Mitä öljylämmitys maksaa?

Nyky öljynhinnoilla on halvempaa lämmittää vaikka suorasähköllä!!

Nyt oon asunu vuoden öljytalossa ja öljyä kulunut yli 7000 litraa!! Lämmitettäviä neliöitä on reilut 300 ja lämmintä vettä käytetään reilusti. Öljyvermeet on vuodelta -87 ja takuuvarmasti viimeisiä kuukausia käytössä!!

Vaihdan pellettilämmitykseen ja säästän puolet lämmityskuluista. Investointi alle 10000, josta saa vielä energia-avustusta ja töistä kotitalousvähennykset.

Maalämpö tulisi maksamaan 30000 ja patterit menisi uusiksi, lisäksi kuuman veden tuotto rajoittuu 55 asteeseen järkevällä hyötysuhteella...ei kannata.

Meikäläiseltä saa 23kw öljykattilan, polttimen ja 4kpl 1500 litran muovisäiliöitä altaineen ihan ilmaiseksi kun tulee hakemaan pois!

Lämpökuvaus! Siis tollasen kokpäiväisen öljypolttimen löytää kun katselee minkä talon seinustalla orvokit kukkii vehreässä nurmikossa helmikuun paukkupakkasilla.....
Kannattaisikohan panostaa ensin talon eristykseen ja jättää ne lämmitysmuotojen valinnat myöhemmäksi sillä noilla öljyn litramäärillä ei mikään muu lämmitysmuoto kuin Islannin lämpimän lähteen lämmitys lyö leiville!

2000 litraa on normaali kulutus 90 luvun lopun melkein 200 neliön talossa, mutta sun talosi on 60 luvulta ja liki 300 neliötä. Tuskin pääset paljon alle viiden tuhannen litran.

Öljykattilan vesitilassa kiertää kuparikierukka, jonka läpi kulkeva kylmävesi kuumenee.

Ikävä kyllä en usko että sulla on varaa pitää noin lämmintä taloa noilla neliöilä. Kulutus on varmasti roima. Nykyään normaali lämpö on 21 astetta ja makuuhuoneissa aste pari vähemmän.
Ainakin meillä mietitään kulutuksia usein vaikka on uudehko ja velaton talo.

Tuo isovaraaja on varmasti aika turha, jos ei ammetta ole. Jos uusit kattilan niin siinä riittää varmasti lämmitys myös käyttöveteen, kun sen mitoittaa oikein.

Hyvään ammattitaitoiseen putkimieheen olet yhteydessä ja sen kanssa mietitte sitten etenemis tavan ja hankinnat ja kun hankinnat selvillä niin kysyt hintaa vielä muilta putkareilta.

Lisäksi kattilaan automaatti suntti esim. Ouman EH-80 tai EH-800( jossa vähän paremmat säätö mahdollisuudet) lämmityspiirille, niin et aja verkostoon turhan lämmintä vettä. Nyt siellä ei varmaan ole kuin käsisäädöllä oleva suntti, jolloin vesi aina saman lämpöistä. Putkien ei pitäisi lämmittää kellariakaan kovin lämpimäksi, jos verkostoon ajetaan sopivan lämmintä vettä.

Kun saat kattilan vaihdettua otat pattereista termostaatit irti ja haet lämmitysverkon tasapainoon pattereiden esisäätöventtiileillä siten, että joka huoneessa on sama lämpötila. Tämän jälkeen alat ajamaan lämmityskäyrää alaspäin, jos talossa liian kuuma. Jos talossa kauttaaltaan liian kylmä niin ensin käyrää ylös ja kun jossain sopiva lämpö niin sama säätö kuin edellä.

Näillä toimenpiteillä pitäisi kulutus kyllä laskea, jos talo muuten teknisesti kunnossa.

Kun käyttövesi lämmitetään kattilalla, niin kattilan vesitila esim 200 litraa toimii energiavaraajana. Poltin ei käy jatkuvasti.

Kattiloissa on kaksi eri häviötä. Savukaasuhäviöt hormiin ja eristyshäviö kattilahuoneeseen.

Savukaasuhäviötä tapahtuu vain polttimen käydessä ja se on tietty %-osuus kulutetusta energiasta.
Eristyshäviötä tapahtuu jatkuvasti vakioteholla ja on riippumaton kulutuksesta.

Pienemmällä kulutuksella eristyshäviön osuus kasvaa ja hyötysuhde laskee.

Kaksi kuvitteellista esimerkkiä valaisee asiaa. Lämmön tarve on 18 000 kWh vuodessa.

1) hyvä kattila/poltin yhdistelmä
Savuhäviö 3% ja kattilan eristyshäviö 300 W.

- lämmitys 18 000 kWh = 1800 litraa
- eristyshäviö 24h x 365 x 0,3 kW = 2628 kWh = 263 litraa
- savukaasuhäviö 0,03 x (1800 263) / 0,97= 64 litraa
- kulutus yhteensä 1800 263 64 = 2127 litraa

2) huono kattila 10 % ja 1000 W

- lämmitys 18 000 kWh = 1800 litraa
- eristyshäviö 24h x 365 x 1 kW = 8760 kWh = 876 litraa
- savukaasuhäviö 0,1 x ( 1800 876 ) / 0,9 = 297 litraa
- kulutus yhteensä 1800 876 297 = 2973 litraa

Oot feikki? Juttusi kuulostavat sen verran älyttömiltä..vinkkinä vielä että liki 300 neliöistä taloa ei lämmitetä millään jipoilla öljyllä alle 3000 litran kulutuksella! Ehä 5000 litraa sun spekseillä...

> 1 kWh öljyllä tuotettuna maksaa tällä hetkellä reilun 10c

Tosireilun 10c! Olen kerännyt Exceliin hintoja puolitoista vuotta, toukokuussa öljy maksoi 1,03 €/litra, josta 1 kWh:n hinnaksi tulee helposti 11,5 snt/litra

nyt helmikuussa 2012 pikemminkin 12 snt/litra

eljii kirjoitti:

> 1 kWh öljyllä tuotettuna maksaa tällä hetkellä reilun 10c

Tosireilun 10c! Olen kerännyt Exceliin hintoja puolitoista vuotta, toukokuussa öljy maksoi 1,03 €/litra, josta 1 kWh:n hinnaksi tulee helposti 11,5 snt/litra

nyt helmikuussa 2012 pikemminkin 12 snt/litra

Lue lisää

Jep, ja 1 kWh sähköä maksaa 12 snt (1-aikamittaus).
Siirto 3,13 snt
Energia 6,75 snt
Sähkövero 2,1 snt

cop3 kirjoitti:

Jep, ja 1 kWh sähköä maksaa 12 snt (1-aikamittaus).
Siirto 3,13 snt
Energia 6,75 snt
Sähkövero 2,1 snt

Aika jäännää, yösähkötariffilla kalliimpi päiväsähkökin on yleistariffia halvempaa.

Vaasan Sähkö: energia 6,65 snt/kWh päivä ja 5,75 snt/kWh yö

2-aikamittaus kirjoitti:

Aika jäännää, yösähkötariffilla kalliimpi päiväsähkökin on yleistariffia halvempaa.

Vaasan Sähkö: energia 6,65 snt/kWh päivä ja 5,75 snt/kWh yö

>yösähkötariffilla kalliimpi päiväsähkökin on yleistariffia halvempaa.

täällä yösähköläisen energia siirto päivällä 6,00 2,23, yöllä 4,98 1,43

Uusilla öljyvehkeillä hyötysuhde paranee max n.20% joten 1750-2000l/vuosi olisi mahdollinen.

34 kirjoitti:

Uusilla öljyvehkeillä hyötysuhde paranee max n.20% joten 1750-2000l/vuosi olisi mahdollinen.

Uudet öljyvehkeet oli pettymys. Talon ja kahden muun rakennuksen lämmitykseen meni öljyä 4500-4700 l vuosittain. Uudella kattilalla ja polttimella 4200 l vuodessa. Nyt maalämmöllä 11500 kwh vuodessa.

nyt öljytön kirjoitti:

Uudet öljyvehkeet oli pettymys. Talon ja kahden muun rakennuksen lämmitykseen meni öljyä 4500-4700 l vuosittain. Uudella kattilalla ja polttimella 4200 l vuodessa. Nyt maalämmöllä 11500 kwh vuodessa.

Lue lisää

Olet siis alkuperäinen kirjoittaja?

Se arvio oli aika lähellä oikeaa, jos ne 4800 litraa silloin sanoivat.

34 kirjoitti:

Uusilla öljyvehkeillä hyötysuhde paranee max n.20% joten 1750-2000l/vuosi olisi mahdollinen.

Moi,

Manuaalishunttia tulee säädeltyä laiskanlaisesti ja monesti sisälämpö nousee turhan ylös. Lisäksi termostaatteja ei juuri ole, vain vanhanajan on/off venttiilit. Talo myynnissä, niin ei viitsi enää panostaa, mutta kyllä kulutuksen reilusti alle 2000 litraan saa, lähemmäksi menee sitä 1500 litraa oikeilla säädöillä.

Öljylämmitys muuten hyvä ja tehokas (17 kW), mutta öljyn hinta elää liikaa. Vanhoja kattiloita saa muutamalla satasella ja uudetkin alle 1500 e.

hdgshusa kirjoitti:

Olet siis alkuperäinen kirjoittaja?

Se arvio oli aika lähellä oikeaa, jos ne 4800 litraa silloin sanoivat.

Täällä alkuperäinen, sattuipa löytymään vielä tämä vanha juttu.

Öljyn kulutus on ollut veret seisauttava. Syksyllä pytyssä oli 3000l ja vähän aikaa sitten kävin katsomassa öljysäiliön mittaria ja havaitsin järkytyksekseni sen olevan lähes tyhjä. 4200l öljyä tuli tiistaina. Lauha keli ollut ja noin vaan 3 kuutiota haihtunut savuna ilmaan!!! Tätä menoa menee melkein 10 000 litraa vuodessa öljyä!?!

