En keksi mitään sanottavaa

turhauttavaa...

En saa parisuhdetta, en ystäviä, enkä mitään muitakaan ihmissuhteita toimimaan puhumattomuuteni takia. En kerta kaikkiaan kykene tutustumaan uusiin ihmisiin, sillä en yksinkertaisesti keksi mitään sanottavaa heille. Aloitin puoli vuotta sitten uudessa työpaikassa, enkä vieläkään osaa puhua työkavereille muista kuin työasioista. Haluaisin kyllä, mutta en vain keksi mitään mistä voisin puhua. Eikö se nyt ole vähän kulunutta sanoa esimerkiksi säästä jotain, tai jotain muuta vastaavaa ?

Ja sama on sitten töitten ulkopuolella. Yritä siinä sitten tutustua ihmisiin tai esimerkiksi pariuhdemielessä kiinnostaviin miehiin, kun et keksi mitään sanottavaa. Siis mistä ihmiset oikein keksivät, että mitä voi jutelle ihmisille, joita ei entuudestaan tunne ? Minä esimerkiksi epäröin kysellä muilta ihmisiltä heistä itsestään, harrastuksistaan yms, koska epäilen, että minua pidetään liian uteliaana ja tunkeilevana.

13

336

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mulla on sama ongelma, paitsi että olen mies. Niin että et ole yksin tämän asian kanssa.

    • + + + + + +

      Sinun pitää löytää mies, joka on aidosti kiinnostunut sinusta ja siitä miten koet elämän. Äläkä sitten turvaudu mihinkään väärennöksiin, siis pelimiehiin jotka aluksi vaikuttavat olevansa sinusta kiinnostuneita, mutta joille se on vain hurmausrutiinia. Itse olen juuri sellainen mies, että haluan kuunnella naista, haluan rohkaista häntä kertomaan minulle millainen hänen maailmansa on.

    • Ensalkuun tuo säästä puhuminen tuntuu tosiaan itsestä kiusallisen jonninjoutavalta, mutta se saattaa laukaista puhumattomuuden ja innostaa vastapuolta jatkamaan jostakin toisesta aiheesta, josta saatte kutun liikkeelle. - Eli sää on ihan hyvä aihe. - Katupöly, otsoniaukko, EU/Portugal "Saapa nähdä maksellaanko tässä toisten velkoja vai riittääkö takaukset", "Pystytääköhän tällä estämään pankkikriisi ja uusi taantuma" tms. - Kannattaa tietysti puhua sellaisista aiheista, joista on oma mielipide tai tietää edes jotakin. - Hyvä juttu on selata aamun sanomalehti tai nettiuutiset ja aloittaa juttua jostakin päivänpolttavasta uutisesta; Japanin maanjäristykset, ydinvoima jne. - Jos tuntuu, että asia ei kolahda vastapuolella, niin palaa takaisin säähän ja muihin turvallisiin aiheisiin. - Jos pystyy tuomaan vähän huumoria juttuun, niin ei se haitaksikaan ole, mutta ei mitenkään pakollista.

      Siitä vaan puhumaan ihmisille ;)

      • Mies1985

        Nuoria naisia ei kyllä hirveästi yleensä politiikka kiinnosta. Ei monia nuoria miehiäkään mutta miehiä politiikka kiinnostaa kuitenkin paljon enemmän kuin naisia.


      • Mies1985 kirjoitti:

        Nuoria naisia ei kyllä hirveästi yleensä politiikka kiinnosta. Ei monia nuoria miehiäkään mutta miehiä politiikka kiinnostaa kuitenkin paljon enemmän kuin naisia.

        Esimerkiksi Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajissa on melko paljon nuoria, joten jos nuorista aikuisista, siis täysi-ikäisistä, puhutaan, niin yllättävän paljon löytyy politiikastakin kiinnostuneita. - Ja ylipäätään ajankohtaisista aiheista. - Kannattaa tietenkin varoa esittämästä kovin jyrkkiä mielipiteitä heti kättelyssä ennen kuin selviää toisen kiinnostuksen aste ja mahdollinen poliittinen suunta.


