Miten helvetissä minä, joka yleensä olen kyennyt välttelemään kaikenmaailman kusipäitä sorruin narsistiin? Miten kummassa se imartelu ja kehuminen saivat minut lankaan? Olen aina vihannut sellaista. Mikä siinä ihmisessä vetosi? Hänessä ei ollut mitään hyvää loppujen lopuksi. Minä jotenkin näin hänet herkkänä, kilttinä miehenä. Mutta hän ei ollut kumpaakaan. Koska hän itse piti itseään maailman komeimpana miehenä, niin minäkin aloin pitämään. Mutta se oli suuri illuusio. Nykyään kun hänet näen, hän ei ole komeaa miestä nähnytkään. Anteeksi nyt vain, mutta se on totta. Ja silti hän saa helposti naisia. Helpommin kun moni ujo ja aidosti komea mies.
Ensimmäisenä päivänä hän kertoili minulle entisistä naisistaan ja kertoi jotain pillu-vitsejä. Hetkinen, tässä kohtaa joku muu olisi lähtenyt, mutta ei. Minä kuuntelin ja katselin kun hän esitteli exiensä valokuvia. Ja silti kuvittelin, että tämä mies on herkkä. Häh? Minä janosin seksiä hänen kanssaan, vaikka hänessä ei ollut intohimoa tippaakaan. Pelkkää mekaanista suoritusta. Seksin jälkeen hän usein haukkui minut.
Minä mukauduin ja sopeuduin, joustin kaikessa. Yritin miellyttää hänen vanhempiaan, vaikka se oli mahdotonta. He vihasivat minua. Mielessä siinti kyllä ajatus, että olisiko jossakin parempaa, mutta työnsin sen syrjään. Ja kun viisi vuotinen henkistä ja fyysistä väkivaltaa sisältänyt suhteemme loppui, hajosin. Toivoin häntä takaisin, mutta tällä kertaa hän ei tullut kuten niinä aikaisempina kertoina, jolloin olin pyydellyt anteeksi asioita, joita en ollut tehnyt. Nyt hän oli löytänyt uuden naisen ja perustanut perheen hänen kanssaan, vaikka lupasi minun kanssani.
Minä vajosin tyhjyyteen hänen kanssaan ja hänen jälkeensä. Olen edelleen siinä tyhjyyden kuopassa. Kuka helvetti minä olen? Miten ihmeessä olen ollut niin pakkomielteinen ihmisen kanssa, jolta en ole saanut yhtään mitään. Miten tästä tyhjyydestä pääsee eroon? Ja näistä järkyttävistä painajaisista, joita joka yö näen. Kuka minä olen? Miten minä tähän tilanteeseen jouduin?
Miten ihmeessä sorruin?
56
389
Vastaukset
- -tyhjä
Hyvä kysymys, täällä sama juttu. Sitä ei oikein tajuakkaan kuinka pohjalla itse on. Elämänhallinta täysin kateissa, itsearvostus mennyt. Ei edes itse tunne itseään enää. Jotenkin tuo luopuminen on tehtävä ja saatava itsensä jaloilleen ja kasaan, vie kyllä aikaa. Mulla tyhjää narsistin kanssa nyt ja varmasti tyhjää narsistin jälkeen.
- demonisointiako tämä
Joskus (aika useinkin) olen ajatellut että on kuin narsistilla on kuin joku "pahalta" saatu yliluonnollinen voima ja valta jolla se imee ihan järjissään olevan ja fiksun ihmisen lopulta tyhjiin ilman että sitä pystyy vastustamaan vaikka järki yrittäisi sanoa mitä vain.
Joka tapauksessa jos tällaisen kohtaa kuka on mitä suurimmalla todennäköisyydellä narsisti, kannattaa ottaa jalat alleen heti alussa.- Kysymyksiävastauksit
Olen ajatellut ihan samaa. Saduissa esiintyy usein narsistisia henkilöhahmoja. Lumikuningatarhan on oiva esimerkki tästä.
Olen narsistin jälkeen pohtinut paljon asioita liittyen saatanaan. Tuntuu, että jotakin todella pahaa näissä ihmisissä on. Olotilani ei ole samanlainen kuin todella huonon suhteen jälkeen. Olen kerta kaikkiaan tyhjä, vampyyrin imemä.
Asiaa ei auta yhtään, että työyhteisössäni on narsistinen pomo. Siellä tunnelma on jotekin tyhjä ja pysähtynyt.
Monet, jotka eivät ole kokeneet, millaista näiden ihmisten kanssa on elää, eivät usko tällaisten ihmisten olemassaoloon. En minäkään aikaisemmin. Ehkä olisi pitänyt. Minullakin järki sanoi toista, mutta oli jotenkin vain pakko katsoa tämä juttu. En tiennyt, että näin sairaaseen maailmaan voi itsensä laittaa. - -tyhjä
Kysymyksiävastauksit kirjoitti:
Olen ajatellut ihan samaa. Saduissa esiintyy usein narsistisia henkilöhahmoja. Lumikuningatarhan on oiva esimerkki tästä.
Olen narsistin jälkeen pohtinut paljon asioita liittyen saatanaan. Tuntuu, että jotakin todella pahaa näissä ihmisissä on. Olotilani ei ole samanlainen kuin todella huonon suhteen jälkeen. Olen kerta kaikkiaan tyhjä, vampyyrin imemä.
Asiaa ei auta yhtään, että työyhteisössäni on narsistinen pomo. Siellä tunnelma on jotekin tyhjä ja pysähtynyt.
Monet, jotka eivät ole kokeneet, millaista näiden ihmisten kanssa on elää, eivät usko tällaisten ihmisten olemassaoloon. En minäkään aikaisemmin. Ehkä olisi pitänyt. Minullakin järki sanoi toista, mutta oli jotenkin vain pakko katsoa tämä juttu. En tiennyt, että näin sairaaseen maailmaan voi itsensä laittaa.Olen miettinyt samaa. Näissä ihmisissä on todellakin jotakin sanoinkuvaamattoman pahaa ja se on pelottavaa. Toinen ihminen "asettuu" sinuun ja hallitsee sinua sisältäpäin. Minuus katoaa. "Saatana elää ja voi hyvin".
- -tyhjä
-tyhjä kirjoitti:
Olen miettinyt samaa. Näissä ihmisissä on todellakin jotakin sanoinkuvaamattoman pahaa ja se on pelottavaa. Toinen ihminen "asettuu" sinuun ja hallitsee sinua sisältäpäin. Minuus katoaa. "Saatana elää ja voi hyvin".
Jatkoa edelliseen. Monet narsistin uhrit ovat lopulta "lataamokunnossa" tai pitkän psykoterapian tarpeessa ja masennuslääkeresepti kourassaan täysin rikki ja hajalla. Se kertoo jotakin täydellisestä tuhosta.
- Kysymyksiävastauksit
-tyhjä kirjoitti:
Jatkoa edelliseen. Monet narsistin uhrit ovat lopulta "lataamokunnossa" tai pitkän psykoterapian tarpeessa ja masennuslääkeresepti kourassaan täysin rikki ja hajalla. Se kertoo jotakin täydellisestä tuhosta.
Näinhän se on ja narsisti saa sitten sympatiat kun on sellaisen hullun kanssa ollut. Narskujen kaikki exät kun ovat hulluja enkä yhtään ihmettele. Kyllä he varmaan ihan ok ovat ennen suhdetta olleet, mutta sen jälkeen vahvempikin ihminen voi olla romuna.
Kuten totesit, parempi olisi vain juosta nopeasti karkuun. Omakin vaisto sanoi heti alussa, että tyypissä on jotain outoa, mutta täysilläpä päätin vain juosta seinään. -tyhjä kirjoitti:
Olen miettinyt samaa. Näissä ihmisissä on todellakin jotakin sanoinkuvaamattoman pahaa ja se on pelottavaa. Toinen ihminen "asettuu" sinuun ja hallitsee sinua sisältäpäin. Minuus katoaa. "Saatana elää ja voi hyvin".
