Spekuloidaanpa

olisi joka tapauksessa pyrkinyt palauttamaan Suomen Venäjään takaisin, kuten se palautti Ukrainan ja monia Kaukaasian maita.
Eli sota olisi tullut viimeistään siinä 1920.

Mannerheim olisi tietysti komentanut Suomen asevoimia. Hän olisi joka tapauksessa karkoittanut Venäjän joukot, sodalla tai ilman.

Entä hallitusmuoto? Punakapina, karille ajautunut kuningashanke ja presidentin vahva asema liittyivät osittain toisiinsa. Olisiko Suomen hallinto ja perustuslaki muotoutunut jotenkin toisenlaiseksi ilman vuoden 1918 tragediaa?

vahva asema johtui sen ajan ajattelusta että johtajan piti olla vahva.Saksalainen kuningas ei olisi saanut läheskään niin vahvaa asemaa kuin suomalainen presidentti.Venäläiset oli asevelvollisia jotka oli vaan mielissään kun pääsi kotiin.

Vuoden 1918 sisällissota on todellakin varsin useaa kautta vaikuttanut maamme historian tapausten kulkuun ja on aivan aiheellista tarkastella vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, jota tarkastelua moni nimittelee jonninjoutavaksi jossitteluksi, mutta toisaalta paljon maailmassa tutkitaan vaihtoehtoja monenmoisissa yhteyksissä. Ajatellaanpa vain sotapelejä, jotka ovat kauttaaltaan vaihtoehtoisten mahdollisuuksien arvioimista etukäteen. Miksipä historiaa ei voitaisi aivan hyvällä syyllä tarkastella samalla tavalla vaikkakin jälkeen päin?

Sisällisotamme syntyperä on luonnollisesti jo aikaisemmissa tapahtumissa. Siinä yhteydessä vaikuttivat olennaisella tavalla vuoden 1917 kesän tapahtumat. Kesäkuussa kokoontui sosialidemokraattien puoluekokous ja siellä vieraili myös Venäjän bolshevikkien edustajana Aleksandra Kollontay. Hän otesi, että Venäjän bolshevikit kannattavat Suomen itsenäistymistä. Se oli selvää puhetta.

Heinäkuussa Valtalain käsitelyn aikaan sen paremmin meillä kuin muuallakaan ei ollut tietenkään selkeätä käsitystä Venäjän tulevista tapahtumista. Valtalain hyväksymisen jälkeen Kerenskin hallitus hajoitti Suomen eduskunnan ja määräsi toimitettavaksi Suomessa uudet vaalit. Siitä lähtien alkoi voimakkaasti korostua suomalaisten jakaantuminen toisaalta porvarilliseen tahoon ja toisaalta vasemmistoon. Se kuilun repeämisen paheneminen johti sitten lopulta sisällissotaan. Edes itsenäistyminenkään joulukuussa ei enää pysäyttänyt tapausten kulkua. Kaiken keskellä sopii kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että Venäjän bolshevikit pitivät lupauksensa Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta. Venäjän porvarilliset piirit sen sijaan eivät itsenäisyyttämme suostuneet tunnustamaan edes myöhemmin Venäjän sisällissodan aikana.

Jos kuitenkin olisi käynyt toisin ja Suomen sisällissodalta olisi vältytty, niin yksi keskeinen kysymys olisi ollut: Missä määrin ulkomaiden tapahtumat olisivat vaikuttaneet Suomeen? Maailmansota oli edelleen meneillään eikä sen päättymistä tiedetty, vaikka sodan päättyminen olikin lähellä. Joudumme siis kuvittelemeen asetelmaa, jossa Suomi olisi itsenäistynyt ilman sisällissotaa ja bolshevikit vallassa Venäjällä sekä maailmansota käynnissä. Mitä siinä tilanteessa olisi tapahtunut Suomen kohdalla?

Koska meillä ei olisi käyty sisällissotaa, niin olisivatko Saksan armeijan joukot eli van der Goltzin johtamat joukot nousseet maihin Hangossa tai jossain muualla Suomessa? Saksallahan oli sodan käymisen kunnianhimoisena päämääränään Pietarin saartaminen pihtiliikkeellä Suomenlahden molemmilta puolilta. Sen pihtiliikeen eteläinen pihtipuoli jäi toteutumatta, kun Judenitsh ja saksalaiset eivät sitä saaneet aikaan. Kenties Suomen armeijan johdossa ei olisi ollut Mannerheim ilman sisällissotaa. Joka tapauksessa jääkärit olisivat varmaankin palanneeet Koti-Suomeen ja jonkinlainen armeija olisi rakennettu toisaalta heidän varaansa ilman sisällissotaakin. Toisena armeijamme elementtinä olisivat puolestaan ilmeisestikin olleet Venäjältä palanneet upseerit, joitten vaikutus olisi ollut olennaista ennen muuta esikuntatehtävissä ja siinä mukana olisi ollut Mannerheim monien muitten entisten tsaarin upseereitten rinnalla.

Poliittisella kentällä kuitenkin sosialidemokraatit olisivat edelleen olleet vahvana voimana eikä Suomen liittoutuminen Saksan kanssa olisi suinkaan ollut itsestään selvyys. Viimeistään maailmansodan päätyttyä ja Saksan keisarikunnan romahdettua olisivat myös venäläiset sotajoukot vetäytyneet Suomesta, arveleisin.

