Kuninkaallista verta?

Sain pari kuukautta sitten tietää mummultani, että hän on saanut tietää isästään uusia asioita. Mummuni edesmenneen äidin 99-vuotias sisko vihjasi hänelle puhelinkeskustelun aikana jotain liittyen siihen, että mummuni isä ei olisikaan ollut se, jota hän on koko elämänsä pitänyt isänään.
Mummuni vanhemmat erosivat, kun mummuni oli n. 8-vuotias ja kun kysyin, että kauanko he olivat yhdessä, mummuni vastasi itsekin asiaan havahtuen, että 7 vuotta.
Isomummullani oli kuulemma ollut suhde jonkun miehen kanssa ennen mummuni syntymää eikä siitä asiasta ole ikinä puhuttu, koska siihen aikaan (-30 -luvun lopulla) se oli todellinen häpeä. Isomummuni oli kuulemma kuolinvuoteellaan pyytänyt papin luokseen, jolle hän oli tunnustanut kaiken, mutta pappi ei mummulleni voinut kertoa, mitä hän oli kertonut, koska kai tällä papilla oli joku "vaitiolovelvollisuus" tms.
Mummuni tämä 99-vuotias täti oli siis pari kuukautta sitten tokaissut puhelimessa kesken keskustelun (en tiedä, mistä he keskustelivat), että "niin kun sinä olet sitä kuninkaallista verta".
Mutta mummuni ei siitä sen enempää kysellyt vaan jäi asiaa keskenään ihmettelemään, että mitä hän sillä mahtoi tarkoittaa. Mummuni on vielä niin herkkä, että hän ei ole uskaltanut kysyä tädiltään asiasta, joka on todennäköisesti viimeinen elossa oleva henkilö, joka asiasta jotain tietää.
Netistä luin, että ainakin Ruotsin kuninkaallisilla on historiassa ollut hyvinkin yleisiä ns. "frillat" eli kuninkaalliset salarakkaat. Mietin, että olisikohan isomummuni ollut sellainen, viehättävä ja kaunis nainen kun oli?
Osaako kukaan neuvoa, mitä voin asian selvittämisen eteen tehdä? En viitsisi kuitenkaan mummuani patistaa ja painostaa asiasta esim. tädiltään kyselemään. Mutta yritin mummulleni sanoa, että hän on koko elämänsä ollut ainoa lapsi ja mitä jos hänellä onkin jossain täällä maapallolla biologisia sisaria.
Uutinen oli kyllä aikamoinen pommi itselle. Ei sitä ihan joka päivä kuule, että suonissa saattaa virrata sinistä verta!
Ilmianna
Jaa

35 Vastausta



Älä ainakaan rupea muilta sukulaisilta asiasta kyselemään. Olisi aika ilkeää, jos levittelisit juttua pitkin ja poikin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Ei ole ollut aikomustakaan levitellä asiaa, josta rakas isomummuni on koko elämänsä halunnut vaieta. Ja kuten jo olen sanonut, ei se minun tehtäväni ole asioista ottaa selvää vaan mummuni, omalla tahdillaan ja voimillaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siniverinen? kirjoitti:
Ei ole ollut aikomustakaan levitellä asiaa, josta rakas isomummuni on koko elämänsä halunnut vaieta. Ja kuten jo olen sanonut, ei se minun tehtäväni ole asioista ottaa selvää vaan mummuni, omalla tahdillaan ja voimillaan.
Mä oon siniverinen!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mitä se "sininen veri" todellisuudessa on? Eikös sen avulla ole luokiteltu kautta aikain sellaiset ihmiset, jotka ovat maailman historian aikana harrastaneet ihmisten orjuuttamista ja pakkosiirtoa sekä saaneet oman rikkautensa ns. siirtovaltioisäntinä?
Näinhän se elämässä menee - kenellä on kanttia toimia mahdollisimman itsekkäästi, röyhkeästi ja rikollisesti, niitä tyhmemmät jumaloivat heidän maineensa ja/tai rikkautensa vuoksi. Ei sen vuoksi, että he olisivat ihmisinä ihmisiä toisille ihmisille.
Arvomerkit ja tittelit nämä "siniveriset ovat itse itselleen ostaneet, ja näin tavan talliaisesta on tehty "kuninkaallinen".
Mielestäni koko jutut "siniverisistä on unohdettava ja puhuttava asioista niiden omilla nimillään. Tavan talliaisen esivanhempien rikokset ovat taatusti kuin pisara merestä verrattaessa näiden "siniveristen" perinteisiin syntilistoihin. Entä tuleeko suomen pörssikapitalisteista seuraavia "siniverisinä", sitä olen miettinyt kuunnellesani ja lukiessani näitä ihmisiä arvostavien juttuja -? Johan tätä on jälleen yritetty, kun jopa jotkut kaupunginjohtajat esiintyvät kuin presidentit ikään riimut kaulassa.
Ilmianna
Jaa
Jaa aika kiinnostavaa, oli sitten totta tai sepitettä koko juttu?