-tyhjä
"Toinen ihminen "asettuu" sinuun ja hallitsee sinua sisältäpäin. Minuus katoaa."
En kiistä tätä tunnettasi, sillä tuolta se tuntuu.
Mutta miksi siltä tuntuu, eräs selitys voi olla tämä; narsistinen on hyvin riippuvainen ja haluaa saada toisen tunteita. Sitten kun hän kohtaa läheisriippuvan jolla on voimakas tarve antaa toiselle tunteita, alkaa tuhoisa tyhjeneminen.
Tarkoitan siis että ihminen antaa niin kovasti itsestään toiselle että jäljelle ei jää juuri mitään. Ehkä siitä tulee se tunne että narsisti hallitsee sisältäpäin. Ajatuksia hallitsee vain se 'narsisti'
- -tyhjä
Kuin myös. Tosin nämä mielettömyydet tajuaa ja näkee vasta liian myöhään. Yleensä silloin kun se toinen loisii jo sinussa.
- henna...
Jäin miettimään ilmaustasi "loisii jo SINUSSA". Nimenomaan siltä se tuntuu, jotenkin kuin jokin loinen tunkeutuisi sinun sieluusi, aivoihisi, sinuun ja varastaisi sinun minuutesi itselleen, omaksi minuudekseen. Myös Sam Vaknin on muistaakseni sanonut jotain tuohon suuntaan. Tuokin on niitä asioita mitä on mahdoton täysin edes ymmärtää ellei ole ollut narsistin uhrina. Narsistihan on jotenkin vailla omaa minuutta, toteuttaa käyttäytymisessään kuin jotain kaavaa, ei pysty muuttamaan käytöstöön tai oppimaan virheistään, muuttuu kuin kameleontti ympärillään olevien ihmisten mukaan muuttaen esim mielipiteitään vaikka päinvastaiseksi jos se on ympäristö huomioiden hänelle itselleen edullista, hänellä ei ole pysyviä omia mielipiteitä ja arvoja elämässä vaan hän kopioi niitä muilta ja vaihtelee niitä sen mukaan mikä sopii mihinkin tilanteeseen.
- M.B.
henna... kirjoitti:
Jäin miettimään ilmaustasi "loisii jo SINUSSA". Nimenomaan siltä se tuntuu, jotenkin kuin jokin loinen tunkeutuisi sinun sieluusi, aivoihisi, sinuun ja varastaisi sinun minuutesi itselleen, omaksi minuudekseen. Myös Sam Vaknin on muistaakseni sanonut jotain tuohon suuntaan. Tuokin on niitä asioita mitä on mahdoton täysin edes ymmärtää ellei ole ollut narsistin uhrina. Narsistihan on jotenkin vailla omaa minuutta, toteuttaa käyttäytymisessään kuin jotain kaavaa, ei pysty muuttamaan käytöstöön tai oppimaan virheistään, muuttuu kuin kameleontti ympärillään olevien ihmisten mukaan muuttaen esim mielipiteitään vaikka päinvastaiseksi jos se on ympäristö huomioiden hänelle itselleen edullista, hänellä ei ole pysyviä omia mielipiteitä ja arvoja elämässä vaan hän kopioi niitä muilta ja vaihtelee niitä sen mukaan mikä sopii mihinkin tilanteeseen.
Ymmärsinkö oikein, että Vakin on itse narsisti??
- M.B.
M.B. kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että Vakin on itse narsisti??
Siis, olenko ainoa, joka on lukenut Vakinin sivut niin, että hän myöntää olevansa narsisti?? Olenko ymmärtänyt asian väärin?? Onko joku muu ymmärtänyt asian toisin??
>"Ilkeä itserakkaus - narsismin kuva" syntyi äärimmäisen pakon alaisena. Se syntyi vankilassa kun yritin ymmärtää mikä minuun oli mennyt. Yhdeksänvuotinen avioliittoni oli kappaleina, taloudellinen tilanteeni shokeeraava, perheeni oli vieraantunut, maineeni mennyt, ja henkilökohtainen vapauteni vakavasti supistunut. Hitaasti ymmärrys siitä että kaikki oli omaa vikaani, että olin sairas ja tarvitsin apua, alkoi tulla läpi pystyttämistäni vuosikymmeniä vanhoista muureista. Tämä kirja on kertomus tiestä itseni tuntemiseen. Se oli tuskallinen prosessi joka ei johtanut mihinkään. En ole tänään erilainen - enkä terveempi - kuin silloin kun kirjoitin tämän kirjan. Häiriöni on ja pysyy, ja ennuste on huono ja häkellyttävä.
Johdannosta suoraan.. M.B. kirjoitti:
Siis, olenko ainoa, joka on lukenut Vakinin sivut niin, että hän myöntää olevansa narsisti?? Olenko ymmärtänyt asian väärin?? Onko joku muu ymmärtänyt asian toisin??
>"Ilkeä itserakkaus - narsismin kuva" syntyi äärimmäisen pakon alaisena. Se syntyi vankilassa kun yritin ymmärtää mikä minuun oli mennyt. Yhdeksänvuotinen avioliittoni oli kappaleina, taloudellinen tilanteeni shokeeraava, perheeni oli vieraantunut, maineeni mennyt, ja henkilökohtainen vapauteni vakavasti supistunut. Hitaasti ymmärrys siitä että kaikki oli omaa vikaani, että olin sairas ja tarvitsin apua, alkoi tulla läpi pystyttämistäni vuosikymmeniä vanhoista muureista. Tämä kirja on kertomus tiestä itseni tuntemiseen. Se oli tuskallinen prosessi joka ei johtanut mihinkään. En ole tänään erilainen - enkä terveempi - kuin silloin kun kirjoitin tämän kirjan. Häiriöni on ja pysyy, ja ennuste on huono ja häkellyttävä.
Johdannosta suoraan..Siis Vaknin on paksunahka N. Julkisesti tunnustanut ja se lähtökohtana eikös alunperin ollutkin näille teksteille mitä on tuottanut?
- M.B.
elisakettu kirjoitti:
Siis Vaknin on paksunahka N. Julkisesti tunnustanut ja se lähtökohtana eikös alunperin ollutkin näille teksteille mitä on tuottanut?
Kiitos :) Mietinkin jo, että luenko uudelleen ja uudelleen vaan väärin..
M.B. kirjoitti:
Kiitos :) Mietinkin jo, että luenko uudelleen ja uudelleen vaan väärin..
Juu, paradoksi sinänsä että narsisti-Vaknin on auttanut tuhansia uhreja, eli siinä kumoutui sekin etteikö narskuissa ole mitään hyvää :)
Jos kiinnostaa, vilkaise live-kuvaa, ei päällepäin huomaa Samista että olisi 'I,Psychopath' (katsoin ite vaan ekan osan)
http://topdocumentaryfilms.com/i-psychopath/M.B. kirjoitti:
Kiitos :) Mietinkin jo, että luenko uudelleen ja uudelleen vaan väärin..
Täytyy kyllä sanoa että kunnioitan tuota miestä. Hänen tarinansa nimittäin auttaa avaamaan kovasti silmiä, olkoon alainen tai hallitsija. Samilla oli keskeinen rooli omienkin suomujen tippumiseen. Irenen tekstit olivat myös.
- M.B.
elisakettu kirjoitti:
Täytyy kyllä sanoa että kunnioitan tuota miestä. Hänen tarinansa nimittäin auttaa avaamaan kovasti silmiä, olkoon alainen tai hallitsija. Samilla oli keskeinen rooli omienkin suomujen tippumiseen. Irenen tekstit olivat myös.
