Kuinka pitkiä halsseja tehdään kun mennään esim. Helsingistä Tallinnaan tai vaikka Hangosta Gotlantiin kun on vastatuuli kohteeseen? Eli siis tehdäänkö käännöksiä heti muutaman mailin jälkeen vai mennäänkö pitkään kerrallaan? Hankin juuri ensimmäisen pienen purjeveneeni ja aihe kiinnostaa.
Huolestuneille tiedoksi, että en ole lähdössä sen kummemmin avomerelle harjoittelemaan vaan treenaan aluksi ihan saaristossa ja joskus tulevaisuudessa olisi mukavaa laajentaa reviiriä.
Luoviminen avomerellä
79
2128
Vastaukset
- 10 asteen sisällä
Vanha "klassinen" ohje avomerikryssiin on pysytellä 10 asteen sektorissa waypointiin nähden. Tällöin ei oteta sitä pitrkien slaagien riskiä, joka voi syntyä tuulen suunnan muutoksista. Siis aluksi pitempiä slaageja, joita lyhennät maalin lähetyessä. Slaagien pituus riippuu myös tuulen suunnan muutoksista. Aja mieluummin sitä halssia, joka vie lähemmäksi kohdetta.
- Hakro
Olin antamassa samaa ohjetta, mutta olin hitaampi. Tosin muistelin, että ohjeessa puhutaan 15 asteen sektorista, mutta saatan muistaa väärinkin. Voi myös olla, että 15 astetta koskee ratapurjehdusta, jossa välimatkat kohteeseen ovat paljon lyhyempiä.
Avomeripurjehduksessa asiaan voi vaikuttaa myös aallokon suunta. Jos se ei ole sama kuin tuulen suunta, vene kulkee mukavammin toisella halssilla kuin toisella. Silloin usein suositaan mukavampaa halssia, vaikka purjehdittava matka sitten venyisi hiukan pitemmäksi. - taktikko
Hakro kirjoitti:
Olin antamassa samaa ohjetta, mutta olin hitaampi. Tosin muistelin, että ohjeessa puhutaan 15 asteen sektorista, mutta saatan muistaa väärinkin. Voi myös olla, että 15 astetta koskee ratapurjehdusta, jossa välimatkat kohteeseen ovat paljon lyhyempiä.
Avomeripurjehduksessa asiaan voi vaikuttaa myös aallokon suunta. Jos se ei ole sama kuin tuulen suunta, vene kulkee mukavammin toisella halssilla kuin toisella. Silloin usein suositaan mukavampaa halssia, vaikka purjehdittava matka sitten venyisi hiukan pitemmäksi.kuka suosii ja kuka ei, maili tolkulla tulee turhaa matkaa tehtyä, jos kryssinsä sovittelee mukavasti aallokon mukaan. Jos aallokko on vastaan, voi olla syytä purjehtia alempaa kurssia vauhdin ylläpitämiseksi, mutta radan keskilinjan läheisyydessä on hyvä pysyä tuulen muutoksien takia. Samasta syystä, purjehtikaa ja ensisijaisesti suosikaa aina lähemmäs kohdetta vievää halssia.
- Riippuu olosuhteista
Matkapurjehduksessa ei ole tietenkään mitään yksiseliteistä sääntöä, koska kovin monet tekijät vaikuttavat asiaan. Kuten edellä jo todettiin, tuuli voi muuttua tai vaihdella, joten kovin ylipitkiä halsseja ei kannata tehdä. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi saarten ja matalikkojen vaikutus tai kysymyksessä mainitulla Helsinki - Tallinna -osuudella laivaliikenteen huomioon ottaminen. Miehistön halu aktiiviseen puuhasteluun voi pidemmällä matkalla myös vaihdella olosuhteiten mukaan, ja sen aistimiseen kipparilla pitää olla vaistoa.
Itseskuuttaava fokka on helpottanut meidän purjehduksia oikeastaan enemmän kuin osasi ennakkoon odottaa. Kryssiminen on niin vaivatonta, ettei sen tekemiseen ole suurtakaan kynnystä. Mainitulla Suomenlahden ylityksellä on laivaliikenteen takia joskus ollut sen sijaan pientä pähkäilyä jiipin suhteen, kun purjealaa on ollut tuuleen nähden hiukan turhan paljon.- itseskuuttaava ??
Itseskuuttava fokka helpottaa luovimista saaristossa, avomerikryssissä sen merkitys on kovin vähäinen. Avomerellä kuten Itämeren tai miksei Suomenlahdenkin ylityksessä vastakäännöksiä on sen verran harvakseltaan, että laiskakin jaksaa vinssata. Itseskuuttava fokka voi toisaalta olla aika kiusallinen nimenomaan avomerellä myötäisissä, koska fokka pyrkii paukkumaan puolelta toiselle. Perinteinen on siinä mielessä parempi avomerellä. En lainkaan kaipaa itseskuuttaavaa fokkaa avomerilegeille, vaikka seilaan paljoin yksin.
Jiippaamiseen ei liity pähkäilyä, jos hiukan ennakoi tilanteita. Tietekin isopurjeen preventerin irroittaminen ja keulapurjeen puomin viritykset jiipissä ovat hitaampi juttu kuin vastakäännösten tekemiset. Ilmeisesti kerroit spinnujiipeistä (?), jos purjealaa oli "turhan paljon". Genuan tai fokan kanssa jiippailemisessa ei pitäisi olla ongelmia navakassakaan tuulessa, ellei satu olemaan hankalan korkea meri ja jotain äkkitilanteita... - Higgsin Bosoni
itseskuuttaava ?? kirjoitti:
Itseskuuttava fokka helpottaa luovimista saaristossa, avomerikryssissä sen merkitys on kovin vähäinen. Avomerellä kuten Itämeren tai miksei Suomenlahdenkin ylityksessä vastakäännöksiä on sen verran harvakseltaan, että laiskakin jaksaa vinssata. Itseskuuttava fokka voi toisaalta olla aika kiusallinen nimenomaan avomerellä myötäisissä, koska fokka pyrkii paukkumaan puolelta toiselle. Perinteinen on siinä mielessä parempi avomerellä. En lainkaan kaipaa itseskuuttaavaa fokkaa avomerilegeille, vaikka seilaan paljoin yksin.
Jiippaamiseen ei liity pähkäilyä, jos hiukan ennakoi tilanteita. Tietekin isopurjeen preventerin irroittaminen ja keulapurjeen puomin viritykset jiipissä ovat hitaampi juttu kuin vastakäännösten tekemiset. Ilmeisesti kerroit spinnujiipeistä (?), jos purjealaa oli "turhan paljon". Genuan tai fokan kanssa jiippailemisessa ei pitäisi olla ongelmia navakassakaan tuulessa, ellei satu olemaan hankalan korkea meri ja jotain äkkitilanteita...Minä olen vedellyt tunnin "slaageja" Suomenlahdella. Plotterilla ne näkyvät kivana zetana. Tunnissa ei vastaranta tule liian nopeasti vastaan.
- _/)_
itseskuuttaava ?? kirjoitti:
Itseskuuttava fokka helpottaa luovimista saaristossa, avomerikryssissä sen merkitys on kovin vähäinen. Avomerellä kuten Itämeren tai miksei Suomenlahdenkin ylityksessä vastakäännöksiä on sen verran harvakseltaan, että laiskakin jaksaa vinssata. Itseskuuttava fokka voi toisaalta olla aika kiusallinen nimenomaan avomerellä myötäisissä, koska fokka pyrkii paukkumaan puolelta toiselle. Perinteinen on siinä mielessä parempi avomerellä. En lainkaan kaipaa itseskuuttaavaa fokkaa avomerilegeille, vaikka seilaan paljoin yksin.
Jiippaamiseen ei liity pähkäilyä, jos hiukan ennakoi tilanteita. Tietekin isopurjeen preventerin irroittaminen ja keulapurjeen puomin viritykset jiipissä ovat hitaampi juttu kuin vastakäännösten tekemiset. Ilmeisesti kerroit spinnujiipeistä (?), jos purjealaa oli "turhan paljon". Genuan tai fokan kanssa jiippailemisessa ei pitäisi olla ongelmia navakassakaan tuulessa, ellei satu olemaan hankalan korkea meri ja jotain äkkitilanteita...Edellisen kanssa on helppo olla samaa mieltä. Lisäisin vain, että jo Suomenlahden ylitys on niin pitkä, että jonkinlainen ennakoitava shifti on odotettavissa. Aloittajalle varmuuden vuoksi kerrottakoon, että shifti tarkoittaa tuulen suunnan muuttumista. Ja shiftien ottaminen oikein on venenopeutta tärkeämpää keskinopeuden kannalta ja kilpailuissa ratkaisevaa. Pääsääntönä purjehditaan ensin "huonompi" halssi pois. Jos ennusteessa on selvä shifti näkyvissä, voi Tallinaan mennä jopa vain yhdellä käännöksellä. Hyväkään ennuste ei tietenkään kerro tarkkaan shiftin aikaa ja paikkaa, joten hienosäätö ei ole mikään helppo homma.
Usein rannan muodot tuottavat lähes vakiomuutoksia tuuleen. Tallinaan meno on siitä tyypillisiä esimerkkejä. Vaatii vain muutaman ylityksen ja vähän juttelua kokeneempien kanssa tuulen käyttäytymisen ymmärtämiseen. Ensimmäisenä pitää tietysti hallita meri/maatuulen fysiikka. - Riippuu olosuhteista
itseskuuttaava ?? kirjoitti:
Itseskuuttava fokka helpottaa luovimista saaristossa, avomerikryssissä sen merkitys on kovin vähäinen. Avomerellä kuten Itämeren tai miksei Suomenlahdenkin ylityksessä vastakäännöksiä on sen verran harvakseltaan, että laiskakin jaksaa vinssata. Itseskuuttava fokka voi toisaalta olla aika kiusallinen nimenomaan avomerellä myötäisissä, koska fokka pyrkii paukkumaan puolelta toiselle. Perinteinen on siinä mielessä parempi avomerellä. En lainkaan kaipaa itseskuuttaavaa fokkaa avomerilegeille, vaikka seilaan paljoin yksin.
Jiippaamiseen ei liity pähkäilyä, jos hiukan ennakoi tilanteita. Tietekin isopurjeen preventerin irroittaminen ja keulapurjeen puomin viritykset jiipissä ovat hitaampi juttu kuin vastakäännösten tekemiset. Ilmeisesti kerroit spinnujiipeistä (?), jos purjealaa oli "turhan paljon". Genuan tai fokan kanssa jiippailemisessa ei pitäisi olla ongelmia navakassakaan tuulessa, ellei satu olemaan hankalan korkea meri ja jotain äkkitilanteita...Mielipiteitä ja kokemuksia voi olla monenlaisia, ja meillä ne ovat ilmeisesti erilaisia. Itse en ole koskaan joutunut purjehtimaan yksin, onko se sitten hyvä vai huono asia. Lähestyin joka tapauksessa teemaa siitä oletuksesta että alkuperäinen kysyjä ei ole aikaisemmin purjehtinut avoimella merellä, ja halusin tuoda aiheeseen pari uutta näkökulmaa. Täsmennetään niitä nyt sitten.
