Neitokakadu?

Tuo alenpi viesti ei tainnut lainata sinun viestiäsi....

Erilajinen lintu on toki parempi kuin ei mitään, mutta aika samantyyppinen sen kuitenkin on oltava että siitä kunnolla kaveriksi on muuten kuin että onpahan viereisessä häkissä muutakin elämää ja muutakin kuin seinät tuijoteltavana yksin ollessaan. Muistat vaan sen että niitä tosiaankaan ei sitten välttämättä samaan häkkiin saa majoitettua ja etenkin alussa pitää hyvin tarkkaan seurata miten tulevat keskenän toimeen irrallaan ollessa vai tulevatko ollenkaan. Vaikka sinulla onkin sitä aikaa hyvin nyt, niin entä vaikkapa viiden vuoden päästä? Ja jo nytkin todennäköisesti edes joskus haluat käydä vaikkapa kavereiden luona kylässä tai jossain kaupassa, elokuvissa, lomailemassa tms. jolloin on paljon mukavampi tietää että linnulla on se oma kaverikin seurana silloin kun itsellä ja mahdollisesti äidilläsikin on muuta menoa tai linnut ovat vieraan hoidossa.

Rapsuttelu- ja leikkikaveriksi neitsikka on vallan mainio valinta, koita saada hankittua lintu suoraan sellaiselta kasvattajalta joka on jo käsitellyt poikasia pienestä pitäen, jolloin se on todennäköisesti jo valmiiksi varsin kesy eikä tarvitse aran linnun kesytystä opetella heti alkajaisiksi. Voit toki halutessasi alkuun ottaa vain sen yhden linnun ja tutustella pari kuukautta sen kanssa ennen toisen hankintaa jos kaksi yhdellä kertaa tuntuu liian vaativalta palalta haukata.

Sukupuolella ei oikeastaan ole kauheasti merkitystä, enemmän ne erot ovat yksilöllisiä. Juuri joku äänenkäyttö voi olla koirailla vähän erilaista ja naaras taas olla vähän innokkaampi nakertelemaan tavaroita, mutta tosiaan joku rauhallisuus taitaa olla enemmän yksilön luonteesta kiiinni.

Linnut rakastavat rutiineja ja toki muutto hetkeksi voi pasmat sekoitella, mutta kunhan nyt ei ihan viikon välein muuta niin ei sillä ole oleellista merkitystä. Omistajan mukana muuttaessahan yleensä linnun kannalta vain ne seinät ja maisema vaihtuu, mutta omistaja, häkki ja rutiinit pysyy suunnilleen ennallaan, niin on kuitenkin vielä paljon tuttua ja turvallista mihin tukeutua. Sitten jos kotia ja omistajaa kokonaan vaihtaa voi kestää hetken kauemmin ihmetellä elämänmuutosta, mutta tokihan linnut senkin sietää kunhan sitäkään ei ihan jatkuvasti tapahdu.

Neitsikka on kuitenkin varsin "helppo" lintu ja ei ne nyt ihan heti rikki mene vaikka joskus käsittely ei ihan nappiin menekään. Tärkeintä on opetella katsomaan ja lukemaan sitä omaa lintua ja sen elekieltä niin pian kyllä huomaat milloin se on rauhallinen ja milloin hermostunut ja ihan sitä perinteistä maalaisjärkeä käyttäen voi sitten omia toimiaan sovitella sen mukaan. Koita aina vaan olla mahdollisimman johdonmukainen ja muistaa kehua lintua silloin kun se on kiltisti ja tekee niin kuin halutaan ja mahdollisesti palkata jollain pikkuherkulla tai rapsutuksella riippuen siitä mistä lintu pitää. Oleellista on että kunhan linnulla on paljon postiiivisia kokemuksia omistajasta, niin se kyllä sietää muutaman negatiivisenkin siinä sivussa ilman että suhde kärsii. Ja linnullekkin voi kylä ihan hyvin opettaa mitä on "ei", eivät ne nyt niin herkästi traumatisoituvia otuksia sentään ole, kyllähän ne keskinäisissä touhuissaankin välillä rapsuttelevat ja välillä sitten rähisevät toisilleen ihan kavereina pysyen.