Mulla vain jäi kaivelemaan jonnekin tiedostamattoman rajoille se, että miten niin narsistin kanssa ei voi keskustella narsismista.. Mutta ehkä se on niin. Eihän kirjan kirjoittaminen varsinaisesti ole keskustelua. Ja huikentelevainen mielikuvitukseni sai kyllä aikamoisen stoorin aikaiseksi siitä, minkätakia narsku kirjan kirjoittaa narsismista :D
Mutta aikamoisen hyvää tekstiähän tuo on tuottanut. Siis hän. M.B. kirjoitti:
Mulla vain jäi kaivelemaan jonnekin tiedostamattoman rajoille se, että miten niin narsistin kanssa ei voi keskustella narsismista.. Mutta ehkä se on niin. Eihän kirjan kirjoittaminen varsinaisesti ole keskustelua. Ja huikentelevainen mielikuvitukseni sai kyllä aikamoisen stoorin aikaiseksi siitä, minkätakia narsku kirjan kirjoittaa narsismista :D
Mutta aikamoisen hyvää tekstiähän tuo on tuottanut. Siis hän.Mielenkiintoinen pointti; tuo narsismista keskusteleminen narsistin kanssa. Minulla ei ollut livekokemusta asiasta aiemmin. Mutta sitten ajattelin tätä hengailua täällä. Täällä on vaikka minkälaisia luonteita, narsistejakin eri janalla. Koen rikkautena keskustella täällä. Enkä ole enää niin ahdas narsisti-näkökulmassani kuin joitain aikoja sitten.
elisakettu kirjoitti:
Mielenkiintoinen pointti; tuo narsismista keskusteleminen narsistin kanssa. Minulla ei ollut livekokemusta asiasta aiemmin. Mutta sitten ajattelin tätä hengailua täällä. Täällä on vaikka minkälaisia luonteita, narsistejakin eri janalla. Koen rikkautena keskustella täällä. Enkä ole enää niin ahdas narsisti-näkökulmassani kuin joitain aikoja sitten.
Mä-narsisti oon tykännyt jutella määbään ja elisaketun kanssa ;)
*laitan teidät vielä ruotuun* ;-P- M.B.
yxex kirjoitti:
Mä-narsisti oon tykännyt jutella määbään ja elisaketun kanssa ;)
*laitan teidät vielä ruotuun* ;-PMikäli se on punainen se ruotu, niin mikäpä siinä.. 8'}
Voihan skeematerapia.. pieni ihminenhän on kaikin tavoin vailla kaikkea ja ihan viallinen... yxex kirjoitti:
Mä-narsisti oon tykännyt jutella määbään ja elisaketun kanssa ;)
*laitan teidät vielä ruotuun* ;-PMinnekähän mun kommenttini on kadonnut täältä, kirjoitin viime yönä sellaisen. No anyway...
joo, miekii tykkään jutustulla siun ja mään kanssa. Ai laitat ruotuun, vai (mään ja minut???!!) ? :DDD
..heko heko ja huomenna lissää....suojele kultsu ittees...- A
elisakettu kirjoitti:
Minnekähän mun kommenttini on kadonnut täältä, kirjoitin viime yönä sellaisen. No anyway...
joo, miekii tykkään jutustulla siun ja mään kanssa. Ai laitat ruotuun, vai (mään ja minut???!!) ? :DDD
..heko heko ja huomenna lissää....suojele kultsu ittees...Koko lössi vuoteeseen! Hop hop hop!
http://www.youtube.com/watch?v=8aGUkntEfsg A kirjoitti:
Koko lössi vuoteeseen! Hop hop hop!
http://www.youtube.com/watch?v=8aGUkntEfsgHups, pannahinen, taas jäin kiinni valvomisesta. =)
- outo kokemus
Joku vertasi suhteen jatkumista narsistin kanssa muistaakseni siihen kun laittaa sammakon kylmään veteen ja sitten pikkuhiljaa kuumentaa veden kiehumispisteeeseen mutta se tapahtuu sen verran hitaasti ettei se sammakko aluksi huomaa mitään. Olisi eri asia laittaa se sammakko yht äkkiä valmiiksi kuumennettuun veteen, silloin se pyrkisi heti pelastamaan henkensä.
Pahuudesta: pitkän suhteeni aikana kerran sattui niin että narsistin kasvot muuttuivat tunnistmattoman näköisiksi muistuttaen sitä minkä näköiseksi piru usein kuvataan ja suusta purkautui outoa sihinää. "Kohtauksen" aikana se väänteli käsiään voimalla ja hoki että "minä estän sen, minä estän sen" ja sitten muutaman minuutin päästä oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. En ole koskaan sairastanut itse mitään mielisairautta tai nähnyt esim hallusinaatioita, muutenkin olen terveen ja normaalin kirjoissa. Kokemus oli hyvin pelottava. Joko se oli narsistin pelottava näytelmä tai sitten tapahtui jotain selittämätöntä, tunnelma sen aikana itsellä hyvin outo, ikään kuin joku valtava voima olisi vetänyt minua kiiinni häneen mutta sitten oli kuin joku olisi sanonut minulle "et saa mennä mukaan pahaan".
Mitään vastaavaa en ollut kokenut aikaisemmin enkä sen jälkeen. Tästä on lähes 10 vuotta.- j.o.k.u.
Tuo on yksi manipulointikikka, jolla saadaan toinen epäilemään järkeään...Esitetään sekopäätä, ( tai tehdään muuta järjetöntä, outoa tai epäloogista... ) ja sen jälkeen ollaan, kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kuulostaa typerältä näin kirjoitettuna, mutta näin se menee... - j.o.k.u.
j.o.k.u. kirjoitti:
Tuo on yksi manipulointikikka, jolla saadaan toinen epäilemään järkeään...Esitetään sekopäätä, ( tai tehdään muuta järjetöntä, outoa tai epäloogista... ) ja sen jälkeen ollaan, kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kuulostaa typerältä näin kirjoitettuna, mutta näin se menee...Narsistin ( tai ainakin psykopaatin ) kanssa suhteessa ollessa, siinä suhteessa on tavallaan useita eri "kerroksia"...
"Pintakerros", mikä on sitä, että esitetään mukavaa, ( ja usein myös itse uskotaan tähän teatteriin. ) ja syvempi kerros, joka on "peliä", joka on tavallaan piilotettu sen kaiken alle...Kaikenlainen manipulointi, uhkailu ja muu, tehdään tässä varsinkin ulkopuolisille ja usein myös puolisolle "näkymättömässä" kerroksessa...
Noita "pintakerroksia" voi olla useampi, ja niitä vaihdellaan sattumanvaraisesti...Tällä tavoin tämän "uhrin" päätä saadaan sekoitettua lisää.
Pitää muistaa, ettei tällaisissa suhteissa ole vain "hyviä" ja "huonoja" aikoja...Vaan nämä kaksi asiaa ovat ikäänkuin pinottu päällekäin kummalliseksi surrealistiseksi teatteriksi...tai "muuttuvaksi labyrintiksi."
En tiedä, ymmärsikö kukaan sanaakaan, mutta näin itse koin tilanteen, eksäni kanssa ollessa...Jos ei osaa pitää päätään kylmänä, sitä helposti eksyy näihin sokkeloihin. ;) - henna...
j.o.k.u. kirjoitti:
Narsistin ( tai ainakin psykopaatin ) kanssa suhteessa ollessa, siinä suhteessa on tavallaan useita eri "kerroksia"...
"Pintakerros", mikä on sitä, että esitetään mukavaa, ( ja usein myös itse uskotaan tähän teatteriin. ) ja syvempi kerros, joka on "peliä", joka on tavallaan piilotettu sen kaiken alle...Kaikenlainen manipulointi, uhkailu ja muu, tehdään tässä varsinkin ulkopuolisille ja usein myös puolisolle "näkymättömässä" kerroksessa...
Noita "pintakerroksia" voi olla useampi, ja niitä vaihdellaan sattumanvaraisesti...Tällä tavoin tämän "uhrin" päätä saadaan sekoitettua lisää.
Pitää muistaa, ettei tällaisissa suhteissa ole vain "hyviä" ja "huonoja" aikoja...Vaan nämä kaksi asiaa ovat ikäänkuin pinottu päällekäin kummalliseksi surrealistiseksi teatteriksi...tai "muuttuvaksi labyrintiksi."