Ensinnäkin sen itseskuuttaavan fokan eduista esimerkiksi Suomenlahden ylityksessä. (Tämä on tietenkin näin jälkeenpäin turha teema, koska kysyjällä on vene jo olemassa.) Risteävä laivaliikenne on toisinaan sen verran vilkasta ja aloittelijalle ainakin ilman AIS:ia melko vaikeasti hahmoteltavaa, että kyllä minun mielestä on oikeasti mukavaa voida tehdä vastakäännöksiä vaivattomasti. Toisaalta avotuulella "puolelta toiselle paukkuva" itseskuuttaava fokka on hyvä indikaattori osoittamaan, että on aika joko nostaa kurssia tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Mainitsemaani "jiippailun pähkäilyyn" ei myöskään liittynyt mitään dramatiikkaa, se oli vain tuolloin ensi kertaa Suomenlahtea ylittävän pohdiskelua. Spinnujiipistä ei tietenkään ollut kysymys, koska ei meillä sellaista edes ole. Genaakkeri on, mutta sitäkään ei tuolloin tarvittu. Tuulta oli nimittäin riittävästi reivaamiseksikin, mikä ei kuitenkaan tuntunut tarpeelliselta. ...Niin, kunnes se laiva tuli horisontista vastaan, ja hiukan tosiaan pähkäiltiin, että mitä tehdä. Aallokko rajoitti kurssin laskemista, mutta ylimääräiset jiipitkään eivät houkutelleet. No, laskimme hiukan kurssia ja tarvittaessa olisimme tehneet jiipin tai kaksi, joten ei meillä toki mitään hätää ollut. Meille "pähkäily" nimittäin merkitsee sitä, että mietimme kuinka ennakoida tulevia olosuhteita.
- seppomartti
Pääsääntö on tosiväärä. Ei kannata koskaan purjehtia "huonompaa" halssia. Pääsääntö on purjehtia ensin parempaa halssia alussa mainitun 10 asteen sektorin sisälle. Kaikki muu on riskin ottamista, joka onnistuu vain jos tuuli pysyvästi kääntyy. Shifti tarkoittaa ilmeisesti tuulen suunnan vaihtelua esimerkiksi /- 10 astetta esimerkiksi 5 min välein. Ratapurjehduksessa tällä voitetaan tai hävitään. Keskustelun aloittaja kysyi avomeripurjehduksen luovimista. Tuskin ilman kilpailua kukaan viitsii vaihtaa halssia näiden lyhytaikaisten "shiftien" perusteella.
- avomeriseilaaja
"Kaikki muu on riskin ottamista, joka onnistuu vain jos tuuli pysyvästi kääntyy."
Tämä pätee ainoastaan aloittelijoille, jotka eivät vielä ymmärrä sifteistä mitään. Erityisesti avomeripurjehduksessa mennään niin pitkiä matkoja, että pysyvien siftien ennakointi ei ole mikään ongelma, jos vähänkin osaa. Riskin ottaa se, joka ei siftejä ymmärrä ja jää siksi siihen /-10 asteen sektoriin, jonka paikka muuttuu jokaisessa siftissä ja avomerellä tyypillisesti samaan suuntaan. Oskilloiva sifti on paljon tavallisempaa rannikolla ja saaristossa kuin avomerellä.- tuleva purjehtija?
Miten tuollaiseen shiftiin pitäisi reagoida avomerellä. Tai sanotaan että on tiedossa mihin suuntaan tuuli känntyy niin mikä on oikea tapa toimia? Onko nyrkkisääntöä?
- avomeriseilaaja
tuleva purjehtija? kirjoitti:
Miten tuollaiseen shiftiin pitäisi reagoida avomerellä. Tai sanotaan että on tiedossa mihin suuntaan tuuli känntyy niin mikä on oikea tapa toimia? Onko nyrkkisääntöä?
Olet avomerellä etelätuulessa ja tuuli tulee kääntymään lounaaseen.
Olet matkalla etelälounaaseen. Eli kyse on luovimisesta.
Oikea reagointi tuollaisen säätiedon saatuaan on ajaa ensin paaran halssia, eli lounaan suuntaan. Eli aja ensin uutta tuulensuuntaa vastaan.
Mikäli on kyse myötäiseen ajamisesta :
Jos olet matkalla pohjoiskoilliseen, oikea reagointi on ajaa ensin hieman enemmän koilliseen siitä minne olet menossa, ja kääntää tuulen siftattua tavoitetta kohti, mikä on toivottavasti jo koillisesta selvästi pohjoisen puolella.
Eli aja ensin lähemmäs tulevaa tuulensuuntaa. - Tuleva purjehtija?
avomeriseilaaja kirjoitti:
Olet avomerellä etelätuulessa ja tuuli tulee kääntymään lounaaseen.
Olet matkalla etelälounaaseen. Eli kyse on luovimisesta.
Oikea reagointi tuollaisen säätiedon saatuaan on ajaa ensin paaran halssia, eli lounaan suuntaan. Eli aja ensin uutta tuulensuuntaa vastaan.
Mikäli on kyse myötäiseen ajamisesta :
Jos olet matkalla pohjoiskoilliseen, oikea reagointi on ajaa ensin hieman enemmän koilliseen siitä minne olet menossa, ja kääntää tuulen siftattua tavoitetta kohti, mikä on toivottavasti jo koillisesta selvästi pohjoisen puolella.
Eli aja ensin lähemmäs tulevaa tuulensuuntaa.Kiitos hyvästä esimerkistä, tämä selitti paljon.
- v5678
avomeriseilaaja kirjoitti:
Olet avomerellä etelätuulessa ja tuuli tulee kääntymään lounaaseen.
Olet matkalla etelälounaaseen. Eli kyse on luovimisesta.
Oikea reagointi tuollaisen säätiedon saatuaan on ajaa ensin paaran halssia, eli lounaan suuntaan. Eli aja ensin uutta tuulensuuntaa vastaan.
Mikäli on kyse myötäiseen ajamisesta :
Jos olet matkalla pohjoiskoilliseen, oikea reagointi on ajaa ensin hieman enemmän koilliseen siitä minne olet menossa, ja kääntää tuulen siftattua tavoitetta kohti, mikä on toivottavasti jo koillisesta selvästi pohjoisen puolella.
Eli aja ensin lähemmäs tulevaa tuulensuuntaa."Oikea reagointi tuollaisen säätiedon saatuaan on ajaa ensin paaran halssia, eli lounaan suuntaan. Eli aja ensin uutta tuulensuuntaa vastaan.
"
Ei ihme, että suomalaisen purjehduksen taso on mitä on, jos purjehditaan avomerellä tai missä tahansa jonnekkin muualle kuin lähemmäs kohdetta. - avomeriseilaaja
v5678 kirjoitti:
"Oikea reagointi tuollaisen säätiedon saatuaan on ajaa ensin paaran halssia, eli lounaan suuntaan. Eli aja ensin uutta tuulensuuntaa vastaan.
"
Ei ihme, että suomalaisen purjehduksen taso on mitä on, jos purjehditaan avomerellä tai missä tahansa jonnekkin muualle kuin lähemmäs kohdetta.Ja mitenkäs kävikään viimeksi volvo ocean kisassa kiinasta etelä amerikkaan vievällä pätkällä ?
Ettei vaan se vene olis voittanut, mikä ajoi uuden seelannin reittipisteen jälkeen lähes U-käännöksen tehtyään koilliseen säätiedon perusteella, muiden painellessa etelään lähemmäs kohdetta vievällä kurssilla.
Legin pituuden ylittäessä 24 tuntia on säätietojen tarkkuus esim itämeren alueella aivan riittävä pysyvän siftin ennakoimiseen, sillä joidenkin tuntien heitto ennusteen toteutumisessa ei muuta sääperusteisesta reittisuunnittelusta saatavaa hyötyä mitenkään.
Ratakisoissa tuota ei tietenkään voi käyttää, sillä ei siftit noudata ennusteita minuuttien tarkkkuudella, ja paikallinen säätila rannikon läheisyydessä poikkeaa aina avomeri ennusteista pysyvästi.
Esim matkalla hangosta etelä ruotsiin ja/tai tanskaan ja/tai saksaan, tulee veneen suunnaksi pääosan ajasta vain - voihan vor
avomeriseilaaja kirjoitti:
Ja mitenkäs kävikään viimeksi volvo ocean kisassa kiinasta etelä amerikkaan vievällä pätkällä ?
Ettei vaan se vene olis voittanut, mikä ajoi uuden seelannin reittipisteen jälkeen lähes U-käännöksen tehtyään koilliseen säätiedon perusteella, muiden painellessa etelään lähemmäs kohdetta vievällä kurssilla.
Legin pituuden ylittäessä 24 tuntia on säätietojen tarkkuus esim itämeren alueella aivan riittävä pysyvän siftin ennakoimiseen, sillä joidenkin tuntien heitto ennusteen toteutumisessa ei muuta sääperusteisesta reittisuunnittelusta saatavaa hyötyä mitenkään.
Ratakisoissa tuota ei tietenkään voi käyttää, sillä ei siftit noudata ennusteita minuuttien tarkkkuudella, ja paikallinen säätila rannikon läheisyydessä poikkeaa aina avomeri ennusteista pysyvästi.
Esim matkalla hangosta etelä ruotsiin ja/tai tanskaan ja/tai saksaan, tulee veneen suunnaksi pääosan ajasta vainAlkuperäinen kysyjä tuskin lähtee pahtamaan itämerellä yli 24 tunnin legejä, tuskin edes yli 12 tunnin, joten ratakisan taktiikat toimivat parhaiten päiväpurjehduksella.
- =O=KJO
avomeriseilaaja kirjoitti:
Ja mitenkäs kävikään viimeksi volvo ocean kisassa kiinasta etelä amerikkaan vievällä pätkällä ?
Ettei vaan se vene olis voittanut, mikä ajoi uuden seelannin reittipisteen jälkeen lähes U-käännöksen tehtyään koilliseen säätiedon perusteella, muiden painellessa etelään lähemmäs kohdetta vievällä kurssilla.
Legin pituuden ylittäessä 24 tuntia on säätietojen tarkkuus esim itämeren alueella aivan riittävä pysyvän siftin ennakoimiseen, sillä joidenkin tuntien heitto ennusteen toteutumisessa ei muuta sääperusteisesta reittisuunnittelusta saatavaa hyötyä mitenkään.
Ratakisoissa tuota ei tietenkään voi käyttää, sillä ei siftit noudata ennusteita minuuttien tarkkkuudella, ja paikallinen säätila rannikon läheisyydessä poikkeaa aina avomeri ennusteista pysyvästi.