Toisin kuin vaikkapa koirat niin linnut osaavat kyllä normaalisti säännöstellä itse syömisensä sopivalle tasolle, niin että ruokaa voi (ja linnun nopeasta aineevaihdunnasta johtuen pitääkin) kyllä aina olla tarjolla eikä se määrä niin tarkkaa ole. Aika äkkiä kyllä opit minkä verran lintu suunnilleen päivässä kuluttaa ja kuivaruokakuppiin voi sitten laittaa vaikka parin päivän annoksen siemeniä ja/tai pellettejä kerrallaan. Alussa toki kannattaa ruokaa olla mielummin vähän reilusti kuin liian niukasti tarjolla ettei lintu jää nälkäiseksi. Tuoreruoka pitää vaihtaa päivittäin, eikä sitäkään toki neitsikan kokoiselle kovin paljoa kerralla tarvita. Tietysti ihan järjettömiä ylimääriä sapuskaa ei kannata tarjolla pitää, jolloin lintu helposti alkaa poimia vain ne kaikkein maistuvimmat ja mahdollisesti lihottavat murut ja jättää muut syömättä tai vaan nakkelee lattialle hukkaan. Jos näyttää että lintu alkaa nirsoilla niin sitten voi esim siemenseoksen määrää säännöstellä sen verran että siitä syödään muutakin kuin ne auringonkukat ja tuoreruokakin vielä kelpaa. Ja toki jotain hirssintähkää ei kannata koko ajan olla tähkätolkulla tarjolla vaan pala silloin tällöin. Viikossa tai vielä muutamassa kuukaudessakaan ei mitään oleellista vahinkoa saa aikaan vaikka ruokinta ei ihan kohdillaan olisikaan, katsoo vaan että pitkällä tähtäimellä ruokinta on sitten mahdolisimman monipuolista ja tasapainoista.

-M- kirjoitti:

Erilajinen lintu on toki parempi kuin ei mitään, mutta aika samantyyppinen sen kuitenkin on oltava että siitä kunnolla kaveriksi on muuten kuin että onpahan viereisessä häkissä muutakin elämää ja muutakin kuin seinät tuijoteltavana yksin ollessaan. Muistat vaan sen että niitä tosiaankaan ei sitten välttämättä samaan häkkiin saa majoitettua ja etenkin alussa pitää hyvin tarkkaan seurata miten tulevat keskenän toimeen irrallaan ollessa vai tulevatko ollenkaan. Vaikka sinulla onkin sitä aikaa hyvin nyt, niin entä vaikkapa viiden vuoden päästä? Ja jo nytkin todennäköisesti edes joskus haluat käydä vaikkapa kavereiden luona kylässä tai jossain kaupassa, elokuvissa, lomailemassa tms. jolloin on paljon mukavampi tietää että linnulla on se oma kaverikin seurana silloin kun itsellä ja mahdollisesti äidilläsikin on muuta menoa tai linnut ovat vieraan hoidossa.

Rapsuttelu- ja leikkikaveriksi neitsikka on vallan mainio valinta, koita saada hankittua lintu suoraan sellaiselta kasvattajalta joka on jo käsitellyt poikasia pienestä pitäen, jolloin se on todennäköisesti jo valmiiksi varsin kesy eikä tarvitse aran linnun kesytystä opetella heti alkajaisiksi. Voit toki halutessasi alkuun ottaa vain sen yhden linnun ja tutustella pari kuukautta sen kanssa ennen toisen hankintaa jos kaksi yhdellä kertaa tuntuu liian vaativalta palalta haukata.

Sukupuolella ei oikeastaan ole kauheasti merkitystä, enemmän ne erot ovat yksilöllisiä. Juuri joku äänenkäyttö voi olla koirailla vähän erilaista ja naaras taas olla vähän innokkaampi nakertelemaan tavaroita, mutta tosiaan joku rauhallisuus taitaa olla enemmän yksilön luonteesta kiiinni.

Linnut rakastavat rutiineja ja toki muutto hetkeksi voi pasmat sekoitella, mutta kunhan nyt ei ihan viikon välein muuta niin ei sillä ole oleellista merkitystä. Omistajan mukana muuttaessahan yleensä linnun kannalta vain ne seinät ja maisema vaihtuu, mutta omistaja, häkki ja rutiinit pysyy suunnilleen ennallaan, niin on kuitenkin vielä paljon tuttua ja turvallista mihin tukeutua. Sitten jos kotia ja omistajaa kokonaan vaihtaa voi kestää hetken kauemmin ihmetellä elämänmuutosta, mutta tokihan linnut senkin sietää kunhan sitäkään ei ihan jatkuvasti tapahdu.

Neitsikka on kuitenkin varsin "helppo" lintu ja ei ne nyt ihan heti rikki mene vaikka joskus käsittely ei ihan nappiin menekään. Tärkeintä on opetella katsomaan ja lukemaan sitä omaa lintua ja sen elekieltä niin pian kyllä huomaat milloin se on rauhallinen ja milloin hermostunut ja ihan sitä perinteistä maalaisjärkeä käyttäen voi sitten omia toimiaan sovitella sen mukaan. Koita aina vaan olla mahdollisimman johdonmukainen ja muistaa kehua lintua silloin kun se on kiltisti ja tekee niin kuin halutaan ja mahdollisesti palkata jollain pikkuherkulla tai rapsutuksella riippuen siitä mistä lintu pitää. Oleellista on että kunhan linnulla on paljon postiiivisia kokemuksia omistajasta, niin se kyllä sietää muutaman negatiivisenkin siinä sivussa ilman että suhde kärsii. Ja linnullekkin voi kylä ihan hyvin opettaa mitä on "ei", eivät ne nyt niin herkästi traumatisoituvia otuksia sentään ole, kyllähän ne keskinäisissä touhuissaankin välillä rapsuttelevat ja välillä sitten rähisevät toisilleen ihan kavereina pysyen.