Näitä vastaavia 'vahvoja epäilyksiä' on Suomen (Ruotsi-Suomen) ja myös Venäjän alaisuudessa maan ollessa kirjattu ja luotu epäilyksen alaiseksi!
Nyt ilmeisesti kirjoittaja (aloittaja) on varsin nuori kun puhuu asioista noin 100-ja yli sen olevista mahdollisista tapahtumista mummonsa mahdollisesta oikeammasta 'isästä'?

Minä lähtisin nyt niinkin yksinkertaisesta - kuin merkinnästä sen seurakunnan syntyneiden luottelosta - sillä päivämäärällä mikä on mummon syntymäksi merkitty! Jos siellä on 'oä' eli merkintä äpärä ja isätön näin ollen, asiaa kannattaa lähteä selvittämään. Jos ei ns. 'tunnistusta' tai isäksi epäiltyä ole mainittu ja 'mummon äiti' on siis saanut kärsiä vahingon yksin... mahdollisesti melkoinen häpeä aina tuohon aikaan jos sitä ennekin! Se on varmaa.

Omassa suvussani on vastavanlainen tapaus (ja tapauksia), mutta itse henkilö esiäitini esipolvien historiasta löytyy ne yllätyksen ja melkoisen ilon tuottanut tutkimuksellinen 'lottovoitto' eli sain esipolvieni verkostoon säätyläisiä ja aatelista perimää huomattaviin sukuihin meillä ja muualla (lähi-maiden kautta).

- Mutta kirjoittajan mummon syntymän aikoihin oltiin lähellä Venäjän vallan aikaa, liittyisikö ajasta ja tapahtumista linkkejä Venäjän vaiko Ruotsin suuntiin joissa nyt 'kuninkaallisia' oli.

Ja jos 'kunikaallinen' oliskin ollut 'vain' aatelinen suku josta mahdollisesti pidemmällä esipolvissa olisi muutakin löydettävissä?

Mutta keskustelu josta kirjoittaja kertoo, voi olla pelkkää pilailua ja luulottelua, - jos on pidetty yllä jotain mahdollisesti 'hienoakin' mitä ei olisikaan tms.?
Mutta jos asia askaruttaa PITÄÄ viitsiä kysellä kaikki mahdoliset tietolähteet ja vihjeet, jopa juorut! Asioihin jotka jää ja perustuu luulotteluun ei pidä uskoa!

Oman sukuni johon viittasin, oli maaseudulla ja niillä paikkakunnilla 'muka ollut sukuperimänä tietoa' yhden sukumme haaran tulleen maasta joka oli mahdoton yhtälö ajatellakaan, ja varsinkin kun itse löysin sen kumoavan tiedon naapurimaan kaupungin arkistosta.
Siellä oli alkuperäiset kirkonkirjat sekä 1600-luvulta että 1700-luvulta josta paljastui mm. Suomessa asuvan esi-isämme sukua, syntymätietoja ja arkistoa ja erään esi-äidin kuolemasta kirjattu tieto, jossa viite nimeen ja puolisoon joka oli mm. vaikuttanut sotilaana Suomen puolella.

Että tämmöisiä... Hyvää menestystä etsintöihin, ne voivat kuten meillä johtaa kauaskin!