Esim matkalla hangosta etelä ruotsiin ja/tai tanskaan ja/tai saksaan, tulee veneen suunnaksi pääosan ajasta vain"Esimerkin luovi tapauksessa:
Ratakisa taktiikalla ajat lähes puolet ajasta ensin alussa kaakkoon, ja lopussa länteen. ja vain toisen puolikkaan ajasta lounaaseen/etelään.
Pysyvän siftin huomioiden ajat pääosan ajasta lounaaseen tai etelään, ja vain pienen osan ajasta länsilounaaseen tai eteläkaakkoon tuulen siftatessa.
"
Jos purjehtii väärä halssia, ajautuu kauemmaksi kohteesta kuin se joka purjehtii lähemmäs kohdettaa vievää halssia. Tämä pätee, oli ala ja ylämerkin väli muutama sata metriä tai mpk:ta. - nyt selkis
v5678 kirjoitti:
"Oikea reagointi tuollaisen säätiedon saatuaan on ajaa ensin paaran halssia, eli lounaan suuntaan. Eli aja ensin uutta tuulensuuntaa vastaan.
"
Ei ihme, että suomalaisen purjehduksen taso on mitä on, jos purjehditaan avomerellä tai missä tahansa jonnekkin muualle kuin lähemmäs kohdetta.Aivan, aina kannattaa ajaa siihen suuntaan, joka vie nopeimmin merkille. Aina se ei ole se suorin tie. Vai ajetaanko radallakin aina keskellä rata-aluetta? Ei ihme, että olet entinen kilpapurjehtija.
- pölöt
nyt selkis kirjoitti:
Aivan, aina kannattaa ajaa siihen suuntaan, joka vie nopeimmin merkille. Aina se ei ole se suorin tie. Vai ajetaanko radallakin aina keskellä rata-aluetta? Ei ihme, että olet entinen kilpapurjehtija.
Väännetään ascii grafiikalla esittämäsi tilanne:
- avomeripurjehtija
voihan vor kirjoitti:
Alkuperäinen kysyjä tuskin lähtee pahtamaan itämerellä yli 24 tunnin legejä, tuskin edes yli 12 tunnin, joten ratakisan taktiikat toimivat parhaiten päiväpurjehduksella.
Voihan vor kirjoitti : "Alkuperäinen kysyjä tuskin lähtee pahtamaan itämerellä yli 24 tunnin legejä, tuskin edes yli 12 tunnin, joten ratakisan taktiikat toimivat parhaiten päiväpurjehduksella. "
Jos lukisit sen alkuperäisen kysyjän postauksen, niin huomaisit siinä mainitun legin Hangosta Gotlantiin ja nimenomaan kysyi tilanteesta, jossa tuo legi luovitaan.
Tuskinpa kysyjän vene niin nopea on, että tuo silloin sujuisi alle 12 tunnissa, alle 24 tunnissa kylläkin, jos keli ei ole ihan kevyt ja koneen käyttö ei silti kiinnosta. Tuollaisessa tilanteessa pysyvän siftin osuminen matkalle ei ole ollenkaan poikkeuksellista, ja sen saa säätiedoilla ennakoitua muutaman tunnin tarkkuudella. Ei ole nyt plotteria vieressä eikä edes merikarttaa, mutta kyllä tuo mainittu legi on varmasti yli 120 mpk suorinta tietä joka tapauksessa, ja jos satama Gotlannissa on Visby, niin siitä tulee vielä 20 mpk lisää johonkin Fårösundiin verrattuna.
Voihan Vor voi sitten kuvitella aloittajan luovivan tuon yli 10 solmun vmg:llä, muilla lienee enemmän realistisuutta asioihin. - pölöt
avomeripurjehtija kirjoitti:
Voihan vor kirjoitti : "Alkuperäinen kysyjä tuskin lähtee pahtamaan itämerellä yli 24 tunnin legejä, tuskin edes yli 12 tunnin, joten ratakisan taktiikat toimivat parhaiten päiväpurjehduksella. "
Jos lukisit sen alkuperäisen kysyjän postauksen, niin huomaisit siinä mainitun legin Hangosta Gotlantiin ja nimenomaan kysyi tilanteesta, jossa tuo legi luovitaan.
Tuskinpa kysyjän vene niin nopea on, että tuo silloin sujuisi alle 12 tunnissa, alle 24 tunnissa kylläkin, jos keli ei ole ihan kevyt ja koneen käyttö ei silti kiinnosta. Tuollaisessa tilanteessa pysyvän siftin osuminen matkalle ei ole ollenkaan poikkeuksellista, ja sen saa säätiedoilla ennakoitua muutaman tunnin tarkkuudella. Ei ole nyt plotteria vieressä eikä edes merikarttaa, mutta kyllä tuo mainittu legi on varmasti yli 120 mpk suorinta tietä joka tapauksessa, ja jos satama Gotlannissa on Visby, niin siitä tulee vielä 20 mpk lisää johonkin Fårösundiin verrattuna.
Voihan Vor voi sitten kuvitella aloittajan luovivan tuon yli 10 solmun vmg:llä, muilla lienee enemmän realistisuutta asioihin.Heikkohermoiset poimivat rusinat pullasta ollessan väärässä. Keskustelun aloittaja oli aloittelija joka ensiksi kelaa saaristoa ja sitten lähtee tallinnaan. Ehkä vuonna nakki ja kirves sitten isommalla veneellä gotlantiin.
- avomeripurjehtija
=O=KJO kirjoitti:
"Esimerkin luovi tapauksessa:
Ratakisa taktiikalla ajat lähes puolet ajasta ensin alussa kaakkoon, ja lopussa länteen. ja vain toisen puolikkaan ajasta lounaaseen/etelään.
Pysyvän siftin huomioiden ajat pääosan ajasta lounaaseen tai etelään, ja vain pienen osan ajasta länsilounaaseen tai eteläkaakkoon tuulen siftatessa.
"
Jos purjehtii väärä halssia, ajautuu kauemmaksi kohteesta kuin se joka purjehtii lähemmäs kohdettaa vievää halssia. Tämä pätee, oli ala ja ylämerkin väli muutama sata metriä tai mpk:ta."Jos purjehtii väärä halssia, ajautuu kauemmaksi kohteesta kuin se joka purjehtii lähemmäs kohdettaa vievää halssia."
No ei, vaan jos ajaa väärää halssia, pääsee myöhemmin perille.
Järkevää halssia purjehtiessa pääsee aina aikaisemmin perille, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että jossain vaiheessa legia matkaa tavoitteeseen on väärän reitin valinnutta enemmän. Esimerkin luovitapauksessa vieläpä ei tästä pidemmästä linnuntietä mitatusta matkasta huolimatta ole milloinkaan tuulen suuntaan mitatusta matkan komponentista enempää jäljellä kuin ratakisataktiikalla ajavalla, vaan päinvastoin heti tuulen siftattua huomattavasti vähemmän ja sitä ennen ihan yhtä paljon, mikäli nousukulma ja vene vauhti on molemmilla samat.
Siftit huomioineella on tuulen siftatessa, mikäli se tapahtuu puolivälissä legiä, jäljellä purjehdittua reittiä pitkin ihan sama matka kuin linnuntietäkin, kun rata kilpailijalla on tavoite silloin suoraan tuulen silmässä ja koko matka jatkuvaa luovimista jatkuvine vendoineen. Matkapurjehtija hyötyy siis vielä vendojen määrän vähenemisenäkin, nopeamman perillle tulon lisäksi huomioidessaan siftit oikein. - pölöt
avomeripurjehtija kirjoitti:
"Jos purjehtii väärä halssia, ajautuu kauemmaksi kohteesta kuin se joka purjehtii lähemmäs kohdettaa vievää halssia."
No ei, vaan jos ajaa väärää halssia, pääsee myöhemmin perille.
Järkevää halssia purjehtiessa pääsee aina aikaisemmin perille, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että jossain vaiheessa legia matkaa tavoitteeseen on väärän reitin valinnutta enemmän. Esimerkin luovitapauksessa vieläpä ei tästä pidemmästä linnuntietä mitatusta matkasta huolimatta ole milloinkaan tuulen suuntaan mitatusta matkan komponentista enempää jäljellä kuin ratakisataktiikalla ajavalla, vaan päinvastoin heti tuulen siftattua huomattavasti vähemmän ja sitä ennen ihan yhtä paljon, mikäli nousukulma ja vene vauhti on molemmilla samat.
Siftit huomioineella on tuulen siftatessa, mikäli se tapahtuu puolivälissä legiä, jäljellä purjehdittua reittiä pitkin ihan sama matka kuin linnuntietäkin, kun rata kilpailijalla on tavoite silloin suoraan tuulen silmässä ja koko matka jatkuvaa luovimista jatkuvine vendoineen. Matkapurjehtija hyötyy siis vielä vendojen määrän vähenemisenäkin, nopeamman perillle tulon lisäksi huomioidessaan siftit oikein.Kirjoitat koko ajan pysyvästä siftistä eli tuuli käntyy pysyvästi jonnekin. Tällöin on järkevintä purjehtia sitä halssia joka vie lähimmäksi kohdetta.
Voit tietenkin kehoittaa hakemaan onnenkantamoisia rata-alueen reunoilta, mutta tässä tapauksessa kyseessä on tiedossa oleva tuulen kääntyminen ja kannattaa pääosin aina purjehtia kohti kohdetta. Poislukien tilanteet, jossa tuulia pitää lahtea hakemaan jostain rata-alueen reunoilta, ko. tilanteessa kuitenkin moni matkapurjehtia pistää moottorin jyrräämään. - avomeripurjehtija
pölöt kirjoitti:
Kirjoitat koko ajan pysyvästä siftistä eli tuuli käntyy pysyvästi jonnekin. Tällöin on järkevintä purjehtia sitä halssia joka vie lähimmäksi kohdetta.
Voit tietenkin kehoittaa hakemaan onnenkantamoisia rata-alueen reunoilta, mutta tässä tapauksessa kyseessä on tiedossa oleva tuulen kääntyminen ja kannattaa pääosin aina purjehtia kohti kohdetta. Poislukien tilanteet, jossa tuulia pitää lahtea hakemaan jostain rata-alueen reunoilta, ko. tilanteessa kuitenkin moni matkapurjehtia pistää moottorin jyrräämään.höpöhöpö.
Oskilloivassa siftissä on järkevintä purjehtia sitä halssia joka vie lähimmäksi kohdetta.
Ei cruisingpurjehduksella gotlantiin mitään rata-aluetta edes ole.
Ratapurjehdus on ihan eri asia kuin tuollainen avomerilegi, ratakisassa ei saa säätiedoista sitä tietoa milloin tuuli siftaa, joten sen mukaan ei radalla voi purjehtia. Siksi radalla kannattaa purjehtia sitä halssia mikä vie lähemmäksi kohdetta, eikä hakeutua rata-alueen reunoille.
Avomerilegeillä säätietojen perusteella toimiminen ei suinkaan ole mitään onnenkantamoiseen luottamista. - ei pölö
pölöt kirjoitti:
Väännetään ascii grafiikalla esittämäsi tilanne:
ascii grafiikka häipyi bittiavaruuteen täysin käsittämättömänä.