    • Sama ongelma

      Minulla on tämä aivan sama ongelma. Minäkin olen työpaikalla se joka ei jaa omia asioitaan muille ja osaan vain kommentoida toisten juttuja tai jutella työasioista. Olen oppinut tämän sulkeituneisuuden jo nuorella iällä. Minulla kun on aika omituisia harrastuksia niin koulussa oppi että niistä ei kannata puhua ettei tulisi leimatuksi. Samalla tavalla asiat menevät nyt kun en tiedä mistä uskaltaa puhua ja mistä ei että ei tekisi heti huonoa vaikutelmaa toiseen. En esim baarissa uskalla kertoa omaa koulutus taustaani yleensä koska sitä saatetaan halveksia. En myöskään uskalla puhua omista mielipiteistäni koska ne eivät ole mitenkään vahvoja vaan yleensä kuuntelen muita ja etsin uusia näkökulmia joka kysymykseen. Esimerkiksi voi ottaa vaikka nämä kreikan,irlannin,portugalin laina asiat. Onhan se totta että jos oltaisiin vain tehty velkasaneeraus näille maille niin siitä olisi seurannut uusi lama. Toisaalta jos oltaisiin vain annettu näiden maiden kaatua ja laman tulla niin olisimmeko jo hyvässä taloudellisessa nousussa ja ei tarvisi enää pelätä tulevaa taloudellista taantumaa? Asia on mutkikas enkä minä siihen osaa vastata. Joillakin on kuitenkin hyvinkin vahvoja mielipiteitä asiasta ja jos menet ottamaan väärän puolen keskustelussa niin olet heti vastustaja.

      • ap.

        "Minulla kun on aika omituisia harrastuksia niin koulussa oppi että niistä ei kannata puhua ettei tulisi leimatuksi."

        Sama tilanne oli minullakin, kun olin nuorempi. Ja näin vanhempana sitä on tullut samanlaisia juttuja jopa omien vanhempien ja sisarusten suhtautumisessa. Eli he ovat kovin innokkaasti tuomitsemassa minun kiinnostuksenkohteeni turhanpäiväiseksi ajantuhlaukseksi ja ylipäänsä harrastukseni ovat ilmeisesti jotenkin vääriä.

        "En myöskään uskalla puhua omista mielipiteistäni koska ne eivät ole mitenkään vahvoja vaan yleensä kuuntelen muita ja etsin uusia näkökulmia joka kysymykseen. "
        "Joillakin on kuitenkin hyvinkin vahvoja mielipiteitä asiasta ja jos menet ottamaan väärän puolen keskustelussa niin olet heti vastustaja. "

        Saman olen huomannut minäkin. Sitä on aika turhauttavaa yrittää keskustella mistään, kun niin moni tuntuu ottavan eriävän mielipiteen jonkinlaisena henkilökohtaisena loukkauksena. Ja lisäksi monelle tuntuu olevan ylipäänsä mahdotonta ajatus miettiä ja katsoa asioita eri näkökulmista.


      • Mies 28v
        ap. kirjoitti:

        "Minulla kun on aika omituisia harrastuksia niin koulussa oppi että niistä ei kannata puhua ettei tulisi leimatuksi."

        Sama tilanne oli minullakin, kun olin nuorempi. Ja näin vanhempana sitä on tullut samanlaisia juttuja jopa omien vanhempien ja sisarusten suhtautumisessa. Eli he ovat kovin innokkaasti tuomitsemassa minun kiinnostuksenkohteeni turhanpäiväiseksi ajantuhlaukseksi ja ylipäänsä harrastukseni ovat ilmeisesti jotenkin vääriä.

        "En myöskään uskalla puhua omista mielipiteistäni koska ne eivät ole mitenkään vahvoja vaan yleensä kuuntelen muita ja etsin uusia näkökulmia joka kysymykseen. "
        "Joillakin on kuitenkin hyvinkin vahvoja mielipiteitä asiasta ja jos menet ottamaan väärän puolen keskustelussa niin olet heti vastustaja. "

        Saman olen huomannut minäkin. Sitä on aika turhauttavaa yrittää keskustella mistään, kun niin moni tuntuu ottavan eriävän mielipiteen jonkinlaisena henkilökohtaisena loukkauksena. Ja lisäksi monelle tuntuu olevan ylipäänsä mahdotonta ajatus miettiä ja katsoa asioita eri näkökulmista.

        Pari ajatusta ap:lle ja nimimerkille "Sama ongelma"...

        Kuulostatte kovasti samalta kuin mitä itsekin olen, mutta yhden ison eron näen. Miksi jaksatte miettiä noin paljon sitä, mitä muut ajattelevat?