Mutta muuten pitäytyisin asiakirjoihin merkityssä tiedossa, niin tässä kuin vanhemmisaakin asioissa aina!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Kiitos vastauksesta.
Ei, tämä ei todellakaan ole pilaa.
Ja "kuninkaallisella" mummoni täti on tosiaan voinut tarkoittaa ketä tahansa aatelista tms. niin Venäjän kuin Ruotsinkin puolelta. Itse kyllä veikkaan Ruotsia. En siis kuvitellutkaan, että olisin suoraan sukua esim. Kaarle Kustaalle! :)
Mutta en uskalla kauheasti omin päin ottaa asioista selvää, koska kuitenkin kunnioitan mummuani ja hänen tahtoaan.
Mutta luulenpa, että mummuni "luultu isä" on nainut isomummuni hänen ollessa raskaana ja tunnustanut lapsen omakseen, vaikka hän ei sitä olisi ollutkaan. Nimittäin he erosivat mummuni oltua n. 8-vuotias eli liekö sitten asia vaivannut, kun tyttö ei ollutkaan oma. Hän ei nimittäin pitänyt mummuuni juriikaan yhteyttä eron jälkeen ja kuoltuaan jätti perinnöttä.
Mielestäni tässä asiassa haiskahtaa vähän turhankin moni asia...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siniverinen? kirjoitti:
Kiitos vastauksesta.
Ei, tämä ei todellakaan ole pilaa.
Ja "kuninkaallisella" mummoni täti on tosiaan voinut tarkoittaa ketä tahansa aatelista tms. niin Venäjän kuin Ruotsinkin puolelta. Itse kyllä veikkaan Ruotsia. En siis kuvitellutkaan, että olisin suoraan sukua esim. Kaarle Kustaalle! :)
Mutta en uskalla kauheasti omin päin ottaa asioista selvää, koska kuitenkin kunnioitan mummuani ja hänen tahtoaan.
Mutta luulenpa, että mummuni "luultu isä" on nainut isomummuni hänen ollessa raskaana ja tunnustanut lapsen omakseen, vaikka hän ei sitä olisi ollutkaan. Nimittäin he erosivat mummuni oltua n. 8-vuotias eli liekö sitten asia vaivannut, kun tyttö ei ollutkaan oma. Hän ei nimittäin pitänyt mummuuni juriikaan yhteyttä eron jälkeen ja kuoltuaan jätti perinnöttä.
Mielestäni tässä asiassa haiskahtaa vähän turhankin moni asia...
Näistä sukutarinoista...
Muutaman omaan sukuuni liittyvän tarinan olen päässyt selvittämään aikanaan kirjatuista tapahtumista. Joka kerta siinä kävi niin, ettei löytynyt mitään perää. Ei ollut tapahtunut mitään tarinoissa kerrottua. Jollakin vain joskus ollut vilkas mielikuvitus ja seuraavat muistaneet väärin... Näin ne tarinat syntyvät.

Kokemuksesta: Kysele HETI ne vanhat asiat! Vanhat ihmiset jo mielelläänkin kertovat tuollaiset. Ja kirjoita heti muistiin, saattaa joskus 10-20 v päästä ilmetä asiaan liittyvää uutta ja jos ei asiat ole paperilla, kaikki muistavat saman asian aivan eri tavalla ja asia ei selviä. Lähisuvussa kävi näin. Ja itselle kävi niin, että vuosia viivyttelin Australian sukulaisen (au -lapsi) kohtalon kyselyä ja kun viimein kysyin, oli k.o.henkilön sisarpuoli kuolemassa keuhkosyöpään ja asia jäi tekemättä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kysyvä ei tieltä eksy! Ja on vaan tehtävä se liike ja kysyttävä asian todenperäisyyttä!? Mitä ihmeellistä siis siinä voi olla? Mummosi jos 'tässä ajassa vielä ruumiin ja hengen voimalla läsnä', voisi olla hyvinkin halukas asian oman tietonsa perusteella kertomaan, jos vaikka olisikin täysin harhaa ja siis väärää tietoa, sitten saisitte sillekin olettamukselle täsyden varmuuden!

Jos ette nyt mummon eläessä toimi tavalla tai toisella - mahdolliset hänen tietoonsa tulleet asiat jäävät ikuisesti selvittämättä! Siis toimi nyt kun on aika, henkilökohtaisella tavalla - kysymällä suoraan!

Muuten sinuna unohtaisin 'olettamuksen' ja ehkä hyvinkin väärän olettamuksen lopullisesti!
Ilmianna
Jaa
Olet ehkä oikeassa. Kyllä mummuni ja sukuni alkuperä kuuluu myös minulle ja siten myös siskolleni ja äidilleni. Kai minullakin on oikeus tietää, missä juureni oikeasti ovat..? Mummuni on puhunut, että lähtisi sitä tätiään katsomaan ja luultavasti siellä ottaisi asian puheeksi. He kun eivät asu samalla paikkakunnalla. Toivottavasti vaan mummuni saa aikaiseksi lähteä tien päälle ennen kuin on liian myöhäistä!
Kiitos kaikille vastauksista! Lisää saa toki kirjoitella, kaikki neuvot ovat tervetulleita!
Ilmianna
Jaa
Ennenvanhaan 1700-luvulla kuningas joutui reissuillaan majoittumaan maatiloille. Isännälle oli kunnia asia laittaa tytär kuninkaan sängynlämmittäjäksi.