Annettaan toinen esimerkii pienemmässä mittakaavassa. Ajat ratakisaa ja näet tulossa olevan shiftin. Ennakoitko näkyvissä olevan shiftin ajamalla shiftiin jopa vähän kauemmas merkistä menevää kurssia, vai jatkatko nykyistä halssia? - 0o0kddw3
avomeripurjehtija kirjoitti:
höpöhöpö.
Oskilloivassa siftissä on järkevintä purjehtia sitä halssia joka vie lähimmäksi kohdetta.
Ei cruisingpurjehduksella gotlantiin mitään rata-aluetta edes ole.
Ratapurjehdus on ihan eri asia kuin tuollainen avomerilegi, ratakisassa ei saa säätiedoista sitä tietoa milloin tuuli siftaa, joten sen mukaan ei radalla voi purjehtia. Siksi radalla kannattaa purjehtia sitä halssia mikä vie lähemmäksi kohdetta, eikä hakeutua rata-alueen reunoille.
Avomerilegeillä säätietojen perusteella toimiminen ei suinkaan ole mitään onnenkantamoiseen luottamista.Taitaa baltian rannikon pelko, karttojen puute, hidas vene tms. aiheuttaa sen, että helsingistä lähdetään gotlantiin lounaistuulella, joka kääntyy länteen, purjehtimaan ensin väärää halssia kohti länttä. Moisesta ei kuitenkaan kannata tehdä mitää yleistä purjehdusteoriaa, joka ei toimi.
- pölöt
ei pölö kirjoitti:
ascii grafiikka häipyi bittiavaruuteen täysin käsittämättömänä.
Annettaan toinen esimerkii pienemmässä mittakaavassa. Ajat ratakisaa ja näet tulossa olevan shiftin. Ennakoitko näkyvissä olevan shiftin ajamalla shiftiin jopa vähän kauemmas merkistä menevää kurssia, vai jatkatko nykyistä halssia?Ainostaa heikolla tuulilla tuulta etsittäessä kannattaa purjehtia kohteesta poispäin ja matkapurret ajavat koneella moiset osuudet. Muuten jos tuulee, aina kannattaa purjehtia kohdetta kohti parhaiten vievää halssia, senhän sanoo maalaisjärkikin.
Sama englanniksi oikein avomeripurjehduskoulun sivuilta:
http://www.offshoresailing.com/sailing-tips/racing-tactics-wind-shifts.aspx - fsaet3t2457
ei pölö kirjoitti:
ascii grafiikka häipyi bittiavaruuteen täysin käsittämättömänä.
Annettaan toinen esimerkii pienemmässä mittakaavassa. Ajat ratakisaa ja näet tulossa olevan shiftin. Ennakoitko näkyvissä olevan shiftin ajamalla shiftiin jopa vähän kauemmas merkistä menevää kurssia, vai jatkatko nykyistä halssia?Annetaa väärin purjehtiville esimerkki mega mittakaavassa. Ajat kisaa tulevaisuuden sukkulalla maasta kohti andromedan galaxin keskipistettä. Fleetti koostuu kymmenestä vastaavasta sukkulasta. Saat hyvän startin ja olet joukon kärjessä. Pluton kohdalla fleetti on hajaantunut, 3 sukkulaa koettaa onneaan radan vasemmasta laidasta, loput kiertävät asteroidieja radan oikealta laidasta. Mikä on ratasi keskilinja jatkossa?
- avomeripurjehtija
ei pölö kirjoitti:
ascii grafiikka häipyi bittiavaruuteen täysin käsittämättömänä.
Annettaan toinen esimerkii pienemmässä mittakaavassa. Ajat ratakisaa ja näet tulossa olevan shiftin. Ennakoitko näkyvissä olevan shiftin ajamalla shiftiin jopa vähän kauemmas merkistä menevää kurssia, vai jatkatko nykyistä halssia?ei pölö kirjoitti : "Ajat ratakisaa ja näet tulossa olevan shiftin. Ennakoitko näkyvissä olevan shiftin ajamalla shiftiin jopa vähän kauemmas merkistä menevää kurssia, vai jatkatko nykyistä halssia? "
Tässä tilanteessa ajetaan strekillä kohti tavoitetta, eli löysätyin jaluksin, eikä suinkaan edes luovita, joten ei todellakaan vendata väärään suuntaan.
Tässä tilanteessa ei menettely muutu siitä ajetaanko ratakisaa vai avomerellä paljoakaan. Ehkäpä avomerellä voi laskea kurssia vielä max 5 astetta lisää, kun tuuli kerran on kääntymässä enemmän sivuun, jos matkaa perille niin paljon riittää, että tuuli todellakin ehtii varmasti kääntyä riittävän ajoissa, ettei siftin jälkeen tarvitse muuttaa kurssi 7 astetta enempää kääntäessään suoraan tavoitteeseen ja löysätessä jaluksia vieläkin enemmän.
Esimerkissä siis tuuli aluksi etelästä eli suunnasta 180 astetta, ja ajosuunta aluksi lounaaseen suuntaan 225 astetta. Ei pölö tiedusteli vendataanko kurssille 135 astetta, tavoitteen ollessa 230 astetta, kun tuulen tiedetään siftaavan eteläkaakkoon, eli tulevan myöhemmin suunnasta 155 astetta.
Ja vastaus tietenkin oli, että lyhyessä ratakisassa ajetaan suoraan tavoitteeseen suuntaan 230 astetta, avomerellä ajetaan suuntaan 235 astetta paremmalla vauhdilla ja paremmalla vmg:llä tavoitteen suuntaan.
Tuulen siftattua suuntaan 155 astetta on tavoite nyt suunnassa 225 astetta, jolloin voidaan kääntää suoraan tavoitteeseen tosituulen tullessa 70 astetta paapuurin puolelta. Rata kisa taktiikalla ajanut on siftin tullessa kauempana tavoitteesta, ja jatkaa siftin jälkeen edelleen suoraan tavoitteeseen suuntaan 230 astetta, eli tosituuli 75 astetta paapuurin puolelta, eikä hänkään saa spinnua vetämään, ero venevauhdoissakin on aika mitätön molempien ajaessa cruisereillaan runkonopeutta eikä suoraa kurssia ajanut tavoita avomeritaktiikalla ajanutta mitenkään.
Summma summarum, poispäin tavoitteesta ei siis avomerellä ajeta, saaristo väylillä niinkin saattaa joutua hetkellisesti tekemään, eli luovimaan poikittain väylän toiseen reunaan voidakseen jatkaa lähes väylän suuntaan toisella halssilla pääosan ajasta. Paikalliset siftit saarten välissä voivat tehdä tuosta poikittaishalssista esim 95 astetta tavoitteesta poikkeavan suunnan. - avomeripurjehtija
avomeripurjehtija kirjoitti:
ei pölö kirjoitti : "Ajat ratakisaa ja näet tulossa olevan shiftin. Ennakoitko näkyvissä olevan shiftin ajamalla shiftiin jopa vähän kauemmas merkistä menevää kurssia, vai jatkatko nykyistä halssia? "
Tässä tilanteessa ajetaan strekillä kohti tavoitetta, eli löysätyin jaluksin, eikä suinkaan edes luovita, joten ei todellakaan vendata väärään suuntaan.
Tässä tilanteessa ei menettely muutu siitä ajetaanko ratakisaa vai avomerellä paljoakaan. Ehkäpä avomerellä voi laskea kurssia vielä max 5 astetta lisää, kun tuuli kerran on kääntymässä enemmän sivuun, jos matkaa perille niin paljon riittää, että tuuli todellakin ehtii varmasti kääntyä riittävän ajoissa, ettei siftin jälkeen tarvitse muuttaa kurssi 7 astetta enempää kääntäessään suoraan tavoitteeseen ja löysätessä jaluksia vieläkin enemmän.
Esimerkissä siis tuuli aluksi etelästä eli suunnasta 180 astetta, ja ajosuunta aluksi lounaaseen suuntaan 225 astetta. Ei pölö tiedusteli vendataanko kurssille 135 astetta, tavoitteen ollessa 230 astetta, kun tuulen tiedetään siftaavan eteläkaakkoon, eli tulevan myöhemmin suunnasta 155 astetta.
Ja vastaus tietenkin oli, että lyhyessä ratakisassa ajetaan suoraan tavoitteeseen suuntaan 230 astetta, avomerellä ajetaan suuntaan 235 astetta paremmalla vauhdilla ja paremmalla vmg:llä tavoitteen suuntaan.
Tuulen siftattua suuntaan 155 astetta on tavoite nyt suunnassa 225 astetta, jolloin voidaan kääntää suoraan tavoitteeseen tosituulen tullessa 70 astetta paapuurin puolelta. Rata kisa taktiikalla ajanut on siftin tullessa kauempana tavoitteesta, ja jatkaa siftin jälkeen edelleen suoraan tavoitteeseen suuntaan 230 astetta, eli tosituuli 75 astetta paapuurin puolelta, eikä hänkään saa spinnua vetämään, ero venevauhdoissakin on aika mitätön molempien ajaessa cruisereillaan runkonopeutta eikä suoraa kurssia ajanut tavoita avomeritaktiikalla ajanutta mitenkään.
Summma summarum, poispäin tavoitteesta ei siis avomerellä ajeta, saaristo väylillä niinkin saattaa joutua hetkellisesti tekemään, eli luovimaan poikittain väylän toiseen reunaan voidakseen jatkaa lähes väylän suuntaan toisella halssilla pääosan ajasta. Paikalliset siftit saarten välissä voivat tehdä tuosta poikittaishalssista esim 95 astetta tavoitteesta poikkeavan suunnan."Summma summarum, poispäin tavoitteesta ei siis avomerellä ajeta, "
Ja tämäkin pätee pääosan ajasta, hetkellisesti niinkin saattaa kannattaa tehdä, esim päästäkseen rintaman toiselle puolelle parempaan tuuleen kilpailijoita aikaisemmin. Rintaman ylipäästäkseen saattaa olla tarpeen ajaa hetkellisesti esim 105 astetta tavoitteesta sivuun, sillä rintamassa tuuli siftaa alussa toiseen suuntaan kuin mikä tuuli rintaman toisella puolella on.
Tästä oli aikoinaan wb-newsissa hyvä juttu Bishops Rock kisasta, Mikko Brummerin hoitaessa tuon säänavigoinnin voittoisasti kotiin, eli hoitaessa veneen rintaman toiselle puolelle purjehtimalla strekkikurssille, muiden joutuessa luovimaan. - avomeripurjehtija
0o0kddw3 kirjoitti:
Taitaa baltian rannikon pelko, karttojen puute, hidas vene tms. aiheuttaa sen, että helsingistä lähdetään gotlantiin lounaistuulella, joka kääntyy länteen, purjehtimaan ensin väärää halssia kohti länttä. Moisesta ei kuitenkaan kannata tehdä mitää yleistä purjehdusteoriaa, joka ei toimi.
