Usein näilläkin palstoilla valitetaan, että kumppani ei arvosta tarpeeksi. Tietenkin arvostusta pitää olla, mutta erittäin huono tapa hankkia tätä arvostusta nalkuttaminen. Ongelma on siinä, että se saa kohteessa karvat pystyyn ja puolustuskannalle. Nalkuttamisessahan kyse jonkinlaisesta kritiikistä, eli siitä, että puolison pitää muuttua ennen kuin kelpaa.
Jos nalkutuksen kohteena on esimerkiksi kumppanin työ tai jokin muu asia josta hän on ylpeä, niin hän kokee nalkutuksen varmasti arvostuksen puutteena. Mutta niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ensin koet, että kunppani ei arvosta sinua ja olet tyytymätön ja nalkutat. Seuraus on se, että kumppani alkaa pitää luentoa siitä, miten hänen työpanostaan yhteisen hyvän eteen pitäisi arvostaa. Nalkutuksen kohde hyökkää takaisin ja alkaa arvioimaan nalkuttajaan panosta kriittisemmin. Lopputulos on, että molemmat saavat entistä vähemmän arvostusta.
yksipuolinen arvostus
23
556
Vastaukset
- ei koskaan kotona..
No jaa...jos on liittoon alkanut, pitäisi kuitenkin pysyä mielessä se asia, että se NAINEN ja se perhe on kuitenkin työtä tärkeämpi.
TÄMÄ tahtoo teiltä uraihmisiltä unohtua...
Siitä se nalkutus johtuu..- lisäys äskeiseen:
Voi olla toisinkin päin, nainen on se uraohjus.
Tai sitten kumpikin ovat ja riidellään, kuka hoitaisi lapset... - eräs mies
Ensinnäkin nalkutus ei aina liity pelkästään siihen työhön mistä perhe saa rahat, että se voi ostaa kaikkea sitä mitä puoliso vaatii. Nalkutus voi liittyä myös siihen, että tekee liikaa pihatöitä, remontoi, jne. sitä ennen puoliso on tietenkin nalkuttanut, että pihatyöt ja remontit on tekemättä. Sitten kun näitä hommia alkaa tekemään niin siihen käytetty aika on pois puolisolta ja siitä seuraa lisää nalkutusta.
En varmasti ole tuntemuksineni yksin. Usein kuulee, että esimerkiksi omakotitalon rakentaminen tuhoaa avioliiton. Ensin kuulee tyytymättömyyttä, että pitää saada omakotitalo ja sitten kun hommaan ryhtyy, niin seurauksena on ero, koska rakentaminen vaatii ajan ja rahan käyttöä. Siis sellaista ajankäyttöä, joka on pois siltä puolisolta ja perheeltä. Surkuhupaisaa on, että usein koko rakennusprojektiin ryhdytään pelkästään puolison ja perheen vuoksi (harva yksineläjä sellaiseen ryhtyy). - "tulit liian myöhään
eräs mies kirjoitti:
Ensinnäkin nalkutus ei aina liity pelkästään siihen työhön mistä perhe saa rahat, että se voi ostaa kaikkea sitä mitä puoliso vaatii. Nalkutus voi liittyä myös siihen, että tekee liikaa pihatöitä, remontoi, jne. sitä ennen puoliso on tietenkin nalkuttanut, että pihatyöt ja remontit on tekemättä. Sitten kun näitä hommia alkaa tekemään niin siihen käytetty aika on pois puolisolta ja siitä seuraa lisää nalkutusta.
En varmasti ole tuntemuksineni yksin. Usein kuulee, että esimerkiksi omakotitalon rakentaminen tuhoaa avioliiton. Ensin kuulee tyytymättömyyttä, että pitää saada omakotitalo ja sitten kun hommaan ryhtyy, niin seurauksena on ero, koska rakentaminen vaatii ajan ja rahan käyttöä. Siis sellaista ajankäyttöä, joka on pois siltä puolisolta ja perheeltä. Surkuhupaisaa on, että usein koko rakennusprojektiin ryhdytään pelkästään puolison ja perheen vuoksi (harva yksineläjä sellaiseen ryhtyy)....eiköhän ne nalkutukset kuvailemissasi asioissa johdu siitä, että ne hommat tapahtuu vasta joskus viidestoista päivä, eikä heti, joten aika kasa on niitä tekemättömiä hommia siinä listassa..
Tuo talokin, saakai sitä sitten alkaa taloa värkkään, kun nainen suunnittelee jo eroa...Heh!
- VOihan vihannes!
Ensinnakään kaikki se, mitä miehet mieltävät nalkutukseksi ei ole sitä. Toisekseen kaikki kommentit, joista mies ei tykkää määritellään nalkutukseksi. Näin ainakin meillä. Ja nalkutus on aikojen saatossa loppunut, samoin muu kommunikointi. Ei voisi vähempää kiinnostaa miehen tekemiset tai tekemättä jättämiset. Arvostusta on turha odottaa jollei kestä minkään sortin palautetta tai keskustelua.
Nalkutuksen kohteena on usein miehen välinpitämättömyys kodin siisteyttä tai pikkuremontteja kohtaan. On aivan inhimillistä, että jos vaimo pitää kodin perussiistinä, mies laittaisi edes vaatteensa kaappiin vaikka niitä remonttivaatteita seuraavana päivän tarvitsikin.
'Kyllä sellainen perus vaivannäön vältteleminen aiheuttaa ärtymystä ja ei ihme, jos se joskus muuttuu nalkutukseksi. - Nalkutatko mies?
Samaa voi sanoa, jos mies ottaa kaiken itseensä. Kun ja jos vaimo sanoo jotakin miehen mielestä negatiivista, mies kääntää sen itseensä. 'Tää on niitä pahimpia naisen ärsyttäjiä myös joka jurppii, itsetuntoa miehet!
Eikö mies muka nalkuta? jos aletaan näin puhumaan että kommentit ovat aina sitä nalkutusta. Onko tämä nalkutuskin miesten keksimä sana?- joopajoo taas!
Jotkut miehet ovat todella itsekkäitä ja elävät parisuhteessaan edelleen kuin omassa nuoruusajan kämpässä tuskin vaivautumatta riisumaan kenkiään nukkumaan mennessään..
Kyllä se alkaa vituttamaan, jos joutuu aikuisen miehen jälkiä siivoamaan, kuin pienen lapsen..
Tuosta työstä nyt tuskin tulee nalkutusta kuin silloin, jos työ vie jo vapaa-ajankin ja työreissut ovat viinanhuuruisia huorareissuja.. - Ei h-i !
Naiset voivat nalkuttaa ihan rauhassa, mitä se haittaa, jos mieäs nälvii kaiken aikaa ja kaikesta. Kun siitä huomauttaa, niin hän vain sanoo ja kertoo suoraan ja rehellisesti, miten asiat ovat.
- Eräs nainen ja vaimo
Nalkuttaminen on hyvin ikävää parisuhteessa ja huono tapa keskustella asioista. Myös miehet nalkuttavat ja valittavat. Ihminen on siitä jännä otus, että hän ei huomaa omia virheitään, mutta toisen tekemättä jättämiset ja virheet kyllä huomataan :). Jos parisuhteessa kumpikin osapuoli pystyy kasvamaan siihen, että hyväksyy enimmäkseen sen toisen ihmisen puutteet niin on paljon helpompi ja mukavampi elää. On itsellekkin mukavaa ottaa sellainen asenne, ettei ärsyynny jokaisesta kahvikupista joka on jäänyt tiskipöydälle tms. Sama koskee miehiäkin, jotka kyllä osaavat omalla tavallaan aivan yhtä ilkeitä naisille olla.
- Kokemus-K
"Ihminen on siitä jännä otus, että hän ei huomaa omia virheitään, mutta toisen tekemättä jättämiset ja virheet kyllä huomataan :)."
Olet varsin oikeassa. Ja samalla tavalla ihmisillä on välillä hyvinkin hassuja pinttymiä siitä miten asiat pitää tehdä ja kenen ne pitää tehdä. Eikä niitä usein huomaa itsekään. On vain jotenkin olettanut jonkun homman kuuluvan jollekin. Yksi ihan hauska esimerkki tuli ilmi kotona vähän aikaa sitten. Ihmettelin kun roskis oli keittiössä pitkään ulosvedettynä ja ilman uusia roskapusseja. No kävi ilmi että vaimoni oli vienyt täydet roskikset ulos. Yleensä minä teen sen ja laitan luonnollisesti jälkeenpäin uudet tyhjät pussit roskissankoihin. Mutta vaikka hän olikin nyt poikkeuksellisesti vienyt roskat ulos, hän oletti ilman muuta että uusien pussien laitto on minun hommani. Hänelle siinä olisi mennut kymmenen sekuntia mutta ei ollut tehnyt kun ei ole hänen hommansa...- hermanne p
Juuri tuollaista ihme touhua naiset järjestelee. Siinä olisi todellakin vain mennyt 10 sekunttia, mutta ei kun se ei ole naisen homma.
- Eräs nainen ja vaimo
hermanne p kirjoitti:
Juuri tuollaista ihme touhua naiset järjestelee. Siinä olisi todellakin vain mennyt 10 sekunttia, mutta ei kun se ei ole naisen homma.
Voi pojat :)! Juuri tuota minä tarkoitin, että sitä vain tuijotetaan niitä toisen vikoja. Tuossakin tilanteessa...miettikääpäs oliko oikeasti niin kauheaa ja vakavaa kun toinen jätti ne pussit laittamatta roskikseen? Miksi moisesta täytyy itseään kiusata ärsyyntymällä? Eikös olisi kaikista helpointa itselle olla vain tyytyväinen siihen, että toinen on vienyt roskat ja "katsos, unohtu pussit mutta hei minähän voin tästä jatkaa ja laittaa pussit paikoilleen :). " Sellaista on aito yhteistyö ja kumppanuus.
I - Ihme Touhuja! :O
hermanne p kirjoitti:
Juuri tuollaista ihme touhua naiset järjestelee. Siinä olisi todellakin vain mennyt 10 sekunttia, mutta ei kun se ei ole naisen homma.
Joo...ihme touhua tosiaan..
meillä mies ei koskaan vie roskia ulos, puhumattakaan muista hommista.. - 67-v
Eräs nainen ja vaimo kirjoitti:
Voi pojat :)! Juuri tuota minä tarkoitin, että sitä vain tuijotetaan niitä toisen vikoja. Tuossakin tilanteessa...miettikääpäs oliko oikeasti niin kauheaa ja vakavaa kun toinen jätti ne pussit laittamatta roskikseen? Miksi moisesta täytyy itseään kiusata ärsyyntymällä? Eikös olisi kaikista helpointa itselle olla vain tyytyväinen siihen, että toinen on vienyt roskat ja "katsos, unohtu pussit mutta hei minähän voin tästä jatkaa ja laittaa pussit paikoilleen :). " Sellaista on aito yhteistyö ja kumppanuus.
IAinoa järkevä toteamus: Kivat kun veitkin roskat!
Turha mainita uusien pussien laittamattomuudesta mitään!
- anonyymi mies
Minä nalkutan vaimolleni ja ihan syystä. Perseestähän se on mutta minkäs teet? Ennen nalkutusta koitin rakentavaa keskustelua, ei mennyt perille. Vaimoni on sohvaperuna mikä nukkuu päivät ja valvoo yöt. Tämän päälle minun pitäisi vielä kuunnella hänen valitkusia kun milloin on mikäkin huonosti. Tämän kaiken kukkuraksi vaimoni ei tunnu yhtään ymmärtävän mitä minä puhun tunteista, että ei jaksa aina vain negatiivisuutta tai että olisi hienoa että hänkin vähän osallistuisi hoidettaviin asioihin. Hänen mielestään hän tekee vähintään puolet kaikesta. Minä siis käy töissä, hän ei. Minä herään aamulla, teen ruuat, järjestelen kämppää ja maksan kaikesta luonnollisesti enemmän. Mitä hän tekee? No hän kokkaa kerran parissa viikossa ja siivoaa kämpän.
Minä tuon lahjoja ja otan toista huomioon. No koska hän on ostanut minulle mitään pientäkään lahjaa tai oma-aloitteisesti huomioinut minua, en edes muista.
Tässä vaiheessa rupean olemaan vähän kyllästynyt ja nalkutan asioista. Nyt olen vähän jo siirtymässä reagoimattomaan tilaan. Hän ei selkeästi ymmärrä tunteitani, vaikka olen ihan suoraa kertonut mille tuntuu. Pari päivää sitten päätin että en sitten kerro oikeasti tunteistani mitään kun ei sananhelinällä tunnu olevan mitään merkitystä. Nalkutus siis loppuu ja en kommentoi linjalla mennään. Saa nähdä tajuaako hän että olen ihan rikki.
Tässä tarvii sitten ruveta panostamaan itseensä enemmän kun parisuhteeseen panostus ei minun tilanteessani ainakaan ole tuottanut mitään tulosta.
Hyvää Kesää varsinkin kaikille paskassa jamassa oleville, kyllä se siitä!- ....................
"Tässä tarvii sitten ruveta panostamaan itseensä enemmän kun parisuhteeseen panostus ei minun tilanteessani ainakaan ole tuottanut mitään tulosta."
Juuri näin sun kannattaakin tehdä. Voit itsekkin huonosti jos käytät kaiken energiasi nalkuttamiseen ja toisen vikojen tuijotteluun. Aina on hyvä aloittaa ensin oman itsensä kehittämisestä. Ei voi muuta kuin toivoa, että toinenkin tekisi samoin. Tuppaa olemaan niin, että se nalkutus aiheuttaa vain vastareaktion. En tiedä..mutta voisiko olla mahdollista, että vaimosi heittäytyy tahallaan välinpitämättömäksi nalkutuksesi vuoksi tyyliin "mitä enemmän nalkutat, sitä vähemmän teen". Nalkutus myös tappaa tunteita sen kohteelta. Jos joutuu jatkuvasti kuuntelemaan moitteita niin hyvät tunteet väistyy vitutuksen tieltä ja siinä sitä sitten ollaan pahassa kierteessä.
- anonyymi mies
Tänään tulin töistä kotiin vaimon taas kolisteltua kippoja ja kuppoja klo 3 yöllä ja vähän räpsittiin valoja päälle. Nukuin siis huonosti joku 5 tuntia. Niin siis kotiin tullessa sieltä oltii tulossa suukkoa antelemaan vaikka tietää että empä paljoa varmaan nukkunut. Väistin ja sanoin olevani väsynyt ja niinhän olenkin pääosin henkisesti. Eli eipä tullut riitaa kun en sano mihinkään mitään.
Kämppä rupeaa olemaan jopa mihin miehen silmissä sekaisin ja vaimo oli nukkunut koko päivän taas kun kahvi oli päällä ja vaatteita ei ollut kunnolla saanut niskaan. Ei jaksa kiinnostaa kiinnostaa ja jos hän kysyy jotenkin että mikä on olo tai miten voit on pakko vastata: "Ihan hyvin. Kuinka niin?" ja taaskaan ei tule mitään riitaa kun en nalkuta.- ....................
Luulis, että vaimosi huolestuu kun et enää nalkutakkaan. Toivottavasti hän alkaa miettiä sitten ja parantaa omia tapojaan ihan oma-aloitteisesti nyt kun annat hänelle siihen mahdollisuuden. Oletko muuten sanonut vaimollesi miltä sinusta tuntuu henkisellä tasolla, ei pelkästään kodin siivoamis jutuista jne., siis ihan rehellisesti että olet väsynyt tilanteeseen ja henkisesti ihan puhki? Rauhallinen asioista puhuminen on mielestäni paras tapa ratkaista parisuhteen ongelmia. Joskus pitää käydä rankkojakin keskusteluja, mutta ainakin oman kokemukseni mukaan ne auttaa pääsemään asioissa eteenpäin. Omista rehellisistä tunteista on paljon vaikeampi puhua kuin tiskivuorista ja imurointivuoroista yms. Helpostihan se väsymys purkautuu juuri tuollaisiin ihan sivuseikkoihin ja jää sitten se todellinen ongelma käsittelemättä. Olisin myös huolissani kumppanistani jos hän passivoituisi noin pahasti, että valvoisi vain kaiket yöt eikä tekisi päivisin yhtään mitään. Voisiko hänellä olla masennusta tai jotain muuta sellaista?
- Miksi yhdessä?
.................... kirjoitti:
Luulis, että vaimosi huolestuu kun et enää nalkutakkaan. Toivottavasti hän alkaa miettiä sitten ja parantaa omia tapojaan ihan oma-aloitteisesti nyt kun annat hänelle siihen mahdollisuuden. Oletko muuten sanonut vaimollesi miltä sinusta tuntuu henkisellä tasolla, ei pelkästään kodin siivoamis jutuista jne., siis ihan rehellisesti että olet väsynyt tilanteeseen ja henkisesti ihan puhki? Rauhallinen asioista puhuminen on mielestäni paras tapa ratkaista parisuhteen ongelmia. Joskus pitää käydä rankkojakin keskusteluja, mutta ainakin oman kokemukseni mukaan ne auttaa pääsemään asioissa eteenpäin. Omista rehellisistä tunteista on paljon vaikeampi puhua kuin tiskivuorista ja imurointivuoroista yms. Helpostihan se väsymys purkautuu juuri tuollaisiin ihan sivuseikkoihin ja jää sitten se todellinen ongelma käsittelemättä. Olisin myös huolissani kumppanistani jos hän passivoituisi noin pahasti, että valvoisi vain kaiket yöt eikä tekisi päivisin yhtään mitään. Voisiko hänellä olla masennusta tai jotain muuta sellaista?
EROTKAAAAAAAAAA!!!!!!!!
- pakko jaksaa?
Kuulkaas, ei se ole aina nainen joka siivoaa, laittaa ruokaa, tekee lähes kaikki kotityöt niin sisällä talossa kuin ulkonakin. Ja sitten pitää kuunnella tilitystä siitä että ei jaksa! No ei hän ainakaan kotitöistä ole väsynyt.. Istuu tietokoneella jopa aamuun asti ja nukkuu päivän, jeejee. Ei välttämättä kiinnosta minun kanssani tehdä jotakin tiettyä asiaa mutta kavereidensa kanssa kylläkin. Jättää tavarat hujanhajan ja tuskailee kun ei löydä mitään ja kun on niin sotkuistakin, jos en ole jaksanut siivota vähään aikaan. Jos siivouksesta huomauttaa niin sanoo vaan että nalkutan ja että ollaan niin erilaisia kun hänelle ei siisteydellä ole niinkään väliä. Ollaan yritetty jakaa kotitöitä, mutta tasan yhteen kertaan jäi hänellä sen muistaminen, eli sinä päivänä kun asiasta oli puhetta. Joten älkää naiset yleistäkö sitä että nainen hoitaa kodin ja mies makaa sohvalla töllöä tiiraten!
Ps. teen työkseni raskasta ruumiillista työtä (niin, oma on valintani) ja pakko vaan jaksaa kotonakin..- 67-v
Vaihtelevat tilanteet eikä mitään sopimusta työnjaosta.
Rakennusvaiheessa vaimo työnsi aamuisin pienet penskat muutaman kilometrin päähän päiväksi anopille ja meni rakennukselle aputöihin.
2,5kk.
Ei kertaakaan urputtanut roolistaan.
Nyt, toisessa ääripäässä minä olen jo vuosia tehnyt ruokaostokset, valmistanut ateriat ja kattanut pöydän.
Keittiö on harrastukseni.
Siivouksissa teen raskaammat osuudet, huonekalujen siirrot ja mattojen käsittelyn.
Jatkan vaimon aloittamaa imurointia ja saatuani sen valmiiksi viimeistelen moppauksen.
Hoidan perheen rahaliikenteen. Vaimolla on yhteiselle tilille rinnakkaiskortti ja hän seuraa pankkien tiliotteita ja luottokorttilaskuja.
Minulla ainoastaan on ajokortti.
Germaanisilla kielialueilla hoidan puhumiset ja käytännön asiat.
En todellakaan voi väittää vaimoni koskaan nalkuttaneen.
Eteisen lattialle jättämistä sukistanikaan ei enää viitsi sanoa.
Ei sekään ollut nalkutusta.
Omalta osaltaan vaimoni tekee minun elämäni niin miellyttäväksi kuin pystyy.
Ikäisekseen ( 63v ) on vielä terhakka ihminen.
Vaimoni on onnistunut antamaan minulle mielikuvan että hänen mielestään olen paras mahdollinen jätkä, ainakin hänelle.
On joskus jopa sanonut sen.
- sukat pöydällä
Niin. Jotenkin kummaa, että kaikki sanomiset koetaan nalkutuksena. Joskus vaan sanotaan, kun jokin ärsyttää. Ja jos ei sanota, huudetaan sitten perään sitä, kun ei puhuta. Ota siitä sitten selvää.
Ei kai aikuiset oikeasti kuvittele, että voivat olla kuin elo pellossa kodissa, jossa asuu muitakin. Että saa tehdä mitä ikinä huvittaa milloin ikinä huvittaa? Ja kaikki siitä sanominen on sitten pikkumaista nalkutusta.
Eikö nalkutus ole jatkuvaa naputusta samoista asioista? Siis paino sanalla "samoista". Eli asiasta, josta on kenties sanonut ensimmäisellä ja toisella kerralla ystävällisesti ja rakentavasti. Mutta sadannen kerran jälkeen sen enää sylkäisee suustaan. Ja siinä vaiheessa toinen kuulee sen nalkutuksena. Ei kuule kenties sitä, että haisevat sukat keittiön pöydällä oikeasti inhottavat (niin kuin meillä!).
Ainakin meillä on valitettavasti niin, että kun sanon ensin ihan ystävällisesti jostain, ilmaisen, että toivoisin jotain, niin mies ei oikeasti näytä kuulevan. Asia ikäänkuin menee ohi. Asiat tuntuu menevän tajuntaan vasta kertauksien tai äänen voluumin noston kautta. Normaali puhe ja normaali sanominen valuu kuin hanhen selästä. "Juu" on vakiovastaus, ja sen jälkeen tapahtuu jotain ja aivot poistavat kaiken muistista.
Yritä siinä olla sitten rakentava ja ystävällinen kun tiedät, että olet sanonut, perustellut, kertonut ja ilmaissut toiveesi. Ja toinen on siihen "myöntynyt" ja hyväksynyt sen olemassaolon. Ja toimii sitten kerta toisensa jälkeen sitä kaikkea vastaan. Arvatkaapa vaan, kuin kiva on nalkuttaa? Se inhottaa itseänikin, harmittaa ja saa myös minut pahantuuliseksi. Tiedän ihan tarkalleen, miten raivostuttavaa se on, mutta jollain tavalla ne sukat on saatava pysymään poissa keittiön pöydältä. Olen sitten se nalkuttava hirviöakka niin kauan kunnes mies tajuaa tämän yksinkertaisen linkin käytökseni ja oman käytöksensä välillä.- 67-v
Noinhan se menee!
Joskus on ehkä viisainta valita pienimmän riesan tie.
Arvioida ärsyttävän tekijän todellinen haitta.
Toisaalta sama arvionti tulee koskea myös härnäävää osapuolta.
Minun piintynyt tapani on jättää sukat eteisen lattialle, kenkien viereen.
Kohtalaisen nopeasti vaimoni katsoi että on tärkeämpiäkin keskustelun aiheita.
Meillä on ollut onnea siinä että vaimolle tärkeät asiat eivät ole minulle mitään kynnyskysymyksiä ja sama myös toisin päin.
Vaimo toteuttaa omia mielitekojaan ja tapojaan jotka eivät hetkauta minua.
Samoin minulle tärkeät asiat ovat vaimolle toisarvoisia.
Kiinostuneita, aidosti tai teennäisesti, olemme toistemme "tärkeistä" asioista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2574147Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2643387Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541765Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251623Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961403Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?131906Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235850en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115806anna hänen mennä
Jos rakastat jotakuta, anna hänen mennä. Jos hän palaa, hän oli aina sinun. Jos ei, hän ei koskaan ollut. Tällaiseen rakkauteen tämä mies uskoo.54769