Jos punakapinaa ei olisi käyty, olisi kommunistinen puolue ollut luultavasti sallittu 1920-luvun Suomessa. NL:n vaikutus ja bolshevikkipuolueen julkinen ja salainen tuki suomalaiskommunisteille olisi ollut voimakasta. Koska NL ei olisi ollut entinen vihollismaa, olisi sen ollut helpompi vaikuttaa Suomen sisäisiin asioihin. Tämän vastapainona äärioikeistokin olisi saanut voimaa vastapuolen pelosta. Vallankaappausyritys joko oikealta (kuten tapahtui oikeastikin 30-luvulla) tai vasemmalta olisi ollut luultavaa. NL olisi yrittänyt jossain vaiheessa vallankaappausyrityksen ja sen tueksi lähetettävän maa-armeijan yhdistelmää. Onnistunut oikeistovallankaappaus olisi sekin johtanut diktatuuriin.

Jänntiteitä olisi meillä riittänyt ilman sisällissotaakin. Millaiseksi Suomen maanpuolustus olisi muotoutunut? Jos sotaa ei olisi käyty, silloin ei olisi samalla tavalla syntynyt "valkoista armeijaa" kuin mitä syntyi sisällissodan taisteluissa. Ehkäpä tosiaankin tsaarin armeijasta Suomeen siirtyneet "omat" upseerit olisivat nousseet johtotehtäviin ja Saksasta saapuneet jääkärit puolestaan alemmaksi päällystöksi. Jännitettä näiden kahden ryhmän välilä olisi epäilemättä esiintynyt. Entä sitten miehistö, asevelvolliset, sillä asevelvollisuuden varaanhan miehistö olisi ilmeisesti rakennettu? Silläkin ruohonjuuritasolla olisi riittänyt poliittista jännitettä.

Saksan vaikutus olisi huventunut ratkaisevasti Saksan keisarivallan romahtamisen myötä kuten tapahtui myös käytännössä ja Suomen kuningashankekin lopahti siihen. Ruotsin vaikutus on vaikeasti arvioitava asia. Joka tapauksessa tasavaltainen Suomi olisi säilyttänyt itsenäisen identiteettinsä, oletan. Mahdollisesti Ahvenanmaan kysymyskin olisi saattanut päätyä tapahunutta suomalaisempaan ratkaisuun, kun Ruotsi ei olisi päässyt sekaantumaan asiaan toisin kuin sisällissodan heikentämässä Suomessa.

Poliittisella sektorilla vasemmiston vahva vaikutus olisi tuonut jo itsenäisyyden alussa mukanaan yhteiskunnallisen uudistusprosessin ja työväenliikkeen status olisi ollut kokonaan toisenlainen kuin valkoisten teloitusryhmien eteen joutuneen sodan hvävinneitten punakapinallisten kohtalo. Suomen yhteiskunnalliset olot olisivat mitä ilmeisimmin rakentuneet rauhallisen kehityksen tietä vakaan kansanvaltaiselle pohjalle. Samalla taloudellinen toiminta olisi saanut myönteisen toimintaympäristön.

Venäjän armeijan vaikutuksen arviointi on vaikeata. Eiköhän bolshevikkien vallankumouksen vakiintumisen jälkeen Venäjän Itämeren laivastokin olisi höyrynnyt Helsingistä pois Kronstadtiin täydessä sovinnossa? Venäjän bolshevikkien ja erityisesti Leninin ideana oli antaa itse kunkin valtion kehittää oma mahdollinen vallankumouksensa itse, siis Suomenkin. Sitä taustaa ajatellen olisi ollut ehkä hyvinkin mahdollista, että Venäjä olisi vallankumouksen jälkeen kaikessa rauhassa kotiuttanut armeijansa Suomesta Äiti-Venäjälle. Toki toisinkin olisi saattanut käydä. Vaikea arvioida.

Nämä asiat ei olleet kyllä suomalaisten omissa käsissä, bolsevikit Venäjällä myönsivät eri alueille itsenäisyyksiä nimenomaan sentakia, koska tällä tavalla saatiin valkoisten voimat jaettua kahtia, eli keisarikuntaa kannattaviin ja kansallismielisiin nationalisteihin jotka halusivat perustaa omia paikallisia kansallisvaltioita.

Myöhemmin sitten "järjestettiin" näissä uusissa valtioissa puna-kapina, jolla pyrittiin palauttamaan alue takaisin Venäjän yhteyteen ja bolsevikkien omaan kontrolliin, alunperinkin oli tarkoitus aloittaa maailmanvallankumous ja vallata koko eurooppa.

Venäläiset myönsivät Suomelle itsenäisyyden ja aloittivat maassa puna-kapinan kuikistaakseen paikallisen valkoisen hallinon, Saksa sekaantui sotaan tukemalla valkoisia ja takaamalla itsenäisyyttä, sen minkä ehti, ennen oman sotansa häviötä.

Suomessa olisi siis ennen pitkää sodittu joka tapauksessa. Ilmeisesti ei ollut mitään käytännön mahdollisuutta välttää punakapinaa?