Pakkasta pitää aivan hirveästi, nyt -35.4 astetta. Poltin tuntuu käyvän koko ajan. Sisällä ollut siinä 24-25 asteen pintaan. Lämpöpatterit niin kuumia ettei edes hipaista kärsi. Syksyllä kävi poltinmies ja nuohooja. Hyötysuhde oli yli 90.

Kellarikerroksen kuumuus selvisi tuossa ennen joulua kattilahuoneessa 45 astetta, no sitten putkimies kävi laittamassa putkiin lisää eristettä ja muovipinnoitteen. Kellarin pattereihin tuli uudet säätimet, vanhat sellaiset hantaakit, säätömahdollisuudet jääkylmä-tulikuuma. Eihän niissä lämpöputkissa ollut mitään eristettä. Nyt on hyvät eristeet ja kellarissa 15 astetta.


Ensi kesänä täytyy tehdä jotain, varmaan pitää putkimies pyytää uudestaankin käymään. Liekkö öljykattilan vaihto edessä, eihän kulutus voi olla noin jumalaton?? Kohta varmaan se 4800 litraa jo mennyt...

tulevalämmittäjä kirjoitti:

Täällä alkuperäinen, sattuipa löytymään vielä tämä vanha juttu.

Öljyn kulutus on ollut veret seisauttava. Syksyllä pytyssä oli 3000l ja vähän aikaa sitten kävin katsomassa öljysäiliön mittaria ja havaitsin järkytyksekseni sen olevan lähes tyhjä. 4200l öljyä tuli tiistaina. Lauha keli ollut ja noin vaan 3 kuutiota haihtunut savuna ilmaan!!! Tätä menoa menee melkein 10 000 litraa vuodessa öljyä!?!

Pakkasta pitää aivan hirveästi, nyt -35.4 astetta. Poltin tuntuu käyvän koko ajan. Sisällä ollut siinä 24-25 asteen pintaan. Lämpöpatterit niin kuumia ettei edes hipaista kärsi. Syksyllä kävi poltinmies ja nuohooja. Hyötysuhde oli yli 90.

Kellarikerroksen kuumuus selvisi tuossa ennen joulua kattilahuoneessa 45 astetta, no sitten putkimies kävi laittamassa putkiin lisää eristettä ja muovipinnoitteen. Kellarin pattereihin tuli uudet säätimet, vanhat sellaiset hantaakit, säätömahdollisuudet jääkylmä-tulikuuma. Eihän niissä lämpöputkissa ollut mitään eristettä. Nyt on hyvät eristeet ja kellarissa 15 astetta.


Ensi kesänä täytyy tehdä jotain, varmaan pitää putkimies pyytää uudestaankin käymään. Liekkö öljykattilan vaihto edessä, eihän kulutus voi olla noin jumalaton?? Kohta varmaan se 4800 litraa jo mennyt...

Lue lisää

Onko talo jossain pohjoisessa tai Itä-Suomessa, meinaan kun teillä on noin kylmä?

Kyllä tuo aika paljon vie, onko siellä jotain ylimääräisiä "herkkuja", kuten lämmitettävä uima-allas? Noitahan oli 60-70 -lukujen isoissa taloissa.

Ei tuollaista kulutusta kenenkään perse kestä, kyllä jotain täytyy tehdä. Yläpohjaan on helppo lisätä puhallusvillaa ja se ei ole kallista. Ikkunoiden tiivisteet ja lämpövuodot kannattaa katsoa.
Talossa varmaan 10 cm villat vai onko se purueristeinen?

Uusi kattila, poltin, Ouman, kaikkiin pattereihin termostaatit nyt alkuun.
Ilma-vesi lämpöpumput ja maalämpö aika kalliita ja vedenlämpö ei ole korkea ilman sähköllä lämmittämistä. Lisäksi ei oikein toimi vanhoilla pattereilla.

Puukattila ja iso varaaja voisi olla yksi vaihtoehto, varsinkin jos saa edukkaasti puita. Alapalokattiloita (esim. Arimax 35) isolla erillisellä varaajalla ei edes tarvitse lämmittää koko ajan.

Hyvä, että sait tuon kattilahuoneen turhan lämpöhukan pois. Ei siellä kuulu lämmin olla, heti menee öljyä turhaan.

tulevalämmittäjä kirjoitti:

Täällä alkuperäinen, sattuipa löytymään vielä tämä vanha juttu.

Öljyn kulutus on ollut veret seisauttava. Syksyllä pytyssä oli 3000l ja vähän aikaa sitten kävin katsomassa öljysäiliön mittaria ja havaitsin järkytyksekseni sen olevan lähes tyhjä. 4200l öljyä tuli tiistaina. Lauha keli ollut ja noin vaan 3 kuutiota haihtunut savuna ilmaan!!! Tätä menoa menee melkein 10 000 litraa vuodessa öljyä!?!

Pakkasta pitää aivan hirveästi, nyt -35.4 astetta. Poltin tuntuu käyvän koko ajan. Sisällä ollut siinä 24-25 asteen pintaan. Lämpöpatterit niin kuumia ettei edes hipaista kärsi. Syksyllä kävi poltinmies ja nuohooja. Hyötysuhde oli yli 90.

Kellarikerroksen kuumuus selvisi tuossa ennen joulua kattilahuoneessa 45 astetta, no sitten putkimies kävi laittamassa putkiin lisää eristettä ja muovipinnoitteen. Kellarin pattereihin tuli uudet säätimet, vanhat sellaiset hantaakit, säätömahdollisuudet jääkylmä-tulikuuma. Eihän niissä lämpöputkissa ollut mitään eristettä. Nyt on hyvät eristeet ja kellarissa 15 astetta.


Ensi kesänä täytyy tehdä jotain, varmaan pitää putkimies pyytää uudestaankin käymään. Liekkö öljykattilan vaihto edessä, eihän kulutus voi olla noin jumalaton?? Kohta varmaan se 4800 litraa jo mennyt...

Lue lisää

Oleskeletteko te siellä sisällä uima-asussa? Meinaan vaan että meillä on sisälämpö yleensä 20-21 ja kun nousee 22:een niin alkaa tuntua tukalalta. Neljän asteen lämpötilanpudotus muuten säästäisi noin 20% lämmitysenergiaa eli teidän tapauksessa lähemmäs 1000 öljylitraa vuodessa.

hdgshusa kirjoitti:

Onko talo jossain pohjoisessa tai Itä-Suomessa, meinaan kun teillä on noin kylmä?

Kyllä tuo aika paljon vie, onko siellä jotain ylimääräisiä "herkkuja", kuten lämmitettävä uima-allas? Noitahan oli 60-70 -lukujen isoissa taloissa.

Ei tuollaista kulutusta kenenkään perse kestä, kyllä jotain täytyy tehdä. Yläpohjaan on helppo lisätä puhallusvillaa ja se ei ole kallista. Ikkunoiden tiivisteet ja lämpövuodot kannattaa katsoa.
Talossa varmaan 10 cm villat vai onko se purueristeinen?

Uusi kattila, poltin, Ouman, kaikkiin pattereihin termostaatit nyt alkuun.
Ilma-vesi lämpöpumput ja maalämpö aika kalliita ja vedenlämpö ei ole korkea ilman sähköllä lämmittämistä. Lisäksi ei oikein toimi vanhoilla pattereilla.

Puukattila ja iso varaaja voisi olla yksi vaihtoehto, varsinkin jos saa edukkaasti puita. Alapalokattiloita (esim. Arimax 35) isolla erillisellä varaajalla ei edes tarvitse lämmittää koko ajan.

Hyvä, että sait tuon kattilahuoneen turhan lämpöhukan pois. Ei siellä kuulu lämmin olla, heti menee öljyä turhaan.

Lue lisää

Kuusamossa on ja järkyttäviä pakkasia ollut, yöllä kävi -40 asteessa ja päivisinkin ollut siinä -30 pintaan...

Ei ole lämmitettävää uima-allasta. Pattereissa on termostaatit. Ensi kesänä on varmaan pakko vaihtaa öljykattila ja öljypoltin, kulutushan on aivan hirveä.


Googlasin tuon Oumanin ja se on siis jonkinlainen automatiikka jonka pitäisi säästää, kävin katsomassa nykyistä, siellä on kyllä automatiikka, TA merkkinen.

En ole uskaltanut koskea siihen, mutta käyttöohjelappusta lueskelin ja tutkin vähän, ymmärsin että käyttöveden lämpöä voi säätää väliltä 30-90 ja säädetty nyt 70.

Löysin käyttöveden lämpömittarin ja se tosiaan näyttää 70, mutta lähellä sitä on toinen mittari, "LKV paluukierto" eikös se ole lämminkäyttövesi paluu, joka näyttää 50 astetta.


Hämmästyin tuon palaavan veden mittarista, miksi käyttövesi jäähtyy 20 astetta, tarkistin vielä tilanteen kun vettä ei varmasti oltu laskettu useaan tuntiin!?!? Voiko siinä olla öljynkulutuksen salaisuus? Mihin lämpö menee? Kaikki putket on nykyään eristetty.


Lämmitysveden säätö tuntuu olevan aika monimutkaista, otetaan huomioon ulkolämpötila, menoveden lämpötila, paluuveden lämpötila ja sitten käyrästöjen avulla säädetään niitä oikeaksi. Lisäksi ymmärsin, että kiertovesipumppu pysähtyy kerran vuorokaudessa 2 minuutin ajaksi?

Sitten voidaan asetella kiertovesipumpullekin jonkinlainen käyrä joka on toiminnassa jos ulkolämpötila yli 5. Että kiertovesipumppu käy vain yöllä tms.

Menee jo melko monimutkaiseksi, eihän tuohon uskalla koskea lainkaan. Jos se menee sekaisin koko laite, pahimmilla pakkasilla vielä ja lämmöt häviää talosta.


Purueristeet on talossa. Ikkunat on tietysti vanhat, kaksinkertaisilla laseilla mutta ne on tiivistetty eikä sieltä vedä kovasti.

Emme kyllä puulla voi alkaa lämmittää, ei missään ole puulle tiloja, eikä pannuhuoneeseen mitään suuria varaajia mahdu. Öljyllä jatketaan kyllä, hyvin on nimittäin lämmöt piisannut kovemmallakin pakkasella. Ainoa vaan, että tuo kulutus täytyy saada järkeväksi, ehkä johonkin 2000-3000 litran luokkaan.

tulevalämmittäjä kirjoitti:

Kuusamossa on ja järkyttäviä pakkasia ollut, yöllä kävi -40 asteessa ja päivisinkin ollut siinä -30 pintaan...

Ei ole lämmitettävää uima-allasta. Pattereissa on termostaatit. Ensi kesänä on varmaan pakko vaihtaa öljykattila ja öljypoltin, kulutushan on aivan hirveä.


Googlasin tuon Oumanin ja se on siis jonkinlainen automatiikka jonka pitäisi säästää, kävin katsomassa nykyistä, siellä on kyllä automatiikka, TA merkkinen.

En ole uskaltanut koskea siihen, mutta käyttöohjelappusta lueskelin ja tutkin vähän, ymmärsin että käyttöveden lämpöä voi säätää väliltä 30-90 ja säädetty nyt 70.

Löysin käyttöveden lämpömittarin ja se tosiaan näyttää 70, mutta lähellä sitä on toinen mittari, "LKV paluukierto" eikös se ole lämminkäyttövesi paluu, joka näyttää 50 astetta.


Hämmästyin tuon palaavan veden mittarista, miksi käyttövesi jäähtyy 20 astetta, tarkistin vielä tilanteen kun vettä ei varmasti oltu laskettu useaan tuntiin!?!? Voiko siinä olla öljynkulutuksen salaisuus? Mihin lämpö menee? Kaikki putket on nykyään eristetty.


Lämmitysveden säätö tuntuu olevan aika monimutkaista, otetaan huomioon ulkolämpötila, menoveden lämpötila, paluuveden lämpötila ja sitten käyrästöjen avulla säädetään niitä oikeaksi. Lisäksi ymmärsin, että kiertovesipumppu pysähtyy kerran vuorokaudessa 2 minuutin ajaksi?

Sitten voidaan asetella kiertovesipumpullekin jonkinlainen käyrä joka on toiminnassa jos ulkolämpötila yli 5. Että kiertovesipumppu käy vain yöllä tms.

Menee jo melko monimutkaiseksi, eihän tuohon uskalla koskea lainkaan. Jos se menee sekaisin koko laite, pahimmilla pakkasilla vielä ja lämmöt häviää talosta.


Purueristeet on talossa. Ikkunat on tietysti vanhat, kaksinkertaisilla laseilla mutta ne on tiivistetty eikä sieltä vedä kovasti.

Emme kyllä puulla voi alkaa lämmittää, ei missään ole puulle tiloja, eikä pannuhuoneeseen mitään suuria varaajia mahdu. Öljyllä jatketaan kyllä, hyvin on nimittäin lämmöt piisannut kovemmallakin pakkasella. Ainoa vaan, että tuo kulutus täytyy saada järkeväksi, ehkä johonkin 2000-3000 litran luokkaan.

Lue lisää

Moi,

Joo, Kuusamossa on ollut aika vilpoista tänä talvena ja yleensäkin kylmä paikka, joten lämmitystarve tuskin laskee.

Ouman on lämmönsäätöautomatiikka. Sinulla siellä onkin jo jonkinlainen säätäjä, joten asia sikäli kunnossa. En tunne tuota merkkiä.
Ouman ja Tiimi yleisempiä.

Käyttöveden lähtölämpö 70 C ihan hyvä. En osaa tarkemmin kommentoida tuota lämpötilaeroa, itselläni ei ole tuollaisia mittareita. Joku putkimies voi tuosta kertoa enemmän.

Onko tuossa käyttövedelle oma kiertovesipumppu, joissain isommissa taloissa on? Pattereille tietysti on, jos ei ole sellainen vapaakiertosysteemi. Kiertopumppujen toimintaa voi ohjailla senkin vuoksi, ettei ne jämähdä (ja muidenkin syiden takia). Myös shuntin toimintaa saa ohjattua, niin että se ajaa sitä nelitieventtiiliä jämähdyksen estämiseksi.

Koska talo on purueristeinen ja mitään lisäeristyksiä ei ole tehty, niin purut ovat aivan varmasti painuneet ainakin ikkunoiden alta.
Onko talo ns. rintamamiesmallia vai sellainen tiiliverhoiltu 1 kerroksen talo?

Itse huolehdin vm. 1968 tiiliverhoillusta (öljylämmitys, villa 10 cm) ja vm. 1957 rintamamallista (purueristys, ilmalämpöpumppu, sähkö ja uunit), joten saa lämmitellä ja kokemusta kertyy.

Puuttuisin myös tuohon kovaan sisälämpöön. Ei kannata pitää noin korkealla. Ihminen tottuu viikossa alempaan lämpötilaan ja öljyä säästyy. Silloin kun muutin aikoinaan omakotitaloon, olin tottunut kerrostalon 24-25 C sisälämpöön. Tuli myös OK-talossa pidettyä sitä 24 C, mutta jonkin ajan kuluttua tiputin 20-21 C ja siellä se on pysynyt. Äkkiä tottui, nyt käydessäni vanhemmillani kerrostaloasunnossa ja siellä se 24 C, niin meinaa tukehtua siihen kuumuuteen.

Patterit on aika kuumana, jos et voi niihin yhtään koskea. Se johtuu kovasta sisälämpötilan pyynnistä. Osta edullinen infrapunalämpömittari, sillä on kiva mittailla pattereita ja putkia. Itse hankin Biltemasta.

Jatka vain kirjoittelua tänne palstalle, osa kommenteista aika ilkeitä ja *ittuilua, mutta minua kiinnostaa tälläisena harrastajatalkkarina miten projektisi etenee.

tulevalämmittäjä kirjoitti:

Täällä alkuperäinen, sattuipa löytymään vielä tämä vanha juttu.

Öljyn kulutus on ollut veret seisauttava. Syksyllä pytyssä oli 3000l ja vähän aikaa sitten kävin katsomassa öljysäiliön mittaria ja havaitsin järkytyksekseni sen olevan lähes tyhjä. 4200l öljyä tuli tiistaina. Lauha keli ollut ja noin vaan 3 kuutiota haihtunut savuna ilmaan!!! Tätä menoa menee melkein 10 000 litraa vuodessa öljyä!?!

Pakkasta pitää aivan hirveästi, nyt -35.4 astetta. Poltin tuntuu käyvän koko ajan. Sisällä ollut siinä 24-25 asteen pintaan. Lämpöpatterit niin kuumia ettei edes hipaista kärsi. Syksyllä kävi poltinmies ja nuohooja. Hyötysuhde oli yli 90.

Kellarikerroksen kuumuus selvisi tuossa ennen joulua kattilahuoneessa 45 astetta, no sitten putkimies kävi laittamassa putkiin lisää eristettä ja muovipinnoitteen. Kellarin pattereihin tuli uudet säätimet, vanhat sellaiset hantaakit, säätömahdollisuudet jääkylmä-tulikuuma. Eihän niissä lämpöputkissa ollut mitään eristettä. Nyt on hyvät eristeet ja kellarissa 15 astetta.


Ensi kesänä täytyy tehdä jotain, varmaan pitää putkimies pyytää uudestaankin käymään. Liekkö öljykattilan vaihto edessä, eihän kulutus voi olla noin jumalaton?? Kohta varmaan se 4800 litraa jo mennyt...

Lue lisää

Et kai sä oikeasti uskonu että voit puolittaa sen kulutuksen mitä myyjä on ilmoittanut?

hdgshusa kirjoitti:

Moi,

Joo, Kuusamossa on ollut aika vilpoista tänä talvena ja yleensäkin kylmä paikka, joten lämmitystarve tuskin laskee.

Ouman on lämmönsäätöautomatiikka. Sinulla siellä onkin jo jonkinlainen säätäjä, joten asia sikäli kunnossa. En tunne tuota merkkiä.
Ouman ja Tiimi yleisempiä.

Käyttöveden lähtölämpö 70 C ihan hyvä. En osaa tarkemmin kommentoida tuota lämpötilaeroa, itselläni ei ole tuollaisia mittareita. Joku putkimies voi tuosta kertoa enemmän.

Onko tuossa käyttövedelle oma kiertovesipumppu, joissain isommissa taloissa on? Pattereille tietysti on, jos ei ole sellainen vapaakiertosysteemi. Kiertopumppujen toimintaa voi ohjailla senkin vuoksi, ettei ne jämähdä (ja muidenkin syiden takia). Myös shuntin toimintaa saa ohjattua, niin että se ajaa sitä nelitieventtiiliä jämähdyksen estämiseksi.

Koska talo on purueristeinen ja mitään lisäeristyksiä ei ole tehty, niin purut ovat aivan varmasti painuneet ainakin ikkunoiden alta.
Onko talo ns. rintamamiesmallia vai sellainen tiiliverhoiltu 1 kerroksen talo?

Itse huolehdin vm. 1968 tiiliverhoillusta (öljylämmitys, villa 10 cm) ja vm. 1957 rintamamallista (purueristys, ilmalämpöpumppu, sähkö ja uunit), joten saa lämmitellä ja kokemusta kertyy.

Puuttuisin myös tuohon kovaan sisälämpöön. Ei kannata pitää noin korkealla. Ihminen tottuu viikossa alempaan lämpötilaan ja öljyä säästyy. Silloin kun muutin aikoinaan omakotitaloon, olin tottunut kerrostalon 24-25 C sisälämpöön. Tuli myös OK-talossa pidettyä sitä 24 C, mutta jonkin ajan kuluttua tiputin 20-21 C ja siellä se on pysynyt. Äkkiä tottui, nyt käydessäni vanhemmillani kerrostaloasunnossa ja siellä se 24 C, niin meinaa tukehtua siihen kuumuuteen.

Patterit on aika kuumana, jos et voi niihin yhtään koskea. Se johtuu kovasta sisälämpötilan pyynnistä. Osta edullinen infrapunalämpömittari, sillä on kiva mittailla pattereita ja putkia. Itse hankin Biltemasta.

Jatka vain kirjoittelua tänne palstalle, osa kommenteista aika ilkeitä ja *ittuilua, mutta minua kiinnostaa tälläisena harrastajatalkkarina miten projektisi etenee.

Lue lisää

Joo, eli sitä Oumania ei tarvita. Kyllä se toimii tuo nykyinen kun käyttövesi ainakin pysyy 70 asteessa ja patterien kuumuus vaihtelee sen mukaan paljon pakkasta on. Kauheasti siellä kyllä on kaikkia anturoita ja moottoreita ym. jotka liittyy tuohon vehkeeseen.

Kiertovesipumppuja on 3kpl. Lämpöjohtopumppu, käyttövesipumppu ja varaajan latauspumppu. Kiertovesipumppuja voi ohjata pannuhuoneen sähkötaulusta, käyttövesipumpulle ja latauspumpulle on vain 0-1 ohjaus (molemmat päällä), mutta lämpöjohtopumpulle A-0-K ohjaus (automaatilla).

Talo on tiiliverhoiltu, 2 kerrosta, eli asuinkerros ja kellari.


Niin tosiaan, nyt tuota käyttövesihommaa miettiessäni pälkähtikin päähän sellainen ajatus, kun ihmettelin kesällä miten on pesutilojen lattiat ja patterit niin tulisia, vaikka kaikki muut patterit kylmänä. Patterit meni tosin kylmäksi kun sääti hantaakit kiinni. Ei kai niitä lämmitetä tuolla käyttöveden paluukierrolla?

Lattiakin oli muutettuamme niin kuuma ettei siihen kärsinyt paljaalla jalalla astua, mutta kellarista löytyi putkien luota kummallinen termostaatti jota säätämällä se saatiin 30 asteiseksi. Se on ollut nyt hyvä.

Eihän siinä sitten mitään jos se jäähtyy tuossa lattialämmityksessä, mutta voiko se tosiaan lämmetä käyttövedellä?


Tuota sisälämpöäkin pitäisi laskea, mutta kun siitä ei meinaa tulla mitään kun se lämpö vaan on niin mukavaa... Mutta jos kahdellakin asteella laskisi niin eihän se ole kuin 10% öljynkulusta, ja silloinkin sitä menee aivan liikaa.

Pitää joskus tuollainen infrapunamittari hankkia. Tosin on pannuhuoneessa mittari lähtevälle vedellekin ja näyttää myös se TAn värkki näytössään koko ajan käyttöveden ja lämmitysveden lämpöjä. Tuolloin -35 pakkasella se taisi jolla jotain 80-90c lämmitysvesi ja käyttövesi edelleen 70c.

tulevalämmittäjä kirjoitti:

Joo, eli sitä Oumania ei tarvita. Kyllä se toimii tuo nykyinen kun käyttövesi ainakin pysyy 70 asteessa ja patterien kuumuus vaihtelee sen mukaan paljon pakkasta on. Kauheasti siellä kyllä on kaikkia anturoita ja moottoreita ym. jotka liittyy tuohon vehkeeseen.

Kiertovesipumppuja on 3kpl. Lämpöjohtopumppu, käyttövesipumppu ja varaajan latauspumppu. Kiertovesipumppuja voi ohjata pannuhuoneen sähkötaulusta, käyttövesipumpulle ja latauspumpulle on vain 0-1 ohjaus (molemmat päällä), mutta lämpöjohtopumpulle A-0-K ohjaus (automaatilla).

Talo on tiiliverhoiltu, 2 kerrosta, eli asuinkerros ja kellari.


Niin tosiaan, nyt tuota käyttövesihommaa miettiessäni pälkähtikin päähän sellainen ajatus, kun ihmettelin kesällä miten on pesutilojen lattiat ja patterit niin tulisia, vaikka kaikki muut patterit kylmänä. Patterit meni tosin kylmäksi kun sääti hantaakit kiinni. Ei kai niitä lämmitetä tuolla käyttöveden paluukierrolla?

Lattiakin oli muutettuamme niin kuuma ettei siihen kärsinyt paljaalla jalalla astua, mutta kellarista löytyi putkien luota kummallinen termostaatti jota säätämällä se saatiin 30 asteiseksi. Se on ollut nyt hyvä.

Eihän siinä sitten mitään jos se jäähtyy tuossa lattialämmityksessä, mutta voiko se tosiaan lämmetä käyttövedellä?


Tuota sisälämpöäkin pitäisi laskea, mutta kun siitä ei meinaa tulla mitään kun se lämpö vaan on niin mukavaa... Mutta jos kahdellakin asteella laskisi niin eihän se ole kuin 10% öljynkulusta, ja silloinkin sitä menee aivan liikaa.

Pitää joskus tuollainen infrapunamittari hankkia. Tosin on pannuhuoneessa mittari lähtevälle vedellekin ja näyttää myös se TAn värkki näytössään koko ajan käyttöveden ja lämmitysveden lämpöjä. Tuolloin -35 pakkasella se taisi jolla jotain 80-90c lämmitysvesi ja käyttövesi edelleen 70c.

Lue lisää

Kyllä on mahdollista että pesutiloja lämmitetään käyttöveden paluukierrolla... mutta ei välttämättä. Voi myös olla että kosteille tiloille on oma säädin, joka toimii siis erikseen muun talon lämmityksestä.

Kyllä sun kannattaisi nyt opiskella oman talosi lämmitysjärjestelmä perinpohjaisesti. Olet ihan lirissä jos sinne tulee oikeasti joku häiriö, kun et tiedä miten se toimii.

Ja unohda haaveet lämmityskulujen puolittamisesta, se ei ole millään jipolla mahdollinen vaan vaatii kattavan eristysremontin.

tulevalämmittäjä kirjoitti:

Joo, eli sitä Oumania ei tarvita. Kyllä se toimii tuo nykyinen kun käyttövesi ainakin pysyy 70 asteessa ja patterien kuumuus vaihtelee sen mukaan paljon pakkasta on. Kauheasti siellä kyllä on kaikkia anturoita ja moottoreita ym. jotka liittyy tuohon vehkeeseen.

Kiertovesipumppuja on 3kpl. Lämpöjohtopumppu, käyttövesipumppu ja varaajan latauspumppu. Kiertovesipumppuja voi ohjata pannuhuoneen sähkötaulusta, käyttövesipumpulle ja latauspumpulle on vain 0-1 ohjaus (molemmat päällä), mutta lämpöjohtopumpulle A-0-K ohjaus (automaatilla).

Talo on tiiliverhoiltu, 2 kerrosta, eli asuinkerros ja kellari.


Niin tosiaan, nyt tuota käyttövesihommaa miettiessäni pälkähtikin päähän sellainen ajatus, kun ihmettelin kesällä miten on pesutilojen lattiat ja patterit niin tulisia, vaikka kaikki muut patterit kylmänä. Patterit meni tosin kylmäksi kun sääti hantaakit kiinni. Ei kai niitä lämmitetä tuolla käyttöveden paluukierrolla?

Lattiakin oli muutettuamme niin kuuma ettei siihen kärsinyt paljaalla jalalla astua, mutta kellarista löytyi putkien luota kummallinen termostaatti jota säätämällä se saatiin 30 asteiseksi. Se on ollut nyt hyvä.

Eihän siinä sitten mitään jos se jäähtyy tuossa lattialämmityksessä, mutta voiko se tosiaan lämmetä käyttövedellä?


Tuota sisälämpöäkin pitäisi laskea, mutta kun siitä ei meinaa tulla mitään kun se lämpö vaan on niin mukavaa... Mutta jos kahdellakin asteella laskisi niin eihän se ole kuin 10% öljynkulusta, ja silloinkin sitä menee aivan liikaa.

Pitää joskus tuollainen infrapunamittari hankkia. Tosin on pannuhuoneessa mittari lähtevälle vedellekin ja näyttää myös se TAn värkki näytössään koko ajan käyttöveden ja lämmitysveden lämpöjä. Tuolloin -35 pakkasella se taisi jolla jotain 80-90c lämmitysvesi ja käyttövesi edelleen 70c.

Lue lisää

kyllä varmaan lämmitetään lattiat ja ns. rättipatterit ym. kaikki joka kesälläkin tulisena tuolla käyttöveden paluukierrolla. käyttöveden lähtölämpöä ei saa laskea alle 70 astetta jos tuollainen käytössä. 70 asteessa legionellat kuolevat välittömästi, jos liian matala lämpötila niin helposti muhii lattialämmityksessä niitä.

jos lämmönsäädin menee rikki jostain syystä niin lämpöjohtopumpun voi käynnistää käsin kääntämällä kytkin asentoon k ja tämän jälkeen avata käsin sunttiventtiiliä jolloin talosta ei lämpö katoa. tan mallissa painetaan sellainen tappi sisään ja sitten venttiiliä on mahdollista käyttää kääntelemällä käsin "tikusta".

se kummallinen termostaatti on varmaan vanha kapillaaritermostaatti tai sitten paluuvesi termostaatti.


öljyä menee tosiaan paljon, millainen ilmanvaihto on? onko painovoimainen ilmanvaihto. vai onko katolla huippuimuri / vintillä puhallinkammio jossa puhallin, ja se käy jatkuvasti täydellä teholla.

nimittäin jos tuollaiset imurit käy täysillä koko ajan niin varmasti helottaa patterit tulisina ja öljypoltin tohisee. -35 pakkasella 80-90c lämmitysvesi, joo ei varmasti kärsi patteria edes hipaista.



mites tuota sellainen juttu, kun talo vuosimallia 62 ja lattiatkin lämpiää käyttövedellä jne, onko putkiremonttia tehty koskaan? olisi nimittäin jo korkea aika, 50 vuotta on tullut jo täyteen. onko pannuhuoneessa tms. näkyvissä galvanoituna kylmävesiputkia? jos on niin kannattaisi alkaa suunnittelemaan putkiremonttia.

putkiremonttiin yhdistyy samalla pesutilojen, vessojen ym. remontti, onkohan nekin vuodelta 1962. lattiat joutuu repimään kuitenkin auki kaikkialta missä putkia kulkee. jos lattiat on lautalattiat tms, eli ei ns. roskavalulla tehtyjä niin homma on helpompi, jos on kaksoisbetonilaatta niin homma on aivan perseestä, päällimäisen laatan joutuu piikkaamaan auki putkien kohdalta ja sitten valamaan uudelleen jne..

öljymies kirjoitti:

kyllä varmaan lämmitetään lattiat ja ns. rättipatterit ym. kaikki joka kesälläkin tulisena tuolla käyttöveden paluukierrolla. käyttöveden lähtölämpöä ei saa laskea alle 70 astetta jos tuollainen käytössä. 70 asteessa legionellat kuolevat välittömästi, jos liian matala lämpötila niin helposti muhii lattialämmityksessä niitä.

jos lämmönsäädin menee rikki jostain syystä niin lämpöjohtopumpun voi käynnistää käsin kääntämällä kytkin asentoon k ja tämän jälkeen avata käsin sunttiventtiiliä jolloin talosta ei lämpö katoa. tan mallissa painetaan sellainen tappi sisään ja sitten venttiiliä on mahdollista käyttää kääntelemällä käsin "tikusta".

se kummallinen termostaatti on varmaan vanha kapillaaritermostaatti tai sitten paluuvesi termostaatti.


öljyä menee tosiaan paljon, millainen ilmanvaihto on? onko painovoimainen ilmanvaihto. vai onko katolla huippuimuri / vintillä puhallinkammio jossa puhallin, ja se käy jatkuvasti täydellä teholla.

nimittäin jos tuollaiset imurit käy täysillä koko ajan niin varmasti helottaa patterit tulisina ja öljypoltin tohisee. -35 pakkasella 80-90c lämmitysvesi, joo ei varmasti kärsi patteria edes hipaista.



mites tuota sellainen juttu, kun talo vuosimallia 62 ja lattiatkin lämpiää käyttövedellä jne, onko putkiremonttia tehty koskaan? olisi nimittäin jo korkea aika, 50 vuotta on tullut jo täyteen. onko pannuhuoneessa tms. näkyvissä galvanoituna kylmävesiputkia? jos on niin kannattaisi alkaa suunnittelemaan putkiremonttia.

putkiremonttiin yhdistyy samalla pesutilojen, vessojen ym. remontti, onkohan nekin vuodelta 1962. lattiat joutuu repimään kuitenkin auki kaikkialta missä putkia kulkee. jos lattiat on lautalattiat tms, eli ei ns. roskavalulla tehtyjä niin homma on helpompi, jos on kaksoisbetonilaatta niin homma on aivan perseestä, päällimäisen laatan joutuu piikkaamaan auki putkien kohdalta ja sitten valamaan uudelleen jne..

Lue lisää

> käyttöveden lähtölämpöä ei saa laskea alle 70 astetta

EI ... ei saa käyttövesi noin kuumaa olla. 55 astetta on yleisesti käytetty paitsi jossain suurtalouskeittiöille lämmitetään 65 asteeseen. Normaaliin käyttöön alempaakin käytetään mutta joka toinen viikko on joksikin aikaa nostettava 55 asteeseen legionellabakteerivaaran torjumiseksi

tulevalämmittäjä kirjoitti:

Joo, eli sitä Oumania ei tarvita. Kyllä se toimii tuo nykyinen kun käyttövesi ainakin pysyy 70 asteessa ja patterien kuumuus vaihtelee sen mukaan paljon pakkasta on. Kauheasti siellä kyllä on kaikkia anturoita ja moottoreita ym. jotka liittyy tuohon vehkeeseen.

Kiertovesipumppuja on 3kpl. Lämpöjohtopumppu, käyttövesipumppu ja varaajan latauspumppu. Kiertovesipumppuja voi ohjata pannuhuoneen sähkötaulusta, käyttövesipumpulle ja latauspumpulle on vain 0-1 ohjaus (molemmat päällä), mutta lämpöjohtopumpulle A-0-K ohjaus (automaatilla).

Talo on tiiliverhoiltu, 2 kerrosta, eli asuinkerros ja kellari.


Niin tosiaan, nyt tuota käyttövesihommaa miettiessäni pälkähtikin päähän sellainen ajatus, kun ihmettelin kesällä miten on pesutilojen lattiat ja patterit niin tulisia, vaikka kaikki muut patterit kylmänä. Patterit meni tosin kylmäksi kun sääti hantaakit kiinni. Ei kai niitä lämmitetä tuolla käyttöveden paluukierrolla?

Lattiakin oli muutettuamme niin kuuma ettei siihen kärsinyt paljaalla jalalla astua, mutta kellarista löytyi putkien luota kummallinen termostaatti jota säätämällä se saatiin 30 asteiseksi. Se on ollut nyt hyvä.

Eihän siinä sitten mitään jos se jäähtyy tuossa lattialämmityksessä, mutta voiko se tosiaan lämmetä käyttövedellä?


Tuota sisälämpöäkin pitäisi laskea, mutta kun siitä ei meinaa tulla mitään kun se lämpö vaan on niin mukavaa... Mutta jos kahdellakin asteella laskisi niin eihän se ole kuin 10% öljynkulusta, ja silloinkin sitä menee aivan liikaa.

Pitää joskus tuollainen infrapunamittari hankkia. Tosin on pannuhuoneessa mittari lähtevälle vedellekin ja näyttää myös se TAn värkki näytössään koko ajan käyttöveden ja lämmitysveden lämpöjä. Tuolloin -35 pakkasella se taisi jolla jotain 80-90c lämmitysvesi ja käyttövesi edelleen 70c.

Lue lisää

Tuossa tulikin paljon viestejä koskien tuota sinun systeemiä. Eli siellä siis on jonkinlainen käyttöveden paluukierrolla toteutettu lattialämmitys. En ole tuollaiseen ratkaisuun tutustunut.
Kannattaa tosiaan pitää tuo 70 C, koska se legionella ei ole leikin asia.

Minua hieman huolettaa noiden putkien ikä. Selvitä mikä rakenne talossa on, onko se ns. kaksoislaattaperustus. Siinä on pohjalaatta, bitumi, eristys (yleensä villa, mutta sinulla oli purutalo) ja sitten pintavalu. Ne putket menevät siellä valujen välissä eli eristetilassa. En kyllä tiedä onko kaksoislaattaa tehty purueristyksellä.

Onko talo rinnemallinen? Miten kattokulma, mahtuuko hyvin lisää eristettä? Tuskin se tasakattoinen on. Katso yksi asia, jos talossa on alkuperäinen peltikatto ja tietysti ilman aluskatetta, niin meneekö yläpohjan eristetilassa viemärin rautainen tuuletusputki. Kerää helposti kondesiovettä, joka tippuu eristeisiin ja myös putkea pitkin seinän sisään. On omakohtaista kokemusta ja remontti ei ollut ihan halpa. Homettakin löytyi. Jos katto uusittu (ja tuuletusputki muovia), niin sitten ei ongelmia.

Patterivesi on kyllä todella kuumaa, itsellä vm. 1968 talossa kolmenkympin pakkasilla jossain 45-60 C:n välissä. Infrapunamittari hukassa, joten en ole mittaillut. Mittarilla voi muuten kätevästi katsoa kylmiä kohtia ja etsiä lämpövuotoja.

totuus valkenee kirjoitti:

Et kai sä oikeasti uskonu että voit puolittaa sen kulutuksen mitä myyjä on ilmoittanut?

puolittaminen voi olla mahdoton haste, mutta turhan kulutuksen poistamien helpompaa. Onko siellä vieläkin se turha lämminvesivaraaja? Tässä talossa sellaista ei ole koskaan ollut eikä tarvitakaan koska öljypoltin pysttyy melkoisen vesimäärän lämmittämään "lennossa"

ei taida olla lapsia kun käyttöveden lämmität palovammoja aiheuttavaksi? Minulla yleensä noin 40 astetta ja silloin tällöin nostan vaikka yhdeksi päiväksi 55 asteeseen

as77 kirjoitti:

puolittaminen voi olla mahdoton haste, mutta turhan kulutuksen poistamien helpompaa. Onko siellä vieläkin se turha lämminvesivaraaja? Tässä talossa sellaista ei ole koskaan ollut eikä tarvitakaan koska öljypoltin pysttyy melkoisen vesimäärän lämmittämään "lennossa"

ei taida olla lapsia kun käyttöveden lämmität palovammoja aiheuttavaksi? Minulla yleensä noin 40 astetta ja silloin tällöin nostan vaikka yhdeksi päiväksi 55 asteeseen

Lue lisää

Siellä on ilmeisesti tuo käyttöveden paluukierrolla toteutettu lattialämmitys, niin se vaatii aika lämpöisen veden.

Se varaaja on minustakin turha. Ei ole itselläni normaalilla 17 kW:n öljykattilalla lämmin vesi loppunut koskaan, vaikka kuinka saunottu isolla porukalla. Ei suihkussa tarvitse olla kuin 5-10 min.

hdgshusa kirjoitti:

Siellä on ilmeisesti tuo käyttöveden paluukierrolla toteutettu lattialämmitys, niin se vaatii aika lämpöisen veden.

Se varaaja on minustakin turha. Ei ole itselläni normaalilla 17 kW:n öljykattilalla lämmin vesi loppunut koskaan, vaikka kuinka saunottu isolla porukalla. Ei suihkussa tarvitse olla kuin 5-10 min.

Lue lisää

On se varaaja edelleen olemassa. Siihen ei laitettu lisää eristettä koska se olisi ollut niin vaikeaa, on peltikuoret ja kaikki, ja ei se tunnu käteen kuumalta niin annettiin sen olla.

Muistaakseni putkimies kommentoi sitä, että kattilassa ei ollut jotain ominaisuutta, minkätakia tuollainen varaaja tarvitaan. En vaan enään muista mikä se oli, mutta kuulemma uusissa kattiloissa sellainen olisi lukuunottamatta jotain valurautakattiloita. Putkimies tosin epäili että saattaa joutua laittaman sellaisen koottavan kattilan, olikohan liitekattila, koska ovet on niin ahtaat ja kattilahuoneen seinät teräsbetonia ja todella paksut.

Teho ei ole muuten 17kw, poltinmiehen tekemässä säätöpöytäkirjassa vai mikähän paperi se nyt on, mainitaan polttimen olevan säädetty teholle 34kw.


Ilmanvaihdossa on imuri, jota ohjataan sähkötaulusta. Imurin voi laittaa joko jatkuvalle puoliteholle, jatkuvalle täysteholle, kokonaan pois tai kello-ohjatuksi. En osaa käyttää sitä kelloa, se on kummallinen kaikkine tappeineen ja tikkuineen. Niimpä imuri on ollut jatkuvalla puoliteholla paitsi poissaollessa kokonaan pois ja kesällä täysillä.

Tuo imuri tietysti voi olla osasyyllinen öljynkulutukseen, mutta olen kyllä ymmärtänyt ettei ilmanvaihtoa saisi kokonaan pysäyttää?


Käyttöveden ym. säätöihin, tai oikeastaan mihinkään säätöihin ei olla koskettu lukuunottamatta patteritermostaatteja. Edellisen omistajan ajoilta ovat nuo kaikki. Se lattialämmityksen termostaatti taitaa olla sellainen kapillaari, siitä näkyy ohut kuparilanka lähtevän katosta tulevaan ohueen putkeen.


Talon rakenne on piirustusten mukaan sellainen, että kantavan laatan päällä on puukoolaus ja sen päällä lattiat, eli ei kahta betonia päällekkäin. Kellarissa näyttäisi olevan pelkkä laatta. Onko galvanoitu kylmävesiputki sellainen hopenkiiltoinen, patteriputkien tapainen? Sellaisia löytyy kellarista aika paljon, myös vessaan ym. tulevat kylmävesiputket on rautaa ja kuuma kuparia.

Pesutilat on uusittu 1986, ja niiden kohdalla on uudemmat putket, myös kylmä on kuparia ja selvästi kirkkaampia kuin nuo vanhemmat kuumavesikuparit. Tosin yhdistyvät kellarissa vanhoihin putkiin.

Edelliseltä omistajalta saadun tiedon mukaan, eli mitä tuonne keväällä jo kirjoitin ("Varaajan kv-kierukka, lkv-pumppu, lkv-suntti ja paisuntasäiliö vaihdettu 2001".), on myös samalla uusittu kuumavesiputket kattilahuoneen osalta, mutta muualta edelleen vanhaa.

Viemärit on rautaa. Eli ilmeisesti alkaa olla putkiremontin tarvetta ensi kesänä, mutta pesutiloja ei taida tarvita kuitenkaan purkaa kun -86 sinne laitettu uudet putket. Tuo tuuletusputki taitaa mennä katosta läpi, nyt selvisi mikä sekin on, olen ihmetellyt rautaputkea katolla töröttämässä.


Ei ole tasakatto, harjakatto on ja eristettä sinne kyllä mahtuisi aika paljonkin lisää. Mutta umpeen sitä ei kai ole hyvä eristää?

tulevalämmittäjä kirjoitti:

On se varaaja edelleen olemassa. Siihen ei laitettu lisää eristettä koska se olisi ollut niin vaikeaa, on peltikuoret ja kaikki, ja ei se tunnu käteen kuumalta niin annettiin sen olla.

Muistaakseni putkimies kommentoi sitä, että kattilassa ei ollut jotain ominaisuutta, minkätakia tuollainen varaaja tarvitaan. En vaan enään muista mikä se oli, mutta kuulemma uusissa kattiloissa sellainen olisi lukuunottamatta jotain valurautakattiloita. Putkimies tosin epäili että saattaa joutua laittaman sellaisen koottavan kattilan, olikohan liitekattila, koska ovet on niin ahtaat ja kattilahuoneen seinät teräsbetonia ja todella paksut.

Teho ei ole muuten 17kw, poltinmiehen tekemässä säätöpöytäkirjassa vai mikähän paperi se nyt on, mainitaan polttimen olevan säädetty teholle 34kw.


Ilmanvaihdossa on imuri, jota ohjataan sähkötaulusta. Imurin voi laittaa joko jatkuvalle puoliteholle, jatkuvalle täysteholle, kokonaan pois tai kello-ohjatuksi. En osaa käyttää sitä kelloa, se on kummallinen kaikkine tappeineen ja tikkuineen. Niimpä imuri on ollut jatkuvalla puoliteholla paitsi poissaollessa kokonaan pois ja kesällä täysillä.

Tuo imuri tietysti voi olla osasyyllinen öljynkulutukseen, mutta olen kyllä ymmärtänyt ettei ilmanvaihtoa saisi kokonaan pysäyttää?


Käyttöveden ym. säätöihin, tai oikeastaan mihinkään säätöihin ei olla koskettu lukuunottamatta patteritermostaatteja. Edellisen omistajan ajoilta ovat nuo kaikki. Se lattialämmityksen termostaatti taitaa olla sellainen kapillaari, siitä näkyy ohut kuparilanka lähtevän katosta tulevaan ohueen putkeen.


Talon rakenne on piirustusten mukaan sellainen, että kantavan laatan päällä on puukoolaus ja sen päällä lattiat, eli ei kahta betonia päällekkäin. Kellarissa näyttäisi olevan pelkkä laatta. Onko galvanoitu kylmävesiputki sellainen hopenkiiltoinen, patteriputkien tapainen? Sellaisia löytyy kellarista aika paljon, myös vessaan ym. tulevat kylmävesiputket on rautaa ja kuuma kuparia.

Pesutilat on uusittu 1986, ja niiden kohdalla on uudemmat putket, myös kylmä on kuparia ja selvästi kirkkaampia kuin nuo vanhemmat kuumavesikuparit. Tosin yhdistyvät kellarissa vanhoihin putkiin.

Edelliseltä omistajalta saadun tiedon mukaan, eli mitä tuonne keväällä jo kirjoitin ("Varaajan kv-kierukka, lkv-pumppu, lkv-suntti ja paisuntasäiliö vaihdettu 2001".), on myös samalla uusittu kuumavesiputket kattilahuoneen osalta, mutta muualta edelleen vanhaa.

Viemärit on rautaa. Eli ilmeisesti alkaa olla putkiremontin tarvetta ensi kesänä, mutta pesutiloja ei taida tarvita kuitenkaan purkaa kun -86 sinne laitettu uudet putket. Tuo tuuletusputki taitaa mennä katosta läpi, nyt selvisi mikä sekin on, olen ihmetellyt rautaputkea katolla töröttämässä.


Ei ole tasakatto, harjakatto on ja eristettä sinne kyllä mahtuisi aika paljonkin lisää. Mutta umpeen sitä ei kai ole hyvä eristää?

Lue lisää

Sinulla on niin iso talo ja siksi öljylaitteistossa enemmän voimaa. Tuo omani on sen 17 kW, koska talo vain 103 m2. Näitä on eri tehoisia. Rivareissa voi olla 60-80 kW ja enemmänkin, riippuen talon koosta.

Pesuhuone ei silti ole enää uusi, jos v. 1986 korjattu. Vesieristeet tulivat vasta 90-luvulla yleisemmin käyttöön. Voi siellä olla joku kosteudenestosively. Laattahan ei ole vedenkestävä, tai siis itse laatta on, mutta se sauma-aine ei. Sikäli hyvä, että kellari on betonilla, ei se miksikään mene. Ei meidänkään mökillä ole kuin betonilattia pesutiloissa ja on kuin uusi.

Viemäriputket eivät vältämättä ole vielä lopussa. Ne vaatii piikkauksia, jos ne uusit. Kai jotkut tekevät niitä kerrostaloista tuttuja pinnoituksiakin.

Se on hyvä, ettei ole kaksoislaattaa. Jos talo olisi vähän uudempi ja yksikerroksinen, niin voisi olla vaikka valesokkeli, sitten olisit ihmeissäsi.

Onko se siis rinnetalo? Ja katto peltiä?
Käy katsomassa joskus sitä viemärin tuuletusputkea, se voi kondensoida ja valuttaa seinän sisään, voi myös lämmittää yläpohjaa, jolloin vesi tippuu pellistä eristeisiin. Siellä ei ole aluskatetta, jos kattoa ei ole vaihdettu.

Puruja on varmaan yläpohjassa joitain kymmeniä senttejä. Riippuen kattokulmasta, kyllä sinne voi 30-40 cm puhallusvillaa heittää. Ei tietysti täyteen. Sopii hyvin purujen kanssa yhteen.
Katon kautta on suurin lämpöhäviö ja sinne on parin tunnin juttu puhaltaa ne villat, kun lainaat jostain sen koneen. Kyllä sen yrittäjäkin tekee mielellään. Katsot vain missä on 16 A:n sulake, se puhallinhärveli voi polttaa tavallisen 10 A:n.

hdgshusa kirjoitti:

Sinulla on niin iso talo ja siksi öljylaitteistossa enemmän voimaa. Tuo omani on sen 17 kW, koska talo vain 103 m2. Näitä on eri tehoisia. Rivareissa voi olla 60-80 kW ja enemmänkin, riippuen talon koosta.

Pesuhuone ei silti ole enää uusi, jos v. 1986 korjattu. Vesieristeet tulivat vasta 90-luvulla yleisemmin käyttöön. Voi siellä olla joku kosteudenestosively. Laattahan ei ole vedenkestävä, tai siis itse laatta on, mutta se sauma-aine ei. Sikäli hyvä, että kellari on betonilla, ei se miksikään mene. Ei meidänkään mökillä ole kuin betonilattia pesutiloissa ja on kuin uusi.

Viemäriputket eivät vältämättä ole vielä lopussa. Ne vaatii piikkauksia, jos ne uusit. Kai jotkut tekevät niitä kerrostaloista tuttuja pinnoituksiakin.

Se on hyvä, ettei ole kaksoislaattaa. Jos talo olisi vähän uudempi ja yksikerroksinen, niin voisi olla vaikka valesokkeli, sitten olisit ihmeissäsi.

Onko se siis rinnetalo? Ja katto peltiä?
Käy katsomassa joskus sitä viemärin tuuletusputkea, se voi kondensoida ja valuttaa seinän sisään, voi myös lämmittää yläpohjaa, jolloin vesi tippuu pellistä eristeisiin. Siellä ei ole aluskatetta, jos kattoa ei ole vaihdettu.

Puruja on varmaan yläpohjassa joitain kymmeniä senttejä. Riippuen kattokulmasta, kyllä sinne voi 30-40 cm puhallusvillaa heittää. Ei tietysti täyteen. Sopii hyvin purujen kanssa yhteen.
Katon kautta on suurin lämpöhäviö ja sinne on parin tunnin juttu puhaltaa ne villat, kun lainaat jostain sen koneen. Kyllä sen yrittäjäkin tekee mielellään. Katsot vain missä on 16 A:n sulake, se puhallinhärveli voi polttaa tavallisen 10 A:n.

Lue lisää

kyllä taitaa alkaa olla valurautaviemärit vuodelta 62 lopussa. ei niiden vaihto tarvitse piikkausta jos ei ole kaksoislaattarakennetta. lattiat täytyy tietysti ottaa auki ja kaivaa putket esiin, sieltä ne purujen seasta löytyy. vähän voi joutua piikkaamaan läpivientien kohdalla ja kellarin laatian alla.

ja lattiat täytyy muutenkin avata niitten käyttövesiputkien vaihtoja varten, ei niitä sieltä muuten saa vaihdettua mtienkään, jos menevät purujen seassa. vai meneekö ne putket kellarissa ja aina vaan lattiasta läpi? tuolloin vaihto saattaa olla mahdollinen ilman lattioiden avausta.

noista kattiloista. nykyisessä kattilassa ei ilmeisesti ole kierukkaa joten varaaja tarvitaan. myöskään uusissa liitekattiloissa ei ole kierukkaa. mutta harvoin liitekattiloita omakotitaloihin laitetaan. yleensä uusi tavallinen kattila mahtuu ovista sisään ilman seinien piikkausta.

galvanoitu kylmävesiputki on juuri sellainen kuin kuvailit. ne voi olla ihan haperoita, ehdottomasti kesällä sitten remonttiin!

34kw tuntuu vähän isolta vaikka talokin on iso. herättää vähän epäilyksiä, onko öljy ollut käytännössä melkein ilmaista rakennusaikana ja säästetty eristeissä, ja tilannetta kompensoimaan valittu vähän isompi kattila. kulutuskin viittaisi vähän siihen suuntaan. tuollainen tulee nykyään todella kalliiksi, lisää eristettä pitäisi ehdottomasti saada.

huippuimurin korvaamista lämmöntalteenotto koneella voisi myös harkita. vetääköhän se imuri miten paljon, jos on valittu vähän isompi imuri niin kyllä se vetää puolitehollakin vaikka kuinka. ei sitä kuitenkaan pysäyttää kannata.

öljymies kirjoitti:

kyllä taitaa alkaa olla valurautaviemärit vuodelta 62 lopussa. ei niiden vaihto tarvitse piikkausta jos ei ole kaksoislaattarakennetta. lattiat täytyy tietysti ottaa auki ja kaivaa putket esiin, sieltä ne purujen seasta löytyy. vähän voi joutua piikkaamaan läpivientien kohdalla ja kellarin laatian alla.

ja lattiat täytyy muutenkin avata niitten käyttövesiputkien vaihtoja varten, ei niitä sieltä muuten saa vaihdettua mtienkään, jos menevät purujen seassa. vai meneekö ne putket kellarissa ja aina vaan lattiasta läpi? tuolloin vaihto saattaa olla mahdollinen ilman lattioiden avausta.

noista kattiloista. nykyisessä kattilassa ei ilmeisesti ole kierukkaa joten varaaja tarvitaan. myöskään uusissa liitekattiloissa ei ole kierukkaa. mutta harvoin liitekattiloita omakotitaloihin laitetaan. yleensä uusi tavallinen kattila mahtuu ovista sisään ilman seinien piikkausta.

galvanoitu kylmävesiputki on juuri sellainen kuin kuvailit. ne voi olla ihan haperoita, ehdottomasti kesällä sitten remonttiin!

34kw tuntuu vähän isolta vaikka talokin on iso. herättää vähän epäilyksiä, onko öljy ollut käytännössä melkein ilmaista rakennusaikana ja säästetty eristeissä, ja tilannetta kompensoimaan valittu vähän isompi kattila. kulutuskin viittaisi vähän siihen suuntaan. tuollainen tulee nykyään todella kalliiksi, lisää eristettä pitäisi ehdottomasti saada.

huippuimurin korvaamista lämmöntalteenotto koneella voisi myös harkita. vetääköhän se imuri miten paljon, jos on valittu vähän isompi imuri niin kyllä se vetää puolitehollakin vaikka kuinka. ei sitä kuitenkaan pysäyttää kannata.

Lue lisää

Talo on tosiaan peltikatolla oleva rinnetalo. Se putki menee ihan ulos asti katon läpi, ei jää vintille. Purumäärää en ole mitannut.

Täytyy vähän keväämmällä varmaan käyttää jotain rakennusmiestä ja putkimiestä katsomassa noita vanhoja putkia, pesuhuonetta, eristeitä ym... Putket menee kellarista ylös vesipisteiden kohdilta, ei niitä kovin paljon varmaan puruissa ole, vähän kuitenkin.

Ei se imuri kovin hirveästi vedä, a-4 paperi kuitenkin pysyy venttiilissä kiinni kun imuri puoliteholla, täysteholla vetää paperia kanavaan. Eikö sellainen lämmöntalteenotto kone vaadi kovat putkitukset?

tulevalämmittäjä kirjoitti:

Talo on tosiaan peltikatolla oleva rinnetalo. Se putki menee ihan ulos asti katon läpi, ei jää vintille. Purumäärää en ole mitannut.

Täytyy vähän keväämmällä varmaan käyttää jotain rakennusmiestä ja putkimiestä katsomassa noita vanhoja putkia, pesuhuonetta, eristeitä ym... Putket menee kellarista ylös vesipisteiden kohdilta, ei niitä kovin paljon varmaan puruissa ole, vähän kuitenkin.

Ei se imuri kovin hirveästi vedä, a-4 paperi kuitenkin pysyy venttiilissä kiinni kun imuri puoliteholla, täysteholla vetää paperia kanavaan. Eikö sellainen lämmöntalteenotto kone vaadi kovat putkitukset?

Lue lisää

Menee toki katon läpi, mutta tarkoitan sellaista, että se putki tulee lämpöisestä viemäristä, koska tuulettaa sitä ulos. Nyt kun siellä yläpohjassa on talvella kylmä, niin se rautainen putki lämmittää sitä yläpohjaa ja vesi kondensoituu siihen rautaputkeen. Se voi valua putken ulkopintaa asuintilojen seinän sisään kastellen ne. Lisäksi peltikatosta voi tippua kondensiovettä eristeisiin.

Asuttamassani talossa kävi juuri niin. 6000 e meni kaiken maailman korjauksiin ja lopulta laitettiin uusi katto.

Samalla myös asennettiin LTO (ilmanvaihto). Se kävi helposti kattoremontin yhteydessä. Ne putket on nopeat vetää. 5000 e oli LTO putket työ kaikki yhteensä. Sisäilma on kuin eri maailmasta. Aiemmin ei putkia ollenkaan, koska pelkkä painovoimainen ilmanvaihto.

muista sitten että tarviit aika ison varaajan pannun vierelle, ei ole halpoja.
säästöä toki varmaan syntyy, mutta eikös parempi ole tyytyä yhteen kattilaan ja käyttää esim kesät pelkällä sähköllä? meillä jäspi kesäisin (5-6kk) pelkällä sähköllä ja mm. vuoden sähkönkulutus alle 5000kwh (öljyä menee 1600-2000L vuodessa).
jos aurinkoa meinaa hyödyntää, varmaan parempi olisi sähkö/hybridivaraaja 500L jossa vesi-ilpo ja tyhjiökeräimet 4kpl katolla, eikä öljyä lainkaan...??? ihan ajatuuksena...

Luultavasti öljyä kuluu vielä jonkin verran enemmän mitä myyjä on väittänyt.

Naivia kuvitella että edellinen asuja olisi ollut ertyisen leväperäinen ja käyttänyt ihan huvikseen 4800 litraa vuodessa ja uusi asukas voisi jollain pienellä hienosäädöllä karsia tuosta puolet pois.

Öljysheikiltä ostett kirjoitti:

Luultavasti öljyä kuluu vielä jonkin verran enemmän mitä myyjä on väittänyt.

Naivia kuvitella että edellinen asuja olisi ollut ertyisen leväperäinen ja käyttänyt ihan huvikseen 4800 litraa vuodessa ja uusi asukas voisi jollain pienellä hienosäädöllä karsia tuosta puolet pois.

Lue lisää

Pohtimassa talon hankintaa rak. 62-63. Betoninen alakerta 180m2 (suurin osa kylmää tilaa, lämmin askarteluhuone ja autotalli). Vesikiertoinen öljylämmitys, asuinkerroksen neliöt 180m2. Eritys ja ikkunat alkuperäiset, muttä käyttövesiputket vaihdettu 2009 ja öljykattila -säiliö 2002. Asuinkerros puu-/lautarakenteinen eli ilmeisesti purueristys. Myyjä ilmoittaa öljynkulutukseksi 4000l/vuodessa. Tuntuu h**vet*n kalliilta ja tietysti taloussähkö päälle. Pesutilat myös remontoitu 2009. Pitäisköhän hylätä koko ajatus talon ostosta samantien?

Jahkailija12 kirjoitti:

Pohtimassa talon hankintaa rak. 62-63. Betoninen alakerta 180m2 (suurin osa kylmää tilaa, lämmin askarteluhuone ja autotalli). Vesikiertoinen öljylämmitys, asuinkerroksen neliöt 180m2. Eritys ja ikkunat alkuperäiset, muttä käyttövesiputket vaihdettu 2009 ja öljykattila -säiliö 2002. Asuinkerros puu-/lautarakenteinen eli ilmeisesti purueristys. Myyjä ilmoittaa öljynkulutukseksi 4000l/vuodessa. Tuntuu h**vet*n kalliilta ja tietysti taloussähkö päälle. Pesutilat myös remontoitu 2009. Pitäisköhän hylätä koko ajatus talon ostosta samantien?

Lue lisää

No tuota lueppas koko ketju läpi ja katso miten kävi, ilmoitettu öljynkulutus oli aluksi 4800l/vuosi, uusi asukas uskoi pääsevänsä helposti puolittamaan sen muutamalla toimenpiteellä vaikka nostaisi sisälämpötilaa, ja nyt totuus on ruvennut valkemaan, öljyä on palanut 3 kuutita muutamassa kuukaudessa.

Ja nyt on ollut lauha syksy. Ajatella jos pakkaset olisi alkaneet jo joulukuussa, olisiko öljyä palanut jo 4-5 kuutiota...

Tuossa nyt on kattila vaihdettu, lähtötilanne ollut varmaan samanlainen kun ketjun aloittajan uudessa talossa.

Jahkailija12 kirjoitti:

Pohtimassa talon hankintaa rak. 62-63. Betoninen alakerta 180m2 (suurin osa kylmää tilaa, lämmin askarteluhuone ja autotalli). Vesikiertoinen öljylämmitys, asuinkerroksen neliöt 180m2. Eritys ja ikkunat alkuperäiset, muttä käyttövesiputket vaihdettu 2009 ja öljykattila -säiliö 2002. Asuinkerros puu-/lautarakenteinen eli ilmeisesti purueristys. Myyjä ilmoittaa öljynkulutukseksi 4000l/vuodessa. Tuntuu h**vet*n kalliilta ja tietysti taloussähkö päälle. Pesutilat myös remontoitu 2009. Pitäisköhän hylätä koko ajatus talon ostosta samantien?

Lue lisää

Moi,

Tässä on nyt urakalla pohdittu toisen kaverin talon suurta öljynkulutusta ja koska hänen talossaan ja sinun kiinnostuksen kohteessa on alkuperäiset eristykset, niin öljynkulutus on sen 4000 litraa. Purua varmaan 10 cm seinissä ja painunut ainakin ikkunoiden alta, niin viehän se.

Jos sisälämpöä pudotetaan ja tyydytään 19-20 C:n lämpöön (johon tottuu), niin kulutusta voi laskea. Puolittaminen ei onnistu ilman mittavia lisäeristyksiä.

Niin, jos talo miellyttää ja hinta kohdallaan ja olet valmis niihin eristyksiin, silloin voi olla hyvä ostos. Ainakin öljylaitteita uusittu ja remonttia tehty. Henkilökohtaisesti itselläni ei olisi varaa yli 2500 litran kulutukseen, joten 4000 litraa riipaisisi pahasti. Öljyä sai vielä joku vuosi sitten 50 senttiä litra, nyt yli euron. Auts!

pannu kuumana kirjoitti:

No tuota lueppas koko ketju läpi ja katso miten kävi, ilmoitettu öljynkulutus oli aluksi 4800l/vuosi, uusi asukas uskoi pääsevänsä helposti puolittamaan sen muutamalla toimenpiteellä vaikka nostaisi sisälämpötilaa, ja nyt totuus on ruvennut valkemaan, öljyä on palanut 3 kuutita muutamassa kuukaudessa.

Ja nyt on ollut lauha syksy. Ajatella jos pakkaset olisi alkaneet jo joulukuussa, olisiko öljyä palanut jo 4-5 kuutiota...

Tuossa nyt on kattila vaihdettu, lähtötilanne ollut varmaan samanlainen kun ketjun aloittajan uudessa talossa.

Lue lisää

No, kannattaa varmaan harkita heti lämmitysjärjestelmän muuttamista. Itelle riitti yksi vuosi öljylämmitystä. Nykyisin puu/sähkölämmitys. Kulut jotain 1/3 öljylämmityksestä.

hdgshusa kirjoitti:

Moi,

Tässä on nyt urakalla pohdittu toisen kaverin talon suurta öljynkulutusta ja koska hänen talossaan ja sinun kiinnostuksen kohteessa on alkuperäiset eristykset, niin öljynkulutus on sen 4000 litraa. Purua varmaan 10 cm seinissä ja painunut ainakin ikkunoiden alta, niin viehän se.

Jos sisälämpöä pudotetaan ja tyydytään 19-20 C:n lämpöön (johon tottuu), niin kulutusta voi laskea. Puolittaminen ei onnistu ilman mittavia lisäeristyksiä.

Niin, jos talo miellyttää ja hinta kohdallaan ja olet valmis niihin eristyksiin, silloin voi olla hyvä ostos. Ainakin öljylaitteita uusittu ja remonttia tehty. Henkilökohtaisesti itselläni ei olisi varaa yli 2500 litran kulutukseen, joten 4000 litraa riipaisisi pahasti. Öljyä sai vielä joku vuosi sitten 50 senttiä litra, nyt yli euron. Auts!

Lue lisää

Kiitos! Tällä hetkellä asustan histaloa vm. -28. Lisäeristyksiä tehty ja puuta poltetaan ahkerasti ja tiedän huonelämpötilan ja muiden energianpihistyskeinojen tehon/tehottomuuden. Nykyisen talon lämmitysmuoto puu sähkö. Mietinnän alla olevassa talossa on pattereissa termostaatit 80-luvulta ja ajattelin ne heti vaihdattaa uudempiin ja tarkempiin, mutta en tiedä kuinka suuri hyöty siitä olisi. Veden kulutus ja huonetilojen lämpötila tuntuisivat ensimmäisiltä energian pihistyskeinoilta ja autotallin ovien vaihtaminen (irivistävät alareunasta ainakin 15 mm, alkuperäiset). Talon mahdollista hankkimista mietitään rauhassa.

Jahkailija12 kirjoitti:

Pohtimassa talon hankintaa rak. 62-63. Betoninen alakerta 180m2 (suurin osa kylmää tilaa, lämmin askarteluhuone ja autotalli). Vesikiertoinen öljylämmitys, asuinkerroksen neliöt 180m2. Eritys ja ikkunat alkuperäiset, muttä käyttövesiputket vaihdettu 2009 ja öljykattila -säiliö 2002. Asuinkerros puu-/lautarakenteinen eli ilmeisesti purueristys. Myyjä ilmoittaa öljynkulutukseksi 4000l/vuodessa. Tuntuu h**vet*n kalliilta ja tietysti taloussähkö päälle. Pesutilat myös remontoitu 2009. Pitäisköhän hylätä koko ajatus talon ostosta samantien?

Lue lisää

Tuon verran sitä kuluu. Itsellä on 10v vanha 200 neliön talo ja siinä kuluu lämmitykseen noin 20.000kWh. Purueristeisessä samankokoisessa talossa menee vähintään tuplat (öljyssä n. 4000L) ja todennäköisesti vielä kehnommalla asumismukavuudella (vetoa ja kylmiä nurkkia). Ja kannattaa tosiaan varautua siihen että et pääse yhtä vähällä kulutuksella mitä myyjä ilmoittaa.

Hinnastahan se on kiinni. Vaikka lämmityskulut olisi 3000€ enemmän kuin modernimmassa talossa, niin yleensä hinnassa voi helposti olla esimerkiksi sadan tonnin ero, kyllä sillä aika paljon ostaa öljyä.

Jahkailija12 kirjoitti:

Kiitos! Tällä hetkellä asustan histaloa vm. -28. Lisäeristyksiä tehty ja puuta poltetaan ahkerasti ja tiedän huonelämpötilan ja muiden energianpihistyskeinojen tehon/tehottomuuden. Nykyisen talon lämmitysmuoto puu sähkö. Mietinnän alla olevassa talossa on pattereissa termostaatit 80-luvulta ja ajattelin ne heti vaihdattaa uudempiin ja tarkempiin, mutta en tiedä kuinka suuri hyöty siitä olisi. Veden kulutus ja huonetilojen lämpötila tuntuisivat ensimmäisiltä energian pihistyskeinoilta ja autotallin ovien vaihtaminen (irivistävät alareunasta ainakin 15 mm, alkuperäiset). Talon mahdollista hankkimista mietitään rauhassa.

Lue lisää

Niin no, on siitä termareiden vaihdosta jotain apua, mutta ei isoja säästöjä tule, koska kuitenkin termostaatit on. Sitä ei tiedä kuinka jumissa ovat.

Huonelämpötila on hyvä tarkkailun aihe. 5% aste sanotaan vaikutuksen olevan. Siellä on varmaan Ouman tai vastaava.

Asuttamassani vm. 1968 öljytalossa oli kanssa alkuperäiset autotallin ovet ja hirveässä kunnossa. Ne vaihdettiin Turnerin kauko-ohjattavaan malliin ja ei ole kaduttanut.