En tiedä, ymmärsikö kukaan sanaakaan, mutta näin itse koin tilanteen, eksäni kanssa ollessa...Jos ei osaa pitää päätään kylmänä, sitä helposti eksyy näihin sokkeloihin. ;)Ymmärsin ja olen samaa mieltä.
"Pitää muistaa, ettei tällaisissa suhteissa ole vain "hyviä" ja "huonoja" aikoja...Vaan nämä kaksi asiaa ovat ikäänkuin pinottu päällekäin kummalliseksi surrealistiseksi teatteriksi...tai "muuttuvaksi labyrintiksi." "
Tuota narsistin kanssa parisuhteessa tai muussa läheisessä suhteessa ei ole helppo heti tajuta mutta noin juuri se mielestäni on. - M.B.
j.o.k.u. kirjoitti:
Narsistin ( tai ainakin psykopaatin ) kanssa suhteessa ollessa, siinä suhteessa on tavallaan useita eri "kerroksia"...
"Pintakerros", mikä on sitä, että esitetään mukavaa, ( ja usein myös itse uskotaan tähän teatteriin. ) ja syvempi kerros, joka on "peliä", joka on tavallaan piilotettu sen kaiken alle...Kaikenlainen manipulointi, uhkailu ja muu, tehdään tässä varsinkin ulkopuolisille ja usein myös puolisolle "näkymättömässä" kerroksessa...
Noita "pintakerroksia" voi olla useampi, ja niitä vaihdellaan sattumanvaraisesti...Tällä tavoin tämän "uhrin" päätä saadaan sekoitettua lisää.
Pitää muistaa, ettei tällaisissa suhteissa ole vain "hyviä" ja "huonoja" aikoja...Vaan nämä kaksi asiaa ovat ikäänkuin pinottu päällekäin kummalliseksi surrealistiseksi teatteriksi...tai "muuttuvaksi labyrintiksi."
En tiedä, ymmärsikö kukaan sanaakaan, mutta näin itse koin tilanteen, eksäni kanssa ollessa...Jos ei osaa pitää päätään kylmänä, sitä helposti eksyy näihin sokkeloihin. ;)J.o.k.u:
kuvailet suhdetta samoin kuin minä kommunikaatiota. Tasoilla, kerroksilla, syvyyksillä, keinoilla, muuttuvuudella ja labyrinttimaisuudella. Jopa saman kielialueen ihmiset kykenevät kommunikoimaan kielellisesti niin eri tasoilla, että keskustelu vaatii ainakin uteliasta mielenlaatua. Muusta en tiedä.
Kommunikaatio on kerroksinen kuutio, jonka muoto on kuutioisuudessaan parhaimmillaan muuttuva labyrintti.
Joustavuus - joustamattomuus. Kantava teema aika useassa asiassa, myös materiaalin ominaisuuksissa toisinaan. Noista kasvoista mieleeni muistuivat tietyt oudot ilmeet, kai niitä mikroilmeiksi kutsutaan. Ei kerta kaikkiaan pystynyt pitämään kurissa tai ..teki tahallaan..en minä tiedä. Outoja. Inhoilme ja vihailme ainakin. Minusta ne olivat niin käsittämättömiä. Ja joku muu, en osaa edes määritellä, jotenkin kuin nauttisi jostain ilkeästä ajatuksesta aivan suunnattomasti. Yleensä oli tyyni ja levollinen kuin voipytty. Hymyili kuin enkelipoika. Söötisti.
Silmät: stabiilit. Reagoimattomat. Sehän se olikin kaikkein oudointa. Katsekontaktin välttäminen läheisyydessä. Se oli jotenkin...sietämätöntä. Varmaan hän sen ymmärsikin.- Anonyymi
Sama kokemus hulua
- outo kokemus
Ei ole ollenkaan typerää, tunnistin tuon manipulointikikan suhteen aikana useinkin. Mutta kertomassani tapauksessa oli jotain hyvin outoa jota en osaa selittää. Ja sitä paitsi se tapahtui hänen kantakuppilassaan (ei ollut juurikaan humalassa kylläkään) jossa hänelle oli hyvin tärkeää että muut pitivät häntä järkevänä ja hyvänä tyyppinä eli ei tunnu ollenkaan loogiselta hänet tuntien että se siinä paikassa olisi ollut esitys minulle. Koko juttu näytti siltä että se ei ollut hänen hallinnassaan. Mutta vaikea sanoa mikä on tuossakin lopullinen totuus mutta se on vieläkin elävästi mielessä omaa tunnetilaa myöten.
- henna...
Kusipää on usein TUNNISTETTAVASTI kusipää mutta narsistilla on naamio, narsisti on niin ovelasti kusipää ettei sitä pysty pitkään aikaan edes kusipääksi tunnistamaan ennen kuin kantapään kautta oppii että mikään ei ole sitä miltä näyttää, hyvältäkin näyttävä ele narsistin taholta on tarkoitettu palvelemaan narsistin omia hyötymis-, manipuloimis-, alistamis- mitätöimis- ym. päämääriä vaikkei se siltä vaikutakaan. Kusipää ehkä useimmiten myös joskus katuu tekojaan, narsisti on rajaton eikä kadu tekojaan vaan pitää niitä täysin oikeutettuina vaikka usein vaatii kumppaniltaan moraalia ja oikeudenmukaisuutta.
Aloittajan ketju "Miten ihmeessä sorruin?"
No joo, pisti kyllä taas ihmettelemään omaakin tilannettani, toisaalta ei. Naamioukko ui rintavarustuksestani sisään ilman minkäänlaista vastarintaa. Kun hän pujahti elämääni, niin minä olin jo odottanut häntä. Koko elämäni. Kerron joskus tarkemmin koko tarinan. Minua pidetään moraalisena ja järkevänä (tai siis pidettiin, enpä tiedä enää), mutta kumma kyllä tuossa suhteessa meni arvomaailmakin sekaisin. Kävin myös henkilökohtaista suurta kriisiä samaan aikaan. On kommentoitu läheisriippuvuudestakakin.
Jo hyvin pian huomasin, että tuo ihailemani, mutta joustamattoman persoonan ihmisen tarinat eivät täsmää hyvin tai olleenkaan. Jonkin kuluttua näin sen, että kaveri taitaa kärsiä yhdestä jos ei useammastakin persoonallisuushäiriöstä, tai jostain. Mutta mitäpä minä sellaisista pikkuasioista piittasin. Minua vaivasi myös se suhteenaikainen vedätys; kuten kumilanka olisi kireällä koko ajan. Minä juoksin perässä; hän otti etäisyyttä, kun yritin hieman kääntyä, peruutti itsekin. Sitten kun olin kiinni, alkoi etäännytysvaihe. Uudelleen ja uudelleen. Ja minä tajusin koko ajan että jokin on pielessä. Mutta voi niitä tunteita. Kaikki tai mitään, näin minä ajattelin. Minua roikotettiin narun päässä jotenkuten, mutta kyllä minä kuvittelin että tämä on todellinen rakkaustarina. Tunteet, jos se nyt ylipäätään on mahdollista, vahvenivat vain vaikka koko juttu oli omituisempi.
Säkki oli päässä ja syvällä. Hyväksyin paljon asioita. Katsoin sormieni läpi hänen todellisen tilanteensa. Toisaalta olin valmis tekemään mitä vain tuon ihmisen hyväksi, vaikka aloin epäillä enemmän ja toin sen esillekin. Siinä vaiheessa kun minun varjelemiini asioihin puututtiin, yritettiin kääntää koko elämäni täysin ylöspäin, minä olin jo sen verran kadottanut suomuja silmiltäni, että ymmärsin. Ihan suhteen alussa tämäkin olisi vielä onnistunut."Naamioukko ui rintavarustuksestani sisään ilman minkäänlaista vastarintaa."
