78
      974
    8. Arvaapa mies

      montako vuotta oon sua ihaillut salaa?
      Ikävä
      75
      954
    9. Miehet hoi!

      Kysymys teille Jos näätte ja tapaatte naisen,joka on mielestänne mukava ja haluaisitte jatkaa vaikka siitä mihin jäitte tai haluatte nähdä tämän nais
      Ikävä
      40
      912
    Aihe