"Taitaa baltian rannikon pelko, karttojen puute, hidas vene tms. aiheuttaa sen, että helsingistä lähdetään gotlantiin lounaistuulella, joka kääntyy länteen, purjehtimaan ensin väärää halssia kohti länttä."
Gotlanti on Helsingistä hieman lännen puolella lounaasta.
Matkalla kannattaa ajaa vain länteen tai lounaaseen, siftiä lukuunottamatta.
Etelään tai luoteeseen ei kannata ajella, mikäli se olisi vältettävissä.
Valitettavast vain helsingistä ei lounaistuulella voi länteen purjehtia, lännessä kun on kuivaa maata eikä merta. Onsiis pakko alussa luovia vuorotellen länteen ja etelään, kunnes vähintäänkin hankoniemi on saatu kierrettyä eteläpuolelta.
Suomen rannikkoa pitkin pääsee nopeammin perille kuin Baltian rannikkoa, mikäli tuuli siftaa ennen matkan puoliväliä. Jos siftaa myöhemmin, niin ei tietenkään kannata jatkaa loputtomiin länteen ruotsin rannikolle asti, vaan etelään on vendattava kohta sen jälkeen kun tavoite on lounaassa ja jatkettava vendailua kunnes siftaa pitäen tavoitteen suunnilleen lounaassa siihen asti. Aika älytöntä olisi käydä Ventspilsistä vauhtia hakemassa, jos haluaa Gotlantiin nopeasti päästä tuulen ollessa kääntymässä länteen.
Jos tuuli sensijaan olisi kääntymässä etelään ja tavoite olisi Bornholm, ei Venspilsin läheltä suuntaaminen olisi mikään huono vaihtoehto reitin valintaan. - ei pölö
avomeripurjehtija kirjoitti:
"Summma summarum, poispäin tavoitteesta ei siis avomerellä ajeta, "
Ja tämäkin pätee pääosan ajasta, hetkellisesti niinkin saattaa kannattaa tehdä, esim päästäkseen rintaman toiselle puolelle parempaan tuuleen kilpailijoita aikaisemmin. Rintaman ylipäästäkseen saattaa olla tarpeen ajaa hetkellisesti esim 105 astetta tavoitteesta sivuun, sillä rintamassa tuuli siftaa alussa toiseen suuntaan kuin mikä tuuli rintaman toisella puolella on.
Tästä oli aikoinaan wb-newsissa hyvä juttu Bishops Rock kisasta, Mikko Brummerin hoitaessa tuon säänavigoinnin voittoisasti kotiin, eli hoitaessa veneen rintaman toiselle puolelle purjehtimalla strekkikurssille, muiden joutuessa luovimaan.No voi hel... Miten se Mikko voi olla niin onnettoman typerä, että ajaa poispäin kääntömerkiltä. Meillehän on juuri maailman huipputason purjehtija sanonut, että AINA ajetaan sitä halssia, joka vie lähemmäs kohdetta. Eikä siihen sääntöön ole yhtään poikkeusta.
Palataanpa siihen ratakisaan täsmällisemmällä esimerkillä. Ajat halssia, joka vie 10 astetta lähemmäs ylämerkkiä. Näet luuvartin puolella veneen, joka ajaa 30 astetta ylemmäs ja välissä näkyy tuulirajakin. Tämän AINA lähemmäs merkkiä-opin mukaan jatketaan nykyisellä halssilla. Meneekö oikein? - pölöt oikeassa
pölöt kirjoitti:
Heikkohermoiset poimivat rusinat pullasta ollessan väärässä. Keskustelun aloittaja oli aloittelija joka ensiksi kelaa saaristoa ja sitten lähtee tallinnaan. Ehkä vuonna nakki ja kirves sitten isommalla veneellä gotlantiin.
Siis se oli väärässä, joka vastasi ohjeilla Hangosta Gotlantiin, koska sitä nimenomaan kysyttiin. Pölöilijä taas oli oikeassa antaessaan vastauksen saaristossa kelaamiseen, koska kysyjä oli aloittelija ja tehnyt ilmiselvästi väärän kysymyksen. Pölöilijä siis tiesi paremmin, mitä olisi pitänyt kysyä.
- 5g57
avomeripurjehtija kirjoitti:
"Taitaa baltian rannikon pelko, karttojen puute, hidas vene tms. aiheuttaa sen, että helsingistä lähdetään gotlantiin lounaistuulella, joka kääntyy länteen, purjehtimaan ensin väärää halssia kohti länttä."
Gotlanti on Helsingistä hieman lännen puolella lounaasta.
Matkalla kannattaa ajaa vain länteen tai lounaaseen, siftiä lukuunottamatta.
Etelään tai luoteeseen ei kannata ajella, mikäli se olisi vältettävissä.
Valitettavast vain helsingistä ei lounaistuulella voi länteen purjehtia, lännessä kun on kuivaa maata eikä merta. Onsiis pakko alussa luovia vuorotellen länteen ja etelään, kunnes vähintäänkin hankoniemi on saatu kierrettyä eteläpuolelta.
Suomen rannikkoa pitkin pääsee nopeammin perille kuin Baltian rannikkoa, mikäli tuuli siftaa ennen matkan puoliväliä. Jos siftaa myöhemmin, niin ei tietenkään kannata jatkaa loputtomiin länteen ruotsin rannikolle asti, vaan etelään on vendattava kohta sen jälkeen kun tavoite on lounaassa ja jatkettava vendailua kunnes siftaa pitäen tavoitteen suunnilleen lounaassa siihen asti. Aika älytöntä olisi käydä Ventspilsistä vauhtia hakemassa, jos haluaa Gotlantiin nopeasti päästä tuulen ollessa kääntymässä länteen.
Jos tuuli sensijaan olisi kääntymässä etelään ja tavoite olisi Bornholm, ei Venspilsin läheltä suuntaaminen olisi mikään huono vaihtoehto reitin valintaan.Eräillä näköjään tuulet shiftaa silloin kun itselle parhaiten sopii;-)
- 97866
avomeripurjehtija kirjoitti:
ei pölö kirjoitti : "Ajat ratakisaa ja näet tulossa olevan shiftin. Ennakoitko näkyvissä olevan shiftin ajamalla shiftiin jopa vähän kauemmas merkistä menevää kurssia, vai jatkatko nykyistä halssia? "
Tässä tilanteessa ajetaan strekillä kohti tavoitetta, eli löysätyin jaluksin, eikä suinkaan edes luovita, joten ei todellakaan vendata väärään suuntaan.
Tässä tilanteessa ei menettely muutu siitä ajetaanko ratakisaa vai avomerellä paljoakaan. Ehkäpä avomerellä voi laskea kurssia vielä max 5 astetta lisää, kun tuuli kerran on kääntymässä enemmän sivuun, jos matkaa perille niin paljon riittää, että tuuli todellakin ehtii varmasti kääntyä riittävän ajoissa, ettei siftin jälkeen tarvitse muuttaa kurssi 7 astetta enempää kääntäessään suoraan tavoitteeseen ja löysätessä jaluksia vieläkin enemmän.
Esimerkissä siis tuuli aluksi etelästä eli suunnasta 180 astetta, ja ajosuunta aluksi lounaaseen suuntaan 225 astetta. Ei pölö tiedusteli vendataanko kurssille 135 astetta, tavoitteen ollessa 230 astetta, kun tuulen tiedetään siftaavan eteläkaakkoon, eli tulevan myöhemmin suunnasta 155 astetta.
Ja vastaus tietenkin oli, että lyhyessä ratakisassa ajetaan suoraan tavoitteeseen suuntaan 230 astetta, avomerellä ajetaan suuntaan 235 astetta paremmalla vauhdilla ja paremmalla vmg:llä tavoitteen suuntaan.
Tuulen siftattua suuntaan 155 astetta on tavoite nyt suunnassa 225 astetta, jolloin voidaan kääntää suoraan tavoitteeseen tosituulen tullessa 70 astetta paapuurin puolelta. Rata kisa taktiikalla ajanut on siftin tullessa kauempana tavoitteesta, ja jatkaa siftin jälkeen edelleen suoraan tavoitteeseen suuntaan 230 astetta, eli tosituuli 75 astetta paapuurin puolelta, eikä hänkään saa spinnua vetämään, ero venevauhdoissakin on aika mitätön molempien ajaessa cruisereillaan runkonopeutta eikä suoraa kurssia ajanut tavoita avomeritaktiikalla ajanutta mitenkään.
Summma summarum, poispäin tavoitteesta ei siis avomerellä ajeta, saaristo väylillä niinkin saattaa joutua hetkellisesti tekemään, eli luovimaan poikittain väylän toiseen reunaan voidakseen jatkaa lähes väylän suuntaan toisella halssilla pääosan ajasta. Paikalliset siftit saarten välissä voivat tehdä tuosta poikittaishalssista esim 95 astetta tavoitteesta poikkeavan suunnan.Itämeri on pieni sisämeri, jolla on selvät rajat ja siellä pätee kohteeseen purjehtiminen sääntö paremmin kuin hehkuttamasi kohti matalapaineen keskusta.
Tarinasi viittaa myöskin hitaasen veneeseen, joka on huono luovimaan, koska spinnutuulia pitää lähteä koko ajan hakemaan. Jos niin purjehtii, eipähän siellä avomerellä olet tullut paljon liikuttua, taktiikkaasi sopivien matalapaineiden kyttäämiseen voi mennä kuukausia. - peruspurjehtija
97866 kirjoitti:
Itämeri on pieni sisämeri, jolla on selvät rajat ja siellä pätee kohteeseen purjehtiminen sääntö paremmin kuin hehkuttamasi kohti matalapaineen keskusta.
Tarinasi viittaa myöskin hitaasen veneeseen, joka on huono luovimaan, koska spinnutuulia pitää lähteä koko ajan hakemaan. Jos niin purjehtii, eipähän siellä avomerellä olet tullut paljon liikuttua, taktiikkaasi sopivien matalapaineiden kyttäämiseen voi mennä kuukausia.Itämeri sijaitsee sellaisella leveysasteella, jossa matalapaineita kulkee yli erittäin usein.
Niihin liittyy aina säärintamia, eli kylmiä rintamia, lämpimiä rintamia, tai okluusiorintamia. Rintamien eripuolilla tuulee aina eri suunnista.
Tämä on ihan perustason säätiedettä, josta jotain ymmärtääkseen ei tarvitse välttämättä meteorologian loppututkintoa suorittaa, vaan pienellä paneutumisella siihen pääsee tervejärkinen perusveneilijä.
Niiden rintamien sijainnit ja liikkeet näkee säätiedotuksista kymmeniä tunteja etukäteen kohtuullisella tarkkuudella, joten tietoa voi matkapurjehduksessa myös hyödyntää reitinvalinnalla ja joskus myös lähtöä ajoittamalla.