Ymmärrän satasella sillä eräs mietteeni maaliskuussa oli:
"Narsisti paljasti minussa aukon, josta pystyi kävelemään sieluuni sisään ja ulos kuin tyhjää vaan. Olin kuin avointen ovien päivä. Ja kipeetä teki."yxex kirjoitti:
"Naamioukko ui rintavarustuksestani sisään ilman minkäänlaista vastarintaa."
Ymmärrän satasella sillä eräs mietteeni maaliskuussa oli:
"Narsisti paljasti minussa aukon, josta pystyi kävelemään sieluuni sisään ja ulos kuin tyhjää vaan. Olin kuin avointen ovien päivä. Ja kipeetä teki."Ei ole pakko vastata, mutta olitko sinä jotenkin herkistyneempi silloin; kun siis käveli sisääsi? Jotenkin noin minäkin näen asian kun ajattelen. Mutta hän tunsi minut entuudestaan, tiesi mistä narusta vetää sekä herkkyyteni. ei hänellä ollut mitään vaikeuksia, se on myönnettävä. Minähän se juoksin hänen perässään. Mutta tietyt tapahtumat jälkeenpäin katsottuna, vaikuttavat...suunnitelmalliselta. Ehkä olen väärässäkin.
elisakettu kirjoitti:
Ei ole pakko vastata, mutta olitko sinä jotenkin herkistyneempi silloin; kun siis käveli sisääsi? Jotenkin noin minäkin näen asian kun ajattelen. Mutta hän tunsi minut entuudestaan, tiesi mistä narusta vetää sekä herkkyyteni. ei hänellä ollut mitään vaikeuksia, se on myönnettävä. Minähän se juoksin hänen perässään. Mutta tietyt tapahtumat jälkeenpäin katsottuna, vaikuttavat...suunnitelmalliselta. Ehkä olen väärässäkin.
Voisi sanoa herkistynyt koska luotin satasella ja olin täysin avoin ja sitoutunut toiseen. Ja niinhän sitä oikeasti pitäisi aina ollakin rakkaalleen. Mutta mun avoimet ovet johti ryöstöön mitä en tajunnut ollenkaan varoa, näin vertauskuvallisesti siis :) Suunnitelmallisuutta..melko varmasti..toisen johdattelua hyväksikäytettävään tilaan..jotain sellaista.
yxex kirjoitti:
Voisi sanoa herkistynyt koska luotin satasella ja olin täysin avoin ja sitoutunut toiseen. Ja niinhän sitä oikeasti pitäisi aina ollakin rakkaalleen. Mutta mun avoimet ovet johti ryöstöön mitä en tajunnut ollenkaan varoa, näin vertauskuvallisesti siis :) Suunnitelmallisuutta..melko varmasti..toisen johdattelua hyväksikäytettävään tilaan..jotain sellaista.
Yxex: "...koska luotin satasella ja olin täysin avoin..."
Tässä. Minäkin luotin. Ajattelin että tämä ihminen on se, johon voin luottaa täysin; hän ei koskaan tekisi minulle mitään pahaa, ja pystyisimme keskinäisen luottamuksen (ystävyys pohjalla) osoituksena myös yhteisistä pelisäännöistä neuvottelemaan ja niihin sitoutumaan. Suurin järkytys koko tivolissa lieneekin se, että juuri tämä, kaikista maailman ihmisistä, tavallaan rikkoi minut pahemmin kuin kukaan koskaan.
Olinko itse asettanut hänet jalustalle, jonne hän ei edes olisi halunnut kuulua? Hän tietysti mielellään näkee asian siten, että hänellä on oikeus olla sanojensa ja tekojensa mittainen; soisin sen kyllä hänelle, mutta kun hän välinpitämättömyydelleen juuri satutti minua kaikkein kipeimmin. Minä pidin häntä hienona ihmisenä. Pitäisin edelleen, mutta en silti hyväksy tiettyjen toimien suunntelmallisuutta, valheellisuutta tai sitä miten yritti muokata minua. Minä olisin ollut riittävän hyvä ihan omana itsenäni. Muutoksiin olisin ollut valmis, mutta en siihen, että minulta viedään kaikki rakennettu, oma elämä kokonaan toiseen ulottuvuuteen, toisen ehdoilla. Ja hänen vastaus kaikkeen oli se, että on oltava valmis luopumaan, kaikki on tavallaan korvattavissa.- Kysymyksiävastauksit
elisakettu kirjoitti:
Yxex: "...koska luotin satasella ja olin täysin avoin..."
Tässä. Minäkin luotin. Ajattelin että tämä ihminen on se, johon voin luottaa täysin; hän ei koskaan tekisi minulle mitään pahaa, ja pystyisimme keskinäisen luottamuksen (ystävyys pohjalla) osoituksena myös yhteisistä pelisäännöistä neuvottelemaan ja niihin sitoutumaan. Suurin järkytys koko tivolissa lieneekin se, että juuri tämä, kaikista maailman ihmisistä, tavallaan rikkoi minut pahemmin kuin kukaan koskaan.
Olinko itse asettanut hänet jalustalle, jonne hän ei edes olisi halunnut kuulua? Hän tietysti mielellään näkee asian siten, että hänellä on oikeus olla sanojensa ja tekojensa mittainen; soisin sen kyllä hänelle, mutta kun hän välinpitämättömyydelleen juuri satutti minua kaikkein kipeimmin. Minä pidin häntä hienona ihmisenä. Pitäisin edelleen, mutta en silti hyväksy tiettyjen toimien suunntelmallisuutta, valheellisuutta tai sitä miten yritti muokata minua. Minä olisin ollut riittävän hyvä ihan omana itsenäni. Muutoksiin olisin ollut valmis, mutta en siihen, että minulta viedään kaikki rakennettu, oma elämä kokonaan toiseen ulottuvuuteen, toisen ehdoilla. Ja hänen vastaus kaikkeen oli se, että on oltava valmis luopumaan, kaikki on tavallaan korvattavissa.Olen monesti miettinyt, että jos olemme itse suhteellisen hyviä ja luotettavia ihmisiä, niin oletamme muidenkin olevan samankaltaisia. Ja taas toisinpäin: jos olemme pahoja ja ilkeitä, niin olemme helposti myös epäluuloisia. Narsistithan usein ovat.
Itse olen muutaman kerran saanut pahasti siipeeni ja silti aina jotenkin palaudun, joskin nyt on tämä tyhjyys. Narsistin kanssa ollessa aloin olemaan epäluuloinen kaikkia ja kaikkea kohtaan. Olin hyvin narsistisessa maailmassa. En kyennyt puhtaaseen rakkauteen, enkä kyennyt rakastamaan ketään. Uskon, että kun aidosti rakastaa jotakin ihmistä, niin se rakkaus antaa voimaa rakastaa muitakin kuin puolisoa ja toisen kautta se antaa energiaa ja kunnianhimoakin esimerkiksi työelämän suhteen. Ei aito rakkaus ole pelkkää nyhjöttämistä kylki kyljessä, toki se on sitäkin, mutta ei rakkaus invalidisoi. Tai silloin kun on hyvä parisuhde, niin on voimia myös tavata ystäviä (kukaan ei myöskään oleta sinun istuvan 24/7 valvovan silmän alla. )
Mutta voisin kuvitella, että kunhan toivun, niin luotan taas ihmisiin. Se vain on minussa. Voisin kuvitella Elisakettu että se on myös sinussa. Minkä sille voi, että haluaa uskoa ihmisten hyvyyteen kun itsekin kaikin mahdollisin tavoin haluaa olla tai kehittyä hyväksi ihmiseksi. Toivon joskus, että tapaisin jonkun miehen, jonka kanssa voisin ajatella, että ahaa, tätähän se aito rakkaus on. Molemminpuoleista kunnioitusta, luottamusta, romantiikkaakin, hyvää ja hellää seksiä, intohimoakin, keskustelua, tylsiä hetkiä, juhlia ystävien kanssa ja kahdestaan, puuhastelua yhdessä: kaksi itsenäistä ihmistä haluaa jakaa elämänsä toistensa kanssa ja ennen kaikkea tasapainoista arkea.