Ainakin täällä Oulun pohjoispuolella on yksi suku, jolle hovi on maksanut ruokkomaksuja. Kyllä täällä silloin tällöin mainitaan, että joku on kuninkaallista sukua.

Lienetkö sitten samaa sukua. Ei se niin ihmeellinen asia enää olisi, jos kuningas olisi 5 sukupolvea sitten käväissyt mummin vieressä. Uudemmat jutut olisivat sitten mielenkiintoisia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
"Ei se niin ihmeellinen asia enää olisi, jos kuningas olisi 5 sukupolvea sitten käväissyt mummin vieressä"

Eipä olisi, ei, kyllä sellaista sattui. Aatelismiesten osalta useammin, mutta joskus itse kuningaskin. Se on sitten jo ihan toinen juttu, jos niistä olisi noina aikoina jotain ruokkomaksuja makseltu.

Mutta tarinat ovat kivoja, koska niillä voi mukavasti kullata muuten liian "tavallisen" taustan. Tosiasia voi useamminkin olla naapurin verevä renkipoika, mutta siitä ei kukaan pidä melua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
justjuu! kirjoitti:
"Ei se niin ihmeellinen asia enää olisi, jos kuningas olisi 5 sukupolvea sitten käväissyt mummin vieressä"

Eipä olisi, ei, kyllä sellaista sattui. Aatelismiesten osalta useammin, mutta joskus itse kuningaskin. Se on sitten jo ihan toinen juttu, jos niistä olisi noina aikoina jotain ruokkomaksuja makseltu.