Toisin kuin vaikkapa koirat niin linnut osaavat kyllä normaalisti säännöstellä itse syömisensä sopivalle tasolle, niin että ruokaa voi (ja linnun nopeasta aineevaihdunnasta johtuen pitääkin) kyllä aina olla tarjolla eikä se määrä niin tarkkaa ole. Aika äkkiä kyllä opit minkä verran lintu suunnilleen päivässä kuluttaa ja kuivaruokakuppiin voi sitten laittaa vaikka parin päivän annoksen siemeniä ja/tai pellettejä kerrallaan. Alussa toki kannattaa ruokaa olla mielummin vähän reilusti kuin liian niukasti tarjolla ettei lintu jää nälkäiseksi. Tuoreruoka pitää vaihtaa päivittäin, eikä sitäkään toki neitsikan kokoiselle kovin paljoa kerralla tarvita. Tietysti ihan järjettömiä ylimääriä sapuskaa ei kannata tarjolla pitää, jolloin lintu helposti alkaa poimia vain ne kaikkein maistuvimmat ja mahdollisesti lihottavat murut ja jättää muut syömättä tai vaan nakkelee lattialle hukkaan. Jos näyttää että lintu alkaa nirsoilla niin sitten voi esim siemenseoksen määrää säännöstellä sen verran että siitä syödään muutakin kuin ne auringonkukat ja tuoreruokakin vielä kelpaa. Ja toki jotain hirssintähkää ei kannata koko ajan olla tähkätolkulla tarjolla vaan pala silloin tällöin. Viikossa tai vielä muutamassa kuukaudessakaan ei mitään oleellista vahinkoa saa aikaan vaikka ruokinta ei ihan kohdillaan olisikaan, katsoo vaan että pitkällä tähtäimellä ruokinta on sitten mahdolisimman monipuolista ja tasapainoista.

Lue lisää

Tarkoittaako tuo mitä? Siis pitääkö se olla tavoiltaan saman tyyppinen? Vai samankokoinen tms? Ajattelin että hankin sille undulaatin kaveriksi, tai jonkun muun pienen ja helpon.

Kasvattajaa olen jo katsellut ja yksi hyvä kasvattaja olisi tiedossa jo. Mikäli pärjään linnun kanssa hyvin niin katsomme toista lintua sille seuraksi.

Tuosta auringonkukan siemenestä tuli mieleeni, voiko vaikka juuri se auringonkukan siemen olla herkkupala? (Ne ovat aika rasvaisia eivätkä ole suurissa määrin hyväksi linnuille eikä muillekaan pieneläimille, liika rasva aiheuttaa rasvakasvaimia jotka pitää leikata. Se on kallista ja lyhentää eläimen ikää.)

Kerro minulle lintu joka sopii neitsikan kaveriksi, se ei saisi olla samaa lajia ettei vaan käy vahinkoa.

Olen kyllä suunnitellut useampaa lintua mikäli tosiaan osaan kasvattaa linnun. Jos tarkkoja ollaan niin olen harkinnut kahta undulaattia, tuota neitsikkaa ja sitten jotain noin saman kokoista kuin neitsikka.

Minulle tuli tuosta hedelmän pala-herkusta/palkasta mieleeni, saako linnulle antaa viinirypäleitä? Siis itse tarkoittaisin lähinnä sitä, kun menen kesäisin kuukaudeksi mökille (Siellä olisi aviaariokin.) niin sopiiko viinirypäle sinne mennessä matkalla annettavaksi ja siellä iltaisin mussutettavaksi?

Lintu kuitenkin saisi lentää paljon aviaariossa paljon (Se on todella suuri, serkun vanhan aran aviaario.) joten se kuluttaisi enemmän energiaakin?

Kerros viellä minulle, kummat pärjäävät paremmin (eli vähemmillä riidoilla) uros- vai naarasparit?

Haittaako jos lintu nielaisee viinirypäleen siemenen? Vai kannattaako suosiolla nyppiä ne pois ennen kuin antelee niitä viinirypäleenpaloja linnulle?

Ovatko kyseiset neitokakadut viellä kodittomina? Jos ovat, mihin hintaan myisit ne? Ja missä asustelette, eli mistä lintuja pitäisi hakea?

Taloon on kirjoitukseni jälkeen saapunut neljä undua, eli lintukokemusta on hiukan kertynyt.

Sähköpostini: [email protected]
(Vanhempien kanssa ollaan aiheesta keskusteltu.)