Muistan, että Tina Turner sanoi jossakin haastattelussa, että tasapainoinen ja arkinen rakkaus on parempaa kuin sellainen yli-intohimoinen. Viittasi suhteeseen Ike Turnerin kanssa, joka oli kai aikamoinen tapaus. Nykyään hänellä on mies, jonka kanssa saa olla oma itsensä ja rakkaus on nimenomaan sitä rauhallista ja hyvää laatua. Jostakin kumman syystähän Turnerin sooloura lähti kunnolla käyntiin vasta kun oli eronnut Ikestä :) Kysymyksiävastauksit kirjoitti:
Olen monesti miettinyt, että jos olemme itse suhteellisen hyviä ja luotettavia ihmisiä, niin oletamme muidenkin olevan samankaltaisia. Ja taas toisinpäin: jos olemme pahoja ja ilkeitä, niin olemme helposti myös epäluuloisia. Narsistithan usein ovat.
Itse olen muutaman kerran saanut pahasti siipeeni ja silti aina jotenkin palaudun, joskin nyt on tämä tyhjyys. Narsistin kanssa ollessa aloin olemaan epäluuloinen kaikkia ja kaikkea kohtaan. Olin hyvin narsistisessa maailmassa. En kyennyt puhtaaseen rakkauteen, enkä kyennyt rakastamaan ketään. Uskon, että kun aidosti rakastaa jotakin ihmistä, niin se rakkaus antaa voimaa rakastaa muitakin kuin puolisoa ja toisen kautta se antaa energiaa ja kunnianhimoakin esimerkiksi työelämän suhteen. Ei aito rakkaus ole pelkkää nyhjöttämistä kylki kyljessä, toki se on sitäkin, mutta ei rakkaus invalidisoi. Tai silloin kun on hyvä parisuhde, niin on voimia myös tavata ystäviä (kukaan ei myöskään oleta sinun istuvan 24/7 valvovan silmän alla. )
Mutta voisin kuvitella, että kunhan toivun, niin luotan taas ihmisiin. Se vain on minussa. Voisin kuvitella Elisakettu että se on myös sinussa. Minkä sille voi, että haluaa uskoa ihmisten hyvyyteen kun itsekin kaikin mahdollisin tavoin haluaa olla tai kehittyä hyväksi ihmiseksi. Toivon joskus, että tapaisin jonkun miehen, jonka kanssa voisin ajatella, että ahaa, tätähän se aito rakkaus on. Molemminpuoleista kunnioitusta, luottamusta, romantiikkaakin, hyvää ja hellää seksiä, intohimoakin, keskustelua, tylsiä hetkiä, juhlia ystävien kanssa ja kahdestaan, puuhastelua yhdessä: kaksi itsenäistä ihmistä haluaa jakaa elämänsä toistensa kanssa ja ennen kaikkea tasapainoista arkea.
Muistan, että Tina Turner sanoi jossakin haastattelussa, että tasapainoinen ja arkinen rakkaus on parempaa kuin sellainen yli-intohimoinen. Viittasi suhteeseen Ike Turnerin kanssa, joka oli kai aikamoinen tapaus. Nykyään hänellä on mies, jonka kanssa saa olla oma itsensä ja rakkaus on nimenomaan sitä rauhallista ja hyvää laatua. Jostakin kumman syystähän Turnerin sooloura lähti kunnolla käyntiin vasta kun oli eronnut Ikestä :)Kysymyksiävastauksit: en aivan ymmärtänyt, mitä tarkoitit; mitä minussa on?
Tuo tekstisi oli erittäin tutun kuuloinen minulle. Luin kuin omaa kirjoittamaani. Minustakin tuli epäluuloinen. Ja vainoharhainen. Mutta onneksi sydämessäni on paljon rakkautta, luottamusta ja aitoutta. Uskon niihin ja minulla riittää välittämistä moniin ihmisiin, kanssakulkijoihin ja asioihin. Toivoisin että monet kanssakulkijatkin sen löytäisivät. Itsestään.- Kysymyksiävastauksit
elisakettu kirjoitti:
Kysymyksiävastauksit: en aivan ymmärtänyt, mitä tarkoitit; mitä minussa on?
Tuo tekstisi oli erittäin tutun kuuloinen minulle. Luin kuin omaa kirjoittamaani. Minustakin tuli epäluuloinen. Ja vainoharhainen. Mutta onneksi sydämessäni on paljon rakkautta, luottamusta ja aitoutta. Uskon niihin ja minulla riittää välittämistä moniin ihmisiin, kanssakulkijoihin ja asioihin. Toivoisin että monet kanssakulkijatkin sen löytäisivät. Itsestään.Tarkoitin, että sinussa on myös tuo halu luottaa ihmisiin.
Kysymyksiävastauksit kirjoitti:
Tarkoitin, että sinussa on myös tuo halu luottaa ihmisiin.
Juu, halua on. Joskus se vain petetään. Mutta yritän aina nousta jaloilleni. Sitähän olen tehnyt koko elämäni. Mutta monasti se on myös kannattanut, luottaminen nimittäin, siksi kannattaakin myös nousta.
elisakettu kirjoitti:
Yxex: "...koska luotin satasella ja olin täysin avoin..."
Tässä. Minäkin luotin. Ajattelin että tämä ihminen on se, johon voin luottaa täysin; hän ei koskaan tekisi minulle mitään pahaa, ja pystyisimme keskinäisen luottamuksen (ystävyys pohjalla) osoituksena myös yhteisistä pelisäännöistä neuvottelemaan ja niihin sitoutumaan. Suurin järkytys koko tivolissa lieneekin se, että juuri tämä, kaikista maailman ihmisistä, tavallaan rikkoi minut pahemmin kuin kukaan koskaan.
Olinko itse asettanut hänet jalustalle, jonne hän ei edes olisi halunnut kuulua? Hän tietysti mielellään näkee asian siten, että hänellä on oikeus olla sanojensa ja tekojensa mittainen; soisin sen kyllä hänelle, mutta kun hän välinpitämättömyydelleen juuri satutti minua kaikkein kipeimmin. Minä pidin häntä hienona ihmisenä. Pitäisin edelleen, mutta en silti hyväksy tiettyjen toimien suunntelmallisuutta, valheellisuutta tai sitä miten yritti muokata minua. Minä olisin ollut riittävän hyvä ihan omana itsenäni. Muutoksiin olisin ollut valmis, mutta en siihen, että minulta viedään kaikki rakennettu, oma elämä kokonaan toiseen ulottuvuuteen, toisen ehdoilla. Ja hänen vastaus kaikkeen oli se, että on oltava valmis luopumaan, kaikki on tavallaan korvattavissa."Tässä. Minäkin luotin. Ajattelin että tämä ihminen on se, johon voin luottaa täysin; hän ei koskaan tekisi minulle mitään pahaa.."
Jos kadulla vastaan tuleva tuntematon haistattaa vi tuota..hillot, ei se paljoa kolahda, mutta jos sen tekee läheinen se sattuu. Sama pätee luottamukseen ja sen menettämiseen. Siinä voi mennä pahasti rikki jos ihminen jolle olet näyttänyt sisimpäsi, pettää sinut.
Ensiksi siitä seuraa tyrmistys, sitten narsistinen loukkaantuminen (miten hän saattoi tehdä niin). Se tunne projisoituu suoraan toiseen. Sellaisen ihmisen kanssa ei ole terveellistä elää, joka ei tunne vastuuta omista toimistaan eikä välitä, kunnioita, arvosta, ota huomioon, ja rakasta toista. Virheitä silti sattuu kaikille, mutta keljumaisuus ei saa olla vallitsevin piirre. Ja itse pitää yrittää elää paremmin, kuin mitä toiselta edellyttää.. :)yxex kirjoitti:
"Tässä. Minäkin luotin. Ajattelin että tämä ihminen on se, johon voin luottaa täysin; hän ei koskaan tekisi minulle mitään pahaa.."