Mutta tarinat ovat kivoja, koska niillä voi mukavasti kullata muuten liian "tavallisen" taustan. Tosiasia voi useamminkin olla naapurin verevä renkipoika, mutta siitä ei kukaan pidä melua.
Tittelit ei onneksi kulje naisien kautta eteenpäin ja onhan monilla aatelisilla sekä kuninkaallisilla aina ollut vipinää hovin ja työväen kanssa. Ei se sinua siniveriseksi tee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
RSerafO/LSerafO kirjoitti:
Tittelit ei onneksi kulje naisien kautta eteenpäin ja onhan monilla aatelisilla sekä kuninkaallisilla aina ollut vipinää hovin ja työväen kanssa. Ei se sinua siniveriseksi tee.
"Ei onneksi"? Voisi melkein luulla, että joku on hieman kateellinen...
Enkä nimimerkilläni "siniverinen" tarkoita mitään muuta kuin yritin olla "provokatiivinen" ja saada keskustelua aikaan. Tarina on tosi, nimimerkkini vain on ehkä liioiteltu.
Vaikka kävisikin ilmi, että mummoni veli olisi itse kuningas Kaarle Kustaa (mikä ei iän puolesta olisi mahdottomuus), pitäisin sen omana tietonani enkä yrittäisi päästä seiskan sivuille rahasta. Ennen kaikkea haluan tietää, missä sukuni juuret ovat!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siniverinen? kirjoitti:
"Ei onneksi"? Voisi melkein luulla, että joku on hieman kateellinen...
Enkä nimimerkilläni "siniverinen" tarkoita mitään muuta kuin yritin olla "provokatiivinen" ja saada keskustelua aikaan. Tarina on tosi, nimimerkkini vain on ehkä liioiteltu.
Vaikka kävisikin ilmi, että mummoni veli olisi itse kuningas Kaarle Kustaa (mikä ei iän puolesta olisi mahdottomuus), pitäisin sen omana tietonani enkä yrittäisi päästä seiskan sivuille rahasta. Ennen kaikkea haluan tietää, missä sukuni juuret ovat!
Onkin mielenkiintoista, että nykyinen sukututkimus tekee mahdolliseksi saada tietoon ne vaetut sukulaisuudet ja varsinkin avioliiton ulkopuliset lapset ja sekös herättää närää ns. oikeissa siniverisissä ja muissakin kanssaihmisissä. Tarkoittaa ilmeisesti sitä, että kun kerran on vaennut ja ollut nöyrästi sivussa, niin vaetkoot iäksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kuule, näitä "jostakin" luettuja juttuja ei aina kannata ottaa niin vakavasti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
huvitus on vilkas mielikuvitus
Ilmianna
Jaa
Tämä 99-vuotias täti kuoli hiljattain, joten siinä taisi mennä totuus menneistä mukana... :/
Mummuni piti käydä hänen luonaan tänä kesänä, mutta ei sitten ehtinyt.
Olisi ollut kyllä kiva tietää totuus, varsinkin kaiken tämän spekuloinnin jälkeen!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Genealogisella DNA testilla asia selviaa..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Samanlainen tapaus vastaa. Olen samassa tilanteessa, ettei ole muuta mahdollisuutta jäljellä enää kuin DNA-testin ottaminen yhdeltä lapsettomalta sukulaiselta jonka kautta tuo kadonnut sukulinja, jota siniveriseksi ja merkittäväksi suvuksi on mainittu, selviäisi. Henkilöllä on jo ikää, eikä ole kovin helppo asia saada ymmärtämään että hän on ainoa jäljellä oleva oljenkorsi ja dna-testi on vain hänen tekemänään merkittävä asian selvittämiseksi. Toki hän on myös tietoinen vaietusta asiasta ja kiinnostunutkin ollut. Mutta vuodet vierivät..
Sukututkijan unelma on selvittää kadonneetkin sukuhaarat ja mikä sen kiinnostavampaa voisi olla kuin se, että yhdellä dna-testivastauksella selviäisi sukupuusta iso pala historiaa. Toivotan onnea katkenneen sukupuun oksan löytymiselle.
Ilmianna
Jaa
Hei! .. Miten voit saada DNA-testillä selville mummusi isän? Et mitenkään. Kerroit että mummusi on ainut lapsi. Mummullasi ei siis ole elossa olevaa (samasta isästä ) veljeä, jolta isälinjan DNA voitaisiin ottaa. Ei mitään hyödytä siniverinen asiassasi mummultasi otettu DNA.
.. Mummusi DNA kertoisi vain hänen oman äitilinjansa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Jos isälinjan jälkeläisiä ei ole elossa, isoäidin isän voi saada selville testauttamalla muita kromosomeja kuin Y:tä tai mitokondriota. Tällainen testi on esimerkiksi FamilyTreeDNA:n Family Finder -testi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
FF kirjoitti:
Jos isälinjan jälkeläisiä ei ole elossa, isoäidin isän voi saada selville testauttamalla muita kromosomeja kuin Y:tä tai mitokondriota. Tällainen testi on esimerkiksi FamilyTreeDNA:n Family Finder -testi.
Suomessa on lukematon määrä ihmisiä, joiden juuret vievät aina Kaarle Suureen asti, ainakin omien ja lainattujen tutkimusten mukaan. Voisi olla tietysti kyse tällaisesta "kuninkaallisesta verestä". Aika helposti voi saada esivanhemmakseen säätyläisen ja mitä pidemmälle historiassa taaksepäin mennään, sitä säätyläisemmäksi koko esivanhemmisto hyvien avioliittojen kautta voi muodostua ja voidaan päätyä eurooppalaisiin aatelissukuihin ja jopa kuninkaallisiin. Näin on juuri Kaarle Suuresta polveutuvien kohdalla. Koskaanhan ei kuitenkaan, varsinkaan näissä vanhoissa tapauksissa, lapsen vanhemmista voi olla varmaa muuta kuin äiti.