        "Sitä on aika turhauttavaa yrittää keskustella mistään, kun niin moni tuntuu ottavan eriävän mielipiteen jonkinlaisena henkilökohtaisena loukkauksena."

        Eikö tuollainen reaktio ole kuulijan ongelma eikä sinun?

        "En myöskään uskalla puhua omista mielipiteistäni koska ne eivät ole mitenkään vahvoja vaan yleensä kuuntelen muita ja etsin uusia näkökulmia joka kysymykseen."

        Olen samanlainen, mutta sen sijaan, että välttelisin keskusteluja, pyrin löytämään uusia näkökulmia asioihin "lypsämällä" niitä muilta. Saatan esimerkiksi mennä mukaan keskusteluun, jonka aiheesta tiedän jonkin verran, mutta sen sijaan, että puolustelisin omaa kantaani, valitsenkin itselleni sellaisen kannan, jolla todennäköisimmin saan keskustelun kestämään ja toisen kertomaan jotain mahdollisesti mielenkiintoista.


    • 35m

      Aletaan maili kamuiksi. On helpompaa kirjoittaa kun puhuu kasvotusten.
      kyllä se siitä sitten.Itskkin nuorena en puhunut paljon mitään, mut harrastin kirjeenvaihtoa. Se auttoi paljon ja sai käsityksen mistä ihmiset puhuu.
      No eihän säästä puhuminen oo kovin kiinnostavaa. Kaikesta muusta voi sitten puhuu. Yleensä auttaa jos joku kysyy jostain asiasta jotain ja sit pitää vaan sanoo oma mielipide. Puhutko sä puhelimes ihmisille paljon? auttaa varmaan kans jos tuntee jonkun joka ennen ei paljoo puhunut mut nyt puhuu. minä esimerkiksi!!

    • ujosta puheliaaksi

      Keskusteleminen on taito eikä synnynnäinen asia. Jos esim. lapsuudenkodissa ei olla keskustelut ruokapöydässä ja oltu kiinnostuneita lasten/aikuisten välisistä asioista, niin on selvää, että keskustelutaitoa ei opi. Jos on koulukiusaamista tai ei muuten vaan olen kavereita, niin tietenkään niitä sosiaalisia taitoja ei tule opittua.

      Omasta mielestäni sinun tyyppisten ihmisten ongelma on siinä, että kun yrittää keskustella, niin kevyt jutustelu kääntyy hyvin äkkiä siihen, että keskustelutaidoton sanoo hyvin jyrkkiä mielipiteitään. Itse ainakin helposti pahastun, jos rupattelu kääntyykin siihen, että minun mielipiteitäni ei arvosteta. Esimerkiksi politiikassahan ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, sillä on vain eri näkökulmia. Siksi joskus on parempi vain vaieta, jos toisen osapuolen mielipide on erittäin kaukana omasta mielipiteestä. Silloin voi vaikka vaivihkaa todeta, että "No, saa nähdä, miten vaaleissa käy" ja sen jälkeen ohjata keskustelu toiseen aiheeseen.

      Sää on hyvä keino aloittaa rupattelua. Jos haluat tosissasi treenata keskustelutaitoja, niin hyödynnä sitä vaikka vaihtamalla pari sanaa hississä naapureiden kanssa, yritä keksiä joku muukin sanominen kuin 'hei' ja 'kiitos' kassaneidille jne.

      Kuuntele myös sitä, mitä muualla puhutaan (kahvihuone, julkiset kulkuneuvot, hyvin puhuva kaverisi, vanhempasi) ja ota siitä opiksi. Hyväksi keskustelijaksi oppii vain treenaamalla.

      Keskustelussa ongelmana on myös se, että miten syvällisiä asioita voi puhua kenenkin kanssa. Esimerkiksi uskonto ja politiikka ovat tyypillisesti sellaisia asioita, joista ei pitäisi puhua, koska ne herättävät niin paljon tunteita. Sen sijaan esimerkiksi lehtiä lukemalla löytää paljon keskustelunaiheita. Myös ruuhkat, oman paikkakunnan tapahtumat yms. ovat usein sellaisia, joista voi huoletta vaihtaa muutaman sanan. Jos esimerkiksi Ruotsin kuningaspari tulisi Suomeen, niin voi vaikka todeta, että meinaatkos mennä katsomaan Ruotsin kuningasta. Lehden mukaan odotetaan aika paljon katsojia kadun varteen tms.