Kisoissa otetaan vastaan mitä sää tarjoaa ja sopeudutaan siihen. Matkapurjehduksessa ei tarvitse lähteä kryssimään >12 m/s vastatuuleen Gotlantiin, vaan reittiä voi vaihtaa tai lykätä lähtöä päivällä tai parilla. - peruspurjehtija
ei pölö kirjoitti:
No voi hel... Miten se Mikko voi olla niin onnettoman typerä, että ajaa poispäin kääntömerkiltä. Meillehän on juuri maailman huipputason purjehtija sanonut, että AINA ajetaan sitä halssia, joka vie lähemmäs kohdetta. Eikä siihen sääntöön ole yhtään poikkeusta.
Palataanpa siihen ratakisaan täsmällisemmällä esimerkillä. Ajat halssia, joka vie 10 astetta lähemmäs ylämerkkiä. Näet luuvartin puolella veneen, joka ajaa 30 astetta ylemmäs ja välissä näkyy tuulirajakin. Tämän AINA lähemmäs merkkiä-opin mukaan jatketaan nykyisellä halssilla. Meneekö oikein?" Meillehän on juuri maailman huipputason purjehtija sanonut, että AINA ajetaan sitä halssia, joka vie lähemmäs kohdetta."
En usko sinun olevan mikään maailman huipputason purjehtija, joten turha selittää.
Kukaan joka oikeasti sellainen on muuallakin kuin radalla, ei tuommoista menisi väittämään. - 455789
peruspurjehtija kirjoitti:
Itämeri sijaitsee sellaisella leveysasteella, jossa matalapaineita kulkee yli erittäin usein.
Niihin liittyy aina säärintamia, eli kylmiä rintamia, lämpimiä rintamia, tai okluusiorintamia. Rintamien eripuolilla tuulee aina eri suunnista.
Tämä on ihan perustason säätiedettä, josta jotain ymmärtääkseen ei tarvitse välttämättä meteorologian loppututkintoa suorittaa, vaan pienellä paneutumisella siihen pääsee tervejärkinen perusveneilijä.
Niiden rintamien sijainnit ja liikkeet näkee säätiedotuksista kymmeniä tunteja etukäteen kohtuullisella tarkkuudella, joten tietoa voi matkapurjehduksessa myös hyödyntää reitinvalinnalla ja joskus myös lähtöä ajoittamalla.
Kisoissa otetaan vastaan mitä sää tarjoaa ja sopeudutaan siihen. Matkapurjehduksessa ei tarvitse lähteä kryssimään >12 m/s vastatuuleen Gotlantiin, vaan reittiä voi vaihtaa tai lykätä lähtöä päivällä tai parilla.Matkapurjehtijan ei todellakaan tarvitse kryssiä avomerellä metriäkään, joten koko aloitus on turha.
Mutta jos merelle lähtee ja kuten sanoit jos säärintamia tulee tiuhaan, niin, jos matalapaine esim liikkuu keskimäärin 40 km/h, niin siinä ei paljoa kannata niitä jahdata vaan purjehtia lyhintä reittiä kohti kohdetta, jokainen purjevene, jolla ylipäätään on mielekästä taittaa matkaa kulkee sen 5- x solmua joka suuntaa kaikissa mielekkäissä keleissä. - 53uu
peruspurjehtija kirjoitti:
" Meillehän on juuri maailman huipputason purjehtija sanonut, että AINA ajetaan sitä halssia, joka vie lähemmäs kohdetta."
En usko sinun olevan mikään maailman huipputason purjehtija, joten turha selittää.
Kukaan joka oikeasti sellainen on muuallakin kuin radalla, ei tuommoista menisi väittämään."En usko sinun olevan mikään maailman huipputason purjehtija, joten turha selittää.
Kukaan joka oikeasti sellainen on muuallakin kuin radalla, ei tuommoista menisi väittämään. "
Tomas Johansson on heppu jonka radat ovat vaihdelleet tuusulanjärvellä olevasta kolmioradasta maailman ympäri vor veneellä. Voit mennä kysymään häneltä, mitä mieltä on kohti kohdetta yleensa aina purjehtimisesta. Tunnen tompen ja tompen vastaus on , että yleensä kannattaa purjehtia aina kohti kohdetta. - tiedän kokemuksesta
97866 kirjoitti:
Itämeri on pieni sisämeri, jolla on selvät rajat ja siellä pätee kohteeseen purjehtiminen sääntö paremmin kuin hehkuttamasi kohti matalapaineen keskusta.
Tarinasi viittaa myöskin hitaasen veneeseen, joka on huono luovimaan, koska spinnutuulia pitää lähteä koko ajan hakemaan. Jos niin purjehtii, eipähän siellä avomerellä olet tullut paljon liikuttua, taktiikkaasi sopivien matalapaineiden kyttäämiseen voi mennä kuukausia.Minä missasin edellisen kerran runttia purjehtiessani yhden matalan tyhmyyttäni. Ajoin siis vain leikkauskulmia noudattaen kohti kääntöpistettä ja hävisin yli tunnin paljon kauempaa matalan reunaan kiertäneille. Että se siitä suoraan kohteeseen ajon kannattavuudesta ja Itämeren koosta. Suomenlahti on pieni pläntti Itämeren altaaseen verrattuna ja sielläkin tehdään reitti matalia ja rintamia hyödyntäen.
Onneksi Visbyn jälkeisissä pläkäkeleissä onnistuin ottamaan aika suuren osan metetyksestä takaisin. Se vaati kuitenkin pientä onnenkantamoista, eikä sekään enää todella hyville sijoille riittänyt. - Pollliitikkko
53uu kirjoitti:
"En usko sinun olevan mikään maailman huipputason purjehtija, joten turha selittää.
Kukaan joka oikeasti sellainen on muuallakin kuin radalla, ei tuommoista menisi väittämään. "
Tomas Johansson on heppu jonka radat ovat vaihdelleet tuusulanjärvellä olevasta kolmioradasta maailman ympäri vor veneellä. Voit mennä kysymään häneltä, mitä mieltä on kohti kohdetta yleensa aina purjehtimisesta. Tunnen tompen ja tompen vastaus on , että yleensä kannattaa purjehtia aina kohti kohdetta.yleensä aina :-) Heh, Heh
Miehestähän olisi vaikka poliitikoksi jos tuommoista tosiaan on vastannut.
Tomppe kyllä tietää, ettei purjeilla edes pääse suoraan vastatuuleen, joten jos kohde sattuu siellä olemaan ei sitä kohti kannata yrittää purjehtia.
Mikset mene kysymään, mitä mieltä hän on tilanteesta, jossa ollaan menossa vastaiseen ja tulossa on pysyvä sifti kesken legin, kumpaa halssia ajetaan ensin, vaiko molempia vuorotellen. - umpipölö?
97866 kirjoitti:
Itämeri on pieni sisämeri, jolla on selvät rajat ja siellä pätee kohteeseen purjehtiminen sääntö paremmin kuin hehkuttamasi kohti matalapaineen keskusta.
Tarinasi viittaa myöskin hitaasen veneeseen, joka on huono luovimaan, koska spinnutuulia pitää lähteä koko ajan hakemaan. Jos niin purjehtii, eipähän siellä avomerellä olet tullut paljon liikuttua, taktiikkaasi sopivien matalapaineiden kyttäämiseen voi mennä kuukausia.Harvinaisen tietämätön täytyy olla kyseessä, jos ei Itämeren mittasuhteista ole tuon vertaa tajua. Sitä kyllä osoittaa toinenkin lausuma veneen kyvystä luovia, kun on kyse avotuuliosuudesta. Kolmas vielä täydellisempää tietämättömyyttä todistava asia on viimeinen lause. Taktiikka valitaan kulloisenkin säätilan mukaan, ei päinvastoin. Ei ole kaveri tainnut ikinä nähdä sääkarttaa.
- 6hh8i9
tiedän kokemuksesta kirjoitti:
Minä missasin edellisen kerran runttia purjehtiessani yhden matalan tyhmyyttäni. Ajoin siis vain leikkauskulmia noudattaen kohti kääntöpistettä ja hävisin yli tunnin paljon kauempaa matalan reunaan kiertäneille. Että se siitä suoraan kohteeseen ajon kannattavuudesta ja Itämeren koosta. Suomenlahti on pieni pläntti Itämeren altaaseen verrattuna ja sielläkin tehdään reitti matalia ja rintamia hyödyntäen.
Onneksi Visbyn jälkeisissä pläkäkeleissä onnistuin ottamaan aika suuren osan metetyksestä takaisin. Se vaati kuitenkin pientä onnenkantamoista, eikä sekään enää todella hyville sijoille riittänyt.Esitetään poikkeustapauksia, jotka eivät romuta perussäntöä mihinkään. Ilmamassojen täsmällisiä liikkeitä mailin tarkkudella ei vielä osata ennustaa, joten sattumalla on suuri osuus esitetyssä tapauksessa.
Ilmeisesti oli myöskin kevyt keli ja silloin voi olla viisasta lähteä tuulia hakemaan. Matkapurjehtia voi kuitenkin valita ylitykseen sopivan tuulen ja kannattaakin, ei alle 3 m/s keleihin kannata avomerelle lähteä, maininki voi tehdä koneajostakin epämukavaa. - pölöt
umpipölö? kirjoitti:
Harvinaisen tietämätön täytyy olla kyseessä, jos ei Itämeren mittasuhteista ole tuon vertaa tajua. Sitä kyllä osoittaa toinenkin lausuma veneen kyvystä luovia, kun on kyse avotuuliosuudesta. Kolmas vielä täydellisempää tietämättömyyttä todistava asia on viimeinen lause. Taktiikka valitaan kulloisenkin säätilan mukaan, ei päinvastoin. Ei ole kaveri tainnut ikinä nähdä sääkarttaa.
Harvinaisen pölö täytyy olla kyseessä, jos ei Itämeren mittasuhteita noin paljon suurentelee. Sitä kyllä osoittaa toinenkin lause viestissä, kun on kyse keskustelusta. Kolmas vielä täydellisempää pölöyttä todistava asia on viimeinen lause. Ei ole kaveri tainnut ikinä lukea kiihdyksissään, mitä joku muu kirjoittaa.
- discussion
pölöt kirjoitti:
Harvinaisen pölö täytyy olla kyseessä, jos ei Itämeren mittasuhteita noin paljon suurentelee. Sitä kyllä osoittaa toinenkin lause viestissä, kun on kyse keskustelusta. Kolmas vielä täydellisempää pölöyttä todistava asia on viimeinen lause. Ei ole kaveri tainnut ikinä lukea kiihdyksissään, mitä joku muu kirjoittaa.
Noin kirjoitetaan, kun ei enää ensimmäistäkään argumenttia ole jäljellä.
- 5443677
discussion kirjoitti:
Noin kirjoitetaan, kun ei enää ensimmäistäkään argumenttia ole jäljellä.
Ei ole iso lätäkkö itämeri ei vaikka kuinka mielissä kuvittelee, esim päiväpurjehtien on suomesta rannikkoa pitkin 5 päivässä köpiksessä. Mene vaikka kokeilemaan reittiä Utö-Svenska Högarna-Utö-Västevik-Karlskrona-Köpis.