Minunkin mummuni ja hänen serkkunsa aina puhuivat, että "mepä ollaankin siniverisiä". Olen tutkinut sukujani 30 vuotta ja päässyt parhaimmillaan 1500-luvun puoliväliin ja melkein kaikkien sukuhaarojen kohdalla 1600-luvulle enkä ole nähnyt pihahdustakaan siniverisistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kuninkaallista verta on meissä kaikissa. Minussa on myös neljännes aitoa saksalaista ss -upseeria.
Ilmianna
Jaa
Olet kusipäiden kuningas
Ilmianna
Jaa
Useissa suvuissa kulkee milloin mitäkin legendoja, ei niitä kaikkia pidä ottaa vakavasti.
Kirkonkirjoihin merkitty isä ei välttämättä ole biologinen isä. Vaikka olisi äidin vihitty puoliso. Oletusarvona kun aina on, että vihitty mies on myös lapsen isä.
Vieä nykyäänkin on sama käytäntö.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Legendat ja tabut. Kun kauan sitten kävin sukututkimuskurssia, opettajamme sanoi olevansa huvittunut, kun ihmiset innokkaasti etsivät ylhäisiä esivanhempia. Eivät huomaa, että suku onkin aikojen kuluessa vain "huonontunut", kun on päädytty tavallisiksi tallaajiksi.
Samoin myös joka suvusta löytyy huora ja varas, kunhan tarpeeksi paljon tutkitaan
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Markit1 kirjoitti:
Legendat ja tabut. Kun kauan sitten kävin sukututkimuskurssia, opettajamme sanoi olevansa huvittunut, kun ihmiset innokkaasti etsivät ylhäisiä esivanhempia. Eivät huomaa, että suku onkin aikojen kuluessa vain "huonontunut", kun on päädytty tavallisiksi tallaajiksi.
Samoin myös joka suvusta löytyy huora ja varas, kunhan tarpeeksi paljon tutkitaan
Voi käydä toisinpäinkin.

Meillä puhuttiin epäuskoisena tarinaa suvun esi-isien alkuperästä ja pidettiin tosiaan vain legendana. Kun sitten ryhdyin tutkimaan sukua tarina osoittautui todeksi. Eikä tarvinnut ihan keskiajalle mennä vaan 1800-luvun alkuun.

Sukututkijan pitää olla utelias, pitää mielensä avoimena mutta järki pitää olla mukana ja uskoa vain mitä kirjallisista dokumenteista löytyy.

Kiehtova harrastus - vaikka ei siniverisiä löytyisikään - ja jos löytyy aina parempi: heistä löytyy paljon kirjallista dokumenttia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sukututkijakin kirjoitti:
Voi käydä toisinpäinkin.

Meillä puhuttiin epäuskoisena tarinaa suvun esi-isien alkuperästä ja pidettiin tosiaan vain legendana. Kun sitten ryhdyin tutkimaan sukua tarina osoittautui todeksi. Eikä tarvinnut ihan keskiajalle mennä vaan 1800-luvun alkuun.

Sukututkijan pitää olla utelias, pitää mielensä avoimena mutta järki pitää olla mukana ja uskoa vain mitä kirjallisista dokumenteista löytyy.

Kiehtova harrastus - vaikka ei siniverisiä löytyisikään - ja jos löytyy aina parempi: heistä löytyy paljon kirjallista dokumenttia.
Olen lukenut hiljattain, että Tanskan kuningas Harald Sinihampaan s. 910 ja
hänen jälkeensä tulleitten kuninkaitten jälkeläisiä esim. Ruotsin Erik 10:nnen s.1176 jälkeläisiä olisi siirtynyt Suomeen. Ilmajoella Märtha Strigelius Henrikintytär
(Peldan Peloniemi) synt. 1600. On myös Hannukseloita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mahdollista mutta epätodennäköistä. Ensinnäkin kannattaa laskekella että millonkas mummisi on syntynyt ja siitä n 9kk taaksepäin ja katsella onko joku kuninkaallinen käynyt suomessa tai löytyykö asiakirjoista isomummisi nimeä matkalla ruotsiin, ranskaa, britanniaan tms missä tällaista kuninkaallisuutta esintyy. Tms. muuhun maahan jossa todistettavasti kuninkaallista sukua oleva henkilö on ollut. Ihan netistäkin voi tietoa saada, mutta huomatkaa että kuninkaallisuus on hieman laaja käsite. Joillekin se voi tarkoittaa vain kuninkaallista perhettä mutta yhtälailla siihen voi kuulua esimerkiksi hallitsijan sukulaiset jotka ovat esim. maaherroja "lordeja", tai kreivejä sillä kuuluuhan sukuun myös serkut ja pikkuserkut... eikä sitäkään tiedä onko isomummisi vastaavasti kaukaista sukua jollekin tämän tapaiselle suvulle joka suoraan haarautuu kuninkaallisesta suvusta...
Lisäksi oletteko miettineet että onhan täällä koto Suomessakin kuninkaallisia / aatelisia sukuja! Ei ehkä sillä tavalla kuin englannissa tai ruotsissa mutta onpahan kuitenkin. Että mahdollisuus siinäkin :)