      Väittelyä ja omien mielipiteiden julkituomista ei välttämättä parhaiden kavereiden kanssakaan kannata liian pitkälle viedä. Kun esimerkiksi minä ja paras kaverini odotimme lasta, niin minä sanoin, että jos lapseni on vammainen, niin aion tehdä abortin, johon kaverini vastasi, että hän ei tekisi aborttia missään olosuhteessa. Jätimme keskustelun siihen, koska kumpikin arvosti toisensa mielipidettä eikä ollut järkeä lähteä väittelemään ja "käännyttämään" toista. Hienotunteisuutta pitää myös olla.

      Hyvä harjoittelukeino on myös nämä sättipalstat. Kirjoitat nimimerkin takaa ja näet, että millaisia juttuja muut kirjoittavat yleisellä puolella. Yritä saada omaa kommenttiasi väliin, vaikkei se niin lennokasta olisikaan. Sillä tavoin näet, mihin keskustelu ajautuu. VÄlillä voi käydä treenaamassa keskustelutaitoa esim. 40 tai 50 palstoilla, joissa on erittäin taitavia keskustelijoita ajoittain.

      • .................

        Olet natsi.


    • syvällinen hindi

      älä keksikään
      onneksi sinulla on nimittäin alapää jolla voit puhua

      itse haluaisin vaimoksi juuri hiljaisen naisen joka villikissana hoitelisi minut sängyssä ja ei nalkuttaisi

      tottakai saat puhua mistä ja miten vaan
      huonosta itseluottamuksesta kärsit
      ajattele vaan No Problem!
      vika on negatiivisuudessasi

    • jackaroo

      Joo, kyllähän se tuo puhumattomuus on melkoinen este uusien sosiaalisten suhteiden syntymisen kannalta. Jostain sitä nyt pitää alkajaisiksi osata höpistä että jotain kaveruutta tai seurustelusuhdetta siitä voisi syntyä.

      Kyllä minäkin huomasin sen että usein ne puheet muiden yliopistolla opiskelevien kanssa jäivät hyvin arkiselle tasolle, yleensä vain koulujuttuja. Olisin usein halunnut puhua muistakin asioista kuin vain menneistä ja tulevista kursseista ja kouluun liittyvistä asioista, mutta usein sitä ei vain uskaltanut alkaa puhumaan mistään muusta. Tästä syystä useimmat ihmissuhteeni yliopistolla jäivät lähinnä siihen että moikattiin käytävällä ja parisen sanaa vaihdettiin, muutaman ystävyyssuhteen onnistuin kuitenkin saamaan vuosien aikana, mutta nekin jäivät jollain tapaa "pinnallisiksi" kun kaikilla oli jo tuossa iässä se oma vanha kaveripiiri ja minä olin vain jokin uusi pikku lisä siinä kaikessa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onneksi olkoon sait mut vittuuntumaan

      Sapettanu koko helvetin päivän.
      Ikävä
      84
      3983
    2. Seinäjoen ampumistapaus

      Kyseessä olivat helluntainkirkkoon kuuluvia. Niin myös Jyväskylän tapauksessa. Mistä he saavat aseet ?
      Seinäjoki
      95
      3321
    3. Siis oikeasti S... En ymmärrä...

      Oletko se sinä joka täällä kaipailee? Kaikki täsmää.
      Ikävä
      92
      3121
    4. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      43
      2445
    5. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      88
      2222
    6. Mitä sitten ikinä teetkin

      Mun on aika mennä J mies. Olen ollut niin tyhmä. Kaikkea mukavaa elämääsi edelleen toivotan ja ihanaa elämän jatkoa. Mei
      Ikävä
      44
      1850
    7. Pakotteet purevat

      Asiallinen artikkeli Helsingin Sanomissa miten pakotteet purevat Venäjään. Kulutusjuhlat, ei työttömyyttä, elintason nou
      NATO
      335
      1814
    8. Saanko selityksen?

      Mikä minus oli vialla? Ulkonäkö, teinkö jotain väärin, sanoinko jotain..? Haluisin vaa tietää :(
      Ikävä
      65
      1806
    9. Mies mistä oikein suutuit?

      Yhtäkkiä vaan häippäsit täältä... 😢
      Ikävä
      26
      1800
    10. Kun istuit

      vierelläni penkillä, olin hetken onnellinen. Se hetki kimaltelee mieleni sopukoissa ja valvottaa öisin. Salainen kaipau
      Ikävä
      62
      1660
    Aihe