- asia-argumenttia
5443677 kirjoitti:
Ei ole iso lätäkkö itämeri ei vaikka kuinka mielissä kuvittelee, esim päiväpurjehtien on suomesta rannikkoa pitkin 5 päivässä köpiksessä. Mene vaikka kokeilemaan reittiä Utö-Svenska Högarna-Utö-Västevik-Karlskrona-Köpis.
Kokeiltu on useampaan kertaan sekä pätkissä että putkeen. Usein sille matkalle mahtuu parikin matalapainetta. Atlantille ei välttämättä mahdu paljoa sen useampia, voivat olla sen verran laajoja.
Almalta Gotska Sandöhön on alle 50 mpk. Jo sillä välillä voi mokata helpolla sen tunnin, kun ei ota matalapainetta oikein. Siinä sinulle mittakaavan suuruutta. Ratakisan mittakaavassa sitä ei tarvitse miettiä samalla tavalla. - antirunttari
asia-argumenttia kirjoitti:
Kokeiltu on useampaan kertaan sekä pätkissä että putkeen. Usein sille matkalle mahtuu parikin matalapainetta. Atlantille ei välttämättä mahdu paljoa sen useampia, voivat olla sen verran laajoja.
Almalta Gotska Sandöhön on alle 50 mpk. Jo sillä välillä voi mokata helpolla sen tunnin, kun ei ota matalapainetta oikein. Siinä sinulle mittakaavan suuruutta. Ratakisan mittakaavassa sitä ei tarvitse miettiä samalla tavalla.Ratalähtö vaikka laserilla voi kestää vaikkapa 4 tuntia, on silloinkin merkitystä miten matalat liikkuvat. Mutta jos ei ole koskaa skabannut jollalla kolmiorataa, eihän sellaista voi tietää ja kuvittelee että avomeripurjehdus olisi jotenkin kovin erilaista kolmiorataan verrattuna.
- Purjehduskisoista
antirunttari kirjoitti:
Ratalähtö vaikka laserilla voi kestää vaikkapa 4 tuntia, on silloinkin merkitystä miten matalat liikkuvat. Mutta jos ei ole koskaa skabannut jollalla kolmiorataa, eihän sellaista voi tietää ja kuvittelee että avomeripurjehdus olisi jotenkin kovin erilaista kolmiorataan verrattuna.
Laserilla kisataan yleensä suomen oloissa ainakin etelärannikolla saaristo oloissa lähellä mannerta. Tällöin sekä merituuli että saarten vaikutukset tuuleen ovat paljon olennaisempia kuin matalan liikkeet. Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kanssakilpailijoiden vaikutukseen tuuleen. Tavoitteena on silloin pärjätä suhteessa kilpailijoihin hyvin, ei sillä ole radalla edes väliä ollaanko maalissa niin nopeasti kuin sää olisi mahdollistanut. Pysytään siis fleetissä ja luotetaan omaan venevauhtiin. Siinä myös on paras tilaisuus löytää se venevauhti, eli oppia trimmaamaan purjeita ja ajamaan oikein. Laserissa tosin on vain yksi purje, joten ei siinä sluupin trimmaamista opi, mutta voi vaihtaa vaikka 470 luokkaan ...
Avomerellä kisatessa veneiden välillä on eroa maili tolkulla, joten toisten veneiden vaikutus tuuleen on toisinaan täysin olematonta, toki vieressäkin joskus kisataan.
Avomerellä ei voi kuitenkaan pysyä kaikkien kilpailijoiden lähellä samoissa tuulissa, jos/kun veneiden välillä on kymmeniä maileja, eivätkä veneet edes ole samanlaisia, suomenoloissa kun useinkaan pääse yksityyppiluokissa avomerikisaamaan.
Silloin on tavoitteena olla maalissa niin pian kuin mahdollista, eikä varjostaa yhtä venettä ja unohtaa ne muut. - 66yhtd
Purjehduskisoista kirjoitti:
Laserilla kisataan yleensä suomen oloissa ainakin etelärannikolla saaristo oloissa lähellä mannerta. Tällöin sekä merituuli että saarten vaikutukset tuuleen ovat paljon olennaisempia kuin matalan liikkeet. Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kanssakilpailijoiden vaikutukseen tuuleen. Tavoitteena on silloin pärjätä suhteessa kilpailijoihin hyvin, ei sillä ole radalla edes väliä ollaanko maalissa niin nopeasti kuin sää olisi mahdollistanut. Pysytään siis fleetissä ja luotetaan omaan venevauhtiin. Siinä myös on paras tilaisuus löytää se venevauhti, eli oppia trimmaamaan purjeita ja ajamaan oikein. Laserissa tosin on vain yksi purje, joten ei siinä sluupin trimmaamista opi, mutta voi vaihtaa vaikka 470 luokkaan ...
Avomerellä kisatessa veneiden välillä on eroa maili tolkulla, joten toisten veneiden vaikutus tuuleen on toisinaan täysin olematonta, toki vieressäkin joskus kisataan.
Avomerellä ei voi kuitenkaan pysyä kaikkien kilpailijoiden lähellä samoissa tuulissa, jos/kun veneiden välillä on kymmeniä maileja, eivätkä veneet edes ole samanlaisia, suomenoloissa kun useinkaan pääse yksityyppiluokissa avomerikisaamaan.
Silloin on tavoitteena olla maalissa niin pian kuin mahdollista, eikä varjostaa yhtä venettä ja unohtaa ne muut.Esim helsingissä ja länsirannikolla jollaradat ovat kylläkin avomerellä vaikka lähellä rantaa ovatkin ja maalin yhtä lailla pyritään muita nopeammin, että esseessäsi ei ollut oikein ydintä. Jossain Bergenissä jos on jollakisat, rata vedetään sinne missä sukellsuveneetkin uivat eli atlantille.
- argumenttia pukkaa
antirunttari kirjoitti:
Ratalähtö vaikka laserilla voi kestää vaikkapa 4 tuntia, on silloinkin merkitystä miten matalat liikkuvat. Mutta jos ei ole koskaa skabannut jollalla kolmiorataa, eihän sellaista voi tietää ja kuvittelee että avomeripurjehdus olisi jotenkin kovin erilaista kolmiorataan verrattuna.
Nope, eivät kestä neljää tuntia. En ole ikinä nähnyt sellaisia ratakisan ordereita, joissa ei olisi enimmäisaikaa lähdölle ja enimmäisajat ovat alle kahden tunnin. Kahden tunnin lähtö taas tietää pahaa pläkää ja vastaavasti hitaasti eteneviä sääilmiöitä. Paikalliset ilmiöt ovat tietenkin aivan toinen juttu, nehän tulevat minuuteissa, mutta todennäköisemmin johtavat lähdön poikki paukutteluun.
- kokemusta on
6hh8i9 kirjoitti:
Esitetään poikkeustapauksia, jotka eivät romuta perussäntöä mihinkään. Ilmamassojen täsmällisiä liikkeitä mailin tarkkudella ei vielä osata ennustaa, joten sattumalla on suuri osuus esitetyssä tapauksessa.
Ilmeisesti oli myöskin kevyt keli ja silloin voi olla viisasta lähteä tuulia hakemaan. Matkapurjehtia voi kuitenkin valita ylitykseen sopivan tuulen ja kannattaakin, ei alle 3 m/s keleihin kannata avomerelle lähteä, maininki voi tehdä koneajostakin epämukavaa.Perussääntö ajaa lähimmäs kohdetta vievää halssia on hyvä, jos ei muuta tietoa ole. Jos matkaa kohteeseen on kymmeniä maileja eikä maileja, ei ilmamassojen liikkeitäkään tarvitse tietää mailin tarkkuudella. Riittää kun tietää, että tuolta se on tulossa. Aivan sama, onko kyseessä kovemman tuulen hakeminen kevyessä kelissä vai edullisemman suunnan hakeminen kryssillä. Eivät ne ole mitään poikkeustapauksia.
MItäs matkapurjehtijan sitten pitäisi alle 3 m/s kelillä tehdä. norkoilla jossain satamassa odottamassako?
- seppomartti
En laske itseäni ihan aloittelijaksi kun purjehdin omalla kölillä vuodesta -62 ja shiftejä olen ihmetellyt avomerikisoissa parin SM mestariveneen kannella -70 luvulla. Tuulen suuntien muutos ei ole sinulle mikään ongelma. Kaikki eivät vaan ole ihan sinun veroisia selvännäkijöitä. Keskustelun avaaja oli aloittelija, joka kysyi luoviohjeita esim. Gotlantiin mennessä. Jos annettu ohje on purjehtia "ensin väärä halssi pois" ja väittää shiftien ennustamista helpoksi niin sitten emme taida puhua samaa kieltä.
- 70-luku ja SM?
Eikös Offshore Week ja sen mukana SM tullut vasta 80-luvun puolella. Vai oliko jo -79?
Muistan kyllä kitkerästi niiltä ajoilta mokani navigaattorina, kun uskoin mielestäni päivänselvää ennustetta, jonka pieni matalan osakeskus sekoitti juurikin Tallinan matalalle mennessä. Siinä meni mahikset pitkän avomeren sijoituksiin. Nykyään sellaiset osakeskukset osataan jo mallintaa aivan riittävällä tarkkuudella. Monituhatkertaisesti kasvanut laskentateho on pienentänyt säämallien solukokoa murto-osaan 80-luvulla käytetyistä. - 446787
70-luku ja SM? kirjoitti:
Eikös Offshore Week ja sen mukana SM tullut vasta 80-luvun puolella. Vai oliko jo -79?
Muistan kyllä kitkerästi niiltä ajoilta mokani navigaattorina, kun uskoin mielestäni päivänselvää ennustetta, jonka pieni matalan osakeskus sekoitti juurikin Tallinan matalalle mennessä. Siinä meni mahikset pitkän avomeren sijoituksiin. Nykyään sellaiset osakeskukset osataan jo mallintaa aivan riittävällä tarkkuudella. Monituhatkertaisesti kasvanut laskentateho on pienentänyt säämallien solukokoa murto-osaan 80-luvulla käytetyistä."Nykyään sellaiset osakeskukset osataan jo mallintaa aivan riittävällä tarkkuudella"
Just joo, aivan randomia on kesällä fmi:n kesäduunarien ennustukset. Ilmapuntari, sääasemille soittelu ja omat silmät on monasti paras vaihtoehto päivän sään arviointiin.
- _/)_
Yksinkertaisimmillaan ennustaminen on vilkaisu Vene-lehden sääpalveluun, josta saa parin vuorokauden tuulet. Sääkartan lukeminen edellyttää hieman enemmään tutustumista aiheeseen, mutta ei edes meteorologian lyhyttä oppimäärää. 70-luvulla aiheeseen liittyi huomattavan paljon enemmän arpomista, ennusteita sai korkeintaan vuorokauden päähän, ja nekin eilen lehteen präntättyjä.
Ennusteet menevät pieleenkin, mutta suuremmalla todennäköisyydellä niitä seuraamalla voittaa, jopa aloittelijakin. - seppomartti
Synoptinen kartta on tuttu ja säätä saa venelehteä paremmin netistä mutta tästä on turha jatkaa.
- p21lm
Kiitoksia kaikille asiallisista vastauksista! Tämä nyt ei liity enää varsinaiseen aiheeseen, mutta mistä katselette merisäätietoja netissä? FMI:n merisää ja venelehden sääsivut ovat toki tuttuja, mutta mitä muita käyttökelpoisia löytyy?
- _/)_
p21lm kirjoitti:
Kiitoksia kaikille asiallisista vastauksista! Tämä nyt ei liity enää varsinaiseen aiheeseen, mutta mistä katselette merisäätietoja netissä? FMI:n merisää ja venelehden sääsivut ovat toki tuttuja, mutta mitä muita käyttökelpoisia löytyy?
Tässä noita on viimeksi haettu:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9805768#comment-49040806
Mainostetaan nyt noista omia suosikkejani, flyingineurope synoptiselle sääkartalle ja käyttämiesi lisäksi se Varsovan yliopiston sivusto valmiiksi pureskellulle tiedolle.
- Matti Lappalainen
Olipas siinä asiantuntevia kommentteja. Mun täytyy sanoa, että olen vain mennyt reittipistettä kohti niin kuin olen parhaiten päässyt. Sysipimeänä yönä tuntuu shiftien ennakointi yksinpurjehtijasta hienostelulta.
www.snoopy.fi - s/y Sarema
Olen Matin kanssa samaa mieltä. Shiftien fundeeraus saattaa sopia muutaman tunnin legille, mutta muutaman viikon legille pitää arvata kauaksi tulevaisuuteen. Luoviminen on avomerellä yhdistettynä virtauksiin ja aallokkoon niin mutkikas arvattava, että mutu periaate on ainut oikea.
- 15+16
Eikös tuo ole ihan mittakaavakysymys? Eihän juuri kukaan ylitä valtameriä tutkimatta ensin Ocean Passages-teosta ja sen suuren mittakavan shiftejä. Ääripäänä on tietysti viimeisen päälle tietokoneistetut VOR-veneet, joissa sään kehittymistä seurataan pikemminkin minuutti minuutilta kuin tunti tunnilta ja siirrot suunnitellaan viikon päähän ottaen huomioon veneen ominaisuudet, myös ne virtaukset ja aallokot.
- s/y Sarema
Myönnän tyhmyyteni kun en ole ko teosta koskaan tutkinut . Sääkarttoja ja tuulitilastoja vain. Sään jumalatkin ovat jättäneet väliin, koska tuulet poikkevat tilastoista. VOR veneetkin tekevät vääriä ratkaisuja kaikista tiedoista huolimatta. Olen edelleen mutu teorian kannattaja.
- tokko sittenkään
Tarkoitatko todella sitä, ettet noudata isoilla ylityksillä totuttuja reittejä? Ei kai sitä kirjaa tarvitse edes itse sen takia lukea, tärkein osahan siitä jo perimätietoa. Tietyt ylitykset tehdään tiettyinä vuodenaikoina ja silleen. En todellakaan suostu uskomaan, että olisitte matkanne aivan ilman näitä pohjatietoja tehneet.
Pasaatit lienevät suunnilleen paikoilleen edelleen, vaikka niiden rajat ja ajat hieman vaihtelisivatkin. VOR-veneet tekevät virheratkaisuja, koska joutuvat ottamaan paljon suurempia riskejä suunnitelmien toteutumisessa. Toisaalta heillä jo muutaman tunnin virhe valtamerilegillä voi olla aivan ratkaiseva. Sellaisiahan ei cruisingissa noteerata lainkaan, ei edes huomata, että paremmalla onnella olisi saattanut olla päivää aikasemmin perillä. - 655478
tokko sittenkään kirjoitti:
Tarkoitatko todella sitä, ettet noudata isoilla ylityksillä totuttuja reittejä? Ei kai sitä kirjaa tarvitse edes itse sen takia lukea, tärkein osahan siitä jo perimätietoa. Tietyt ylitykset tehdään tiettyinä vuodenaikoina ja silleen. En todellakaan suostu uskomaan, että olisitte matkanne aivan ilman näitä pohjatietoja tehneet.
Pasaatit lienevät suunnilleen paikoilleen edelleen, vaikka niiden rajat ja ajat hieman vaihtelisivatkin. VOR-veneet tekevät virheratkaisuja, koska joutuvat ottamaan paljon suurempia riskejä suunnitelmien toteutumisessa. Toisaalta heillä jo muutaman tunnin virhe valtamerilegillä voi olla aivan ratkaiseva. Sellaisiahan ei cruisingissa noteerata lainkaan, ei edes huomata, että paremmalla onnella olisi saattanut olla päivää aikasemmin perillä."paremmalla onnella olisi saattanut olla päivää aikasemmin perillä. "
Eli mutulla. Ei ilmamassojen liikeiden pieleen mennyt ennustus muutamalla tunnilla ole mikään virhe vaan ilmakehämme ominaisuus. Ilmakehämme on kaaottinen ja vaikeasti mallinnettavissa (maailman tehokkaimpiin lukeutuvat tietokoneet ovat säälaskennassa), joskin tiettyjä säännönmukaisuuksia on havaittavissa, kuten vuodenajat ja vakiotuulet.
http://www.atea.fi/default.asp?p=5265
- aina kohti
Tuli tämä vanha vääntö mieleen, kun piti katsoa ennusteita Gotlantiin meneville. Gotlannin koillispuolella on kiva pieni matalan keskus juuri suoralla reitillä. Mahtaisiko pölöilijämme suositella matkalaisille suoraa reittiä matalan keskuksen läpi heikoissa, suunnaltaan vaihtelevissa tuulissa, tai ehkä vielä enemmän oikaisten 10 m/s suoraan vasten puhaltavissa? Vai olisiko sittenkin mukavampaa ja nopeampaa tehdä banaani länsipuolelta ja ajella 8 m/s sivutuulissa/slöörissä, vaikka se tietäisi kartalta mitaten ainakin 10 % lisää matkaa? Pitäisi vain ajoissa poiketa lähimmäs kohdetta vievältä suunnalta.
Sisimmän isobaarin halkaisija on noin 40 mpk. Pölöilijän oppien mukaan Itämeri oli aivan liian pieni tuollaisten valtavankokoisten sääilmiöiden huomioimiseen.- aina kohti
Tieto siitä matalasta ei tavoittanut matkalaisia ajoissa. Mutta ei siellä ollutkaan 10 m/s päin pläsiä, siellä olikin 15 m/s. Hiukan ketutti märkiä purjehtijoita, kun oivalsivat, minkälainen vaihtoehto olisi ollut tarjolla.
- 16+19
Tuulen kääntymisen ennakointi menee aivan yksinkertaisesti. Pyri aina etukäteen radan sille puolelle, minne tuulen ennakoidaan seuraavaksi kääntyvän. Radan koolla/mittakaavalla ei ole merkitystä
- avarille menossa
koitapa joskus purjehtia myötätuuleenkin, ja miettiä optimointia silloinkin.
Aina kun ei luovita. - seppomartti
avarille menossa kirjoitti:
koitapa joskus purjehtia myötätuuleenkin, ja miettiä optimointia silloinkin.
Aina kun ei luovita.Myötätuuleenhan spinnulla juuri luovitaan, radan mittakaavalla ei ole väliä
- avarille menossa
seppomartti kirjoitti:
Myötätuuleenhan spinnulla juuri luovitaan, radan mittakaavalla ei ole väliä
" Myötätuuleenhan spinnulla juuri luovitaan, radan mittakaavalla ei ole väliä "
Niinpä, ja kun niin teet niin ihanko tosissasi uskot tämän allaolevan väitteen pitävän paikkansa ?
" Pyri aina etukäteen radan sille puolelle, minne tuulen ennakoidaan seuraavaksi kääntyvän. "
Vai olisiko sittenkin juuri päinvastoin, ettei tartte jiippailusta huolimatta ihan pelkkää plattaria ajella. - lillukanvarsi
avarille menossa kirjoitti:
" Myötätuuleenhan spinnulla juuri luovitaan, radan mittakaavalla ei ole väliä "
Niinpä, ja kun niin teet niin ihanko tosissasi uskot tämän allaolevan väitteen pitävän paikkansa ?
" Pyri aina etukäteen radan sille puolelle, minne tuulen ennakoidaan seuraavaksi kääntyvän. "
Vai olisiko sittenkin juuri päinvastoin, ettei tartte jiippailusta huolimatta ihan pelkkää plattaria ajella.Juu, ja topicin otsikko oli kuitenkin "Luoviminen avomerellä". Jos sen hanskaa, hanskaa myös spinnuajon toiseen suuntaan.
- VAARRI 1212
AjAT ENSIN ETELÄÄN JA TEET LYOVIN OIKEALLE . KUN RUOTSIN RANNIKKO
TULEE VASTAAN NIIN TEET LUOVIN VASEMMALLE. kOHTA OLET TANSKASSA
JA KÄVELET SITTEN RANTAA PITKIN TALLINNAAN- aukes aikaisin
Olisit odottanut sen perjantaipullon kanssa edes kuuteen
- luovimaan ?
Saako minkään itämerellä liikennöivän autolautan kannella luovia pelkän matkalipun hinnalla ja omalla kalustolla ?
Siis jos ottais oman rullalaudan ja leijapurjeen mukaan ja menis sinne ylös aurinkokannelle luovimaan laivan tekemässä apparenttituulessa ?
Siinä vois sitten luovia avomerellä ja kokeilla mikä olisi paras vmg optimoitu trimmi ja suunta sekä mikä halssi pitäisi ottaa ensin.- vmg 11
Olisit odottanut sen pullon kanssa edes kuuteen
- znj76nbxs
vmg 11 kirjoitti:
Olisit odottanut sen pullon kanssa edes kuuteen
Kutsutko esim Hki-Tukholma välillä liikennöiviä autolauttoja pulloiksi ?
- tynnyristä 123
znj76nbxs kirjoitti:
Kutsutko esim Hki-Tukholma välillä liikennöiviä autolauttoja pulloiksi ?
Ei muuten hassumpi nimitys niillekään.
Perusteluina:
- matkustajat ottavat pulloja
- matkustajat ostavat pulloja
- matkustajat tyhjentävä pulloja
- ovat pullonhakumatkalla
- autolautat näyttävätkin pulloilta
- ovat ihmisiä pullollaan.
Olkoon sitten pulloja! - rajoita vähän
znj76nbxs kirjoitti:
Kutsutko esim Hki-Tukholma välillä liikennöiviä autolauttoja pulloiksi ?
Olisit laittanut sen pullon ajoissa yöllä kiinni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614183Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653414Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541779Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251637Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961414Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132920Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235853en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115819Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe17784