Itseltäni omasta suvusta löytyy juuria äidin puolelta ruotsiin ja muistaakseni joku isomummin täti olisi ollut jonkun kuninkaallisen pikkuserkun pikkuserkku tms. mutta ota nyt tuosta selvää. Samaten on äidin isän puolelta (eli äidin puoleisen vaarin puolelta jotakin sukua tämän suomen melkein kuninkaan kanssa, Suomeenhan piti kruunata kuningas joku saksalainenkohan oli, enkkujen sukua tms. mutta viimehetkellä otettiinkin pressa) ja isän puolelta jostakin kaukaa löytyy venäläistä sukua josta huhutaan että tämä yksi nainen josta suoraan periydytään olisi ollut tsaariperheen kadonnut tytär. Mutta kuulkaa kuka näistä asioista tietää? Verikokeillahan saadaan jtn selville ja historiallisilla tutkimuksilla mutta kalliitahan nuo ovat... Ja ainahan on sepitetty satuja jotta naapurin torppa tulisi kateelliseksi ja tieto on sitten jatkunut perimätietona etiäppäin. Mutta ainoa joka nämä asiat tietää varmuudella ovat asianomaiset joten turha näitä kaiketi vatvoa :)
Ilmianna
Jaa
Mahdollista mutta epätodennäköistä. Ensinnäkin kannattaa laskekella että millonkas mummisi on syntynyt ja siitä n 9kk taaksepäin ja katsella onko joku kuninkaallinen käynyt suomessa tai löytyykö asiakirjoista isomummisi nimeä matkalla ruotsiin, ranskaa, britanniaan tms missä tällaista kuninkaallisuutta esintyy. Tms. muuhun maahan jossa todistettavasti kuninkaallista sukua oleva henkilö on ollut. Ihan netistäkin voi tietoa saada, mutta huomatkaa että kuninkaallisuus on hieman laaja käsite. Joillekin se voi tarkoittaa vain kuninkaallista perhettä mutta yhtälailla siihen voi kuulua esimerkiksi hallitsijan sukulaiset jotka ovat esim. maaherroja "lordeja", tai kreivejä sillä kuuluuhan sukuun myös serkut ja pikkuserkut... eikä sitäkään tiedä onko isomummisi vastaavasti kaukaista sukua jollekin tämän tapaiselle suvulle joka suoraan haarautuu kuninkaallisesta suvusta...
Lisäksi oletteko miettineet että onhan täällä koto Suomessakin kuninkaallisia / aatelisia sukuja! Ei ehkä sillä tavalla kuin englannissa tai ruotsissa mutta onpahan kuitenkin. Että mahdollisuus siinäkin :)

Itseltäni omasta suvusta löytyy juuria äidin puolelta ruotsiin ja muistaakseni joku isomummin täti olisi ollut jonkun kuninkaallisen pikkuserkun pikkuserkku tms. mutta ota nyt tuosta selvää. Samaten on äidin isän puolelta (eli äidin puoleisen vaarin puolelta jotakin sukua tämän suomen melkein kuninkaan kanssa, Suomeenhan piti kruunata kuningas joku saksalainenkohan oli, enkkujen sukua tms. mutta viimehetkellä otettiinkin pressa) ja isän puolelta jostakin kaukaa löytyy venäläistä sukua josta huhutaan että tämä yksi nainen josta suoraan periydytään olisi ollut tsaariperheen kadonnut tytär. Mutta kuulkaa kuka näistä asioista tietää? Verikokeillahan saadaan jtn selville ja historiallisilla tutkimuksilla mutta kalliitahan nuo ovat... Ja ainahan on sepitetty satuja jotta naapurin torppa tulisi kateelliseksi ja tieto on sitten jatkunut perimätietona etiäppäin. Mutta ainoa joka nämä asiat tietää varmuudella ovat asianomaiset joten turha näitä kaiketi vatvoa :)
Ilmianna
Jaa
Ite oon osaksi bernadotte-sukua
Ilmianna
Jaa
Ootte niin täynnä itseänne jos leuhkitte kuninkaallisilla.
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Minä olen myös kuninkaallista verta!
Kun jääkauden hitaasti vetäytyessä nykyisen Euroopan alueelta ensimmäiset ihmiset muuttivat paikalle asumaan, muuttajia oli todennäköisesti hyvin pieni ryhmä ja yhtä todennäköisesti tuon ryhmän ihmiset olivat keskenään läheisiä sukulaisia. Siis kenen tai keiden sukulaisia me ylipäätään olemme? Ihan yksinkertaisesti me vain olemme kaikki sen pienen Euroopan alueelle alkujaan tulleen ihmisryhmän jälkeläisiä ja siis sukulaisia!
Jos sukututkijat kykenisivät menemään ajassa taaksepäin edes joitain tuhansia, saati kymmeniä tuhansia vuosia, alkaisi tutkittava piiri merkillisesti kaventua ja kuroutua umpeen ja riittävän kauas päästäessä huomattaisiin kuinka minä ja sinä olemme sukulaisia! Minä, kuninkaalliset ja vaikka marsalkka Mannerhein, me kaikki olemme sukua toisillemme!
Ilmianna
Jaa
Minä olen myös kuninkaallista verta! : Oot melkonen vitun lesopelle. Mee kotias kasvamaan, tartte tulla tänne lesoamaan
Ilmianna
Jaa
Uusi
Tuoreiden tutkijatietojen mukaan ensimmäiset ihmiset saapuivat suomeen ja nykyisen Orimattilan alueelle yli 10000 vuotta sitten, välittömästi viimeisen jääkauden vetäydyttyä. Minä vitun lesopelle uskon vahvasti olevani heidän jälkeläisiään ja siis heidän sukulaisiaankin! Toki läheisempää sukua olen hyvin todennäköisesti ruotsin puolelta saapuneille ihmisille, johan hieno ruotsalaisperäinen sukunimenikin sen paljastaa, eli olen sukua ruotsin kuninkaille niin kuin lähes kaikki suomalaiset lesopellet. Ja noin muuten, olenhan minä tietysti nuori ja pieni poika, pitänee tästä yrittää kasvaa kotonaan!