Jos kadulla vastaan tuleva tuntematon haistattaa vi tuota..hillot, ei se paljoa kolahda, mutta jos sen tekee läheinen se sattuu. Sama pätee luottamukseen ja sen menettämiseen. Siinä voi mennä pahasti rikki jos ihminen jolle olet näyttänyt sisimpäsi, pettää sinut.
Ensiksi siitä seuraa tyrmistys, sitten narsistinen loukkaantuminen (miten hän saattoi tehdä niin). Se tunne projisoituu suoraan toiseen. Sellaisen ihmisen kanssa ei ole terveellistä elää, joka ei tunne vastuuta omista toimistaan eikä välitä, kunnioita, arvosta, ota huomioon, ja rakasta toista. Virheitä silti sattuu kaikille, mutta keljumaisuus ei saa olla vallitsevin piirre. Ja itse pitää yrittää elää paremmin, kuin mitä toiselta edellyttää.. :)"Yxex : Sellaisen ihmisen kanssa ei ole terveellistä elää, joka ei tunne vastuuta omista toimistaan eikä välitä, kunnioita, arvosta, ota huomioon, ja rakasta toista"
Voisitko sinä maalata tästä taulun ? Tai kuka vain joka olisi innostunut? Erittäin hyvä taulu joka kodin seinälle. Tiedättekö niitä vaimon pitää../miehen pitää ...-jne ja sellaisten tilalle? Merkitys ei todellakaan jää epäselväksi.
Luetko sinä tosiaan yxex minun ajatuksiani vai tuntevatko miehet samalla tavalla ajatuksia, ts pukevat sanoiksi samalla tavalla kuin naiset? Tuo oli nimittäin niin absolut mitä ajattelin tässä taannoin, sanasta sanaan, ennen palstalle tuloa kuitenkin.- 13
elisakettu kirjoitti:
Juu, halua on. Joskus se vain petetään. Mutta yritän aina nousta jaloilleni. Sitähän olen tehnyt koko elämäni. Mutta monasti se on myös kannattanut, luottaminen nimittäin, siksi kannattaakin myös nousta.
Kannattaa nousta, komppaan, mutta sen tuhannennen lyönnin jälkeen ei ehkä enää nousekaan..
13 kirjoitti:
Kannattaa nousta, komppaan, mutta sen tuhannennen lyönnin jälkeen ei ehkä enää nousekaan..
Rikoksia on monenlaisia. On myös rikos itseään kohtaan, jos antaa lyöjän jatkaa. Olen kokenut myös satuttamista. Monella tapaa. Olen jättänyt ne pois taakseni, joka ikinen kerta. Ja noussut uudelleen. Aion jatkaa matkaani, koska muistan sen että on hyviäkin asioita, minkä vuoksi kannattaa taistella noustakseen ja säilyttää se yksi elämä joka on annettu. Toista tilaisuutta ei tule.
elisakettu kirjoitti:
"Yxex : Sellaisen ihmisen kanssa ei ole terveellistä elää, joka ei tunne vastuuta omista toimistaan eikä välitä, kunnioita, arvosta, ota huomioon, ja rakasta toista"
Voisitko sinä maalata tästä taulun ? Tai kuka vain joka olisi innostunut? Erittäin hyvä taulu joka kodin seinälle. Tiedättekö niitä vaimon pitää../miehen pitää ...-jne ja sellaisten tilalle? Merkitys ei todellakaan jää epäselväksi.
Luetko sinä tosiaan yxex minun ajatuksiani vai tuntevatko miehet samalla tavalla ajatuksia, ts pukevat sanoiksi samalla tavalla kuin naiset? Tuo oli nimittäin niin absolut mitä ajattelin tässä taannoin, sanasta sanaan, ennen palstalle tuloa kuitenkin.Maalata..kenties...vaan kuvani voisi olla aika sekava päänsisäinen avaruusjuttu joka ei aukeaisi katsojalle ihan helposti ;) Saatiin muuten kehuja sanalla maalaamisen taidosta hyvin arvovaltaiselta taholta =)
Ajatuksia en osaa lukea mutta sanojen kautta tunnen samanhenkisyyttä useammankin ihmisen kanssa. Sulle uskallan jutella sellaisia, mitä kaikille ei voi. Se on 'jokin yhteys' mitä en osaa selittää...luottamusta toisen reagointiin tai jotain..- 13
elisakettu kirjoitti:
Rikoksia on monenlaisia. On myös rikos itseään kohtaan, jos antaa lyöjän jatkaa. Olen kokenut myös satuttamista. Monella tapaa. Olen jättänyt ne pois taakseni, joka ikinen kerta. Ja noussut uudelleen. Aion jatkaa matkaani, koska muistan sen että on hyviäkin asioita, minkä vuoksi kannattaa taistella noustakseen ja säilyttää se yksi elämä joka on annettu. Toista tilaisuutta ei tule.
Ei ne lyönnit aina tule samasta osoitteesta, ihmettelen ihmisiä jotka potkivat jo valmiiksi maassa olevaa. Narsistin syytäkö?
- M.B.
13 kirjoitti:
Ei ne lyönnit aina tule samasta osoitteesta, ihmettelen ihmisiä jotka potkivat jo valmiiksi maassa olevaa. Narsistin syytäkö?
"Ei ne lyönnit aina tule samasta osoitteesta" Tuossa syy, miksi haluan toistaiseksi säilyttää oman reaktioherkkyyteni... Tietyllä ärhäkkyydellä pystyy pitämään hieman loitommalla eri osoitteesta tulevaa samankaltaista henkistä lyöntiä.
yxex kirjoitti:
Maalata..kenties...vaan kuvani voisi olla aika sekava päänsisäinen avaruusjuttu joka ei aukeaisi katsojalle ihan helposti ;) Saatiin muuten kehuja sanalla maalaamisen taidosta hyvin arvovaltaiselta taholta =)
Ajatuksia en osaa lukea mutta sanojen kautta tunnen samanhenkisyyttä useammankin ihmisen kanssa. Sulle uskallan jutella sellaisia, mitä kaikille ei voi. Se on 'jokin yhteys' mitä en osaa selittää...luottamusta toisen reagointiin tai jotain..*tuijottaa yxen pään sisään kaivaakseen totuuksia sieltä*
Kiitos. Samanhenkisyydestä ja jakamisesta. Yhteys on merkillinen juttu. Toivon matkan jatkuvan. Onnittelen maalaamisen taidostasi, kehut eivät menneet väärään osoitteeseen. Tyhjiä kankaita odottanee vielä? ;)13 kirjoitti:
Ei ne lyönnit aina tule samasta osoitteesta, ihmettelen ihmisiä jotka potkivat jo valmiiksi maassa olevaa. Narsistin syytäkö?
Aina ei ole kyse narsistista tai siitä toisesta ihmisestä. Sen tietänet itsekin. Kannattaisi silloin katsoa toisen sijaan potkittua. Enkä soisi sinun joutuvan enää potkituksi.
- sillee se
Itselläni sama tilanne. Nyt kaksi kuukautta kulunut suhteen loppumisesta. Se oli pahuutta rakkauden nimissä. Mies monta kertaa päivässä tunnusti rakkauttaan minuun, mutta teot olivat pahoja, kaikki yhtä kaaosta ja joskus todella hienoja hetkiä, joiden varassa sitä kauan, liian kauan, jaksoi toivoa..
Tämän kahden kuukauden aikana on ollut rauhaa käydä kaikkea läpi ja tajuta tilanne. Narsistin ääni puhuu vieläkin pääni sisällä, kun se edes hiljenisi jo.
Miksi jouduin narsistin uhriksi? Mies oli hurmaava ja erittäin taitava tanssija, sai helposti naisia. Monien vuosien tanssikurssien opit olivat tuoneet myös naisten koukuttamisen taidon, ja siihen itsekin lankesin. Tällä järjellä en näe siinä tanssitaidossa mitään mitä enää haluaisin, se oli vain esittämistä. Hän usein seurasi tanssiessaan, millaisen vaikutuksen tekee muihin, ja muisti kertoa, että häntä oli kuvattukin.
Olin itse juuri muuttanut, ja toipumassa sairaudesta, ja se oli oiva hetki tarttua noin ihanaan ihmiseen, joka sanoi olevansa "hyväntahtoinen". Hälytyskellot soivat kyllä ihan alkumetreillä, kun hän asetti kaiken kyseenalaiseksi, kilpailutti, syyllisti, vääristeli. Joskus makasin jonkin puhelun jälkeen koko päivän sängyllä suu auki ihmetellen, mitä olin kuullut ja mitä se tarkoitti. Olin kuin usvassa.
Hän yleensäkin puhui paljon, sikin sokin eri aiheita, toisessa ketjussa mainitsen, että myös piti saarnoja ihan työmiespohjalta. Joka päivä mieli ja mielipide muuttui ja niitä selviteltiin.
Olen hoitaja ammatiltani, ja hän tarvitsi minua niiiin paljon, sanoi voivansa hyvin kanssani, itse voin päivä päivältä huonommin. Nyt se on ohi, mutta jättääkö hän rauhaan. Pelkään yhteydenottoansa aivan valtavasi, että jos en kykene vastustamaan. Kerran näin hänet tanssikursseilla tässä välissä, hän ei ollut tuntevinaan ja kun osuin pariksi, oli ylimielinen ja puhumaton. Koska minulla kuitenkin jotain sisällä ailahti, hän varmasti huomasi että vaikutti minuun vielä..Sillee se : Tuo mitä kerroit; olit kuin usvassa, makasit sängyllä ihmetellen...niin se usva, sumu, ihan erilainen maailma. Minulla oli jatkuvasti sellainen irrallinen olo, kuin olisi mennyt toiseen maailmaan, missä ei ollut muita ihmisä. Ei siellä kyllä ollutkaan.
Kaverisi on myös pleyeri; tietää miten homma toimii. Monet ovat, ymmärtävät vetovoimansa tietoisesti tai peitellen. Siksi koukuttaminen on niin helppoa, silloin kun on hauraimmillaan, hän kyllä löytää oikeat paikat mistä kutitella.
Se mitä sanoi vastustamisesta. Se on yhtä kuin seksuaalisuus. Jos täällä on vielä se ketju, viimeviikkoinen, en muista mikä se oli mutta kannattaa lukea. Kerran "uhriutunut" on nimittäin helppo saalis uudelleen. Ja niiden omien tunteiden voittaminen on yksi vaikeimpia asioita. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta. Sitä ei tarvitse hävetä, mutta se täytyy tiedostaa. Sinun on oltava luja. Se on ainoa tie sinne eli pois.
- Kysymyksiävastauksit
Lisäystä: Ymmärtäisin jotenkin, että menin narsistin lankaan, jos lapsuuden kotini olisi ollut rakkaudeton tms. , mutta minulla on hemmetin hyvät vanhemmat oikeasti, joilla on aina ollut erinomainen parisuhde. Mietin usein, jo alussa, suhteen aikana, että isäni ei ikinä kohtelisi äitiäni kuten tämä mies teki. Mutta sitten jotenkin aloin ajattelemaan, että kaikki eivät tässä maailmassa saa sitä, mitä äidillä ja isälläni on. Että on tyydyttävä siihen, mitä saa.
Luulen, että aika moni narsistin uhri ajattelee, ettei tämä vaihtamalla parane ja tukeutuu niihin alun hyviin hetkiin. Joskin omalla kohdallani ne olivat mitättömiä. Lisäksi voisin sanoa, että biologinen kelloni alkoi tikittää ja ehkä se laittoi ajattelemaan, että pitäytyy tässä suhteessa. Narsisti välillä halusi palavasti lasta ja välillä taas ei lainkaan. Onneksi meillä ei ole yhteisiä lapsia.Koti- tai kasvatustausta ei välttämättä sanele sitä herkkyyttä, että altistuu narsistiselle väärinkohtelulle. Se on hyvä meidän kaikkien tietää, että se voi tapahtua ihan kenelle tahansa, miltä suunnalta tahansa, silloin oikeastaan kun sitä vähiten odotttaa. Ja vaikka olisi valmistautunutkin, jotenkin, tiedostaisi asioita, niin silti voi sokaistua. Kysymys on pitkälti siitä miten koukuttaja pystyy vaikuttamaan tunnetasolla. Järjen ääni monasti hiljenee, tai se paremminkin, se hiljennetään ihan omasta toimestamme.
Lapsi. Niin, minulla oli samaa kokemusta. En halua enää toistaa sitä tänne, mutta jätti kipeät muistonsa sekin, tavallaan. Olen tietenkin nyt helpottunut, ettei heitä ole.
- pieni ihminen
Minäkin olen edelleen narsistisessa suhteessa. Lapset pitää minua enää tässä liitossa. Tuo mitä täällä on kuultu uskomattomista loukkauksista pitää paikkansa. Ne tulee kuin "puun takaa", löydät loukkaat sanat edestäsi silloin kun juuri niitä vähiten odotat. Vielä parempi jos on kuulijakuntaa siinä samalla. Loukkaukset ovat rankkoja. esim. kun olin masentunut, enkä jaksanut tehdä mitään ja oltiin silloin parhaiden kaverietteni luona hän tokaisi "toi on tyhmä". Siinä tuntee itsensä vähintäänkin petetyksi ja alistetuksi. Silloin en saanut edes sanaa suustani. Nyt olen alkanut pitää puoliani, sillä eihän toista saa loukata, kun en minäkään muita loukkaa. Pahinta on että hän näyttelee tosi mukavaa ihmistä muiden seurasta, on heistä näennäisen kiinnnostunut nostavat heidät taivaisiin omalla kohteliaisuudellaan. Mutta kotana lasten kanssa onkin sitten asiat aivan toisin. Siellä hän näyttää oman minänsä, haukkuu ja halventaa muita koko ajan ja nälvii jatkuvasti siinä sivussa. En sano etteikö itsessäni myös olisi mitään vikaa. Mutta kun vaimon puolen suvussa sekä veljissä että hänen isässä on aivan samoja piirteita. Muut saavat kyllä haukkaa ja nimitellä minua, mutta auta armias jos lataat edes jotain pientä takaisin, siitähän syntyy tosi show. Joten enpä pidä sellaisiin ihmisiin yhteyttä. Onneksi on lapsiin erittäin hyvät välit. Niitä rakastan enemmän kuin mitään muuta ja niitä en voi yksi ton pirttihirmun kanssa jättää.
Haluan vielä sanoa, että jaksakaa ihmiset vaikka teillä onkin vaikeata. Kyllä se aurinko sinne koloonkin vielä pilkistää.Sinun tarinasi suretti minua "pieni ihminen". Sinä välität kovasti ihanista lapsistasi, olet hieno ihminen. Osaat arvostaa myös itseäsi. Miten sinun tulisi toimia, jotta turvaisit turvallisen ja vakaan kasvualustan lapsillesi? Kuka ja minkäkuntoinen huolehtii heistä, rakastaa heitä ja opastaa heitä nuoruuteen, aikuisuuteen?
Sinulla on sydäntä jakaa toisille, vaikka itselläsi on vaikeata. Minun on kyllä nyt lempeästi sinua hieman tukistettava; ajattelepa ensin omaa tilannettasi, sen verran voit olla itsekäs. Kun olet lähtenyt, saanut asiasi mallilleen (saat) , voimistut taas, tule ihmeessä antamaan tuota voimaasi kanssasisarille ja -veljille. Sitä osataan taatusti arvostaa.
- todella
määrittele itsesi itsesi kautta äläkä toisten
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin262266Ripeyttä asiointiin
Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee231996Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1051404- 751253
Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!
Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi1351126Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh71018- 64996
Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I10904- 102847
Ollaan kuin yö ja päivä
Monessa asiassa… molemmat ollaan kuitenkin älykkäitä ja tiedämme, ettei kannata edetä tämän pidemmälle.69840