Mitä kirkonkirjojen itsellinen tarkoittaa?

reppevon

Tarkoittaako itsellinen samaa kuin ammatinharjoittaja esim. suutari, kraatari, puuseppä jne., kun toisaalta myöskin näitä ammattinimikkeitäkin käytetään?
Pulmani on Hinnerjoelta: syntyneiden luettelossa on 7. 8. 1888 syntynyt Samuel Viktor Salminen; isä itsellinen Samuel Salminen ja äiti Ida Maria Fredrikintytär,
kummi Anshelm.... Rippikirjoista en ole löytänyt Samuel S:ää enkä vihittyjen luetteloista enkä myöskään muuttaneista. Samuel Viktorilla oli tiettävästi veljiä
(Oskar, August, Mauri, Väinö...) (Samuel Vihtorin nuorin poika elää vielä, mutta ei jaksa muistaa...lisäksi S. V. on muuttanut Euraan ja ottanut nimekseen Salmi).
Nimen muuttaminen on ilmeisesti vain "ilmoitusasia". Onko mahdollista, että tämä itsellinen olisi käyttänyt myos patronyyminimeä? Näillä ammatinharjoittajilla näyttäisi olevan useammin sukunimi kuin muilla. Onko sääntöä? Olen kyllä löytänyt Salmisia, mutta en mielestäni "oikeita". Selvitykseni Kansallisarkistossa on kesken. Mitä polkua pitää seurata?

11

4699

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • entopnykits

      Käsityöläisen ammatti on aika järjestelmällisesti ilmoitettu: suutar, kraatari, seppä, nahkuri, satulaseppä ym. Itsellinen on jossain talossa asuva henkilö, joka ei hanki elantoaan suoranaisesti maataloudesta - ei siis ole talollinen, lampuoti, torppari, renki, piika tms. - vaan tekee erilaisia hommia siellä täällä, esim. naiset saattoiovat ommella, kutoa, kehrätä jne, miehet olla milloin metsätöissä, milloin kalassa olematta kalastajia jne. Monet eläkeikäiset entiset talolliset tai torpparit on myös merkitty itsellisiksi, mitä sitten tekivätkään.

      • reppevon

        Kiitos infosta!

        Miten on näiden sukunimien laita? Miksi rippikirjoista ei löydy, vaikka asuivathan he jossain torpassa? Eikö näitä noteerattu mitenkään? Vai löytyvätkö ne jostain?


    • tässä nyt jotain

      Sukunimet olivat 1920-luvulle eli nimilakiin asti varsin vaihteleva käyntäntö. Niitä otettiin ja joskus myös muutettiin pelkästään siten, että ilmoitettiin kirkonkirjaa pitävälle papille, että nyt ollaan Salmisia tai Virtasia. Paikkakunnittaisia eroja saattaa olla, en tunne tutkimaasi paikkakuntaa, joten en tiedä, miten siellä yleisesti toimittiin. Patronyymejä käytettiin sukunimien rinnalla tai niitä ilman, varmaan kaikkia mahdollisia variaatioita löytyy.

      Kuten sanottu, paikkakuntaa tuntematta on vaikea kertomuksesi perusteella päätellä, mitä polkua seurata. Useimmiten kuitenkin ihmiset merkittiin sentään jonnekin, joten näyttäisi vaativan lujia istumalihaksia... ja mikrofilmien pyörittämistä. Etsi miestä yksinään (joskus on merkitty myös pelkkä mies ja "vaimo ja kaksi lasta" eli ei ole kirjattu näiden nimiä lainkaan, eivät siis myöskään erotu perhekuntana, toisaalta etsi perhekuntana, entäs onko varmuutta, että molemmat vanhemmat elivät edelleen, siis haudattujen luetteloista... Niin ja missä ne oletetut sisarukset ovat syntyneet, löytyykö samasta pitäjästä vai naapuripitäjistä, jos muuttivat sittenkin, vaikkei muuttaneista ole löytynyt.

      Ja noista nimityksistä, itsellinen ei siis kuten sinulle jo sanottiin, useimmiten tarkoittanut käsityöläistä tai muutakaan "ammattia", vaan oli nimenomaan "irrallinen". Mutta itsellisestä saattoi ryhtyä mäkitupalaiseksi tai torppariksi tai miksei vaikka talolliseksi eli status saattoi vaihtua. Etsi siis myös muita kuin itsellisiä.

    • heihiprakkaa

      Sukunimestä vielä sen verran, että aateliset, papisto, virkamiehet, sotilaat ja käsityöläiset tunnettiin pysyvillä sukunimillä. Talonpojilla ja monilla torppareilla. sukunimi oli yhtä kuin talon nimi, henkilöllä siis paremmin liikanimi. Jos talonpoika oli jostain syystä paikkakunnalla erittäin arvostettu, hänen liikanimensä oli myös papin järjestelmällisemmin kirkonkirjoissa käyttämä. Varsinkin vähäisempien talollisten, torppareiden, mäkitupalaisten ja itsellisten liikanimien käyttö oli yleensä pappien puolelta varsin mielivaltaista, liikanimi voitiin monesti jättää kirjoittamatta ja käytettiin patronyymiä, tai liikanimi muutettiin joko osittain tai kokonaan toiseksi. Muutoksen syytä voi näin jälkikäteen olla usein vaikea ymmärtää.

      • tässä nyt jotain

        Näistä nimiasioista vieläkin. En sanoisi, että talonpojan tarvitsi olla paikkakunnalla edes erityisen arvostettu saadakseen "liikanimensä" myös kirkonkirjaan (itse tykkään käyttää sanaa 'sukunimi', jota se toki ei perinnöllisessä merkityksessä ollut tai ainakin 'talonnimi', koska 'liikanimi' sisältää mielikuvan kuin kyseessä olisi ollut jotain ansaitsemattoman ylimääräistä, näin ainakin jos puhutaan tavalliselle sukututkimuksen lukijalle). Mutta yhtä hyvin saattoi torpparin tai jopa rengin nimi vakiintua kirkonkirjoihin, eikä silloin ehkä ollut perinteisesti ajatellen "erityisen arvostetusta" henkilöstä kyse. Enemmänkin asioihin vaikuttivat aikakausi eli mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan, sen enemmän sukunimiä ja niiden kaltaisesti käytettyjä talonnimiä alkoi esiintyä. Toisaalta myös mainittu pappien mielivaltaisuus eli kunkin papin omaksumat käytännöt vaikuttivat. Samana aikana eri paikkakunnilla käytännöt olivat erilaisia, vaikka puhuttaisiin Länsi-Suomestakin, jota nämä sukunimiväännöt yleisesti enemmän koskevat.

        Ja kun ap:n kysymys koskee sukututkimuksen näkövinkkelistä hyvinkin modernia aikaa, niin silloin sukunimiä alkoi olla jo yhdellä jos toisellakin. Tosin ne siis saattoivat matkan varrella muuttua yllättäen, mutta veikkaan, etteivät suinkaan aina ihan ilman asianomaisen suostumusta, vaan todennäköisesti myös henkilöllä itsellään oli jotain asiaan sanomista (esim. saman perheen lapset samalla paikkakunnalla tunnettiin myöhemmin eri sukunimillä vaikkei kyse ollut avioliiton kautta saaduista nimistä).


    • heielämää

      Voisi olla hyvä käydä jossain arkistossa., esim. Turun maakunta-arkistossa tai olisikohan Rauman kirjastossa näiden paikkakuntien sen ajan kirkonkirja filmejä. Tarkka koluaminen vain kaikkien Hinnerjoen lähiseurakuntien filmeissä voisi tuottaa tulosta.Rippi- ja historiakirjojen lisäksi pitää tutkia myös muuttaneiden luettelot, koska asuinkuntaa vaihtaessa piti hakea papilta muuttokirja uuden seurakunnan papille vietäväksi, ja tapahtuma kirjattiin kummankin paikan muuttaneisiin, ainakin periaatteessa.

      • reppevon

        Kiirtos eri vihjeistä. Niistä on varmasti hyötyä aloittelevalle harrastelijalle. Olen nyt "istunut" muutaman kerran Kansallisarkistossa Helsingissä. Loogisesti työn pitäisi edetä selvää polkua, mutta kun ei. Tämä taitaa olla harrastelijan typillinen tilanne: tietoa (luotettavaa) ei löydykään, - vaikka pitäisi. Selailussa saattaa jäädä jotakin huomaamatta ja sen lisäksi vielä nämä muutokset, nimien variaatiot jne. Havaitsin, että itsellinen oli muuttunut toisen lapsen kohdalla mäkitupalaiseksi.(Eräässä toisessa kastetiedossa isä oli merkitty talollisen vävyksi ja talon nimi sukunimenä).
        Olettaisin, että Turun maakunta-arkistossa ja Rauman kirjastossa on samat tiedot kuin Kansallisarkistossa?
        Naapuriseurakuntia olen katsellut: Köyliö, Eura, Eurajoki, Hinnerjoki, Honkilahti, Lappi, Säkylä, Vampula ja Huittinen. Netin tiedot ovat kovin puutteelliset. Hakukoneista (HisKi) ei siis ole apua ennen kuin tullaan "talletettuuun aikaan".
        Taitin ottaa liian suureh "palan", kun kuvittelin selvittäväni neljän isovanhemman vaiheita "vähän matkaa" Vasta puolitoista sukua on alustavasti selvillä. (Pitäjänhistorian ansiosta). Ilmeisesti ei ole muuta keinoa kuin selata ja taas selata, jotta kaikki loksahtaa kohdalleen. Jos ei loksahda, niin sitten jää kesken...


      • tässä nyt jotain
        reppevon kirjoitti:

        Kiirtos eri vihjeistä. Niistä on varmasti hyötyä aloittelevalle harrastelijalle. Olen nyt "istunut" muutaman kerran Kansallisarkistossa Helsingissä. Loogisesti työn pitäisi edetä selvää polkua, mutta kun ei. Tämä taitaa olla harrastelijan typillinen tilanne: tietoa (luotettavaa) ei löydykään, - vaikka pitäisi. Selailussa saattaa jäädä jotakin huomaamatta ja sen lisäksi vielä nämä muutokset, nimien variaatiot jne. Havaitsin, että itsellinen oli muuttunut toisen lapsen kohdalla mäkitupalaiseksi.(Eräässä toisessa kastetiedossa isä oli merkitty talollisen vävyksi ja talon nimi sukunimenä).
        Olettaisin, että Turun maakunta-arkistossa ja Rauman kirjastossa on samat tiedot kuin Kansallisarkistossa?
        Naapuriseurakuntia olen katsellut: Köyliö, Eura, Eurajoki, Hinnerjoki, Honkilahti, Lappi, Säkylä, Vampula ja Huittinen. Netin tiedot ovat kovin puutteelliset. Hakukoneista (HisKi) ei siis ole apua ennen kuin tullaan "talletettuuun aikaan".
        Taitin ottaa liian suureh "palan", kun kuvittelin selvittäväni neljän isovanhemman vaiheita "vähän matkaa" Vasta puolitoista sukua on alustavasti selvillä. (Pitäjänhistorian ansiosta). Ilmeisesti ei ole muuta keinoa kuin selata ja taas selata, jotta kaikki loksahtaa kohdalleen. Jos ei loksahda, niin sitten jää kesken...

        Vielä pari juttua. Kysymyksesi ovat hiukan antaneet osviittaa, että et ole riittävästi perehtynyt sukututkimuksen "teoriaan"? Jos niin on päässyt käymään, suosittelen käyttämään hiukan aikaa siihen. Parasta olisi joku kurssi, mutta näin kesää kohti niitä varmaan huonommin on tarjolla. Viimeistään syksyllä sitten? Tai sitten omatoimiopiskelu kirjoista, mutta niissä on aina se ongelma, että jos et ymmärrä, keneltäs kysyt. Olet kuitenkin niin lähellä nykyaikaa ainakin siltä osin, mitä alussa kysyit, että tutkimuksen tekeminen on vielä - anteeksi vain - lastenleikkiä siihen verrattuna, mitä se tulee myöhemmin olemaan, jos sinne asti tarmoasi riittää.

        Ja kannattaa myös etsiytyä paikallisten sukututkijoiden pariin, yhdistyksiä löytyy ainakin isoimpien kaupunkien tuntumasta. Sieltä saat vinkkiä hyvistä opettajista ja voit myös kysyä apua johonkin tiettyyn ongelmaan. Sitä voit tietysti tehdä myös netissä, mutta silloin kannattaa laittaa linkkiä kysymällesi nettisivulle (esim. sinua kiinnostavaa Hinnerjokea näyttää olevan netissä runsaasti http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm), koska harva vaivautuu penkomaan vinkkejä toisten kysymyksiin, jos ei edes alkuun ole linkkiä. Vastaajia on sukuforumilla http://suku.genealogia.fi/ tai sukuhakurissa http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak1.asp.


    • plaraplaraplara...

      Jos tyyppi on merkitty talollisen vävyksi ja sukunimenä on talon nimi, niin tyypin pitäisi löytyä rippikirjasta kyseisestä talosta? Siellä pitäisi olla papin merkintä miltä sivulta hän on tullut samasta tai edellisestä kirjasta - suomeksi vanha kirja eli v.k. tai ruotsiksi gamla boken eli g.b. - ja mille sivulle hänet on siirretty samassa tai uudessa kirjassa. Että selailua, selailua, selailua . . .

    • hbvvvvvv

      .......

    • itsellinen

      Guuglettamalla saa useinkin hyviä vastauksia kysymyksiinsä. Tähän mm. " kirkonkirjoissa tilapäisillä ansioilla, ilman vakituista tointa tai omaa maanviljelystä elänyt, varaton henkilö."

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      298
      3219
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      234
      1743
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      91
      1275
    4. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1253
    5. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      78
      1159
    6. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1148
    7. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      46
      1045
    8. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      964
    9. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      46
      906
    10. Etkö ymmärrä että olen turhautunut

      kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?
      Ikävä
      64
      821
    Aihe