ps. Muutin pois syntymäkodistani ja - paikkakunnalta nyt tasan 50 vuotta sitten! Mutta yritän palata sinne kasvamaan!
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kuninkaallista verta?

Sain pari kuukautta sitten tietää mummultani, että hän on saanut tietää isästään uusia asioita. Mummuni edesmenneen äidin 99-vuotias sisko vihjasi hänelle puhelinkeskustelun aikana jotain liittyen siihen, että mummuni isä ei olisikaan ollut se, jota hän on koko elämänsä pitänyt isänään.
Mummuni vanhemmat erosivat, kun mummuni oli n. 8-vuotias ja kun kysyin, että kauanko he olivat yhdessä, mummuni vastasi itsekin asiaan havahtuen, että 7 vuotta.
Isomummullani oli kuulemma ollut suhde jonkun miehen kanssa ennen mummuni syntymää eikä siitä asiasta ole ikinä puhuttu, koska siihen aikaan (-30 -luvun lopulla) se oli todellinen häpeä. Isomummuni oli kuulemma kuolinvuoteellaan pyytänyt papin luokseen, jolle hän oli tunnustanut kaiken, mutta pappi ei mummulleni voinut kertoa, mitä hän oli kertonut, koska kai tällä papilla oli joku "vaitiolovelvollisuus" tms.
Mummuni tämä 99-vuotias täti oli siis pari kuukautta sitten tokaissut puhelimessa kesken keskustelun (en tiedä, mistä he keskustelivat), että "niin kun sinä olet sitä kuninkaallista verta".
Mutta mummuni ei siitä sen enempää kysellyt vaan jäi asiaa keskenään ihmettelemään, että mitä hän sillä mahtoi tarkoittaa. Mummuni on vielä niin herkkä, että hän ei ole uskaltanut kysyä tädiltään asiasta, joka on todennäköisesti viimeinen elossa oleva henkilö, joka asiasta jotain tietää.
Netistä luin, että ainakin Ruotsin kuninkaallisilla on historiassa ollut hyvinkin yleisiä ns. "frillat" eli kuninkaalliset salarakkaat. Mietin, että olisikohan isomummuni ollut sellainen, viehättävä ja kaunis nainen kun oli?
Osaako kukaan neuvoa, mitä voin asian selvittämisen eteen tehdä? En viitsisi kuitenkaan mummuani patistaa ja painostaa asiasta esim. tädiltään kyselemään. Mutta yritin mummulleni sanoa, että hän on koko elämänsä ollut ainoa lapsi ja mitä jos hänellä onkin jossain täällä maapallolla biologisia sisaria.
Uutinen oli kyllä aikamoinen pommi itselle. Ei sitä ihan joka päivä kuule, että suonissa saattaa virrata sinistä verta!

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta